Vapaus, January 11, 1949

              JEuoian
7 ANSSIT
DON HÄÄLILLA
Joka lauantai-Utana
O r k e s t e r i n soitolla nykyajan vanhanmaan tapaan
957 Broadview Ave. Toronto. Ont.
1,500,006 jäsentä
emassa
K i i n a n kansan väpansarmeljan
viime päivinä saamat ratkaisevat
Toitot ovat häipmästyttäneet Ouni-siä
k a i k k i a O a ' maailmassa. Dmie-tdlään
k i i i n i c a o n mahdollista, että
K u o n u n t a n s i n armeija, joka on
v a m s t e t t a ameriklcalaisUla aseilla
sdcä v a r u s t e i l l a j a on oliot l o l n i -
määrältään suorempi, on kärsinyt
n i i n musertavan tappion. Seuraa­vassa
e n g L i n t i l a i s e n sanomalehti­miehen
A l a n W i n n i n g t o n l n a r t i k ­kelissa
k u v a t a a n elämää Vapaassa
K i i n a s s a , j o k a a n t a a täliän kysy­mykseen
osittaisen vastauksen:
• • • - • • • •» • •
H A R B i N I S S A
H a r b i n i a voidaan pitää vapautetun
K i i n a n k a n s a n h a l l i t u k s e n menestyk­sen
t a i epäonnistumisen koetinkivenä.
• Minkälaista o n s i t t en Harbinlssa?
H a r b i n on suurt kaupunki, jonka
asukasluku on y l i 800.000. Sillä on
sangen kehittynyt teollisuus, ympä­rillään
hedelmällinen maatalousalue
j a sitä yhdistävät eri tahoille hyvät
k u 1 k u yhteydet. Kansanhallituk.sen
h a l l i n n a s s a H a r b i n on ollut kaksi
vuotta.
K o l m e vuotta s i t t en japanilaiset o l i ­vat
vaurioittaneet kaupungin teolli-
5-uuden, maatalousalueet olivat suu­ressa
j ä ä r i n laiminlyötyjä j a feodaa-l
i s e s t i jaettuja eikä rautatiejärjestel-mä
toiminut.
Jos täUä hetkellä-kulkee H a r b i n in
läpi, tulee s k e p t i l l i n e n k i n t a r k k a i l i ja
vakuuttuneeksi, että elämä Harbinissa
t n m u u t t u n u t . H a r b i n i n raitiovaumit
k u l k e v a t jälleen, l i n j a - a u t o k a n t a kas­vaa,
vuokra-autoja voidaan vuokrata,
k a t u v a l a i s t u s o n tyydyttävä, j o k a päi­vä
a v a t a a n uusia myymälöitä, savuk­k
e i t a on runsaasti saatavis.sa. eloku­vat
j a teatterit ovat täynnä.
*.B. on-£ellalsin määrin saatavissa, että
ne ovat omiaan, tekemään eurooppa­l
a i s en kateelliseksL
TYÖLÄISEN P A L K KA
A m m a t i t t a l t o i s e n työläisen keski­määräinen
kuukausipalkka H a r b i n in
t/ihtaissa lasketaan 187 k|Joksl hiiltä,
88 kUoksi kaoliangia, 2.5 k i l o k s i suo­laa,
2 3 l i t r a k s i öljyä j a 2,5 metriksi
kangasta. Tämä o n ainoa tapa. j o l l^
voidaan määritellä p a l k a n suuruus.
AJhaisimmat palkati j o t k a ovat s u u n ­n
i l l e en puolet ammattitaitoisen työläi­sen
palkasta, maksetaan nuorille ja
oppilaille. Naiset saavat, s a m a n p a l ­kan
samasta työstä k u i n miehet. Jos
verrataan tätä elintasoa K u o m i n t a n -
g l n alueiden pysyvään puolinälän- Ja
nälänhätään sekä K i i n a n historian
menneisiin a i k a k a u s i i n , edustaa se t o ­dellista
varakkuutta.
E I A L I R A V I T T U JA
Missään e i enää tavata a l i r a v i t t u ja
ihmisiä. Muutamia kerjäläisiä näh­dään,
t a v a l l i s e s t i j o n k i n temppelin t ai
k i r k o n ulkopuolella. Prostituoituja ei
nähdä, sillä tyttölapsien kauppa on
lopetettu eikä entisillä kaupoilla ole
enää l a i l l i s t a pätevyjrttä.
K a d u i l l a ei nähdä j o n o j a . Ihmiset
tietävät, että heidän säännöstelyan­noksensa
h a l p o i h i n h i n t o i h i n ovat t u r ­v
a t t u j a j a että he voivat h a n k k i a i t ­selleen
ylimääräisiä elintarvikeannok­s
i a k o h t u u l l i s i n h i n l o i h i n avoimilta
m a r k k i n o i l t a . -
Myymälöissä käynti Harbinissa on
p a l j o n rauhallisempi j a vähemmän
tuskastuttava tehtävä k u i n esimerkiksi
Lontoossa tai P a r i s i s s a.
Tärkeimpiä e l i n t a r v i k k e i t a — kao­l
i a n g i a , iiirssiä. maissia, vihanneksia,
keittoöljyä, soijaa j a perunoita — on
n m s a a s t i j a ne "ovat halpoja. Liha,
munat, s i i p i k a r j a , m a i t o j a muut mei­jerituotteet
ovat k a l l i i m p i a , m u t t a n l i -
Suomen lähetystön osoite ön:
LEGATION OF FINLAND
C H A T E A U LAXJRIER
O t t a w a Ontario
S U U B I M A A R E F O R M I
VOIMANLHTEENÄ
Tämän^ nousevan elintason .««kä
kansanarmeijan lisääntyvän tehok­kuuden
j a taisteluvoiman pohjana on
vapautettujen alueiden suuri maare­formi.
Jokaisessa sadossa maa a n t aa
yhä suurempia j a vaihtelevampia s a ­toja.
Talonpojat, j o i t a eivät enää r a ­s
i t a monenlaiset verot, k o r o n k i s k u r i en
riistäntä j a feodaaliset kahleet, ovat
nostattaneet maasta, joka ensimmäis-
I lä kertaa on heidän omansa, r u n s a i ta
.'.atoja.
