Vapaus, July 16, 1949

              , - V . , , .. • . , / V ^
jvantaudintapauksia
Port Colbomessa
Port t o l b o r n e , OnL — Port Colbor-
'2 Hu33b:-rstone town£hipissa
' ^ ' i i v 3 ; : : u lavantaudintapauksia en-j
iin kerran kolmeen T U O teen.
- f f l b c ' f t o w n s h i p i n terveysvir-
•„3 T i H. C. Workman Ilmoitti, eU
3--,-u:liasta nuorukaista on
lavantautiin. Toinen
f . a ;r..^;-.iitussa townshipissa ja
1^ siii P • • Colbomessa. Heidän xis-
Visn tartunnan työsken-
. "j^Tii:: farmeilla Humberstone
tAN-^KAN SIIKTOHAAT
JsTAVAT CANADASTA .
jton. — Marshalän avun
JU myöntänyt Ranskan siir-lcx.^
jden ansniuisen ostaa rakennus-sniie;::.
Canadasta $13.000 arvos-srO>!>
»LAINEN
KELLOSEPPÄ
Tekee huonommastakin kellosta
hyvän kellon.
SlMONSON'S WATCH
REPAIR
711 East Haslings st.
KVancouvcr Br. Columbia
h-jfinrgryirgTn) o o o o o oo o öVtfito''
S.C.A. UrheiluUiion
virkailijoiden osoitteet:
Puheen johtaja: Ake Hunnakko
90 Victoria Park Blvd.
Puhelin H.O. 6195
[Toronto Ontario
Sihteeri: Paavo Vaurio
St. Patrick St. Toronto, Ont.
lUbahluiihoitaja: VUtap Heikkilä
184 Dav Avc. Toronto, Ont.
Puhelin R-E. 4386 .
I Kirjfenvajhto sihteerille. Huo-mioikaa
siftteerin uusi osoite.
Doria VeaSe aivdtU «seis radio-draamoihin
anaiikin ja nselB liäaen
kuollaan esittäTän NanokaimaleiU
CBC:n ohjflmaBKa. tEm «n i^Tdtä-nyt
tnnnetun sarJakmdokBvan John
and Jndyn mnsiikin ja ryhtyy edel­leenkin
samaan toimeen seitsemän­neksi
sesonsiksi. fcon tämä sarjakan-loknva
taaa tnlee radioon läksyllä.
BELL FUNERAL
HOME
IIAlTAANTOimTTAJAT
Hyvämaineinen palvelus
2746 Ea.st Ilastings Street
PLHELIN HA. 0015
Vancouver Br. Columbia
VAPAASTI KOKEILUA
VARTEN eumatismin ja Nivel- leumatismin pakotuksille
Jos ette ole koskaan käyttäneet "
ROSSE TABS-lääkettä kiusallisen
nivelreumätismin, hermotulehduk-sen
ja reumatismin pakotuksiin —
niin kol^eilkaa sitä jo TÄNÄÄN
meidän kustannuksella? Sitä ovat
käyttäneet jo tuhannet ihmiset y l i
25 vuoden ajan Canadassa j a Y h ­dysvalloissa.
.
VAP.AASTI TÄMÄN LEHDEN
LUKIJOILLE.
Me lähetämme mielihyvällä teille
täysikokoisen paketin suoraan koti­osoitteellanne.
Käyttäkää 25 tab­lettia
vapaasti. Jos ette ole tyyty­väinen
tuloksiin, n i in pyydämme
lähettämään käjrttämättömän osan
paketi.sta meille takaisin — se el
mafc^.a teille mitään. Älkää lähet­täkö
rahaa, ainoastaan nimenne Ja
osoitteenne: •
ROSSE PRODUCTS CO.
Dept. R.5.2708 FanreU Ave.,
Chicago 45, H l U.SJl.
Lähetetään meidän Canadan kont­torista
tullivapaasti.
Y L E I S Ö N
K I R J E I T Ä
T i j r i OHMocM jalkpiMaaa yleiMa UtltM J* ne
mtu e d n i um lurjoitujaia mielipiiejli. Ki,le*t
piKiu rijoittti, j o . nubdollisu. 200 u o i u . T i b in
oMitoon Ubetcilyjä kirjeili ei p«I«ntel«.
ERINÄISIÄ MIETTEITÄ
LUTHEBUKSEN OPEISTA
Koska raamattua yhä kaupataan
kansalle yhtenä parhaana oppikirjana,
niin oletan, että meillä ihmisillä, raa­matun
lukijoilla, on myös oikeus ar­vostella
sitä.
Ajatellaanpa asiaa esim. orjuuden
ajalta. Hyötyäkseen mahdollisimman
paljon orjiensa työstä orjavoudin täy­tyi
katsoa etujensa puolesta, että os­tettu
orja el hetimiten menettäisi työ­kykyään.
Nj:t voimme sitten ikatsoa
vanhaan katekismukseen mitä Martti
Luther suurena uskon puhdistajana
sanoo palvelijoille. Luther, vaikka
kantaakin tohtorin titteliä, on mieles­täni
ollut hyvä kehtaamaan, antaes­saan
palvelijoille sen määräyksen, että
te palvelijat olkaat kuuliaiset teidän
ruumiillisille Isännillenne, pelvolla ja
vavistuks3lla teidän sydämenne yk­sinkertaisuudessa
niinkuin Kristuk­selle.
