1950-09-02-02 |
Previous | 2 of 6 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
Sivu 2 Lauantaina, syysk. 2 p. — Saturäay^ Sept. 2
(UBEBiTY) — Independent Ijobot
Olgan of Finnlsb Canadlans. E B -
tabllsbed Nov. 6tb. 1917, Authorlzed
ea eecond class maU by the Post
Office Department. Ottawa. Pub-llsbed
ttarloe weekly: T u e s d a y s,
Tfaundajm and Sattirdays by Vapaus
RibllaMng Company Ltd.. at 100-102
Efan St. W., Sudbuiy. Ont., Canada.
Telepbones: Bustness Qfflee • 4<4284.
Edltorial QfUce . • ^ y » » - • : 'iignfMig^iy
E.> SoteL Sditor W. EUtmd H a l l ^
address Box 69, Sudbuty/ Ofntario.
Advertlsing rates opon appUeatfon.
Tranolatioa free oi ehaxge.
Canadassa:
3nuSys7aIlol8sa:
Suomessa:
1 vk. 6JOO 6 Idc. 3 ^
'3 kk. 2M
1 ilL. IXA O Usj MO
1 TtL 7X0 6 Uc 425
— Työnpäivän, kansallisesti vieteltävän juhiapäivän vuoksi Vapaus
ei ilmesty tiistaina, syyskuun 5 p:nä.
Työnpäivä ja rautatielakko
y a i k k a työnpäivä suunniteltiin valtapiirien aloitteesta vissinlaiseksi
vastatoimenpiteeksi, Jonka tarkoituksena oli Amerikan "erilaisuuden"
varjossa heikentää työväen kansainvälistä solidaarisuusmielen-osoitusta
vappuna, niin tämänkin työväenjuhlan vietto on historian
kehityksen pakosta saanut yhä enemmän työväenhenkisen sisällön.
Tosiasiassa taantumukselliset työnantajapiirit ovat alusta alkaen
katsoneet katkkea itsenäistä työväenliikettä vihamielisellä silmällä.
Niinpä historia opettaa meille, että samoin k u i n nytkin, syyskuun S
päivänä 1882, jolloin vietettiin ensimmäktä työnpäivää, työväenvi-haajat
olivat sotajalalla silloista " r a d i k a l i s m i a " vastaan.
K u n X e w Y o r k i n työläiset muodostivat Central Labor Unionin
omia etujaan puolustamaan, niin heitä'syytettiin radikaaleiksi. K un
Työn Ritarit (»Knights of Labor) kokoontuivat salaa ryntäyksiansä
suunnittelemaan, niin heitä syytettiin radrkaaleiksi j a heidän k<Äouk-fiiiinsa
lähetettiin urkkijoita.
Esimerkkina mainittakoon Niew York Timesin silloin halveksivassa
sävyssä laadittu kirjoitus, missä sanottiin: "Monia'tämän kaupungin
unioita johtavat ulkomaalaiset radikaalit . . . Työnantajat ovat saaneet
parhaita tuloksia (taistellessaan niitä vastaan) eroittamalla agitaattorit
j a kieltäytymällä olemassa missään tekemisissä unioiden
ttanssa."
YlJa-kerrotun jälkeen on tapahtunut suurta edistystä. Jo vuonna
1884 tuli työpäivästä kansallinen juhlapäivä. Työväki on sittemmin
saanut voittoja j a kärsinyt tappioita. Se on nähnyt kaksi maailmansotaa,
sekä fasismin nousun j a sen tuhon ynnä sosialismin ajanjakson
alkamisen.
M u t t a vieläkin työläisiä syytetään täällä valheellisesti ulkomaiden
asiamiehrksi j a vaarallisiksi radrkaaleiksi eli kuten nyt sanotaan "kommunisteiksi".
Ja kuten N e w York Times 48 vuotta sitten, Globe
and M a i l ja muut suurpääoman äänitorvet pauhaavat nyt työväenliikettä
vastaan. Elokuun 31 p : n numerossaan Globe and M a i l antaa
siunauksensa sille, kun rautatietyöläisten lakko lopetettiin pakkotoimenpitein
j a vaatii parlamentilta pysyväistä lainlaadintaa vaarallista
uniotoimintaa vastaan!
M u t t a toisin kuin Työn J l i t a r i t , nykyajan työväenliike^ on aikoja
sitten astunut pois lasten kengistä. Se on tullut poliittiseksi voimatekijäksi,
j o k a on otettava laskuissa huomioon. Sitäpaitsi on huomat-l
a v a , että kapitalismin nykyisessä myöhäisvaiheessa tulee työnpäivän
viettokin entistä lähemmäksi työväenliikkeen elämää j a pyrkimyksiä.
Yhtiöiden loistavien mainbsvaumijen yli näkyy j a kuuluu entistä sel-ve?
mmin työväen itsenäinen tahdonilmaisu parempien työolosuhteiden
J a parenmian huomisen puolesta. :
' E n s i maanantaina vietettävää työnpäivää ei luonnollisestikaan voida
erottaa juuri päättyneestä rautatietyöläisten lakosta. Rehti ja
rehellinen tutkielma ospittaa, että milloinkaan aikaisemmin ei Cana dan
työväenliikkeen riveissä ole ilmennyt sellaista joukkosolidaari-suutta
j a yhtenäisyyttä mikä oli niin eFävänä havaittavissa yhdeksän
päivää kestäneen rautatielakon aikana. Lakossa olleet räutatietyö-laiset
osoittautuivat miehiksi, jotka eivät pelkää taistelua. Canadan
järjestynyt työväki näytti, ctta se käsittää velvollisuudekseen yhdistää
rivinsä " y k s i k a i k k i e n ' j a k a l k k i yhden puolesta" tunnuslausieen
mukaisesti.
Toiselta puolen rautatietyöläisten lakko paljasti liittohallituksen
työvaenvastaisen asenteen, sekä sen, että oikeistolaiset uniojohtajat
voivat perääntyä vielä silloinkin, yaikka rivijäsenten painostus pakottaa
ne taistelun tielle, ja saattaa ne arvan käden ulottuville voitosta.
Melkoisella varmuudella voidaan sanoa, että jos kysymys rautatielakon
jatkamisesta tai sen lopettamisesta olisi alistettu lakkolaisten
äänestyksen ratkaistavaksi, niin lakko olisi jatkunut lopulliseen voittoon
asti. Mutta nain demokraattisia eivät Mosherin j a H a l l i n tapaiset
uniojohtajat ole.
Ehdottomasti varmaa on se, että juuri päättynyt rautatielakko nosti
taman maan työväenliikkeen poliittisen tähtäimen huomattavasti korkeammalle
ja mitaan ihmeteltävää ei ole siinä, v a i k k a siitä muodostuisi
liberaalipuolueen kompastuskivi, mikä lopettaa sen vältapuolue-uran
tassa maassa. Jokatapauksessa on varmaa, että jos liberaalipuolueen
muodostama liittohallitus aikoo p a k o t p a rautatietyöläiset hyväksymään
huonommat ehdot, mitä työläiset ovat vaatineet, j a jos se
taman jalkeeA turvautuu fasistivaltiolle ominaiseen pakollisen sovittelun
ohjelmaan, niin liberaalit löytävät sen tien päästä "Waterloohsa".
Olisi kuitenkin vaarin ummistaa silmiämme sille tosiasialle, että tänä
työnpäivänä on työväestön edessä sekä suuria vaaroja että suurta
mahdollisuuksia. Jos sodanlietsojat voivat aloittaa rikollisen atomisotansa,
niin se voi tuhota koko ihmiskunnan. Mutta jos rauhanvoimat
torjuvat sotasuunnitelmat työväenluokan johdolla, kuten oh mahdollista,
niin ihmiskunnan eteen avautuu ennenpitkään vaurauden j a y l täkylläisyyden
aika.
Siksi tyovaenlitkkeeltä vaaditaan tänä työnpäivänä j a sen jälkeen
entista suurempaa valppautta ja päättävää taistelutahtoa nykyhetken
vaatimusten ja paremman huomisen puolesta.
Silloin Vapaus ei tullut
Canadan rautatielakon -aikana muodpstui tilanne, missä lehtemme
lukyat eivät saaneet Vapautta kuten tavallista.
T a n a aikana saapui eri puolilta maasta viestejä, jotka kertoivat, miten
Vapaus-lehtea kaivattiin ja odotettiin. Kaikkialla lehtemme l u kijat
olivat yksimiehsesti rautatietyöFäisten lakon takana, mutta toivoivat,
^ t td saisivat mahdollisen pian lehtensä.
Tällaiset viestit — jotka tulivat postitse j a suunsanallisesti autoili-j
a in matkassa — ovat tietysti hj-vin rohkaisevia siinä suhteessa, että
ne kertovat, miten maanmiehemme .Vapaus-lehteen todellisuudessa
suhtautuvat.
