Vapaus, November 25, 1950

              mm
i i i ?
«
il
«
i
t
f*f
f
2 Lauantaina, marrask. 25 — Saturday, Nov. 25
' CaiMflfftha, a»
axscmd d a » au^ Fort
pemrtmcait Otta^pra; Pubr
Tdephoaes: Baslnea Office 4-t2S«,
&utoilal OfSce 5l-4aci,' maa»T
fiL^Stiksl. Editor fiT. EUttiid>^ft&tlBi8
jatfdneas' Box eg, gpOtotgyr Cj<^w
DransIatloD Iree of ebaise;
T I L A U
Canadassa: 1 TI 6 i » 6 kk. 8J2S
3kk.2i»
mdyvvauolssa: l pt, 7Jai o Uk, 9^
SacmsssLi " I vk: tÄT^ kfci25
"* Ulf!;'
Ii MiEtaristifn Imviö Sakss^
{ [ ' K u t e n on lehtemnje uutisosastolla kerottu, Saksan kahdessa tärkeas:
I; sä valtiossa pidetyt vaalit johtivat '^Villin lännen" h3Aräksi toimivien
•( «ilitaristien surkeaan'häviöön. Kysymys on Länsi-Saksan Äesseniij
vaaleista, joiden johdosta on tällä puolen
'^^^^ii^iM^i^täb^ kasvojen ilmeftä ja tuskallista
^ l ^ ^ l i ^ ^ ^ t j i i ^ ^ ^ J^^sleri Konrad ASdcnauerin,
ll^^fe^raatlipgp^ €i ole |<en parfen^n
jy;^ iv^^^ion. Molemmissa näissä vaaleina lännen
uf|^ yj^^^ii vastustanut sosialidemokraattinen puolue
uudelleen aseistumisesta —
valvonnan alaisuudessa,
ovat v;kuroid?n hyväksy-i
g g t ^ n |mpf rjalism jonka ini&aan
l ^ ^ g l ^ - ^ ^ i s i a sptäjqukl^ja'' s^qida;^ ja
tä vastaan. Suunnitelma on hyvin
^^ä^U^ pjdctään "hj^inU" sotilaina, ja Ameri- iplÄfe^ fe&Ä ja torrakpita! Sl«i on y e d e t ^ saJ^sa-
^ ^ i ^ ^ | 9 j | ^ | ^ / j a erikoisesti Ranska jpuejpk^
^ ^ ^ l ^ ^ ^ i ^ Ä!i^"^seistana johtaa l ^ l r p i t e en
" in^imesta. Sftsi on spvjttu, että saksali^a-a^tetä^^
!*^^ii3^h'^%iWtui^^ prikaateiksi t a i korkdntaan divisiop-ta
kontrolloi ja' komeritaä Euroopan ' ' Y ^
f-r- fs. se aiper^jcalai^^^ '-yhteisen
linkitetään.
•Sli i |{|- . {• .l^iite» ..tiftf^l^äin JUÖsirSijksan krjstaiinen dgmokraattlpuolue on
"l^lll^lllpl/^^lsfe^ sotasuunniteiniän,
^(j|l|^ll|:|'&:^jpj^ii^^ safealwsia^aseis^ettais^inpalkkäsoturdk-
^k5(Ä^si#<':;vy&:?v.^|^^g|^ puolustanuitarjc^ ^kä fdes' g^^- •
" " YJj(ly^V^ltoin^i^
suunnitelmille saksalaiset viittasivat näissä
PÄlVfÄ
JOrs. BertU Jobjiu^n, New Wcst-t^^
lnster, B . C täjttifCO vtiotta mar-
' j O g a J o i t t ^ ^ ^ yätyäiisa^nicarqief
j ^jj^fkdssa valtiollisissa vaaleissa kintaalla, .asiallisesti puhuen liämä
' ' ' ^ i | ^ - ? Ä ; | ^ | ^ ^ ^ e t he .eivät'.halt(a .^seistautua v^^rs^
feiiSi^l; \; ^ ' ^ ^ ^ Sjpijsijaan Ive iltRail^^yigi
. ^ j t l p i U ^ ^ kiansanjoukot'läMev
s^^^ä-f ' v^isfifflolnkuin ne tietävät tai luulevat tietävänsä, että kysymys on oman-
••'/.^.:_.,. pa#ista-:edÄ./;:.-: "
»1.
' että Lätisi-Saksan valitsjt|a^n joukossa ön_,y?elä
(i^\is>p^i^^^ |iarl]ialuu](oja spstalMeiiq^o^r|^^^ syh-
^vaiitka (dkeistqla^
!Mtänat.Saksa^
^]^b|ciraatti$et oikeistojohtajat eivät olekaan luotettavia rauhanm^^^
fiu^ i l o ^ E ^ että k#9. v?u^ek^ :li.^;jE!sitti,i«t i i j i p e n i l i ^ i -
i -Ja ^ s o ^ v a ^ i s i ^ ohj^ltn^, joukä sai valitsijain yUyotmabeii jcannatuk-
I ^se^; Se on >^si niistä-korsista mitkä osoittavat mihin suuntaan tuuli
' " Toi§]psaflipep/SiJtsan ^^^"k^^
siitä, että Jos Yhdysvaltainimperialismi provosoi seu-v^
ittämät^ kolmannen maailmär^odäin,} tmn ^it\eiT^^ ei
" ^ i a "töisji^ v^nl j<^tuu iäheUamaän
^ ^^^^Mi^lg^-Qtriu,^ fcut^h t^p^tui |^or|an|ijti sfe^S^
; Sjä4n<"kiUdstami3yriÄessä; '
t^';'JVBiiki puoli asia^ta>Ön se, että jos tällainen s o ^ pääsee sj^tynMä^
{["ilTuä '^e vetää iaÖcoihinsa koko daailma^^^ ja aiheuttaa Jhmtskunnjlli;
I Ijfjljr^pl^ j^n^etyk^ia jä kärsimyksiä kuin mikään mu,u sota jkpkp
* jJ^lflkMpg^n ,I\i4oria$sa. Siksi qn ppttäväsU pqolustet^^^^
» »^^labat^ja U^r»^ ^auhanpuoiualajid, huolimatta siitä
• ovatko jhe poliittisesti vielä harhaluulojen vallassa, kuten oh asia
ft |r;9tt£i!an'"l£A ii^kuhtieri^
ITBDTSFALTAIN » E KX
3^mL — Yiidjravaltaln sotajoukot
pjrstTtthrät "SSidysvaltaJn lipun tiis­taina
yaliurJIpen jäiselle ramialle saa­vuttuaan
vastarintaa kclitaamatta
Korean-Mantshurian rajakauppalaan.
jFIyesanJiidin... — A P - n uutlstieto
PAHEMPI OLIjI LOPETTAA
KOJSp S O T A V A ^ ^
ÄtömipojMiiiVa^ iJtMlustuksen
puute kiusaa Yhdysvaltain feaiisa^
fito. — AP:n uutlstledon otsikko Olpbe
and Mail-lehdessä.