Täytyy ihmetellä, -ettei tämä
suuri usikonpuhdistaja tahtonut tie­tää
tai tunnustaa sitä tosiasiaa, että
palvelijakin on ihminen. Taisipa hän
nähdä tämän asian siten, että kun i h ­minen
on typerän yksinkertainen, niin
hän kestäköön osansa.
Raamattua lukiessani o'en usein
sen avannut Luukkaan evankeliumin
19 luvun kohdalta. Siinä, 27. värsys-sä
luetaan, mitä meidän suuri mesta­rimme
j a rauhan ruhtinaamme sanoo
kansalle, mikä ei hyväksynyt häntä
ikuninkaaiseen. Näin hän sanoo:
Mutta nuo viholliseni jotka eivät tah­toneet
minua kuninkaakseen, tuokaat
tänne ja mestatkaat minun edessäni.
Hän, mestari, puhui myös suunsa puh­taaksi
saarnoissaan, että en ole tullut
rauhaa tuomaan maailmaan. Jos nyt
olisi toteutettu hänen määräyksensä
surmata kaikki vastapuolueen jäsenet,
niin kuinka paljon olisikaan jäänyt
leskiä ja orpoja? On siis katsottava,
että minkälaista rauhan asiaa meille
•kulloinkin kaupataan. — John Junni­la.
te..
4
Martfat Anderseii Nexö 80 vuotta
Klrj. ELSA AALTONEN
Suuri Uiteilija. suut! rauhantaisteli-ja.
suuri Uunims)-:- V a r t i n Andersen
Nexö. Joka kirjallisessa tuotaonoesaan
on oUut enslmmHnm lookkatietainen
k^häUstön j a tarfivftenluokan kuvaa­ja
— täyttää » päivinä 80 vuot­ta.
Martin And^^cson Mezö Kö-penhamlnassa.
v. i869, viettäen jsieUä
elämänsä ensinunäiset vuodet, kunnes
hänen parheendl muutti Bomhobnlin,
Nexto kylään. Siellä hän poikasena
paimenteli lehmiä, yleni vihdoin ren­kipojaksi
ja suutarimälUksL Kokeili
muillakin äloila, kunnes kävi kansan­opiston,
jossa senjällceen toimi opetta­jana
aina vuoteen 1894. Sairauden
takia hän oU pakotettu Jättämään t o i ­mensa,
mutta VV. 189»—1901 toimi hän
Köpenhaminan jc^aalikoulun opetta­jana.
: ^ .
— Uuden Meksikon käyttämättä
olevilla klvihiillalueiUa on noin 192.-
000,000,000 tonnia kivihiiltä.
— Nova Scotiasta lähetettiin muu­alle
noin 2,000,000 joulukuusta v. 1948.
• u s c i
»tATMBrt
*roMAC3i
«KMKDT
Sadat tuhannet käyttävät vaosittalh
RUSCI TREATMENT STOMACH REMEDY-lääkettä
m a Oletteko seuraavien tautien ja kipujen uhri: umpitaudin
ruoansulatushälriöitten, maksavian, sappi- tai keltataudin
jS2 tunnetteko turvotusta aterian jälkeen, painostavaa kaasua r i n -
^ ^ • ^ tänne alla, kipua kylklluittenne alla, selässänne, vatsanne o l -
• H B kealla tai vasemmalla puolella, epätavaUlste happoa vatsas-
" sanne. tunnettdto kipua munuaisissanne tai virtsarakossanne,
eristävätkö sappenne tai virtsatiehyeenne vieraita aineksia,
tunnetteko katkeraa ja hapanta makua suussanne. i»akipua
tai huimausta, ruokahaun puutetta, kärsittekö peräpukamista
epänormaalin vatsanne toiminnan takia, tai tunnetteko reu­maattista
pakotusta? Älkää odottako huomiseen — viivyttely
on vakavaa — vaan kokeilkaa palkalla RUSCI TBEATMENT
STOMACH REMEDY-lääkettä ja ottakaa sitä teelusikallinen
ennen jokaista ateriaanne Ja mennessänne levolle, välttääk-sonn-
P i i r m p ä ä vakavaa sairautta. Jos viivyttelette, on parhalmmankln
la;i:-:kr:':.n käyttö mahdollisesti lilan myöhäistä. BU8CI TBEATMENT
iSTo.MAffi REMEDY poistaa epänormaalin.kaasun Ja vieraat aineet vat-
3 •'apr>.sta, munuaisista, virtsarakosta ja virtsatlehyeistä, jonka jälkeen
= mr:no.v<;a kohti parempaa terveyttä. Jo ensimmäinen pullollinen
antaa tuloksia. Hinta $6.00 pullollinen postlmakuuineen.
Salva, jonka mfljoonat tuntevat
MIZARH-SALVAA
Vaivaavatko teitä reumaattiset-, nivel- sekä lihas-pakotukset
tai kivut, selkäkipu, kivut olkapäissä tai
lapa!uis.sa, jäykkä niska, kipeät käsivarret, kyynär­päät,
ranteei, kipu tai kylmyys rinnassa, luuvalo,
larmesärky, kipu polvissa, nilkoissa tai muissa Jäse-,
ni-ssä, jalkojen kylmyys tai tunne, rttä muurahai-
.set kävelisivät Ihon j a nahan välissä? Käyttäkää
MIZARH-SALVAA, ainoastaan aikuisille. M I Z A BB
on vastaärsyttävä salva, mikä vetää märkää sisältä­viä
näppylöitä ihon pinnalle j a siis heti ensimmälsoi
käytön jälkeen Hevittää reumaattisia pakotuksia Ja
kipuja. Mitään tämänkaltaista salvaa ei ole markki-
» Tölkki salvaa kestää teille pitkät ajat. Käyttasää sitä vain kerran
''massa päivässä. Hinta on nyt $5iX> töDdlUnen postimaksulneen.
