Vapaus, April 25, 1950

              Keväinen
Anna, Helmi ja Otto
Isomäki
^134 Pietare BnUe, AUa.
tyolaistovereille: ROUYN STEAM BATH
mtem
MRS^y. MÄKI
KELSO B. C
ELMER MATTSON
JPointe du Bois Man.
PORT K E L LS B. C.
Kylpekää teidän hyväksi
terveydeksenne/
Avoinna tiistaina, keskiviikkona,
perjantaina ja lauantaina.
Amio.Antilla, omistaja
58 Kpranda St. W^ Noraada. «lae,
Vapputervehdys
kaikille
Vapauden lukijoille!
JOHN VIRTA
.,, • Stevcns^jOntario '
Vapptttervehiys
t ; kaikille ystäyUle ja
V tovereille!
r /.JÄNTEVÄ
Kapudkaslsg Ontario
Hauskaa ma
Toivottaa
iDecker Lake B . C .
lOnnellisfa \ Vappua ju
^hauskaa kevättä kaikille
raatajille
Toivottaa
VILHO LAURILA
Florrfs Creett Canp
B.C.F.P.
Port Benfrciv B. C.
lem
NIILO BLOMQVIST
Reneauld. via
Noranda Que.
Iloista Vappua
Toivottaa
OLA V L SAIMI JA
LAURI A L TO
584 Elflflji Ave. Wlniiiii^, Man.
Hauskaa Vappua
toivottaa
LILA* JOONAS. EILEEN.
ROY. EILEiSN JA
J A N N E HURNANEN
HAUSKAA
VAPPUA
kaikille!
Siisliä huoneita saatavana
SUOMA JA KALLE
TÄHTINEN
176-2nd Ave. P.O. Box 276
Coebrane,- Ontario
lmimi :
iti
mm
il
parempien palkkojen, kunnollisten
kotien ja rauhan puolesta!
NORTH COBALT, ONTARIO
Mini ja Maiti Lappi
Alma Hongo
Veera ja^ Walter Johnson
Mary ja Aksel Back
Alma ja Aiig. Pakkanen
Miina ja Viljo Puhakka
COBALT, ONTARIO
Taimi ja Ed. Kajala
Miina Helsten
Mary ja Victor Miettinen
Helmi ja Eino Elomaa ja
lapset
Edla, Hehi ja Joel Niemi
Dennis ja Torvo Hakola
Victor. Barbara ja Hanna
Nielsen
Emma Kautto
Antero Kitti
John Halonen
K. Sihvola
Sulo Sihvola
Mary ja Nestor Syren
Mary Kari
Hilda Lundy
Reino, Riika ja Wm. Puro
Fiina Mäki
Ida Sainio
Aino Autio ja pojat
Arvi Kumpumäki
Sam Palmi
Vieno ja Jussi Kangas ja pojat
Hilma ja Matti Sirola
Ann, Ross, Mary ja Aatp
Johnson
Aune ja Mar>' Johnson
Ann. Thercsa, Mary ja Aksel
Ahokas
Otto .\hokas ja Mary
Eero Kitti
Henry Lungren
Fanny ja T. Wäinönen
Anni ja Wn). Laitinen .
Lempi ja Valter Myllv-maa
• !
Rauha merkitsee
hyvinvointia ja edis­tystä
sota tuhoa ja
kuolemaa!
Milton Mosbeck ja perhe
Fred E. Estabrook ja perhe
Vieno ja Väinö Matikka
Lovisa Hill
Urho Pietilä ja perhe
Katri ja Martti Pietilä
Dorothy. Taimi ja Arne
Väinö Matikka
Mr. E. Williams
Lenard, Elma ja lapset
.Inkeri ja Taisto Elimen ja
tytöt
T. Ktvari
Sulo Korpi
Ida ja Heikki Mäki
Rosa Lampi ,
Mr. ja Mrs. J E. Koski . .
