Vapaus, September 19, 1950

              Jf-^^V^,^^
lllpiinr 2 Tiistaina, syyskuun 19 p. — Tuesday, Sept. 19
(UBEBTV) Independent.Xabrar
'Ofgafi of FinnUlt Cansdlans/'
! tabllshed Kov. itSa^mn. Auttiotfzfed^
: as second class mail tqr tbe Post
Office Department, Ottawa. Pub"
lisbed thrioe weekly: 'tttetdatnk
31»irsday8 and Saturdäyi fty Vaitaitf
Pabllshing Company Lttf^ at tOO-AS
Elm St. W., Sudbu^, Ont., Canada.
Telephoxies: Business OlUee A^^OM.
E d t t o r i a l Office «HI285^ meatasu
B. euläL E d i t o r W ; E i d t m ^ BSalBss
addiress ttoi es. ^^m^ Ontäm
TransIaUon free d chatge.
TILAUSHINNAT:
Canädässtfr I vk. 0JOO | ^ |g
Suomessa; 1 vk. 7.00 0 kk. 425
H i
MagnusoH on kyirykas^ mutia
liiii
I
l i i
i l
mm:.
mm •
- Kuten tiedetään, Montrealissa pidetty TLC;n -vuosikonventioni
i aloitti paheellisen punakauhun lietsonnan varjossa itsetuhoon johta­isi?
van hajoitustyön, jonka ilmeisenä taricoituksena on hajoittaa ainakin
kuusi hyvin tunnettua ja taistelukuntoisia -unioa: Kalastajain unio
; BC:ssa, Metsätyöläisten unio {DSWU) Ont., Vaatturien unio, kuri­ni
nallistjröläisten uniot Port Arthimssa j a Vancouverissa sekä tekstiili-
Slif^läisteri kansallinen iinio. Selvää on,^cttä mitä pitemmälle känni-fjbalismr
kehittyy TLC:n riveissä, sitä enemmän joutuu "väärin" ajat­i
n iejerrfa uniöita taantumuksen mestauqjölkylle.
- K a i k k i yllämainitut uniot ovat progressiivisen ohjelmansa perus­ilmeellä
saavuttaneet suuria parannuksia jäseniensä palkka- ja työ-
|; olosuhteisiin: Ne kaaki tunnetaan unioina> joiden riveissä toteu-
; tetaan demokraattisia menettelymuotoja.
^ Mutta Canadan suomalaisten keskuudessa on metsätyöläisten unio
|r^(iLSWU> ehkä kaikkein parhaiten tunnettu. Samalla voidaan todeta/
i*;että metsämiesten union asiain käsittely TLC:n kökoiÄsessa oli to-
'0. diHlinen siliinieii avaaja.
Kaikki maanmiehemme tietävät, että Ontarion metsämiehet olivat
' ' 1 ^ 2 0 vuotta sitten yhteiskunnan hylkiöiden kirjoissa, Heidäni
ifkalkkarisa oli otemätfomari pieni. Työpäivää jatkettiin soHituvafoilTa
illoin^ ja aamuin varsinkin ajoaikana. Kämpillä ei ollut pesupailckoja-
' kaa», puhumattakaan nyt muista mukavuuksista., Kaikki tämä on
i.; |?Xt^ muistojen joiikossa, kiitos LSWUn avull» ja kautta käydylle sit-ftÄlfe
(aiätelulle. Mctsätyöläisetkm elävät nyt siedettävissä oloissa ja
I;' salavat raskaasta työstää» osapuilleen samanlaiset palk^it kuin muutr
« h työläiset.
'» ^Mmta nyt ovat nämä kaikki saart^utuks^ vaarassa. Kieltäessään
i ^ÄfJB^ce^ yritti Mel-w
t ää Ontarion metsämiehiltä oikeuden laatia oman ohjelmansa, esittää
in omat vaatimuksens^a ja Tähettää omat edustajansa, Toisinsanoen,
CfeifaHon- metsämiehtlfe sanöfaan, 6ttä niideii^ täytyy alistis* ife^-
' "faliäottomiksi ropoteiksi, joille sanotaan, että takaisin mennebyyteen
"'(ftfi^^alaftava. Tämä tuli hyvin kouraantutttuvanW lavaflb esiift'
; ; ; j f^qe Magnusonin tapauksen käsittelemä
...-/ TkdoHtaessaarty että Ontarion nietsä(y'MisUn union edmtaja
; " • •< Bruce Magnusön tin ''kerettUäis^f^l^c^i^^ konv&i^
' • 'tidnista, Gtobe and Mail lehden
-/jst sanoi uutistiedossaan, että "Mr, Mdgtiui&tt ote Häsetmnisfon
'"'V.y^si'kyvykkäin ja pidättyväisin puJremes'% ja mä "tmimpaa^
,, ;miehenä hän on vienyt tärkeätä osm (kih^^nHesten- mipn)
'' ' ttteisäiyöläisteit mio-osastoti periisfitrtihessäitii^^
" r * . jäiirtcrt luottamusta." 'mMm-m^^^ ^'':Jmm
Edeireen mr. tis^ selitti, että oiliteistolaistöl^^^
- liiicsten union johtokunta on jo a i l b i s e m m i n ' suunititel&t toimeri-
^ p i t e i t ä Ontarion metsämiesten union johtoa? vastaan-,- mutfa; oit yfiä-iiriökinituistai
syistä (Mägnuson fcyvykkyydeii^j* jäsenisl!<w¥'katt*iaftibsett
2i vuoksi)-" pidättynyt hajoitustyöstä.