Useinunai enrooppalaiset tontevat
EUHCXJPPALAISET DIANA-tipat
Miksi kärsitte kylmettymisen, yskän, nenäkatarrin, hengen­ahdistuksen,
henkitorven tulehduksen, hengityshälriöltten, r l n -
takivTon. kurkkukivun, ikeneitten kivxm, korvakivun tai korvla-
-sanne kuuluvien äänien takia? Muutama DIANA-tlppa sokeri»
palassa tai kuuman veden kanssa otettuna auttaa heti huojen­tamaan
kylmettymistä ja yskää. Sitä ttA myöskin käyttää
kurkun kurlaamisessa useita kertoja päivässä. Tuhannet Ja taas
tuhannet pitävät «»ooppalaisia DIANA-tippoja kotonaan ke­sällä
ja talvella, sillä tämä lääke on aina käytännöllinen olemas­sa.
Hinta $1.10 pullomnen postjmaksulneen. ,
Näitä lääkkeitä voitte ostaa teidän pailulluesta roiidfls- U I Urjakao-
^''ta. eli suoraan mdltä. Me emme lähetä JäUdTaatinmlcsidla (C.OJ>.).
Jittäkäa raha tilaoltsenne mokaan.
liikkeen O K ^ :
USCOE PRODUCTS LIMITED
"9 QUEEN STREET WEST TOBOTITO 3; UMT.
KirJaUisen t4o^utonsa Martin A n ­dersen
Nexö aloitti Jo varhain. Hän
kirjoitteli sanomalehtiin novelleja, r u ­noja
Ja artikkeleita.' kunnes v. 1888
julkaisi ensimmäisen kirjansa "varjo­ja".
Se oli kokoelma novcUiasuisia
proletaarikuvauksia.
Senjälkeen on hän kirjoittanut ah- i
kerasti, saavuttaen novelleillaan, ro­maaneillaan
Ja matkakuvauksillaan
suuren suosion selrä kotimaansa Tans­kan,
että koko nu^aihnan työväestön
keskuudessa. Hänen pääteolcsiaan
ovat kuitenkin VV. 1906—10 ilmesty­nyt
"Pelle Valloitiaja" Ja vv. 1917—21
Umestynyt "Ditte Ihmislapsi". Ne
ovat työläispojan J a työläistytön elä-mänta'istelun
kuvauksia Ja kaikessa
koruttomuudessaan, vain kanm arkl-pä!
lvän kimalluksessaan näiden teos­ten
nimlhenkilöistä on muodostunut
aivan monumentaalisia hahmoja.
Suomalaisille lukijoille ovat Ander­sen
Nexön tuotann(»ta tuttuja myös
novellikokoelma "Tyhjien paikkojen
matkustajat", sekä omaeläniäkerralli-neii
muistelmateos. "Mulstoja"/^os8a
kirjailija herkästi ja lämpimästi loih­tii
esiin lapsuutensa karun ympäris-.
tön, sen suiu«t surut ja sydäntä riipai­sevat
kokemukset — aina siihen saak­ka,
jolloin nuori Martin viisitoista
vuotta täytettyään Jättää kotikylänsä
ja lähtee maailmalle.
Martin Andersen Nexö kuvaa tuo­tannossaan
hyvin usein juuri tavalli­sen
köyhän kansanihmisen elämäntie­tä
ja kehityst^,! |iäden ahdistustaan
yhteiskimnan puiistuksessa Ja hänen
taisteluaan tätä puristusta vastaan Ja
valoisaa luottasiustäan siihen, että
ahdistulcsessa elävät ihmiset vielä
kerran tulevat? vapautumaan siitä.
Hänen ihmisens&'ovät elämänjanoista
Ja lämminsydämisiä, he taistelevat o i ­keudesta
tehdä työtä, Ja ylhäältä päin
puristavat olosuhteet kehittävät heis­sä
solidaarisuuden tunteen keskeisim­mäksi
voimalcsi.
Elämänsä ankaruuteen sortuvan,
25-vuotiaana l o p p u unkuluneen ja
sammuneen Ditten kohtalo riipaisee
lukijan sydäntä, mutta ei Jätä häntä
pessimistiseksi, vaan antaa valoisan
tunteen siitä, että työväenluokka, ko­koelma
Ditten j a Pellen kaltaisia, kär­siviä
Ja taistelevia yksilöitä, kuitenkin
on kaiken inhimillisen kehityksen sy­dämenä.
Se valoisa voima, solidaa­risuus,
joka heitä elähdyttää, sisältää
voiton mahdollisuuden ja edistyksen
siemenen, ktmhan nämä ihmiset sen
vain oppivat oikein ymmärtämään.
Martin Andersen. Nexö on taiteessa
suuri edeUäkävlJä. Hänen kertoma-tyylinsä
yksinkertaisuus, selvyys Ja
kirkkaus, sen helppo tajuttavuus myös
suurten Joukkojen keskuudessa on
tiennäyttäjänä siihen suuntaan. Johon
taide on kulkeva. Hän kuvaa todelli­suutta,
kansanelämää, sen totuuden-etslntää
Ja tottmden voittoa. Hänen
taiteensa on realisuudestaan huoli­matta
valoissa, optimistista taidetta,
joka täyttää tehtävänsä, kansan, eten­kin
sen nuorison kasvattajana.