Kaupungeissa tehdastyöläiset pitä­vät
yhtä vauhtini maalaisserkkujensa
kanssa j a tuottavat alati lisääntyvän
määrin aseita, kulutustavaroita, maa­talouskoneita
ja työkaluja. Kaikki
tämä äskettäin j a lyhyessä ajassa a n ­s
a i tu rikkaus merkitsee kiinalaiselle
työläiselle ihmettä, Ja hän ponnistaa
k a i k k i voimansa auttaakseeh tiUinan
kansanarmeijaa Ja B l i i n a n kommunis­t
i s t a puoluetta, j o t k a ovat tchnet k a i ­k
e n tämän mahdolliseksi. H a r b i n suo­l
a s t a a n kiehuu työkilpailusta, uusista
keksinnöistä J a ennätystuloksista. V a ­pautetussa
K i i n a s s a k a i k k i ratkaise­vat
perusteollisuudet ovat valtion
omistuksessa,. m u t t a y k s i t y i s k a p i t a l i s -
teja rohkaistaan ja autetaan perusta­maan
j a laajentamaan tehtaita. Jotka
valmistavat toisarvoisia j a k u l u t u s t a ­varoita.
Heitä suojellaan k a i k i n t a ­voin.
'
TYÖEHDOT
Työehdot o n määrätty a m m a t t i y h ­d
i s t y k s i e n j a teollisuuden omistajien
välisillä sopimuksilla, j o t k a takaavat
etuja sekä työläisille että pääomalle.
K a i k k i työläiset, olivat he s i t t e n työssä
v a l t i on tai yksityisten omistamissa
tehtaissa, kertovat iloisesti ulkomaa­laiselle,
kuinlca paljon^ paremmin'hän
tulee toimeen n y t J a mitä hän henkilö­kohtaisesti
tekee edistääkseen t u o t a n ­toa.
"
Myös lukuisat k a p i t a l i s t i t ovat ker­toneet
minulle, että tällä hetkellä olo­suhteet
ovat p a l j c n paremmat kuin
koskaan ennen j a että he sijoittavat
nyt teollisuuteen l i i i n paljon pääomia
k u i n he v a i n saavat i r t i.
Pääomia ohjataan hyödyllisiin k a -
Warsova. — (ALN) <- Poobn
Yhdistyneessä TySväeapaobieessJi
on yU l,S«Mt0^uaitä Omottettiin
yhtösen cdiuäjakokoi&sen liqiHis-sa.
T i h i n piiolBccsmr kmlaTJit
PooUn TyöväenpaoIaeeB (konnna-nistit)
ja Y o ö l a n SosiallstipnolaeeB
jäsenet, jotka ovat olleet haUitiB-puolndna
viime aikoina. Poolaei-
' den yhtyminen hävittis sen tradi­tionaalisen
poliittisen jakantmni-sen.
joka Paolassa, kuten maissa­kin
Euroopan jyafssa, on heikentä­nyt
työväenlnoklua. ~
n a v i i n tarkoituksenmukaisella veropo­l
i t i i k a l l a . Elintärkeiden kulutustar-vikkeiden
verot ovat a l h a i s i m m a t , k un
taas ylellisyysesiDeisiin sovelletaan
k o r k e i n t a verotusastetta.
Työläisten poUitttaen tietoisuus on
erinomaisen k o r k e a l l a . t a s o l l a . J o k a l -
r e n pitää henkilökohtaisena vejvolji-suutenaan
tuotannon edistämistä, a r ­m
e i j a n tukemista J a s o d an voittamista
C h i a n g K a i - s h e k i a vastaan. '
M A I X I A B M E U A
T e k n i i k k a n s a täydelUstämisessä
kansanarmeijan sotilaat vetävät
enemmänkin k u i n vertoja työläisille.
K a i k k i a l l a , m i s ^ H a r b i n i s s a v a i n on
S O S D E M I E N S C O T A I J T < | 8 W ^ ^ ' \ kanssa Väinö T a n n e r , Oskari TO'
ivoVBäi lii&^S^ ; koi J a muut oikelstasosiaUdemokraa»
M»itst!»*^i'^''^"n «i<«ifti(rtpifi<ikraatt*-1 tit, v a a n vallankumoukseliisen . s p s i a l l -
s e n ' p u o l u e e n arislosta tässä adasja ' demokratian silloiset kannattajat O.
s<»defiu puoluetoimiston l i m Yrjö Sirola. K a r l H .
l a i n k a a n o l e m ^ t a v i n a a h röitä h i ? - i W i i k . J u k k a R a h j a j a muut rehelliset
t o r i a U i s i a tosiasioita, j o . k a tuovat tä-: suomalaiset sorialistit. joitka olivat y h -
hän kysymykseen valaistusta^ ident ?; teistyössä L e n i n i n j a muiden bolshe-s
i l s p a ^ t a auttaa näitä huonomuis-1 v i k k i e n . Suomen Itsenäisyyttä puolus-t
i s l a h i s t o r i a n k i r j o i t t a j i a j a ssjcstaa ' l a v i e n venäläisten vallanfcumousmles-lyhyesti,
i n i t e n suhtäuiui Suomen i t - ten kanssa. Nämä suomaialset sosia­l
i s t i t edistivät tosiaankin Suomen i t ­senäisyystaistelua
toimiessaan yh-
Venäjän vallanjtu-
£e vanha sosiallde-
1. i
a v o i m i a p a i k k o j a. Jatkuu keskeytymä­tön
s o t i l a a l l i n e n koulutus. K a i k k i a l la
c n sotllasteknillisiS laitteita, joilla
harjoitellessaan sotilaat oppivat sit­keyttä,
lUkkuvaisuutta j a taitoa.
K o u l u t e t t a v a t isotilaät suhtautuvat
työhönsä h y v i n valävasti. Ja s a t u n ­n
a i n e n silmäyskin k a d u i l l e kangasken-
Srissään äänettömästi m a r s s i v i i n osas­t
o i h i n saa katsojan vakuuttuneeksi,
että he ovat lihyittäviä vastustajia
n-ille tahansa armeijalle. "
Heidän j a K u o m l n t a n g i n k o u l u t t a ­m
i n e n tai p i k e m m i n kouluttamatto­m
i e n sotilaiden välillä on todella suu­ri
ero. Suurin osa kansanarmei­j
a n sotilaista bn talonpoikia. Jotka
m a a r e f o r m i n perusteella ovat saaneet
maata j a jotka tietävät, että heidän
oh voitettava .sota, Jotta he voisivat
varmistaa saamansa maat itselleen.
