Vapaus, July 5, 1949

              C L U B IVE^W S
Concert
efits CoL Youth
-Böbeson gave a concert in Pra-
• ^.jv a «^!dly cheering au-
"ot 15.000 Czech people. He
tie emire proceeds of this
. yj \hi International Union of
.'ts 10 help ^ät organlzation
yöu:h to the World Fes.
• ^ ycuth and Students, which
[ Place in Budapes^. Aug. 14—28th.
LUÄ campaign to raise Junds
Youth is part of the pre-
; going on in every comer of
ioi this great demonstra-lof
cuinu* and solidarity.
ICsnadä, young people too are
for thiä trenaendotis event.
by a group of musicians, a
on o.' 25 yoiing men and wo-
[] sai] for Europe on July 23rd.
Peitival they will present a
• programme of Canadian or-folk
music and dancing.
the perfcrmers in this group
1 Moscow, director of the A U -
stra in Toronto and member
Toronto Symphony, Robert
of the Toronto Symphony,
fgaiay, violinist, Sophie Roman-utstanding
Canadian Ukrainian
o, Walter Balayrainoer. Lead-
Canadian composer and music
ors are co-operating in arrang-be
program so that the bsst in
music wi;i be presented at
vai An exhibition of art and
;tivltie£ of the progressive youth
eai uUl be presented at the
An exlijbition of art and the
of the progressive youth
nent will be presented at the
I as well. Some of the work to
tesented here includes the car-of
Dor oi the Canadian Sea-
Umon, Avrom, popular labor
Alerts is Ready
for "Uittojuhla"
With the " l i i i t c j u h l a - fast approach-ing,
iast-minute preparations are u n -
der way to ensure its success. Here
in Sudbury the dressing rcoms and
kitchen at the field have been en-larged
and plans are underway to get
a large grandstand up in a hurrj-. So
far, lack of materials has held up the
latter project. The field itself is now
rsady. except for au ex: ra load cf
cinders on the track. A saiall meet was
held on it la st Sunday, We did ex-pect
a larger tumout at the meet but
appai-ently the lads were tired, or the
weather was too hot. or something.
Here's hoping a bigger meet like the
-liittojuhla" will attract more of our
Alerts boj's.
At present. out pride and joy is a
batch of 20 ja velin shafts received a
couple of weeks ago from Finland and i
especially ordered for the "liittojuh­l
a " . They are suppcsed to be the
latest thing in javelin^, and we es-pect
a record, or two to be broken with
them. Our track has been vvidened to
six lanes to speed up the races. E x -
perience has proven that 4 lanes are
not enough at a big meet where the
races must be run off in several heats
due to the number of participants. As
for billetting, it won't be necessary
for anyone to worry about petting a
roof over their head. We've managed
to get several competent people in
charge of that. so you can be sure of
a warm welcome as well as shelter
when you head for Sudbury and the
'•liittojuhla" toward the end of July.—
L. L.
VÄLÄHDYKSIÄ SUOMEN TYÖ­VÄENLIIKKEEN
HISTORIASTA
(Jatkoa edeUisettijinabi)
UTäUfi ti^e. Ryr&kadrtQr' poohteoh-jelma
on ollut sosdem. puolueen ota»
Jelmana aina v. 1918 s ^ f ] ^ jti OOCMS-taan
on sen ohjelma viei& tänä päi­vänäkin,
vaikka sen toteuttaminen
käytännössä on puolueen oikeustojoh-don
taholta kokonaan syrjäytetty.
Puolueohjelmassa todetaan kapita­listisen
järjestelmän riistoluonne }a
sen kukistamisen välttämättömyys.
Siinä sanotaan mm. seuraavaa: "So-sialidemokraattinen
puolue Suomessa
pyrkii samoin kuin Sosialidemokraat­tiset
puolueet muissakin maissa va-pauttama;
an koko kansan taloudelli­sen
nippuvaisuuden, valUoUisen ala­ikäisyyden
ja henkisen hotoouksen-alaisuudesta
. . . tuotannon välikap­paleiden
siirtymisen yksityisomaisuu­desta
kansanomaisuudeksi tulee oli»
sen päämääränä, valtiollisen vallan
Millionaire (lecturing to undergra-duates):
" A l i my success, ali" my
wealth, I owe to one thing alone —
and Bauce Milne virhose posters pluck, pluck, pluck!"
Undergraduate: "Yes sir, but how
can we find the right people to pluck?
^ace won a United Nations prize.
uc pictures describing the Asbes-crkers
and Seamen*s struggle will
jresented showing the fightlng
I of Canada's labor youth.
• the Festival, the World Youth
ess will open alsö in Budapest.
Penner. Secretary of the N a -
l Federation of Labor Youth will
the role of Canadian youth
fight for peace. Among the
^tes wlll be B i l l Clarke, yoting
: worker of Toronto, Gilles M i c -
lof the International Fur and
Leather Wcrkers Union (CIO), C a -
mille Dionne, French Canadian stu-dent,
representatives of the Student
Christian movement, and others from
ali over Canada.