Edelläkävijä on Andersen Nexö myös
siksi, että hän tuotteissaan on kyeu;
nyt tulkitsemaan sen. mllcä Icansai^
sielussa on itänyt Ja liikkunut. Hän
on antanut ilmauksen sen kehitty­mässä
oleville ajatuksille Ja tunteiUe
ja tullut kansan ääneksi. Hän on pu­hunut
icansan kieltä — saanut sen
ymmärtämään Ja lumntelemaan, löy­tänyt
tien sen sydämeen.
Martin Andersen #lexö ei ole ollut
runoilija. Joka vain kammioissaan on
helkytellyt kanneltaan, vaan hän oi)
koko elämänsä afän ollut mukana y h ­teiskunnallisessa
taistelussa. Runoili­ja
Ja taistelija on hänessä yhtynyt
parhaimmalla tavalla; hän on Icyen-nyt
yhdistämään Joukkojen tunne- Ja
tahtoelämän, inlMstamaan Ja ohjaa­maan
sitä.
Tämä osallistuminen ajan yhteis-
Icunnalliseen taisteluun on luoimolU-sesti
aiheuttanut aen. että Martin
Andersen Nexö oa aina ollut eräänlai-seaa,
taistelun n>erkkinä kotimaassaan
Tanskassa. Häatä^ on sekä Jumaloitu
että vihattu. Talvella 1030 hänoi k i r ­jojaan
poltettiin roviolla. Kesakmiss»
1941, Tanskan poliisi vangitsi hänet,
kosita hänen ehdottaman Neuvosto­liitto-
ystävällisyytensä vuolcsi pelät­tiin
muodostuvan tuhoisiksi niille hy­ville
suhteille. Jotka h^tipn mfm)jftfl-n
oU Hitto-Saksaan. Vuonna 1»43 hän
sai lähteä maaiqiiakoon, palatakseen
nut sitä kansainvälistä tunnustusta,
mikä hänelle oikeuden Ja anslan mu­kaan
kuuluisi: Nobel palkintoa.
Taantumus tahtoi tulcahduttaa bftncn
tootantonsa h i l j a i s u u d ^ , mutta ei |
siinä onnistunut.
Novellissaan "Vapautettu hengetär"
Miaxtin Andersen Nexö lausuukin aja­tuksen,
joka onnistuneesti ilmaisee;
yhteiskuntaa hallitsevan taantiunuk-sen
suhdetta aikansa suuriin Ihmisiin.
Se palj&staa myös taantumuksen suh­teen
Martin Andersen Nexöön kirjai­lijana
Ja yhteiskunta ihmisenä.
"Hunise^ eivät näytä koskaan t a ­juavan,
milloin aika etsii heitä. He
Juhlivat aikoja nuinan maille mennei­tä
edeUäkävijoitä Ja surevat näiden
kohtaloa samalla, kun heidän oman
aikansa edelläkävijöitä raahataan
polttoroviolle.-
Mutta työväenluokka, yhteiskunnan
edistyksellinen aine. tuntee Ja tunnus­taa
Martin Andersen Nexön merkityk­sen
ihmisenä Ja taiteilijana Ja silcsi sc
tuntee suuren kirjailijan 80-vuotispäi-vän
omaksi Juhlapäiväkseen. (Terä)
Walter Kanfmann. Winnipcgtn sin­foniaorkesterin
johtaja, jolca on tulhit
tunnetuksi Canadassa myösldn sävel
täjänä. Mr. KanfmaBn tali Canadaan
EuroopasU v. 1947 ja-faäBM («Iskel-lut
musiiklda Prahan ja Berlinin kon­servatorioissa.
Hän on myöskin toimi­nut
Intiassa yleisradion musiikkijoh-
UJana. Canadaan iidtnaan hän oU
Halifaxin m u s i i kkikonservatorlossa
mosUkinopettaJana vuoden.
— Koneella, joka laskisi 400 nimeä
minuutissa Ja joka tcimlsl 40 tuntia
viikossa, ottaisi kaksi vuotta ja kah­deksan
kuukautta laskea kalkki ihmi­set
Yhdys\'alloiRsa.
Lauantaina, heinak. 16 p., ^ Satur.» Jii^j/^^
Kirj. Tim Buck
Vaalikampanjan yksi piirre, mllcä
tyrmistytti varmaan enemmistöä C
— Oletteko uudistanut jo Vapauden
tilauksenne?
Taloudellinen katsaus
kotiin vasta Tanskan vapauttamisen
jälkeen.
S3ma.sta .syystä^ Martin Andersen
Nexö myöskään luwl:aan ole saavutta- ]
(Saoml-Searan lähettämä.)
ULKOMAANKAUPAN VIENTI-VOITTOISUU8
LISÄÄNTYNYT
Maamme ulkomaankauppa on si-vtmttanut
eräänlaisen taitekohdan
sotavuosien lamaannuksen Jälkeen.
Niinpä on liha. Joka vielä vuosi sitten
oli sangen huomattava tuontlartikkeli,
muuttumassa kuluvana vuonna tär­keäksi
vientitavaraksi. Toukokuun
loppuun on lihan tuontiarvo ollut enää
vain 2.5 milj. mk. — summaan sisäl­tyy
myös eräät lahjatavaralähetyk-eet
— sen tuonnin oltua edellisen vuo­den
vastaavana aikana y l i 200 milj.
mk.