A r m e i j a a n hakeutuu s o t i l a i k s i n i in
l u k u i s i a t a l o n p o l l i i a , että o n m a h d o l ­l
i s t a suorittaa ankaraa valintaa ja
saada siten intelllgenssiltään, j a ter­veydeltään
korkealuokkaisia sotilaita,
j o i d en sosiaalinen tausta o n sitäpaitsi
• uotettavä. Tuloksena o n o l l i i t K i i n a n
l o i s t a v a kansanarmeija. *
C h i a n g K a l - s l i e k i n vetäessä vasta-l
i a k o i s i a s o t i l a i t a kahleissa arn^eljoi-h
i n s a k a n s a n a r m e i j a n o n pakko hylä­tä
suuri armeijaan hakeutuvista
miehistä. ^,
K i m miehet ova^ rintaniaUa, huo­l
e h t i i k u s s a k i n kylässä, o l e v a t a l o n p o i -
k a l s l i i t t o sotilaiden pärheistä Ja p e l ­tojen
viljelyksestä. . /
senaisyj'teen ja
mousUikkeeseen
mokraattinen puolue, j o ö a v. 1917 c l i ! teisymmärr5*ksessä Venäjän v a l l a n k u -
kakisl t o i s i s t a an eroavaa linjaa.^en^m- : mdusliikkeen kanssa, mutta he ovat
män t a i vähemmän v a l l a n k u m s u k f e l - [myös k u k i n v u o r o l l a a n tuominneet a n -
Unen l i n j a j a selvästi vastavallanjku- karasU sen sosialidemokratian, jota
moukselilhen l i n j a . ^ Väinö Tanner, Oskari Tokoi j a n y k y l -
Sitä o i k e istpsösialidemokraattlsta j n en Suomen Sosialidemokraattinen
linjaa^ j o t a sosdem. puolueen joh o j Puolue edustavat,
noudattaa nykyisin, edustivat v~ i s i " | H i s i o r i a n todistus o n siis selvä. S o -
sil^oisen sosialidemokraattisen puölu-1 sialidemokraattlsen puclueen nykyisän
•een vähemmistöalnskset, e n n e n n^ui- j j o h d o n yritys saada Itselleen ansioton­t
a Väinö T a n n e r . Historia puoiestaji!! 1 t a ar\'onnousua vähentämällä hls-ei
tiedä-mitään siltä, että ;ämä mies ; t o r l a a . on päättyvä yhtä "voltok-o
l i s l yrittänyt "toteuttaa Sucmeh It- [ kaaseen l o p p u u n " k u i n K e r e n s k l n ja
senäistymlsen * yhteisymmärryks^ia i hänen täkäläisen asiamiehensä. Väl-
Venäjän vallankumoukselllssn llik- j nö T a n n e r i n , kesähyökkäys v. 1917.
keen j a vallankumouksellisen h a l l l t u k - ;
sen kanssa''. L e n i n i n johtänia neu­vos,
o h a l l l tus o i l Venäjällä a i n o a h a l l i ­tus.
Joka k a n n a t t i Suomen Itsenäisyyt­tä.
M u t t a vMnö Tanner ei^toimihut
yhteisymmärb'kse£sä tämän neuyos-tdhalllduksen
kanssa, v a a n Suomen i t -
J O S T A M A K A I K K I OLI T O T T A !
O l e t t a e n kuitenkin, että vieraiden
h i s t o r i a l l i s t en ansioiden omaksumi­nen
ei ole riittävä väärennys omien
r u m i e n kasvojen kaunistamiseksi scsj-dem
puoluetoimisto koettaa antaa
sehälsyyttä vas'.u£taneen K s r e n s k i n i omat ulkopoliittiset syntinsä taantu-h
a l l i t u k s e h kanssa. Jos Eosdpni. puo- ! n i u i p o r v a r i s t o n kannettaviksi, v a i k ka
l i i e t o i m i s t o tahtoo siltä^aslästa hl,:- | tällä o n omastakin puolestaan j o ylet-t
d r l a l i l s i a todistuksia, n i i n voidaan ! tömän raskas taakka,
suositella v a n h a n s o s i a l l d j n i o k r a a t l i - j "Kansalaissodan Jälkeen u l k o p o l i l t -
s e i i puolueen päääänenkannattajaa.; tisen suuntauksemme määräsivät y k -
jolca V. 1917 heinäkuussa t c d i s t i Väiinö j sinkertaLsesti porvarilliset puolueet.
T a h n s r i n kannattaneen K e r e n s k l n s o - j Nykypäivinä c n syytä palauttaa m l c -
taa, v a i k k a Venäjän vallankunrftuslil- i l i l n . että kolco itsenäisyytemme ajan
ke vastusti sitä. i Sosialidemokraattinen Puolue sai m l l -
Niinpä Työmies-lehti j u l k a i s i hei- j tel yksinään tajst?lla porvariston k l l h -
näk. 5 p:nä v. 1917 venäläl5;s.stä V c l - kpkansallisuutta ja Neuvostoliittoa
auaci
naÄTMBM
^rroMAca
H K M B D V :
Sadat tuhannet käyttävät v u o s i t t a in
RUSCI TREATMENT STOMACH HEMEDY-lääkeliä
Ä Oletteko seuraavien tautien j a kipujen u h r i : lunpitaudlfi,
ruoansulatushäiriöltten, maksavjan, sappi- tai keltataudin,
tunnetteko tiu-votusta a t e r i a n jälkeen, painostavaa kaasua rin­t
a n n e a l l a , k i p u a k y l k i l u l t t e n n e a l l a , selässänne, vatsanne o i ­k
e a l l a tai vasemioajla puolella, Epätavallista happoa vatsas­sanne,
tunnetteko kipua mtmuaisissanne t a i virtsarakossanne,
eristävätkö sappenne tai virtsatiehyeenne vieraita aineksia,
tunnettako katkeraa j a hapanta makua suussanne, pääkipua
t a i huimausta, r u o k a h a l u n puutetta, kärsittekö peräpukamista
epänormaalin vatsanne t o i m i n n a n takia, t a i tiinnetteko reu­m
a a t t i s t a pakotusta? Älkää odottako huomiseen — viivyttely
o n vakavaa — vaanj^okellkaa p a i k a l l a R U S C I T R E A T M E NT
S T O M A C H REMEDY-Iääketta j a ottakaa sitä teelusikallinen
ennen jokaista ateriaanne j a meimessänne levolle, välttääk-senhe
enempää vakavaa sairautta. Jos vilvsrttelette, on' pärhaimmankln
lääkkeen käyttö mahdollisesti l i i a n myöhäistä. R U S C I T R E A T M E NT
S T O M A C H R E M E D Y poistaa epänormaalin kaasun j a vieraat^ aineet vat­sasta,
sapesta, munuaisista, v i r t s a r a k o s t a j a vlrtsatiehyeistä. j o n k a jälkeen
olette menossa kohti parempaa terves^tä. Jo ensimmäinen p u l l o l l i n en
a n t a a tuloksia. H i n t a $6.00 p u l l o l l i n e n postimaksulneen.