Purpose of the Festival and Con-gress
is.to-highlight youth's fight for
peace throughout the world. It will
be a tremendous demonstration as ad-vance
reports indicate that over 50
million youth will be represented.
valloittaminen keinona sen taistelussa
työväenluokan vapauttamiseksi. Ai­noastaan
luokkatietoisuuteen h«rän-nyi
ja luokkataisteluun Järjestäyty­nyt
köyhälistö voi olla tämän välttä­mättömän
kehityksen kannattajana.
Köyhälistön järjestäminen, sen ko­hottaminen
tajuamaan asemansa Ja
tehtävänsä, sen, tekeminen henkisesti
ja aineellisesti talstelukykyiseksi on
siis sosialidemokraattisen puolueen
Suomessa varsinaisena ohjelmana,
jonka toteuttamiseksi se käyttää kaik­kia
tarkoituksenmukaisia Ja kansan
luonnollista oikeudentunnetta vastaa­via
kainoja . . .Sosialidemokraattinen
puolue Suomessa tulee aina kaikissa
valtiollisissa ja taloudellisissa kysy­myksissä
valvomaan köyhälistön luok­kaetuja
ja vastustamaan tarmokkaas­ti-
kaikkea luokkavastakohtien him­mentämistä
sekä työntekijäin käyttä­mistä
porvarillisten puolueiden hy­väksi."
tyi. alkoi tyOfiestO ttdU IcvottaoMfcaL
Se JIrjesti «iniolkairiBokMdCite Ja
mtelennftoltnkria io beti aUtynltkH
pUvloikdDOonnottoa IMS. K u n M -
tjreduskunnassa huhtik. ISOS oU klsl>
telttviaft tTövienJirJestOJen vaaUol-keimnKUstusta
koskeva vaatimus. lyb-tyi
tyfivftcetd ratkaisevMUi hyllkkiyk-seen.
nupUvilll kokoontuivat Hel-dogin
tarOUUset Ja kaikkialta matsta
tulleet .tySvSenJirjestajei» edustalat
SauUtie&toriUe. misa maxssivat pii-rittfimfiin
sUtytalCML Kello 3 saakka
yöllä srtsosken kansa odottaen rat­kaisua.
Valtavasu painostuksesta
huoUmatu sUiOft suhtaantulvat vaa­timukseen
kieltivfistL Siksi p U vU
sanotaan "sUtyJen hftpeipäiviksl'.
Säätyjen kleiteinen suhtaantuipdiM»
kansan oikeudenmukaisiin vaatimuk­siin
aiheutu työläisten keskuudesM
voimakkaan suuttumuksen. Totmln-tataalu
oU koritealla, mutta B. Valpas
sosdem. puolueen edustajaxu ketaoltti
kansaa tällä kertaa hajaantumaan,
koska siinä- tUanteessa ei väkivaltal-
METSÄSTÄJÄT JA KALASTAJAT!
RUOTSALArSIÄ
idersson's "Mora" metsästys- ja tuppipuukkoja
• • • • • • • * • • •
^0. 347 — "Mora" metsästyspuukko, hinta $3.7S
Ruostumaton terä ja helat tupessa,
^0. 27 — "Mopa" metsästyspuukko. hinta $4.7S
Ruostumattomat helat veitsen päässä ja tu­pessa.
"Mora" tuppipuukko. hinta $5.50
Ruostumattomat hopeaiset helat tupessa ja
veitsen päässä.
Jo. 22 —
^0. 1 3 - "Mora" tuppipuukko. hinta .
Erikoisen halpa tuppipuukko.
$2.25
Veitset ovat ensiluokkaista ruotsalaista tekoa.
Tilatkaa osoitteella:
VAPAUS PUBLISHING CO. LTD.
Jox69 Sudbury, Oniario
Kuten edellä olevasta lainauksesta
näemme, puolue hyväksyi ohjelmak-seen
taistelun työväeriiliokan vapaut­tamisen
tuotantovälineiden yksityis­omistukseen
perustuvan kapitalismin
kahleista.
Lähimpänä vaatimuksena oli m.m.
eduskuntauudistus, Jossa vaadittiin
yleisen ja yhtäläisen äänioikeuden 11-
.saksi myös yksikamarlsen eduskimnan
muodostamista. Näitä vaatimuksia
päätettiin lähteä tiukemmin tukemaan
suurlakon uhalla.
Puolue oli noina tsaristisen sorron
vuosina lujittunut. Se oli herännyt
itsenäiseen poliittiseen toimintaan
omien vaatfinusten puolesta. Se oli
joutunut demokraattisen vallanku­mouksen
veturiksi. Ollen suhteissa
Ruotsin Ja Venäjän työväenliikkee­seen,
se oli saanut vaikutteita etenkin
viimemainitulta taholta, sillä Suomen
työväenliikkeen saavutukset tai tap­piot
riippuivat suuresti Venäjän työ­väenliikkeen
saavutuksista.
sln keinoinkaan olisi päästy sen p l -
semmälle.
