Vapaus, June 4, 1949

              immmmm
ISCAR BAY
\Lcn ici Soisten RääiöH
ista korjaustyöt»
Pnhefin 2-1S91
imesDrugCo.
_ 3 K A U P P A A -
Ste. Marie Onterlo
IcA Victor Radioita
I ^'val-lääkkcitä '
[edellinen Taraslo lääkkdtt.
|fi;i/j///aw/5-J<-/ täytetään
kuokllisesti.
Edusta ja kokou^keskusteka
Nuoriso- ja kansallisuus kysym^icsestä
[M I N S, O N T .
HOOKER & PICKBRING
uk5ia ja kiintelmlstfijä.
on Bank Building.
Morkcttcja,
uufuksia.
Do-
"Hmmlns.
lainoja, bondejs
j)M.!
iHKERS-HUOBL!
C O - O P
5TAURANT
aulh Porcupino Limited
4: rrawford Street
POBCUPINE, ONTARIO
nosittelce suomalaisille hjrväk-ettua
mukaansa ruokailual-
Kavintola auki klo 9 illalla,
itelä kalustettuja huoneita
oiksl. Kuluttajaln koti. P l s -
slsälle.
•LL FUNERAL
HOME
JHAUTAANTOimXTAJAT
Hyvämaineinen palvelus
27(6 East Hastings Street
prHELIN HA. 0015
«ouTer Br. Columbia
APAASTI KOKEILUA 1
VARTEN
matisniin ja Nivel:
matismin pakotuksille
ette ole koskaan käyttäneet
5SE TABS-lääkettä kiusallisen
Ireumatismin. hermotulehduk-ja
reumatLsmin pakotuksiin —
kokeilijaa sitä jo TÄNÄÄN
dän kustannuksella? Sitä ovat
«aneet jo tuhannet ihmiset y li
Tioden ajan Canadassa Ja Y h -
•alloissa.
PAASTI TÄMÄN LEHDEN
JUOILLE.
lähetämme mielihyvällä teille
akokoisen paketin suoraan k o t i -
tteellanne. Käyttäkää 25 tab-ia
rapaasti. Jos ette ole tyyty-len
tuloksiin, niin pyydämme
!ttämään käyttämättömän osan
etistä meille takaisin — se ei
3a teille mitään. Älkää läliet-'
rahaa, ainoastaan nimenne Ja
tteenne:
ROSSE PRODUCTS CO.
Dept. R-5. 2708 FanvclI Ave..
kajo 4S, III U.S.A.
ietetäan meidän Canadan kont­torista
tullivapaasti.
S.C.A. Urheiluliiton
virkailijoiden osoitteet:
Bheenjohtaja: Ake Hunnakko
90 Victoria Park Blvd.
Puhelin H.O. 6195
onto Ontario
Sihteeri: Paavo Vaurio
3t. Patrick St. Toronto. Ont.
hastonhoitaja: Vilho Heikkilä
Day Ave. Toronto, Ont.
Puhelin R.E. 4386
ieenvaihto sihteerille. Huo-ikaa
sihteerin uusi osoite.
ilerA.Vesa,B.A.
Barrisl^r. Solleitor, Notary
SUOMALAINEN
LAKIMIES
• • •
2392 592 Danforth An.
(Near Pape Ave.) Toronto
Port Arthur. — Allekirjoittanut on
Vapauden toimitufcen kanssa samaa
mieltä siinä, että näin edustajako­koukseen
valmistautuessa jokainen
Vapauden lukija tutkisi tärkein ja
>Tnmärtämyks»ilä T. Lehenln Helsin­gin
yliopistolla pitämän esitelmän.
'»Kansallisuusaatteen nykyinen sisäl­tö".
Se varmasti antaa monelle sel­ventävää
ajattelemisen aihetta isän-maalisuudesta
ja pienten kansojen
kulttureluslsta kysj-myksistä.
Canadan. Yhdysvaltojen ja kaikkien
niiden kapitalistL':trn maiden joiden
kansat ovat kokoonpannut siirtolai­suuden,
valloitusten ym. liittoutumisi­en
pohjalla useista eri kansallisuuksis­ta,
pyrkimyksenä cn sulattaa kaikki
eri kansallLsuud^et yhdriisi kokonaisuu­deksi.
Niiden pyrkimyksenä on tu­kahduttaa
eri kansallisuuksien kieli,
niiden erilaatiliset kuUturelliset pe­rinteet
jne. Elsim. Canadan halli­tuksen
ohjelmana on koulujen, sano­malehdistön,
radion ja muiden halli­tuksen
kontrolloimien välineiden avul­la
formuloida kaikkien eri kan.-^alli-
.•suubicn kulftuuripyrkimykset yhte­näiseksi
canadalaisek.si kulttuuriksi.