TBDTSVALTACf KJCSITTS
KYSVMYKSEN JXRJES1ELr¥STil
,3«itei epme käyttäisi ii;^}VUmläi§iä
tai Japanilaisia?,;. Ue yolslnune
moiksaaheiUe niinkin v ä ^ ^ $5
kAikaudessa Ja kupillisen xUslä päi­vässä.
.. ei riisiä eUeivät tapjpele...
?Äi»un vatouniulKfeni on, «ttä vasta
viimeisenä keincna saisi IgaiettSÄ v a l ­koihoisia
taKKl^maan Aasiaan. —
U S A m prikaatinkenraali » . s. R o -
Jjerts, J o k a fjarjptutti i!^lä-»tojpan
armeijan puhu^s^an liikemiesten k o ­kouksessa
I<as Arigelcslss?.
.Vajittaei» kuten thuateet .aUiaJkin
fcpjhjciavia v e r o j a ^ ; !^
haiutuksfn AJUsJa k p ^ )^
tä vastaan, amerikkalainen sleisö ei
tiuskin hurraa si^tfeö^ fen^.^
sen täytyy .maloiaa pmter» p^jilust.iis-inenpjema
i l s | ^ i m y ö ^ ^ n .iiittql|iis-tfijKa
PUiRlusti^rpenpista... —I^ndori
jQbserveriia: ki^^ Bc'
JpM/Washingtpnin^
m tmopAo.— Työväestön pallckalöke jQuj. B. S a l s ^ r g , ' | l^
i^nousemassa, mutta se eljdJe vielä ''^ • . •
«aarotl^nttt-täyttä ypijnaansa.« Sen
on kuitexikin pakko laajentiia Ja voi-jpifctuft,
jos tahdotaai» . t u r ^ t a , . työ^
yäeiuuokan perheet joutumasta voit-tpHevien
inonopolisn Ja hallituksen
vetotushyökkäysten-poljettaviksL
Suurbisneksen j a hallituksen puris^
tus palkannauttijoita kohtaan Jatkuu
hellittämättä Ja ^ddän puhemfphensä
esittävät ohjelmaa, joka merkitsge
puristuksen lisäämistä.
Hallituksen tiiastotoimiston anta­mien
tietojen mukaan on elinkustan­nus
indeksi saavuttanut uudsn ennä­tyskorkeuden
' 170.7 liistettä.' Täinä bn
hallituksen virallinen.laskelma. Viiirie
viikolla John Stewart osDlttl Tribu-nesiea
julkaistussa artikkelissa, että
Canadan dollari on tänään ainoas­taan
3Ö senttiä siitä mitä sen a no
oli kymmenen vuotta sitten.
Samanaikaisesti ms saamme'lukea
lehdistä, että marraskuussa jaettavien
osakevoittojen' summa Canadassa on
$1(D»,011,886, vastaten $8,252,952 vilms
vucden marraskuussa. Yhdentoista
kuukauden osakevoitot ovat ^64,667,
487i vastaten $345,280,309 samana a i ­kana
"Viime vuonna Ja $321.165,198
vuonna 1948. Suurbisnes ahkeroitsee
ylimääräisten voittojen. boonUksien ja
osakkeiden jakamisessa.
T X B ^ J ^ VOIN ASEftlESTA .
JPÖ^JTOKKA
Tämän lisäksi Bank of Canadan
pääjqhUija Graham Towers ennusti
Toronton Empire klubin pälväUisiilä
marraskuun 9 pnä, että " i ^ a t a l o u s -
ohjeLgaah perustana tujlee selyästiftip
pJaniaan käytettävien tulojen vähen-tämiheh,
korottamalla veroja, sen l i ­säksi
että käyttötavaiaidenH^^
supistetaan 'puoliistu«ahielman 'Jyaati-musten
mukaisesti." Siinä pn; selvä
cspltus n U h ^ asiat ovat menossa.'
Tikkejä ennen voita j a kprtoeampla
veroja tylikien tuottamisen ma^ami-eelisi',
joka taasen merUbee lisääntir-viä;
vpittoja. ^,
cm siis hyvin vähäii Urniettetemistä
siinä, iniksl untolöen /riyljäsehistö
pitää yllä palhcstusta palkköjfen ko-ypttamdseksL
.»merkitsee JJÄO huo­mattavaa
palkkojen korotusta t a i l u ­j
a a rajaa hintojen nousulle. Työ­läisten
huomattavat syhmät ovatkin
jo voittaneet pallsaiikoroti^ia. Toi­sissa
tapauksissa on korotukset saatu
erinäisten palkkapykälien määrittelyn
avuUa, m u t t a missäniitä el pje ollut,
on korotukset vpitettu painostuksen
avulla. Suuri enemmistö työläisistä
ei ole kuitenkaan saanut minkään­laista
palkankorotusta Ja melko huo­mattava
joukko ei ole edes ryhtynyt
palkkataisteäran. Tämä laiminlyönti
ori korjattaya. Se voillaan korjata
ainoastaan rivi jäsenistön aloitteesta. -
Huomattavin piirre yiiiDe aikaisissa
palkiäliilieissä on oönt rivijläsepls-tön.'
aloitteellisuus j a " tblmeUaisuus.
