Vapaus, September 14, 1950

              'm -m Mm
.•fim
•St:*':. I
••„.,iHS..
Is
pi
H
s m
Stvu 2 Torstaina^ ^^y^
— liulepenilen» tälli»
of FiDnlsb Canadlnm.;: Es-^
italdlsl)^ Nov. etb. 1917. Autborlzed
a» second dass mall hy tbis iPost
Department, Ottotra.^^P^
tliilbe ^?eek^: Tiiesdas^ j e i;
tmundays and Saturdaysliy Vapaiös'
«Pobttatblng Company Ltd., at 100-102
45MBt} W., BuAbary, OiA^ Canada.
Telepbones: Boslnezs OtOce 4-426L
jBditorfal Offloe'"4-4269. ' BSiuiflger
E. i 6 l i k s L EältOrW..E»:ln]äL Mäillä
;Adve^lMsln8 rates ä]9lUs^
Translatlon |ree:^y cibyge.
T^lysvaUolssa: 1 vk. 7J)0 6 kk. 3£0
Suomessa: lyk. 7.00.6 kk. 4.25'
Ml
JUJtesääii sotakiihkoisiKti M M
että me olemme hjrt"pu^^
Täniä nostattaa meiciän«teemjme taksi kysy-o
kansakuntana tähän vaaralliseen tilantee-
SYNTYMÄ-
• •^"'IjrjnM; .'Vancouver;'''^^^^^^
tä:^ti SO vuotia tämän k u u h 7.'päi-vänä.
•
71 Viotto töMh^lraim Mpäl^itoä.
Jaeob Jarvls Lockerbysta , täyttää
huoinenha tjc. 15 pnä 7Ö-vuotta.
i o h i i L a i n e Whitefishista täyttää
Kuömenim 72 'vubtta.
Y l i d y i m n e orihltteluihih merickipäi-
-Äen Johdosta.
(New C h l i i ^ ?few8 k g e n e ; ^
/ kirjeenvaihtajan selostos):
' ^ a i e f i i u i , 1i{;o — Maaflä^ rj^e
kuulemaan Vielä paljon "eräästä pfe*
nestä laaksosta noin ^ pu<äen.: m a U i h
imuideh maiden kansat sjryttäisivät tielysti Cama
•iJitomisodan kärvennettävuia. Tös^ se,
^KAIKKIEN MAIDEN KANSOJEN ENSlMJttNE^
ON VAATIA OMILTA HALLITUKSILTAAN RA UH AN-te
jlbM: halUtuks^mrt^^
esimet-kiksi puolella, että riitelemisen ja
ryhdytään räitÄänoinä^^ keskustelernaah
iitakysyksten W\atteiu^
kysyämuiltakin mailta, että koskk ne ryh-äset^
t^j^en vähentämistä ja rauhallista yhtels-iisessa
niittakaavassa.
kuiteiiikin on, että meiäah
Vehssctissa elidöttaiiut asetfoi-hillitsemistä
ja riitojen sovjtter
Päin vastoin puolustusministeri
tyKeiistä voin asemesta"^ ulkoministeri Pearson Vuu-he
kaikin
aseistautumis-
•yfiden mäail-
MIJTT^ MIKÄ ON "JOKU*
ttO^iiXN BOitLANm
'Millä toivoisin länsimaailman. J o ­k
a kunnianp^rtelssään ikietoo itsensä
•inhimillisyyden' vaippaan i m a r r e l -
lakse^n mitättömyyttään j a Uevit-tääkseen
vääreniiettyä tyhjyyttään,
tulevan tänne oppimaan mitä o n t o ­dellinen
ylevä ihumanlsinl." —, E O -
main k o l l a n d i n kirjoitus Moskovan
kulttuurlpillätcn päiväkirjaan.
2,0fl0^^d ALLEKIEJÖITUSTA
. k a k s i ioiiljoonaa amerikkalaista on
j o a l l e k i r j o i t t a n u t . M a a i l m a n R a u -
haripiiöiustajlen Tuichblman vetoo­muksen
atomiaseiden kieltämiseksi
pantakoon meiikllle se s e i k k a , että
sotavastäisen vetoomuksen * a l l e k i r ­j
o i t t a j i e n lukumäärä paisui kahteen
miljoonaan ihstkeliä, j b l l c i n l i i t t o h a l ­lituksen
taholta r y h d y t t i i n painosta­maan
Peace Information Csnteria ja
vaatimaan, 'ettk sen o n rekisteerau-:
duttava "uikömaiaha age^^ —
Ilmeisesti sen yudksi, että 2,000,000
amerikkalaista on aiäettiinut . tuke-
'maan sen t o i m i n t a a . . . — Työtniss-
Eteenpäin.
^lipiÄSMita-sitten pitäisi-
SiJ IfÄ^Ma^ oDettj
nyt tehdä sodan väittämiseVsiPvSelv
^ 1^ '^Isl&ria meille opettaa, että asetstautumiskilpailu ei pelasta rauhaa,
•^^cpC^^^^J^^'^ sotaan. Yhta^Ivää qn se, että Canadalla ei ole mitään
Ilj^fillj^^^Sraitettayä^ imperialistisesta sodasta; Päinvastoin,
• i - ^JP^iicll^ittc*! sota provosoidaan, meidah'^deisam^
f;;;-ensin korkpt verot, sitten alin(miäa köliöayät/hinnat j ^ jamassa suh^^
||p&t|^j^^!J^ sekä lopuksi itku jäliammäsfeh
J i f e S m i t f t ^ i ^ i t B ^ K o r e a n sota on jo osoittaniut sen; iettä puheet
i^^iiäpp^ulästa painettavasta" ropottisodasta ovat yhtä paljon pötyä
sellaiset tötveetkih, että jotkut muut kansat taistelevat ja
feurihan tifte imyym jaammtiksiä. lös sota syt-lW}^
SiW'Bliyy^-^ kahsakiintaiiä sodan jalkoihin tavalla/jota tämä
kokethaan miltä tuntuu istua yökaudet pommisuojissa ja näh-
^'^öt!iiiime hävitettyinä. Me joiidummie mell^o varhiasti kokemaan
||[ltä''tuhtuu se, jos miltei jokaisesta perheestä menetetään uhreja
.. Selvästikin tällaisen vaaran edessä on päättävästi puolustettava raii-
#K*£3(*iijäript asiaa vaikka sotateoUisuuskapitalistrt ja heidän politiikkonsa ei-yät
siitä pidäkään. Ja voidaksemme räiellisesti toivxia toisten maiden
H L ,
.(4 ftfiifc.