Salva, j o n k a m i l j o o n a tuntevat
MIZARH-SALVAA
Vaivaavatko teliä reumaattiset-, n i v e l - sekä l l h a s -
' pakotukset t a i k i v u t , selkäkipu, k i v u t olkapäissä t a i
lapaluissa, jäykkä n i s k a , kipeät käsivarret, kyynär-p
^ t , ranteet, k i p u t a i kylmyys rinliassa, luuvalo,
iMinesÄrky, k i p u polvissa, nilkoissa t a i muissa Jäse­nissä,
j a l k o j en kylmyys tai tunne, että m u u r a h a i ­set
kävelisivät i h o n j a n a h a n väflssä? Käyttäkää
i m Z A R H - S A L V A A , ainoastaan aikuisille. M I Z A RH
on vastaärsyttävä salva, mikä vetää märkää sisältä­viä
näppylöitä ihon pinnalle J a s i i s hetiehsinunäisen
käytön jälkeen Uevittää reumaattisia pakotuksia Ja
, kipuja Mitään tämänkaltaista salvaa e i ole m a r k k i -
noilla. Tölkki salvaa kestää teillä pitkät ^ j a t . Käyttäkää sitä vain k e r r an
seitsönäsS^SS. K n t a o n n|t »5JOO tölkillinen jx>stunaksumeen.
Usdnutfat eurocqipalalset tontevat
EUROOPPALAISET DIAMA-tipat
M i k s i kärsitte kylmettymisen, yskän, »en^iarrin. hengra-
«iSik^baikitorven tulehduksen, hengityshairi<ritten^-
S S Ä S S ; ikeneitten kivun, ^^rva^vim t^ b o ^
JStoiuluviöi äänien t a k i a ? Muutoma p i ^ A - t i p p a _ 6 0 b ^ -
MJaöa t a i kuuman veden kanssa otettuna a u t t a a heti huojra-temS^
toSSstä ja yskää.. Sitä voi myösktojayttäa
S S ^ k S S K S ^ t a kertoja i » i v ä ^ T u l ^ n n e t ja taas
SSetpSteurooppalalsia DIANA-tippoja kotonaan ke-'
SfiStolvSflarsUlä täiiiämke o n aina*käytännolhnen oleman­s
a . H i n t a . $ L 1 0 p u l l o l l i n e n postimaksulneen.
l i i k k e e n osiMle:
85i9 (|CEEN SiCBEET WEST TORONTO 3, 01«T.
K o m m u n i s t i n e n puolue Ja h a l l i t u k ­sen
virkamiehet eivät saa minkään­l
a i s t a henkilökohtaista etua siltä p o ­l
i i t t i s e s t a vallasta, jota he h a r j o i t t a ­vat.
He eivät saa minkäänlaista p a l k ­kaa,
vaan ' a s i a n m u k a i s e n ruoan ja
asunnon. He syövät samaa mitä t e o l -
llsuustyölälset, heidän työpäivänsä on
rajaton, heidän nuhteettomuutensa Ja
epäitsekkyytensä moitteeton.,
V a l t a v i e n saavutustensa Johdosta
pitää kansa kotnmunistista puoluetta
omana p u o l i ^ e n a a n j a suhtautuu lä­heisellä
henkilökohtaisella k i i n n o s t u k ­s
e l la sen työhön «ekä puolueen j ä s ^ -
ten tolmlntolhm.
Puolue b n j o h t a n u t s e n kansalaisso­dan,
miehityksen j a uuden k a n s a l a i s ­sodan
lävitse suhteellisen varakkaa­seen
elämään. Pucdue o n vapauttanut
sen feodalismin otteesta j a antanut
sille vapauden.
E L I N T A S O N O l / S EE
Vapautetussa K i i n a s s a , missä J o k a i ­nen
kansanarmeijan tulittama k r a ­n
a a t t i , j o k a i n e n s o t i l a a n asepuku. J o ­k
a i n e n sodan päivä o n laskettava e l i n ­t
a r v i k k e i l l a , on jokapäiväisen menon
t a v a l l i n en k i i l k u Ikääntynyt ylösalalslri.
S o t a - a i k o i n a yfeensa kansan elintaso
laskee. K i i n a s s a se nousee.
• r a h a n seOckäan ovat vaikuttaneet
sen eläimellisen ktu-Juuden l u i s t a m i ­seksi,
mikä tähän a s t i o n v a l l i n u t K i i ­roissa.
K a n s a n t a n h o a kohottaa edel­leen
tietoisuus, rettä sodan päätyttyä
voittoon K i i n a n k a n s a n satojen m i l ­joonien
i h m i s t e n koko voima^voidäan
keskittää r a k e n t a v a a n työhön.
Shanghaissa Ja k a i k k i a l l a muualla>
C h i a n g K a i - s h e k i n K i i n a s s a eivät
amerikkalaiset dollarinäskeet voi p a ­r
a n t a a raivoavaa i n f l a t l o t a , r i l s i k a p i -
n o l t a ja Icaiaosta. v a a n pelkästään
tehdä vkavalnmaksi p o t i l a a n s a i r a u ­den.
n m a n mitään ulkomaista apua —
paitsi sitä apua, minkä l & r s h a l l i n l ä -
na-leh^sstä lainaamansa kirjoituk­sen,
jossa s o t a m i n i s t e r i K e r e n s k l n s i l ­l
o i n e n kesähyöl^ys l e i m a t t i i rlkok-seksr
Venäjän kansaa kohtakin. S a ­m
a n k u u n 8 p:nä Työmies k e r t o i sötii.
m i t e n "suomalainen sotasosialisii
T a n n e r " auttoi Kerenskiä käymään
r i k o l l i s t a sotaansa "loppuun a s t i " ja
puolusti sotamiljoonlen myöntämistä
Suomen valtion varoista, Työmies-lehden
selostuksen mukaan T a n n e r oli
v a a t i n u t 350 m i l j o o n a n markati l a i ­n
a n o t t a m i l t a venäläisien sotatarkoi­t
u k s i i n työttömyyden torjiuni^en var­j
o l l a . Lehden johtavassa kirjoituk­sessa
" S o t a , työttömyys, nälkä" tämä
T a n n e r i n menettely tuomitaan impe­r
i a l i s t i s e n s o t a p o l i t i i k a n k a n n a t t a m i -
ceksl/ Siinä sanotaan, että Taiiner
" t a h t o o tehdä sodasta uuden pääelin­k
e i n o n meidän kansall^jlime" j a ver­r
a t a a n hänen menettelyään sota' i l a n -
l e e s t a rikastuneen teollisuuskapUaii.';-
tin^meiiettelyyn. ;
OSKARI TOKOI JA SUOMEN
iTsiENiiisyYS •
Ärvioltessa nykyisen tätä silloisen
sosialidemokraattisen puolueen pää-iehd^
n j a Väinö T a n n e r i n välienselvit­telyä
ori muistettava, etlä K e r e m k i oli
Suomen itsenäisyyden selvä v i h o l l i ­nen,
j o t en Väinö Tanner, auttaessaan
hänen toivottomia sotapuuhlaan ja
vielä vastoin sosialidemokraattisen
puolueen v i r a l l i s t a kantaa, taisteli se­kä
Suomen Itsenälsysrttä että Venä­jän
vallankumousliikettä vastaan.
T o i n e n k u u l u i s a oikeistososlalidemo-k
r a a t t i , - O s k a r i Tokoi, ei ole sen p a ­remmin
ansioitunut Suomen itsenäi­syyden
puolustamisessa "yhteisym­märryksessä
Venäjän vallankumous­l
i i k k e e n kaiussa". Hänkin y r i t t i lah­j
o a Kerenskiä, a n t a m a l l a tälle paljon
p u h u t u n suudelmansa, m u t t a Kereas-k
i , joka jakeli p ^ o n mieluummin
suudelmia k u i n päSti vapaudenhalui-s
i a icansoja pois tulcahdutt^vasta sy­leilystään.
Jäi s e n k i n suudelman Jäl-komnmnisteiUa
o l i suuri v a i k u t u s v a l ­t
a , k e h o i t t i B u o t n e n työtätekeviä t a i s ­t
e l u u n sotaseikkaliua vastaan j a e h ­d
o t t i tämän taistelun tehostamiseksi
myös yhteistoimintaa Sosialidemok­r
a a t t i s en Puolueen Johdolle. Sosdem
puolueen silloinen Johto e i Icatsoriut
voivansa s u o r a l ^ kädeltä kieltäytyä
yhtelstolminnav.a. mutta koska ' K a r ­j
u l a n vapauttaminen" oU s i l l e k i n m l e -
lulstfk piiuhfia. z d ln se asötli yhteistoi­m
i n n a l l e ehdon, j o n k a m u k a a n S o s i a ­l
i s t i s e n . Tsröväeni^uqlueen olisi pitä­nyt
tunnusta, että "Neuvosto-Venäjän
halUtus ei ole vilpittömästi täyttänyt
T a r t o n raahatk$oplmukse:sa j a s eh y h ­teydessä'
äfitamiaan lupauksia Itä-
K a r j a l a n autpnpmlaan.nähden". K u n
sellainen väite o l i v a l h e e l l i n en Ja o m i ­a
a n antamaan roävprctkeläisllle mo­r
a a l i s t a tukea, n i i n SosiaUstlnen l^yö-
«väenpuplue e l tietenkään voinut h y ­väksyä
sllä. Tämä Eosialideniokrciat-t
l s en pupluejohdön suhtautuminen s i l ­le
tehtyyn yhteistyötarjoukseen osoit­t
i , että vaikka Sosdem Puolueen Joh­to
sanoissa et oUutkaan h.yväksyvlri|än
Suomen t a h o l t a t a p a h t u n u t t a r a u h f t i i -
sopimuksen rikkomista, n i i n se c l nois­s
a a n tapauksessa tahtonut ehkäistä
rosvojoukkojen toimintaa. Se päinvas­t
o i n s y y t t i yalheelUsestt Venäjän h a l -
~ litustä rauhansopimuksen rikkomises­t
a antaen s l i e n moraalista k a n n a t i i s ta
suur-Öuotni-solkallljoill?.
Jos sosdem puoluetoimisto olisi t a h ­tonut
näyttää puolueensa todellifict
kasvot n i i n sen o i l s l pitänyt kai ni|al-.
r i i t a tästä historlalilsesta {apahtumas-t
a . Mutta ssri tarkoituksenahan on
todistaa, että sosdem puolue on o l na
o l l u t neuvostomaan ystävä. Ja s i k s i se
käyttää sodanaikaista korvlkevärejä
peittääkseen puolueensa kasvoilta tä­män
25 vuotta sitton ilmestyneen r u -
niän rypyn.
fJatkuu)
Tiistaiöa, * t ^ ^ p.
m
erinomaisen tehokkaat toimenpiteet ^keen Suomen itsenäisyyden vihollisek­si.
Sosdem. puoluetoimisto ylpeilee
s i i s suotta^ siitäkin muiskusta. Suo*
men Itsenäisyyttä eivät puolustaneet
yhdessä Venäjän vallahkumousliik-hettämät
sotatarvikkeet sille ovat a n ­taneet
— ICIinan k o m m u n i s t i n e n puo-hie
osoittaa t«oIn, että k i i n a n k a u -
ptmgit, jos niitä h a l l i t a a n tehokkaasti,
v o i v a t ' Ittoda hyvinvointia kalkille
a s u k k a i l l e n j a t u o t t a a kasvavaa y l i '
jäämää taistelurintamalle.
Se, mitä o n t e h t y H a r b l n i s a , voi­d
a a n telftia helpommin j a nopeammin
Nankingissa, Pekingissä j a Shang­haissa.
'
uhmaavaa p o l i t i i k k a a vastaan. L u -
kemattomlssrf puheissa j a k l r j o l t i j k s l s -
sa tähdennettiin tuollaisen asenteen
vaaroista j a yrl',*ettlln tähdentää seik­koja,
j o i t a "uusi suuntaus" n y k y i s in
rummuttaa omina totuuksinaan ja
epäsuorina syytöksinä puoluettamme
vastaan.'" (Sosialidemokratian tie, s i ­v
u 12).
^ Tästä linnunlivcrryksestä o n tauot­tava,
että se olisi ihanaa. Jos sc v a in
vastaisi totuutta. Mutta valitetta­vasti
Sosialidemokraattisen Puolueen
u l k o p o l i t i i k k a on o l l u t kokonaan t o i ­s
e n l a i s i a k u i n m^.';! se tuotta esite­tään.
S O S D E M U I N S U H D E ITÄ-
K A R J A L A N " K A N S A N N O U ­S
U U N " 1921—22
Sosdem. puoluetoimisto on j u l k a l s -
But väitteensä todistamiseksi erään
puoluskokouspäätöksen. joka on teh­ty
V. 1919. Siinä t u o m i t t i i n Suomen
puuttuminen Neuvosto-Venäjän slsäl"
siln asioihin j a ' v a a d i t t i i n säännölli­sen
o l o t i l a n aikaansaaneista Suomen
Ja Venäjän välille. Tuo päätös näyt­tää
p a p e r i l l a k a u n i i l t a , m i i t t a käytän­nössä
sosdem PMoiuejohto itse polki
sen j a l k o i h i n s a . J a n y t samainen puo­luetoimisto
Jättää kertomatta, mitä
tapahtui seuraavina vuosina, hypä­t
e n tcdistelujensa ketjussa a i n a vuo­teen
1926 a s t i . M i k s i ? Sillä yäUn vv'
1921-22. Suomen ja Venäjän välillä
s a t t u i selkkauksia, Joissa " t ^ i s i c l e va
sosialidemokratia". Suomen j a Venä­j
än väUllä isattui £elkkaukfila, joissa
"ta'st;el5va rpslalldemokratla" esitti
"huomatravaa osaa. ei tcsin yksinään
vaan suurcorv;.».!-, on mukann, mutta
k u i t e n k i n ni.tt huomattavaa osaa, että
siitä olisi k a n n a t t a n u t mainita.
Maamme suurporvaristo o l i v- J921
l o p u l l a jälleen hyökännyt "vt^paaehf
t o i s i n a " suqjeluskuntajpukkolneen V e ­näjän
rajan y l i J ^ y r i t t i nostattaa kar­j
a l a i s t a helmokansaärnm? Venäjän
Katjalas-sa neuvostohalliti^sta vas-^
t ^ n . Taisteluita käytiin v. 1921 l o -
k a k i i u s s a T u n k u a l l a , Repolassa, Vupk-klniemellä
j a Uhtuälla.. Viimemaini­tussa
paikassa valkokaartilaiset Jär­jestivät
" k a n s a l a l B " - i i v e i i y n päättäen
Jättää kpko. Venäjän-Karjalan S^^
i i i e e n . Näiden rosvqretkelälsten Joh­t
a j i n a esiintyivät Suomen armeijan
korkea-arvoiset jääkärlupseerlt Her­z
e n j a T a l v e l a . SioskoVan P r a v d a t o ­tesi
jbuluk. 20 p:nä, että Suon^ o li
tosiasiallisesti lähtenyt sotaan N e u -
vosto-;Venäjää vastaan.
M u t t a Suomen h a l l i t u s koetti pes­tä
käsiään tekemättä sUtl miVi&n ros-voretkeläisten
kotiin kutsumlseksL
S o s i a l i s t i n e n Työväenpuolue^ jossa
18 päivän lakko \
CCF:n hallitusta
vastaan voittoisa
Regin». — M a a k u n t a h a l l i t u k s e n v i ­r
a l l i n e n tiedonantolehti ilmoittaa, et­tä
n o i n 150 .maakuntahallituki^en v a ­kuutustoimiston
työläistä, j o t k a oli­vat
lakossa 18 päivää p a l k k a v ^ U m u s -
l e n s a p u o l e s t o , voittivat 17.50 — 27.50
d o l l a r i n korotukset kuukausipalkkoi­h
i n s a n i i d e n 45—85 d o l l a r i n korotus­ten
csemasta, jotka olivat unipn nl
kupcrälsinä vaatimuksina. V a k i i u t u s -
t o i m i s t o n työläist^en palkat vaihtele­vat
nyt 102 50 d o l l a r i s t a 24750 d o l l a -
r i i : t k u u k a u d e f s a entisten 85.00—220.00
asemasta, Lakessa olleet, työläiset
kuuluvat C C L : n Saskatohewan Insu­rance
Employ ees* Unloon.
Siiomen-Belgian kauppa­sopimus
allekirjoiiei^u
u e j s i n k L — (S-S) — Suomen lä-hettlläis,
ministeri B . ^. N u m e l l n ja
B e l g i a n ulkomaakaUppamlnistcrlön
.apuiaiskansliapääUlkkö p U v e r Gerard
a l l e k i r j o i t t i v a t Brysselissä viime jou­l
u k u u n 17 pnä Suomen j a B e l g i a n vä­l
i s en kauppasopimuksen. — Sopimus
astui voimaan heti allekirjoIttamLsen
jälkeen j a on voimassa ensi vuoden
marrMkuun 5 päivään saakka. M o ­lempien
maiden välinen kauppavaih­to
on yhteensil 2 i n i l j a r d l a Belgian
frangia, eli Suomen rahasm noin
6,2 m i l j a r d i a mk; Puolet tästä mää­rästä
on B e l g i a n vientiä Suomeen ja
toinen puoli Suomen vientiä Belgiaan.
— Suomen tärkeimmät tuontitavarat
B e l g i a s t a ovat rautat ja tÄrä» sekä
n i i d e n jalosteet.
L u i t o o . — Kauppamlnisteriön edus­t
a j a IhndltU viUcon löpulU. että B r i ­t
a n n i a n j a Neuvostoliiton väliset n e u ­vottelut,
j o i t a on käyty kahdeksan
k u u k a u t t a :U)i(lep pitkäaikaisen kaup­pasopimuksen
aikaansaamiseksi, ovat
nyt Joutuneet umpikujaan.
Kauppamlnlsteriön edustaja vahvis­t
i todeksi ne tiedot, että neuvottelut
Joutuivat u m p i k u j a a n B r i t a n n i a n h a l ­l
i t u k s e n syytettyä Neuvostoliittoa s i i ­tä,
että se o l i muka rikkonut viime
Joulukuussa pälittynsen sopimuksen
"henkeä".
Hän sanoi Britaxmlan k u i t e n k in
edelleen toivovan, että aikaansaatai­s
i i n uusi yhden vuoden kauppasopi­mus
Neuvostoliiton kanssa. K a u p p a -
ministeriö on k u i t e n k i n h y v i n pesslr
m l t t i n e n uuden pitempiaikaisen k a u p ­pasopimuksen
aikaansaamisen suh­teen.
Neuvostoliitto toimitti B r i t a n n i a l le
760.000 t o n n i a vehnää v. 1047 j o u l u ­kuussa
tehdyn sopimuksen mukaan.
KAUppamlnl8t«riön '«dustoja sanoi
Neuvostoliiton saaneen toimittamas­t
a a n vehnästä j o n k i n summan p u n t i a,
j o i l l a seh pltt ostaa koneita, r a t a k i s ­k
o j a j a multa tuotteita B r i t a n n i a s t a.