Me ja lapset >
Just us
' Leo Mäki
M. Madison
Victor ja Hanna Blom
B. Söderholm
T. Johnson ja perhe
Emil Lundcen
A'nnie ja Ville Juliola
T. Happo
Frank ja Agnes
Onni Hintikka ja perhe
FINLAND ONTARIO
Lujittakaamme va­punpäivänä
työväen
yhtenäisyyttä ja
rauhaa!
C.P.R. T E L E G R A PH
E. M A N N I L AN
TYÖKUNTA
E. Mannila
L; Fogel
0. Kauppi
" L. Perälä
J. Isoniemi
1, Laakso
E. Raivio
A. Raivio
L. Niininen
T. Järvinfen
A. Ylipelkonen
A. Joki
y N. Ristikangas
T. Suomalainen
^. Rinne
J. Kuusisto
i Mr. ja liirs. Laalo,
VAPPU-Olkoon
vappu kan­sainvälisen
solidaari­suuden
ja rauhan
- juhla!
Eero Mäki
Henry Toivonen
Mary ja Alfred Huhta
George ja Lily
Senja ja Einar Kangas
Ida ja Vilho Hakanen
Lydia Mäki ja perhe
Eufeipia Koivisto
'Tyyne ja Mertsi Koivisto
Aliina ja Hjäimar Backa ja
perhe
Mr. ja mrs. Saviuj.i
Katri ja Emil Saari ja perhe
Pekka Pelkonen
Sanna Hill
Elvi ja Taisto Jussila
Vieno ja Öla\-i Ritola
Eino Salo
Ar\id Tiihonen
Anni Saari ja perhe
Tapio Saari
Aino ja Uuno Sulonen .
.\nna ja Emil Tammi
John Mattila
Sanni ja John Halme ia {>erhe
Jenny ja Aarne .\aItonen
R. R. L
MATTA WA ONT.
(Jatkoa edelliseltä sivulta^
Kaupungralahteen yhdistäminen ka­navallan
maafton tasoittaminen ja
ihakkilautatyylisen empire-kaupun-gin
rakentaminen tälle pohjalle. V".
1816 tuli rakennustyön johtoon C. L.
Engel, jonka piirustusten mukaan
uuden Helsingin klassilUstyyllnen kes­kusta
sitten rakennettiin. Rakennus­työ
eteni sitten nopeasti: jo TV, 1813
—12 syntyi 24 kivitaloa ja 107 puuta­loa.
Engelin piirtäminä rakennettiin
lai hänen" piirustustensä mukaan uu­sittiin
n5. Bockin talo <nyk. Suurto­rin
varrella oleva Raastuvanoikeus)
1816^ Senaatintalo, Yliopisto. Kaartin
kasarmi (1825), Vanha kirkko (1826),
Esplan^adin teatteri (1827>; Tähtitor-:
ni (1828>, Keisarillinen palatsi (nyk.
presidentinlinna, (1837), Yliopiston
kirjasto,(1844) ja vihdoin 1852 Niko­lainkirkko
<nyk. Suurkirkko); ennen-,
kaikkea Suurtori (jn Engelin luomus­ta.
'. ' •
Ehrenströmin pohjapiirustusten
pohjalla syntjrväv Esplahaadit — ai­kaisemman
Vasikkahaän paikalle, ja
nyk. Kaisaniemeen syntyy Yleinen
promenaadi. Kaupimkl laajenee: Esp-lahaadien
eteläpuolelle syntyy Uu­denmaan
esikaupunki, Siltavuoren-ranta
ja Katajanokka laajenevat köy-hälistökaupunginosina.
1830-luvulla
alkaa Kaivopuiston rakennuttaminen:
alunperin se oli suunniteltu puistok­si,
mutta kylpylaitoksen avaaminen
v. 1838 vetää sinne runsaasti — pait­si
kjipyvieraita Venäjää myöten —
myös huvilanrakentajia. Erikoisesti
40-luku on Kaivopuiston loistoaikaa,
silloista huvilatyyliä edustaa vieläkin
jäljellä oleva Kalliolinna Kaivopuiston
itälaidalla.