Tämän hetken ulkomaankauppam­me
suuntaviivoista voidaan malnite,
että kauppa tilastossa on huomatta­vimpia
lihan tuontieräinä 38 tonnia
argentiinalaista naudanlihaa. Lihan
vienti, joka vielä viime vuoden tam­mi-
toukokuun aikana oli ainoastaan
4.5 milj. mk., on kuluvana vuonna ko­honnut
arvossaan jo n. 165 milj.
markkaan.
Voin ulkomainen tuonti on kuluva­na
vuonna kokonaan tyrehtynyt. Vii­me
vuoden tammi-toukokuun aikana
tuotiin tanskalaista voita 2030 tonnia
e l i 461.5 milj. markan arvosta. Voin
vientiin ei ole voitu vielä ryhtyä, niln-kauan
kim se on ollut säännösteltynä,
mutta lienee vain ajan kysymys, mil­loin
voinkin vienti maastamme pää­see
alkamaan.
SODANJÄLKEINEN UUDISRAI­VAUS
LÄHES 55,000,HA.
Maatalousministeriön asutusasian-osaston
ralvaustolmistossa on pyritty
selvittämään, kuinka paljon uutta pel­toa
maahan on raivattu sodan päätty­misen
Jälkeen, siis vv. 1945—48. Kosr
ka tarkkoja numerotietoja el ole käy­tettävissä,
on tiirvauduttu arviolukui-hin.
Näin on päädytty 53.500 heh­taarin
kokonaismäärään. Tä.stä t u ­lee
vuoden 1945 osalle vain 1300 ha.
Vuoden 1946 raivaustulos muodostui
jo melkoisesti paremmaksi, nim. 6,600
hehtaariksi. V. 1947 raivattiin 15.900
Ja viime vuonna 29,200 l ia uutta pel­toa.
Asutustoimintaan liittyvää rai­vausta
on mainittuna ajanjaksona
suoritettu 19,900 ha : h alalla, muu on
ollut omatoimista työtä.
Raivaustöissä on viime aikoina alet­tu
yllä enemmän käyttää koneita. Ko­neellistetun
ralväultsen kustannus oli
työkautena 1948 40,000—70,000 mk.
hehtaarilta. Käslnraivauskustannuk-set,
ovat näitä lukuja korkeammat.
Asutusasiainosastossa todettiin tämän
merkitsevän sitä, että valmista p*;l-toa
myydään vapaassa kaupassa alle
raivauskustannusten. Raivaus olLsi-kin
usein yksitylstaloudellisesti kan­nattamatonta,
ellei valtiolta saataisi
palkldota. Palkkion suuruus on ny­kyisin
normaaIltapauicsif.sa, alle 10 ha
viljeltyä maata edustavilla iiloUla, n i i ­den
sijainnin ja haltijan mukaan,
22.200—55,000 mk. hehtaarilta.
meijereiden lukiimäiirä on jonkin ver­ran
laskenut ja useimmat niistä alka­neet
toimintansa vasta kevättalvella.
Tämän vuoden viitenä ensimmäise­nä
kuukautena on Vullo ottanut vas­taan
juustoa noin 3.5 milj. kiloa, vas­taava
määrä samana ajanjaksona v.
1939 oli 3.22 milj. kiloa.
Siitä huolimatta, että kotimainen
Juuston kulutus on jossain määrin
noussut, ei se riitä juuston sijoitta­miseen.
Juuston vienti onkin saatu
aikaan u.seihin Euroopan, Välimeren
ja valtamcrentakatsMn maihin. Tä­hän
mennessä on nyt myyty ulos n. 2
milj. kiloa. Tämän vuoden kuluessa
on kuitenkin vielä sijoitettava noin 3
milj. kiloa.
JASPISESIINTYMÄ LÖYDETTY
KITTILÄSSÄ
Kittilän Könkäänkylä.-^su on todettu
ainutlaatuinen JaspLsesiintymä. Tääl­lä
sijaitsevasta Vuossavaarasta on n l .
mittain tavattu Icirkkaanpunaista jas­pista.
Jaspis on eräs puolljalokiviin kuulu­va
kvartsiliittimineraali, joka on syn­tynyt
muinaisina aikoina kuumista
lähteistä nltrautumalla, so. kuumassa
vedessä ollut piihappo on saostunut.
Jaspiesiintymät ovat melko harvinai­sia.
ToLstaiseksl ci Jaspista ole tavat­tu
Fenno-^kandiasta muualta kuin
edellämainitulta Kittilän ns. vihreä-lluskealueclta.
Ns. ruskeanpunaista
jaspista on löydetty Vienanmeren ran­nalta
sekä Keski-Euroopasta.
Vuossavaaran esiintymän suuruus
on n. 1x2 km. Tästä kauniin kirk­kaanpunaisesta
jaspiksesta' on tehty
mm. koruja, kuten sormuskivlä. amu­letteja
sekä kalvosinnappeja ja ne
ovat olleet erittäin cnnlsiuneita. Hie­noksijauhettua
JaspLsta voidaan käyt­tää
väriraaka-aineena sekä hioma-aineena.
Jaspis on kova ja sitkeä a i ­ne
scikä kestää mm. happoja Ja sovel­tuu
siten myös e-slm. tcoHi-suuslaitok-siin
lattioiden päällystämiseen.
HUOMATTAVA VÄRITEOLLI-SUUSYRITYS
PERUSTETTU
Hangon maistraatille on jätetty i l ­moitus
csakeyhtlön perusta mlsesta,
jonka nimi on Suomen Värltcollisuu»
Oy. -— Fimka FärBindustri Ab„ Ja
osakepääoma 10 milj. mk. Yhtiön job-.
tokuntaan kuuluvat mm. prof T. M
Kivimäki ja eversti R. Nordström sekä
pari Hollannin alamaista.
