Vapaus, August 11, 1949

              [kalaiset uniot
istoiminna^a
K r i s t i l l i s t en ammattiyh-lijtto
on esittänyt työväcn-färkcän
yhtenäisyyden s o i n -
_ii:tiessään asettua yhteistoi-
Confederation Generale du
(CGT) kanssa siinä taiste-gjj^
on odotettavissa taan-iäa
työnantajia vastaan k l -
jjisattiJjen palkaiÄcxotusten
merkitsee täy^täännöstä
ffgn smmattlyhdistystjr. l i i t on
IVOissa ja samalla väite-jtt^
tämä käänne suhtautuml-nsnaBcaaseen
C G T : n e i r a j o i tu
a mma ttiyhdlstyslilkkeen
mutta on samalla tärkeä p o -
kehltjsaskel.
utsee akuuttinen suuttumuksen t i ­lanne.
Tehdastyöläiset orvat huonom­massa
asemassa, k u i n o l i a s i a n l a i ta
vuosi tÄapeftn. Heidän palkkansi^
o n pienempi J a työttömyys lisääntT;
jatfeuvastL Hinnat ovat edelleei&in
korkeat. Kauppaliikkeet ovat täyn­nä
viehättäviä tavaroita mutta vain
harvat työläiset kykenevät ostamaan
mitään. Teollisuuden voitot ovat p a l ­j
o n suin-emmat k u i n ennen sotaa, työ­läisten
elintascn ollessa ahaisemman.
R a n s k a n työväen yhtenäisyyden a r ­vellaan
Johtavan huomattaviin S3tavu-t
u k s l i n tulevien kuukausien aikana.
— Japanin saariston muodostaa
pääasiassa neljä suurempaa saarta,
joiden yhteinen p i n t a - a l a on 147,690
neliömailia. .
— E n g l a n n i n kanaalissa olevat saa­ret
olivat ainoat B r i t a n n i a n alueet.
Jotka saksalaiset miehittivät viimeisen
sodan aikana.
IPEET SUOMALAISET
LAULU-ja SOITTOLEVYT
SAAPUNEET
Kaikki hyvin valmistettuja levyjä
DI—50 Seurasaaren Polkkia
Muistoja Karpateilta — Valssi
Solttolevy: W i l l i e Larsen Trio
(Harmonikka, k i t a r a j a viulu)
DY—53 Pustan Tanssijaiset — Foxtrot
Sinä tulit — ValsjÄ
Laulanut Eugen Malmsten
DY—60 Tonava kaunoinen — Valssi
Kultaa ja hopeaa — Valssi
Solttolevy: Rytmi Pojat
DY—62 Dolores — Valssi
Valssiunelma
Soittolevy: Rytmi Pojat
DY—104 En Syytä Sua — Valssi
Kun Sun Mä Näin — Tango
Laulanut Eugen Malmsten
DY—109 Muistojen Tango
Onnehen päin — käymme näin, näin
— Valssi
Laulanut M a t t i J u r va
DY—122 Wieniläis makeisia — Valssi
W i e n i l ä l 8 verta — Valssi
Solttolevy: Rytmi Pojat
DY—123 Ildinen leski — ValssipotpourI
Aarre Valssi
Soittolevy: R y t m i Pojat
DY—124 Mustalaisrakkautta — Valssi
Muisto — Valssi
Solttolevy: Rytmi Pojat
DY—126 Sikermä Suomalaisia kansanlaluja Ja
tansseja. I ja II osa
Soittolevy: Rytmi Pojat
DY—155 Lotos Tango
Kuutamoyö Alsterilla — Valssi
Soittolevy: Ramblers orkesteri
TY—156 Kielon jäähyväiset — Valsäi
La Paloma — Tango
Soittolevy: Ramblers orkesteri
DY-175 Oh. Senorita — Valssi
Pilvien Poika — Foxtrot
Laulanut Eugen Malmsten
DY-195 Tiedätkö Sen? — Tango
On monta kertaa — Tango
Laulanut Eugen Malmsten
DY—212 Kalle ia MattS maissa.
I ja II osä
Laulanut M a t t i J u r v a ystävineen
pY-27p Jo Painuvi Päivä — Valssi
Surullinen Kuu — Slow"fox
DY-271 No—No Tango
Jää hyvästi armas — Foxtrot
Laälanut Olavi V i r ta
DY—277 Marmonikka Serenaadi — Tango
Syksyn varjoja — Valssi
Harmonlkkaduetto: Laihanen j a Raivonen
DY—280 Säveliä tuhansien järvien maasta.
I ja II osa
Solttolevy
DY—281 Säveliä tuhansien järvien maasta,
III ja IV osa
Soittolevy
* * •
S O I N T U - L E V Y J Ä
o.. 350—Sorento — valssi
Sydämeni ääni — valssi
Laulanut E. M a l m s t en
0. 53S—Tyttöäni mu*istellessa — valssi
Ritari ja Linnanneito — Ballaadi
Laulanut Teemu Grönberg
734- -Argentiinaii kuu — tango
Surullinen kuu ^— SIow-foxtrot
Laulanut Teppo R a i k ko
735— Hetken haaveita — valssi
Tumma Dolores — lango
Laulanut G . M a l m s t en
0. 743-Pajupilli — Slbw.foxtrot
Laulanut G . M a l m s t en
Tuuti — tuuti pientä — valssi
Laulanut Teppo R a i k ko
^äitä levyjä on vain rajoitettu määrä, joten kiireh­dä
tikustanne, että saatte levy valikoimaanne
nämä hyvät levyt.
HINTA $1.25 KPL
(LÄHETYSKULUINEEN)
Lähettäkää tilauksenne osoitteella:
AMUS PUVUSHMG COMPANY
LIMITED
Sudbury. Ont.
0.
69
Ammaitfyhclistysieii
hajoittajat saavat
palkan dollareissa
New Vork. — Eric J^maam, iftk»
on yksi ThdysralUtn JobUvfaU
kapitalisteista Ja M a n h a l l - s o i m l -
tdmaa "teknilUiien necvmuuiUJa".
oo sammat tiiOä Jok« sika tskm-petin.
että YhdysvaOM asettaa M
miljooiiaa doDaita * ^ d e n amnat-
Uyltdistysten Ja maiden ^rjestöjen
käytettaviksi. Jotka taistderat
kommunismia Tastaaa.*'
Puolan ammattijärjestön keskusko­mitean
sihteeri Boreslaw Gebert sanoi
puhuessaan äskettäin Varsovassa, että
skandinaavisten, belgialaisten l u z o n -
burgila/sen j a sveitsUäisen ammatti­järjestön
päätös erota M a a i l m a n a m ­mattiyhdistysten
LUtosta. tehtiin
eräässä salaisessa konfererjssissa. mikä
p i d e t t i in Brysselissä amerikkalaisten
ollessa hankkeen takana.
Arkistoon saatiin
lisää lahjoitul(sia
l(esäioman ailiana
Canadan Suomalaisten Xrkistoon
s a a t i in aiicistonhoitajan äsikeisen kesä­loman
aikana lisää l a h j o i t u k s i a . Joista
arkistokomitea kiittää k a l k k i a lahjoit­tajia.
Saapuneista lähetyksistä m a i n i t t a ­koon
Victor K a u p p i l a n V a i <l'Orista
lähettämät kaksi Metsätyöläisen n u ­meroa,
joita meillä e i o l l u t entuudes­taan.
Hän lähetti myöskin monistus­koneella
valmistetun "Joukkolausun-toja"-
nImlsen teoksen, joka o n a i k a ­naan
j u l k a i s tu C S J : n Johdon toimesta.
Ja jota ei myöskään ollut entuudes­taan
arkistossamme. Lähetykseen
kuului myöskin vanha C S J : n V a i
d ' O r i n osaston pöytäkirja sekä KonnI
Z i l l i a c u k s en k i r j a , j o n k a kanssa m e ­n
e t e l t i in l a h j o t t a j an toivomuksen m u ­kaisesti.
Victor lupasi vielä "penkoa
p a i k k o j a " löytääkseen Jotakin tar­peellista
j a hyödyllistä arkistolle.
E m i l WIlen Vancouverista lähetti
paketillisen vanhoja Canadassa pai­nettuja
kirjoja, jotka olivat tcrvetul-leet
kaksoiskappaleiksi.
M a t t i M y l l y n e n Beaver L a k e l t a l a h ­j
o i t t i erittäin h y v i n säilyneen Icappa-leen
A k u Päiviön. teoksen " A j a n l a u ­l
u . "
Edellämainittujen lisäksi o n a r k i s ­tomme
saanut muutamia lahjoituksia,
joiden lahjottajat ovat kieltäneet m a i ­nitsemasta
heidän nimeään lehdessä.
Ihminen - se kuulostaa ylväältä
Round Lakelle
suunnitellaan
urheiluseuraa
TarxweU. Ont. — K a l k k i a Round
L a k e n urheilijoita Ja u r h e i l u u n i n ­nostuneita
henkilöitä keholtetaan saa­pumaan
V . L o h i k o s k e n farmille sun­nuntaina,
tk. 14 p:nä k l o 1 i p . keskus­telemaan
j a esittämään mielipiteensä
siitä, että olisiko mitään mahdolli­suutta
perustaa tänne pyöreälle Jär­velle
oma -voimistelu- j a urheiluiseu-ra.
Jos olemme sitä mieltä, että p e ­rustetaan
n i i n samalla myös voimme
keskustella siitä' missä olisi parhain
paikka ruveta sitä pottia kokoamaan.
M u i s t a k a a kallckl saapua esittämään
mielipiteenne . asiasta. Lohikoskella
siis t a v a t a a n ! — G . B .
NeuvostoUrJallisuudeQ perustuksen
l a s k i j a n . scsialisUsen r e a l i s m i n luo­j
a n . Maksim OoriEin Iniotemasta on
kulunut kolmetoista vuotta.
M a k s i m Oorfci, Jos k u k a a n , o n Jät­tänyt
Jälkeensä perinnön. Joka on
koitunut koko neuvostokirjallisuuden
yhteisperinnöksL Venäläisiin k i r j a i l i ­j
o i h i n ovat iiittyxteet lukuisat s a n a t a i ­teen
t i a r j o i t t e j a t Ukrainassa. V a l k o v e ­näjällä.
Gruusiassa. Armeniassa. K a ­zahstanissa.
Usbektstanissa. Latviassa,
Eestissä Ja L i e t t u a s s a . NeuvostoUiton
veljestasavaltojoi k i r j a i l i j a t — proo­sa
k i r j a i l i j a t Ja r u n o i l i j a t — luovat k u ­k
i n omalla äidinkielellään tuotteita.
-Joiden a a t t e e l l i n en suuntaus käy r i n ­n
a n heidän venäläisen klrJaUiJatove-reidensa
tuotteiden kanssa
liUomlsvoimaksl muuttunut työ,
neuvostokansan tuntema r a j a t o n r a k ­kaus
sosialistista synnyinmaataan
kohtaan, ihmisen alistamat luonnon
voimat. raiUiallisen rakennustyön
paatos — siinä eräitä neuvostokirjai-l
i j a i n rakastamia* aiheita, jotka he
ovat perineet M a k s i m G o r k i l t a .
Teoksena "Lapsuuden m u i s t o j a " e s l -
puheessfi mainitsee tunnettu neuvos­t
o k i r j a i l i j a PJodor Gladkov; etta tämä
teos syntyi M a k s i m G o r k i n suoranai­sen
kehoituksen Johdosta. K e r r a n —
tamä tapahtui vuonna 1930 — kertoi
Pjodor Gladkov G o r k i l l e lapsuudes­taan,
siitä, miUalsta elämä o l i m a a ­seudulla
ennen vallankumousta. Tä­mä
s a i M a k s im G o r k i n irmostumaan.
Hän vaati Gladkovia kirjoittamaan
k i r j a n lapsuudestaan. "Maaseutuvä­estöstämme
ovat e r i k i r j a l l i s t e n l e i r i ­en
edustajat kirjoittaneet paljon —
sanoi G o r k i vieraalleen — m u t t a he
ovat seplttaneet tarinoita talonpojas­ta:
toiset ovat kuvanneet häntä m a i ­nioksi,
nöyräksi Ja lempeäksi mart­t
y y r i k s i , toiset päinvastoin eläimelli­seksi
Ja typeräksi metsäläiseksi. M u t ­t
a hän o n y k s i n k e r t a i n e n , järkevä Ja
lahjakas ihminen, Joka suuresti r a k a s ­taa
työtä Ja Joka sisimmässään k a p i -
no.l Hän o n v a p a u t t a rakastava, elä­mäniloinen,
toimelias Ja o m a n arvcm-s
a tunteva. Kas n i i n . U r j o l U a k a a pa
— kuvatkaa häntä sellaiseksi. Jollaise­na
Uedätte Ja tunnette hänet."
PJodor Gladkov täytU OorkUle a n ­taman
lupauksensa Ja k i r j o i t u k i r j an
lapsuudestaan.
Tällainen suora,, välitön vuorovaiku­tus
M a k s im G b r k i n oppilaiden Ja seu­raajien
j a heidän Jo m a n a l l e menneen
opettajan kesken ei lähimainkaan ole
ainoa tapaus. Aiheissa esiintsrvät y h -
täläis>7det M a k s im G o r k i n tuotannon
kanssa, tyypillinen läheisyys Ja e r i ­koisesti
kirjailijan kielenkäyttöön
kohdistuvien vaatimusten yhtäläisyys
— kielen sehTys. yksinkertaisuuE.
korkea aatteellisuus, sen käsltettävyys
suurelle lukljakurmalle, sen n o j a u t u ­minen
Neuvostoliiton kansojen ehty­mättömän
rikkaaseen Itansantietoon
Ja runouteen — k a i k k i tämä todistaa
s i t a läheista yhteytta, mikä vallitsee
neuvostokirjallisuuden Ja Maksim
G o r k i n — sosialistisen realismin pe­rustajan
— välillä.
Jotidonmukaisena m a t e r i a l i s t l n a ,
vieraana kaikelle mystiikalle, huma­nistina
tamän sanan laaj'mmBssa
merkityksessä uskoen Ihmisten mit­taamattomiin
luomisvoimiin ("Ihmi­nen
— se kuullostaa ylväältä") M a k s im
G o r k i tunsi rajatonta rakkautta neu­vostoihmisiä
— uuden elämän raken­tajia
— kohtaan. Samanaikaisesti
suuri p r o l e t a a r l k l r j a i l i j a kasvatti v i ­haa
sosiaalisen epäoikeudenmukaisuu­den
harjoittajia kohtaan, k a l k k i a noi­ta
"elämän herroja", toisen työn r l l s -
tajiä ja näiden a p u l a i s i a kohtaan, jot­k
a uhkaavat kansojenkeskeista rau­haa.
Taistelussa fasismia vastaan hän
oU väsymätön Ja säälimätön M a k s im
Ctorki vihasi " m a a n löyhkäävää saas­taa
. . . joka oli Järjestaytynyt fasis­m
i k s i " . "Neuvostoihminen el voi —
k i r j o i t t i G o r k i — o l l a kantamatta si­simmässään
tietoista, aktiivista, san­k
a r i l l i s t a vihaa alhaista vihollistaan
k o h t a a n . " Gorkin määritelmän m u ­kaan
on rotuteoria "vanhukselle o m i -
naisteit, kiihoittunelden Ja p i l a a n t u ­neiden
aivojen huono keksintö".
S u u r i sanan taiteilija, taistelija Ja
ajattelija Maksim G o r k i osoitti, että
"fasistisen k u l k u t a u d i n " juuret ovat
Itse imperialismin luonteessa. Gorki
näki. miten kapitalismin imperialis­t
i n en Ideologia ruhjoo ihmisen. Hän
käsitti, etta "individualismi. Jonka
luokka järjestelmä oli h e r a t täny t
eloon, el voi o l l a rajoittamatta p c r -
soanalllsuudcn vapaata kaikinpuolis­ta
kehltysta, el v o i luoda sitä yksilölli­syyttä.
Joka eittämättä syntyy tasa­vertaisten
sosialistisessa valtiossa!"
G o r k i suhtautui halveksivasti niitä
p o r v a r i l l i s t en maiden tieteellisen ja
t e k n i l l i s en älymystön edustajia koh­taan,
joiata uskoen naivisti j:hon'<ln
yhtenäiseen " y l e l s i n h i m i l l i s c c i i " . luok­kajaon
ulkopuolella olevaan tieteeseen
jotka uskoen tekopyhään valheellisen
porvarillisen "demoknUiuu" absirsvk-t
l s l l n periaatteisiin palvelevat mitä
raivokkainta taantumusta, d c r k l s.»-
n o l . etta "ainoa perusta, jonka avulla
se (työtatekevicn riisto) vielä on v o i ­massa,
o n (leteelllston voltnicn tunno­ton
riisto, voimien, joiden avulla teol­lisuus
j a t e k n i i k k a rikastuvat".
Ihmisen vapaan persoonallisuuden
yllstajä Maksim Gorki uskoi jiirjen
voittoon, aatteiden voittoon, joiden
puolesta Ihmiskunnan suuret nerot
olivat taistelleet.
G o r k i rakasti voimakkaasti kan­saansa.
"Hyvää on meidän työkan­samme
— hän k i r j o i t t i vuonna 1930 —
. . . k a l k k i se on kestänyt, k a l k k i kärsi­nyt
Ja n i i n pää.ssyt jaloilleen, vapau­tuneet
loisistaan j a ryöstajistaän. N y t
se Itse Isännöin työskcnjielkn yäsy-mättömäsll,
u l j a a s t i . . . Suuri kansa,
valtava on s en tarmo, jok.-i luo valoa
planeettamme koko työtulekeviiun
m a a i l m a a n " .
Tästä Neuvostoliiton kansojen luo­vasta
työntäyteisestä elämästä kertoo
proosan j a r u n o n muodossa neuvcslo-k
l r j a l l l s u u s uskollisena Mak.slm Gor­k
i n perinteelle.
FBI:n taantumul(sellinen olemus
KirJ. MARY DOBB8
Harvinaisia löytöjä
Tshekkoslovakiassa
P r a l i a . — Ryhmä paleontologeja,
joka suorittaa tutkimuksia Letovicen
luona Mährlssä, välttää löytäneensä
ko'mes;imäisen sammaikkoeläimen l u u ­rankoa.
Tämän eläimen arvellaan
olleen yhden ensimmäisiä selkäran­kaisia,
jotka ovat lähteneeC a'kume-resta
j a menneet m a i h i n .
Samanaikaisesti ilmoittivat Mährin
museon arkeologit löytäneensä esihis­toriallisen
mammutlnmetsästajän täy­dellisen
luurangon eräästä säilynees-ta,
mammuntinlulden peittämästa
haudasta.
M a i n i t t u j e n 20 saramaläoelälmen
luurangon IlnK>itetaan olevan s u u r i m ­pia
löytöjä m l t a m i i o i n k a a n o n tehty
elälmesta, j o k a on t u n n e t t u Melaner-peton
longicaudatumina Ja j o k a k u u ­luu
Stegooefaleriksi nimitettyihin
hänhälllsiin sammakkoeläimiin. .
Merimieslakkolaisten
avustaminen jatkuu
Toronto. — Canadian Seamen's
Union h i s t o r i a l l i n en lakkotalstelu J a t ­kuu
edelleenkin Ja täälta o n lähetetty
M o n t r e a l i i n ruokatarvlkelahjoituksia
kahdella suurella l a i v a l l a , sanoi i m i on
edustaja Devirar Ferguson täällä viime
v i i k o l l a . Hän y l i s t i erikoisesti Natio­nal
Federation of Labor Youth-Jär-jestöä
j a m u i t a k i n avustusta anta­neita
järjestöjä j a sanoi, että lakko-apua
tarvitaan edelleenkin hyvin k i ­peästi.
Winnipegistä ilmoitetaan, että k u u ­den
viikon aikana ovat B . C : n Ja
Manltoban Trades a n d L a b o r Coun-c
i l i t kerärmeet lakkolaisille noin
$6,000.
Uusi kiekkoennätys
Usaabon, Fortiic:aL — Täällä viime
kuussa pidetyissä k i l p a i l u i s s a ihnoite-taan
yhdysvaltalaisen F. G o r d i e n s a a ­vuttaneen
uuden maailmanennätyk­sen
kiekonheitossa tuloksella 56.46.
E n t i n e n ennätys, 5533 m., o l i i t a l i a -
laiaen ConsoUnm nimiasä.
— Normaalisessa ihmisen Jalassa o n
26 eri l u u t a .
New Yorlt. — ( A L N ) — Tosikerto­mus
s i l t a nUten F B I . A m e r i k a n s a l a i ­nen
poliisi työskentelee, paljastettiin
täällä kaksi päivää kestaneessä O i ­keuksien
l a i n ( B i l l of Rlghts) konfe­renssissa,
m i h i n osallistui y l i 1.300
edustajaa. Jotka taistelevat Amerikan
kansan s i v l l l l v a p a u k s l en puolesta.
Tästa konferenssista saatiin asia-kirjatodistelta.
että F B I (Federal B u ­reau
of Investlgatlon) "Tekee paljon
enemmän federaallsla rikoksia mitä se
koskaan paljastaa n l l t a " . Sen rikok­s
i i n kuuluu laajakantoinen puhelin­kuuntelu,
laittomat tarkastukset, t a ­k
a v a r i k o i n n i t j a vangitsemiset, täy­s
in laillisen p o l i i t t i s en t o i m i n n a n ja
yhdistysten vakoilu, henkilökohtaisen
postin j a muistiinpanojen pldättaml-nen
Ja lukeminen, sekä poliittisten
m i e l i p i t e i d en j a vakaumusten u r k k i ­minen.
Todistusalnehiston esitti F B I it«e,
tosin tahtomattaan Ja protestoiden,
etta Y h d y s v a l t a i n kansallinen t u r v a l ­lisuus
vaarannetaan, jos s en salaisten
tutkimusten r a p o r t i t Julkaistaan. T ä ­mä
kysymys nousi äskettäin J u d l th
Caplon vakoilu-oikeusjutun yhteydes­sä.
Tämän valtlodepartmentin nuoren
työläisen lakimies otmistul saamaan
r B I : n raportin Julkisesti oikeuden
a s i a k i r j o i h i n .
Tämä raportti, n i i n pian k u i n se
t e h t i i n julkiseksi, hävitti taydellisesti
sen väitöksen, etta niiden Julkaise­minen
muka vaarantaa Yhdysvaltain
t u r v a l l i s u u t t a .
F B I : n menettelymuotojen tyrmls-tyttavästä
vaikutuksesta huolimatta,
vähän hucnniota k i i n n i t e t t i i n n i i h in
sanomalehdissä mitkä pitavät e d u l l i ­sempana
n o i t a j a h t l a maan progressii-vejä
vastaan k u i n sltö, että m a a n l a ­k
i e n pääasiallinen taytantöönpanlja
itse rikkoo Joka päivä Ja Joka viikko
Y h d y s v a l t a i n perustuslakia j a O i k e u k ­sien
l a k i a.
Progressiivisen lakimiesten kansal­lisen
yhdistyksen Johtava jäsen, wa8-
h l n g t o n l l a i n e n lakimies Joseph Forer
e s i t t i Oikeuksien lain konferenssin
edustajille yksityiskohtaisen kuvauk­sen
F B I : n toiminnasta. Analysoides-haan
F B I : n raporttia, Forer sanoi:
"Ensimmäinen selvä seikka o n se,
etta m i l t e i k a l k i s s a kyseenalaisissa ta­pauksissa,
t u t k i j a l l a ei ollut mitään
syyta tai perustaa uskoa, etta l i i t t o ­v
a l t i o n l a k i a o l i s i r i k o t t u . Enemmän­k
i n , näiden tutkimusten tarkoitukse­na
ei o l l u t todeta s i t a ovatko t u t k i t ­tavat
rikkoneet mitään l i i t t o v a l t i on
l a k i a . Tutkijat yrittivät saada s e l v i l ­l
e . . . el s i t a m l t a t u t k i t t a v a o l i t e h ­nyt,
vaan minkälainen henkilö hän on,
m i h i n Järjestöihin hän k u u l u u , m i n ­kälaisia
a a t t e i t a Ja m i e l i p i t e i t a hänel­lä
o n j a minkälaisten ihmisten kans­sa
hän seurustelee.
" R a p o r t i s s a o n s i v u toisensa JäUceen
tietoja, jotka on s a a t u huomattavien
ponnistelujen perusteella, henkilön
yieisesta elämflketrasto, hänen mleU*
pitelstään J a yhft«jicslstaän. Totein sa»
noen nämä raportit ovat annoksia
missä korostetaan asianomaisen h e n -
kUön sosiaalisia, toknideUisia Ja p o l i i t ­t
i s i a m i e l i p i t e i t a ."
F B I : n laajaltantoisen tutkimulcsen
kohteeksi j o u t u n e t ihmiset pidettUn
mahdollisesti "epälojaalisina" sellais­t
en vaihtelevien rikosten perusteella
k u i n : Jäsenyys Henry A. WaUacen
kalaisen komitean vastustaminen, k i r ­joitus
Uuden Seelannin uudesta Jaos­ta,
osallistuminen jonkun Ita-Euroo-pan
maan lähetystön järjcstamään
tilaisuuteen; kirjan kirjoittaminen
Venäjän urheista naisista; rauhan
lahjoittaminen Ranskassa oleville es­panjalaisille
pakolaisille; puhe missä
tuomitaan antlseemllälnen opettaja,
kansallisen terveysvakuutuksen kan­n
a t t a m i n e n j a v a l i t t e lu siltä k u n n a t ­s
i t tuhosivat kouluja.
F B I ei l o u k k a a yksinomaan yksilö­vapauksia,
s e l i t t i Forer, vaan se l o u k ­kaa
ihmisiä myöa taloudellisesti sekä
heidän mainettaan, liiketoimintaansa,
yhdtstykslään ja tuttaviaan, jolta
kuulustellaan tutkimusten aikana.
Epällemättö on t o t t a , että paljon ta-ten
kerättyä F B I : n alnehlstoa anne­taan
epä-amerlkkalaisellc komitealle,
mikä säälimättä t u h o a a Ihmisten elä­män
antamatta heille mitaän turvaa.
QlkeukEien l a i n konferenssi, missä
nämä paljastukset tehtiin, hyväksyi
yksimielisesti ehdotuksen, että proku­r
a a t t o r i T om C l a r k j a F B I : n päämies
J . Edgar Hoover sivuutettaisiin teh­tävistään.
Tämä konferenssi, vaikka
se edustikin v e r r a t t a in laajaa kokoo­musta
sellaisten amerikkalaisten kes­kuudesta,
jotka ovat huolissaan l i ­sääntyvistä
hyökkäyksistä sivlIUva-pauksia
vastaan. Joutui lehdistön pals­t
o i l l a pimakauhun lietsonnan koh­teeksi
J a vieläpä presidentti Truma-n
i n k i n p l s t e i r s i t a.
Banomalehtihaastatfcelussa ennen
tämän konferenssin alkamista T r u -
man viittasi konferenssin kolmeen
kokoonkutsujaan — Henry Wallace,
neekerltaitelllja Paul Robeson j a e n ­tinen
uusjakolainen C l i f f o r d Durr —
sinä "känginä" josta hän selvisi viime
marraskuussa. Vaikka yleinen mieli-Ämeril(
an monopolit
pyrkivät vapaiksi
Marshall-fiaskosta
L o n t o o — Amerikan monopolit pyr­kivät
löytämään tien vapautuakseen
M a r s h a l l - s u u n n i t e l m a n flasko.sta, s a ­noo
kuuluisa Neuvostoliiton taloustie­teilijä
A . L c o n l l j c v artikkelissaan, j o ­ka
j u l k a i s t i i n Ncuvastolllton täkäläi­sen
lähetystön toimesta. WH11 St.
k a p i t a l i s t i t aikovat sijoittaa suuret
pääomat ulkomaille.
" A m e r i k k a l a i s e t liikkeet- ostavat
brittiläisille, ranskalaLslUc, h o l l a n t i l a i ­s
i l l e Ja belgialaisille kuuluvista l i i k c -
y r l t y k s l s t a kalkkein eniten voittoa
tuottavat. Tämä koskee c t u k d d m ;i
siirtomaissa sijaitsevia yrityksiä, J t-ka
tuottavat niitä arvokkaita r a a k a -
a l n c l t a . Joita tarvitaan aina Ameri­kassa."
Viitatessaan W a l l St. t a h o l t a esitet­t
y y n vaatimukseen Euroopan maidon
valuutan arvon alentamisesta tanoo
Ijcontljev: "Tämä on se syy mlk.sl
W a l l Street v a a t i i eurooppalaisten r a ­hojen
arvon alentamista. Joa sc to­teutetaan
ovat amerikkalaiset moiio-poollt
tilaisuudessa ostamaan cntistii
enemmän länsl-Eurocpan k;iplliilt.stl-en
llikeyrltyk-siä Ja huomattavoiiti e n ­t
i s t a halvemmilla h i n n o i l l a ."
Neljä canadalaista
matkalla Suomeen
Vapauden matkailutoimisto Ilmoit­taa,
että huomenna lähtee New Y o r ­k
i s t a neljä Canadan .suomalaLsU
R u o t s i n Amerikan Linjan laivalla
O r l p s h o lm purjehtimaan S u o m e u
kohden. Matkalle lähtevät ovat K a ­lervo
Ketola Vancouverista, Lydia
Mäki Mattawasta, Alexander Helin
pide o n k i n hänet erottanut jossakin Nlpigonlsta j a E i n a r Hakonen North
määrin n i i s t a voimista j o t k a hyökkää­vät
s i v i i l l v a p a u k s l a vastaan, n i i n pre­sidentti
T n m i a n on edelleenkin C l a r ­k
i n Ja Hooverin takana. Tosiasiassa
on huhuja, e t t a korkeimman oikeuden
tuomari F r a n k Miurphyn kuoltua tä-
Baysta.
Onnea matkaan!
Torstaina, elokuun 11 p. — Thundäjr, Aug. 11 BlfirlS
R a p o r t t e r i n n c ei o l c pitkään a i k a an
tavannut n i i n paljon huttua Itansaa
k u i n o l i a s i a n l a i t a taalla äskettäin p i ­detyssä
ii;ttojuhlassa. Varmaankin
oh moni muukin samassa tuskassa J a
vaivassa k u i n minäkin, etta el k y e n ­nyt
yhdi.stiimlin tuttuja naamoja s i i ­hen
ruiii^aasecn nimlvarastocn joka
meill.ä on. M u t t a pärjättiin sita kxil-tenkln.
Siellä o l i kansaa v a i k k a m i s t a maan
äure.^,a. aina New Y o r k i s t a saakka.
Siellä o l i m m . E t n i l Mäki P l t c l i b u r s l s -
t a . Joka o l i a i k a n a a n tckljämics j a
j o n k a kanssa k i l p a i l i n 1025 D e t r o l t i s -
s« j a 1927 WaukcKants.'a U S A : n L a ­bor
Six)rt.s U n i o n suurkisoissa, joissa
oli väkeä chka runsaanvmUi k u i n l i l t -
t o j u h l a . ^ i n i m e .
V a l i t e t t a v a s t i emme tavanneet juh­la
..sa muuta kuin kolme enttstä tai
nykyistii Canadan mestaria koska
kak.-inkcrlalnen entinen mestari L a u ­r
i Huukl ei ollut näkyvillä. H i i h t oa
edusti ent. C a n a d a n mestari Aate
Back. k l e k m h e i t t o a ont. mestari T a i s ­to
S a l o j a keihäänheittoa entinen J a
ny:;.vii>:n ine.stari Leo R o i n i n e n , joka
on viPla pcli.s.sii.
V a i k k a cmriie ehtineet perin paljon
vierniden kan-^-si juttelemaan, voim­me
todeta ulkomaisia v i e r a i t a OUCOTI
a i n a k i n New Y o r k i s t a , Buffalosta,
D e i i c l l l s l a j a F i t c h b u r g i s t a . Kyllä
n i i l i i o l i m u i l t a k i n p a i k k a k u n n i l t a r a ­j
a n eteläpuolelta mutta nimet eivät
jääneet m u i s t i i n.
• • • . •
K i l j j a i h i Jen järjestäjät välttivät
mcstaruuspalklntoja olleen tarjolla
k a i k k i a a n 68 Ja 204 cnsimmälsta, tois­ta
j a k o l m a t t a palkintoa. Mestaruus-p
a l k i n n o i s t a lier.ce kolme Jäänyt J a k a ­matta,
ikamie.s.sar Joissa. Ikämlcskll-p
a l l l j a ln vähyyden vuoksi jäi myöskin
j o i t a k in m u i t a k i n p a l k i n t o j a jakamat­ta.
Minitamat koolla olleet päättivät,
c t i j i Nikolle pltiiLsl o n t a a myöskin
me-staruusmitall — u r h e l l u k l r j o i t u k -
fiistaaii. Saapa nähdä tuleeko siltä
mitään.
PalkinnoLsta puhuen on todettava,
ettii komeita kiertopalkinnolta o li
k a i k k i a a n seitsemän j a että Alcrteln'
lyjlklnn j a tyttöjen voitokkaan esiin­tymisen
takia niiden lukumäärä vä­heni
kolmella koska kokonaista kolme
k i e r t o p a l k i n t o a joutui poLs pelistä —
Alert.-iin v«JUonmerkklkokoelmaan
P l m i L s h - h a a l i l l a . Nyt o n pcJlssä a i ­noastaan
neljä k i e r t o p a l k i n t o a . EHlel-vat
.sellaiset rehdit u r h e i l u n h a r r a s t a ­j
a t k u l u sudburylalset A. R . M . R i t a r i
j a Uuno Sirviö .s!->kä torontolalnen
T a i s t o Salo oll.«ii lahjoittaneet kolmea
k i e r t o p a l k i n t o a j u u r i l i i t t o j u h l a n edel­lä,
c i olL<< enää k i l p a i l t a v a n a muuta
k u i n tarontohiLson Antero Salmisen
k i e r t o p a l k i n t o naisten 4x100 m. Juok-sas-
sa. Mutta n y t niitä o n vielä n e l ­jä.
8c o n k u i t e n k i n Ulan vähän.
T i i m i i n epistolan t a r k o i t t e e n a on
kiinnittää tämä ki«rtopalkkii6»|ea
puute arvoisien penkUurheHljaln J»
l a ^ j o i t t a j a tn huomioon. Toista eiao.!.
en. lisää fciertopaBdntoJa tarvt^£aaa
kipeästi ennen seuraavaa U l t t o j u t d u;
Joka muuten sivumennen sanoen pi^
detään South XVnrcupinessa. katd&
l i i t t o j u h l a n Jälkeen pidetyssä lUtto-kokoiUtsessa
päätettiin. 8o. P b m t -
pinen Viesti o l i a i n o a seura, j o k a pyy­s
i oikeutta l i i t t o j u h l a n Järjestämi­seen.
Port Arthtulssa p i i r u s t e l l a a n,
että vuoden 1951 l i i t t o j u h l a pitäisi
saada siellä pldettaväksl.
Jos l i i t t o j u h l a n pitäminen myönne­tään
1951 P o r t A r t h u r l h i , On .,«en
edellytyksenä tletenkto se. että siellä
päin — j a tamä tarkoittaa koko ^ort
Arthtu-ln J a F o r t W l l l i e m l n seutua Ja
ympäristöä — parmaan tolmdud-iur-h
e i l u n a l a l l a . Me nostamme bftttUa
ystavällemme A n t i l l e siltä työstä m l ­ta
hän j a muut ovat tehneet I s k pn
kohottamiseksi. Mutta se e i r i i t a.
Jos tamä 1051 a j a t tu aiotaan totöit-taa,
merkitsee se myöskin s i t a . 'tU&,
l i i t o n pitää avustaa Port A r t h u r in
seudun urheiluelämän kohottamlste-sa
siten, että sen järjestäjä lähetetään
huomattavan pitkäksi ajaksi iyivxl
talle Canadan suurimmalle suomalais-alueelle.
jossa urheilueläm äei o le
lalnkaaiv suomalaisten luktmiäärää
vahtaavassa kunnossa, a i n a k i n m l k l lU
meidän liittomme on kysymykaeesä.
F;köhän ole syyta, etta k a l k i n y r i ­tämme
Port A r t h u r i n seudun puoles­ta.
• • , '•
Lopuksi o i i tässä pantava merkille,
että lu-hcllullltUMnme tuleft >tayttä-necksl
25 v u o t t a ttilcvan maelidc: 23
pnä.
Täällä pidetty liittokokous hyväksyi
sen johdosta l l l t t o t o l m l k i m n a n ehdo­tuksen,
että tamän merkkipäivän E h ­dosta
J u l k a i s t a i s i i n e r i k o i n e n "hiatO'
rIUckl". Sc a j a t e l t i in saatavan a l -
noB-staan 48-slvulecksl. K u n s l l t f en
pitäisi saada vielä huomattavasti k u ­v
i a k i n n i i n el s i i h e n jääne p e r i n p a l ­j
o n t i l a a y k s i t y i s k o h t a i s i l l e asioille Ja
muistelmille. On i l m e i s e s t i k in t y y -
dyttavä ainoastaan tärkeiden asioi­den
j a miesten j a n a i s t en m a i n i t s e m i ­seen.
L i l t t o t o i m l k u n t a saattaa k u i -
tcoikln vielä muuttaa ajatustaan j u l ­k
a i s u n koosta Ja määrätä sen hitdcan
suuremmaksi — sanokaammepa 64-
slvuiseksl.V K u v i a e i a i n a k a a n pitäisi
jättaä missään tapauksessa pois.
Jos kenelläkään o n mitään ehdo­tuksia,
toivomuksia tai tärkeitä tie­toja
tätä j u l k a i s u a varten, keholtetaan
heitä k l r j o l t a m a a n Julkaisun toimit­tajalle
H. Sulalle, osoitteella, B o x 354,
Sudbury, O n t . ^
Siinähän ne lllttojuhlafcuuiumiset
s i t t en o v a t k i n , a i n a k i n tärkeimmät. —
K a l l e Terä. '
70 vuotta täyttänyt Kotka on
Suomen suurin vientisatama
Suomen ulkomaavclka
kasvoi rahan kurssin
män edesmenneen liberaalisen tuoma-I tallia 7,445 milj. mk.
rin t i l a l l e Truman aikoo nimittää I
taantimiuksellisen C l a r k i n.
Monatko-fasistinen
vararikkotalous
Praha. — Täällä todetaan K r e i k an
monärko-faslstien valtiotalous vara-rikkolseksi.
Jota k a i k e n lisäksi vaaran­taa
alituisesti lisääntyvät lakot eri
a l o i l l a . M a r s h a l l - s u u n n i t e l m a n " a v u n "
ensimmäisen vuoden vaikutuksen jäl­keen
todettUn täällä viime viikolla
K r e i k a n valtiotalouden osoittavan y l i
2,000.000,000,000 drachman tappiota,
mikä vastaa noin 6,666,000,000 puntaa
At«nan rahamarkkinoiden mukaan.
K u l i m e i d e n kuuden kuul^auden a i ­kana
o n elinkustannukset kohonneet
3 5 prosentilla j a kansan elintaso las­kee
alituisesti, aiheuttaen pieniä ja
suuria l a k k o j a k a i k k i a l l a maassa.
K r e i k a n teollisuus- Ja maatalous­tuotantoa
on lisätty M a r s h a l l - s u u n -
nitelman avulla Ja amerikkalaiset ja
ateenalaiset keinottelijat yrittaväi
kiskoa tuotarmosta mahdollisimman
suurat voitot salakuljettaakseen ne
sitten ulkomaille.
M i e h i t e t y n K r e i k a n kansa ei näe
tulevaisuudessa mitään muuta toivoa
k u i n sen, e t ta demokraattinen armeija
Johtamassa P r o g r e s s i v e - p u o l u e e a s a , | vapauttaa maan Ja lopettaa kansan
nolta)ahtila harjoittavan epä-amerik- j kurjuuden.
va-
I I -
HelsinkL — Äskehsen Suomen
luuttakurssien muutokM;n takia
sääntyl Suomen ulkomainen valtiovel­ka
yhdellä Iskulla noin 17.5 pro«cnlllla
c l i kaikkiaan noin 7,445 miljoonalla
m a r k a l l a Ilmoitetaan a.siantijntijain'
piireissä taällä. Kesäkuun lopulla o l i !
Suomen ulkomainen velka ennakko-'
laskelmien mukaan n o i n 42/JOO mii j o o - '
naa markkaa. j
K o t k a n 70-vuotinen " a m c r i k k a l a l f i -
vauhtiJion" kehitys kuvastaa ikään
k u i n polttopisteessä niitä mahtavia
taloudellisia voimia, j o t k a sääty-yh­teiskunnan
hiljaiselon väistyttyä u u -
donalkaisen biduatrlallsmln tlelift
ovat muUl.staneet Suomen oloja ja
.sen a^jukkaldcn elämää.
V i ' j l ; i viime vuosLsädan puolivälissä
K o t k a oli vähäpätöinen satamakylä,
j o ta tu.vkln m a i n i t t i i n edes R u o t s l n -
.salmen merltaistelumulstojen yh­teydessä.
Sen h i s t o r i a alkoi vasta
s i l l o i n , k u n Suomen metsien rikkaudet
kek/sitUln 18G0-luvun lopulla, S i l l o in
k e k s i t t i in mym sen m e r k i t y s K y m i ­joen
mahtavan uittoväylän suulla s i ­jaitsevana
.';oplviina piiuCaväran j a ­lostua-
Ja l;ista.aspalkkana. K a u k aa
^:i•amajst;l, Päijänteen j a p i a n myös
.Saimaan ulttfiväyllen varrelta alkoi
Kymijokeen s^Jlua valtava puiden v l r -
tt, mUiryonisi tukkeja joka kesä. Ja
nil<len käsittelyä varten syntyi Joen
•iuujle ja alajuoksulle fiahalaltos t o l -
.•;en.sa jälkeen: cn.sln kauppaneuvos C .
H . Ahlfjvlsth) penritama 'vanha s a ­l
i a " v. 1870, ."Jten G i r t z c l t i n " N o r j an
yah-d.", Hovinsaaren «aha. H a l l a n , J u -
mulniemcTi j a S u n i l a n «ahat jne. Nä-
' mä höyrysahat olivat silloin uutta
I maassamme; ensimmäinen «ellalncn
• 0)1 a l o i t t a n u t tf^imlntansa vasta v.
i 1860 j a .sitä ennen ne o l i v a t olleet j o -
Suomcn hallitusta
täydennetty
Helsinlci. — (S-S) ~ Ta:iavallan ! f*» kok-onaan kiellettyjä. Ennen k u in
presidentti nimitti vaitioneuvostOfi,sa ] ' " " - ä u.skallettiin r>'htyä perustamaan
helnäk. 29 p n ä — haliltujcsen l- v u o - Kymijoen suuhun, täytyi sitä paitsi
Kipäivänä— tapahtuneena eilttciysiä! kokeil-maUa vakuuttautua silta, että
kansanedustajan, rautatiehallJtuk;.en ; t-ukit pääsivät säricymättä Joen a l a -
tarifflosaston johtajan UnW U u n o i Jii'-'k>un jyrki-stä koskista.
M i k a e l Varjonen Kalkutt/->mak.si m i - '
ntetcriksl eräitä talcudelliri^t a.sioita; Kotkan seudun-teollisuuden k a s -
v a r t c n sekä kansanedustajan, S A K : n ! vuun vaikutti myös »e, e t t a ptrute
puheenjohtajan Emil Huunosen m l - raaka-airseenaan käyttävä paperln-saholneen,
puuhlomolneen, konepajoi-neen
jne.
M u t t a t u k i t eivät olisi l i i k k u n e e t j a
muuttuneet laudoiksi, tehtaiden pyö­rät
eivät o l l s l pyörineet eivätkä s a t a ­maan
yhä l u k u i s a m p i n a saapuvat l a i ­vat
ollsl saaneet lastejaan, cUel o l i si
o l l u t käytettavlssä tarpeeUilto
työvoimaa. Siitä ei ollut suin­k
a a n puutetta. Sisä-Suomessa e i o l ­l
u t ainoastaan v i l j a l t i metsiä, vaan
sinne o l i s y n t y n y t , erityisesti l i x m n on
suhteitten takia vähäiset toimeentu­lomahdollisuudet
tarjoaviin Mildcelin
j a K u o p i o n lääneihin, runsaasti l i i k a ­väestöä.
Jonlta suoranainen pimte »Joi
etsimään muualta e n s i o m a h d o U i s i n ^ -
s l a . Nuoresta K o t k a n kaupungista
t u l i "savolaLsten Amerikka", Jossa
käytiin a i n a k i n kesäisin s a h a - J a l a s -
taustölssä. ellei asetuttu sinne vallaai
vak rnake-stl asumaan. Savolaisten
.suurta osuutta K o t k a n kehitykfeen
osoittaa se. että vielä V. 1930 o l i 20
prosenttia kaupungin asidckaista.
M i k k e l i n Ja <Kuopion lääneissä s y n -
t)rnelta. Tämä virtaus sisämaasta
nlsterlksl kulkulaitosten ja yUiiaUm
t ö l Ä n ministeriöön .sekä sosiaali- ja
kansanhuoltoministeri- ja ylei.sten
töiden ministeriöön sekä sosiaali- ja
kansanhuoltomlnistcriöihln. ~ .Saa­mamme
tiedon mukaan min. Varjosen
erikoJ«t«htavät koskevat valtlotalou-d
e l l l s l a sejckoja, joita on i l m a a n t u ­nut
eräiden työpulmien «eka yhä v ä ­henevän
«ääixnöBtelyn Johdo.sta.
valmistu.* kotiutui maahamme samoi-
I h i n a i k o i h i n . Easimmäinen puuhio­mo
o l i p?ru.stettu ' V i i p u r i n maalals-i
kuntaan» niin ikään 1860, J a 1860-
i h j v u l l a niitä nousi k u i n sieniä s a ­teella,
mm. K o t k a n .seuduille. M u u ta
teollisuutta seurasi perä-ssä. Ja niinpä
Kymenlaakson uudelle teolllsuuaahi-eelle
r a k e n t u i kokonaisia tehdagkomp- \
lekseja, kuten esim, K a r h u l a n tehtaat j
NIILO HILLIN
M U I S T O L L E
Kuoli elokuun 12 p:nä 1944
Maltawa88a, Ont.
K a l m i s t o n k u m m u l la
h i l j a a nyt kuljemme
j a tuskan syvälle
rintaamme stiljemme.
N u k u rauhassa poikani
j a veljemme r a k k a h l n.
Muistosi koskaan e i
h a l h t i i a v o i .
Äiti, siskot Ja
rell perheineen.