T. Lchrn sanoo esitelmässään
mm. seuraavaa: "Kulttuurielämän
standartisoimis- ja yhdensuuntais-tamjspyrkimykset
eivät ole intema-tionaltsmia,
vaan imperialismia Ja
kosmopolitismia. Ne ovat o.sa eräi­den
suurya'tojcn yleisestä pyrki-myksestä'maailman
herruuteen. Jo­ka
edellyttää, pienten kansojen
henkistäkin holhousta, taloudrlli-sen
ja valtiollisen holhouksen ohel­la."
Että asia on todella niin. sen todis­taa
historian kulku niin pitkältä ajal­ta
kuin sitä tunnetaan. Kouraantun-tuvasti
.>>en todistaa tämän päiväinen
Yhdysvaltojen värillisten rotujen sor­to,
taloudelIi.se.sti jä henkisesti ja
kaikkien vähcmmi.stökansallisuuksien
kultuurist"n pyrkimysten kontrcllol-mincn.
Yhdysvaltain "demokraatti­nen"
hallitus on jo ottanut käytäntöön
kaikkien yksityi.strn henkilöidenkin
henkisen ajattelun kontrolloimisen.
Canada on riistänyt maan varsinaisil­ta
alkuasukkailta, indiaancilta, kansa­laisoikeudet
jä ajanut heidät korpiin
määrätyille alueille elämään ja kuole­maan.
Edelleon meidän hallituk.sem-me
pyrkii naapurimaan e.simerkkiä
seuraten rajoittamaan pienten kan-salli.
suuksicn ja yksilöiden ajattelua
ja emien kulttuuripyrkimyk.siensä to­teuttamista.
Canadai^, kapitalistien
pyrkimyksenä on päästä toisten suur­valtojen
kanssa maailman herruu­teen
ja siitä joht^u. että meidän hal­lituksemme
on niin kovin kärkäs seu­raamaan
isäntiensä esimerkkiä. Se on
keittänyt kypsäksi vakoilukeitoksen ja
nyt 5e jo näkee punapeikkoja kaikki­en
eri kansallisuuksien kulttuurisi-ssä
pyrkimyk.si.s,':äkin. Vähänkin radikaa-liscmpien
unioidcn johto on heidän
mielestään punai.sten käsLssä. CCF:n
Coldvvellin .-akki toimii tien näyttäjä­nä
"punaisten pesille". On muuten
kumma paikka, että vaikka sitä pu-nai.^
ta väriä niin kovin pelätään, niin
kcmmunismin hävittäjien pääorfjaani,
ratsupoliLsit, ovat verhotut punaisiin
pukimiin.
Kapitalististen suurvaltojen aiko­muksena
on alistaa kaikki pienet kan­sat
henkisesti ja taloudellisesti mää­rättyjen
kaavojen mukaiseksi ja sen
kautta saada rilstetyk.si niiden itse­määräämisoikeuden.
Siihen tähtää
Marshall-suunnitelma. Atlantin sopi-mu5.
.suurvaltojen pienten kansojen s i -
"älsiin asioihin timkeutuminen. talou­dellisten
ja poliittisten järjestöjen
murskaamisyritykset ja suurpääoman
hillitön sodanlietsonta. Tämä on jät-tiläistaistelua
kahden maailman välil­lä.
Vanha häviöön tuomittu järjestel-käy
hillitöntä taistelua voidak-
Tarkastellessa C S J : n mennyttä t o i ­mintaa
minusta tuntuu, että me fmme
ole aina toimineet Lehenln viitoitta­man
suimnan mukaan. Toimintam­me
mottona on tavallaan oUut:
"Maassa maan tavalla tai maasta
pais", toisia sanoen olemme tahtoneet
kansallisen kulttuuriperlntcenune for­muloida
canadalaisiin oloihin soveltu­viksi.
Sillrin kun on kj-symys kan­sallisesta
kulttuuritoiminnasta, pitäisi
aina muistaa, että työmme kohdistui-sl
kaikissa muodoissaan suomalaisen
kulttuurin säilyttämiseksi tuleville s u ­kupolville
ja samalla mahdollisuuksien
mukaan jalostaa kaikkia eri p?rintei-tämme.
Esim. suomenkielen säiljrttä-minen
lapsillemme ja lastemme lapsil­le
on kai p>erusehto muiden perintei­den
säilyttämiselle. Miten me olemme
tuohon kysv-mykseen suhtautimeet?