•^'^ H^arghuson' tunnustettiin siis TLCn ft<)«veii^on1ss»kyvykMäksi'^«
:^'heksi, joka nauttii Ontarion metsätyöläisten fuottamu^sta, ^^H^^
-'-.et syytetty minkäänlaisista virheistä — pufiVitokttä^
muksistä r— tehtäviensä suorittamisessa, .Ainoa, «ijstä häntä "syytet-
S tiin'^ ölKse; e^ tätvähemmäa^'punaineii?' ts. Mag-^
^l^nus^illaöh joitakin vääjiä.aja^ jöideii suKtewt TLGrftoikeis*
tiyohfo periaatteettoman Itartnäii julistiiittalla: päatös-puheenjohtajan
Marc Frähcqih suu käiifta: Kom-munistin
asiassa . . . hän on syyllinen siihen asti, kunnes hän voi
i^ifieille tyydyttävästi todistaa öltvartsa syytö».^^
" ! Ja-4älläislllä '•perusteilla" puolustetaan muka brittiläistä demo^
' .' kratiaa^ jonka- käsityskannan mukaan pitäisi olla niin, että kaikki
0 iljmiset ovat syyttö^
rT;;^;: on vain unhoittanut sen, että äskettäisen rau-
•^;!(taHetyöläistett lakon aik esim. Chicago Tribune vaati yhdysval-talaisten
ja canadalaisten rautatietyöläisten< julistat)iustft isänmaan-jÄttur^
e^ — sen vuoksi kun he konservätiivisuudes-taan
huolimatta; joutuivat Tivijäsenten painostuksesta vaatimaan
palkankorotusta jä työpäivän: lyhentämistä: suurie» rahan koritrölloi-miltä
rautatieyhtiöiltä. ;
Bruce Magnusonin asian käsittely TIAZM köhventionissa olisi nau-run
'ja ivan aiheinen kysymyb ellei se olisi niin vaarallinen Ontarion
~ metsämiesten elinmahdbllisuuksilfe ja koko tämän maan uniofnistiselle
-liikkeelle. Selvää nimittäin on, että Ontarion metsämiehet eivät hy-
'J. väksy sitä> että ¥hdysva^täih hallituksen välifio^fepärtmentinf asialla-i^;
liikkuvat miehet saavat määrätä mitähe ajattefevaf, mitä V a a t i m u k s ia
esittävät ja ketä edustajikseen valitsevat. Me olemme melko v a r -
'/mpjai; siitä, että Ontarion metsämiehet viittaavat kintaalla moiseen
r "demokratiaan' ja sano\'at, että te haluavat päättää itse omista
• asioistaan, omistit vaatimukastaän ja omista edustajistaan. Toisin-
«• sanioen metsämiehet nousevat yhtenä miehenä suojelemaan uniotaan
» jä unionsa kyvykästä johtoa, mikä nauttii jäsertistön täydellistä
* luottamusta.
1 ^amä luonnollisesti tarkoittaa taistelua. Jos Yhdysvaltain vältio-
^ departmentin palkkarengit luulevat, että he v o i v a t Ontarion metsä-
Jm'iMen yhtenäisyyden hajoittaa, ne ryhtyvät epäilemättä samanlaisiin
* reittauksiin Ontarion metsämiesten uniötä vastaan, mikä on ollut V i i -
^ meyuosien aikana kaivosmiesten mainehikliaän union, Mine-Mill
union osana.
Minkälaisen muodon hyökkäykset metsätyöläisiä vastaan tulevat
saamaan ja minkälaisiin vastatöimenpiteisiiiv metsätyöläisten oikeuk­sien
puöliistämiseksi unio mahdollisesti ryhtyy, sitä meillä ei o le
luonnonisestikaän tietoa. Mutta mitä Valppaämmin metsämiehet
seuraavat asiain kehitystä ja mitä päättävämmin koko jäsenistö osal­listuu
edessäolevien kysymysten ratkaisuun, sitä helpommin edessäole-vat
vaikeimmatkin probleemit on ratkaistavissa.
•YK 16,000 K.C:n
f asii&asfa allekurjoitfanut
i raiifian vetoomuksen
* Vanteoaver. — Yli 16,000 tämän m^a-
«kunnan kansalaista on tähän men-
«nessä allekirjoittanut rauhan vctoo-k
muicsen. Jossa vaaditaan atomipom-min
pannaan julistamista Ja sen en-tEitnmäisen
käyttäjän- sotarikoUlseksl
\ leimaamista, ilmoitti maakunnan
i rauhan neuvosto viime viikolla.
J Ylläolevan llsäkisi ovat useat tuhan-i
net.ulkoUmaJuhlissa Ja puheUlaisuuk-
* siEsa antaneet Joukkovahvistuksensa
i rauhanvetoomukselle. Tällaisia Jouk-
I kovahvistuksla on esim. 5;00O työväen
yhteiseen ulkoilmajuhlaan Ja LOOOOr.
Lakkoaalto kasvaa
Länsi-Saksassa
Frankfurt. — Lakkoaalto, Joka on
kulkemassa yli Länsi-Saksan, osoittaa
uhkaavia kasvamikeä merkkejä. Noin
iff.OOO PranfcfurtlH rakennustyöläistä,
Hampurin siatamal^lälsiet Ja Dysset-dorfln
terästyöläiset uhkaavat lak-icoutua
nyt, ellei heidän palkkavaati-mulcsiinsa
tule tyydyttävää vastausta.
Palkkojen todellinen arvo hintojen
suiuen nousun tähden on viioH^ailrat-na
suurenti alentunut.
Endleottin pubtetilalsuuteen osallistu­neen
rauhan adressille; antama Jouk-kohyväksyminen
^Aft&i Heinonett. Soosta täyttää 79
Vtiottar syyskuutf 10 päivänä; Ylidym-nxie
bnft^luihin merkkipäivän Johdos^
td:.., .
EIVÄTHÄN 80TASAFITAUSTIT
ARMEIJAAN YBDT
USA:n armeijan upseerit sanovat:
Värvätkää armeijaan sotamielteiä, ei­kä;
mukavuuksien etWJöitä.-- AP:n
Tokion uutiekh-Jeen otsikko Olobe and
Mailfssa, syysk. 15 pnä.
• • •
IHMISTEN RAAISTAMINEN
"Joitakin harvoja poikkeuksia l u ­kuunottamatta,
jokainen- amerilckalai
nen.- Joka v. 1938 oli 6-vuotiaS. on ilyt
tutustunut kahdeksaantoistatuhan
teen kuvapieksämiseen, ammuntaan,
kuristamiseen, veriältäkköön Ja kuo­lemaan
kiduttamiseen yksinomaan
"comic" kirjoista, yhdistäen siten i t ­sensä
— ellei hän ole täydellinen ma­sokisti
— urheaan pieksemiseen, am-muhtäan,
kuristukseen, verenvuoda-tuk:
seeh ja kidutukseen jokaisessa t a ­pauksessa.