Poikkeuksia tietenkin on ollut. 'Ön
olemassa huomattava määrä edistys­mielisten
johtamia uniolta, jolloin
tpfanenpiteet ovat pneettoInUtsljain j
riyijäsenistön yhteisiä. Tällaiset
uiiiot yoiy^t suuresti avustaa kansal­lisen
palkkaliikiceen nostamisissa,
i l u t t a täJstö ip^ij^euk^^^ ovat muu­tamat
kprkeä-ajrypfeet tmiöbyrpkraa-
El
.<^r^^^ilttöa valheiden demdoratiaa
" ' Jsautta xnaaäman vapauden linnakkeena ihaillusta Yiidys-
.tul«« nykyään ken"assaan huolestuttavia tietoja. Ihmisiä
in siellä takäusvapautta myöntämättä keskitysleireille, poliit-
»l§i^i^»t5e?iattointi|iB
^h:0il>j^^pnja .ci-y^^alaisiten vainqam ovat nyt päivlljärjestj^-
< ^ äeS^^^inä 'Vapwk4^n3^^ inalliniaassa, min^ Vapauden patsas on nyt
• ^ ^ e h u Xlanien v^lköB^en yaippaan. Viranoimaisetpov^tjiellä pidät­it
IMeejt. kyihmenien muiden samanlaisten joukossa sellaiset maanmier
4 he^Tunei ^uin ovat.^eUeslehtemine^T^ toimittaja-lK. E .
H Hi^kkinen ja yhdysvaltalaisten suoma^ työväenjärjestön moni-
• 'ÄoUn^n toimitsija CarhPäiviö.^^^^ " '
* 1 S i i p Jtm pvihe nykypäiyjen YlidysyjiUoisla, mikään täyclellinen
« vjsa^^cjIjta.L^cqta^ Amerikalle, nnn silloin saadaan
« ^j^dliia^TÖ-huolestuttava tilanndAya: '
f^^f o^uiinuntaina lokak. 22 päivää vasten yöllä, \*tiohna 1950, kymme-
«^irfä^jihinisiä raastettiini yövupteeltaaiv^yceu^SJifrt aloittaessa
l ä.^litsalalsten jahdin kajittaj»aat^^ lehti
\ Wrf^kuun 20 piinjixtja^rossai^ ja selitti edelleen: Cjirpja kiilietet- i iVfim^ takhusta. fl^raävan 10 päivän
]^lu'essa 45 «^ansalaisfta 11 k a u p u n ^ ^ väkrvalloin riistettiin per-
< ^^(^ensa jojomafstenga^ilupta j a ^ k i e U ^ y t t i i n laskemasta takauksella
I v a p ^ i /
f f^fil^t^ ^fayökkäystä suorittaessaan Amerikan taka^spikeuksia vas-
* i^tt>.tilkedsdepartmentti käytti apunaan ^IcCarran lakia . . . J o s ,
{ ^4t4^^|9|aisia voidaan p|dättää,ilinan takausta, silloin ei kukaan_
• l5^'?|l|S''?^<lysv9U^^ kansalaiset, .ole turyas^^
• ||!ii^;^l;äiu§ta p i d ^ t t ^ j ^ ^ niin ^ r i i a j i ^ kw^
t VH4^(0^^^ • • • NgiiioU^n oikeiisdepärtmentti pj-ikii pitäi^
f .i|%iar£i"kansalaiset vuosikausia lukkojen takana. Ja oltuaan vubsi-
Jl^lisCpirv^ näitä ei-kansalaisia onahdollisesti mäiirätä-karkqi- -
s i ^ ^ i ^ kun karkoitusjutut heitä.vastaan perustuvat perustits-lakeihin
. . .
^^f^Qiä^^lTkansal^ise ja :heidän amedkkalai^t i^erheen;^ ovat Mc*
aö;lain ^Qsiounäisiä uhreja. Jokai^n demokratiaan ja siviili-c
«rfl^eqkfiUn uskovan ja omista oikeuksistaan huolditivan veIvollisuv&-
I /^^iktiulmitaistdla kaikkia niitä yrityksiä \'astaan . . . Siihen kuuluu
r friXl»^n"H|isteIu tiiiden puol^|a, joita ijm|m taki^^lfaia p^^
I J^i^^k§n;eflsijpmi^^ '
' ..:;yti|^6^sU«n tuoljia^ kerrottavaksi. Ja jos Setä Samuli luulee,
mm «nejietelles^än "voittaa ystäviä j a ijaikujtaa &
«in(iifis§9 «kussa, 5iU<nn'hänen sietää katsoa Aatu•^vainaah kuvaa ja
' irmi^Mia' sitä '%eilää^' rakkautta mikä tuU I^nen osajkseien jcantta
-oOo-mm
V\ fV
i 1
1 itt
Viime yi&olla oli Canadan i*äpii-nlsterl
St. !i^indiälJ^i'k Ja­cob
M a l i k i n Itä n^a^N jsa-n^^
Ilfhl^repp^^ f^äml-nJeteito
^ r t ! ^ ^ ^an^ee^sa;
vostoiiiton .inK:n edustajalle:
' ! ~ ;''MiiiÄ säiipJn^ •hftutä —
uskb*äiU/että .yeii^^ -Jia-
. clielyät tee
it^efJÄn narreUgl, etitä^^m^^
• §äawtt^a-.^^m . ,
-K^iiä,^ cäiia^aiv^siElainls^ painoin
raul^ä,.jE^äämt^^ tie-
' ^ i i e t aacjf^Ös^ s ^ f ^ y a ^ I t t ä -
^iLtt. .eij^i^^y Ca^adfln^ , ple
t j y f - y y ä l i s i ä j a so-talsiin'tehoihin;
-
; > on-t^ ä j ^^
•:';;§f;on K i i n a . '.
,i;^via'i^n joatama |-
jb^i»nkinen ilUinan Känsaptäsä^^
läHetysl^ sajLpuu; LaS^^^
t i S - n kenraaU JM^^ a?«ieya
Ö^skitpi^'i»«^Jöfö4Körea^^^^
hyökScMinään j U t n a a n . ' ^ ^^
^enaa|tprfl^b^]^ l^^piitjaa piidotta-hiAan
; atpml^i^x^efja Alinan kau-
V "Jokateien^ -^^^ ihminen tun­tee/'
etiä^onblemaksa kaiÖieB' v ^ r a .