:ävän iasevpimiaah, hieidäh täytyy kahsakuhtana itse väheritää
asevoimiemme 'ja pienentää sota^nenojamme, sensijaan -kun nyt seu-virataan
vallan t o ^ Rauhan ohjelman perusedelly­tyksenä
on se, että Canada ehdottaa YK:n kokouksissa tai liittyy nii-
Mi)t^|ni.^in, jotka sellaista ohjelmaa ehkä ehdottavat, että atomiaseet
pä^fejMs^^ laittomiksi ja että aseistautumiskilpailun
a^nlesta ryhdytään päättäviin töimen^^^
IÄil>!:''5TO^ksi>'••'.• • „" • ;'
.^IITToprrpbnhttoollaä inen Väafp aa Sana vertailee Stalinin"autökratisuutta" pre-
' / r sidentti Trumanin " demokratiaan"' jä leimasi surnijiämutikässä "löy-|
| | i K ' ^ ^ m i k s i " kaikki he jotka eivätt kakistelematta iiieie M Streetin
»«fi^isileit^ratiaa''.
' j »Mikäli on ^uhe Stalinista, niin hänen "puolustamiseensa" meillä
^ r-' Il^^JJlft mitään syytä, varsinkin kun tuntuu siltä, että häh ainakin joten
llllt^l kuten selviää Vapiaan Sianan kovista kourista. Meitä ei liioin kiin-
^•"hUätäiÄi TrUmäöinkaah "demokraattisuus", sillä jos Va][iäa Sana uskoo
, V ; i , ^amerikkalaiseen dollariin ja trumanismiin, niin me voisimme sanoa,
lettä 'Akukin tulee autuaaksi omalla uskollaan". Mutta trumahismin
/ ^ i i ^ Uskonkappaleen uskomiseen sisältyy «räs tar-fe^
i-t^^iK^eää^jsseeitkkik a, nimittäin se, haluammeko n>e tässä maassa kansakuntana
p ä ä t ^ omista asioistamme, omasta itsenäisyyidestämme ja oinieh; ietu-jmme~
mukaisesta rauhasta, tai kuulemmeko me kaikesta 'trumanin
SUOMEN TYVAEN FALKKALIIKE
>Cäynnissä oleva^palkkaliike, jonka
tarkoituksena o n työläisti&n elintason
'kohottaminen ja palkkausjäjjestel-
'män ^ I n k e r t a i s t a m i n e n , c n j o s a a ­nut
l a a j a t mittasuhteet, l^oin 50,000
;rautakouraa -aloitti kamppailunsa, j o ­hon
ovat yhtyneet koko i n e t a l l i a l an
;työläi^t, eU n o i n «MIOO työläistä.^.
' P o r v a r i l l i s e l l a k i n taholla myönne­tään,
että lakko on sataprosenttinen
' k a i k i l l a niillä a l o i l l a , j o l t a lakko kos-
Icee.-'.. •.
N i i n m e t a l l i - k u i n muidenkin alo­j
en työläiset ovat saaneet kyllikseeh
elintasonsa laskusta, h a l l i t u k s e n h ä ­mäyksestä^
j a paikkauksen sekavuu-,
d«sta. T^innettuahaii o n esim. se m o -
'nimutkaisuufi Ja sekavuus, mikäj y a l -
!litsee palkkausjärjestelmässä. Työ­läisten
täytyisi olla v&hintäin tuhat-t
a i t u r e i t a j a ilmiömäisiä matematiik­k
o j a jos m i e l i valvoa, etteivät työn-:
antajat pääse huiputtamaan p a l k a n ­m
a k s u s t a . . . .
P a i t s i r m e t a l l i a l a a , läkköiiikksen
vaikutus u l o t t u u j o monelle muuliekin
alalle Ja u h k a a jatkuvasti laajentua.
K u t e n tunnettua, sahojen, r U l l a - , v a -
h^eri- j a puutalotehtalden työläiset
oviat j o uhanneet lakkoiltua, e l l e i työ­läisiä
tyydyttäviä sopimuScsia saada
a i k a a n . . .
E l i n t a r v i k e a l a l l a saadut esimerkit
osoittavat, ettei sosdemqikeisto k a i h ­da
keinoja iaTctikbidessaah jopa työ­läisten
paikkakysyihykseiläkin. N yt
tapahtimeet hajoltusllnUöt eivät, k u i ­tenkaan
saa synnyttää iiajaähhusta
jä eripuraisuutta työläisten keskuu­dessa.
Rivit cm tiivlstettä.vä eritistä
lujemmiksi j a seurattava valppaina
tUänteen kehitystä... Kannustakoon
f a u t a k o u r a i h alittama esimerkki k a i k ­k
i a työläisiä l u j i t t a m a a n järjestöjään
j a yhtenäisyyttään. —• S K D L : n ää­nenkannattaja,
V a p a a Sana, Helsinki.
•' • • •. '
iiYT "PELASTETAAN" JO
RnSIA J A ICIKRAUKSIA
. . . M u t t a h i i d e h (amerikkalaisten)
täytyy, jos v a i n o n huomattavia f e -
servejä, aloittaa pisin vastahyökkäys.
L i i t t o l a i s t e n pikaisen toimenpiteen
velvölttajana on riisisadon k y p s y m i ­nen.