Tällaisen toistuvaisuuden
avUllä voidaan lapsille opettaa vaikka
mitä: että &ustd on valkoista, seiso­maan
päällään Jne. Tällä kertaa tätä
(toistanista) käytetään siinä mieles­sä,
että lapsille opetetaan — eikä
suinkaan opettaja-ammatin hillityllä
tavalla — vaan leimuavin värein Ja'
kuumalla kielehkäytöUä — että väki-vailantyö
on urheutta Ja että murha
cn kovin Jännittävää. Seuraus siitä,
ellei tarkoitettu sellainen, on koko
nuoremman sukupolven — kaikkiaan
20,000,000 ihmisen — kasvattaminen
siten, että se on tuhansia Ja tuhansia
kertoja tuntenut murhan teosta koi­tuneen
Jännityksen, paitsi, ei liipasi-men
vetoa. Ja leikkipyssyt Ja ammuk­set.
Joita mainostetaan Comic-kirjojen
lehdUlä, nallipyssyt Ja "bb" kiväärit
Jne. ovat antaneet sen: YLEISEN SO­TILASHARJOITUKSEN
IHMISMIE­LILLE;
— G. Legman, Love & Deat, v,
1949. •
Sopimus fiserMtsee^ voittoa, mikäli palkat
ovat k3^s3^yksessav niutta kämppäolojen'
paistaminen jäi kämppätoimtnnän varaair
stnr JA SEciTÄtrs
HoIIywoodin elokuvista on tiu-ha et­siä
tuotteita Jotka palvelevat rauhan
Ja oikeuden asiaa. Neuvostoliittoa
vastaan Ja sodan hyväksi tähdätty
propaganda on täydellisesti kotoria
äbllywoödlssa. Tämä sikisi kun eloku­vateollisuuden
Ja atömipomniin Omis­tavat
samat; piirit — imperialistit. Jot­ka
haluavat sotaa Jä-^is1numaiai hä<-
vltystä. E i ole sättfumSf, että Bilähiäsa
räjäytetyn pommin nimenär oli "Hol­lywood
f ibn Gilda". — George Sa-doul,
Karipvy Vary, Tshekkoslovakfa,
V. 1950.
Muutamissar Vapauden viime nimie-roissa
Oli' Julkaistu pääasiassa- kaikki
ne kohdat Lumbet^ and Sawmill Wor-kers
Union Ja puutavarayhtiöiden vä­lillä
tehdystä uudesta palkkasopimuk­sesta,
Jotka joillakin tavalla poikkea­vat
entisestä Sopimuksesta. Sopimus
suurimmalta osaltaan Jäikin entisel­leen,
sillä pallckataksoja koskevien'
kohtien HsäksI hyväfcsyttiia huomat-vampla
muutoksia vain ruokamaksua
Ja kävelymatkaa koskeviin kohtiin se­kä
JöitäkI» muita pienempiä korjauk­sia,
Ihiten kesälomaa Ja erimielisyyk­sien
sojpimlsta koskeviin kohtiin.
PÄIVÄPALKAT
Päiväpalkkojen korotus 50 sentillä
päivää kohUi merkitsee noirt 7 pros,
nousua selläisUle työläisille, joiden
palkka ennemmin oir $7.15 8 tuniiselta
päivältä. Niille Joiden palkka oli
ennemmb» korkeamiii, kuten kfrves-miehetf;
trokien Ja trtktorieit^ sJJurJt,
koklt^ yib. el korotus'prosenteiesä^ nouse
samaista maä^tt; Niift s a n o ^ ylei­sen
metsämiehen tuntipalkka tulee
näin Ollen olemaan 9S;0 senttiä tun^
nUta, joka ehkä on hiukan yläpuolella
OntaMon sekatyölälsteö keskittk^-
taistft< palkkataksaav ÄbfVesmiesten,
hevosmiesten^ kuormaajietti mekÄnlk-kojert-
trtkktorlen ja trokien ajaneiden
tunti^lkat- tulevat olemaan $0:08^ ja
$1.12 välimailla.
Parhain kohta päiväpalkkoja-koske-vassa
soi^MUksessa on kokkien palk­koja
koskeva; Sen lisäksi, että- kok­kien
palkkoja korotettiin 50 sentillä
päivää kohden kuten muittenkin Ja
että määrittely tehtiin nyt selvem-mäksii
saavat kokit nyt palkallisen
vapaaviikon jokaisen kolmen kuukau­den
kuluttua, Jos edelleen sen Jälkeen
Jatkavat työtä samassa paikassa.
Muutkin keittotyölälset hyötyivät täs­tä
vapaapäivien muodossa annetusta
korotuksesta, Joskaa» el niin paljon
teellisesti tuskin kuorimattomien
puitten pntsenttiitiääiräistä korotusta^
MARGARIINIKTSirMTS
Union jajBenlstö melkein kaikilla
kämpillä on ollut yksimielinen siltä
kysymyksestä, että^mai^arllni Ja pul-verimaito
(powder) olisi poistettava
kokonaan. Huolimatta' valtavasta
puustauksesta £anoma)ebdessä ja r a ­diossa,
ei metsämiesten' makuaistia
margariinia kohtaan'ole' voita'mitat-taav
vaan ovat he edelleöi yksimieli­sesti
sen käyttöä vastaan. ' . K un seh
l i a k s i Canadassa on riittävä)^ -r^tU-kaakln
— voita, niin eivät m^tsi^ie-hct
näe matigarllttbt käyttöön mitään
muuta syytä kuin sen, että sitä käyt­tämällä
voidaan alentaa ruokakustan­nuksia,
mikä työläisille merkitsee
mauttomampaa Ja rävintoairoltaan
huonompaa ruokaa. Siona i ^ ^ ' palk-kailsa
ala-arvolsen^ pulverimaidon
käyttöön nähden.