Yhtiön tarkoitus on valmistaa väre­jä
ja Vernissaa sekä harjoittaa värl-teoUlsuuden
tuotteiden vientiä Ja
tuontia.
C P : n Jäsenistä Ja kannattajista, oli se,
miten CCP:n okkelstojohto Jätti huo­mioonottamatta
ja useimmassa ta­pauksessa
kielsi kaiken oletetunkin
vastarinnan kapitalismia kohtaan Ja
Jlnjcltti OCP:n selvästi voltlollujärjes
telraän puolustajien rinnalle sosialis­min
aatteita vastaan. Tämän saavut­tamiseksi
oikeistojohtajat hylkäsivät
kalkki ne periaatejulistukset, joiden
perusteella CCP penistettlln v. IM3.
He luopuivat CCF:n nimissä aika
ajottaln annetuista- lausunnoista Ja
antoivat huutia C C P : n jäsenistön de
mokraattisllle oikeuksille. Ainoa mille
he pysyivät uskollisina, oH "kolmen
puolueen yhtenäisyys", missä he ovat
liitossa liberaali- Ja torypuolueen
kanssa Atlantin sotapaktln ja Marshal
Iin suunnitelman hyväksi. Tämän so­pimuksen
poIitttislUc perusteelle he
osoittavat suurempaa huomaavaisuut­ta
kuin liberaalit tai töryt.
On tarpeellista muistuttaa Canadan
työläisille ja farmareille OCP:n suu­rista
muutoksista, mitkä Johtuvat s i l ­tä
kun mr. ColdweU osallistui mr. St.
Laurentin imperialistisen ohjelman
hyväksi Ja siltä, mitä tämä aiheuttaa.
SOTA. KAUPPA JA
MONOPOLI
Erimerkiksi, Reginan manifestin (C-CI|^:
n porustamiskokoukscssa) keskei­sin
|]^rlaatc on, että CCF c l koskaan
kannata sotaa kapllallstimin puolus­tamiseksi.
CCF:n Johto r - nyt muut­tanut
tämän kannan. Sen "kolmen
puolueen yhtcnäisyysohjelma", kapi­talismin
puolustamiseksi — sodan
avulla jos tarpeellista (tarkoittaen jos
Yhdysvallat aloittaa sodan) — muo­dostaa
nyt puolueen ohjelman pohjan.
"Kolmen puomeen yhtenäisyyden"
perusteella CCF:n oikeistojohtajat
kannattavat Marshallin simnnltclmon.
Britannian vaikeuksien hyväksikäyt­töä
Yhdysvalloissa Ja kauppapolitiik­kaa
jonka perusteella St. Laurentin
hallitu.s ehkäisee canadalaiset liikkeet
myymästä tavaroita maailman asu­kasluvun
kolmannekselle.
Sidottuna näihin peruskysymyksiin
on kiertämätöntä että CCP:n johto
ticdoittl muuttaneensa iuintansa C a ­nadan
lisääntyviin öljyresurssclhin
nähden. Oljy ci ole n i in tärkeätä so­dassa
kuin ohjelma, mutta kun oh­jelmasta
on tehty ratkaisu, silloin öl­jy
tulee erikoisen tärkeäksi. CCF l u ­pasi
Standard Oilille, sen can&dalal-selle
alayhtiölle, Imperial Oilille Ja
tämän ölJymonopoUn pienemmille
kumppaneille, että C C F kansallinen Ja
maakunnalliset hallitukset eivät kan-salllstuta,
eivät monopolisoi eivätkä
muullakaan tavalla tuo öljykblvoja,
puhdistuslaitoksia, putkijohtoja Ja v a -
rastovällncltä yhtcLsomlstukscn alai­siksi.
Tämä oli enemmän kuin Jul­kisesti
luopuminen tähän asti olete­tusti
pyhästä lupauksesta ottaa luon­nonrikkauksia
riistävät nionopollt y h ­teiskunnan
omaisuudeksi. Se o l i v i ­rallisesti
osa C C F : n liittämisestä sota­leiriin.
Sitä seurasi lupaukset kaivos­piireille.
Näitä lupauksia ennen oli Jo
luovuttu pankkien ja luottolaitosten
kansalllstamisajatuksesta. El ollut
enää paljoakaan Ihmettelyn aihetta
kun tätä CCP poliittista heikentämis­tä
seurasi mr. Coldwellin lausutito, et­tä
senaatinkin polBtamlscsta oli luo­vuttu.
katcheiranissa Ja British Columbiassa.
Mutta nltä monet näistä rehellisistä
sosialisteista eivät käsitä, on se, että
kaikki tämä "tapahtui suunnitelmien
mukaan". OC7:n puhemiehet, mu­kaanlukien
mr. ColdweU. tekivät täy­sin
selväksi ettei heiUä ole mitään
kiistaa mr. St. Laurentin kans.'sa pe­ruskysymyksissä.
CCF: n ohjelman
muutosten obJekUlvisena val^cutu^se-na
oli se, e tU valitsijain oli entistä
vaikeampi tehdä eroa CCP:n ja libe­raalipuolueen
ohjelman suhteen —
sen välillä mitä mr. St. Laurent lupa­si
Ja mitä mr. OoldweU lupad — erona
ollen se, että mr.*St. Laurent yaa
todennäköisesti vallan täyttää l u ­pauksensa.
Jos hän sitä haluaa. Kaik­ki
tämä oli hyOdyksi liberaaleille.