Samalla kertaa voidaan viitata asian toiseenkin puoleen, nimittäin
siihen, etta rautatielakosta huolimatta on jo tähän päivään mennessä
lahjoitettu Vapauden haasterahastoon toista tuhatta dollaria. Tämä,
jos mikään, on merkki esimerkillisen ripeästä toiminnasta ja osoittaa,
että meillä on hyvät mahdollisuudet välttämättä tarvittavan
$5,000 paamaaran saavuttamiseen ja ylittämiseen.
Taataksemme sen. että Vapauden talousasema pysyy terveellä ja
elinvoimaisella tasolla; välttääksemme lehtemhie joutumasta talousvaikeuksiin,
j a huokhtiaksemme siitä, että lehtemme voi, yhdessä muiden
työvaenlehtien kanssa, kantaa totuuden soihtua valtalehtten suuressa
valhepimennyksessä, meidän oma j a yhteinen asiamme vaatii,
r SYNTYBIÄ-
PÄIVIÄ Työ lii©
Huomenna täyttää Jotio Kohrnia
TarzweUissa, Ont. 71 vuotta. Onnittelumme
päivän sankarille!
toton Laakkonen Whlte/lshista, Ont.
täytti 77 vuotta viime el(^uun 29 päivänä.
Toivomme pitkästi Usii&ikää.
Mitä muut sanovat
SOURPOBVABIN PUOLESTA
RAUTATIETYOLIU^ VASTAAN
. . . Tästä £elkasta kiisteleminen ei
kuitenkaan tällä hetkellä auta asiaa:
Hallituksella ei mielestämme ole
enää muuta tietä avoinna kuin käyttää
poikkeuksellista valtaa Ja määrätä
yhteiskunnan (tässä tapauksessa
porvarin — Vapaus) nimissä, että
(rautatie)lakko on lopetettava . . .
Parlamentin koolle kutsuminen tässä
hätätilanteessa on ollut oikeaan osuva
toimenpide. — Vapaa Sana, Toronto.
.
KtIN PERUSTUSLAKnN
VHTATAAN KINTAALLA
St. Louis Post-Dlspatch leliti -varoittaa,
että takauksen kieltäminen Kommunistisen
puolueen johtajilta on
muodostuva "iskuksi kaikkien vapaata
ajattelua vastaan". Johtavassa tolnii-tuskirjoltuksessaan
. . . lehti varoitti
menemästä " l i i an pitkälle" perustuslaillisten
oikeuksien ja historiallisten
vapauksien riistämisessä ja väitti
konununisteilla olevan oikeus asettua
vastustamaan hallituksemme politiikkaa
Koreaan nähden . . . — Työmles-
Eteenpäin.
R. Lammen
muistolle
Heinäkuun 29 päivänä ummisti s i l mänsä
Ikuiseen uneen Rosa Lampi,
yksi paikkakuntamme vanhimpaan
kaartim kuuluva osastomme jäsen.
Rosa oli Finlandissa Ont. ja lähiympäristössä
kaikille tunnettu. Aina hänet
nähtiin halaUlla. oli siellä mötä
tilaisuus tahansa. Lukemattomat ovat
ne illat, Jotka hän on osistoh tehtävissä
häärinyt, ravtatolassa, ovella,
kuiskaajana näytelmissä, talonmiehenä,
osaston (kirjurina, rahastonhoitajana
ja puheenjohtajanakin kokouksissa,
k im tarve vaati. Hän oli v a l mis
toimintaan nähdessään, että siitä
oli hyötyä työväenluokaUe.
Hän oli' erikoisesti kiintynyt työskentelyyn
rauhan puolesta. Atoml-ppmmin
pannalistat olivat hänellä
miltei aina mukanaan j a hän uskalsi
myös ne esittää kenelle tahansa huoU-matta
siitä, että englannin kieli oli
hänellä heikko. Vapaus ja Liekki o l i vat
ne lehd«t. Joista hän ammensi tietonsa,
mutta vielä hänellä^ riitti aikaa
kirjallisuudenkin tutkimiseen.
Pitkäaikaiiien sairaus, varsinkin v i i me
aikoina, jäyti hähen elämäänsä
niin, ettei hän voinut enää aktiivisest
i ottaa osaa osaston toimintaan, mutta
hengessään hän o l i mukana viiniei-seen
asti.
Rosa nukkxii kuolon uneen Emon,
Ont. Punaisen Ristin sairaalassa ja
haudattiin CSJm Finlandin osaston
haalii ta osaston hautausmaahan elokuun
1 p:nä omaisten ja suuren tover
i - ja ystäväpiirin saattamana.
Lepää rauhiassa työteliäs Ja kunnon
toveri. Muistosi velvoittaa meitä Jatkamaan
työtäsi j a toimintaasi.
Toveripiirin puolesta A.L.
Suomen 'Yleisradio lähettää syyak.
pnä alkavan viikon kuluessa lyhyt-aalto-
ohjelmaa entiseen tapaan aaltopituuksilla
19 m. kj/s 15190.17 m. kj/s
17800 sekä klo 10—12 ip. 31 m. kj/s
9555 Tulevan viikon ohjelmassa h a vaitaan
seuraavat erikoisuudet:
Sunnuntaina syysk. 3 pnä klo 4.50
ip. esitellään viikon kirja. Jane Aus-tenin
romaani "Emma" j a klo 10.05
lp. ollaan kiertiokäynnillä kullankaivajain
parissa.
Maanantaina klo 12.30 ip. esitelmjöi-dään
aiheesta "Onko Pyhän Pietarin
hauta löydetty?" ja klo 10.10 ip; esitetään
radiokutmnelma "Viimeinen
vUlltys".
Tiistama klo 12.30 ip. vieraillaan
kruunaamattoman hevoskuninkaan
luona Ylistarossa, klo 4.53 ip. keskustellaan
ammattivalinnan ydinkysymyksistä
ja klo 10.10 ip. esitetään
kuulokuvia Amurin siirtokunnasta
Kaukoidässä.
Keskiviikkona klo 1220 ip. esitetään
vaikutelmia pohjoismaisilta ko-tlteoUlsuuskäräJUtä,
klo 10.20 ip. on
äänikuvia Kastelholman ja Bomar-sundin
Unnoitusraxmiollta Ahvenanmaalta
ja klo 10.45 ip. esitetään k u vaus
laskuvarjohypystä.
' Torstaina klo 12.30 ip. puhutaan
terveydenhoidosta Kainuun rajamailla
ja klo 11.10 ip. pakinoidaan aiheesta
"On kulttuurissaldn' humpuukia".
Perjantaina klo 12.15 ip. esitelmöi
maisteri 01»vi Pesonen uudesta m u -
Montreal. — Soclete Saint Jean
Baptiste yhtyi moniin Quebecin järjestöjen
protesteihin vastustaen Canadan
osallistumista Korean sotaan.
Ranskalaisen Canadan kaikkein vanhin
patrioottinen Järjestö, Joka järjesti
Sb. Jean Baptiste juhlan kesäkuun
24 pnä tuomitsee "vaaralliseksi
ja provosoivaksi" St. Laurentin hallituksen
politiikan, joka on Juuri kuljettanut
meidät ."jo kahtieen maailmansotaan".
•
Viime viikolla Soclete Sainit Jean
Bapitisten JuKsaistussa. lausunnossa
keholtetaan "Oanadaa pitämään täydellisen
itsenäisyytehsä ja virallisesti
julistamaan sen. Me kieltäydymme
näkemästä Canadan . raahattavan
•Lontoon, Washingtonln taikka joidenk
i n toisten maailmaii pääkaUpUnk|en
Jälestä".
Canadan" hallituksen tehtävä',* sanotaan
tämän järjestön lausunnossa; bn
tehdä "työtä väsymättömästi, kristillisten
periaatteideiL valossa Itimisten
pysyvän imuhan hyvälssi". Siinä .paljastetaan
se väärä olettamus,; että
Amerikan sekaantuminen Korean asioihin
on "Yhdistyneitten Kansain poliittinen
toimenpide";
"Tämä laillinen taru", sanoo St.
Blaptlsten yhdistys, "ei estä meitä näkemästä
todeUisuutta . . . siihen todella
osallistuvat hyvin harvat." Se
osoittaa, että "Suurbritanni^, joka
esittää esteinään Malakkan j a Burman,
ei osoita mitään kiirettä 'yhtyä
siihen".
Lisäksi Soclete Saint Jean Baptiste
lausuu, että sota el'ratlcalse ristiriitaisuuksia,
ei edes katolilaisuuden ja
kommunismin välillä. "Me emme usko",
sanotaan lausunnossa, "että sota
Neuvostoliittoa vastaan, jos se kohotetaan
. siBllalseen ristiretkeen, ei
johda edulliseen tulokseen. Se vain
lisää miijoomen kurjuutta ja johtaa
heidät epätoivoon."