^ t ä Jälää;^^p^^
•hyÖkkäykiBen icUnaa vasitaan.
Tämä ön kauhistuttava ultka
riippuu Canadan jä koko maailman
yllä; ' - - i , . , '
Rauhan turvaamiseksi ph tänä
' päiväpä ylittämätöntä iiostaä
; 'kuuTuviin ka^i^exi "rlouiäitmpmtiui-tajain
ääni TOUhan «puolesta, h i l l i ­tä
j a p|^^t|.^^MtalJu]qut, jp^^^
kyimet ^ i j i ; ^ t
fauhallisen' i^iitian kansan Mmp-
Neriyfoundlätuiista Vancouver saa­relle
ka^äden ^öanadalaisten Järjestö­jen
tuUoiden, kirkkojen, fculttuinrls-ten,
poliittisten j a taloudellisten jär­jestöjen
— tulee korottaa äänensä j a
estöä yritykset. Jpma^pyritö^
da^y^täfn^n s p t a ^ B J l i j ^ ys^
vi&koa s i t ^
. h u ^ ^ t o L l i i i e t U ^ k i i r e^
siainoman ulkominist eri Lester Pearso-
|il]}e^ ^iinä s w p t ^
•' " ^ u s l j^nsainvä^e?^ op seu-jiaivnut
Y K : n ] ? { ^ k i r j an järjetöntä
siy^iiittpiinyöt^^^
^ t l g j t i ^ S o j i i i p ^ •
'^|§l^sen.;^s^nM^^ x^^y^
iäiia.' etlä' Oiyiiuu&ys Kofeaian' tapah­tuu
rataan • ^ • y ^ l i ietii|i^^^|^
Y K : n yldskjt^öiricsessa' h y y ^
päätöslauselma '^iinvailisut^koaäii
vallan rästsmisestä^aattaa rauhaa.
Siltä.^U<dhnätt^ kuljeaqnie kriir
sjstä tpi^een y^Bona.
'^'yt^jlä^ että te. CJana-dan
^^u^taja Y ^
. ' a)«h«^jaa, joöpn meidän
k u ^ Me
^radmytusti^kfl^ n^n-
J|^|mLs|ä iKUxialle'ja
m i ^ m raxihallista ratkaisua:
"jOp, miete
/VTMöi lÄp « a sama .kuin (^unU-spdui
' a ^ , ' ' t a i e t ^ i ^ s l a yoldaai|
. paiJMitSSr jipln^fifin
A teen.^^isUiitiU& m
! Ja n i e l d S i t l ^ ^
v a n u n e sydämestämme, fittä te
tptandtte rauhan ett:ä hävityksen
puolesta." ;"
Mr. Pearspn Ilmoitti virallisesti vas­taanottaneensa
säJfekt^a^pman, el-muuta.'';;
'.• . ; i ' ;y / f
Canadan ikansa Jiialuaä r a ^ a i ^ K U - '
nan 'kanssa. Sota K i i n a a Vastaan t u ­lee
vahingoittamaan;''sekä i m b r ^ ^ ^
teitä että&aikkla^ Canadan todfellislä
pyrkimyksiä.
Caiiaäaiaiatenii. tulee nousta puhu­maan
J a toimimaan ' \
' K a i k i s s a . kokouksissa; ' ttfh^hsien;
•ciäämlnlsterille osoitettuJ^en sä^lkösa-ppgiien
j a _WrJieldf.n ja pfirlamenttn
jäseniin kohdistetun painostuksen
^yuUa. •. C a ^ d a n ihmtetjn jbulee' ko-
^rott^ja; äänensä ja. tpUnia Canadjm ja
.i:Unan ystäyyy^^
.tttV j p i ta pal^Jtälilke säikyttää. Tämä
työläisten taiqudellis^^^ fiiLuista. luo­puminen,
Johpn pikeistoiaiset puna-kaiihuiset
joiltajat ovat syylilstyiiieet,
tarkoittaa porvariston sPtaoHjeiniälle
alistumista.
Molempien unlokeskusten vuosikor
koukset käsittelivät v^lnpltän^ttö-inästl
palkkakysymystä. Ne hyikäsl-vät
kaikki palkkataistelua tukevat
esitykset, j u u r i n y k s i t ^ e n palkka-taistPlu,
jroKpii ösalfistUi m ;290lQbD
rautatieläistä, siimutettiin k y l i^
vuosikokoiiksen ohjelmasta. MUiar-d
ln halUtseinassa VPaUdMi- j a o h j e l -
n^akonl^^nssissa" asetti .teräsunip
etutilaiip 'il^intakontrplll'
sen, iei 'palkkoja. "•^^^"-^-^^-"—-•^
alenttqnigäta viime kuukausien aika­na,
jolloin Jpiselta puolen e l i n k u s t ^ -
jn^set ja;toiselta voitot ovat h^pän-;
neet yhä yl^omäksi ja ylemmäksi.
S£Ukks|n.^nlfen taipeen on siis talla
keolla antaa enemmän vauhtia ja
"vsimaa palkankorotuslilkkeelle. Se on
laajennettava käsittämään yleensä
kaikki työläiset j a sen pyrkimyksenä
[ Ä § P i^.^ 9°^ perusta
tal£te-
Yhdeksäs hintojen
Massa 190 0k^h
Praha. — Mennessääjx ostamaan t a -
toustarpeita. ^ib^a^^eTat'' pei^ielden
^ f t iäpfp(en''M0imfien 9 . ^ ; ^^
vuoden 1S49 jälkeen.
Viimeksi tapahlnumt auntojeu alen-
. nus Jacaia ras£oJa.\.£i)plkar|aa, ^hagj»-
Jaa, rusippita. "ja;\a5aeisia.TfaedieImiä.
papuja ym. iNäiden tarpeiden hinnat
l a s i l v a t 25^-30'Prosenttia.''
shallbitujen uä
kpkoukseen Eurooppaan: sänbi Millard,
että hänen unionsa pn pyytänyt Stel-
6oa kprottamaap palkkoja "moraali­sella
perusteella!'. Tämä .tapahtui sen
jjakj^en. ;kun työl^t olivat
Johtajien päiden ylitse päättäneet
yaatla l^etikplJtftilsta palkkpjen koro-
Nova • Scbtlan"' ' M
ovat ' vaatineei',' päikankörbtusta l
Preeman jf^nkins., jöpsppn^
avusta^^sma, • :^iiDi • '^laJbJajftf
kanssa joulU^jtitöfis^
ka annetaan "JÖpeasti" ;;taBit^^
vakinaisen piälicankarotuksen aseuies-tp.