Tilanne muuttui kuitenkin verraten
pian toiseksi, sillä taarismln a&Nna ve-näläls-
Japanllalaen sodan UpiOolden
Ja eri puolilla Venäjää heräävän kan­san
tyytymättömyyden takia alkoi
huomattavasti heikentjrä. Tämä uusi
tilanne i(ntoi myös Suomelle mahdol­lisuuden
tiukemmin »»»«tf^Ha oikeuk­sistaan.
Joukot liikehtivät voimak­kaasti
vafitlmukslensa puolesta. Puo­lueen
Johto ei kuitenkaan nähnyt t a ­pahtumien
kulkua eikä ryhtynyt Jouk­kojen
Järjestämiseen vallankumouk-seUista
taistelua varten, mikä ei enää
ollut vältettävissä. Venäjällä Upab-tuvasta
vallankumouksellisesta liik­keestä
puoluejohto pyrU olemaan
erossa ymmärtämättä, että taistelu
ALENNUKSELLA
VOITTAMATON KANSA
K i r j . Vasili Grossman
Jäimittävä, realistinen kuvaus rintaman arkipäivästä, taistelusta Ja
|*<J^ voittaneista miehistä.
Sl<L 248 HiTua Hinla $1.00
MYRSKYN SYNNYTTÄMÄT
KIrj. Nikolai Ostrovski —
jonka piti ilmestyä kolmiosaisena, mutta keskeytyi tekl-
^ Kuoleman takia, kuvaa Puolan tapahtumia ensimmäisien maafl-
"*^»«^n aikana. JÄNNITTÄVÄ ROMAANL
Sl<i. 228 Bivua Hinta $1.00
^PAUS PUBLISHING CO. LTD.
^ Sudbtiry, Ontario
Aänioikeustaistelu
Saadaksenune jonkinlaisen kuvan
Suomen työväen äänlolkeustaistelusta,
on luotava lyhyt katsaus silioisiln val­tiollisiin
oloihin. Säätyeduskunnassa.
joka muka edusti Suopien kansaa, o l i
edustettuna neljä säätyä: aatelisto,
papisto, porvaristo ja talonpojat. Aar
teliston edustus perustui syntyperään
ja papiston virka-asemaan tai ar­voon.
Tämän mukaan aatelisto Ja
papisto, joita oli noin 10,000 henklKMl,
voivat lähettää valtiopäiville 300 edus­tajaa.
Tämä oli mahdollista siksi, et­tä
Suomessa oli 240 aatelissukua Ja
Jokainen suku sai lähettää valtiopäi­ville
oman edustajansa. Papplssää-dyssä
taas olivat arkkipiispat ja piis­pat
itseoikeutettuja edustajia.Ja hei­dän
joukkoonsa kuuluivat myös y l i ­opiston
opettajat.
Porvarissäädyssä edustus Ja ääni­määrä
perustui varallisuuteen. Mies
jolla oli tuloja esim., 10,000 markkaa
vuodessa, maksoi veroa 25 veroäyristä
ja sai äänestää 25 äänellä. Täten
pcrvarisäätyä hallitsivat suurituloiset,
sillä yksi 25 äänen öhlistaja voi ää­nestää
25 yhden äänen omistajaa nu­rin.
Porvarisäätyyn valitsi Jokainen
kaupunki yhden edustajan Jokaista
täyttä 6,opo asukasta kohden. Por­varistolla
oli vain 80 edustajaa; Joiden
piti edustaa noin 340,000 henkilöä.
Talonpoikaissäädyssä oli äänioikeu­den
ehtona maan suuruus Ja vaalit
suoritettiin välillisesti. Sen toimitti­vat
maanomistajaln valitsemat valit­sijamiehet.
Tähän säätyyn kuului
noin 2,400,000 henkilöä, mutta sUlä oU
vain 140 edustajaa.
Työläisillä el ollut edustusta lain­kaan,
sillä äänioikeus oli omaisuus-,
virka- ja tulosensuksella rajoitettu.
Tästä näemme mifen^ vanhentunut
Ja epäoikeudenmukainen säätylaitos
oli Ja miten huonosti valtiopäivät
"edustivat" Suomen k a n ^ sekä kuin*
ka oikeutettu työUUstm|i|aatima ääni­oikeus
ja valtiopäivätraofefus oli.
Taistelu äänioikeusuudisttdcsen puo­lesta
kehittyikin niin voimakkaaksi,
että kaikki valtiopäivillä olleet puo­lueet,
paitsi ruotsalainen jtaolue. se­littivät
"periaatteessa" kannattavan­sa
yleistä, yhtäläistä äänioikeutta.
Työväki oli varsin aktiivista ja pani
toimeen mielenosoituksia äänioilEeu-den
puolesta Ja samalla., vaati sääty-valtiopäivien
poistamista Ja tsarismin
sorron lopettamista.
Työväen poimistukset tibkasivat
kuitenkin Jäädä tuloksettomlkBi. sillä
säätyvaltiopäivät koettivat kaikin kei­noin
viivyttää kansan vaatimusten
esilletuloa. He tsaristista sortoa hy­väkseen
käyttäen pyrkivät Jättämään
•phy^" oiiceudettomaan asemaan.