Liittolaisten sillanpääasemaan
ori tunjgettu tavallisen väestön lisäksi
satojatuhansia pakolaisia. V a i n mitä
s u u r i m m i l l a pormlsielUilla hieidät v o i ­daan
pelasfaa nälkiintymiseltä, jos
pbhjöiskoreataiset saavat aikaa k o r j a ­t
a Etelä-Koreäh sadon. Tämä tilanne
tekee ehdottamasti välttämättömäksi,
että liittolaiset hyökkäävät ennen
syyskuun loppua, jos niillä o n lähes­kään
riittävästi voimia ajaakseen v i ­h
o l l i s en pohjoista kohti j a ottaakseen
haltuunsa riisiä kasvavan alueen . . .
— Toronto D a i l y Star."
etäisyydessä pienestä Itäni WUUn'Tt]j^-
l ä s t i . j o k a sijaitsee noin v i i d e n m a i Un
etäiiyydessä kaakkoon T&Uitiita^äb^
Etelä-Koreassa. Varmaa kuitenkö»
on, että maailma ei tide kuulemaan;
amerlkkalafcen sanomatehdistön kaut-i;
t a niitä siellä täpäiitiii. ; ' :i
Seitsemäntuhatta korealaista^ tisän-inaab
ystävää teurastettUn i i e l n S -
kuussa tässä pienessä laakscssa.
ijum^rien j a päiden katkominen ta^-,
p a h t u i Syngman Rheeh nukkekalli--
tuksenpölUstotoimesta, "Öiittaalne-r
k k a l a i s l a kiväärien j a pistoolien Jfliu-l
i a käytettiin näiden miesten jä Hala­ten-
tappamiseen. Heidän ainoa "'ifir
kokserisa o l i , että he r a k a s t i v a t m a a ­t
a a n . Ne k u p m a - a u t p t / J o i s s a heidät
k u l j e t e t t i i n kuollripaikafieen qUvafc
amerikkalaisia, samoinkiiin , j o t k ut
hlLsKl niiehistäkin, j o t k a ajÖiTOt,näitä
kuorma-autdja — jia äiheriikaiaiset
Upseerit olivat tapahtumapaikalla.^.
O l e n käyttänyt useita päiviä ät'mdää
hirmutyön tutkimiseen. Olen l i l h n y t
ne suuret kuopat, samanlaiset '"^^
Belsenlssä ja Buchenvaldlssa, Joihin
murhattujen r u u m i i t h a u d a t t i i n . O l en
puhiinue nildeh lö^lälälsten kanssa.
yaMka,. tätä Ijpukkoteurasttista el"
;3atiiate^ enttöäfc^ VJ
hiin talonpojat jatkoivat kuoppien
kaivamista R h e e i i poliisien kiväärien
uhkaamina. Heinäk; 16 p. yönä n^eni
kansanarmeija K m n r j p e n yli noin 12
^"^'^.E^^^if^"S^ii^^? rmallin etäisyydessä T a l c h u n i s t a . S e u -
ret Ikuö^t fa*inBaeh'Byi^
vankiloina ' o l l e i d e n tavallisten r j S ^ l'
listen kanssa. Jotka n ä l j ä t k u n täirlt
vietiin k i b l e m a n nuftka^eeh.
Tapetut W h r t j a ^ S S^
muutamia n i l s ^ ^ r a S h e i ^ ^ ttfflu^-
sista ^poliittisista vangeista, jbiita ,^on
raafän päivän Mmunkditöas^
^ Jes-p-autoja j a p p m s e n jäik&
^.^alkoivat s & i H ä laSiksbbh. ;
Tällä kertaa olivat trokit täpötäyn­nä
vankeja samaan; tapaan pakattui-'
'na, m u t t a jokaisessa oli n y t sata^ Jopa
enemmänkin — sillä ei ollut paljon-
'. K A D O N N U T A V I O M I E S •
K y s y m y s : M i n u n W i p ^
!ut kateissa iähes kjmiiaerren vuotta;
V o i n k o siitä syystä mennä uudelleen
avioliittoon? — L e s k i.
Vastaus: Äskettäin astui Ontariosr;
sa voimaan l a k i , että tuomari voi J u -
Istaa seitsemän vUötta kadoksissa oI>
l e en aviomiehen kuolleeksi, jonka,
jälkeen naisella o n oikeus mennä u u ­delleen
avioliittoon. Sama koskee
myöskin kadoksissa o l l u t t a vaimoa Ja
Thänen miestään.
— Globe and M a l i i n {uutiskirjeen ot'-'
'sikko, jonka alla selbsfetäah "asiana
t u n t i j a n " lausunnon perusteella vir-
|heelliseksi olettamukset.•että "vesi U - !
hottaa, että keitoksesta nouseva .tupk-
'su lihPttaa, että p i l i e r i t > vbimisteiu
•yksinään aiheuttavat laihtumisen."
^ d e e l l e n sanotaan:. "iMkärit tprjUI-
;vat päätl^ästi n ä r ^ harhaluulo
jkoisestl plUerieii ja ypim^
t e e n . : He katsprot, 'etiei^
r a t k a i s u a ( l i i k a i l f e v i i l e iiiuusta
•kuin lujasta päättäväisyydestä syö-
'mätapojeh siihteen.'^
ollut Syngnian . % e e t i ; , vaiikilöi^a. kaan a i k a a jälellä ennenkuin lÄnsan-k
a l k k i a a n ^ n o i n 2iKJ:(lbO-40O,O^^ aiimeija saapuisi. Tänä Ä ä n ä l a s -
maanystävää — j a ' t^jSaStuis jätkUi
aamunkoitosta alkaen y l i keskiyön.
Monet vangit tällä fkertä^
Irabppiin elävinä J a 'iiujplliBita hieldän
päälleeii. Iftmeiä^aiaisten iiiisberien
'nähiiih]fi^bittaVan^p^ kiirehti-
• nteäii. ^ÄI yksi v a n k i pelas­t
u i . . I p h h y i i p ^ i ' pois troklsta emien
jalueeiie; saapuUlista j a onnistui •pa"ke-bemaan..'