Hän väitti, nm venäläiaet ovat tähän
mejinesfitt tUaxmeet v a i n 30 prosenttia
sopimuksen edellyttämistä tavaraols-t
a . Ja o v a t s n s i j a a n ostaneet puntavn-l
u u t a l l a raaka-alnelta, Joita c l m a i ­n
i t t u sopimuksessa.
Venäläisst ovat syyttäneet vuoros­taan,
etteivät h e ole volnof t saada B r i ­t
a n n i a s t a muuta k u i n 15 prosenttia
n l i s t j i koneista j a r a t a k i s k o i s t a , mitä
heidän p i t i saada B r i t a n n i a s t a sopi­muksen
mukaan, j a että brittiläiset
h i n n a t ovat l i i a n korkeat, eikä Bri^-
t a n n l a ole yrittänyt täyttää kauppa-soplmu;
kscn ehtoja. Britannian piti
sopimuksen tnukaon avustaa k o l k in
k e i n o i n Neuvostoliittoa saamaan tar­v
i k k e i t a •Britanniasta J a Jouduttamaan
t i l a u s t en toimittamista.
Työttömät ia poliisit
kahakoineet Roomassa
R o o ^ a . — 5.000 työtöntä työlillsti»
y r i t t i perjantaina mennä R o o m a n po-l
l l f i l p r e f e k t u u r in rakennukseen J^
syntyneessä kahakassa 40 henkeä
l o u k k a a n t u i Ja 14 pidätettiin.
K a h a k k a kesti koksi tuntia. P o l i i ­s
i t hyökkä«lvai työläisten Joukkoon
s a d o l l a Jeepillä j a 50 nxoottoripyörill-lä.
-m'
pakenevan
YhdysvaitoHiin
Toronto. — L e h U m l ^n
l l v a t täällä vUme torstaina
t a l a i s t a kirJaUlJaa, How«rd^|
k a on U r j o l t t a n u t "Kui^m^^_
P a i n e " - n i m l n e n k i r j a t i J a mcdiäi'
menekin saaneita kirjoja,
kyään on tapana. häh«lt&
myöskin heti »Itä, ^ttär>inJw
•• k o m m u n l s t r . . ; -C^-
M r . Pa«t sanoi, ettei h l n
sellaiseen Kysymykseen
.sjistä. Y U 5ro henkööa
loissa . o n kieltäytynyt yi
lellal-seen kysymykseen, kQi^kiftljfte^
sitä mieltä, että se loukkaa p e i
l a i n mukaista oikeutta salcUsenilii
ncstysUpun suhteen Ja louklUMi!^
k i n i h m i s e n oikeutta omaloniai
p o l i i t t i s e t mielipiteet k u i n i ^ ^ j ^
Jos ssUaissen kysymykseen-myönteisen
tai kielteisen va^ltRfi
antaa fillloln vain periksi
tiahva.stalsllle voltniHe, sanot ti|^W^^
» f r . F a s t i l t a tiedusteltiin " t « i *^
l>än kommunistisia näkökpfttta*.;^^
sanoi hyväksyvänsä crlnW«l|ljpft^t
t e i : a . Jolta myöskin komtäii
muut kannattavat. "Minäjkiyv^
ammattiuniot. kuten kopmtmlst
Minä vastustan rotudtqkrlnilho
Ja kannatat! yleistä äänioikeitttfti^
r a u l i a a , j a u s k c n d e m o k n t t H i ^ ^ !
k o m m u n l j t i t k l n " , sanoi hän. ':?
S l l r t o l a l s v l r a n o m a l n e n li^IU
samanlaisen kysymyksen/Jnui^^li
saapui To7ont{>on torstaina. rtKu|^j|||f
nä p u h u i n hänelfe yh«ls»yrt(W«fef
rustufllatsta, n i i n hän «anoi,|ftt'' "*
välitit hitto:tkaan siltä eikä Th
loista. M u t t a s i t t en hän mucilyall
symykssnsi uuteen muotoon j a ; :
että uskonko minä h a l l i t u k s e n;
tamlscen väkivallalla. Mli^
vakuuttamaan h&neUe..ett«n
k u k i s l a a hallitusta väkivallalta^^
m u i l U k a a n k c i n o i l l a ' \ sanoi Inf^
! ? h l l m l e h l l l e .
HUn sanoi K i i n a s t a p i A u t t a e n i ^ i
tii kommunistien hallitus tekisi |*
uestä länsimaiden kanssa. Hän •,
ettii C h i a n g olisi omm^ttay^i
h i i n luultavasti pakenee Y ^ S
h l n , mi-ssä hänellä o n p a l j o n;
Mainitessaan Whittak6r
s i s l a , joka on "epäamcrlk
komitean'' päätodlstaja. hJi?»;^^
mm,; ^- • " • ; •y's;^^-|':5
• ' K u n Benedict A r n o l d myi
kun vallankumouksen, t^t
b r l i t l l u l s c t häntä, j a hän
nntol lausuntoja pap8r«d»i»i'
ChamiJerskln tekee,"
Suuret taisteluharjoi­tukset
Välimerellä
Lontoo. — B r i t a n n i a lähettää 6»
sotalaivaa Välimerelle taisteluharjoi­t
u k s i i n tk. l o p u l l a Ja häiden harjoi­tusten
sanotaan olevan suurimmat
.sodan loppumisen jälkeen.
Brittiläiset sotolalvat kohtaavat G l -
braltarlesa 20 yhdysvaltalaista sotn-l
a l v a a . Jotka nyt suorittavat t a i s t s l n -
h a r j o i t u k s i a A t l a n t i l l a.
Tukholma.— S k a n d i n a v i a n maiden
kesken ilmoitetaan tulleen erixnlett-syyttä
sUtä liitytääinkö länsival
"puolustussuunnitelmiha" vai yUäjrf-detäänkö
aseistettua puolueettomuut­t
a kaiidEia valtaryhnUä k i l t a a n .
R u o t s i n sänotant -pelkäävän Neu­v
o s t o l i i t on voimaa ja. kehoittaneen
Norjaa sekä T a n s i r a a jiysymään e r i l ­lään
Ftäijois-Atlantin " t u n r a l l i s m t s -
soinmukBesta". - '
Belgian edustaja sam4 :ffi^«selisig^
että Tanskaa, Norjaa, Itlantia, Porta^
galia j a Eirea oa ketaaitettti mttymäasl^mriaas^^
sopimukseen, jokai voitaneen allekir­j
o i t t a a lahden kuukauden kuluessa.