Säätyjä nähtävästi.; pelotti kansa
enemmän icuin t-arlgnl.
Kun käytännöllinen ratkalni viivit-taarlsmla
vastaan oli yhteistä sekä Ve­näjän
että Suomen työväelle.
Tästä huolimatta vallankumouksel-
Unen lUke kehiUyi sekä Venäjällä että
Suomessa, kärjistyen marraskuussa
suurlakoksi. Suomessa lakko alkoi
Viipuri-Pietari rautatiellä, mutta laa­jeni
pian koko maaU käsittäväksi
suurlakoksi, Johon työväestö veti mu­kaansa
myös vapaamielisemmän sivis­tyneistön.
Rautatientorilla pidetyssä suuressa
Joukkokokouksessa hyväksyttiin oh­jelma,
Jossa vaadittiin puhe-, paino-,
kokopntumis- Ja .yhdistymisvapauita,
perustuslakia säätävän kansallisko­kouksen
koolle kutsumista uuden pe­rustuslain
säätämistä varten, yksi-kamarista
eduskuntaa J» äänioikeutta
kaikUle 21 vuotu täyttäncfUle sekä
bobrikovilalsten virkamiesten eroitta-mlsta.
Suomen kapitalismin edustajat, Jot
ka olivat vielä pari päivää sitten suh-taantuneet
ivalla työläisten vaatimuk-siin,
pelästyivät työläisten valuvan
voimakasta Ja yhtenäistä esiintymistä.
Pelkoa lisäsi se, että heillä ei ollut
varmuutta sUtä miten asUt Vmäjällä
kehittyvät Ja voitliioko näin ollen luot­taa
tsarismin apuun.
Suurlakko Venäjällä kuitenkin päät­tyi
siksi, että tsaxismln Jouduttua te­kemään
erältä myönnytyksiä, porva­risto
sai omat vaatimuksensa tjrydy-tetyksi
J ^ siirtyi taarismin puolelle
kansaa vastaan. Samoin kävi myös
Sitomessakin. Vaikka porvaristo oli­kin
kansan voimakkaan painostuksen
alaisena pakoitettu tunnustamaan
työväen äänioikeusvaatlmuksen, niin
sen toteuttaminen muka piti tapah­tua
"lailUsto" tietä, säätyeduskunnan
kautta. Porvaristo alkoi neuvottelut
kenraalikuvernöörin kanssa, koska
katsoi päässeensä tarkolttutensa pe­rille.
Suurlakko oli tyydyttänyt por­varien
vaatimtikaet Ja he ryhtyivät k i i ­reesti
toiminpiteistin sen kusettami­seksi,
siirtyen täydellisesti tsarismin
puolelle.
Tämän huomioiden päätti Kansal-lislakon
Kesktiskomitea ehdottaa l a ­kon
lopettamisu Ja kutsui sitä varten
7.11.1905 yleisen kokouksen Senaatin
torille. Kokous pääUI lopettaa lakon
Ja hyväksyi päätöslauselman. Jossa
sanotaan mm: "Koska lakon Jatkami­nen
tällä kertaa kahta vihollista
(tsaari Ja <«na porvaristo, kIrJ.) vas­taan
on mahdoton, sen äärimmäisyy­teen
pitkittäminen olisi hyödytöntä
voimien tuhlausta, on sen mipkei lak­ko
keskeytettävä Ja varustauduttava
uuteen, vieläkin ankarampaan tais­teluun.
Jonka Suomen proletariaatti
tästä lähtien tulee ahdisUmaan por­varistoa
Ja sen turvattuja etuoikeuk­sia
vastaan." Vaikka lakko livetet­tiin,
niin talstehunleli el kuitenkaan
talttunut, eikä saavutuksia pidetty
rUttävinä.
Jo ennen suurlakkoa, vallanku­mouksellisen
nouBup yhteydessä, oli
puolueeseen. UTt^ili^ huomattava
Joukko dvii^yneiitöfc. Joista muodostui
teoreettiseen Ja käytännöUlseen mar­xilaisuuteen
pyrkivä suunta, ns. "sU-tasaareUltef.
Tämän smuinan huo­mattavimmat
miehet olivat. O. V.
Kuusinen Jä Yrjö Sirola. Ennen suur-lakkotapafatumiakln
oli heidän vai­kutuksensa
tapahtumien k u l k u un
huomattava, mutta lakon Jälkaen a l ­koi
puotueeam "«Iltasaarelainen" kau­si
Ja tänä kautena pucdua kasvoi u l -
konaisesU sdcA lujittui sisälsestL Suur­lakon
kokemustai opettamana uusit­t
i in puolueen Jobto j a a i l r i v t t l ln T u ­rusta
BOsiBkiin. PuoUtesUiteerlksi
valittiin Vrjö Sirola.
AänioikeostalsMoa jatkettiin. K un
iouhik. U05 säädyt kokoontuivat, niin
eri putailla maato ott taas mlelencMol-tuksia.