Sbphnuksesisa el mainita kumman-kaahv
näiden poistamisesta mitään,
joten se kysymys jää kokonaisuudes­saan
Jäsenten kämpillä valvottavaksi
asiaksi. Jo vilm^ kesän' aikana saa­tiin
mairgariinr meikeiii kokonaan
poistätiilcsl ainakin Tbuminfltfä^ärst
alueen' kämpiltä, el' kuitlenkstan- aivan
kaikilta; Samoin 3^inoiita{ben< pui-
Loppujeii lopuksi voImm!esanoä';:et^;
tä Joar.mctsä^läisj^tf soptonö— par-baimj^
Iar tähänastisista tulee äänes­tyksiä
byväi^ytykst. t u l ^ kämpillä'
olemaan voiniäS!äs~unIonfvkämn(i3tdl>
ttnifossa
i l^nddito, Ont. —."I^iäP-^^kntd^e
ifflnn^ lujittaminen. Siihen sisältyy KHtf. kiitävän. ett^-^ÄSäiä se kesä
mahdollisimman'^ ".'hyvistä kämppä-olosUbtelsta
huof^tlinlnen, kämppä^
komiteain, kämppäkokousten Ja ste-ffartien>
avulla ja vielä union ulkopuo­lella
olevien metsämiesten unioon
värvääminen: "
Pa^eripuBitt^ vuoksr
Vapbiis ifilie^^
tänään 4 .sivuisena
Rautatielakosta.Johtavan viiväs-
• tyksen vupksi^'Vapaudella et ole
käytettävissä sopivankokolsts. pa*
pcria. ' Sik^ lehtemme ilinestyy
tänään ja ehkä vielä seorasvallä^
kin kerralla 4-siviii5ena, Heti kmi
tilattu paperi saapna,. Vapaos'
mestyy säännöiUsesti knnsisivaise-
So(»;ss toncsfeffti
näyttämö;^ perus-fetfii
t u ^ r ^ ^kuioneetr vii0ded_ ajan sSSe*
sufiteet buomioon otteen-tällaisiin icir-selyihin
lienee aihettakinLtMotta-kab^^
lenterln,mukaan.tämä.vucsl on jo ku­lunut
niin pitkälle, että miefilä eli ole
enää muuta kesää odotettavissa kuin
niahdollisestl "tatinkesä". /a-koska
tässä' elämässä yleiettsä t£yt^ olia jon-^^
kinliinen JärjesQrs. vidSka' sitä eräältä
taholta yritetäänklniTaluustl sekoittita,
niin' seuraavat Toronttm\^oifia1ats6t-llfiflSajiaih
FoH lVitttanf. — Tervehdys työläls-tovereUie
täältä sianatoriumlsta; Tääl­lä
se- aika meftee pikkuhiljaa laka-noltten
välissä maatessa. Täällä on
melkein' aina- palkat täynnä, vaikka
toisia pääsee pois niin uusia tulee a i -
nia, tilalle, joten sairaat eiväf vähöne.
Tämä paikka näyttää olieVari kai­kenlaisten
pappien kulkupaikka, sillä
harva on- se päivä ettei J ( ^ ' heistä ole
täällä liikkeellä. Kävi' täällä^ kaksi
suomalaistakin viime pyhänä, toinen
esitteli itsensä Pajalaksi, mutta toinen
et esittänyt itseään* mut1;a sanoivat
halien olleen Jonkin Hämäläisen. Luu­len,
että heillä pn hyvin huonot laitu­met
täällä suomalaisten keskuudessa,
sillä ei kai nämä vanhat paperipuiden^
katkaisijat taida heidäti apuaan kai­vata
» En ole abiakaan koskaan elä­mässäni
kuullut, että iiämä arvoisat
herrat' olisivat olleet koskaan muUta
kuin vastaan, mikäli palkkataistelut
ovat kysymyksessä. Omasta puolestani
antaisin h'eille sen neuvon, että meni­sivät
metsään pokasahan kanssa koet­tamaan
auttaako usko katkaisussa'
kuinka paljon. Luulen ettei metsässä
pysyisi ainakaan yhtä hyvän näköise­nä
— mutta uskonsa on kullakin.
Katselin tässä hiljattain Port Art­hurin
päiVätehteä, Jossa valtuusmies
Änteh hyökkäili täkäläistä suomalais^
ta lauluseura "Kaikua" vastaan, syyt­täen
sitä kommunistiseksi. Erikoisesti
häh nimitti Hilim Ja Laakson, kutsuen
heitä kotomunlsteiksi. Kyllä kai taas
kun vaalit tulevat, kommunistienkin
äänet olisivat hänelle tervetulleita.
Työläisten tUlisI tällaiset panna mie­leensä
Ja vaaleissa antaa äänensä vain
työläisten ehdokkaille.
täkäläisessä Canadan Uutiset-leh-deSsä
oli kirjoitus, etfit Venäjällä on
vangittu Jehovan todistajia ja kuinka
nämä vankilan ikkunoista huutaiiat
apua. Toivoisin, että arvoisa lehti kat­selisi
eiisin mitä tapahtuu tässä maas-^
sa. Eikö Quebecissa olevieiä aivan äs-kettäihldn
Ja Jatkuvasti vangittu us-konlahkolaisla,
arvoisa Canadan Uu­tisiin
kirjoittaja?
Hauskaa syksyä työn raatajille toi­voo
täältä parantolasta — Eräs.
EsUlstona, RuotsL — Elok. 22 pnä
tääUä suoritetuissa amerikkalaiskil-pailulssa-
saavutettiin kaksi uutta yli korkeutta tarvitse olla.
maailimaneimätystä. Yhdysvaltalai­nen
George Rhoden Juoksi 400 m. 45.8
sekunnissa Ja Jhn Fuchs paransi en­tistä;
ennätystään kuulantyönnössä
tuloksella 17.95 m. .
kuin kokit, "^sillä he. samoin kuin
"Chbre Boyst!, tallimiehet ja kämppä-
Vahdit, saavat 3 päivän palkallisen lo­man
3 kk. päästä. Apukokin palkka
m-ääritellääri nyt, että se on 8.20 päi­vältä
eli sama mistä alkaa varsinais­ten
kokkien palkat, nousten. kö'rlcefn
kokin päiväpalkka $9:60 ynnä mainit­tu
palkalluien loma. Vaikka ehhem-mirron
löytynyt vielä joitakin sellaisia
kokkeja?, jotka- eivät ole nähneet uriio-ta
sen arvoiseksi, että olisi kannatta­nut
liittyä t i l h en Jäseneksi, niin nyt
tämän uuden sopimuksen voimaan
tultua ei luulisi olevan vaikeaa saacla
Jokaista! kokkia^. käsittämään union
suUren merkltylosen;
URARKATYOF^ALKAT
Kuten jokainen Ontarion metsätyö-latoen
tietää, olt elokuun 31 päivänä
päättynyt sopimus suhteellisesti kat-r
soen huonoin urakfcetyölälsten koh­dalta.