CCF: n olkelstojohto yrittää tuudit­taa
seuraajansa ajattelemaan, että e i ­vät
C C P : n "päämäärät ja periaatteet"
ole muuttimeet, vaan kapltalLsml on
muuttunut Esimerkki tästä on huo­matun
ccf.lälsen Toronto Daily Sta­rille
hclnäk. 4 pnk lähettämä kir­je:
"Herra: Minä käytän tätä tilai­suutta
llmalstakseni sydämeni pohjas­sa
uskovani, että suuri kannatus libe­raalipuolueelle
Canadan hallitsijaksi
on asiallisesti suurin voitto minkä
meidän oma puolueemme, CCF, on
vielä tähän mennessä saanut... T i ­lanne
on hyvin yksinkertainen meille
Joillekin ecf:lälBllle ja sc on tämä —
liberaalipuolue on viisaasti menetellen
käsittänyt, että C C F : n Ideologia kes­kitien
eoslaUsmln roolilla, on kolk­kein
edustavinta, ja on hyväksynyt
tämän ideologian perustaksi Ja aikoo
liittoutua keskitien sosialismin Ja va-paayrltteläisyyden
kanssa... ja siten
muodostaa uuden Ja laajemman käsi­tyksen
kapitalismista."
Tässä on nalvl Ja avomielinen lau­sunto
olkeistosostalldcmokratlan klas-sliltslsta
pyrkimyksistä. Sc on oikcis-tososlalidemokratian
taktiikkaa kal­kissa
maissa. Sen taktiikan tarkoituk­sena
on muuttaa puolueen Julistettu
ohjelma tyydyttämään monopolipätt-oman
tärkeitä osia. sivuuttaa ne Jot­ka
vaativat taistelua sosialismin puo­lesta
Ja vakuuttaa mahdollisimman
monelle, ettei heidän puolueensa ole
muuttunut, vaan kapitalismi. Varo­vaisilla
palveluksillaan heidät tunnus­tetaan
monopollkapltallsmin kpnei.-;-
ton osaksi taistelussa voittoilujärjtiis-
.teUnän pelastamiseksi. Tämä on sc t l^
mihin C C F : n Johto yrittää nyt puolu­ettaan
viedä. — Cimadian Tribunc.
Ed. Heikkinim. ^ d n J M i ^
36 Elm St. E. SaAiiir.
(Nietnen valokuvaamon vtamlK'
; Lisäpalvelus asiakkainemne:
mittojen nnkaaa tehi;jrji
pakoja 954. tthtJcti ~ 2ft k u»
maUia. ^
Uääkttkkamkhjm
PUHELIN S-8S4I
IVIANHATTAN FL0SI8X
8 Cedar Street
CHECKEU
CAB
SUOMALAISET AnTRIT
3-3644
Sudburyn kllniicaa yUimA:
UNION CAB
. mi
Sudburyn suurin ja suosittiin
taxiUike
Nupea palvelus radion avalltt'
Omist. Utu Tolcck J« Earl MeUvr
flo B g B 8-s'fl fl fl B fl fl 8 dvnnnrffdTiy^
t VKBsiiuokan partOTMydtT' •
T/tfO'SBABBERSHO^:
T. Ermlschoff
^20 rrood ltd
g.gJJ.8A0 ajJJ>..g.BJUUUUUUUUUL
29 matkustajaa tuli
Suomesta
" K A I K K I SUUNNITELMIEN
M U K A A N "
El siis ole ihme vaikka CCP:n t u ­hannet
jäsenet kapinoivat tätä vas­taan.
Heidän tyytymättömyytensä Ja
kapinallisuutensa oli suurena tekijä­nä
CCF:n suurille menetyksille Sas-
TAPETTIEN VIENTI
VÄHENTYNYT
Kaikkia tapettilaatuja samoinkuin
rcunnanauhaa on nykyisin riittävästi
saatavissa. Myös laatu, joka sota-ai­kana
värini^uuttctn vuoksi oli taval­lista
heikompaa, on jälleen rauhanai-kalnen.
Tehtaat ovat koettaneet l i ­säksi
valmistaa uusiakin Upettilaatu-
Ja, Jotka entistä paremmin vastaisi-
P. E R I K I N MESSUILLA SUOMELLA vat nykyajan vaatimuksia.
425>M KB: N ME68UKIINTIO
Tänä vuonna 24.8 -4.9. välisenä ai­kana
Tukholmassa pidettäviin P. E r i ­k
i n messuihin SiiomI osallistuu omin
osastoin. Ja osallistuminen tapahtuu
valtionavun turvin. Buotsin viran­omaiset
ovat myöntäneet 42-5,000
kruuntm suuruisen messuldintiön. jo­hon
summaan saakka suomalaisilie
näytteilleni joille myönnetään tuon­tilisenssejä
voimassaolevan tavaran-vaihtosopimuksen
ullcopuolella.
Suomen osaston Järjestelyistä näil­lä
messuilla, jotka n i i n kokonaisuute­na
kuin myös maamme Icohdalta mu'^-
dostuvat viimevuotisia monipuolisem­miksi
Ja laajemmiksi, vastaa Suomen
Ulkomaankauppaliiton näyttelytoi­misto.
JUUSTON TUOTANTO YLITTÄÄ
80DANEDELLISEN TASON NOLN
M PBOnENTIULA
Juuston tuotanto maassamme on
noussut niin suureksi, että se ylittää
noin kymmenellä prosentilla parhai­den
sotaa edeltäneiden vuosien tuo­tannot.