Maaseudutta m l i edustajia
Netsäfyöiäisen
numeroita puuttuir
Suom. Arkblosta
Canadan Suomalaisten Arkiston ko­koelmissa
ei ollut tolsU vuotu sitten
ainoatakaan Metsätyöläinen-lehden
numeroa, m u t u sen Jälkeen on arkis­to
saanut kansalaisiltamme tämän
lehden numeroiu siinä määrin, e t u
kokoelmistamme puuttuu «toPMtaan
aeuraavat numerot:
Kaksi ensimmäistä monUtudtoneel-l
a painettua n u m c ^ vuoiM^t*
Kirjapainossa palnettaja' puuttuu
vielä numerot « (toukokuu) ja 11
(joulukuu) vuodata
Vuodelta 193» no. a (helmikuu) Ja
numerot S - « . heinäkuusta lokakuu-hun.
Vuodelu 1930 numerot S ja e, mar-raskuulu
Ja Joulukuuiu.
Vuodelta 1931 numerot 8 Joulukuul.
taL • ' • • • ,
Vuodelu 1932 numerot 8, 9 Ja 10.
Vuodelu 1933 kaikki numerot paitsi
a. 3, 4 Ja 6.
Vuodelu 1934 kaikki numerot paitsi
1 Ja 2.
Vuodelu 1935 kalkki numerot paitsi
numero kaksi.
Keholtamme kaikkia henkilöitä,
joilla on uUella tämän lehden nume­r
o i u , urkasUmaan kokoelmansa Ja
lähettämään edellämainitut puuttu­vat
numerot arkistollemme, Jos niitä
U^tyy. Lehden muutkin numerot
ovat tervetulleiU kaksoiskappaleiksi
ynnä muihin Urkoituksiin.
Lähettäkää kalkki lahjoituksenne
osoitteella: FInnlsh-Canadian A r c h l -
ves. Box 354. Sudbury, Ont.
Canadan Suomalaisten Arkisto,
H. Sula, arkistonhoitaja.
laiset
viettäneet
kesän juhlaa
VaaeMvcr. — Skandinavlalalsten
Keskuskomitean järjestämä vuotui­nen
keski-kesän Juhla on taas ohi.
Juhla oli erittäin onnistunut. Ylei­söä
oli noin S.000 henkeä Ja Ulvaskln
pysyi kirkkaana koko päivän. Joten
Juhlayleisö voi nauttia Ihanan lAivän
Ruotsalaisessa Pulstmsa.
Juhlan ohjelmassa oU monia ar-vokkaUa
yksityisiä Ja Joukkoesitykslä.
jolsU malnltukoon ruotsalaisen kan­santanssiryhmän.
ukralnalaUten Jou-hioikcsterin.
suomalaisten sekakuwon.
norjalaisten kansantanssiryhmän a r ­vokkaat
esitykset. Filosofi Watson
Thomson piti lyhyen JuhUpuheen. Jos­sa
hän erikoisesti korosti rauhan tar­vetta,
voidaksemme ed^leen kehittää
kulttuuritoimintaamme.
kesH-kesän kunlngatar-kilpaUuun
osallistuivat Ruotsin. Norjan. Suomen.
Tanskan Ja Islannin kuninkaUreh-dokkaat.
Kilpailun voitu Tanskan eh­dokas
June Trlp, Jonka kruunaukaen
suoritti viime kesäinen voituja, islan
tilainen miss. Donna Torfason.
cmjelman päätyttyä yleisö kulutti
aikaansa tanssien, slkäU kuin se sel­laisessa
tungoksessa oli mahdolUsU.
Sellaiset henkilöt. Jotka eivät Unssl-neet,
huvltUvat' Itseään monenlalsUla
ajanvietepeleillä. Lapsille oli urhei
lua.
Juhla oli yleensä mitä onnistunein.
Teki erittäin mieltä lämroitUvän vai­kutuksen
se U p a j o lU Jokainen osal­listui
Juhlan JärJestänUseen. Skandi­navlalalsten
keskuskomitea haluaakin
khttää kaikkia niitä, jotka tavalla U i
toisella auttoivat juhlamme onnistu­miseen.
— Carl Brickson.
vänä oU suuri mielenosoituskulkue j a
kokous, missä hyväksyttiin Sirolan
eidttämät ponnet.
Keväällä 1906 äänioikeuskysymyksen
esille tuUessa säätyvaltiopftiviUä oU
uusia suuria mielenosoituksia. Tou-kok.
28-29 päivUiä Joutui asia sääty-eduskunnassa
ratkaisuun. Työläiset
piirittivät Säätyulon Ja lUkehtivät
kärsimättömästi. Tämä painostus sai
aikaan sen, että työläisten vaatimuk­set
tulivat likiplUen hyväksytyiksi.
Äänioikeus Ikäraja Jäi kuitenkin 24
vuodeksi, Joka muutettiin 21 vuodeksi
vaata 1944. Työväestö oU vihdoinkin
Uistelullaan saavuttanut merkittävän
voiton.
Taisteluiden tuloksena kasvoi puolue
noina vuosina voimakkaasti. Puolu­een
Jäsenmäärä, Joka 1904 oU 16,000
o l i y. 1906 jo MfiOO. Yhdistysten l u -
kimiäärässä Upahtul yasUava nousu.
Ti&yt^aUi eU voimakkaan kehityksen
aliua.
Itsenäisyystaistelu
ja luokkasota
Elokuussa 1014 alkanut maailman
soU muodostui murroskohdaksi Suo­men
työväenliikkeen elämäsi, vaikka
niaa ei joutunutkaan souUntereeksi.
Maassa Julistettiin voimaan soUtila
ja toimeenpantiin ankara ennakkosen­suuri.
Työläisiltä kiellettiin lakko-oikeus
Ja Julkaistiin lukuisia multa
polkkeusasetuksia. Joilla kaikin Uvoin
rajoitettiin työväen Järjestötoimintaa.
E r l t U i n ankarasti Joutui työväestö
kärsimään ellnUrvikkeiden hintojen
noususU Ja suoranaisesti ellnUrvik­keiden
pulasU, J oU keinottelu vielä l i ­säsi.
Työnantajat käytUvät hyväk­seen
lakkokkltoa Ja pitivät palkat
mahdollisimman alhaisena.
Näiden olosuhteiden vaikutuksesta
kasvoi työtätekevien tyytymättömyys
Ja työväestössä alkoi ilmetä pyrki­mystä
Uistellen puolustamaan etu­jaan.
Sosialidemokraattisen puolueen
voima nousi huomattavasti. Selvänä
kuvana tästa työväen Joukoissa ta­pahtuvasta'
toimintahalun noususta oli
v. 1916 vaalien tulokset, Joissa vaa­leissa
työväestö valtasi enemmistön
eduskunnassa, saaden 103 edustajaa.
Kun Venäjän maaliskuun vallanku­mous
kukisti tsarismin Ja murti siten
ne tsaristisen sorron kahleet, jotka
sota-aikana olivat rajoittaneet työ­väen
toimintaa, alkoi työväenliike
rynnätä myrskylsesti eteenpäin. Täta
nou.sua kuvastaa esim. Sosdem. puo­lueen
yhdeksännessä puoluekokouk­sessa
kesäk, m7^M. TurkUn pitamä
tervehdyspuhe. Jossa hän sanoo tnm.:
"Venäjän vapaustaistelun aallot ovat
synnyttäneet muidenkin maiden köy­hälistön
keskuudessa kuohuntaa.
Nilyttää sUta, e t u työväki kalkissa
maissa alkaa katkoa kahleitaan. Se
varustautuu voimien ponnistukseen.
Minusta näyttää niinkuin näinä pari­na
kuukautena olisimme kulkeneet
buotnattovalla nopeudella ybtdskun-nalltsta
vallankumousu kobil .
Suomen kansan itsemääräämiK^keus
omissa sisäisissä a^oisa el ole vielä
Hietelnklto antamaan iäädylUe "vU-nieisti
vatoftttrta". JOahik. 30 p i i '
turvattu tässä maassa. Meillä on syyr
tä p<dätä, että joc porvaristo yhä
enemmän pääsee valtaan, n i in ineibin
kohdistuva Imperialismi saa edelleen­kin
tuulta siipiensä alle. Suomen o i ­keudet
nUnollen näyttävät toistaisek­si
turvattomille."
Kokookiesaa <^ myös läsnä Venäjän
So&denL puolueen oikeustosUven, men-shevlkkien,
edustoja S. Cedarfaaum.
Hän lupasi edustamansa ppcrfueen n i ­missä
"puolustaa Suomen etuja asian
tullessa eitlie perustavassa kansalUs-kokoukseHa".
Näin n^määräinen oU
Venäjän <dkelsto sostalidemokrsattien
kanu Suomen Itsenälsyyjkysymykses'
sä.
Kokonaan toinen kanta oli kokouk­seen
aaainuäella Venäjiä ftndfm
puolueen bolshevikkien edustajalla
Aleksandra Kollontaylla. Hän osoitti,
e t u Venäjän väliaikainen haihtua jat­kaa
samaa politiikkaa, jota aikaisem­pi
hallitus on ^soittanut. "Tässä po­litiikassa
on erikoisesti huomattava
suhtaantumUMh Suomen kysymyk-iseen".
sanoi hän Ja jatkoi, "Me val-lankumouksellUet
sosialidemokraatit
vaadinune, että vallankumouksellisen
tilanteen Jatkuessa oUsI ratkaistava
kysymys Suomen itsenäisyydesU. Ja
me kannatamme itsenäisyyden myön­tämistä
Suomelle.aina Suomen eroa­miseen
saakka Venyjän valtakunnas­ta."
Venäjän bolshevikit siis olivat täy-dfUlsestl
Suomen itsenäisyyden kan­nalla
Ja se rohkaisi kokousta asen­noitumisessa
Suomen riippumatto-muuskysymykseen.
Kokous hyväksyi-k
in seuraavat päätökset: "etu puolue­kokous
kannattaen iBuomen itsemää­räämisoikeutta
vaatii, etu Suomen
kansan eduskunnan on saatava päät­tää
Ja määrätä valtiollisesta vapau­desta
Ja että on myönnetUvä mahdol­lisimman
varmat takeet Suomen va­pauden
turvaksi."