Edelleeii 'siinä sanotaan, että "puolueettomuus
on vaikeata" mutta "sittenkin
Canadan tapaisen maan, jolla
ei ole intressejä tässä konfliktissa, t u -
Kirj. Pierre Gelinas '
Iisi ilmaista rauhoittamisen j a sovittelemisen
yrityksiä". V
Samaan aikaan poliisien uhkaukset
rauhantaisteli joita vastaan nousee
Canadan ranskalaisten keskuudessa.
Tk. 18 pnä kirjoitti Andre Laurendeäu
toimituskirjoltuksen Le Devoiriin jonka
otsikko oli "Mitä tapahtuu Montrealissa
vapaudelle?"
Viitatessaan äskeisille Union of
Electorsin vangittuihin jäseniih. jolta
syytetään siitä, että heillä oU hallussaan
"äubversiivisiäk mairiostuksia"
rauhan puolesta. Hän kirjoittaa:
"Meidän täjrtyy saada tietää jos propaganda
rauhan puolesta on kielletty
Montrealin vapaille kansalaisille, olivatpa
he ketä hyvänsä. Social Credit-i
n jäseniä taikka ei ja Aroidaanko poliisiin
luottaa hallituksen virallisen po-l
i t i i k an puolustajina."
Mr; Laurerideau h y i l ^ - s e l l a i s en
väitteen, että • propaganda rauhan
puolesta kielletään siksi, että kommu-nisbit
' taistelevat rauhan puolesta.
"Mutta. köminunlstit syövät", hän
kirjoittaa, "pitäisikö meidän olla nälässä
siksi ettemme matkisi heitä.
Kommunistit myöskin nukkuvat, k i e l täydymmekö
me nukkumasta?
"Rauha on välttämätön m a a i l m a l le
aivan samalla tavalla kuin syöminen.
Ja nukkuminen. Tulevatko poliisit]
määräämään miten-meidän tulee ajatella?"
Laurendeäu lopettaa kirjoituksensa
vetoamalla pormestari Camilllen
Houdeeti esittämällä että hän puolustaisi
Montrealin kansalaisten Julkista
puheoikeutta; seuraavasti:
"Mr. Houden tulisi ymmärtää" tämän
asian tärkeyden . . .menneisyys
osoittaa kuinka kalliina hän pitää puhevapautta
. . . Elokuun 4 pnä 1940
mr. Houde vangittiin R C M P : n toimesta
ja hän kärsi neljä vuotta keskitysleirillä
. . . ,Mr. Houden vannasti
vaatii kunnioittamaan vapautta
Montrealissa.'^
Huolimatta kasvavaa sotahysteriaa
Ja kommunistivastaista kiristystä
rauhantaistelljoita vastaan Le Devolr
ei väistä Iskuja j a sitä mukaa kun a i ka
kuluu tulee se yhä •rohkeammaksi.
Tiistaina elokuun. 15 pnä Laurendeäu
tuomitsi. St. Laurentin hallituke
sen poUtiikan-"8ateUUttipoUtiikaksi".
"Jokainen tietää, että Korean sota
aikoi sellaisella erilaisella tavalla ettei
St. Laurent hallia meidän-uskoa. Se
oli Yhdysvallat, Joka jälkeen merkityksellisen
pidättyväisyyden sieni tähän
seikkailuun. Senjälkeen Washington
panee liikkeelle taivaan Ja maan
saadakseen. itselleen 'seuraajia", se
kokoaa kaikki asiakkaansa j a sanoo
sitä ' la guerre du droitv (sodaksi oi-,
keuden puolesta). Ellei se olisi niin
vakavaa, niin me nauraisimme, kun
MacArthuria sanotaan T K : n 0enera-lissimukseksi
. .
"Korean, sota on sotaa eikä pollisi-toimenpidettä.-
r'.'Canada, hallitubsen
päätöksellä, osaUistUu/siihen. Se pettää
kansainvälistä osaansa. Miksi? ...
Meistä on tullut Yhdysvaltain vasall
i . "
Seuraavana aamuna Le Canada; St.
Laurentin lehti Montrealissa; katkerasti
hyökkäsi Laurendeaun artUäce-l
ia vastaan toimltuskirjoiti^seäsaan
ja sanoi siitä: ^'/Ije Devoirsin olka k u l kee
Moskovan ajan mukaan." i e C a -
kee Moskovan ajan mukaan." ILe-Canadan
nimetön kirjoittaja sanoo, että
"Mr; Laurendeausta on ttilhit r i t i s k a -
laisen Canadan 'kommunistinen propagandisti".
.-'-^
Mr. Laurendeäu itse vaatajsi tähän
toimitusldrjoitukseen: yastauksessaah
Le DevoirissaLän sanoi: '
" K o s k a me. .emme silmät ummessa
hyväksy Mr. St. Laurentin prop^an-daa.
L e Canada kutsuu meitä kOQunu-iiisteiksi
; . .
"Me tulemme tottumaan siihen, k u ten
olemme tottuneet ninoittämiBiin.
J a me käsitämme: vähän paremmin
mitä on demojcraattinen totalita;?ismi.
Joka on yäi;i&tiv l^peiaiimdilBL . , .
Mutta me emme yhdy hanhenmarss
i i n ! " '
itt^mtUt. — _.Ä6i3S.:Iksst»eTce Loon^y
Ci^a^ Aat^ta;^!?©; i g ^ o s t a . ^ tö
torsteina ' i i e i j i A i i ea pet^J^Sisen ker-ran
; cänadatv' kansaiUsen nSyttelyn
naisten- -fe.~i»npyt '«tyH^^.mufiin - jg
81.€^: palkinto»hät; Joista $1,500 bli
varsinainen:paBUnto Ja^^^'$^ kierros-rabaa^
kos^.hänjohtilkilpailussa Jo-kaiseitai
koipäelia'k(kTolc,seUa. Mrs.
ä ^ d i l t a " a i t e > oU.1.2t4^^^ yU
kolme .^mimiuttia..htioi^ -Le-notre
%ingw,dinyvupona i j B ^ feaavut^
tama' enipi^s^ä;' iJZi:^ jBenieice
oli ensimmäisen iiäinen/^ Jirica on voittanut
tämän kiliäilUQ neljä kertaa
perätysten.^ , ^ - ' • ' ' /
Hsxsi: Crandall saapui: maaliin t^-
nenkuin kahdeksan 14 kUpauijasta oli
uinut kaksi.-mailla ja Johti ensimmäisestä
hetkestä lähtien. Hän ui ensimmäisen
nfamn2r.&. toisen 28.15 Ja k o i .
mannen io.a&.A:'
Toisena saapui maaliiti Jeanqe-Lu-cille
PattisqaOananMpi^ta. Ontariosta
lähes pupli mailia rjälessä j a k o l -
man^ctui .&$>riBn,:To^$eifid .Hamiltonista,
noin, 13 ^minuuttia myöhranmin
kuin miss P^ttispp. He saivat paUdn;.
torahoina-$75<>Ja.$5J)9. _
Ruth Dovplng firittoQiLansingista,
Ontariosta-oli neljäs Ja.sai.palkinnok-seen
$300. Hänen a i ^ n s a ; oli 2.(»j25.6.
Tot«ntOw>4- Loblaw.<3toceterias C o :n
UlkeväihCo kohosi fceääk 3 päivään
päättyneen tilivuoden aikana 101 m i l joonaan
dollariin ollen y l i 14 miljoonaa
doUaala enemmän kuin edellisen
tilivuoden- aikana. Vennraxausten,
ku(^tusten j a poistojen Jälkeen Jäi
puhtaaksi voitoksi a,l85>l& dollaria,
josta' jaettiin-Voitto.>osinköina 1,035,-
445 dollaria Ja 1(»>pu siirrettiin Jakamattomien
voittojen rahastoon, jossa
o » tilikauden lopulla 7;I43.751 dollaria.
Tilivuoden aikana avattiin 16 uutta
myymälää, joiden lukumäärä oU ke-säk.
3 pnä 121 Viisitoista uutta myymälää-
on rakenteina.
Kuuluisan taidema-larinhei^
eä uhattu
New.¥<(cfc. —- International War-kersOrder-
järjestön piesidentti ja
kuuluisa taidemaalari Rockwell Kent
ilmoittaa saaiieensa kirjeen, jossa,
uhataan tappaa hänet ellei "hän jul-'
: kises^l tunnusta olevansa punainen".
Kent on jättänyt aslapv hallituksen
salapoliisille ja lein^a teoo buUka-nismiksi.