.•'
kyiäiäiset tunsivat useita ystäviä jä
s u k u l a i s i a uhrien, Jpukbssa. Erääiikin
p i t i katsella k u n hänen veljensä a m -
m u t t i i d - - - m u t t a 'kummallakaan puo­l
e l l a ei a n n e t t u merkkiäkään luhte-misesta,
Eiräs toiheh talonpoika näki
l a r ^ n s ä u h r i e n jbukbssa ja ' h u u d a h t i
kauhistuneena sen" jPhdbsta. Hänet
o t e t t i i n heti k i i n n i , s i d o t t i i n , p i e s t i in
Ja ' a m m u t t i i n .
HeinÄk! 17 p . jäikeen poliisi y r i t ti
saada käsiiiisä lÄrieri vanhemmat,
miehet, vaimot j a , lapset. Aikaa o l i
k u i t e n k i n v a i n ivähän, Jälellä j a siitä
S3rystä ainoastaan iyksi trökUlinen
saapui laaicsbbn sburaavien kblmen
päivän a i k a n a — mUttaji^^^
kossa o l i usedta. lai^^la. Ketään attie-,
r i k k a l a i s i a «i "oUiit tämän todistajina
sillä amerikkalaisten joukot olivat
perääntyneet.
• '* " . •'• -
Olen j t i u r i paläriniit tästä laaksosta,
'jb kaUkana,' p a l j o n e n r i e n s i h r i e saa­pumista,
täyttää :,ilkeä h a j a ilhiän.
i K u o p a n lähelle^imeneininen v a a t i i f y y -
silUstä kestäi^^tä. ifeu
;täynnä ruumiita; että. alnbostaan
o h u t maai^ei±äs-peittää ne ja .tiralet j a
'sateet oVkt -päikPttlfc 'vlbheet^^'&
=pois n i i n siellä täällä o n reikiä, joista
d.essäan s u i u m i t e l m a i i s a ^ k b K o r ^m
riukke%llitsijaksi pä^^
tuvan, "mtetäsl -SyhgmMi -Rhce r j ^ -
dyttäväksi j & j e s t e i j ä » ^ f e n l ? a l k ^^
h i i d e n i J o h l t t i s t e n yastiistajlensa pui­vien
päiättämiseen. Jotka olivat häiKn
Tallassaan. Täss^ Jsuyte^sa]'^hf e i
erbnniit lalnkäkn eräästja toisesta n ^ -
dän hallitv^n 'pääfeielikfä,• J o r ^
kärisa bU ;hyTJännyt,nimittähi Chialhg
Kai-sheläätär j 6 k a ehrien Formosa^n
paettuäan .määräsi p o l i i t t i s i a vankeja
telotettayalcsl.
Seuraava o n kertomus siltä mitä f a -
p a h t i u sikäli jkjiiri o l e n kyennyt liittä­mään
l u i k k i tosiasiat y h t e e n jokaisen
yksityiskohdan t a r ^ t a t n l s e ^ s ^ - ^ i l l a :
Helnäk,;. '2 priä saapui "kuortBa-ab^
toilla Bhfeen -ppUiseja B a n g Wi4^
kylään J a h e mobilisoiva,t kylän j a l ä -
hiseudurl asukkaat kivääreillä u h a &n
mehbnä^n l ä h e i s ^ laaksoon s u l i l la
kuoppia 'teii\^j^iäan. Kuoppia |>11
'kuusi, Jö1si&;W^^ 650 j a l a n p l -
tuineh. K^it^p^ leveys v a i h ^ li
kiitidesta fehteehtolsta jalkaan ' Ja
olivat kuuden j a l a n syvyisiä.
Nlih-planicuin-erislmniainHn kuoÄJa
oli valihisTielnäk. 4?pnä,^(^^
tubmaäh Vahkeja paikallisesta vänki-las6a
kuopalle amerjläcälaisllla, t r o -
keillä, j o i t a ajoivat n i i n a m e r i k k a l a i ­set
k u i n etelä-korealaisetkin.
Vangit h a k a t t i i n vankilassa tiedot­tomiksi
r a s k a i l l a kepeillä j a p l h b t t l in
sitten tfoirelhin, erisih kerros inlehlä,
sitten t o i n e n ö l k i s^ejä, kolmas nile-.
hiä jne. k u t e n sardiineja. • Jfpkaisetf
'kuorman ' ] ^ i i ä iktäivat tJolUsit. J o^
kaisessa trokissa o l i y l i 5Ö v a n k i a , k ä ­det
selän taäkie faUfäilan^äfla aidot­t
u i n a . • . ; ^-..-V: \,
J u u r i ennen näiden t i b k i e n l a a k ­soon
ehtimistä saapui p a i k a l l e , k a k s i
amerikkalaista rjeej^L-äutoa;;. j ^ ^ bli
korkeita ;Am?rM
YUäqIey;^sa^ p a l j o n io^Mvasfa^; to , Jonka Kprean kansanarinelja
p n k a a j ^ a n n « i , ' n ^ ^ pieksäials.
j a teioittäm^st^^^
irikän inkemän. Jotliut
e t u l i n j a n fkiirjePnraiäiajätldn^ ovat kertoneet s i a ^ t i s l s t a menetelmistä,
jbitai Rbe«n poliisi'l^jnitM^^I^^^^ kansaa vastaan. Kaipatiit asia­k
i r j a t osoittavat, että äjiäeHkan armel^^ ihoiilsiä
sedaisissa j o i d d c p t e u i ^ t a l ^^
maanantaina
J:iPX TAIDA OLLA
ILÖN'iÖHETTÄ .. , .'