Työväki astui itsenäisyystaistelun
johtoon. IMon ajatuksen oli Kuusisen
alustuksen pohjalla hyväksynyt jo
puolueen'Oulun kokous V. 1906. Kuu­sinen
alustaessaan kysymyksen edus­kunnan
tilysivaltalfuudesta, esitti pe­riaatteellisesti
kysymyksen Suomen
itsenäisyydesU Ja sUU saakka se oli
puolueen ohjelmassa Ja vaatimuksissa.
Työväestön pyrkimys oman aseman­sa
turvaamiseen liittyi kilntaästi Suo­men
Itsenäi^yyskysymykseen. Venä­jän
väliaikainen hallitus nähtiin sa­manlaisena
uhkana kansan vapaus­pyrkimyksille
kuin tsarlsmlkln.
Suonien porvariston pääosan kes­kuudessa
tunnettiin sensijaan tarvet­ta
pysytallä kUnnl väUalkaisessa halU-tukseasa
ja tunnustaa se ilman muuta
tsaarin oikeuksien perijäksi, siis myötf
Suomen haUitaiJaksl. Syynä tahän
oli porvariston pelko kansan vallan
laajentumisesta ja pyrkimys säilyttää
edes Jonkinlainen selkänoja s l U vas­taani
Kun eduskunta työläisten painos­tuksetta
hyväksyi ns. valtalain. Joka
koski Suomen itsenUiäräämisolkeutta,
sai se Suomen taantumuspiirit vas­taansa,
koska he pelkäsivät riistoetu-
Jensa supistumista. Jos väliaikainen
Venäjän hallitus ei seisoisi enää niiden
takana. Niinpä väUaikalseh hallituk­sen
valtalain hylkäävää paatosta Ja
sita seurannutta eduskunnan l a i t o nu
hajoitusta Suomen porvaristo terveh­t
i k in ilolla ja antaantul taas sortajan
puolelle kansaansa vastaan. Työväen,
liike Jäi itsenäisyyden taistelijaksi.
Suurlakon aikana 1917 Suomen Itse­näisyys
Joutui uuteen vaiheeseen.
Suomen porvaristo, pelästyneenä Lo-kakutm
vallankumouksesta Ja Suomen
työväen suurlakosta, ryhtyi nopeasti
vaatimaan Suomen irrolttamlsta
Venäjästä Ja maalle taydellisti
itsenäisyyttä. Suomen porvaris­to
tunsi selvästi, etta bolshevistinen
hallitus el antanut minkäänlaista tur­vaa
työläisten Ja t o r n n r l en voimakas­ta
liikebtimisU vastaan, vaan sen ole­massaolo
päinvastoin rohkaisi Suomen
työtätekevien taistelua oikeuksienta
puolesta. Tästa syysta tapahtui por­varillisten
puolueitten kannan muutos
itsenäisyyskysymyksessä.
Suomen Itsenäisyyden tunnustami­nen
tapahtuikin Venäjän työUUs-, so­tamies-
ja talonpoikalsedustajaln
Neuvoston toimeenpanevan keskusko­mitean
toimesta tammikuun 3 päivänä
V, 1916,
Suonten porvaristo ei kulunkaan ol­lut
tjrytyvälnen. Ty6vie«tön kansan
etujen puolesta käydyUsä taisteluissa
kasvanut voima oä sen valtapyrkimyk-sUle-
uhkana. Porvaristo halusi anas­taa
itsesilvyden vain itselleen. Käi-
Tiistaina, heinäkuun 5 p., ^T^ikn^iJiil^^^m^ii^.^..^
U pyrkimyksiä edistääkseen ae lyhtyl
hyökkäyksen valmisteluun t y l M a a tM
vastaan. «unJrhMkuftfiat iHrtftjjir»»»"
maan vlraUisiktf aoUvoiaBilsd. Ite^
sasta kouluau otevat ^JMO |l«ki(tt
palautettiin «Mcaan moitamkadla
kotimaahan johtamaan kanaali vaa­taan
kobdistttvaa v^rUeikUL NiMivat-tehijen
tuloksena ott keUnurUUata Sak­san
ylelskunnalta «aatu takeet sUti.
e t u Saksa tulee ^ lähettämään aim-
Joukkoja.
Porvariston hyökkäykseen tammi­kuun
lopulla 191» työväeatö vastasi
vaUankumoukaeUa. Taistelussa d
suinkaan oUut kysymys Suomen
nälsjrydestä. sillä sehän oli io myön­netty
aikaisemmin. Pälnvaitoln por­varista
luokkactujaan ajaessaan myi
itsenäisyyden kelsarllllseUe Saksalla.
Joskin Saksassa tapahtunut vallanku­mous
esti Suomen Ulttämlaen saksa­laisten
imperialismin täydeUlsUn kah­leisiin.
Luokkasodassa oli kysymys
silta, kuinka nuorts. Itsenälsa Suomea
tullaan hallitsemaan. HallUaapko a l ­ta
vähemmistönä olevan porvariston
luokkaetujen hyväksi kansaa vastaan
tai kansan kokonalMtuJa silmällä p i ­täen.