Hyvin usein kuulee vaiihempien i h ­misten
sanovan, ettei ole välttämä­töntä
eikä tarpeellistakaan lasten
osata suomenkieltä, että k y l lä
he tulevat Canadassa toimeen maan
pääkieielUikin. Useassa kodissa on
maata kftdttävini joulkona. Sanalla
sanoen, meidin tuli kaikin puolin t»t-mia
canadalaisina. suomalaisella-kult-tuurilla
ei t i i l l i (dlut m i t i S n meiid»
ts^tä. (Memmepa (hevinämme var^
moja. että kun Suomesta tiUine s i i r ­tynyt
polTt haudataan viimeistä ukke-
Ua myöten, n i i n häviää suomenkielikin
olemattomiin. Luokkataistelun kan­nalta
katsottuna asia ehkä onkin o i ­kein,
mutta n m a l l a me olemme C a n a ­dan
hallitukselle hyvänä apuna for­muloimassa
omat kulttuuriperinte«n-me
sen muotiin Ja tahtomattamme
edistämme maailman hemuaatetta.
Tämä toiminnan Ja ajatusten muu­tos
on tietenkin tapahtunut asteituin.
Parhaana todistuksena siitä on ennen
pMetyt edustajakokouksemme. Niissä
vain aina kävivät eri Järjestöjen edus­tajat
lausumassa onnittelunsa, samal­la
huomauttaen, että pieni rahallinen
apu olisi suotavaa Ja sitä annettiin.
Muistan erään edustajakokouksen.
Jossa viidennen onnittelijan halutKsa
sanoa sanottavansa puheenjohtaja Jo
etukäteen kysäisi, kuinka suiui siun-ma
pitäisi saada.
Sama suhde on osastojenkin toimin-tapana,
että jcs vanhemmat ovat Jo- \ «»ssa. Melkein kaikissa osastojen ko-ma
seen jatkaa herruuten.sa säilymistä
edes muutaman virstan välin. Toisel­ta
puolen rauhaa rakastavat voimat
lujittavat rivejään ja määrätietoises­ti
jatkavat työtään kansojen vapauden
ja itsemääräämisoikeuden puolesta.
Lohen sanoo luennossaan: ?*Kan-s-
invälLsyys ci ole kansojen kasar­mi,
se ci suosi kan.sojen enempää
kuin yksilöidenkään valamista sa­maan
muotiin. Se päinvastoin
edelb-ttää erilaisia kansoja, Jotka
kukin antavat oman panoksen.sa
kansainvälisen kulttuurin aarreait­taan".
Tehkää paikkatilaukscnne nyt matkaa varten
SIO.MKKN' - TANSKAAN — NORJAAN - R*^OTSIIN_
,Lcn.otritse keväällä ja kesällä MontreaUsta tai New Yorkista,
•iiuumatkapaikka taataan ^ .
J-aivalia tnsi .syksynä tai jouluna ja samoin kesällä 1950 Ruotsin
^'t,-i?hn:un kautta. Paluumatkapaikan saanti taataan,
^lutea^anne tuoda jonkun henkilön Canadaan, avustanune tulo-
A ia myymme täälläpäin maksettuja tulolippuja.
'i^us.amme myös passien j a viisumien liankkiraise.ssa.
_ TEHKÄÄ P A I K K A T I L A U K S E N N E N YT
aydelliset Ä « - - A A Soittakaa '^^^ 0. K. Johnson & Co. Kirjoittaa
f^utsumme uusia asiakkaitamme merai-
Imaan laajennetussa kaupassamme
»ssa on täydellinen v a r a s t o v i l l a - , s i l k k i , j a p u u v i U a -
*ökaiia. i k k u n a v e r h o t j a j a v t i o r i k a n k a i t a j a a r d i l t a i n.
' ^'^^l!fi'auksm täytetään * Tyvtn'äisvvs taataan
. M. ROSE & CO.
'^"^^-i T"»»TO.t M,«taiami
tenkuten oppineet puhumaan englan­tia,
niin jo kotioloissa kartetaan mah­dollisimman
paljon suomenkielen pu­humista.
Asia on todella niin. että
meidän järjestömme yleinen kanta on
ollut samanlainen. Suomenkielen
opettamiseksi lapsillemme el ole pan­tu
rikkaa ristiin. Päinvastoin on ylei­senä
toimintaohjeena ollut, että saa­daan
lasten ja nuorison toiminta kan­sainväliseksi.
Se merkitsi pyrkimystä
saada kaikkien kan.-^allisuukslen nuo­ret
toimimaan yhdessä, mutta kuiten­kin
suomalaisen kulttuurin edistämi­seksi.
Siioin kuin on kysymys puh­taasti
.suomalaisesta kulttuurista, m i ­nun
mielestäni pitäisi työ kohdistaa
vain suomalals-syntyisten nuorten Ja
lasten ke.skuuteen. Koettaa opettaa
heille kieltämme, kansallistanssejam-me,
.suomalaisia kansalllstapoja, lau­luja,
soittoa jne. Opettaa heille kaik­kia
niitä perinteitä, joita Suomen kan­sa
on vuosisatojen aikana Itselleen
koonnut. Samalla olisi tehtävä heille
.selviöksi se, €t*ä sellaiset "niskasta
kiinni ja puukolla selkään" kansallis-perinteemme
ovat väärää perintöä ja
palvelevat maailman imiperialistlsia
pyrkimyksiä. Silloin kuin saamme
heille selviöksi omat ylevät pyrkimyk­semme,
juurtuu tuleviin sukupolviin
oikea kansallishenki, joka antaa oike­an
arvon toisten kansallisuuksien
kulttuuririennoille ja sitä tietä oppivat
toimimaan oikein kansainvälisessä
työssäkin.