'
ÖKAIKKBApms
Työnjohtaja tmi parturifa
jtjuoti :l l e & k a s i M i k o""«n»«^.HSSn'
sifjit^fa?^^^
^ « ^ O i y b « ^ 3 ^ 3 ^ , ,
l ^ k a l k k i " . sanoi tyft,^„^i
mina myösltään »i-kaikkea
tukkaani". ^ ^
OIKEA VASTAirs
<?pettaja opetti oppllaine.etii
Pö laajentaa ja kylmä sn^tS;
«öan jälkeen han k y s y rS
laalta voisiko hän antaa
seniCdmertdn siitä.
OppUas: "Kesällä, kun sää «>
Pölsempi, niin päivät ovat:ii"
TalveUa, kun on kylmä
ovat lyhempiä."
TÄYTTÄVXX
Tyttö oli tullut maalta
viikoksi ja hänen sukulaisensa
vat, että häneUä on hauskaa. Ee
jestiyät, että eräs poika vei
Poika tuli taloon ajoissa jaktto
memvät elokuviin. Elokuvien
he menivät ruokalaan.
"Kaksi kuumaa koiraa ja kafei
Pia kahvia", tUasi poika.
Tyttö, joka haluslnäyttää
ta, sanoi pehmeällä äänellä:
samoin."
• • •
ONNEKSI OUKOON
Mr. Brown oli härkäpäinen
Hän ei koskaan pannut i
änsä Jalkaansa sateis^
;ylimäärälstä viUapaltaa kyto
na. Mrs. Brown sanoi vihdoin
"Sinä et koskaan ota huomioon
viä neuvoja."
"Onneksi 'smulle etten ota', •
vahtasi, "tai Sinä olisit (vieläIdD
,hapilka."
KUULI VXABIN
. Hiukan olevinaan oleva nuori
nen tuli ahtaaseen kaupungin
Väsynyt pikkuinen mies nousi
meltaan Ja antoi naisen istua
O l i mtouutin hiljaisuas.
"Anteeksi, mitä te sanoitte?'
väsynyt mies.
'lEn sanonut mitään", variad
nainen.
"Anteeksi", vastasi mies. W
Iin teidän sanovan 'kiitos'."
-r- Monen epäonnistumisen
Cyrus Field onnistui laslcemau
pelin Atlantm yli v. 1B66.
kani^tiiieff johtaja tuomitsee
lailovasti^ lain
Lähtivät Suomeen
New Yoik. — K u n Ruotsin Amerikan
Lhijan moottörllaiva Grlpsholm
lähti täältä elok. 25 pnä Göteborgiin
oli sen mukana kaikkiaan 62 henkeä
matkalla Suomeen, mun. Lyyli Halonen
Windsorista jaJosua Pekkala Sudbu-rysta.
Moottörllaiva Stocholmilla saapui
Göteborgista kaikkiaan 37 matkustajaa,
jotka olivat lähteneet Suomesta,
mm. Sigrid Lukkarila Siidburysta.
— Ennenkuin venäläiset perääntyivät
Moskovasta Napoleonin ^armeijan
edessä, he polttivat 3O,60O rakennusta.
Lähes 13 milj. kruunua
pvät suomalaiset kum-mUapset
saaneet
Heisinkin. — (S-S) Tanskan-Suomen
avim suomalaisten kunuhilasten
valiokunta. Joka heinäkuun. 1 päivänä
lopetti työnsä on rouva A l l i Kiasiki-yelle
antanut selonteon sen avustustoiminnan
laajuudesta, joka on suoritettu
Suomen lasten hyväksi. K a i k kiaan-
on 26,640 heiikilöä osallistunut
kummilasten hyväksi; tehtyyn toimintaan.
Heldäh antamansa yhteinen
taloudeUinen tuki^ bn 12373,773 Tanskan
kruunua. l^nskan-Suoonen avun
välityksellä ön lähetetty X76,74i lahjapakettia.
Tanskan alamainen! kapteeni Elmil
Lassen on öilut tämää toiminnan
keskeisenä henkilönä.- >
Toronto. —: Bantatt^isten^ lakon
pSätytiy» XPP:n kansallinen
Johtaja Tim 'Bnek si^tantrt elo-knim
31 pnä iamnnnon, j « a ä mm.
sanotaan,Munuivaa:
Canadan työläisiä vastaan on a n -
nettukaikkän raskain isku mitälUs-torlassa
tunnetaan kun St. Laurentin
hallituksen j a Canadan Kauppakamar
in esittämä rautatieläisten lakon-rikkomisen
laki hyväksyttiin.
"Kmä- laki säästää pakpliiseu neuvottelun
kalkille työläisille kaikissa
läkoiijsa Ja hallitus valehtelee kun se
sanoo sen rajoittuvan rautatieläisten
laUco<m. Jokainen maamme työnantaja
tulee käyttämMn by\^kseen tätä
pahaätarkoittaväa lakia vaatien
estetuomiöta saadakseen pakolliset
neuvottelut unioiden hajoittamiseksl.
Lakko proyospitiintahaUisestil^^
litiiksen j a sen pialVeUJan i>6nald Gord
o n i n - t o i m e s t a annnaitiUnipiden
murskaamiseksi. Jokaisen; työläisen p i täisi
nähdä tämän laini yihpärille
käärityn juonittelun Ja p e t t y e n , petoksen,
joka on kudpttä C C P : n oikeistojohtajien
Ja rautatieunioiden
ylimpien johtajien aktiivisella avustuksella;
Tämän Jälteen rair. Buck korostaa,
että josjrautaytieuinlo^^
#rat halunn . lakiroa. niin
työiälöef oUslTO^ ja
saaheleiJoi^van sitä ei
telity^a i&si4:ssi^ vaatimuksia
el hyväksytty. Sitten tiSn
kaa:
. Palkkavaatimus, Jonka Hall
olevan riittämättömän ko
elintason saamiseksi, menetettiin
tuntipalkat nousivat vain 4
taannehtiva nousu jää ni
pakollisesta sovittelusta.
Laldcolaisten päättäväisyFS
vaatimusten saavuttamiseid
miljoonan työläisen myötätu
tpimenpiteen pelko iraplsuttl
ta tekemään "myönnytyksen"
teuttamaan. yksimielisesti union
keimman johdon kanssa, periaa"
sesti selvästi pakollisen sovitte
jatyön määräyksen, hallitulwn
kokiellon, joka nyt on
l a f t s l . . .
Frank Hall. A. R. Mosher J«
nen neUvottelukomitea, sensijaffl
jäsenten mielipiteitä olisi
ja sivuuttamalla yli miljoonan
tuntoisen järjestyneen tySy
toivat perilcsi aivan samalla
kuin neuvotteluissa ennenkin.
Tämän Jälkeen nu-. Buck
hen. että täUaisllle
pohjimmaisena syynä Canadan
tuksen suunnitelma Ime
sodassa. Häh tervehtii;
mahtavaa taistelua ja kehpittu
«ies and Labor Congressin ja *
Congress of Laborln tarn
edustajia toimimaan
kpmnurtamistolmenplteltä
siiklsta j a klo 10.55 lp. esitetään välähdyksiä
merivoimien kesäleiriltä. '
Lauantaina klo 10.10. lp. esitetään
katsaus seuraavan viikpn ohjelmaan,
klo 10.20 ip. alkaa plenoisparlamentin
istiunto j a klo 11.20 lp. alkaa ruotsinkielinen
ohjelma. /
Suomenkieliset lähetysajat ovat jo^
ka päivä klo 11.45 ap.—12.45 ip., klo
4—5.15 ip. j a klo 10—11.20 ip. (maanantaisin
klo 10—12 ip.). ' ^.^
Ruotsinkieliset lähetysajat ovat joka
päivä (paitsi el maanantaisin) klo
11.20—12 ip.
Kaikki aikamääräykset ovat Eastern
Standard Time.
Kuimtelijolta pyydetään tiedoitta-maan
lähetysten kuuluvalsuudesta, j a
toivomuksistaan osoitteella: Suomen
Yleisradio, Helshiki.
— ^ —^ —
että nyt alkanut haasteryntäys viedään mahdoUiiimman nopeasti päämääräänsä
ja sen y l i .
Lahjoittakaamme siis voiritimme mukaan j a kehoittakaamme ys-tä\
iämmekin liitt}7nään tähän haastekampanjaan!
Canadan järjestynyt työväestö, viettää
työnjuhlaa syyskuun ensimmäisenä
maanantaina. KapitaUstiluokka
omien propagandavällneittensä kautt
a tekopyliästi juUstaa työnpäivänä
kunnioittavansa työläisiä.