Suomen työväestö Ja torpparit tals-parva(
l•to^vl•^Hmi
vottBknavidia.
ka iMkutcttUo fvrMrtciktt.)^
vaikka tyHvtenluokkä vhm»^
vittftvällä «aakuudeUa tfOniiit «^1^^
haa. et ae kuio^inikttan
himman tamritt pClTtnlkia tiftflM»^
llikkaen j f f i ^ f »TrT"ftjittft rt11y<*f i I r t M i P '
ia tulevalsuutflatt Ja la0ttimidoWMft
iyMätekevien jöokkoMiniaii ' tjM»
muuttueata. Yksinia vaialdiiMBlJUB
näiltlk^iykman ja |rwilwh9nhMininl
den uhkan aina MUlyaMi a « l ^ ää^
udsUk alaea taisteNmMtnaii fiia^
vaikoUtcn *^pa«Ml«l»'* olcvK^ tyft-väestön
w»4«i'imw>Ät iatkälttat t<imln«'
taansa. «enkin ^ranMlkMi otettitn
toveteiden auttamlakn vttt laatat Jou­kot
mukaania. "tiauMm koi^ n i i -
tomaiseatl. että ciMb*tn «1 TOkU; o i k l
palata. • ' -
SoMtan. puolueM olkalMojoltto;,J»*
ka oU saanut armon valk^ailU Rrtkva^
Ultä. näki työväastao kartinniaiai
pahtuvan talstaluhöiCm aiMiimii. V i
P A U O N om^h
HEIDÄN 25-VUOTISEN YHTfilBEP^.
MÄNSÄ JOHIX>STA TOIVOTTAVAT
SEURAAVAT SUKULAISET, YS­TÄVÄT
JA TOVERIT;
V
Anita, Sinervä ja Eero
LeveälBhtl
Ella Ja Jalmar Luoma Ja
Margaret, Huntsville, Ont.
Mamie ja Pauli
Leo, Bruno, Aili ja John
Roininen, LockOTby, Ont.
Väinö Leve&lahti,
Mattawa. önt.
Elina ja Kalle Kajgfider
Kaisa ja L^uri Ni^mi,
Työn Puisto, Lockerby,
Hilma ja Matti Rasmus
Olga Telin
Anna ja Arvo Suomela
H. ja V. Holma
E. Ja Aug. Laitinen
A. ja J. Hauvonen
Maissi ja Mauno Siren
U., W. ja T. Niiranen
Aino ja A. Seppälä
Erica Bartucco ja Sigrid
Lahti
Lydia ja Alex Anderson
Helmi ja John Latva
Martta ja K. Kitjanpää
Helvi Ja Sulho Perälä
Vera varady
Ada Ja Jallu Kilkki
Meeri ja L, Alanko
Lisi Hakala ja Aune
Helmi ja Kalle Lämpsä
jÄ.päSt:::--v.. .;
Aurte Rtiotsala
Vini Ja Sam Kokko
G. Simdqvist
IVyne; ja Kalle Latva
fietfiiy Ja Sulo LaivA
Arina HiBlnil i * • '
Mafioi-ie jn Jokh tiiitinen
^nfpi Lattri Jokinen
Si»ltiia ia Carly Ano
tetnpi lä John Se^a
Ida ja John Lehtlneh
Ali ia Vilho fiöinltiai»
Kalrin, Elli |a Liiuti Latva
Mr. ja mrs. A' Kangas
Vill^ Korhonen
Anna Elo. .,, . .
Irina; Iria ja M. Heiska
B^rtha ja Matti Romberg
ja lapset
Laura ja Sigge Carlson
Lempi ja Ana6ro
Ida KCinl
Esther, Albert jä Eino
Mäki
Tyyne ja Sulo Salminen
Jenriy Tayneh' •
Lempi Jaiitiinen
Sähkiitonoihaofanlttalm
Olga ja Hannes Sula,
Sudbury, Ontario.
D O N - H A A L I L L A T O B O N T O S SA
K E S Ä K U U N 25 P^NA l i l ^ .
KIITOS
Lausumme stdimPKit luHqktemntt sukulaisUU, ystä'
vUle ia tover&Ue taapuessameiiiettämiänyMen*^
torikkaimman Ulan kamamme. Erikoiset kHUtktetSi'
nerväUe ja EeroUe järjettäessänne tämän odöttämaitO'
man juh*atUäi$uud€n. Samoin iUän äkktrllUemibif^ii
ja erikoisetu Jäälle hyvästi käjtvista. KHtot -m>ok'^
käasta rakaiahjasta. Kiitos: J. LatPaUe- iftiitiinfti^sm-'
vasta puheesta, JaUuUe,KaUeae ja BväUe sMotid iikä
Selmalle ja Tauniitlk ihaiiiisiallauluista.
Tämä Uta tulee säilymään kauniina ptuitttm t^
mämmeiltään saakka. Jatkukoon ystävyys jd tav^nm'
edelleenkin keskuudessammet
A I N O ja J O H N Lm/^BÄtAHN
15DORVALRD.
T>t1