Tämä tapahtui' samaan aikaan
thih •'Cariadlaitt Minewbrke?*, kaiybs-työlälsten
tmion* piirf 18 virallinen
äänienkannattöja'
Joituksessaan;
vlikkbpälfcan ostbvoii^ nyt; $äi;5
alhaisenripi kiiin >J 184^ '
»iitä, tulee järjestymät­tömään
työlätseteri* niih' he bvat kbkp-naan
suurriistäjäin raleiiyailan alai­sia.
Heidän tuloxijsar oVät vielä ^al-hai^
emmät kuin järjest^^eiäen työ­läisten
Ja tairvdtseyaf kaikkein i^pelrii-min
palkahkarotusta.
Kaiken t^anän Jälkeen on selvää,
että vain plehi rytmä työlaini» ön
onnistunut' tui^aä|p^'aj^ pstpj^kyii^
raar-
K ^ ^ ^ t i r U Kimasta^ Kiinan
;anssä!
Helsinki. — Työkansan Sanomat
l!4rj.pl|;ti Ipkak. 23 pälyän pUimerpssaan
.Siipmen l a i k p l a ^ a koskeya^ S^:n
vavtav^i^qn ,antautumi3i)ää^^ joh-
:;:iÖ5)ta''m^ seuraayasm^^t^^
!;ÖAi^:n p^elstojphto supritti eilen
/(Jbden h^peäJillsimä\istä te,Qistaa.n,^r
äiattilyhäisty?iti^|s^^ ' histpiäassa.
Sosdem.-johdon onnistui ankaran
^jainbstuksen jälkeen pakottaa yal-tiiustbn
sosdeai-ryhnia siutiaamaan
'se 'työvaliokunnan 'sosdem-ryfiinän
päätös, jolla hyväksyttiin puheenjpih-taja
Sumun Ja Lindblomin omaval­tainen
menettely, ihyväki^tim nls.
Auran koaiitean "yälitysehdotus",
"lUpvuttUp lUttpjen yksirnielisesti teke-
'raistä, Jä.työvalipkui^ yisimielises-
.tl h^äks}inistä palkkavaatimuksista
j a poistettiin yleisläicbn uiika ilmäh,
3ttä ' oii WvuteiW tj-öiäisihe ndn-
;:aänlaista tulosta. Tätä tietä kbete-'
täahsösdem-jbhdon toimesta'ääsenis-cöä
kuulematta lopettaa,'eräs maam­me
ammattlyhd^tysllikkeen iiistorlan
^suurimmista, pifeäatkaisimmista ja
^ihtenäisimmistä työtaisteluista Juuri
hetkellä, joUoln yoitto olisi ollut ikä-den
ulottuvilla.; Valtuuston -kansande­mokraattinen
ryhmä p a n i päätökseen
jyrkän vastalauseensa. Kansandemo­kraatit
esitti\'ät liittojen palkkavaati-
-musten tinkimätöntä toteuttamista
-käyttämällä koko palk^työsäi&stön
yhteistä järjestövoimaa. mutta esitys­tä
ei hyväksytty."
flAKin valtuuston kokoukseen oli
hyvin valmistuttu .sqgdemrott^isjkor
johdon taholla^ Sen Iis$!csl. että ^ | a r
j a poliisivoimat oli mobilisoitu Jlikcr
^ n n ^ l l e ^ «yal^]^ lEijll.
k i i s t i l n SAK:n^^tuustoka kokouk­seen
osallistuinastfi\.seitsemkn Jöjjjftr..
.t^ll^nijBkiJäin ja \|a B|tto^'
työyäen liittojen jedUiSt^pia. ^ a ^
lisäksi' kiellettiin 'TDpg^p:afkW^
.^.Ipjtfitaan sun-liuntahia
marrask. 26"pnä'klo 11.45
ap. jtl^ssOia jHfljalsjnpalveluksella.
joka lähetetään Helsingin J^hän K o l ­minaisuuden
K l r k p ^ a . .Viikon ohjel­massa
havaitaan min. seuraavat eri­koisuudet:
Snimunfaiiia kip 5.05 l p . esittelee
maisteri Maija Savutle viikon kirjan,
E i l a ' Penna^h roniaan "Kattoparve-ike
, klo. ip. esitetään merimies­lauluja,
kip 10.25 ip. puhuu Lapin
väki 'aani^ilaisnle'' j a Mo 10.55 ip.
esitetään Hj.' Nortamon jaarituksia.
Maanantaina klo 12.15 i p . kuullaan
haastatteluja taiteilijamaailmasta, Idb
4:40 iP- esitetään välähdyksiä -vaiihan
ylioppilastalon vaiheilta Higistä, klo
lOioip. esitelmöi proif. Kaarlo K a i ra
Suomen presidentin 80-vuotispäivän
jöhdbsta'' klo 10.45 i p . puhuu mm..
Mauno ^ekkala saman iperkkitapa-ukssn
jc^doista, idö 11 ip. on Suo­men
Läiilun sucmalainen konsertti ja
klo lii*Of^ip. eritetään välä!hdy;£siä
presidenöp. ^O-vuo^ispäivän vletpstä.
Tilstalna''äo 4.20 l p . esitetään K a i -
le-Kusta^- K o r k i n seiklcalluja ja; klo
10.10 ^p. esitetään radioon sovitettu
JE^np ;Lednpn>z^ Maqnu Tavast.
' ^ i ^ v i i ^ O n a ^ o 12.15 ip. jesittää
Aino- ^ammaUahti kahteleensoittca,
^ p 10.10 i p . alkaa kantaattlkuorcn
Iranssrtti Aimias Maasalon jgtodplla,
^ p 3LO!^^4p.i<pift^ta^ pqhjoismaises-tsdtepsta
j a kio ll-lö ip. yiikcn
•r^'''fi^rs.^ji^ 'klo 1 ^ lp. 'esitettään
ilpj^iä^laidu^^^ lp. M a r t t i öi-miiän
in^KjUJddpak^ 10.10 i p .
Ifjalevi K i l v e n yäi^h(^^ kUluneeii
ikuukauääi' varrelta.
Pyslisökoneiden Jaiiinat 1 ^^
pros. MyösSöii ^ l l o i e n | »mpottori-pyörien
j a radioiden aiinna't ^ a l e n s i ­vat.
... • .•, . . . :^
-'Hintojen ' a l e n t v m i s o i pernisteena..
on tetdUäius-- ja onaätaloustuotazmon:
nopiea kasvaminai.' TeöllisuUs- ja
maatalbxLstuptanto.iQn yUttänyt suun­nitelmat.
Työläisten todelliset palkat oyat
sitten vuo<Jen -ilffS. npj^eet ^73 pro­senttia.
Yihteiskunnailisen -palyehÄ-sen
määräraha on kaksirtkertaistunut
j a opetukseen käytettävä summa k o l -
piipiertaistunut.
, - . fSl^i94^^^^,Mp .^-29. ip- esitetään
töja, isanpi toiihitiisö^^ alö^o' Tplos^^^ konsertöpa-i
?'Öttä^ ynä;~kla^:^ ip. a ^ jsä-dem-
puolueen jäsenistä j a sosdein-työläisnuprisölUtbn
.Jäs^
dostettu 7Ö-(miehinen *'jbukko-osa^
to", joka yritti työväentalon: käj^^
yissä synnyttää yälikphtauksia sinne
kPkPontuneiden työläisten Jfeskuu-dessa.
saadakseen poliisit puuttu­maan
asiaan. •/ : \
. ?P-
•veltaiteaijain Liiton -vuosikonserttl,
joka*' P i i ' ' pmlstettu Toivo Haapasen
muistidlp, läo io.lö ip jatketaan edel-dämÄiät^
ä'kcmerttia ja;' k'.b 10.40 i p .
eslteiään^jäi^ Suomen jä
Ranä^aii yalissstä nyrkkeilyottelusta.
j L a u a n t a ^ ^ iö.lO ip. esitetään
katsaus seuraavan -viikon ohjelmaan
j a klo lÖilQ ip. alkaa pienoisparla-
'mpritin istuhtb.
' S T T r i i u u t i ^ joka arki-pai-
vä JMc^l2.Ö"3 ip. Öupmenkielinen s a -
nomaiäitUcatsaiis esitetään iklo 4.05
ip. 'jä ei^Janiiinklelinen katsaus klo
Wip. ";- • : .
' K a i k k i aikamääräykset Ovat Eastern
Standard^^^1^^ _
Kuuntelijoita kehoitetaan tiedcitta-maan
kuuluyaisuudesta. ja toivomuk­sistaan
osiÖitjbeella: Suomen Ylieisra-dio,
He;
3?/^i^^^^mpM^^
pariamenttii^ieilta
J^t^Ufo:-^ Työväenpuolueen, parla-nienttttylinnän
.22 Jäsentä- lähetti v i i ­me
yiikplla Bevinille vaa^örnuksen, et-i
tä sen tiilisi Jhyyäacsyä Npuvostpm
phdptps suyryaltojen j^jihanneuypt-tglun
järjesj^is.e5tä, .tai sitten teh­dä
tpiflpn \sapi^:t^}^itv^ta. edis^v^-
esitys, jos aKtUperäinen.didfitus^i,ole
tyydyJit|y|i. '
^äidpn-^ &^j^es&ä /{^ö^in yoafUt-:
t i ^ Taiipitta^aM^ .^oreaan -ikit^elettä-yiien
' jQU^aijra .TOl^ä.ä^^^^
teista kamft^njaa jphtavat Mlphael
iPbbt, Jyan Mfiiardo J ^ ' Tpm Ihdherg.
N < ^ ^ X A C S
. Opefc^aS?. yaikeutojiffi
Ja n i i n M n i ^ i ^r
kymmenHi' sormea, muttajg*
jaeiettäisitj^j8tä.ne«|..,^^1
|&uUM«e4PU^?' '
"Jp olisi musiiKkUäksyjä."
'a^iwJöhim,7jaJpa?,-«^^ -
sinut kaikkim^ jijgonojen
läpi 3?»9aflB?a^,Jtakö.olek|n5»*
^"01et.ky^. .sJU^^luuJen,^*
yhtään &^ai^:paikkaä ' '
lassa. suloin tiiliä tupsahti L,
(miaisen kppiM J^^ tukka.
fuiSSlKJl
Ijjl saadi*
lääkkeellä,
l ^ a i ^ a l la
[lliiutama
1^'kuuma
Itää heti h l
ISEK kauti
kia,kurkk
{astmassa, J
{lievittää k
{ ^ o m a i s t
(^tten ik€
{ ^ a cans
(ään y k s i 1
tippoja
Ikesisin i j a '
p T T Y M l
IKAN pitä
IpDllolliiien
Irohdoskau]
{de, niin 1
{hjuokkimaj
— Kuulkaahan herra mesta«,i
p a ^ l e i p s j a er|npjnaiset 1
pumylaset j j i y i ^ J^p
Ihistävjnoin^-^t^^ii?
i Menkää ensiksi parturiin
; .'• : ' ' ' •
gimiii^isTA •
.^W«ttei*pvi-Aaba. t ^ kerran
fesspri S i j b t e i ^ ^ Ipo Ja; "
t^c^EätMJMi:
Antak
33 Esqore
limUjoo
Canads
Qttaw». —
^ t e n l M v i - ^ t e k r t y ä t ä J ^ ^
tyä :ja soitti >teetaäiisä;jonla^ : 5
^ t y p n ky^.praf^^soi*Itav^^'^
•^Mitk p l d i t i ^ : isävelij^^seetä^ •
'Jaa!', i^br^l^ius,''»kyllä se
J l y v i h ^ s i ^ r u i ^^
• "Olen aäyeltänyt sunnnajffiin,:
•luatt^p k u u l l a * " '
^'AnnaliaP^^^^
fessoiri.
ionna 1939.
lehtin äntai
aationunioli
Montreat — Kansalaisplkeiikisiea lain avulla jp.,«n-iri^
L i i t on K i i n s a l l i s e n ^ ^'^t^^'^:-i£iJ^^^'^'^-^'^'
sessa omä&suttiin suimiinteina,''mar­rask.