Urakkatyöläisethän olivat .ai­noat^
jotka vuost sitten voimaan tul­leessa
sopimuksessa kärsivät palkko­jen
laskun 50 sentin boonuksen me­nettämisen
muodossa. Sitä, että nyt
ei voitettu vain boonusta 5 sentin, l i ­säyksen
kanssa takaisin, vaan saatlta
lisäksi 25 sentin korotus urakkatyö-
Iäisten (katkalsijain) peruspalkkaan,
on pidettävä kohtalaisen hyvänä saa-vutiiksena.
Onhan korotus boonus
mukaanluettuna noin 16 prosenttia.
Kävelymaksulisäys, joka nyt on en­simmäisen
kerran sopimuksessa,. ei
moninkaan paikoin ole erikoisen suuri
merkitykselUnen, koska korvauksen
maksaminen alkaa vasta 1 2/3 mailin
kävelyn jälkeen, mutta sellaisilla suu­rilla
useita vuosia paikoillaan seiso­villa
kämpillä Joita on Spruce Fallsilla
ja Abitibillä, merkitsee se huomatta­vaa
korotusta. Sillä näillä komppa­nioilla
on monia sellaisia kämppiä
missä katlcaisua suoritetaan aina 3
maUInkto etäisyydessä kämpältä. Jos
kävelymatka on esim. 2H mailia, puoli
maUla yli siitä' minkä pitää kävellä
ilman korvausta, t»riee työläinen sää­nöin
26.5 senttiä koordia kohti lisä­maksua.
Tämä kävelymaksu ulottuu'
vain siiren asti mistä mies palstansa
hakkuun aloittaa.
KOORDIN KOKO
Entisissä metsätyöläisten palkkaso­pimuksissa
ei ole tarklcaan määritelty
koordlh kokoa. Yleisenä ymmärrykr
senä on metsätyöläisten keskuudessa
ollut, että se on 4x4x8. mitkä ovat ^vi­ralliset
koordin mitat. Muutamat y h ­tiöt
ovat kuitenkin poikenneet tästä
ja vaatineet enemmän korkeutta Jne.
Missä kuutlomittaus on ollut käytän­nössä,
ovat vaatimukset vaihdelleet
huomattavasti. Jotkut yhtiöt ovat
laskeneet kpordiin aina 96 kuutiojal­kaan
asti. Nyt tapahtui standartisoi-minen
koordin mittoihin nähden.
Kuutiomittauksen tapahtuessa saa
laskea koortiin vain 85 kuutiojalkaa ja
mittapinoissa kuuluu koordiin sopf-muksert'
mukaan 4.2x4.2x8. jos puut
ovat kuorönattomia. Tämä merkitsee
sitä. että pölkkyjen tulee olla 50 tai
100 tutnriaa pitkiä, riippuen kumj^a
katkaistaan Ja, että pinoissa tulee olla
korkeus 2 tuumaa ylitse 4 jalan. N i i ­den
yhtiöiden työmailla, mi£sä tätä
yli korkeutta ei ole ennemmin vaadit­tu,
merkitsee se voitetun korotuksen
osittaista pienentymistä. Kuorittujen
puitten ollessa kysymyksessä el tätä
Tässä yh­teydessä
lienee paikallaan mainita
vielä, että useilla kämpillä vaadittua
lisäkorotusttt kuorituille puille ei voi­tettu,
sillä vaikka boonus niistä on 20
senttiä korkeampi niin vastaa se suh-verimaidon
läiyttd: Nyt^ kuidr puutaVa-rayhtiöiUä
on heinäalka. märkk&at
huipussaan Ja htonat kbrkeailki tulee­kin
union Jäsei&ten entistä pää»ä-vämmin.
huolehtia'siltä, e^ä Jokaisella
kämpällä vaaditaan mabdOlllJsiiDtuttan
kunnollinen ruoka', Johod kuuluu vot
Ja kannutettu maito. 'Sfhtiöt iieuVot-telulssa
ovat antaneet Jonkinlaisia
"herrasmiehen" lupauksia ruoan' pa­rantamisesta
missä se on- ollut huo­noa,
mutta nämä lupaukset Jäävät
tietenkin merkityksettömiksi, pelkiksi
lupauksiksi, ellei union Jäsenistö käm­pillä
tarmokkaasti valvo niiden käy­tännössä
toteuttamista. -
SOPIMUKSEN VAHVISTAMINEN
Ennenkuin sopimus lopullisesti Jää
voimaan ensi syyskuun 1 päivään astf;
tulee sen saada' imlon jäsenten enem­mistön
hyväksymisen. Jo tätä kir­joittaessa
lieneekin aloitettu äänes­tyksen
toimittaminen Icämpillä; Ot­taen
huomioon mahdollisuudet, saa­vutetut
parannukset Ja keskinkertai­sen
palkkatason muilla teollisuus
aloilla pohjois- Ja länsi-Ontariossa, on
metsätyöläisten sopimus kohtuullinen
niin paikkoihin kuin työoloinkin näh­den.
Joten pn syytä uskoa, sen'tule­van
hy väl£sytyk^i'hudmattävän edeiti-rtistöri
äänlHä. Joka tapauksessa voi­daan'
sanoa, että se on paras sopimus
mihin union neuvottelukomitea voi
päästä neuvottelutietä. ,
oSiIevaisuUtta silmällä. pitäen on
syytä, samalla kuri äänestetään sopi­muksen
hyväksymisestä Ja muuten
keskustellaan siitä, ottaa huomioon ne
heikkoudet Ja mahdolliset virheet mitä
tämän vuoden sopimusneuvotteluihin
valmistautuessa tehtiin. Ensinnäkin
se, että ennenkuin vaatimuksia^ ollen­kaan
saatetaan julkisiksi^ tulisi imlon
eri osasfojeri alueilla asetetut vaati­mukset
yhdenmukaistuttaa, etteivät
työnantajain nfeuvotteiijai: voisi neu­votteluissa
käyttää hyväkseen Jollakin
alueella esitettyjä huomattavasti
alempia vaatimuksia, kuten tänä
vuotina tapahtui: Myöskin tulisi Jat­kuvasti
eri työkausien aikana ottaa
eri kämpillä tilastoja keskinkerteisten
urakkatyöläisten ansioista, etteivät
vain yhtiöiden keräämät huippuansiot
tulisi neuvotteluissa esille. Nämä Ja
unioii lujittaminen ja sen toimihnalli-snuden
lisääminen tulisivat varmaan
seteraavissa palkkaneuvotteluissa osal­taan
auttamaan paremman Sopimuk­sen
aikaansaamista.