Juiiät kulkevat Jälleen . . . U u s i l a ­k
i , "Maintenance of Railwflys opera-tlons
A c t " , o n l a k i k i r j o i s s a . . . K a i k -
' k l , t a r k o i t t a a k a l k k i a niitä J c t k a saa­vat
voitto-bsinkojä rautatieyhtiöiltä,
ovat onnellisia . . . :
Entäs rautatietyöläiset, \ ovatko he-,
k i n Uoisla? Tliskinpa ; y a i i i i ^ Neljä
isenttiä päivässä j a pakollisen sovitte­l
u n koiraripanta eivät ole mitään r i e -
piUn aifieuttajia. SUbraah iahben
Canadan rautatietsröläisiä petettiin
a j e t t i i n , C M i
Johon vangit p ^
kerrbkseKa' bileet'bliyat jb m U t e i ku^^
leet j a useimmat b i l r a vielä ^^^^p^^
ryiisissa iiäkkaämik^^^^ sen johdos-ta,
että blivat bileet syömättä kolme
päivää. ' ' • . ' • :
. '.Kahdessa ehsiinmäisessä trokissa
olleet, j o t k a kykenivät blem
v i i l a a n , päkoitettlin pbistiiiriaäh t r o -
keista j ä saiVat n o i n kUusi y h t e i s l a u ­kausta
iakaapäih sblkääiisä. »Jutta
seib jälkeen nähtiin eräs a n i i e r i k k a i a i -
ni&fhp&Berl nukk&»a^^
upilerffeh lÄnssa sbmiien^
avulla. Ja p u r i s t a v a n päätään. Sen
:jffi^een sai jokainen yanki yhdeh
M i u l a h r i n t a a n t a i selkääh. Eflbi i t än
iiberaalipubiueen hallituksen toUnes- siitä kuollut, - käytettiin japanilaista
ta j o t a t u k i t o r y - . C C P - j a S b c . c r e d I t - » ^ ^ . -
Polvistumaan kykenemättömät a m ­m
u t t i i n m a a h a n t a i t a p e t t i i n m J e k a l -
puolueet, se b l i räikeih myyritikäuppa
Canadan työväenliikkeen historiassa
l E i ylksikääh paxlamehtih jäsen, l i ­beraali,
tbry, ccf :Iäiiien t a i sbccreditti
esittänjrt vaicavaa taisteluhaastetta
hallitukseri rikkufiläkiä vastaan eikä
bslttänyt vetoomusta 'karisallistä k a m -
b a h j a a varten kumotakseen tämän
.iakieiidbtukseh, mikä n y t i f l i k a a koko
työyäeniiikettä . . . — T om McEwen,
'Pacific Tribune.
OLKAA AlEtMELIAITA
— LIHAVlLiJE;
Myötätuntoisuus laihduttaa l i h a v ia
^EtAUHA PELÖITTAA
^AHAÄiXEläÄ
W a l l Streetin rahamiesten Ja Y h -
'dysvaltain valtibde^artmentin äänen-
Ikatmattaja "TJJS, Ne^s a n d Wbrl(i
Itepbrts", ilmaisi eloloiun 4'pniä huo-llestunelsuutensa
rauharikatnpanjah
mehestyhii^en johdosta seuraavin me-l
a i i k p l i s i n sanoin:
"RauhanhyÖkkäys v o i a l k a a . R a u ­h
a n puolustaminen on Venäjän p r o -
pagahdapeliä. Venäjän rauhäntoi-
"menpiteet saattaisivat Yhdysvallat
nyt kiusalliseen asemaan. Rauhaheh-,
dotukset saisivat paljon kannatusta
maailmalta, inikä pelkiiä Sp'ta;a. Y h - -
;dysvaltain vastenmielisyys näyttäisi
'spdah-känriaikamJi^ Yhdysval­lat
hyväksyy CfaöHähehdotUkset) se
liäyttäisi siltä k u i n Koreassa olisi kär­sitty
täpplb."
l a . Ruumiit v i e r i t e t t i i r i kuoppaan j a
talonpojat pakoitettiin l a p i p l m a a n Ja
pplkemaan maata kerroksen päälle
k u n troki s i i r t y i , t o i s e en p a i k k a a n.
Tämän verilöylyn ensimmäinen s a r ­j
a kesti koline päivää, heinäkuim 4, 5
Ja'6 päivinä. Sinä a i k a n a m u r h a t t i in
saattaa nähdä mätänevän l i h a - ja
luumassan.
Montääa palkoin, joissa arvelen t a -
pähtiineen kuölöhtaistelutt, o n maan
p i n n a l l a n ä h t ä \ ^ 'käsivarsia, j a l k o ­j
a j a päitä, j o t k a ovat pyrkhxeet h a u ­dasta
viimeisessä' kuolonkamppailQssa
"ilÄääft • Jä elämääh.'''Suurimmah k u o -
pah puolivälin t i e n o i l l a On Ciäkyvlssä
naisen yhteensidotut kädet t a v o i t t a ­massa
ilmaan, ' kublonkouristukseen
kovettuneina.
"Vanhempien! kuopaksi" nimitetty
k a i v e t t i i n , vuoren rinteeseen. Se on
Väin p u o l i l l a a n r u u m i i t a j a v a i n osit­t
a i n peitetty. Siitä k u i n viUnelset
u h r i t t a p e t t i i n , o n kulunUt ainoastaan
11 päivää j a heidän rUiimUn^^^ ovat
vielä v e r r a t t a i n h y v i n säilyneet k u i ­v
a n i l m a n johdosta.
R u u m i i t ovat tässä kuopassa siten
k u i n n e : h e i t e t t i i n kuoppaan,' j o i l l a k in
o n k u u l a n reikä r i n n a s s a , toisten kas­vot
ovat. ruhjöontuneet, muutamien
takaraivo on murskana j a k a i k k i en
kädet taakse r a u t a l a n g a l l a sidottuina.