SUURKAUPUNGIKSI
V. 1860 on Helsingin asukasluku
22.000, siitä 3/4 työväkeä. 60-luvuIlä
rakennetaan sitten Hämeenlinnan ja
Pietarin rautatiet, ja samalla alkaa
Helsingin nopea kehitys suurkaupun­giksi.
70-luyuUa sen asukasluku on jo
32,000. y. 1900 100,000. Kaupungin alue
laajenee. V. 1863 rakennettu'Söörnäis.
ten satamarata panee alulle Pitkän­sillan
pohjoispuolen työläisasutuksen.
mikä nopeasti kasvavan teollisuuden
mukana kiihtyy erikoisesti 7p-luvulta
lähtien. Ent. Kluuvilahdeh länsipuo­lelle
syntyvät Kampin ja Leppäsuon
laitakaupunklasutukset. Varsinaista-esikaupunkiasutustä
jatkavat huvilat,
"villat" toisaalla. Kallion ja Harjun
"puulaakivillat" toisaalla. 80-luvulla
joutuu myös Hermanni esikaupunki-asutuksen
piiriin, vuosisadan lopulla
ulottuu asutus myös eteläänpäin Teh.
taan kadulle saakka sekä Punavuoren
seuduille; Katajanokka saa asema­kaavansa
ja säännöllisen asutuksensa.
Uusien kaupunginosien valtaväylinä
ovat jo 60-luvulla rakennetut Itäinen
ja , Läntinen viertotie (nyk. Hämeen-ja
Mannerheimintie). 7Ö-luvulIa muo­dostetaan
Eläintarha kansanpuistok­si,
80-luvulIa Seurasaari. V. 190^ muö--
dostetaan Kallio kaupunginosaksi;
tällöin asuu Pitkänsillan pohjoispuo­lella
jo 20,000 henkeä.
Uudet teknilliset saavutukset astu*
vat palvelemaan nousevaa suurkau­punkia.
V. 1860 saadaan katulyhtyihin
ja koteihin kaäsuvalo (kaasu kunnal­listetaan
1900). V. 1876 valmistuu vesi­johto
syrjäyttäen siihen asti käytössä
olleet julkiset kaivos (vesijohtolaitos j
kunnallistetaan 1883». 80-luvun alus­sa
tulee käyttöön puhelin sekä ensim­mäinen
sähkölaitos. 90-luvun alussa
alkaa raitiotleliikemie, ensin hevos­voimaisena,
sitten vuosisadan alusta
tähkövoimaisetta. V. 1904 aloittaa toi­mintansa
ensimmäinen elokuvateat­teri,
V. 1915 pjaa Helsingin kaduilla
ensimmäinen paloauto.
rYYLISUUNTIEN OIIIAIARSSI
Muutamat maininnat rakennushis­toriasta
osoittavat tyylisuuntien vaih­telun
pääkaupungissamme. Empire-kauden
rakennuslisitoriaan kuuluvat
vielä 1860 valmistunut Ruotsalainen
teatteri ja 1861 valmistunut Arikadia-
..eatteri (nykyisen I^ankkijan talon
paikalla); kirkoista ' taas valmistui
Kaivopuiston Roomalaiskatolinen
kirkko 1859, Tähtitorninmäen Saksa-,
lainen kirkko 1860-luvun alussa sekä '
Uspenski nkatedraali 1869. Hiljaisem­malta
70-luvulta ovat peräisin Ritari,
huone. Vanha ylioppilastalo, Teknilli­nen
korkeakoulu ja vanha Asemara­kennus.
80-luvun mannermaista suur-kaupunkityyliä
edustavat Säätytalo,
Suomen Pankki, Valtion arkisto. Ate_
neum. Kaleva, Vaasan pankki. Yhdys­pankki
(vanha, talo)- sekä monet P.-
E-splanandin komeat lilkepalatsit
'Grönqvistin. Kämpin ja CaUinin ta-lot>.