Ohjelmailtai^na ja
bingöpaallit, lulossa
Sanit Ste. Marie, Onti — Täältä ei
ole koko kesänä ollut Vapaudessa Juu­ri
mtokäänlalsta "kirjoitustav Näyttää
sUle kuin kaikilla biisi oUut kova kiire,
sillä Järvien rannat houkuttelevat.
Kaikki ovat lähteneet pyhinä Ja mulr
na'~vapaapäivinä ulos, vaikka onkin
ollut kylmä kesä.
SaarijäryelUl ^^oltu. joka pyhä Ja
siellä ovat emännät laittaneet n u ^ a
vuoronsa Jä]|ke^n^r^EiIlä ' ahkeria ovat
meidän emännät. Myöskin kaupun­gissa
on saatu paljon aikaan. £iaalln
näyttämöä bn suurennettu niin, että
kyllä nyt on tilaa'vaikka näyteltäisiin
isompiaUn näytehniä. Vielä on kui­tenkin,
paljon- työtä Jäleirä. kulissien
maalaus Ja kaikenlaista muuta, että
tulee vähän silmänkin ruokaa. Miehet
ovat osallistuneet tähän työhön kii­tettävästi
ja vaitdfa: täällä onkin pieni
joukko niin on saatu paljon aikäail.
Nykyään on talkoot Joka Ilta, kun
puhdistetaan lulyttämön puvustoa Ja
kaikkea muuta sittne kuuluvaa tava­raa.,
•: •
Täällä pierustetthn syyskuun 12 pnä
näyteliääseurä ; ja ; osanottajia näytti
olevan paTJon, kalkki innostuneita.
VirkaUijoiksl valittun: Armas: Lind^
bergptmeeAjbhtaJafetÖelgä Harjula
Sihteeriksi sefcS e-henktoen koMtea
joka huolehti! näytelmistä. Näytel»
miehohjaajikisirvalittlin Lyydia Kestl>
Ja E. Perälä: • ^.,
Kuolemakin • vieraili Joukossamme.
Alexanteri Ojala saatettiin haudan
lepoon elok. 19 pnä. Ojala oli useita
vuosia S J : n paikallisen osaston Jäse­nenä,
toimien aikaisemmin mm!'il­moitusten
maalaajana. Muistamme
kaipauksella .edesmennyttä toveria.
Huvitoimikunta järjestää ohjelmail-taman
syyskuun- 24 päivän illaksi. Oh­jelma
tulee olemaan monipuoltoen Ja
ravintola hyvä; Näytelmäseura puo­lestaan
Järjestää ir.bingopaartit tors-taina
syysk. 27'pnä; imaiset huolehti­vat
silloin ravintolan Järjestämisestä
Ja miehet bingovoltoista. Tulot käy­tetään
kulissien maalauskululhin. Toi­vomme
runsasta osanottoa näihin t i ­laisuuksiin.
— E.:S.
kih kalenteria ja siirfävät^järjestötoi-mlntansa
teasen Don-haalin auojlin.
Syystoliiälnnaif alkäh&tdaiiBUua' p i ­detään
sunnuntaina syyskuun^ 24 päi*
Tän^ alkaen kelfb iMofms^: Ja-ku^-
ten toisessa osassa tätä leSiteä olevas^»
ta Ilmoituksesta hu6mä'atte'dhtaMtt
tilaisuuteen varattu monipuoltoen Ja
atvofcas ohjelmaa. :CttJ«n»ssa tulee
esiintymää useampia sellaisia henki­löitä;
Joita meillä torontolBisilla ei ole
aikaisemmin ollut tilaiswi^4EUWlla^ ja
nähdä. Kumo e8ito^yy.a3si^kert^ uu­den
Johtajansa (tällä kertaa oikean
miehisen komentajan) johdolla Jne.
Eikä haalilla tarvitse pelätä sitäkään^
että sade keskeytfälsi esityksen. Siellä
siis t a v a t a a n . gi
lÄÄKÄRI BSVABSSi'
lääSkeä rio oUli kblea Jarateinen"f"lt»a.. bho„
Toronton kuorolaiset
huomatkaa . . . !
Toronton kuorolaisten vakituiset'
harjoitukset ovat alkaneet Ja pidetään
ne Joka keskiviikko,- niin kuin> ennen­kin.
Ottakaa asla oikein vakavasti.
Uudet laulajat myös tervetulleita.
Kuoro esiintyy myöskin syystoimin-nan
avajaisissa, -r- L P.
IWWm^ vtusinko^oas
ducagossa
Chicago; - . I:W.W. järjestön 26.
konvetstoni alkoi täällä, viime viikon
maanantaina Pinnish Progressiver So-cietyn^^
haalilla. Konvetsionin avasi
IWW:n sihieeri-rahastonhoitaja Wm.
HI, 'Westman.
Valtakirjain tarkastuskomitean r a ­portista
ilmeni, että konvetsioniin> oli
saapunut kaikklaaii 14 edustajaa eri
puolilta maata, mutta ei. yhtään Ca-nadasta.