12 pnä (katsantoiaJataV e^
män • hefeen tärkelmj^nä tehtävänä
on "PUÖLUSTiyV JA'
.SEN JlJLKAa^SEajaSOIKJ^
^^uheenJfäii^ana: t c ^ liiton toi^iito- i
laihan rimiai^kalspaheei^^ jprs.
Margaret H . Bp.aul4ir^. Kokouki^een
psalli§tuiYat jpjös/Tpronfaai jS^viiliol-keuksien
(Unipnlh j a J^onöreaiih S i -
vlilivapauksien Unionin edustajat.
Mr; Thomas C. Robei;tS, lUtoh
kansaUipen sihteeri esitti raportin
järjestötoJipiJL^ .liuaitikUi^-:
ta alkaen, jpllom; tämä Uitto <p^iistet-
Min, ja totesi, ett» yUjpe|^^]4tm(
kuuden iuukäudeh ai&aiia oh
tyneessä määrässä loukattu demo­kraattisia
p&euä:^ jAnpQ^^soj^e^^
bn uhattu p ^ o i t t e l u n ' ja"-pidät^^
avulla miltei kaikissa käupungieissa.
On ollut aivan l i i an paljon pplilttls-luontolsia
terroritekoja, i u t e n ukrai­nalaisten
työläisten . haalippmmitAis
j a idcrainalaisten työväenjärjestöjMl
erään jäsenen piurhaTprpritpssa
Työoikeutta on näjfattu vaatiinalla; et­tä,
työl^ten p i ^ t i i ^ e n pilieUp^
täytyy tyydyttä^^
^a kan^ainyäii^e^ axeeha%. ^Eteliä-
Aiiriikan. Australian j a Yhdysyaltain
liaUitjikset pyat %atineet epädembr
kraattisia lakeja.
Quebecissa loUkätaan jatkuvafitt
demokraattisia pikeuiksia «ftunalu^^^
cfli;^t^ igpnt>|iy^täyftöi 1
tUsten .^pntröto^^^^
sien :^ton;^p^^)i^^a^ti^^
taaii objMt o^^ '<^ i
iä- lyihdytöän ^ a S t u ^ t E ^^
mokraattisten Voläntksieii':
sla. laaditaan ^srjlkoist^ vaS$<^
hlstpa pt}!hejr.Jai:^tl^^
jä^ lÄtävaffieiftts^
Löjjettajäi^jjihetäsaaia. mrö. -S
tpn fcasvu ^öjfefp^,
;tns:^tä^ l^ttiitäi^^
a u a a ; ^ l l f f ? t ^ : i ^
l ^ ^ t a g e e t , d«xw^
tisten; bftetääi
kaiK^iJi^iJ|et . ^ - ^^
Ko^ulsabii^
duttaya äanama^ittä ^^prpntöä^
l i p ^ ^ l e n : t J i i i ^
kivaltalsiiixt^;
k p p f e r e n 5 S i h , f p l d e i ^ Baö
t4jtoa,' ^pUlllaniuieH^^ ; \ .
;Jlrvpiss
iijfoitan 1
svaah kotir
^ipj^ 1950, J
Injimollista
ruoltäa anm
•Mdtaan. - K i
. M ES
{ » Beverl(^
TOI
,v;-: x-^A.--:
Il^ikenlaista
lb( .Jammattu
. 2f tu
tl^Spadin»
VtBlBäänk.,
Kotiii
v;v' Tor
iBerJahtaina
tttaina
Isiuinuntaina
l ^ v i l k k o i i
iPerjantaina
P UH
{749 Spadina
Pui
hfttkän Ja ]
iPBlvelu- --
Lehtipalvelim. Työkansan Sanoemiin
seurata kokousta vaikka sosdem-Ieh-tien
edustajain sallittiin se tdbdä.
IVöväcstaic^
pjlettehan varkaankin kuulleet p u -
huttavan ' siltä i:^utaverhbs;taV jpniia
kapitalistiset Ijäidet ovat yäitiäheet
olevan Neuvpstoiiitpn' j a ; iumsande-mpkrati|
in m^^ rajal]^
tista maailmaa vastein. ^Kapitalis^r
neii iehdistö on eilttäiiyt moisj^n
^ t t e e n sosisdlsmto tiellä olevia'mai­ta
vasftaan, väittä«i tärbän; lautayer-hpn
olevan; tarkoitetun s»iaam
eJhkäisemään '•o&elden'^ tietPJep I ^ r
oyn länsimaista itään j a päinvlstpin.
Siinä o n ^ n verran perää» ettöjNeu-yostoliit^
ta ja !bmsandemo!^tian
oäiista'et saUitä läliettää tieten tah­t
o n i vaBieeilisia j a vääristelyjä, tie­toja
muihixi maihin. £däläen el näi­den
tnatden kaiisoja i»bdota ^'siyis-
.täi^ ^aOKlla^^^s^^
nbmalehdistön gängsterimateriaajiUa
ynn&'axnzu]Iaaivois[^iI^ on
n i i n v i l j a lU c a n a r i a l a i ^ ^ k i n läidis-tös9ä..
Se a£4^ /dU£ä '
Mutta tSUä asialla on lie^eiiklntoir-lM9)
kin puolensa . a l l l ^ J ^
lehjdigtA i a liep U ^ p e ^ ai^ujra nk
työväenlebdistökin. (yrittää ase^ta^.
k a f i ^ . : $ $ i ^ m r t n :ni^s<^
IfS^t ^ t « ^ l^fim g i n i scOittää. ^ ^ h i a t t
— i ^ ? » l i ä p ? a ^ i ^ t o tayalr
ia. Koäca kapitalistisen; s a n o m a ^ -
0ffm!<^m tj^lstella so­sialismia
:s9^ap. selite­tään
koffl^asd^
la, eUei asiasta sdyiyd kerta kaik­kiaan.;
yaikeni^iisella.' TämÄ menet­tely
onJfba johtanut sittien l l i h e n , että
se rautayerho p p ^ tpge.^isuudeila
rakennettu .topltalistl^^ s ^ c ^ ^ l e h -
j^V.^a|l|tuteen tpimesfa |aik-
.kea si^ä y a ^ i ^ n^Jkä p ^ ^ "vähän'^ään
edullista 5psia%mip j ? rauhan asiäl-l'e.