Täällä ovat n i i d e n r u u m i i t , joiden
ainoa rikos o l i , että 'heidän vanhem­pansa,
miehensä, vaimonsa t a i l a p s e n ­s
a olivat demokraatteja, jotka h a l u s i ­vat
saada amerikkalaisten pääoman
herruudesta vapaan, j a yhtenäisen
Rorean. He eivät siis itse olleet "po-iUttisia
r i k o l l i s i a " - Vaah heidän o U i a i -
siaan. , » r •
Kuopat täyttävät n o i n pubfet läafc-
K i r k l a n d Lake, Önt. — K a i k i l l e S J n
K i r k l a h d L a k e n osaston jäseniUe huo­mautetaan
täten, että osaötbn k u u -
kausikokpus pidetään eiisi m a a n a n t a i ­na
tk. 18 pnä k l o 8 ipi. Jokaisen j ä -
senen tulisi saapua kokoukseen, sillä
erittäin tärkeitä asioita o n keskustel­tavana.
•
Vapauden haastersmtäys bn n y t
myöskin käynnissä j a ' k i i i k k l j o t ka
haluavat osallistua s i i h e n , haastaa t a i
j o i t a o n h a s t e t t u . y o i v a t maksaa, haas­teensa
M r s . P i e s a s e l l e . ;— lEiaportteri.
Meksikon rautatieläiset
saivat pälkähkdrotiikiseh
Mexico City. '-4- Laikko, j o k a laikasi
pysähdyttää \ l i i k e n t e e n luoteisosassa _
^ e i i i l k b a , t i i l i . e^tet^fcl -syy.Skuuh- *7
1>:nä tehdyllä kprnpromissiäPpimUk-sella.
;.;.'•'
Rautatieyhtiö suostui korottamaan
p a l k k o j a 10 pros.; j a a n t a m a a n j o i t a ­k
i n miiitä hyvityksiä, 6,000 työläisel­leen,
j o t k a a l u n p e r i n vaativat 40 pros.
korotusta. .•' ••• " .
EI OTVIN KAUKANA
" K a p t e e n i , k a p t e e n i ; te uppoaa!
K u i n k a kaukana b n maa?"
" K b l m e n m a i l i n päässä."
"Missä päin se b n ? "
"Öuoraan a l h a a l l a ."
sosta j a kuoppien yälimalUa oleva
ruohikko on t y h j i e n kiyäärinpänbsten
peitossa. Jokainen hiistä o n s u r m a n -
ntit korealaisen sankarin mlelren
tai naisen. Joka o n t a i s t e l l ut vapauden
puolesta amerikkalaisella tehbkkuu-deilä
Järjtetetyn poUisiVältion, natsien
menettelytapojen Ja feodaalinen Jär­jestelmän
läheistä: yhdiSteUnää ' v a s ­taan.^..';-,;.''•;•'...
v \ - / - - : : V . ! ' . • • ' ; \ ' • •7 •
K e n r a a l i M a c A r t h U r i l l a b n ollut
p a l j o n sanottavaa "hirmutöistä"/
M u t t a hän o n v a i t i tästä — sillä k a n ­s
a n tappaminen o n sotarikos.
S A A T T O I O L L A N HN
Lontoolaisella julkaisulla, The Newa
•Review, • Oli vähän tilaajia • Erä'änä
päivänÄ katselivat omistajat alakulbi-s
i h a ikkunasta, kun hautaussaattue
k u l k i Ohitse.
, "Lyön yetpa.siitä", sanoi yksi, "että
tuossa ; viedään 'meidän lehtemme
tilaajaa." , ,''
— M u t t a sinullahan on kalkki uutta,
hattu,, puku . . . Oletko voittanut
k o r t i l l a ? ' [[
— fin. mutta olen lakannut pelaa-masta.
'
V '•*-'.. . •
E l V O I N U T •
,. Lääkäri neuvoi potilasta, että hänen
;pri juotava kuumaa vettä Joka aamu
timtiä'ennen aamiaista. Viikon ku­luttua
potilas tuli uudelleen ja lääkäri
k y s y i : .
" K u i n k a nyt voitte?"
"Huonommin kuin ennen."
"Ettekö ole seurannut neuvoani ja
juonut kuumaa vettä joka aamu tunti
ennen aamiaista?"
" Y r i t i n parhaani", vastasi potilas.
" m u t t a juotuani vettä 15 minuutin
a j a n , b l i m i n u n jo pakko lopettaa.
•» » • • »
T O T E U T U I
Isä, mitä sinä toivoit kun olit
l a p s i ? "
" S a a d a pitkät housut, poikani. Se
tbteutuikih, sillä jos tässä maassa on
j o k u j o l l a on pitemmät housut kuin
minUlla, n i i n haluaisin nähdä hänet."
• . . ' • ••' • ' * • . • •,
A L K O I ALUSTA
. O l i vieraitten päivä vankilassa.
V a n h a nainen kiusasi vankeja.kysel­len
kaikkea. •
" S a n o k a a minulle", hän kysyi erääl­tä
mieheltä, "miksi olette täällä?"
" M a d a m " , sanoi vanki kohteliaasti,
" a i o n vankilapäälliköksi ja päätin
a l o i t t a a a i v a n pohjalta."
faaffiattHa
;^;n(^«ömuutta saada liitetyksi.
~ meistä tuntuu, etta Vapaa S^a t ^
ssaan Trumania demokratian mallikuvana
asukkaille. Pari tai kolme esimerkJtiä
Vapaa Saha on ehdoin tahdoin "unhoitta-
• H»uY» "joitakin tärkeitä seikkoja. .
|, ^ ^..Yleisesti tunrieftu tosiasia on, että Vapaa Sana ei hyväksy ihitaän
Se potee parantumatonta ''johtajavSstaista" maniaa, ku-
- Mutta etkö presidentti Truman ole "suu-monta
kertaa sitä, että Yhdysvalloille kuii-mäailinaSsä?
presidentti Truman julistynut, .ennen
kokoontumista — jä luounollisesti tä-i
f , 2 ' f . - / - ; ' -••.^
män johtajateorian perusteella — että Koreaan lähetetään sofa^^
koja samalla kun Formosan saarta "puolustetaan" kiinalaisia vastaan
Yhdysvaltain sotalaivoilla? Eikö käynyt siten, että Turvallisuusneu-
. vosto joutui tässä tapahtuneen tosiasian eteen?
Eikö presidentti Truman julistanut tämän viikon alussa, että Yh-dysvattälaisik
sotavoimia lähetetään Euroopan "kansainväliseen" ar­meijaan
— jonka komentajaksi tulee tämän johtajaperiaatteen mu­kaisesti
amerikkalainen kenraali — ja eikö Truman määrännyt dip­lomaattista
sanahelinää käyttäen, että Britannian ja Canadan "odo-
•tetaän" lähettävän myös sotavoimiaan sinne, pannen ulkoministeri
: Pearsonin vastaamaan senaatin komitean istunnossa maanantai-ilta-ha:
" E i koskaäh tiedetä mitä nykypäivinä on tehtä^
Övatkö nämä "demokratiaa" vai autokraattisia ukaaseja tai mitä
. ne ovat? Vastatkaa, jos voitte, olkaa hyviä.
Meillä o n Jo h e t k e n aiJcaa bllut s e l ­l
a i n e n aavistus, että ''puolueettomat
porvarilehdet selittävät m a a i l m a n ' t o l -
Jauksla vähän samaan tapaan I n i i n se
v a i i h a vihtahoiisu selittää raainattua.
M i i t t a k u i n k a UpevästI n e sitä löö*
periä l y k k i v ä t ulos. se selvisi vasta
äfvan Itskettäin. J a joka sanoo, että
päiviÖÖ^symysteh tu on y k -
sitolkkpyji hbäunäai niin h ä n erehtsbr
p a h a s t i , sillä n y k y a i k a n a tapahtuu ja
k e h i t t y y v a i k k a minkälaista Utitta.
•Tässä b i i s i . J o i t a k i n esimerkkejä:
V i i m e i s e n kphnbn kuukauden a i k a ­na
iHmaähtui tämän matoisen t n a a l l -
mah kämaralie y a l k i n u u s i k a i i s a k u n -
t a ä n : K o r e a n k o m m o ä i ^ t . E i siis
k o r e a n ' k a n s a ja k b r t a l a l s e t -7: v a an
."kominunlsttt". ''PUblueettomat" leh­det
ja^tkdiot pidnivat yhtä mittaa
siitä, että ''SMinmunistlt h y ö k k^
k b r e a s i a " . M i l l b l^
l a i t e t ipupIUsta maateian. AUia Vain
'•komUiUnlstit'' ja siis k o m i m u h i s t i k a n -
sa hyökkää. Sensijaan tuhansien
m a i l i e n päässä kbtimaastaäia olevat
amerikkalaiset "puolustavat" t u r k k i ­l
a i s t e n kanssa " d e m o k r a t i a a " K b r e a s -
sa. • .•
«Deniokratia** sanaa v XL ra*^
Wall...Streetln "dbrbbkratiäan" asti.
M e i l l e sanotaan, että konununisteja
vastaan p i i lähdettävä Nsbtaan t u h a i i -
slbk iUäilieh päkhän^^^ siUä kommonis-t
U ännnnittereTOt väkivallan töitä.
K o m m u n i s t i t 6lvät kuu^eiha ttmnusta
l a k i a eikä o i k e u t t a . ' S i k s i on puolus­tettava
läiisiiiwista' k a p l t a l ; . . a h -
teeksi demokratiaa.
M u t t a sitten tulee länsimaisen d e -
i h o k r a t l a n äärtitbr\ii;kuteh esim. C h i ­cago
Tribune, Joka; elokuun 26 pnä
v a a t i amerikkalaisten Ja canadaläis-t
e n raiitatietyöläisten hirttämistä k i r -
j b l t t a e n : • •••
"IMDkäU me im, asiaa käsitäm­me,
laikkbUevalii raniatfeänröidlen
Jolitäjat j ä ehkäpä Cänädankrn
lönlöjähtäiät pltiUsI v e t & oikeu-i
e e n ^ ^ hhrttSä maainpetoks^
'^ySkkSSJä" sana On yhtä yleises­t
i käytännössä k u i n on "demokratia­k
i n " . "Iftrökkääjällä" tarkoitetaan
"publueettoinisäa" o p d r v a r l l e h d i s sä
k a l k k i a 'kansoja ' olkoon kysymys
Koxean, K i i n a n , Suomen tai minkä
jpituteetta ja ''demottfette^** farltbi-tetaan
ylMnsä ^k^^ —_ aiha
Turkin tyypqpäsesta "diemdEniäastä" t^kien maiden Ikansalalsla, jotka vas-n
r ^ a n k a n s a t a l i a n s a — j o t k a luulevat
olevaiisa liäntiä omissa maissaan —
j a tekevät t o i s i n mitä Yhdysvaltain
t ^ & k l v o i p a d o l l a r i määrää.
Sdellä olevasta Johtuu aivan itses-täSn,^
eitä '^rotrvoSfel" sanotaan k a i k -
tustavat W a l l Sti-eetih isännöimisy^
tyksiä omissa maissaan.
" Y K m yoIliät^frUiuiaksr kanötaan
sitä. Jos Y h d y s v a l l a t lähettää Sota­joukkonsa
joko K o r e a a n t a i F o r m o -
säan. ' '• •
Puheet "rauhan sänytföltmestä"
edustavat todellisuudessa komimunls-t
i e n nimäa kierbllUa;
'ODemokraattislin'; j a ' h a p a i s i i n'
m a i h i n kuuluvat Y h d y s v a l t a i n lisäksi
•TurkM, ^Espanja j a AiBfentlhia — j a
• ' d r a ^ b k K ^ t y k s i U i t t b y ^ ^ » sano­t
a a n kiaikkla'niitä iihalta, j o t k a ; p p k -
kurolvat ; M a r s h a l l i n , 'avun toivossa
presidentti "iaiuhiahhi edessä, : J ^
Näin k a u t t a l i n j a n . Siksi o n a i v an
turhaa i l m a n pieksemistä' j o s , s a n o ­taan,
että " v a i n " i ^ h b l a l n e n selittää
ylösalaisin raaimattua.
M u t t a toisinaan he, erehtyvät keV-tomaan
-puoUtptuuderikin — seii l ä ­hemmäksi
ne eivät totuutta kyllä
pääse. •.
E s i m e r k i k s i - Öttawaste, t i e d o i t e t t i in
syyskuun 10 pnä, että "tähän, p ä i v pn
mennessä" e l ble^'^^^
lut ..määräiystä, .'että C ^ a j d a n - täytyy
lähettää . sotajoukkoja,: .Eurooppaan.
Täniä -—^'''tähän.päivään^nira
— sanonta t a r k o i t t a a t i e t y s t i sitä, e t ­tä
.ylelspä, valmis^ yasiaanqtta-maan
l i u o n o a liuitisita, mikä tiedetään
olevan tulossa.-., -
M i i t t a "kun presldehtt j I t u n i a n r y h ­tyi
järjestämäiui h i n t a - 'jä/pa&kakoh-trolUa,
n i i n l e p a n t i i n / ö l k o l s e h t a s a ­puoliseen
Ja blkeudehmukalseen v a ­loon,
ifeilmmieidlle aaii
ei sovi h i n t o j a nPsteiia.' EbillitUs k i e l ­tää
sen k o h t r o l l m s a a v u l l a . • Eamälla
s a n b t i i t o {yÖpJlekaie; 'että -ftahenldn
täytyy'ainakin vähiin Utaör&ta yhteisen
a s i a n vuoksi Ja n y t kun on hinnatkin
p a n t u k b n t r o l l i i n , pannaan palkatkin
h a l l i t u k s e n kontrolliin. TSmä on blv
keata demokratiaa eli- tasa-arvoisuut-ta.
Sivuseikka tietysti on se. että
h i n n a t ^ovat Korean sotaseikkailun
a i k a n a nousseet 50-prosenttisesti Ja
enemmähkhi jättäen palkat kauaksi
jälkeen. Sattuma, pelkkä huono sat­tuma,
on se, jos presidentti Tnunan
jäädytti hinnat j a palkat juuri sinä
a i k a n a . joUoJn hinnat olivat kohon­neet
Ja p a l k a t olivat jääneet kuop­p
i i n . iPelttS ''sattuma" kai lienee se­k
i n k u n k a i k k i oikeisto-sbsdemlt vaa­t
i v a t nyt; tSäUä h i n t a - ja palkkakon-t
r o l l i a . •
Eikä tfesä-kaikkl. Demokraattisena
miehenä p A s l d e n t t i Truman julisti,
että «kaikkien täytyy tehdä pltemp»
päiviä j a kovemmin työtä". Selm-häh
se oh, että j o s työmiehet .tehtais.
sa. kaivoksissa j a metsissä tekevät
p u o l t a kovemmhi tyiitä sotatoifflkn
hyväksi, n l l h kuponkien lelkkaajffle
tUlbe p u o l t a enemmän kuponkien letf-kaaihläiärSäaiksl
käy ennestöan ."^
vapahielsella kiireellä työskentelemä
kUpbhkieh leikkaajia jos niiden pi»»
puolella raadähtaansa lisätä! _
' Y k s i sblkka o n kuitenkin selva^Nä
mä "publueettoihlen" porvarilehtwn
puolueelliset valheet johtavat pak«-
t a k l i i tuhÄsla pahaa-aa^istam^tto-m
i a i h m l ^ harhaan. Olisi suoras-
|aistuj<
gunvY
18 saavi
aikana
rräi
PSG
ttonja
iimista.t'
AIN<
liaastec»
Townsli«l
iaV^
: . E.v:
BJlto Jä
SAN
tustaa
tuastaa
ien sekä
VÄlI
nan, Ba
Torontoa
K A I
laa Anni
VILI
Iahli<ais
«on y e l !
MB.
laasteesi
Paavo V
isaan se
ARV
leo Sam
• N. L.
; Ua G. A
SAG
\ j» haast
Mäkisen
lo^finlel
Vaktari»
sista ja
KAL
sen, Tom
»rista.
) ANT
MAI
Pnskalar
AIN<
Dar Luc
Kirfcland
lockerbj
E. F
Täiseni Js
' JUS!
Valajan
Nni
Koivistoi
Paldonln
Torontos
au»
VicJutil
kalkki B
HILI
ratBiln]
Windsori
HEN
baastava
tekäMai
1, BcUeri
Greta js
mr». F. I
FBI]
haasteesi
PAA
haastaa
HEIl
haasteesi
tekä Hei
ERK
tteseen j
Swen WJ
MAI
Trjö Hei
poskasin
A. T
Ja Yrjö
E Asika
MR.
haastava
BET
tat Neti
WUenIn
TYY
tarät Ty
Fanny L
GRE
ILVL
haasteisL
Tifflinins
SOFl
haasteesi
PcnUiser
TAN
baastaa
deUista a
ARV
A. Li
U Väisäj
Catherin
EDV
Uackien,
TVeller P
EIN<
Ja haast;
l.Uinan
H. F
tttseur;
Qobuton
»m.
liaastava
E. Hoiko
CSJ!
tan osas
AIN(
Oscar Vt
HU Kuki
ARV
haastaa
niemen j
Elina ja
OLG
Jöasteesi
Bäfflätäi)
J» Väinö
ALE
lAM
t a a n Ihme.rjos ei näin tapahtuisi-
; Tästäjohtuu se, että työväentebdj
Jotka Ä totuuden soihtuna porr^^
lehtien.-ivalhelden valtameressä,
saltsevat Ja-:taryitsevat «3^
hyvfiä'>tartoittavferl Ja
henisteh Ihmisten tuen. — Bsn»
k o u r a / - . — -
' JACl
«n Ja E
F . U
I^Osca
Ohasta j
HILI
OIKAISI
"«slees
«anotaan
»AN 8w
' M