• • ,
Koko ensimmäinen-kokouspäivä ku­lui
kokouksen alkuvalmisteluissa ja.
keskustelussa siitä miten äänestysoi­keus
kokouksessa oleville edustajille
atmetaanr Inm toiset< esittivät sen- ta­pahtuvaksi
. Jäsetimäärän ja toiset
.branchien pen^teella. Asian ratkaise­minen
jäikin seuraavaan päivääni
r i Smithiä,7oka oUsaanut kylmäsi.'
pe&äsi säavansaf&minecn. i
•r-Bön ei I^.oUtään muuta koin
kuuman punnan", selitti f a n ^ l
tobnekas vaimb lääkärOle
• "Hyväon, valmistakaa Juoma hm
16 jtf töokaamlnun tarkastetttokJ.
m," myönsi lääkäri., ^
Väi&n ajan kiduttua, emäntä flj
suureta kupih täyteisen p u n n a n .^
tettuaan ja maistettuaan Joi mii^
sen kokonaan ja sanoi sitten himHaim
nuoleskelKn: ™-
"Yes, se on aivan paikallaan bSbt]
le. Blenkää nyt Ja valmistakaa lanfii
varten toinen samanlainen, oufi.
vain puolta pienempi." ^
LUULI VAIN
Vaalien edellä llnja-autcssa miu
kysyi toiselta:
;. "Kuinka sinun vaimosi
vaale'ssa?"
• "Samoin kuin: minäkin", kuului m.
ma vastaus.
Mlelenldbitoista Jos totta, mutta
seuraavatta • päivänä heijastui raha
coincn puoli, kun rouva kysyi toisej
hissiKsä: "Äänestätkö sinä s
kuin miehesi?"
Vastaus tuli: "Hän vain luulee nlih-.
Kysjrtnyksmji
RAUlbAN PftÖtE^A M H E L T A AN
OSÖITTANjBrilA |[ANGI1TU
Sydney, —..t^^ll» yarigitsl poliisi
viime viikolla 8 henkilöä, jotka (kal­listuivat
mielenosoitukseen sen joh­dosta,
kim kaupungin valtuusto kiel­täytyi.
antamasta,; kaupungin haalla
rauhan kokousta yarten.
Yli 4 miljoonaa
nimeä Shanghaista :
ShangbaL — 4.i;4i,000 tämän kau­pungin
asukasta on tähän mennessä
allekirjoittanut Tukholman ratihan-vetoomukseen,
ilmoittaa Kiinan rau­han
komitea. Allekirjoittajat edus­tavat
85 pros. Shanghain koko asu­kasluvusta.
ApostoHt kukistivat
Rooman valtakunnan
Wäshlngt<Hi, D. e. — Edustajahuo­neen
demokraattinen- Jäsen Donald
OTcole New Yorkista-sanoi Mundtbi
lakiehdotusta vastusta.valle: lähetys­tölle,
että 'hän el ole varma äänestä-misestä
tätä poliiSivaltitdakia vastaan.
Hän sanoi pelkäävänsä, että "50,000
kommuniistla saattaa kukistaa halli­tuksen."
; "Tiedättehän että ainoastaan 12
miestä kukisti Rooman halUtuksen."
"Ketähän ne olivat?" kysyi eräs
lähetystön jäsen.
"Kaksitoista apostoUal" ; '
Kysymys; Voiko suamalaineij Buo-meen
matkustaessaan ottaa aui
matkaansa? Jossaa ottaa,niinliUnka
suuret kustannukset siltä on ja
;kö sen tuoda takaisin? —tietoa ha
iuava, Hearst, Ont.
Vastaus: Voi kyllä. Ruotsin Ameri'
kan linja selittää, että maUciist:
^on, tosin rajoitetussa määrässä; tttai
suus ottaa auto mukaansa. Jos mat
kostaja haluaa varata paikan aut
leen, hänen täytyy tilata se et
vja antaa käteismaksuksi $75.
-Autorahti on (Köpenhamlnaao)
määritelty auton painon mi
:E8lmi 2560 paunaa JavähequnSnpai'
jnavafr autot $300 Ja edestakaijin $390
2.50Or-3,S0O paunaa painavat autot
$OT5 Ja edestakaisin $425 ja 4,50:
&,5(H>' paunaa painavat autot $475
edestakaisin $525.
Jos henkilö Jättää auton
niin hän Joutuu siitä ma
Suome^ lakien mukaisen tuUin.
;men rantaan tullessaan faän-^ji
antamaan $100 takeeksi siltä, että
menettelee lakimäärälsesti j a taj
ituliessatah hansaa' tämän suoinisfl
kaisin, edellyttäen, että hän tuv
tonsa'pois.
Peuränpyyntiajaf
Lauantain lehdessä julkaistiin uutt-nen
"Peuranpyyntl alkaa pohjois-ah-eilla
lokak. 2 pnä". Sen toisen kappa^
leen alkuun oli pujahtanut paino-kirjoitusvirhe,
joiden olkais
todetaan, että entisen Grand Tmk-
\rautatien, eteläpuolella sijaii
alueella alkaa pyyntikausi kaitsi
fc<|a myöhemmin eU maanantaina
kftkuun 16 pnä, päättyen
marraskuun 25 pnä.
Kirjoitusvirhe oli Johtanut
maan. että pyyntikausi alkaa
Viikkoa aikaisemmin Ja painovirhe
sotkenut päivämäärän lokak. 8 |äi
vaksi vajkka kysymyksessä on
16 päivä.
— Tua-kissa on levitetty rauhan
aa selostavia lentolehtlsi, jonka joh­dosta
pölUsi etsii lentolehtisten
kajia.
Roomasta ilmoitettiin Joku aika ta­kaperin,
että paavi Pius xn on päät­tänyt
Julistaa Neits3^ Marian taivaa­seen
rmuniillisesti Ja henkisesti astu­misen
iiskonkappaleeksi. Johon, jokai­sen
kunnon katolilaisen on uskottava
Jos aikoo itse päästä taivaaseen Ja
kuulua täällä matoisessa maailmassa
katoliseen kirickoon. Joka tietenkin' - Jo
sellaisenaan on edellytys taivaan tielle
pääsemiseen. Paavi aikoa Juhlallisesti
Julistaa tämän Marian lihallisen Ja
henkisen taivaaseen menon marras­kuun
1 pnä uskonnolliseksi dogmaksi.
Jota ei saa epäillä eikä arvostella.
Tämän ilmoituksen Johdosta t ^ t yi
kirkollisissa pihreissä kiivas väittdbr Ja
mielipiteiden ' vaihtaminen, johon
meillä el-katolislDa lienee syytä t u ­tustua.