90-luvulla murtautuu lävitse
kansallinen tyyli "korpi-sinfonioineen"
;a johdossaan Eliel Saarinen. Lars
Sonck ja Armas Lidgren: sen luo­muksia
ovat Kansallismuseo. Kansal­listeatteri,
Teknillisen korkeakoulun
ylioppilaskunnan talo ("Poli"), Hel­singin
Puhelinyhdistyksen talo. Kal­lion
kirkko, Eiran sairaala, Pohjolari
talo: samaan tyylivirtaukseen lienee
luettava myös 1908 valmistunut Silta­saaren
Tjöväentalo. kun taas 90-lu-
\-ulla syntynyt Johanneksen kirkko
edustaa cmalaatuisti tiiligotiikaa.
lOOO-lu^-un alussa pääsee taas euroop­palainen
t>-ylisuimta voitolle: silloin
syntyvät Hypoteekkiyhdistyksen talo^
Pörssi, uusi Asema talo sekä Otavan (
liiketalot. 20-. 30- ja 40-luvun kau- i
punkirakennusta taas hallitsee uus- ;
asiallisuus: Töölö'syntyy useassa eri
jaksossa. Stockmannin liiketalo on
uuden .suunnan adustavin monument­ti,
kun taas Eduskuntatalo syntyy ko­konaan
ajaniiirtauksista riippumatto­mana.
,
SUUR-HELSINKI
Erikoisesti itsenäisyysajalla Heisin,
gin kasvu tapahtuu kiihty^'ällä nopeu­della.
Sen asukasluku nousee
400,00:een: sen asemakas^oitettu alue
täyttää" koko monihaarakkeisen nie­mimaan
ja timkeutuu pitkälle sisä-maastopn.
Jatkuvilla alueostoilla han­kitaan
kaupungin haltuun sen ympä­rillä
sijaiimeiden kartanoiden maa-alueet,
ja vaikka Eliel Saarisen Suiur-
Helsinkl-suunnitelmaa ei semmoise­naan
sovelletakaän käytäntöön, vai.
kutiavat sen avaamat näköalat Suur-
Helsingin tosiasiallisen syntymiseen,
kun suuri esikaupunkiliitos 1946
suoritetaan.; Rinnan ulkonaisen laa­jentumisen
ja &oko henkisen ja ai­neellisen
kaupunkielämän mcnipuo-listumisen
kanssa tapahtuu myös
kunnallishallinnon kehitys: aikaisem.
man ajan alkeellisen kunnallishallin­non
syrjäyttää 1875 uusi kunnallishal-linriollinen
järjestelmä, kaupungin
valtuuston ja rahatoimiston perusta­minen;
v^. 1917 astuu voimaan yleinen
äänioikeus myös kunnallisissa vaaleis.
sa; 30-luvulla astuu 'kaupvmginhalltn.
non johtoon vakinaihen kaupimgin-hallitus
monine elimineen, joista kiin­teistölautakunta
kaupungin ulkonai­sen
kohityksen kannalta tärkeimpiä;
Hilma jä Otto Veide
Albert Neuvonen
Uuden Kiinan
näyttämötaide '
Kiinan näyttämötaiteessa oii tapah­tunut
täydellinen vallankumous. Uu­sia
teattereita oii avattu useissa kau­pungeissa
ja suufemmilla paikkakun­nilla.
Kiertävät teatteriseurueet ovat
muodostuneet pysyviksi valtioriteatte-reik.
si, kun taas amätöörileatteriryh-.
mat toimivat pienemmillä näyttämöil­lä.
Lukuisat uudet näytelmät, jotka
käsittelevät • nykyhetken Kiinan päi-,
vänkysymj'ksiä, antavat uusille teat­tereille
ohjelmistoa.
Dramaturgit ja näyttämötaiteilijat
ovat "kehittäneet vanhaa klas-sillista
kiinalaista näyttämötaidetta ja luo­neet
uuden teatterimuodon. ns. "jan-gen"..
Jange oh pantomiimin, laulun
jä tanssin sekoitus ja sitä e.sitetään
kaduilla ja toreilla ja se käsittelee
aina päivänkohtaisia ; kysymyksiä.
Ussat kirjailijat ovat kokonaan antau­tuneet
tämän uuden taiteen haaran
kehittämiseen kirjoittaen tuoreita ai­heita
ja muokaten jangea varten ai­kaisempia
proosateoksiakin.
Useita uusia oopperoja on jo S3mty-nyt
Uudessa kiinassa. . ; Vapauden
sotilas oh niidenkin päähenkilönä ku­ten
näytelmien mutta eräät kuvaile­vat
myös haisten taistelua tuhatvuo­tista
taloudellista ja poliittista or­juutta
vastaan. Heti Pekingin va­pautumisen
jälkeen sen Draamateat­teri
ryhtyi toimintaan, esittäen en­simmäiseksi
Lu Msemin ja Tshen
Maon kirjoittaman näytelmän "Laulu
punaisesta lipusta", joka kuvaa erään
tehtaan työläisten taistelua Chiang
Kai-shek hallitusta vastaan.
Pilmitaide on myös päässyt hyvään
vauhtiin. Tällä hetkellä filiniateljeita
on Pekingissä. Shanghaissa ja Tshan-tungissa.
Tämän vuoden aikana val­mistellaan
26 kokoillan filmiä ja 17
dokumenttielokuvaa.
750,000 työntekijän
palkoista neuvotel­laan
Suomessa
Helsinki.— (S-S) — Heti pääsiäis­pyhien
jälkeen alkavat neuvottelut
uusien palkkojen määräämiseksi muo­dostunevat
yhtä vaikeiksi kuin, mitä
olivat helmikuun 28 pnä . tuloksetto­mina
päättyneet {jalkkaneuvottelut
Suomen Ammattiyhdistysten Keskus­liiton
välillä.
Vaatimukset uusien palkkojen mää­rittelemiseksi
ovat siksi huomattavat
— on vaadittu 15—35 pros. korotusta
nykyisiin palkkoihin — ettei niihin
voida suostua, luonnehditaan tilan­netta
Uudelle Suomelle työriantajata-hclla.
Palkkavaatimuksia on pääsiäi­seen-
mennessä tehty jo niin monen
ammattiliiton taholla, että niiden
edustama työntekijäin kokonaismäärä
on iioin 400.00O. Näiden järjestöjen
jäsenmäärä sitävastoin on huomatta­vasti
alle 200,000. Lähipäivinä on
odotettavissa vielä noin 250,000 työn­tekijän
edustamien järjestöjen palk­kavaatimukset,
joukossa mctallitecUi-suustyöväen,
puunjalostusteollLsuudcn
työntekijäin, kutoma-, kaivcs-, nah-kia-,
jalkine- ja kumitcollisuudcii
työntekijäin esitykset.
TeoUkuuden palveluksessa on vuosit­tain
keskimäärin 313,000 metsä- ja
uittotöissä 133,000, maataloustöissä
112.000 ja lUke-elämän palveluksessa
92.000 työntekijää. Kun heihin lisä­tään
vielä valtion viran- ja tounen-haltijat
sekä maalaiskaiisakoulujen
opettajat, niin niiden henkilöiddh lu­kumäärä,
joiden palkoista huhtikuun
puolivälissä neuvotellaan, kohoaa n.-
750.000:een.
Valtion virkamiesten palkka-asia
ratkeaa huhtikuun 14 pnä.
..— Fiji saaristo'muodostuu noin 200
eri saaresta, joiden yhteinen pinta-ala
on 7,083 neliömailia.
— Kreikan pinta-ala on 16.074,000
eekkeriä, josta 13.350.000 eekkeriä on
i-uorLstoa.
SALMON ARM. B. C.
Lyyli ja Ernest Koski
Mary ja Mike Soon
Marv ja WäUer Mäki ja \'iolet
Elli ja Frank Mäki ja tytöt
John Huhtala "^
Mr, ja mrs. Allan Ketola ja
Wendla jä Xick Ruotsala
Dagmar ja Victor Lehto
Henry Ola
Saara' ja John P. Mäki
Mary ja Oscar Korpi .
Mr, ja m rs. k. Lehto .
KtfeADOW PORTAGE.
MANITOBA
Hilda ja Nick Kiviharju
Bernard, Tyyne ja Edwin Hill
„^George, Tyyne ja "Virginia Niemi
Ernie, Elsie, Eileen jä Shirley Hill
Ahti Koski
- George Koski •'
Wilma. Celia ja AiU Koski
Anna ja Walter Vesa
• Reino, Sylvi ja Carlo Niemi
P O I N T E DU B Ö I S M A N . .
Lyyli ja Arvo Blom
Fanny ja Taavi Udd
Tilda'ja Arvi Mäki
. Elätti Hamaden
Lydia ja Isak Saarela
Martta ja Lauria SeUne
Alma ja Frank Xiemi
Brian, Helmi ja Väinö Väisänen
Elizabeth jä Frank North
Taina ja Toivo Keskinen
John Männistö
Hilda Laurila
Lily ja Hj. Laurila ja pojat
John Aho
Ijauri Puskala
Reino Lampi
.Aunuksen Rosvo •
Otto Löytönen
S&. ja XQTs. Einar Kokio * '
Mr- ja nars. Onni Wiiiman '
. Mr. ja mrs. Jack Jussfla
E. E. Hillman ja tytöt
Toivo Kokko
KIRKLAND LAKE. OHT.
Wimpy Hakala
Mr. ja mrs. Wm. Pilbactaia
perhe
Mandi ja Xiilo Kangas
Mr. ja mrs. Venhola
Leo, Aili ja Eino Wuoriinäli
Elsie ja John Pekola
STARRAT.ONTAHIO
A. Heinonen ja perhe
Jack Niemi ja perhe
Ida ja Arvi
Y. Tamminen
H. Lämpsä
I N T O L A , O N T A R IO
Alma ja O. Poikolainen
Heimo Junttala
Helmi ja E. Kuusisto
S. Ojala ja perhe
Emil Oja
S. Erkkilä ja Maila
Wm. Nurmi ja perhe
Hilda ja A. Erkkilä :
Aino'ja E. Tamminen •
O.-Vä-änäiien ja perhe
Martha ja V. Kuusela
Elma, Olavi ja S. Nahkala
AiU ja VLkki Mäkelä
Miina ja Nestor Virta
Korhoset
C A M P M-1. KORMAK.
O N T A R IO
H. Inkilä-
Eino Säämänen
Väinö Pesola -
Lauri Sillanpää
Väiilö Kataja
Emil Kangas
John Jäni
Clias. Kovanen
Emii Järvenoja
Toivo Keränen
E.Ko^nen
John Linden
K. Tallberg
J. Leino •
V. Salo ' "
Väinö Hohtcr
A. Kivimäki
Jack Rajala
m
CCL:n
»ita kar
sään hj
aan' eh
iKuIu
Vapputervehiys!
o. VERMONEN
Camp 54
Kapuskasing Oniaiis
Olkoon vappu kansainvälisen soliiaari'
suuden ja rauhan juhla!
ROSI, ALMA, SALLY JA EINO LIUSKA
HILDA JA J. WIRTANEN
AIRA JA NESTOR TIENHAARA
REINO STEN JA PERHE
AINO JA JUSSI MÄKILÄ
ARVO SALO JA PERHE
K. Korhonen
F. PARNIGA
W. TOIKKA JA PERHE
LAURA MASCATTO
O. LAMPI
ALLI TOSSAVAINEN
J. PENTTILÄ JA PERHE
ANNI, KAARLO JA SONJA .
SAIMA JA JACK RINTA
ELSIE JA JUSSI KAMPPI
RAIMO, MAURI, HILJA JA V. MIKKONEN
ANNI VÄISÄNEN, BOX 209
AATU MYYRÄ
BENNY SAARIMÄKI
YIQ. SUOMELA JA PERHE
aan
Geraldton Ontano
m