W a s h i n g t o n i n j a P^arlsin p i i r i t ovat
sanoneet, että P o h j o i s - A t l a n t l n sopi­mus
e^kä alläcJrjoltetaan jb tämän
k u u n a i k a n a,
S k a n d i n a v i a n maiden pääministe-rit>
^ f c f m i f n i s t ^ t ^a' puolttStusmlnls-t
e r i t ovat pitäneet k a k s i päivää kes-t&
xxeeaiMluyakteXL kes­kustelleet
tästä kysymyksestä;' X b -
k o u k ^ " jälkef^ tiedoituk-sessa
s a n o t t i i n v a i n , « t tä kt^Kmksessa
e h -
d o j s t a " pucdustuspolitiikässa, j a etft
t o i n e n kokous pidetään Kööpenhami­nassa
sitten, k u n y h t e i n e n p u o l u t t u s'
ki>ailtea on suorittanut työnsä.
Tukholmani i?lilrit sanoivat WasltJng-t
o n l n Umcrfttaneen Norjalle, cttÄ i f h -
dysvallat Ja m u u t A t l a n t i n sopinmk-sea
maat tahtoisivat saada NOTJan
la T a n s k a n littymään tuohon c o p i'
i M i k S e e n . ' -Norjaji sanotaan subtäu-
4 a h e e n myönteisesti tuohon kehoituk>-
seen. J a kutsuneen s i t t ^ pUcäisestl
k o b i i e S k a n d i n a v i a n maiden miulste*
Metsätyöunion maakun-tanetivostp
k6|{oontuu
piakkoin Torontossa
Lumbcr a n d Sawmlll Worker» ää­nenkannattaja
TImbenvorkers l l m o l tr
taa, että unlon O n t a r i o n maakun­taneuvosto
kokoontuu heti s e n Jälkeen
Torontossa k u n O n t a r i o Federation
of L a b o r i h vuosikokotis on pidetty t.
k. 21 — 23 pnä. K o s k a o n syytä otak­sua,
että unio lähettää edustajiaan
k a i k k i a l t a O F A : n kokoukseen, op k a k ­s
i n k e r t a i s t en matka- y.m. kulujen
välttämiseksi päätetty pitää m a a k u n -
takonferenssi samaan aikaan. K o n ­ferenssissa
t u l l a a n keskustelemaan Ja
päättämään erinäisiä työelitosopimus-neuvotteluja
koskevista ja tilanteen
johdosta esiUe ttUevista asioista.
Pitäiti tutustua
eläinoppiin
Metsämleheksi ei ole siitä ^ v e r i s t ä,
j o k a vastikään käyskenteli pyssylo^en
;(htärin metisissä. Hän ampui na>ln
20 m e t r i n et^iSFydestänujuatta R i n ­ne-
nimistä miestä, joka i s t i u l c e i i k ^ i -
kessji rauhassa k a n n o n nokassa ja ^öi
evältään. Eväät o l i kääritty v a l k o i ­seen
käärepaperiin. Jota pyssy muk«i-n
a a n käyskentelevä kaveri l u u l i m ^ -
säkanakei. I l a u l i t osuivat Rinteeseen,
j o k a o l i vietävä t o h t o r i n paikattavai^I.
K a v e r i n , j o k a ampui eväspaperia, oli­s
i syytä tutustua'• eläihoppiifn siinä
määrin, että erottaisi eväspaperin
metaäkanasia.. Tehtävä e i liene y U -
voimalnen.—^ kansan Tahto.
Kaksi saksalaista saa
Nobelin palkinnon
FrankjTurt. — K a k s i «akKalalsta tie­demiestä.
Jotka « I t l e r kielsi vastaan­ottamasta
Nobelin kemlanpalklntoa,
»3a nyt palkintonsa, i l m o i t t a a Tuk­h
o l m a n k u n i n k a a l l i n e n akatemia.
Nämä, tiedemiehet ovat «cldelbcr-g
l n yliopiston professori R i c h a r d K u h n
j a Tuebingenln yliopiston professori
A. Butcnandt.
—Sanomalehti laajetfiaa yksilöi­den
näköpiiriä ja lähentää toisiinsa
eri ryhmiä. Tässä tekee VAPAUS
arvaamattoman palveluksen luki­joilleen.
Kehoittavat ysiäviimti
palaamaan Ukrainaan-äv;^
Uzbborof, Tt*naiuut»»iiMi.^.
ilmoituksen mukaan on
palannut s y n n y i n m a a h i MM
u k r a i n a l a i s t a j a he ovat
Canadttasa olevia ystävJÄti:;^
n i a a n k o t i i n " . : '
«He sanovat, että elämä T i i
patiassa, Joka o l i enneix
v a k l a n aluetta, o n paljon j m :
k u i n mitä on ilmöitettulUJR^
osa k u u l u u nyt Neuvo8t<fllttoi|i|^^
tä on k a t a y j s s a k a l k i l l a : a i ^ t ö ^
" K u n nie lähdimme Cflniulb&liäpi
nolvat rieuvostolliton vIbilWs?l^
^mmii T r a n s k a r p a t i a s s a ottjiyVlU^i
kcaa. Älkää uskokooilta, fiti
t l l n " , «anotaan näiden heti
lausunnossa, ^
Väärä puumerkki
Lehtemme t k . 4 p, numeroi»
k a i s t a n u r h c i l u p a k l n a n ktaitA
mainH-ttln V a a s a n Jaakko. Vald
p i t i o l l a Vaasan J i i k k o , j b k a ; M ^
edelleenkin entistä fiiumeiiäi
kUytUlen —- Ja toivottavasti
ahkerammin. . -
, '. ••••.-•>i;^'S
mm
• • • '-9;^^^$
H y v i n välttämättömäk.-jl C a n a d a n suomalaisille vuosien y a r f e l l t ti
h i t t y n y t Taskukalenteri o n taas i l m e s t y n y t , sisältäen tietbjii ' *
s n t a aloUta. Tämän jokaiselle välttämättömän 128-8lvulseii
j c l r j a n h & i l t a o n edelleen35^senttiä h u o l i m a t t a k u s t a h t i t » ! ^'
misästa.
Ta^ricukalenteria on lähetetty Jo k a i k i l l e asiamlebille.
het, t i l a t k a a pikaisesti Taskukalenteri.slllä v o i käydä niin kuia^
' l ^ h l l d n vuosina, että painos loppuu kesken. Kymmenen t a li
man kappaleen tilauksesta myönnetään 20 prosentin
kl/>,.
Taskakaicnterla saa joko asiamiebiliämme tai tilaamalla'
osoitteella: .
— Jjntia on tarvinnut viimeisten
vuoden afkana ^ ^ , 0 0 0 edestä tyth
kalukoneita iiiaslttain. v.
VAPAUS PyBLISHIMO m
Sttdbury,