Tällaisessa tapauksessa tulee mieleen
se. että kuinka sellaiset ihmiset
kimhloittavat rehellisessä mielessä
ruumiillisen työn tekijöitä. Jotka itse
eivät tee minkäänlaista hyödyllistä
työtä paitsi nauttivat työväenluokan
työn'*'tuottamaa yolttoa. Tietysti Ixe
kunnioittavat työtä sikäli kuin heidän
voittonsa ovat kysymyksessä. Se on
hiedan ainoa mittapuunsa. Tällainen
on tekopyhää. Kapitalistiluokan päämääränä
on sellaisen yhteiskunnalli-
{.en järjestelmän säilyttäminen, jossa
mvutamat harvat niittävät satmnaisia
voittoja työväenluokan työn tuloksista.
• •
Noin sata yuötta sitten K a r l Marx.
sosialismin tebreiettinen Isä, osoitti sen
ta<;ia5ian, että kaikki voitto saadaan
työn tuottaniasta yliarvosta. Ilman
työtä e i synny rikkauksia. Monet porvarilliset
taloustieteilijät oivat yrittäneet
osoittaa Marxin teorian rikkauden
synnystä vääräksi, mutta huolimatta
icapitalistien ylistyksistä on
Marxin temia työn synnyttämästä
rikkaudesta osoittautunut horjumattomaksi.
V a i n hiova työ synnyttää t a loudellisia
arvoja. Siitä syystä koko
yhteiskimta lepää työläisten harteilla.
•
K a r l Marxin työtoveri Friedrich E n gels
puhuessaan Marxin haudalla s a noi
mm. seuraavaa:
"Marx keksi ^myös nykyisen kapita-
Ustiseh tuptantpj^van j a s o i luoman
por\aiTUlisen y h t e i ^ n n ^ n erikoisen
liikuntalain. Lisäarvon keksiminen
iQi;tänn^äkk|ä>^
icaikkfl/a&aisejnu^ nänTporvariUisen
tatouBticfeiiÖMir Tkujii O
arvostelijial»: ittutS^iäÄet• ovat ^har-hailleet
plmeässär. . .'• f.
;/Tällä:- tavallfi sosialistisen teorian
luoja näytti todellakin valoa ennen
tietämättömään ky^miykseen, Jota
monet porvariilise;t taloustleteUljät
olivat yrittäneet selvittää, l^stä Marx
i n taloustieteoi yhdestä kaikkein
tärkeimmästä tieteellisestä toteamuksesta
tuli yksi kaikkem tärkein
kuUnakivi työväenliikkeeUe.
Sosialismin t ^ r i a n kumoojia löytyy
lukematt&mia. Meille myöskin. varsin-
Un nykyään, selitetään sosialistisen
työväenliikkeen kärsineen vararikon.
Työväestön sniellin kapitalistinen propagandakoneisto
yrittää kylvää epä-toiv<
» ja pelkoa riistomahdollisuuk-siensa
jatkamiseksi.
Huolimatta kaikesta täatä työväenliike
on Jatkuvasti vpitnlstunut kaik-kdalla
koko maaiknassa. Kansandemokraattisissa
maissa. Joissa useissa
ennen •viimeistä sotaa vaUitsi fasLsU-nen
tefrori, qn denmkraattisten oikeuksien
palauttamisen jäUceen t a -
pahtimut jättiläismkinf!n työväen por
liittisen ja ammatillisen liikkeen kasvu.
VleLpä länsi-Eurooi»sa
matta vainotoimenpitlestä, f
väehliike myöskin osoittanut'
tavaa nousua. Tämä pltää JS
erikoisesti Italiaan ja R8MW»
4en. k i i n a n kansan muidoW
dallsmin kahleet on järkyttänjt
maaihnaa. SUrtomäiden rar
lun lierääminen ja «in
merkitsee suurta voittoa kolo
väenliikkeeUe.
Työväenliikkeen mukana
l a ci ole syytä epätoivoon « » L
holllsesti tarpeettomaan *•
teen. ' ^
Taloudellisten
minen on pakoittanut työ»»
kaan taisteluun ^öslön
Siitä oli selvänä osoitoks«B»
päättynyt rautatieläisten
yhä isuuremmat «äärät
tulee juhlimaan työnpäh»*
luokan « ' " ^ ' • i ^ t t i ön
Kunnollisen V^^^^
uksien Ja rauhan kJ»r"
etualalla työnpäivänä-^
tulee, huolimatta
riistosta J8 'StSS»
talistlslssa maissa. —
Object Description
| Rating | |
| Title | Vapaus, September 2, 1950 |
| Language | fi |
| Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
| Publisher | Vapaus Publishing Co |
| Date | 1950-09-02 |
| Type | text |
| Format | application/pdf |
| Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
| Identifier | Vapaus500902 |
Description
| Title | 1950-09-02-02 |
| Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
| OCR text |
Sivu 2 Lauantaina, syysk. 2 p. — Saturäay^ Sept. 2
(UBEBiTY) — Independent Ijobot
Olgan of Finnlsb Canadlans. E B -
tabllsbed Nov. 6tb. 1917, Authorlzed
ea eecond class maU by the Post
Office Department. Ottawa. Pub-llsbed
ttarloe weekly: T u e s d a y s,
Tfaundajm and Sattirdays by Vapaus
RibllaMng Company Ltd.. at 100-102
Efan St. W., Sudbuiy. Ont., Canada.
Telepbones: Bustness Qfflee • 4<4284.
Edltorial QfUce . • ^ y » » - • : 'iignfMig^iy
E.> SoteL Sditor W. EUtmd H a l l ^
address Box 69, Sudbuty/ Ofntario.
Advertlsing rates opon appUeatfon.
Tranolatioa free oi ehaxge.
Canadassa:
3nuSys7aIlol8sa:
Suomessa:
1 vk. 6JOO 6 Idc. 3 ^
'3 kk. 2M
1 ilL. IXA O Usj MO
1 TtL 7X0 6 Uc 425
— Työnpäivän, kansallisesti vieteltävän juhiapäivän vuoksi Vapaus
ei ilmesty tiistaina, syyskuun 5 p:nä.
Työnpäivä ja rautatielakko
y a i k k a työnpäivä suunniteltiin valtapiirien aloitteesta vissinlaiseksi
vastatoimenpiteeksi, Jonka tarkoituksena oli Amerikan "erilaisuuden"
varjossa heikentää työväen kansainvälistä solidaarisuusmielen-osoitusta
vappuna, niin tämänkin työväenjuhlan vietto on historian
kehityksen pakosta saanut yhä enemmän työväenhenkisen sisällön.
Tosiasiassa taantumukselliset työnantajapiirit ovat alusta alkaen
katsoneet katkkea itsenäistä työväenliikettä vihamielisellä silmällä.
Niinpä historia opettaa meille, että samoin k u i n nytkin, syyskuun S
päivänä 1882, jolloin vietettiin ensimmäktä työnpäivää, työväenvi-haajat
olivat sotajalalla silloista " r a d i k a l i s m i a " vastaan.
K u n X e w Y o r k i n työläiset muodostivat Central Labor Unionin
omia etujaan puolustamaan, niin heitä'syytettiin radikaaleiksi. K un
Työn Ritarit (»Knights of Labor) kokoontuivat salaa ryntäyksiansä
suunnittelemaan, niin heitä syytettiin radrkaaleiksi j a heidän k<Äouk-fiiiinsa
lähetettiin urkkijoita.
Esimerkkina mainittakoon Niew York Timesin silloin halveksivassa
sävyssä laadittu kirjoitus, missä sanottiin: "Monia'tämän kaupungin
unioita johtavat ulkomaalaiset radikaalit . . . Työnantajat ovat saaneet
parhaita tuloksia (taistellessaan niitä vastaan) eroittamalla agitaattorit
j a kieltäytymällä olemassa missään tekemisissä unioiden
ttanssa."
YlJa-kerrotun jälkeen on tapahtunut suurta edistystä. Jo vuonna
1884 tuli työpäivästä kansallinen juhlapäivä. Työväki on sittemmin
saanut voittoja j a kärsinyt tappioita. Se on nähnyt kaksi maailmansotaa,
sekä fasismin nousun j a sen tuhon ynnä sosialismin ajanjakson
alkamisen.
M u t t a vieläkin työläisiä syytetään täällä valheellisesti ulkomaiden
asiamiehrksi j a vaarallisiksi radrkaaleiksi eli kuten nyt sanotaan "kommunisteiksi".
Ja kuten N e w York Times 48 vuotta sitten, Globe
and M a i l ja muut suurpääoman äänitorvet pauhaavat nyt työväenliikettä
vastaan. Elokuun 31 p : n numerossaan Globe and M a i l antaa
siunauksensa sille, kun rautatietyöläisten lakko lopetettiin pakkotoimenpitein
j a vaatii parlamentilta pysyväistä lainlaadintaa vaarallista
uniotoimintaa vastaan!
M u t t a toisin kuin Työn J l i t a r i t , nykyajan työväenliike^ on aikoja
sitten astunut pois lasten kengistä. Se on tullut poliittiseksi voimatekijäksi,
j o k a on otettava laskuissa huomioon. Sitäpaitsi on huomat-l
a v a , että kapitalismin nykyisessä myöhäisvaiheessa tulee työnpäivän
viettokin entistä lähemmäksi työväenliikkeen elämää j a pyrkimyksiä.
Yhtiöiden loistavien mainbsvaumijen yli näkyy j a kuuluu entistä sel-ve?
mmin työväen itsenäinen tahdonilmaisu parempien työolosuhteiden
J a parenmian huomisen puolesta. :
' E n s i maanantaina vietettävää työnpäivää ei luonnollisestikaan voida
erottaa juuri päättyneestä rautatietyöläisten lakosta. Rehti ja
rehellinen tutkielma ospittaa, että milloinkaan aikaisemmin ei Cana dan
työväenliikkeen riveissä ole ilmennyt sellaista joukkosolidaari-suutta
j a yhtenäisyyttä mikä oli niin eFävänä havaittavissa yhdeksän
päivää kestäneen rautatielakon aikana. Lakossa olleet räutatietyö-laiset
osoittautuivat miehiksi, jotka eivät pelkää taistelua. Canadan
järjestynyt työväki näytti, ctta se käsittää velvollisuudekseen yhdistää
rivinsä " y k s i k a i k k i e n ' j a k a l k k i yhden puolesta" tunnuslausieen
mukaisesti.
Toiselta puolen rautatietyöläisten lakko paljasti liittohallituksen
työvaenvastaisen asenteen, sekä sen, että oikeistolaiset uniojohtajat
voivat perääntyä vielä silloinkin, yaikka rivijäsenten painostus pakottaa
ne taistelun tielle, ja saattaa ne arvan käden ulottuville voitosta.
Melkoisella varmuudella voidaan sanoa, että jos kysymys rautatielakon
jatkamisesta tai sen lopettamisesta olisi alistettu lakkolaisten
äänestyksen ratkaistavaksi, niin lakko olisi jatkunut lopulliseen voittoon
asti. Mutta nain demokraattisia eivät Mosherin j a H a l l i n tapaiset
uniojohtajat ole.
Ehdottomasti varmaa on se, että juuri päättynyt rautatielakko nosti
taman maan työväenliikkeen poliittisen tähtäimen huomattavasti korkeammalle
ja mitaan ihmeteltävää ei ole siinä, v a i k k a siitä muodostuisi
liberaalipuolueen kompastuskivi, mikä lopettaa sen vältapuolue-uran
tassa maassa. Jokatapauksessa on varmaa, että jos liberaalipuolueen
muodostama liittohallitus aikoo p a k o t p a rautatietyöläiset hyväksymään
huonommat ehdot, mitä työläiset ovat vaatineet, j a jos se
taman jalkeeA turvautuu fasistivaltiolle ominaiseen pakollisen sovittelun
ohjelmaan, niin liberaalit löytävät sen tien päästä "Waterloohsa".
Olisi kuitenkin vaarin ummistaa silmiämme sille tosiasialle, että tänä
työnpäivänä on työväestön edessä sekä suuria vaaroja että suurta
mahdollisuuksia. Jos sodanlietsojat voivat aloittaa rikollisen atomisotansa,
niin se voi tuhota koko ihmiskunnan. Mutta jos rauhanvoimat
torjuvat sotasuunnitelmat työväenluokan johdolla, kuten oh mahdollista,
niin ihmiskunnan eteen avautuu ennenpitkään vaurauden j a y l täkylläisyyden
aika.
Siksi tyovaenlitkkeeltä vaaditaan tänä työnpäivänä j a sen jälkeen
entista suurempaa valppautta ja päättävää taistelutahtoa nykyhetken
vaatimusten ja paremman huomisen puolesta.
Silloin Vapaus ei tullut
Canadan rautatielakon -aikana muodpstui tilanne, missä lehtemme
lukyat eivät saaneet Vapautta kuten tavallista.
T a n a aikana saapui eri puolilta maasta viestejä, jotka kertoivat, miten
Vapaus-lehtea kaivattiin ja odotettiin. Kaikkialla lehtemme l u kijat
olivat yksimiehsesti rautatietyöFäisten lakon takana, mutta toivoivat,
^ t td saisivat mahdollisen pian lehtensä.
Tällaiset viestit — jotka tulivat postitse j a suunsanallisesti autoili-j
a in matkassa — ovat tietysti hj-vin rohkaisevia siinä suhteessa, että
ne kertovat, miten maanmiehemme .Vapaus-lehteen todellisuudessa
suhtautuvat.
Samalla kertaa voidaan viitata asian toiseenkin puoleen, nimittäin
siihen, etta rautatielakosta huolimatta on jo tähän päivään mennessä
lahjoitettu Vapauden haasterahastoon toista tuhatta dollaria. Tämä,
jos mikään, on merkki esimerkillisen ripeästä toiminnasta ja osoittaa,
että meillä on hyvät mahdollisuudet välttämättä tarvittavan
$5,000 paamaaran saavuttamiseen ja ylittämiseen.
Taataksemme sen. että Vapauden talousasema pysyy terveellä ja
elinvoimaisella tasolla; välttääksemme lehtemhie joutumasta talousvaikeuksiin,
j a huokhtiaksemme siitä, että lehtemme voi, yhdessä muiden
työvaenlehtien kanssa, kantaa totuuden soihtua valtalehtten suuressa
valhepimennyksessä, meidän oma j a yhteinen asiamme vaatii,
r SYNTYBIÄ-
PÄIVIÄ Työ lii©
Huomenna täyttää Jotio Kohrnia
TarzweUissa, Ont. 71 vuotta. Onnittelumme
päivän sankarille!
toton Laakkonen Whlte/lshista, Ont.
täytti 77 vuotta viime el(^uun 29 päivänä.
Toivomme pitkästi Usii&ikää.
Mitä muut sanovat
SOURPOBVABIN PUOLESTA
RAUTATIETYOLIU^ VASTAAN
. . . Tästä £elkasta kiisteleminen ei
kuitenkaan tällä hetkellä auta asiaa:
Hallituksella ei mielestämme ole
enää muuta tietä avoinna kuin käyttää
poikkeuksellista valtaa Ja määrätä
yhteiskunnan (tässä tapauksessa
porvarin — Vapaus) nimissä, että
(rautatie)lakko on lopetettava . . .
Parlamentin koolle kutsuminen tässä
hätätilanteessa on ollut oikeaan osuva
toimenpide. — Vapaa Sana, Toronto.
.
KtIN PERUSTUSLAKnN
VHTATAAN KINTAALLA
St. Louis Post-Dlspatch leliti -varoittaa,
että takauksen kieltäminen Kommunistisen
puolueen johtajilta on
muodostuva "iskuksi kaikkien vapaata
ajattelua vastaan". Johtavassa tolnii-tuskirjoltuksessaan
. . . lehti varoitti
menemästä " l i i an pitkälle" perustuslaillisten
oikeuksien ja historiallisten
vapauksien riistämisessä ja väitti
konununisteilla olevan oikeus asettua
vastustamaan hallituksemme politiikkaa
Koreaan nähden . . . — Työmles-
Eteenpäin.
R. Lammen
muistolle
Heinäkuun 29 päivänä ummisti s i l mänsä
Ikuiseen uneen Rosa Lampi,
yksi paikkakuntamme vanhimpaan
kaartim kuuluva osastomme jäsen.
Rosa oli Finlandissa Ont. ja lähiympäristössä
kaikille tunnettu. Aina hänet
nähtiin halaUlla. oli siellä mötä
tilaisuus tahansa. Lukemattomat ovat
ne illat, Jotka hän on osistoh tehtävissä
häärinyt, ravtatolassa, ovella,
kuiskaajana näytelmissä, talonmiehenä,
osaston (kirjurina, rahastonhoitajana
ja puheenjohtajanakin kokouksissa,
k im tarve vaati. Hän oli v a l mis
toimintaan nähdessään, että siitä
oli hyötyä työväenluokaUe.
Hän oli' erikoisesti kiintynyt työskentelyyn
rauhan puolesta. Atoml-ppmmin
pannalistat olivat hänellä
miltei aina mukanaan j a hän uskalsi
myös ne esittää kenelle tahansa huoU-matta
siitä, että englannin kieli oli
hänellä heikko. Vapaus ja Liekki o l i vat
ne lehd«t. Joista hän ammensi tietonsa,
mutta vielä hänellä^ riitti aikaa
kirjallisuudenkin tutkimiseen.
Pitkäaikaiiien sairaus, varsinkin v i i me
aikoina, jäyti hähen elämäänsä
niin, ettei hän voinut enää aktiivisest
i ottaa osaa osaston toimintaan, mutta
hengessään hän o l i mukana viiniei-seen
asti.
Rosa nukkxii kuolon uneen Emon,
Ont. Punaisen Ristin sairaalassa ja
haudattiin CSJm Finlandin osaston
haalii ta osaston hautausmaahan elokuun
1 p:nä omaisten ja suuren tover
i - ja ystäväpiirin saattamana.
Lepää rauhiassa työteliäs Ja kunnon
toveri. Muistosi velvoittaa meitä Jatkamaan
työtäsi j a toimintaasi.
Toveripiirin puolesta A.L.
Suomen 'Yleisradio lähettää syyak.
pnä alkavan viikon kuluessa lyhyt-aalto-
ohjelmaa entiseen tapaan aaltopituuksilla
19 m. kj/s 15190.17 m. kj/s
17800 sekä klo 10—12 ip. 31 m. kj/s
9555 Tulevan viikon ohjelmassa h a vaitaan
seuraavat erikoisuudet:
Sunnuntaina syysk. 3 pnä klo 4.50
ip. esitellään viikon kirja. Jane Aus-tenin
romaani "Emma" j a klo 10.05
lp. ollaan kiertiokäynnillä kullankaivajain
parissa.
Maanantaina klo 12.30 ip. esitelmjöi-dään
aiheesta "Onko Pyhän Pietarin
hauta löydetty?" ja klo 10.10 ip; esitetään
radiokutmnelma "Viimeinen
vUlltys".
Tiistama klo 12.30 ip. vieraillaan
kruunaamattoman hevoskuninkaan
luona Ylistarossa, klo 4.53 ip. keskustellaan
ammattivalinnan ydinkysymyksistä
ja klo 10.10 ip. esitetään
kuulokuvia Amurin siirtokunnasta
Kaukoidässä.
Keskiviikkona klo 1220 ip. esitetään
vaikutelmia pohjoismaisilta ko-tlteoUlsuuskäräJUtä,
klo 10.20 ip. on
äänikuvia Kastelholman ja Bomar-sundin
Unnoitusraxmiollta Ahvenanmaalta
ja klo 10.45 ip. esitetään k u vaus
laskuvarjohypystä.
' Torstaina klo 12.30 ip. puhutaan
terveydenhoidosta Kainuun rajamailla
ja klo 11.10 ip. pakinoidaan aiheesta
"On kulttuurissaldn' humpuukia".
Perjantaina klo 12.15 ip. esitelmöi
maisteri 01»vi Pesonen uudesta m u -
Montreal. — Soclete Saint Jean
Baptiste yhtyi moniin Quebecin järjestöjen
protesteihin vastustaen Canadan
osallistumista Korean sotaan.
Ranskalaisen Canadan kaikkein vanhin
patrioottinen Järjestö, Joka järjesti
Sb. Jean Baptiste juhlan kesäkuun
24 pnä tuomitsee "vaaralliseksi
ja provosoivaksi" St. Laurentin hallituksen
politiikan, joka on Juuri kuljettanut
meidät ."jo kahtieen maailmansotaan".
•
Viime viikolla Soclete Sainit Jean
Bapitisten JuKsaistussa. lausunnossa
keholtetaan "Oanadaa pitämään täydellisen
itsenäisyytehsä ja virallisesti
julistamaan sen. Me kieltäydymme
näkemästä Canadan . raahattavan
•Lontoon, Washingtonln taikka joidenk
i n toisten maailmaii pääkaUpUnk|en
Jälestä".
Canadan" hallituksen tehtävä',* sanotaan
tämän järjestön lausunnossa; bn
tehdä "työtä väsymättömästi, kristillisten
periaatteideiL valossa Itimisten
pysyvän imuhan hyvälssi". Siinä .paljastetaan
se väärä olettamus,; että
Amerikan sekaantuminen Korean asioihin
on "Yhdistyneitten Kansain poliittinen
toimenpide";
"Tämä laillinen taru", sanoo St.
Blaptlsten yhdistys, "ei estä meitä näkemästä
todeUisuutta . . . siihen todella
osallistuvat hyvin harvat." Se
osoittaa, että "Suurbritanni^, joka
esittää esteinään Malakkan j a Burman,
ei osoita mitään kiirettä 'yhtyä
siihen".
Lisäksi Soclete Saint Jean Baptiste
lausuu, että sota el'ratlcalse ristiriitaisuuksia,
ei edes katolilaisuuden ja
kommunismin välillä. "Me emme usko",
sanotaan lausunnossa, "että sota
Neuvostoliittoa vastaan, jos se kohotetaan
. siBllalseen ristiretkeen, ei
johda edulliseen tulokseen. Se vain
lisää miijoomen kurjuutta ja johtaa
heidät epätoivoon."
Edelleeii 'siinä sanotaan, että "puolueettomuus
on vaikeata" mutta "sittenkin
Canadan tapaisen maan, jolla
ei ole intressejä tässä konfliktissa, t u -
Kirj. Pierre Gelinas '
Iisi ilmaista rauhoittamisen j a sovittelemisen
yrityksiä". V
Samaan aikaan poliisien uhkaukset
rauhantaisteli joita vastaan nousee
Canadan ranskalaisten keskuudessa.
Tk. 18 pnä kirjoitti Andre Laurendeäu
toimituskirjoltuksen Le Devoiriin jonka
otsikko oli "Mitä tapahtuu Montrealissa
vapaudelle?"
Viitatessaan äskeisille Union of
Electorsin vangittuihin jäseniih. jolta
syytetään siitä, että heillä oU hallussaan
"äubversiivisiäk mairiostuksia"
rauhan puolesta. Hän kirjoittaa:
"Meidän täjrtyy saada tietää jos propaganda
rauhan puolesta on kielletty
Montrealin vapaille kansalaisille, olivatpa
he ketä hyvänsä. Social Credit-i
n jäseniä taikka ei ja Aroidaanko poliisiin
luottaa hallituksen virallisen po-l
i t i i k an puolustajina."
Mr; Laurerideau h y i l ^ - s e l l a i s en
väitteen, että • propaganda rauhan
puolesta kielletään siksi, että kommu-nisbit
' taistelevat rauhan puolesta.
"Mutta. köminunlstit syövät", hän
kirjoittaa, "pitäisikö meidän olla nälässä
siksi ettemme matkisi heitä.
Kommunistit myöskin nukkuvat, k i e l täydymmekö
me nukkumasta?
"Rauha on välttämätön m a a i l m a l le
aivan samalla tavalla kuin syöminen.
Ja nukkuminen. Tulevatko poliisit]
määräämään miten-meidän tulee ajatella?"
Laurendeäu lopettaa kirjoituksensa
vetoamalla pormestari Camilllen
Houdeeti esittämällä että hän puolustaisi
Montrealin kansalaisten Julkista
puheoikeutta; seuraavasti:
"Mr. Houden tulisi ymmärtää" tämän
asian tärkeyden . . .menneisyys
osoittaa kuinka kalliina hän pitää puhevapautta
. . . Elokuun 4 pnä 1940
mr. Houde vangittiin R C M P : n toimesta
ja hän kärsi neljä vuotta keskitysleirillä
. . . ,Mr. Houden vannasti
vaatii kunnioittamaan vapautta
Montrealissa.'^
Huolimatta kasvavaa sotahysteriaa
Ja kommunistivastaista kiristystä
rauhantaistelljoita vastaan Le Devolr
ei väistä Iskuja j a sitä mukaa kun a i ka
kuluu tulee se yhä •rohkeammaksi.
Tiistaina elokuun. 15 pnä Laurendeäu
tuomitsi. St. Laurentin hallituke
sen poUtiikan-"8ateUUttipoUtiikaksi".
"Jokainen tietää, että Korean sota
aikoi sellaisella erilaisella tavalla ettei
St. Laurent hallia meidän-uskoa. Se
oli Yhdysvallat, Joka jälkeen merkityksellisen
pidättyväisyyden sieni tähän
seikkailuun. Senjälkeen Washington
panee liikkeelle taivaan Ja maan
saadakseen. itselleen 'seuraajia", se
kokoaa kaikki asiakkaansa j a sanoo
sitä ' la guerre du droitv (sodaksi oi-,
keuden puolesta). Ellei se olisi niin
vakavaa, niin me nauraisimme, kun
MacArthuria sanotaan T K : n 0enera-lissimukseksi
. .
"Korean, sota on sotaa eikä pollisi-toimenpidettä.-
r'.'Canada, hallitubsen
päätöksellä, osaUistUu/siihen. Se pettää
kansainvälistä osaansa. Miksi? ...
Meistä on tullut Yhdysvaltain vasall
i . "
Seuraavana aamuna Le Canada; St.
Laurentin lehti Montrealissa; katkerasti
hyökkäsi Laurendeaun artUäce-l
ia vastaan toimltuskirjoiti^seäsaan
ja sanoi siitä: ^'/Ije Devoirsin olka k u l kee
Moskovan ajan mukaan." i e C a -
kee Moskovan ajan mukaan." ILe-Canadan
nimetön kirjoittaja sanoo, että
"Mr; Laurendeausta on ttilhit r i t i s k a -
laisen Canadan 'kommunistinen propagandisti".
.-'-^
Mr. Laurendeäu itse vaatajsi tähän
toimitusldrjoitukseen: yastauksessaah
Le DevoirissaLän sanoi: '
" K o s k a me. .emme silmät ummessa
hyväksy Mr. St. Laurentin prop^an-daa.
L e Canada kutsuu meitä kOQunu-iiisteiksi
; . .
"Me tulemme tottumaan siihen, k u ten
olemme tottuneet ninoittämiBiin.
J a me käsitämme: vähän paremmin
mitä on demojcraattinen totalita;?ismi.
Joka on yäi;i&tiv l^peiaiimdilBL . , .
Mutta me emme yhdy hanhenmarss
i i n ! " '
itt^mtUt. — _.Ä6i3S.:Iksst»eTce Loon^y
Ci^a^ Aat^ta;^!?©; i g ^ o s t a . ^ tö
torsteina ' i i e i j i A i i ea pet^J^Sisen ker-ran
; cänadatv' kansaiUsen nSyttelyn
naisten- -fe.~i»npyt '«tyH^^.mufiin - jg
81.€^: palkinto»hät; Joista $1,500 bli
varsinainen:paBUnto Ja^^^'$^ kierros-rabaa^
kos^.hänjohtilkilpailussa Jo-kaiseitai
koipäelia'k(kTolc,seUa. Mrs.
ä ^ d i l t a " a i t e > oU.1.2t4^^^ yU
kolme .^mimiuttia..htioi^ -Le-notre
%ingw,dinyvupona i j B ^ feaavut^
tama' enipi^s^ä;' iJZi:^ jBenieice
oli ensimmäisen iiäinen/^ Jirica on voittanut
tämän kiliäilUQ neljä kertaa
perätysten.^ , ^ - ' • ' ' /
Hsxsi: Crandall saapui: maaliin t^-
nenkuin kahdeksan 14 kUpauijasta oli
uinut kaksi.-mailla ja Johti ensimmäisestä
hetkestä lähtien. Hän ui ensimmäisen
nfamn2r.&. toisen 28.15 Ja k o i .
mannen io.a&.A:'
Toisena saapui maaliiti Jeanqe-Lu-cille
PattisqaOananMpi^ta. Ontariosta
lähes pupli mailia rjälessä j a k o l -
man^ctui .&$>riBn,:To^$eifid .Hamiltonista,
noin, 13 ^minuuttia myöhranmin
kuin miss P^ttispp. He saivat paUdn;.
torahoina-$75<>Ja.$5J)9. _
Ruth Dovplng firittoQiLansingista,
Ontariosta-oli neljäs Ja.sai.palkinnok-seen
$300. Hänen a i ^ n s a ; oli 2.(»j25.6.
Tot«ntOw>4- Loblaw.<3toceterias C o :n
UlkeväihCo kohosi fceääk 3 päivään
päättyneen tilivuoden aikana 101 m i l joonaan
dollariin ollen y l i 14 miljoonaa
doUaala enemmän kuin edellisen
tilivuoden- aikana. Vennraxausten,
ku(^tusten j a poistojen Jälkeen Jäi
puhtaaksi voitoksi a,l85>l& dollaria,
josta' jaettiin-Voitto.>osinköina 1,035,-
445 dollaria Ja 1(»>pu siirrettiin Jakamattomien
voittojen rahastoon, jossa
o » tilikauden lopulla 7;I43.751 dollaria.
Tilivuoden aikana avattiin 16 uutta
myymälää, joiden lukumäärä oU ke-säk.
3 pnä 121 Viisitoista uutta myymälää-
on rakenteina.
Kuuluisan taidema-larinhei^
eä uhattu
New.¥<(cfc. —- International War-kersOrder-
järjestön piesidentti ja
kuuluisa taidemaalari Rockwell Kent
ilmoittaa saaiieensa kirjeen, jossa,
uhataan tappaa hänet ellei "hän jul-'
: kises^l tunnusta olevansa punainen".
Kent on jättänyt aslapv hallituksen
salapoliisille ja lein^a teoo buUka-nismiksi.
'
ÖKAIKKBApms
Työnjohtaja tmi parturifa
jtjuoti :l l e & k a s i M i k o""«n»«^.HSSn'
sifjit^fa?^^^
^ « ^ O i y b « ^ 3 ^ 3 ^ , ,
l ^ k a l k k i " . sanoi tyft,^„^i
mina myösltään »i-kaikkea
tukkaani". ^ ^
OIKEA VASTAirs
Pölsempi, niin päivät ovat:ii"
TalveUa, kun on kylmä
ovat lyhempiä."
TÄYTTÄVXX
Tyttö oli tullut maalta
viikoksi ja hänen sukulaisensa
vat, että häneUä on hauskaa. Ee
jestiyät, että eräs poika vei
Poika tuli taloon ajoissa jaktto
memvät elokuviin. Elokuvien
he menivät ruokalaan.
"Kaksi kuumaa koiraa ja kafei
Pia kahvia", tUasi poika.
Tyttö, joka haluslnäyttää
ta, sanoi pehmeällä äänellä:
samoin."
• • •
ONNEKSI OUKOON
Mr. Brown oli härkäpäinen
Hän ei koskaan pannut i
änsä Jalkaansa sateis^
;ylimäärälstä viUapaltaa kyto
na. Mrs. Brown sanoi vihdoin
"Sinä et koskaan ota huomioon
viä neuvoja."
"Onneksi 'smulle etten ota', •
vahtasi, "tai Sinä olisit (vieläIdD
,hapilka."
KUULI VXABIN
. Hiukan olevinaan oleva nuori
nen tuli ahtaaseen kaupungin
Väsynyt pikkuinen mies nousi
meltaan Ja antoi naisen istua
O l i mtouutin hiljaisuas.
"Anteeksi, mitä te sanoitte?'
väsynyt mies.
'lEn sanonut mitään", variad
nainen.
"Anteeksi", vastasi mies. W
Iin teidän sanovan 'kiitos'."
-r- Monen epäonnistumisen
Cyrus Field onnistui laslcemau
pelin Atlantm yli v. 1B66.
kani^tiiieff johtaja tuomitsee
lailovasti^ lain
Lähtivät Suomeen
New Yoik. — K u n Ruotsin Amerikan
Lhijan moottörllaiva Grlpsholm
lähti täältä elok. 25 pnä Göteborgiin
oli sen mukana kaikkiaan 62 henkeä
matkalla Suomeen, mun. Lyyli Halonen
Windsorista jaJosua Pekkala Sudbu-rysta.
Moottörllaiva Stocholmilla saapui
Göteborgista kaikkiaan 37 matkustajaa,
jotka olivat lähteneet Suomesta,
mm. Sigrid Lukkarila Siidburysta.
— Ennenkuin venäläiset perääntyivät
Moskovasta Napoleonin ^armeijan
edessä, he polttivat 3O,60O rakennusta.
Lähes 13 milj. kruunua
pvät suomalaiset kum-mUapset
saaneet
Heisinkin. — (S-S) Tanskan-Suomen
avim suomalaisten kunuhilasten
valiokunta. Joka heinäkuun. 1 päivänä
lopetti työnsä on rouva A l l i Kiasiki-yelle
antanut selonteon sen avustustoiminnan
laajuudesta, joka on suoritettu
Suomen lasten hyväksi. K a i k kiaan-
on 26,640 heiikilöä osallistunut
kummilasten hyväksi; tehtyyn toimintaan.
Heldäh antamansa yhteinen
taloudeUinen tuki^ bn 12373,773 Tanskan
kruunua. l^nskan-Suoonen avun
välityksellä ön lähetetty X76,74i lahjapakettia.
Tanskan alamainen! kapteeni Elmil
Lassen on öilut tämää toiminnan
keskeisenä henkilönä.- >
Toronto. —: Bantatt^isten^ lakon
pSätytiy» XPP:n kansallinen
Johtaja Tim 'Bnek si^tantrt elo-knim
31 pnä iamnnnon, j « a ä mm.
sanotaan,Munuivaa:
Canadan työläisiä vastaan on a n -
nettukaikkän raskain isku mitälUs-torlassa
tunnetaan kun St. Laurentin
hallituksen j a Canadan Kauppakamar
in esittämä rautatieläisten lakon-rikkomisen
laki hyväksyttiin.
"Kmä- laki säästää pakpliiseu neuvottelun
kalkille työläisille kaikissa
läkoiijsa Ja hallitus valehtelee kun se
sanoo sen rajoittuvan rautatieläisten
laUco |
Tags
Comments
Post a Comment for 1950-09-02-02