Tänä päivänä on olemassa Jossain
määrässä sellaista ajatusta, että Jär­jestömme
toiminta olisi ulotettava sel­laiseksi,
että se olisi kiinteässä yhtey­dessä
kaikkien joukkojärje-stöjen
kanssa, tukisi niitä aatteellisesti ja
taloudelli-sestl. Lyhyesti sanoen, siitä
tulisi muodostaa kiinteä apujärjestö
toisille taisteleville järjestöille. Ajatus
yol clla terveellinen, mutta sittenkin
pitäisi pitää etualalla se päämäärä,
mikä on määritelty järjestömme pe­russäännöissä
ja ymmärtää oikein
kansallinen kulttuurityö.
Meillä on paljon oppimista ukraina­laisen
veljesjärjestön toiminnasta. He
pitävät ensimmäisenä . tehtävänään
nuorison opettamisen ymmärtämään
omat kulttuuriky-symykset oikein. He
opettavat järjestelmällisesti lapsilleen
omaa kieltään, laulua tanssia, soittoa
jne. Tulokset ovat myös sen mukai­set.
Mcnta kertaa piemme saaneet
kuulla heidän lapsiorkestcrlensa esi­tyksiä,
ihaillen katsoa heidän taiteelli­sia
esityksiään jne. Oletteko huoman­neet,
että heidän esityksensä, lukuun­ottamatta
0'Canadaa ja kuningas-hymniä,
tapahtuvat heidän omalla
kielellään? Näin ollen he kantavat
omat kulttuurijyväscnsä karLsallisuiik-slen
yhteiseen kekoon. Heillä löytyy
varoja nou-sevan polven opettamiseen
ja nuorilla on myös aikaa opettelemi­seen
yleisten koulutöitten ohella. T o i ­veita
puolen ukrainalaiset ovat hyvin
kitsaita luovuttamaan varojaan sellai­siin
yleisiin pyrkimyksiin. Jotka kuu­luisivat
yhteiskunnan huollettaviksi.
Tuntien oman kansallisen arvonsa, he
asaavat antaa arvon toisillekin k a n -
• alllsuuksille; Meidän suomalaisten
keskuudessa on asia hiukan toisin.
Usein lip.sahtaa huuliltamtne halven-
'ava sana Uji.sista kansallisuuksista.
Mikä on "pettÄjä", mikä "polakki" Ja
Iinakin "rj-ssä on ryssä vaikka sen
voissa paistaisi", jne. Tämä todistaa
sitä, että me haluamme olla Jotain
muuta kuin suomalaisia ja lausua toi­sista
halventavan sanamme.
Kun muistelemme kulttuuritolmln-
'aammc vuosikymmeniä taaksepäin,
niin huomaamme tavatonta alaspäin
menoa. Meillä oli ennen vanhaan
näyttämöt, laulukuorot. urheUuseurat
ja monet muut riennot vilkkaassa t o i ­minnassa.
Ne pysyivät kunnossa niin
katian kuin siirtolaisuus oli avoinna.
Varoja oli riittävästi, mutta tärkeim­pään
tehtäväämme, lastemme kasva­tukseen
jrmmärtämään 'ja omaksu­maan
suomalaisen kulttuurin perin­teet
ei meillä ole olJut alkaa' K u n
siirtolaisuus aikojen kuluessa tyrehtyi
j3 luokkasuhteet kahden taistelevan
luokan välUlä kärjistyi tälläkin man­tereella,
me omaksuimme sen femnan.
^ että meidän cn liitettävä voimamme
j yht?en toisten työväenjoukkojen kans-
I sa ja että meidän pienenä Joukluma Ja
I omaksuessamme Canadan uudeksi ko-
I tlmaafcsemme tulee uhrata voimamme
I ja varame ennen kaikkea, »en eteen.
Nuoriso on '.saatava toiimaan koko
kouksissa on useampia keräyslistojapa
kaikkiin on Mut Upana antaa, mut­ta
oman toimitman rahoittamiseen ei
löydy varoja mistään.
Me olemme sellaisessB tilanteessa,
että meidän toiminnastamme on suu­rin
piirtein yksi sukupolvi vieraantu­nut.
Samaan aikaan on e^m. ulsraina-laisen
Järjestön toiminta täydessä . v i ­reessä.
Heillä on nuoriso mukana Ja
toaktiva oa kertaakaan b e l d i n mie-leensi
jutäahtanut kulttmuitolmlnnan
imrattaminen englaxmin kidiseksL
sen sijaan ollaan eräillä tahoiUa
kofasti touhussa saada sucunalalnen
täilttuurityö kävelemään et«lannln
Uelisissä kengissä. Tuota hommaa sa­nottaisiin
NeuvostolUtossa lainavaat­teilla
koreUemiseksL
Ttilevassa ediisUJakokoukseesa taas
luonnollisesti keskustellaan suomalai-s
m nuorisotyön elvyttämisestä Ja
tehostamisesta. Olojen pakosta olem­me
tulieet huomaamaan, että tällai­nen
kjmmenistä eri kansallisuuksista
koottu kansa yoi suorittaa parhaiten
demokraattisen Canadan rakentamis­ta
siten, että eri kansallisuudet ovat
kultturelUsesti kehittyneitä, sillohi
ne osaavat antaa arvoa toinen toisel­leen
ja muodostavat yhtenäisen rin­taman
työväenlucdkan vapaustaistelus­sa.
Silloin kuin edustajisto ryhtyy kä­sittelemään
kulttuuri- Ja valistustyön
tehostamista, niin olisi suotavaa Ja
välttämätöntäkin, että voitaisiin luoda
sellainen käyttännöUinen ohjelma,
mikä voitaisiin osastoissa toteuttaa.
TUiän saakka olemme sorvailleet
mahdottoman hyviä päätfislätiselmia.
Jotka ovat kuitenkin Jääneet paperil­l
e '
Meillä aina valitetaan .että el ole
toimitsijoita. Kyllähän se tiedetään,
että niitä ei ole liikoja, mutta syynä
on se, ettemme ole tehneet tarpeeksi
työtä niiden kasvattamiseksi. Suoma­laisen
kulttuurityön tehostamisen en­simmäisenä
ehtona pidän suomen kie­len
opettamisen nuorisolle. Eeikö täs-
'sä tapauksessa voisi kääntyä vanhan
kotimaan puoleen? Kai sieltä löytyy
multakin kykyjä kuin seuramatkatai-teUIjolta.
— LoEojätkä.
Puheenvuoro nuorisokysymyksestä
Pori Arthur. — Lähestyvässä C S J :n
edustajakokouksessa on meidän arvi­oitava
tilanne oikein Ja löydettävä
lähtökohta, polku Jote on kuljettava
ja välineet Ja keinot suunnitelmiem-me
toteuttamiseksi.
Että kapitalistinen talous Canadassa
on Jo pulassa Ja sen kouristukset käy­vät
Jatkuvasti ankarammiksi, on nyt
Jo selvää. Täinä yhdessä* kansainväli­sen
tilanteen kärjistymisen kanssa
painaa leimansa ihmisten ajatteluun.
Vallinnut "anna mennä poUtlikka"
muuttuu kyseenalaiseksi. Ja vaatii vas­tausta
lukuisiin edessänune oleviin k y ­symyksiin.
Järjestönune toiminnassa
se merkitsee toiminnan sisällön terä­vöittämisen
välttämättömyyttä kaut­ta
linjan.
Tämän kirjoittaja on ollut v i r a l l i ­sesti
Jäsenenä Port Arthurin osastos­sa,
mutta käytännössä osallistunut
Finlandin osaston kokouksiin hyvin
usein. Viime viikkojen ajalla olen
matkojeni yhteydessä ollut seuraa­massa
useiden eri osastojen kokouk­sia.
Kaikkialla nousee muodossa tai
toisessa esille kysymys miten korvat­taisiin
se. elämän tyhjyys. Joka on
täällä heikentänyt Järjestötoimintaa
ja pitänyt nuoremman väen sivussa.
Miten ilmenevät ne pyrkimykset,
joille on annettava toiminnan ilmaus?
Pitäisi toimia lasten kesäleirin hyväk­si.
Tulisi olla Jotenkin yhdistettynä
maan Ja maailman rauhanliikkee­seen,
mutta Jokaisella paikkakunnalla
on huomattava määrä suomalaisia
miehiä Ja naisia naimisissa toiskielis­ten
kanssa. Suom. Järjestön toiminta
el sovi heille sellaisena kuin se nyt
ilmenee. Toiminta on suomenkielistä
ja sen tulisi olla. sellaista, että voisim­me
puhua kaikkien seurapiiriin kuu­luvien
kanssa. Tämä tuli äskettäin
ilmi Finlandissa. Kymmenkunta nuo­rempaa
emäntää kokoontui Ja he
päättivät perustaa ktrhon. Tämä on
ilmaisu heidän toiminnan kaipuus­taan,
mutta sitä ei saisi rajoittaa
suomenkieli, eikä vanhempi väki.
Kerhon kieli on englanninkieli.
Pitäisikö sitä ehkäistä? Päinvas­toin
on autettava sitä Ja kaiken lisäksi
on lähdettävä sitä laajentamaan.
Tässä mielessä esitetään Länsi-Onta­rion
aluekokouksen päätöksessä, että
Järjestömme tulee auttaa Canadan
syntyisen Ja täällä kasvaneen suku­polven
toiminnan Järjestämistä eng­lanninkielellä
toimiviin osastoihin
niin maaseudulla kuin kauptuigeissa-kitv.
Ensimmäisenä toimenpiteenä
tulee tpk. hankkia Järjestäjä, Joka voi
puhua ymmärtämyksellä ILO. suoma­laista
perua olevan englannin kielisen
väestön käsitystajunnan Ja kielen so­vittamiseksi
toimintaan^ Tässä tar­koituksessa
tulisi Järjestömme keskuk­sen
heti valikoida sopivia elokuvia Ja
näytelmiä, k i r j a l l l ^ u t t a Ja nrauta o^.
jelmaa. Jolla voitaisiin auttaa toimin­nan
elpymistä.
Urheilutohninnan Järjestäminen on
eräs muoto Ja sitä on edistettävä k a i -
kin mokomin. Mutta se e i vielä r a t ­kaise
tässä esiin tuotua kysymystä.
Joka on Canadan suomalaisten edis­tyksellisten
voimien fulevalsuuden toi­minnan
ratkaisun kysymys.
Esimerkkinä siitä miten me voimme
käyttää nuoria vcrfmiamme. voin v i i -
tata siihen kun tämän kirjoittaja v.
1921 valittiin Järjestön sihteeriksi,
niin minua e l sidottu yksistään kont­torityöhön.
Seuraavan vuodenajalla
kiersin ympäri maan Ja niillä mat­koilla
perustettiin kymmenittäin
osastoja Ja muodostettiin toista kym­mentä
nuorisoliiton osastoa. K tm taas
sodan edellä valittiin nuori mies. Paul
Siren, sihteeriksi, n i i n hän Istui pää­asiassa
Järjestön virastossa. Samoin
kuhi vuosi sitten nuori vancouverilai-nen
toveri. K . Ketola pelaa! Euroo­pasta,
n i i n häaene Järjestettiin vain
Edellä mainitussa päätösehdotuk­sessa
ei ehdoteta järjestön sihteeriksi
tällaista nuorta toveria ,elkä esitetä
hänen sitomistaan tuoliin. Vaan siinä
ehdotetaan, että nuori toveri pannaan
matkaan vähintään puoleksi vuodeksi
Ja hänen toimintansa järjestetään s i ­ten,
että hän vöi viipyä useampia viik­koja
jokaisessa tärkeässä keskuksessa.
Täten hän voi paikallisten vanhem­pien
ja nuoren väen kanssa ohjata
toiminnan alkuun. Eikä se saa rajoit­tua
ainoastaan urheiluun, vaan myös
näyttämötoimintaan, tanssijoukktiei-den
harjoittamiseen, laulukuorojen,
orkesterien, elokuvain näyttämisen
ym. toiminnan alalle Ja englannin k i e .
lellä. Samaan aikaan Järjestömme
keskuksessa varataan välineitä Ja
suunnitelmallisesti esitellään miten
niitä voidaan ohjelmistossa ja toimin­nassa
käyttää.
Tuon Länsi-Ontarion aluekokouksen
p&^töslauseen alkupuoli huomioi t l -
l a ^ ^ ^ muutoksen Ja ehdottaa muu-t
e ä i n suomenkieliseen osastojen toi­mintaan
Ja ohjelmiston varaamiseen
nähden vastaavaa muutosta. Mutta
englannin kielisen toiminnan järjestä­minen
on ratkaisevin kysymys, Jossa
edustajakokouksen toivomme kääntä­vän
katseensa tulevaisuuteen, samalla
kuin se ratkaisee hetken vaatimukset.
— A. T. H .
Länsi-Ontarion*
ehdotuksia
P o i i Arthur. — C S J : n Länsl-Onta.
rion laajennetun aluetoimikunnan ko­kous
pidettiin Port Arthurissa toukok.
22 päivänä. Kokouksessa käsiteltUn
tpk edustajakokoasaslatu koakevla
klrJehnUL
Jäsea*cr«awtkkfen hirnuin korotta,
missn suhteen ihneni eriäviä mieli­piteitä.
SIhrer Mountainin osasto
ehdottaa kaksptoveromerkkien pitä­mistä
edelleen Ja 50 prosentin korotus.
U kaikille verpmerkeille. Finland
oli kaksblsveromerkkien poistamisen
kannalla Ja Jotkut toiset osastot, n i i ­den
Joukossa myös Port Arthurin osas­to.
oli\-at sitä mmiä. hiVk tällä kertaa
olisi veromerkkien h i n U pysytettävä
entisellään. LopuTBBen ratkaisu tie­tenkin
Jäi edusUJakokouksen ratkals.
tavaksi.
Nnerisotyä. Kysymyksestä käyUin
vilkas keskustelu Ja olUin sitä mieltä,
että ainakin sutnemmilla paikkakun­nilla
tulisi Järjestää nuorlsokursseja.
Joissa annettaisiin ohjausta urhei<^
luun Ja muuhunkin valistavaan tol-minuan
nähden Ja että kurssit olisi­vat
pitemmät kuin katat viikkoa Ja
niitä Järjestettäisiin Jos suinkin mah-dolllsta
kerran vuodessa. Kiertävtlän
puhujaan nähden oltiin sitä mieltä,
että puhuja viipyen paikkakunnalla
ainoastaan päivän Ja Joskus vain puo.
l i päivää, el voi saada kovinkaan pal­joa
aikaan olkoonpa hän kuinka hyvä
puhuja tahansa Ja siksi puhujan mat-kakululhln
käytetyt varat tulisi käyt­tää
kurssien Järjestämiseen, sillä siten
saataisiin paremmat tulokset. Asiasta
hyväksyttiin seuraava päätöslausel­ma:
Järjestömme tulee auttaa Canadan
syntyisen Ja täällä kasvaneen sukupoU
ven toiminnan Järjestämistä englan­nin
kielellä toimiviin osastoihin nllh
kaupungeissa kuin maaseudullakin.
Ensimmäisenä toimenpiteenä tpk:n
tulee hankkia Järjestäjä. Joka voi p u ­hua
ymmärtämyksellä k.o. suoma­laista
perua olevan englannin kielisen
väestön käsitystajunnan Ja kielen so­vittamiseksi
toimintaan. Tässä tar­koituksessa
tulisi järjestön keskuksen
valikoida Ja esltellS sopivia elokuvia
Ja näytelmiä, kirjallisuutta Ja muuta
ohjelmaa, jollia voitaisiin avustaa toi-mlnnan
elvyttämistä.
Valistas. Ja kaUtuurityÖBtä hyväk­syttiin
seuraava ponsi:
Jatkuvasti laajeneva Ja kärjistyvä
kapitalistisen maailman yleinen kriisi,
sen aiheuttama sotsklihotus ja - v a ­rustelu,
ovat syynä siihen, että ka­pitalistiselle
tuotantotavalle luonnol­linen
ajoittainen talouspula ilmenee jo
uhkaavana Ja nopeasti kärjistyvänä.
Näiden seikkojen vaikutus Iskee v a .
ka van leimansa ihmisten, erikoisesti
työväestön keskinäisiin suhteisiin,
ajatteluun, pyrkimyksiin, sekä vaikut,
taa heidän kulttuuri- Ja vaUstusohJel.
miensa ja toimintansa muokkaami­seen,
tavoitteisiin Jne.
Täten luonnollista tilanteen muu­tosta
silmällä pitäen tämä Länsi-
Ontarion aluekokous korostaa vastaa,
vaa muutosta C S J : n toiminnassa Ja
ohjelmaaineiston varaamisessa, esit­täen
Uihemmln seuraavaa:
1) Samalla kuin pidetään varastos­sa
huvi. Ja seuranäytelmiä Ja paran-netaan
ohjelmistoa siinä suhteessa,
niin tulee nyt erikoisesti pyrkiä teke­mään
tunnetuksi niitä varastossa ole.
via näytelmiä. Joissa on yhtelskunnal.
Usta j a luokkanäkökantaa edustava
sisältö Ja uudistaa varastoa jälkim­mäistä
tarvetta silmällä pitäen.
2) Mun ohjelmiston varaamisessa ja
uudistamisessa on pidettävä rauhan,
kansan demokraattisten oikeuksien,
parempien elinehtojen j a yhteiskun­nallisen
turvalllsuushuollon taistelun
tunnuksia sisällön johtolankana.
(Jatkuu 5. sivulla)
tauanfalna. fesäfc ? p. - Saicoiby.^iii»
KIITOS
Täten lausun vilpittömät kiitokseni kaikille ystäville ja tuttaville
niistä arvokkaista lahjoista. Joita sain vastaanottaa minulle Järjes­tetyssä
yllätystilaisuudessa toukokutui 29 p:nä 1949.
Tämä ilta oli Järjestetty minulle Suomeen matkustamiseni joh­dosta.
Kiitos myös tilaisuuden järjestäjille.
Sydämelliset Jäähyväiset Ja kiitos kaikesta ystävyydestä!
South Porcupine
SAULI AUTIO
Ontario
•
KIITOS
•
Lausumme kauneimmat kiilokset "KAIKU"
kuorolaisille.
RUTHE SAARI ia IRENE MAKI
PORT ARTHUR ONTARIO
päivän pysihtfBaika mtmtamiUa paik-kakmmftla.
JdlTOS
Tahdomme lausua sydämelliset kiitokset »ukulalHllkl Ja tuttaville.
Jotka yllättäen saapuivat luoksemme omaan kotiimme muuttamisen
Johdosta toukokuun 20 p:nä 1949,
Kiitos niistä arvokkaista lahjoista, JoiU JäUtte käyntinne muis­tiasi.
Erikoinen kiitos homman alkuunpanijoille Ja illan emännille kau­niisti
katetusta kahvipöydästä.
Kiitos myöskin niille Jotka olivat osallistuneet tähän, mutta syystä
tai toisesta eivät voineet olla saapuvilla.
k i i t o s käynnistänne tuttavat. Tämä ilta säilyy katmiina muistona
mielessämme.
Anita, Milga ja Lauri Mikkola
South Porcupine Ontario
-n
Parhainta annea
Helvi, Elli ja
Martti Vuorelle
sekä amalle kodillenne. Kiitos MiaM
hauskasta kupletista, jonka lauMt
meille!
m
M
i-S
Maire, Irja ja George Mattilaa (Jntö, Vieno ja Tauno
Martta Ja Väinö Tutkia
Eila ja Vieno Aittola
Roy, Marlia ja Väinö Linden
Anette, Maija ja John Miglec
Mamr|»a, Hilkka ja Tomi
Jokinen
Olga Jokinen
Jenny ja Lennard Hjorth
Sylvi ja John Niemelä
Alma ja Kinar Aittola
Sally ja W. Heikkilä
Milja ja Ivmil Haikola
Nancy, Mary ja Tom Korhone
David, .-Mma ja O. Sainc
Sigrid ja Jalmar I'ohjpnen
Elli, Kaarin ja Lauri Latva
Helmi ja Jus.s! Latva
Elma ja Henry Pesonen
Hilja ja Onni Ojanperä
Ellen ja Niilo Linden
Taisto, Rauha ja Yrjö l^emljerg Aino Heikkinen
Sigrid Lahti
Aino, G. ja G, Gustaf.son
Helga Gröngvist
Maija ja .^Ipo Laitinen
Taimi ja Ake Nummi
Aino ja Urho Ok.sänen
Hilma, Eino ja 0.ssi Luoma
Irja ja George .Salmi
Elina ja Kalle Kajander
Ivetnpi ja Lauri Jokinen
Nancy, Helmi ja A, 'lervola
Leila, Marlia ja J . Tuovinei
Anni ja Arne Hint.sa ja pojat
Siiri Morikka
Hilja .Salonen
Anni ja M . Nyberg
Linda ja W. Jokela
G. Sundqvist
Elli ja Jack Karvonen
Helga, .\ili ja Jack Maifo
Scidi ja Eino Erkkilä
Impi ja Väinö Tulonen
Niiranen
Laura ja Väinö Kivi
Mary ja Erkki Randell
Ida ja John Lehtinen
Marita ja Lauri Wilbeig
Hclfen ja Eino Tarvainen
Hiljanen Lasse
Martta ja Kalle Kujanpää
Senja ja Vie Järvis
Leo ja Helmi Nikander
Martta ja Oskar Peltonen
.Maire, Elma ja L. Semelius
Mrs. ja Mr. Kilkki
Margaret, Liisa ja Yrjö Ronnl
.Mary Perälä
Bobby, Eva Ja Aug. Laitinen
Rocky ja Efisa
Harry Tulonen
.\nna Hyytiäinen
Thora Neil
Saima ja Reino Taipalus
Annikki, Ester ja S. Vickmao
Irma, Irja ja Matti Hebka
E. Hämlin ;
L, ja A. Anderson
E. K, ja M, Jalonen
Nancy, Hilma ja Matti Rasmus
Vnja, Aune ja U. SorvaU
Katri ja Paavo Mäkihen
.Martta ja Yrjö Tamminen
Hilma ja Niilo Lehto
Ester ja Einar Kaustinen,
Buffalo
Terttu, Toini ja Alex Rannikko
Anja, Anna ja V. Laari
Violet, Alli ja A, Latvala
Minerva, Greta ja E . Hakaki,
Martta ja K. Wicklund
Aino ja Jassi Hauvonen
Tarl, Elssa ja E, Hofifren
.Aimo Heikkinen
Källi Kaikkonen
KIITOS
Lausumme /sydämelliset kiitokset kaikille tovereille. Jotka
niin suurilukuisena saavuitte yllättäen meidän kotilnune,
tuoden mukananne syömiset, juomiset Ja arvokkaan lah­jan.
Kiitämme xnyöa lahjaan osaaottaneita. Jotka eivit
olleet saapuvilla.
Kiitokiel kaikesta lausun nyi leUle,
työstä ja lahjasta tovereille.
Kiittäen muistamme päivää tätä,
nyt tässä jatkaen elämätä. •
HELVI. ELLI Ja MARTTI VUORI
M Medford Ave. Tormito 13, Oat.
ii