Niinpä es,imerklksl EngJIantito
valtiokhrkon (anglHcaanikirkon) Joh­tavat
miehet Canterburyn arkkipiispa
tri Geoffrey Pisher ja Yorkin arkki­piispa,'
tri Garbett julistivat heti,
että Englannin kirkko el voi pitää tätä
opinkappaletta tarpeellisena osana ka­tolisessa
uskoimossa, sellaisena käsi-tyksenäi
Johon klrlcott Jäsenten olisi
uskottava. Tähän lausuntoon j^tyi
myöskin brittiläisten metodistien pää­mies
tri Howard Watkin-Jones. Iässä
yhteydessä lienee tarpeellista palaut­taa
mieliin, että anglikaanikirkko on
hyvin lähellä Rooman JUrkkoaj koska
sillä on ollut enmielisysrttä ainoastaan
kahteen ' Rooman 'kirkon opinkaiipa-teeseen,
nimittäin Neitsyt Manan
neitseelliseen' sytuiyttämiseett Ja paa­vin
erehtymättömyyteen - nähdäi.
Anglikaahlkirkoti^ t^ämiehet ovat pa-hoiuaan
itöaviit' ilttbltuksra > johd
koska tie väittävät tämän - uUden us
konkappaleen Julistäntlsen .johtavan
entistä suurenipaan -hajaannukseen
kristikuiinassai-'*'
Äskettäin •• pidettiin Cambridgessä
Englannissa m:odemten teologien kon­ferenssi.
Joss»-; Oxfordin yliopiston
professori tri O.'Ei- H. Whiteley sanoi
raamatun olevan kertakaikkiaan vää­rässä
luondstaruun ja mistuksen Jäl­leentulemiseen
nähden "Se maall-mankailckeuden:.
kehittyminen mikä
luomisen kuvakielellä esitetään tapah­tuneen
täydellisesti Ja lopullisesti
ajan alussa. Jatkuu edelleei^n .
hitaasti matta -,;huomaamattomasti
muuttuu maidlma^ ja bioloogisestl ja
muissakin suhteissa on ihmiskunta
kaUdcea miiu^a-'^in muuttumaton",
sanoi tämä Oxfordin Jesus Collegen
Jäsen. • f'^.
Kristuksen-;^jälleentulemiseen näh­den
oli hän'sita'mieltä, että se on
yhä Jatkuva prosessi samassa mieles­sä
kuin maailman luominenkin— tai
sen "edelleen, kehittyminen. "Kuten
luominenkin, on se käynnissä alitui­sesti",
sanoi hän tästä iteamaäi^sa en­nustetusta
Kristiiksen toisesta,.tulemi­sesta.
Ko^a ihmiset eivät usko näi­hin
taruihin sellaisena kuin n e raa­matussa
kerrotaan, olisi raamattii k i r -
•Joltettava uudelleen näihin y.no. seik­koihin
nähden, sanoi tämä Jumaluus­oppinut.
Samassa konferenssissa ptibuitoi?
nehkip kirkon mies, nimittäin' Cäb-terburyn
• St. ' Atigustlnen ' Collegen
professori, tri J<, C, Wright. Hän sa­noi
monien ^ r k o h usk(gäikappaieiäen^^
mm. käsltylssen Kristuksen tieitseelli-sestä
syntymisestä, oleVäh ylitä pe­tollisia
kulh kalastus erämaassa Ja
että niitä pitäisi siitä syystä tohto­roida.
"Vain harvat kristityt tiedemiehet
uskovat neitseelliseen v syntymiseen
historialUseM, tostesiamOja ylösnou-semlseen,
taiva>seib aisttuäiseen Ja
Viimeiseen tuomioon nähdeb on o l ^
massa lukuisia nudidoUIsia Ja sallit­tavia
teorioita", saiiol tri Wright. Hän
sanoi näiden petollisten käsltystim Ja
opinkappaleiden. tulleen vanhoiksi Ja
olevannyt riidan aiheena kbkon pii­rissä.
SUtä syystä: olisi kiisUtyistä: Ja
Juutalaisista kirkon miehistä Ja muis­ta
kykenevistä ajattelljfrfsta muodos­tettava
epävirallinen ; komitea tutki­maan
miten uskonnon sanoma piisi
esitettävä kansaire.
Rooman paavi antoi, äskettäin
myöskbi paimenkirjeen Urkkokuntan-sa
Jäsenille. Joita varoitettibi lankea^
masta niiden "petcdlisten käsitteiden"
valtaan. "Jotka uhkaavat Ja vaaran­tavat,
katolisen uskon perusteita. Näi­den
väärien' oppien Joukossa mainlt-t
tiin myöskin kehitysoppi,
kirkko ei voi hyväksyä sellaista
tyst^, että ihmiskunta ei polve
Aatamista. Eipä tietenkään sillä «flj
iaiheii^;?^äsitys ei ole s
kirkön^perisyntiä koskevan opin kanH
sa koska se "alkaa Aatami-ninM
yksilön tekemästä synnistä, joka^oj
s i i r t y i ^ sukupolvien kautta kail
Ja on siten osana kaikista." . ,
i ^ v i ei kiellä tiedemiehiä ja jn«<j
luusoppineita keskustelemasta
ts^pista mu^ta sen pitää tapan
siUä edellytyksellä, että "toödd «
valmiit alistumaan kirkon TfltkaM
; . " keskustellun asian suhteen,
mä merkitsee sitä. että paavi oii *'
tymätön — vaikka historia tote
hänen erehtyneen moneen k«<«anj
ja Joskus perin penisteelUfiella to»*
Mutta se kuuluukin kirkkobisto
alaanjasHtä syystä enffliehaloaj
kertua näiden erehdysten
seen Ja kertomiseen.
Kaiken edelläesitetyn
voidaan todeta, että on o l a j a^
kuisia kirkkokuntia ja jum«]'i
heitä. Jotka pyrkivät uudK
Vabhoja uskomiollisla. ^^^'^^
"fotutdöla" tieteen Jo
(»mxaivmia käsitysten m i i S ^
on tarpeellista koska ^ ^ ^ ^ ^
Jcäoemlnett saattaa useat u ^ »^
leet kerrassaan kyseenalaisafl
tyneiden ihmisten nudtes.^^
eshn tohtorit Whlteley Ja W r t ^ ^
säiianctet.': Blutta Rooman tn^
kyy olevan tässä
sena. Sen kirkon P i ^ ,S
vaikka kalkki tosiasiat o l i ^
mist» vastaan-koska paavi oo<
tymätön-rrKaUcTöä.