/Rautave?iib'^^o^ mut­ta;
yaan, toisaalla' kuin kapitalistinen
ibhdistö yä^^
T3nö_r»uta'y^
me k u i n lu^mne-ifew York Times-leh-den
kirjeenyaihtajan Moskovasta lä­hettämiä
'kilvoituksia elämästä Mos­kovassa
ja ^muualla Neuvostolutossa;
Lehden toinlitus oU pitänsrt niitä j u l -
kalseolatta -viikkokaupalla. Tarkoi­tuksena
40|i lihnelsestikin jättää ' ns
jiäkaisematta.'koäa'ne antbiyat jos­sain
• m ä ^ n sMdyliisen »kuvauksen^
e)ä|p§stä Ja plosu^ Neuypstolii-itos^.^^
ai^iä^ k u i t e i ^ sit.en. että
jänjä j ^ j j ^ V ! ^ ^ Ja lehti
ojji p a i j j i e j tu jjqkaOsemaan kirjpltuk-
^ t , JSiten ygh.älnep rako siihen
r^ufay^hiqjip, ainakin Np^y Y o r k T i -
^e§ln ^ , 9 i a ^
"Ypi^ä^ |lmest?yy toinenkin
l ^ t i , joka^^op .toiuScan r ^ t t a n u t sUä,
k^pit^^^sjm Je^,d%^n':^utayerh(3^
jptagan nähden. Kc^yn^yksps^ on
The idbnrdiinum ^Ih^cm sa|es)-ialmi-nen
u^onnoIUnen j ^ c t i<&a^
toiafc;^; 15: p. Pttmerossaaa pastori
Pp-den Phelpsjn ki^^ jossa tpde-taaii,
että uudessa 's^inasisa ei aseter
ta »jumalaa jalkäpuuaiuri/ tapeta pap-geja,
e ^ pöiteta kii-kkpja, kuten j p j -
l a i ^ tähpiia yntetÄän v^^^ Kos­ka
kirje ori varsin i d l n n ^ ^^
m'enrikmme siitä tähä'n muutamia otr
teitä. Kas tähän t a p ^ m : '
V " 0 1 e n ollut Amerikan baptisti­en
ulkolähetysseuran läihetyssaärr
naajana tässä yliopistossa sitten
yuodep 19-^. M e i M p^^
tayia v-jcpkemi^sia J l r j e s t ^^
me uudelleen yliopistomme Ja K i l r
nan yhtei^unnan elämän k a i ^
vaiheet. Se <pp niitä äyyällMD tls-konnolllnen
eläipys miltä olen kos­kaan
kokenut. Olen ehdottpmas-.
ti "äfe mieltä,' että 3^
on laajin' ihmiskunnan aatteiden
u u d e l l ^ l];pininen a i 9 ^ on-.^os-kaan
enpeh tapaiitunut Ja mitä
luonnonvolmalsiii muutos ihmis­kunnan
Siistoriassa. Jomala tyäii-kentelm
näiddi komuKtx^^
•• nallak"' " i
Täliiän voisi panna vaikka pisteen,
mutta" kirjeessä ori vielä eräs'kbihta.
jota emnie malta sivuuttaa.
Kerrottuaan t^tTnjpnfl(<;t.qff.p uskon^r
nolllsen ^jallisuudrä kpn^
si ^mnap kielelle, ii&n t p t e ^ yli­opiston
iisikQnppIlisen työn olevan
täydessä Ssäynriiissä J a M s p . että yl4»
opiston alueelle rakennetaan •)^z3ia{lr
laan karistitt^Jen k i t ^ ^ vairten
hän pyytää l ^ J o i t i & s i a Yh^iysvallois-
•ta.' , ".v. •-
' ^ i r j ^ I p p u ^ tipdelafm ditta^
~ "-ygy^tf^säffYJ^ptfflt^yiiy? - pro-^
serittia Yh^rsvaltain sampmaTcfa-dist&
i Kaukaisen Idän a i r i d i l s t i sr
t a pp ^y|p|cHata yalhptta. y ^ k g a
a^i<|en'iplevfn a i i ^
t t o tm k e n r a t^
; Vipihän : jätää>^€da^i^ etti;
män=pä^
leenpaik:kiBms&
ria|ijUp
rilli •; totaallsim i l^oda&C fipsl^diä
j p a a i l m ^ '"'
lisäys) niin
sanoo tSoid papplanies.
heet j a tiedpt.i-Jo6ka\alä^^
haistaan 'i;^ilen'j«a^^
plpsiAteiöa :i^iv9l^^i^JilL.iir
kattava ; ^ ^ l Ä a E S ^ i Ä ;7
karissa, i w t e n i ^
d e r i n u t ' # ä ä a n * ?^
omia miellpiteitain Ä Ö¥
m i n ' - fautiävi^<^; sD?iailajW
Vastaanotb
kona, tors
kelli
Puhelin
siiheri; M i Ä i t o ä s ^ ^ ^
rautavprhö^ju^tt^
päbtvastatnen ~ se ori t
..-^^^iröiMu-on^ittf
ifllfarjoirieäaf ;JSe^fOh
ettäVajiatAifm^^ ¥
iair; vpäiVinpl. "j^tp^
SuHhesta >^ jöaliää;;
Jiäi jpi^osBa Pnr ^ ,
Jia JukeJBlaep^:^
Jos jialuatte^^antaaySp^.^^
lahjan.' j b S ^ ' o i i ; ai^''ifrvic^as.;
,k^-jjy:vä-adr^; j ^ , ^ e t ^ ^ 'ffi:
y m e n r i « « ' ^ 'ä
t k antaltftta iotädri^^^
: . I B ; ^ i i p ^ p r t ^ ^ ^ i^
sub
hi
äääeiici-fl<S.3382-.<
(Net
lAXS
SUOME
- Varatkaa
'arten.
rMyymmt
«raston a i
Bankimi
jfc myyni
ttJkenlaisi
Bay 81
S i is