Näin siitä huolimatta, että Juusto-
Kotimainen kysyntä on sodan jäl­keen
vuosi vuodelta ka-isvanut ja on
tällä hetkellä suunnilleen rauhanai-kalnen.
Viennin voimakkaan supistumisen
ansiosta on maamme viiden tapetti-tehtaan
tällä hetkellä pakko toimia
vajaalla kapasiteetilla. Vielä vuonna
1946, Jolloin valtion toimesta makset­tiin
viejille erikoista vientlpalkklota,
viennin määrä kohosi n. 700 tn., mutta
vuonna 1948 vastaava luku oil enää n.
450 tn, Pääasiallisempina ostajina ovat
esiintyneet Hollanti. Belgia ja Norja
sekä jossain määrin Sveitsi, Englanti
Ja Tanska. Viennin supistumiseen on
voimakkaasti vaikuttanut sc. että
useissa maissa on sodan jälkeen ryh­dytty
tehokkaisiin tuonnin rajoitta-mlsttolmenpitcisiin.
Niinpä Englanti
ei salli tapetin tuonnin noususta kuin
20 pros. siltä määrästä mitä se oli kes­kimäärin
vuosina 1936—38. Kuluvana
vuonna odotetaan viennin yhä edel­leen
supistuvan, vaikka sitä on yritet­ty
tappiosta huolimatta jossain mää­r
in ylläpitää.
KAJAANI O Y : N SELLULOOSA­TEHDAS
PITÄÄ "RQKULIA"
Saamiemme tietojen mukaan sul­kee
Kajaani Qy. selluloosatehtaansa 7,
7. — 25. 8. väliseksi ajaksi varastojen
täyttymisen vuoksi.
Ruotsin-Amerikan linjan mootto-rllalva
"Stockholm" lähti kesäkuun
30 p. Oöötcporista mukanaan 384 mat­kustajaa,
"Stockholm" saapui Ncvir
Yorkiin heinäkuun 8 p. Matkusta-jaln
joukossa ovat seuraavat Suome.s-ta
tulleet:
Otto Wartiovaara, Maine WarlJoi
vaara, Jorma Wartiovaara, Risto War-tlovaara,
Timo WarUovaara, John So­mero,
Ida Spmero, Emil Elo, John
Harju. Thomas Komline, Mir­jam
Lundahl, Airi Manncry, Fan­ny
Salo. Ida Wirtancn, Eli­sabeth
J<*Jnen, Raymond Ylitalo,
Johnnlc Ylitalo, Georgeanne Ylitalo,
Hans Berqulst, Gustaf Tackman, J o ­hannes
Andersen, Tyyne Anden^on,
Kirsti Kannisto, Elna Lohr, KaIR>
Lindgren. Anna Piipponen. Toiyo
Takkinen, Albert Karlson.
ROHDOSLÄiiKKEITA
JA A P T E E K K I T A B P E I T A i
LOAKUS. » » p p B l«
I I A I ; T A V I I M A
ilKIIMORtlOKAI'U,LERi:iTA
ll»:iiMUl.XAK>:TTA
PKKÄCUKAJIAVOIDETTA
PKlUi^UKAUACUIKKOIA
VKUK.VI'UHfi«STAJA
VAT.'(AriJI.VEItlilTA ^ ,n.
MNJAMESrnX
I.AKSi;KIIAll.'il'IU-EBEIT*
imMAii KKUMATISMIPILLEREITA
SVYIIYVOiDKTTA
- 1 4 »
.p«Ua
KinjKAIIALUTONHKKIA ^ .
H A K A R I I N I A
KVLUYYDKN KAfSKIXMA
Kmrm V A A U U U S K S I N E I TA
KARI PHARMACY
' PUHELIN 6-«W
187 Kathleen St. W.
Tilatkaa Vapaun!
North End Bakery
l. TOLMUNEN
395 Melvin Ave., Sudbury, Out.
Puhelin 6.6811
McLEOII
MOTORS & EQUIPMENf
eSLärcbSt* BiijdbtitT
Puhelimet 8-8344 Ja 5>Sto3
PALVELLUT SUOBfALM-
$IA Y U 3 5 V U Om
FORD A MONABCH benlCUft-autoja
PÖltD KUOBMA-AfJlOM JNl
traktoreita
I/arry Toivonen
suomalainen myyjä
JAMESH.DAVEY
KOKSIA - KOLIA - PUITA
Parhaimpaa öljyttyä
strolceri-lcolia
PUHELIN 5-5C47
177 Kathleen St. W. Kulbury
Uittojahlan molemmat kiinlattajat. Terfio Tnori ja Jack Mänttiiit5 ovat
Oitiaiä afctUviiirbeilljoita. Kovassa nähdään Terho ffUorltUuoMm aftsjaafc-
LilttoJuhlannrfaeUu^Jelmaaiia on tänäkin vuonna myds aJiajaofcsa.
SÄHKÖLANGOITUSTARPETTÄ
ja sähkölaitteita
•k Jos langoitatte taloanne tlclustelkaa meiltä tarvittavista tarpeista»
•k Meillä on varastossa sisä- ja u]ko]angoita5tarpelta, ItatkaisfiDlta,
vannuuslaitelaatikoita, hcllakaapclia, sähkölaitteita, pumpinija j rm
CITY ELECTRIC SERVICES
313 Sfabel Ave. Pub. 8-8639
NASH, AUSTIN JA WILLYS
AUTOJA — JEEPS
BEO JA WILLYS TBOKEJA
LEADER TRAKTOREITA
JACK'S AUTO SERVKIE
435 Lorne St. BudtMojf: