Vapaus, April 25, 1950

              VAPPUTERVEHDYS
elämän puolesta sotaa vastaan!
CSJ:n WHITEFISHi OSASTO
VmiTEFlSH ONTARIO
RAUHAN JA PAREMMAN
HUOMISEN PUOLESTA!
Eläköön kansainvälinen soliiaarisutts
ja yhteisymmärrys!
WIUTEFISH, ONTARIO
Passin i)crhc
Tyyne ja Matti Tolmonen ja
lapset •
Katri ja Fred Laine
Ville. Lyyli Ja K. Ruismäki
ElfJcn. .-\ura ja X . Ojanperä
Aino ia Hemmi Lammi
Eila. Aune ja Mummu
Anna ja Kalle Palo
Voitto. Fanny ia Otto Krats
Aini ja Eino Hill
Hilma ja .\. Lahti
tempi ia J. Riekko
Randy. Kerttu ja Gerry
Taimi ja Toivo Lindaiä
Onni Jokinen
K. Joki.set
Mr. ja mrs. .V Kivi
Mr. ja mr5. Y. Tuomi
^lay ja Bill ifichael
A. Etula ja perhe
AVm. Syrjälä
SALMiXENS STORE
Mr; ja mrs. V, Keränen
Aino Kauppinen ;
Elsie, Henry ja tytöt
Oscar Herrala
Eino Saikkonen ja pierhe
Elin ja F. Keinonen
Josefiina Mäkelä :
.\r\'o ja Jussi Saari
WiniamW. Lahti ja perhe
Helen. Vieno ja Tauno
Lempi ja V. Ylinen
Sanna ja M. Mäensihi
Lizzie Laine . ?:
Sandra jä F. Kuuisisto
Hanna ja Eila Xyyssölä
Sulo Mäki
Hilma ja M. .Annala
Onni Annala
Ahti Friiman
Anni ja Oscar Setälä
Terho. Fanni ja E. Latvala
Olaa ^Manninen
Mr: ja mrs. E, Sytelä ja pojat
\Vm. Setälä
A. Sorsa
Ilona, Emppu ja pojat
Tvyne. Kalle la M. Palomäki
Viivi ja M. Lindala
PENAGE TROUT LAKE, ONTARIO
T. ja .\. Kääriäinen
E- ja K. Salminen
ja J. Uine
L- Plaami ja perhe
l'. Luoto
Heikki Saslierg
A. Ahonen
Mr. ja mrs. E. Puiras
Anna ja W. Putila
VERÄOtlON RIVER, ONTARIO
Autti Hankonen
Senja ja Vie Jutila
n^-ne jaT. Rauhanen
Lrho Rauhanen
Martha Kinnunen
Paul Kinnunen
-^laikLi ja Otto Setälä
Tuomaalat ,
Olga ja H. EUrocD
Aino ja Lasse Koski
Emmi ja Eric Penttinen
J. PentUnen ja Lydia
Uuno Penttinen
Aina ja .V Kivinen
: NeoTostoUitoti ranhanvaltaagr-kantaan
fcnnlan ktmlnlaa kirjaili,
ja nja Ehrenbnrs piti scnraavan
paheen Takiloimassa pidetyssä
maaHnian ragt^tfthoncyi^t^^a. '
BAVUANRAKKAVS EI RIITA.
BACHASTA OS TAISTELTAVA!
K ä v e l y r e t k l l l ä n u n e Tukholmassa, e>
r ä ä s s ä maailman icauheimmista kau>
pimgeista, me k a i k k i olemme var­maankin
useammin k u i n ikerran \ixl-leet
ajatelleeksi, k u i n k a rauha auttaa
kansan luomisvoimaa. Jo k a u a n ovat
ruotsalaiset asettaneet hakun, lapion
Ja h a r p i n K a a r l e X I I : n miekan edeN
le. Kaupungin, Johon olemme k o ­koontuneet,
tjn ihminen valloittanut^
luonncita, km-ilta. taipumattomilta
k a l l o i l t a . Se o n k a u n i s voitto. Ja s e l ­laisia
v e r e t t ö m i ä voittoja voimme t o i ­voa
k a l k i l l e kansoille.
On helppo y m m ä r t ä ä , ettei Ruot>:
sissa ole sodan kannattajia. Mutta
m i n ä p e l k ä ä n , e t t ä t i e t t y j ä r u o t s a l a i.
sia, jotka k i e l t ä m ä t t ä antavat arvoa
rauhalle, ei vielä voi lukea rauhan
k a n n a t t a j i i n : me t i e d ä m m e varsin
h y v i n , ettei rauhan toivominen riitä,
rauhaa ön myös voitava puolustaa.
Oslolaiset j a k ö ö p e n h a m i n a l a i s e t r a ­kastivat
r a u h a a yhtä p a l j o n k i i i n ruot
salaisetkin, j a t ä m ä rakkaus oli yhtä
pas.siivi£ta k u i n tiettyjen tukholma­laisten
rauhanrakkaus. Jos historiaa
p i d e t ä ä n tolkuttoihina markkina-ar-pajaisina.
n i i n voidaan sanoa, e t tä
Ruotsi on v e t ä n y t kaksi kertaa p e r ä k.
k ä i n voittoarvan, k u n sensijaan Norja
ja Tanska sattuman antaman voiton
j ä l k e e n salvat kokea yhtä sattuman­varaisen
t y h j ä n arvan. E n k u i t e n ­kaan
tisko. e t t ä Ruotsin arkkitehdit
j a t e r ä k s e n v a l a j a t t a i ruotsalaiiset ä i ­dit
voisivat tyytyä omaksumaan sel­laisen
asenteen h i s t o r i a a n j a kaupun­kiensa
j a lastensa tulevaisuuteen n ä h ,.
den.. Voihan kahden voiton j ä l k e en
kolmas arpa olla t y h j ä — s i t ä asiaa
eivät rauhaarakastavat j a t y ö t e l i ä ät
ruotsalaiset v o i n y t o l l a ' a j a t t e l e m a t"
E i r i i t ä se. e t t ä pitää arvossa r a u -
haa, rauhaa o n i n y ö s p u o l ö s t e t t a v a.
RATKAISEVA VAIHE
Vuosi o n kulunut Pariisissa p i t ä -
m ä s t ä m m e kongressista. Rauhanpuo­l
u s t a j a in voimat ovat kasvaneet. Ne
ovat ka^vaneeti i r i i n jiai/on, e t t ä ne
pakottavat sodanlietsojat -kaksinker-talstamaan
v ä k i v a l t a n s a . Vielä eivät
VaiiÄahpöoIustajäin voimat kuiten­kaan
ole kasvaneet n i i n paljoa, e t tä
ne voisivat pakottf>a sodanlietsojat
luopumaan rlkotUislsta aikeistaan. Nyt
mp k ä y m m e ratkalsefv^ä^n valheeseen
suuressa taistelussamme' r a u h a n puo-le.
sta. Meidän lapsenxme tulevat joko
siunaamaan roenestykselllseh taiste­lumme,
t a i k k a sitten kiroamaan tur­hat
ponnistuksemme.' Rauhan puo­lesta
k ä y t ä v ä n t a l s t i l u n lopputulos
riippuu nyt m e i s t ä . ,
X X N I O I K E U S O N K A I K I L L A
Tottumuksen, a i i u u d e n j a Huoleta
tomuuden vaara on s u u r i , joka päivä
JulkaiS3vat maailman kaikki lehdet
Eellaisten h e n k i l ö i d e n puheita, jotka
himoitsevat ihmisverta. A t o m i , ja
vetypommia mainostetaan k i i l n via­tonta
l e i k k i ä t a i virvoitusjuomaa, jon-kinlaisena
koripallon ja coca-colan
v ä l i m u o t o n a . Ranskan lehdet j u l k a i ­sivat
h i l j a t t a i n yksityiskohtaisia kii­vauksia
siitä, m i t ä Pariisista ja sitä
y m p ä r ö i v i s t ä piirikunnista jälsi J ä -
lelle.jcfe k a u p u n k i i n putoaisi vetypom­mi.
Lehdet kertoivat j a kuvasivat, e t ­t
ä p a r i i s i s t a j a sitä y m p ä r ö i v i s t ä p i i ­rikunnista
e i j ä i s i m i t ä ä n j ä l e l l e . N i i l ­le
herroille, jotka mainostavat pom­meja
j a superpommeja, m e l M on o i ­keus
sanoa: olkoon e t t ä te voitte tuho­ta
P a r i i s i n , mutta j ä l l e e n r a k e n t a a te
kuitenkaan ette v o i sitä m i s s ä ä n t a ­pauksessa.
Sen o n rakentanut kan­san
luova työ. sukupolvien ponnistuk­set.
Se. m i t ä te mainostatte, ei ole
m i t ä ä n muuta k u i n sivistyksen loppu.
V a a r a piilee s i i n ä , e t t ä kansa. Joka
p ä i v ä s t ä p ä i v ä ä n lukee pommeista Ja
stiperpommeista, rupeaa tottumaan
tuohon i l u n i s s y ö j ä l n ulvontaan j a a l ­kaa
suhtautua s i i h e n k u i n elämän
v ä l t t ä m ä t t ö m ä ä n s ä e s t y k s e e n . Niin
nousee kamelikurjeh-optimismi Ja
joukko pikkuporvärielta sanoo: " H e
ovat n y t k i r j o i t t a n e e t sodasta useina
vuosina,, m u t t a sotaa e i t u l l u t , j a n i i n .
pä el sotaa tulekaan." N i i n upusee
i i i y ö s pessimismi p a i k a l t a a n y h t ä vä;
h ä n k u i n mainitsemani kamelikurjen-o
p t i m i s m i k i n . Jos pikkuporvari on
taipuvainen katselemaan asioita syn­k
ä s t i , n i i n h ä n ajattelee n ä i n : " K t in
sodasta kerta puhutaan n i i n paljon,
n i i n sodan täytyy v ä i s t ä m ä t t ö m ä s ti
t u l l a ennenmmln; t a i m y ö h e n u n l n -r-sen
on v a i n ajan kysymys. Mitä m i ­n
ä , pieni Durand t a i S m i t h , voin teh­d
ä ? On parasta e l ä ä rauhassa pari
vuotta, sitten saa k ä y d ä miten- t a ­hansa."
Sodanlletsojain voima piilee
s i i n ä , e t t ä l i ^ p u h u m a l l a lakkaamat^
t a sodasta sokaisevat kansat J a saavat
syvien r i v i e n miehen olemaan usko­matta
v a a r a a n t a i s i t t en p i t ä m ä ä n s i ­t
ä v ä i s t ä m ä t ^ m ä n ä . Meidän velvol­lisuutemme
o n h ä v i t t ä ä tuo l a p s e l l i n en
huolettomuus j a saada tuo ssmkkä t a -
t a l i s m l poistumaan. Meidän täytyy
vakuuttaa koko maailman cyvlen r i ­vien
miehelle, e t t ä h ä n e s t ä , ja v a in
h ä n e s t ä riippuu se, tuleeko sota v a i el.
ihmisia eri l e i r e i s t ä Ja e r i l a i s t en a at
teitten kannattajia, y r i t t ä v ä t sodan­lietsojat
e s i t t ä ä liikkeenä, joka tulisi
puolustamaan Neuvostoliittoa. Minä
p i d ä n tarpeellisena omasta ja koko
i^uvostovaltuuskunnan puolesta k i r k -
y i i a s t l j a s e l v ä s t i sanoa, e t t ä Ncuvosto-
' luttoa e i v ä t puolusta rauhaiipuolusta.
jat, vaan neuvostokansa, j o k a yhdessä
toisen kansojen kanssa, y h d e s s ä myös
A m e r i k a n ja E n g l a n n i n kansan par-h
ä i d e n edustajain kanssa puolustaa
rauhan asiaa Ja on y l p e ä s e i s t e s s ä än
t-auhanpuolustajain eturintamassa.
; Neuvostokansa el puolusta rauhaa
s i k s i , e t t ä se o l i s i heikko. Neuvosto,
kaasn puolustaa rauhaa siksi, e t t ä se
on henkisesti voimakas, siksi e t t ä se
uskoo tulevaisuuteensa, luovaan t y ö -
hön.s{i. lastensa onneen. Me emme
tuiine m i t ä ä n pelkoa: me olemme k o ­keneet
voimamme — e l paraateissa, el
oSymplalalslssa, vaan Stallngradlu
r l u n l o l d e n keskellä. K u n me y o l t l m -
i n e h i r v i t t ä v ä n kaksintaistelun fasis­t
i s i a armeijoita vasVaan. n i i n se t a ­pahtui
siksi, e t t ä meillä oli panssari.
Joka todellakin oli murtumaton: m e i .
d ä n tietoisuutemme, m e i d ä n oman­tuntomme,
m e i d ä n e l ä m ä n t a h t o m me
M e i d ä n t ä y t j v sanoa t ä m ä : e i v ä t h e ' panssari. Tässä kaupungissa. Joka on
ole diplomaatit, j o t k a t e k e v ä t sodan,' s a t t u m a n ansiosta v ä l t t ä n y t sodan
e i v ä t edes k e n r a a l i t k a a n . Se o n joka-j kauhut, m i n ä tahdon sanoa, e t t ä kui»
mies, ne ovat tavalliset yksinkertaiset me neuvostoihmiset puolustaiijime r a u ­haa,
n i i n me emme puolusta ahioas-taaii
lapsia Lenlngradisi^a. joka on
osoittanut; e t t ä se e l s ä l l i I t s e i ä h k u ­kistettavan,
vaan i i i ^ ^
lapsia, s i l l ä me olemme, t e i d ä n lasten­ne
ystäviä tulevaisuudessa j a aina;
utta mitä m e r k i t s e v ä t t e i d ä n l a p .
s i n n e y l l - l h m l s l l l e Ja h e i d ä n super-ppmmeilleen?
T i l a p ä i s t ä maalitaulua,
p i e n t ä k o r t t i a verisessä pokerissa.
SMn. Me Ued&mtxie. ett& tniltttiuri
yaatU päivittäistä luqmls^^
tiista.f mtdistusbi.^ V!^ neuvöstoihnoli
set ponnlstelexiRme Toldakseipine ar­vokkaasti
jätlcaB slt& tym, nOnkä
ovat tehneet: edeltäjämme. Isämme,
lisätäksemme nUtä arvoja. Jotka kalk­ki
aikakaudet Ja kaiUti kansat ovat
f Jatkoa seuraa vallt flruDa)
^ ^ ^ ^ ^ ^
YhdyBvaltoUdMl iyäläbet valmbtovai Yhdyavallolata tttodulslit^^^^^
Usta Öl^ntklUnJaa Alberinsta^ Saperioriih AVlBcotulnlln. Potkia' :. ii .0 f
l i M k e t MO Iäisellä Rertnaa, ^Sask. -: •
ihmiset, j o t k a t e k e v ä t sodan, j o s koo-taan
yhteen k a l k k i neerilaiset herrasr
miehet, j o i l l a ön -tapana p i t ä ä sotai­s
i a puheita tai k i r j o i t t a a sotaisia k i r ­joja,
n i i n h e i s t ä kertyisi tuskin s ^ t ä
ainoata j a l k a v ä k l k o m p p a n l a a . Dip­lomaateilla
on t i e t y s t i monia koristsifl-l
i s l a apukeinoja — salaisia papereita
s i s ä l t ä v i s t ä salkuista aina teatteri,
k u i s k a u k s i i n saakka. Kenraaleilla
t i e t e n k i n s e k ä olkalappuja e t t ä l i l k e -
kannallepanosuunnitelmia ja k ä s k y ­l
ä i s i ä . Mutta ratkaisu e i ole n ä i d en
koristeellisten olioiden, vaan kansojen
k ä s i s s ä . Sanomalelidet ovat t ä y n nä
sensatioita: j o n k i n l a i n e n yll-lhminen
on marssitettu esiin superpommia
y l i s t e t t ä e s s ä . O n a i k a sanoa, e t t ä m i i .
Joonien j a taas miljoonien lasten e l ä ­mä
el v o i pllä e i k ä saa o l l a rllpptivalr:
nen k y n u n e n e s t ä t u h a n n e s t a llikemle-»
h e s t ä , joita täydellä oikeudella voi­daan
n i m i t t ä ä mielenvikaisiksi j a jot­k
a j o k a u a n s i t t en olisi p i t ä n y t aset­t
a a psykiatrin tutkittaviksi.
Me t i e d ä m m e , rakkaat ystävät, e t tä
t ä h ä n taloon ei o l e kokoontunut m i -
TUllE HAASTAMME RAUHALLISEEN
KILPAILUUN!
i^Haluan vielä kerran vakuuttaa t e i l ­le,
r a k k a a t y s t ä v ä t , e t t ä me neuvosto,
ihmiset olemme vakuuttuneita omien
aattelttemrae elinvoimasta, j a e t t ä mc
s e n t ä h d e n emme ajattele vahvistaa
Dlltä,»,sen paremmin pommeilla kuin
liitfapommeillaikaan. Me olemme y a -
kuuttuneita luovan työmme volttoku-lusta,
j a emme siksi ajattele todistaa
v ä k i v a u o i n omaa maailmankatsomus­tamme
oikieaksi. Meosoltamoie j a t u ­lemme
todistamaan t ä m ä n toisella t a ­v
a l l a : kaupungeiilamme, j o t k a kasva-i
v a t vuodesta vuoteen, peltojemme s ä ­k
ä i n samoinajattelevlen uskonlahko, 1 d o i i i a . k i r j o i l l a m m e ja ihmisten k e h l . |
e i k ä myöskään m i k ä ä n ajattelijain i t y k s e l l ä . ; joka meillä tapahtuu vielä ,
kerho, e l , vaan me, Ja Juuri me, m i n ä ; nopeammin k u i n k a i k k i e n kaupunkien
toistan, olemme v i i d e n maanosan k a n . | kasvu Minä haluan vielä kerran .se-°
sojen edustajia, k a m o j e n , jotka e i v ä t ; 5 , ^ 3 3 asenteemme n i i l l e maille, joissa
tahdo joutua soteaif j a j o t k a e i v ä t t u - j vallitsevat toiset aatteet, toisenlainen
le sotimaan. Meidän t ä y t y y P ä ä t t ä - t a l o u s j ä r j e s t e l m ä . Me emme halua ;
västl sanoa k a i k i l l e : sodan tuleminen pgjjotjag k e t ä ä n e l ä m ä ä n neuva-sto- '
t a i tulematta J ä ä m i n e n e l ole m i t ä ä n ; l a i s e l l a tavalla — se ei ole m i t ä än
i r p a j a i s - t a i u h k a p e l i ä , eikä s i i n ä ole j v i e n t i t a v a r a a . T ä m ä n tavan e l ä ä voi
ISj^symys edes sUtä. k u i n k a monta mie.J Jokainen kansa hyväksyä tai j ä t t ää
e n v l k a i s t a Istuu vastuualaisllla p a i - ; h y v ä k s y m ä t t ä : se on ostettava oman
k o l l i a y h d e s s ä tai.toisessa maassa. T u - | ^ y g n ^ oman taistelun, oman luomis-
'.eeko sotaa tai e l se r i i p p u u m e i s t ä . ; ( y g „ ' j ^ j n n a U a . Me emme l ä h e t ä sitä ;
n i i s t ä miljoonista i h m i s i s t ä , joita me j postiennakolla, n i i n k u i n t e k e v ä t e r ä ät
" ^ ä l l ä edustamme.
J o k a i s e l l a elävällä I h m k e l l ä on ä ä ­nioikeus:
sekä MIs.sisippin neekerillä.
I n t i a n p a a r i a l l a , e t t ä S i s i l i a n m a a t y ö -
superlhmi.set. jotka katsovat, e t t ä a-m
e r i k k a l a l n e n elämäntapa sisältyy
" a v u n " p ä k k p j ä r j e s t e l y y n maissin.
" V a l i t t u j e n Palojen" ja tyklnruuan
VAPPUTEREVHDYS!
SEKATAVARAA JA SÄIIKÖTARPEITA
Sähkötarpöita vähittäismaksuilla jos haluatle
P E N A G E B O A D WHITEFISH/0NT.
Iäisellä ja Marseillen . s a t a m a t y ö l ä i - | ,oJn^jt.ugten ohella A t l a n t i n sopimuk­sella.
Äänestäkööt he n i i n . e t t ä r a u h a ! perusteella.
voittaa el h u i j a r i e n ohjeitten mu. j j^g m i n ä sanon j o l l e k i n amerikka-kaan.
vaan rehellisesti. JokaLsella e l ä - ' jaicgn e l ä m ä n t a v a n kannattajalle, et-v
ä l l ä ihmiseilä on ä ä n i o i k e u s , j a me en tahdo lopettaa kapitalismia, niin \
t i e d ä m m e , e t t ä jokainen elävä yksilö ; -nän ei usko-minua. Ja siinä h ä n o n '
tulee kohottamaan ä ä n e n s ä uuden : yjkeassa. Jos amerikkalaisen e l ä m ä n -
s o d ä n lletsojia vastaan. Myös k u o l - ; ^avan -kannattaja sanoo minulle, e t tä
l e i l i ä on ä ä n i o i k e u s — S t a l i n g r a d i n i i ^ ä p e l toivo sosialismin tuhoa, niin
s a n k a r e i l l a . Euroopan partiÄaaneilla. [ ^ j ^ g g,, u^ko h ä n t ä , j a s i i n ä minä
L l d i c e n j a Oradourin marttyyreilla, j „ j en oikeassa. Mutta me neuvostoih-k
a l k i l l a n i i l l ä v i a t t o m i l l a lapsilla, J o t - i n^j^et .sanomme ideologisille vastusta,
ka ovat tuhoutuneet Lontoossa Ja R o t - j ijnemme: " E l ä k ä ä cläm*länne. Te p i -
terdamissa Ja k o v i a kokeneessa Var- i d ä t t e kapitalismin vUunpulstatuksl».
sovassa; Me muistamme haudat, ja j ^3 _ pulista Ja k r l i « e i s t ä ? No n i i n . se -
kaatuneet kohottavat ä ä n e n s ä uusia j teidän aslarme. Me p i d ä m m e jos-j
I h m i s s y ö j i ä vastaan.-noita y l l - i h m l s i ä \ ^^^^^ muusta, j a »e on m e i d ä r i asiam- ^
vastaan h e i d ä n Inhoittavlne super- | ^e voitte tuhota y l i j ä ä m ä p e r u - i
pommeineen. i tjanne, valklca miljoonat Ihmiset ovat |
— • •• - — — • Ipuolinälässä t e i d ä n omassakin maas- j
Kanne; sekin ön t e i d ä n asianne. M e i
emme tule t e k e m ä ä n m i t ä ä n sellaista, j
Te p i d ä t t e salapoliisiromaaneista? j
Lukekaa n i i t ä sitten. Mertkää katso- 1
maan g a n g s t e r i f i l m e j ä . Me tulemme |
k i r j o i t t a m a a n toisenlaisia k i r j o j a . M e ;
emme usko, e t t ä voidaan osoittaa t a ­loudellinen
järjestelmämme avuja
pommeilla. Pommeilla vc>ldaan h ä v l t -
t ä ä v a i n *e m i n k ä t y ö t ä t e k e v ä t i h m l -•
: set ovatjluoneet Ja tappaa viattomia i
] i h m i s i ä . : Mik«l te sitten haluatte '
osoittaa pommeilla, e t t ä olette olkeas.
ra?. Te e h k ä p e l k ä ä t t e tuleyalauutta?
Mutta s i t ä te ette voi e s t ä ä m i n k ä ä n - i
laisilla »Uperpommeilla, Te voitte j
vain aiheuttaa koko Jnhimillizelle s l - |
vjstykselie *uunnatiomia v a u r i o i u . i
Jas te t o d e l l a k i n plctte vakuuttuneita j
jjiitä, e t t ^ t e i d ä n aattecnne ovat o i - |
i k e a t , n i i n miksi te sitten ette h ä v i t äj
, pommeja ja « u p e r p o m m e j a ? Teidän ;
l täytyy todi«iaa kapitalismin ellövol- [
ma t y ö n , e i k ä uhkauksien avulla. J ä t . ,
; takaamme .riitamme hlKtorian r a t k a l » .
'. tavaksi — kahdenkymmenen t a i vii- \
denkymmehen vuoden kuluesiia s e i -^
! d ä ä . mltkcl aatteet ovat osoittautuneet ,
elinvoimaisiksi-'* ^
VAPPUTERVEHPYS
kaihille työläisurheilijoille!
V.. ja U.-S^ura SPEED
WHITEFisH ONTARIO
KAIKILLE TYöTÄfEKEyiLtE
voiTöki^m;^^!
Felix kulmala
Ida ja Matti Luhta
Selma ja Matti Visti
Mrs. Amanda Hakala
Shirley, Diha, Sylvi ja
Kino Leinu
Toivo Parkko
Vili Llllhoog
Selma ja Lauri Hellman
.inita, Milga ja Lauri Mikkola
iiilda ja Ananias .aaltonen
Salme ja K. Junnila
Roy, Kaino ja Xick Ranta
Richard, Bertha ja H. Mäki
Yrjö Heinänen
Lempi ja Erick Sundvikson
Toini ja BUl Gernecki / /
Frank Hakala
Esteri ja Hannc.i Purra
.Siiri ja Lauri Järvi
Antti Kärkkäinen
Hilda ja Lcnni Laitinen
Jack Pelto
Kalle Viinikka
(iust Rvnkkö
Erne-st HonKa
Antti Ahlgren
Paul Männi.stu
.\lden Pasanen
Milja ja Ku.sti Penttilä ja pojat
Riku Vuorimäki
Paula, Laura ja Onni Kui.sma
Allan. Helena ja JJavId Laine
Vennu Heikkilä
Anna-Liisa. Vieno ja Yrjö Oja
Niilo Lammi ^ .
Tauno Purra
.Marjatta. Irja ja .\ntton Passi
Ellen ja Heikki Vayrynerf
Anna ja Verner Kebu.Hniaa
.Allan, Sirkka ja David AVarcn Xorma. Helmi ja I'elcr Jylhä
Ellen jä Oscar Frceman
Alina Rintamäki '
B.. R.. Irja ja Väinö O^rrroark
Hilda ja Matti
Elli ja Eino ilaapakojtki
Erick. Khie ja Eljas Rasula
Lyyli ja Vili Kimpualo
.S\'antc Ranta ja perhe
Aili ja Sulo Koskela
I>cila, Lyyli ja E . Pakka
Oacar Vinkka ja Margaret
Jack Kullas
Amanda Harjula ja Ed«in
Ivar Ihaksi
Roy Pa.sanen ja |>erhe
Hilma Wuori
,\nna Laine
.^nrta Kinnunen
Helmi Pietilä
Hilma ia Gu.-iiti Kor|ii
Jalmar \'ainio
Evert Ojanen
\VJlliam .\ho
Frank .Alanen -
Vick Salo
Irma. Ellen ja Ku^ti Savijärvi
L,. L., L, ia Väinö Kaukaisi
Vaino Aho ja perhe
Elsie, Roy, Milga ja Lauri
Saxberg
.Aili ja iirncst Toijpari ja perhe
Erick. Einci Helmi Ja
Briiuno Järvi
Raineri Lammi ja perhe
Alfred .Aho ja perhe
Kaymond, Kerttu ja Paavo
Jenny ja John Mäki
.Anita, Hilda ja Lauri Kartio
i>empi ja Ernest Ylitalo
Mery ja Kalle Laine
Gerry, Taimi ja Mauno ForsclI
-Maryjä Eeli Xiemclä
Tyyne ja Sulo Vesa
John Kantoko.^^ki
Irja ja Elmer Pa.sanen
Helmi Warner
Lempi-Niemi ja perhe
Tyyne Pasanen
Kd- Pa.s;inen ja perhe
Mr», Fiina Ix-htimäki . ^
-Mirjam. Anni ja Eino Väisänen
Herman Valli
Eila. Martha ja Matti .Antila
Roy, Bertha ja -Aarne Kummu
Hei^'a ja .Allan Oronroo.s
Helen, K. la E. Hankila
-Sirkka ia Frank lyejrendrc
Eva ja Bill-Adamo
\Villiam Koppala
Falmar Kanpa-S
Laina ja L'rh« Purra ja Wilma Uoujjlas Kullas
SOUTH PORCMPiNE ONTARIO
i
• • i
5
i
mi
mm
m
wm 1
ii
•mm
li
i i i i
ip
I
j ^ i