Vapaus, March 18, 1950

              •_:r«v-'--rV/-;;
TliMMINS, O N T
EIMMS, HOOKER & FXCKSRIK(0
!^atoataksia j a lölnteönlstöjft;; J?(f%
^jinion Bank Bufldtoff, ^, .~
oät. Mortetteja. lalnQ^^^naäfela:
jaTakuutuksta. '
Barnes
— 3 KACPFAA;-•
RCA Victor lladioita
Nyal-laakkeitä
nydellioen varasto lääfchritft. "
postitihukset täytetään
- huolellisestL
Manufaktuurikäuden fUtisofiaä l^Mitäjäii
^ ' Ktfolemasta ^kulu^
OSCAR
Uksten ja Naisten RäätSU
Kaikenlaista korjaustyfittl ^
rohelin 2-1891 S
7« London 8t^ E. UHiidsor, OnL
BELL
HADTAANTOBMirr/UrAT f
Hyvämaineinen palvelus
2746 East Hastings Street
PUHELIN HA. 0015
Vaoconver Br. ColmiibU^
S.C.A. Urheiluliiton
virkailijoiden osoiiteeti;
Psiieenjohtaja: Ake Hunnateltb
90 Neville Park Blvd»-
; Puhelin H.O. 6195
Toronto Qntario
Sihteeri: Paavo Yaurlo
B9 S t Patrick St. Toronto, Qat,
Puhelin Elgih 8596 / •
Bahastonholtaja: Vilho Heikkilä
84 Day Ave. Toronto, O n t
Puhelin R.E. 4386
Kirjeenvaihto sihteerille. Huo­mioikaa
sihteerin uusi osoite.
VAPAASTI KOKEILUA
VARTEN 1
Jos ette ole koskaan käyttänset
BOSSE TABS-lääkettä kiusalliset
nivelreumatismln, hermotulehduk-sen
Ja reumatismin pakotuksiin
niin kokeilkaa sitä i o .T2iNÄÄjf
meidän kustannuksella? Sitä ovat
käyttäneet jo tuhannet ihmiset y l i
25. vuoden ajan Canadassa Ja 'Tth'
dysvalloissa.
V.1PAASTI rXMSN LEHDEN
LUKUOILLE.
Me lähetämme mielihyvällä telUe
täysikokoisen paketin suoraan k o t i.
osoitteellanne. Käyttäkää 25 tab­lettia
vapaasti. Jös ette ole tyyty­väinen
tuloksiin. H i i n pyydämme
lähettämään käyttämättömän osan:
paketista meiUe takaisia — se el
maksa teille mitään. AlkSä lähet-täkö
rahaa, ainoastaan nimenne Ja
osoitteenne:
BOSSE PRODUCTS. CO.
Dept. B-5.2708 FanreU Ave,
Chicago 45, D l V.SJ&.
Lähetetään meidän Canadan kont­torista
tulUväpaaS^
;C<n5lt^'ei«o.sani; Alattelch, jsiis
o l e n ' t l e m a s s a i , ' :^
: ]^äilen kaikkea," aistihavainto jeni
tbdienpsräis^tä, ympäriimhi nä^e-imän^,
inäaiM oieniässaolpa, jopa
oimaa olemassaoloa xioId%henpa
tolsinaEn epäillä otkeaiiskoisen tör-kon
pyhiä uskonkappaleitakin. Alhoa
seikka, joka on epäilyn ulkopuoieTla,
pn tämän epäilyn olemassaolo. Mutta
epäily on ajatteluni. S i i s : ajattelua.on,
minä ajattelen. Ja koska ajattelen^
täytyy minun b U a o l e m ^ ^ ellei ten.
t ^ rUUmiillis^i^^ lunkl-sesti,
ajattelevana olentona;
TStnäntaj^ineh päättely' pii lähtö­kohtana
Descartesin filosofiassa, mie­hen,
joka kuuluu kaikkien aikojen
suurimpiin ajattelijolWn ja jota täy-diellä
syyllä pidetään uuden ajan tie­teellisen
inaailniänkatsomuksen' pe«
rustanlaskijana.
TUoliairieh lähtökohta' el ehnakoi
ajattelun tuloksia suuhtadn eikä toi­seen.
Mutta; sekhx oli • jo lilkaiai sen
ajan vlräUlslile "IsorkiBimmille hen-genvilj^
ijöme",' jesuiitoUle; Nämä
vahiusivät aivan oikein suuren vaa­ran,
joka uskontoa Uhkaa, kun ihmls-järÖ
tunnustetaan tietämisen pehis-tafc^.
Mutta' Descartes bl henkilönä
kyliin varovainen ja rauhaa rakasta­va,
e h l ^ tarpeeksi "difdömaättlkln",
ollakseen hyökkäämättä avoimesti je­suiittoja
Ja muita kirkonmiehiä vas­taan,
ja säästyäkseen polttoroviolta.
Hän ei anna muodollista aihetta niille
syytöksille jumalankieltämisesfä, joita
häntä vastaan slngottiih. Hän päin­vastoin
"todistaa" ensi työkseen Ju-r
malan olemassaolon. Ja k im tämä on
tehty, saattaa hän kaikessa ra.uhassa
ryhtyä tutkimaan tämän Jumalan
luomaa ja kerta kaikkiaan liikkeelle
paneniaa; konkreettista maailmaa, a i ­van
kuin sen luojaa ei olisikaan. Hän
seUttää "tietävänsä", että maailma on
luotu juuri n i in kuon Vanhassa testa­mentissa
kerrotaan, mutta sittenkin
olevansa kiinhöstunut kysymyksestä,
niiten tämä kaikki olisi voinut tapah­tua
ilman Jtunalaakin: Varmuuden
aineellisten kappaliBidenolemassaplos-
, ta liän sanoo s a a n e ^ a siitä, että J u -
,mala.pn antanut hän^le .varUian us­kon
röil^hi-eaJÄ'*Jumala voi hÄnelle
valehdella. ^ '-'V: '-".r' ;• l
Nämä "konmplintientit" kuulostavat
pikemminkin ' nokkelan hovimiehen
hienolta ironialta kuin yakavarnielisen
filosofin järkeilyltä/ Mutta ne eivät
sittenkään i ole pelkkää diplomatiaa.
Descartssin filosofiaan sisältyy todel­lakin
tällainen inetafyyslliirien, kes­kiaikaisten
teologien skolastisia, f ^ i -
varteiuja suuresti muistuttava osa.
Nykyaikaista ihmistä ei tämä D ^ -
cartesin filosofian metafysiikka, sen
"taivaallinen" puoli, lainkaan kiinnos­ta.
Ei uskonuollis-slplastisilla todis­teluillaan,
vaan mitä monipuolishn-mUla
tieteellisillä tutkimuksillaan ja
nimenomaan matematiikkaan ja luon­nontieteisiin
perustuvalla "maaJUsel-
^ " J r a o s o f ^^
iiövBt^nistä i^J
leen •• eteenpäinc:^^ T ä n ^ ; ^ a a i ^
puolen ter^stelU''€ililsäi^
komöillsesta''5k(^^^^^
idhibUc^uteJ^
erottaa f y y s i l l i s ^ inaallinan j ^ ^ ^ s ti
henä^en • niäälhinöistai Näinä kaksi,
makiitoaä ovai
s i n riliw>mnätt^^
suoranaista y a s ^ -
, Engel^ ^nTO^lÖ^scgiHesi^^^
• j ^ l l i ^ e k s V r - m j ^ ^ f 1-
Ipsofiifcsrc liisiujf^^ ri­peä
kfihi^sf: oh . , i r i t ^ ; vplmiäklfeian
sy^äyksira.mat
eksalj^tisten ti^e^^
iviutta slUoiseh' U^^^ aiÄaiiia maä-ilinankuva
on_ vi^ä, meka^ ja se
löi' leimansa' ; fÖcsof^laan.
Hän näkee" ntoferian -; geometrisena
i^Pttuvalsuutena,' ^ n . • W k k ^ p ; pätkä­nä
meläanisena^ täs-täkiii
vaiUInaiseista j a ' y ^
materian ^ tuisitj^nii^tä
- pystyi pusertamaan Ihmeteit^yän^^^
jon i r t i nykyaikaisen' ti^teielUsen: ma
teiialismin sutmtaah -; kiflkevla öival-hxksia..-.,,
^V,,,;/;:•.9 v -
pescaxtes näkee -1 ledon .yiimeiseh
päämääiän siinä, . ^ t ^ ihminen oppii
hallitsemaan liipiinonvplmia. / li^mä
IVbalisknan 3 päivänä vangitsi poliisi 20 kenkätehtaan lakkoyatiijaa Ricluni9hd^^ Quc., ja heitä jpldettlln koi.
me tuntia;yanierittuina ^e^^ heidät laskettiin vapaäk sl takuuta vastaan. Nämä rauhalliset lakkovärtljat. Joista
osa näJory^ylcmpäna^^ "irauhau häirilselniscstä?. : ;•• j ! /
PÄÄSIÄINEN ON HUHTIK. 9
TYPE A.$10.95
6 paun. kahvia
5 paunaa valkjiisiä
2 pakettia kuivattuja
hedelmiä
1 paun.kuiv. luumuja
1' •-• unssia käneelia -
KOKONAISPAINO)
TYPE B-$7.70
4 paunaa kahvia
2 paimaa valk. riisiä
1 pak, kuiv. hedehnlä
1 pauna kuivattuja
luumuja
1 Vi'unssia kaneella
KOKONAISPAINO
,,.:;;,.. -^.ll pannaa
:
TYPE C-$8.35
6 paunaa kahvia
KOKONAISPAINO
_ 10 pannaa- ,
KOI-ME VAUOPAKET-TIA
VALITTAVANA
Hildaan jnsältyyEtirooipaa tal­li.
SAL on aiiioa amerikkalai­nen
pakettitoimisto, joka tar­joa
» tätnäii edon. Todellinen
bihhjjaappaakkeettttii . . .
- —t^^^Kwuiinn^ "Grijehohnissa". Stockholnussa"
tai nopassa S A L i n rahtilatvolssa . . . Valikoituja laatutuottei-
^u^:, • Animatthnalsesti pakattuja . . . Te säästätte aikaa It-seijenne
seka -vastaanottajalle välttyen samalla vaivoilta - . .
t i ^ vahingoittumattoman perllletoimittamissn j a kpr-htiS
^ * ^ H ? v ^ ^ t J ^ pakcttlnne tänään lähimmältä aslami-ir
neitatal SALm konttorista.
pnmahdoUistei sillä luonnossa vallit­see
syyn ja. s.etMufaiira Öyyryh-teyttä
koskevaffia^^kysymyte?5S^
cartes seisoo päät^Än pitemjiänä ny­kyistä
, porvarilta
joka miltei kaikissa muodoissaan kiel­tää
objektiivisen, ihmisestä riippiunat-tpman
syy-yhteyden, selutäen - sen
vain ihmispäassä muodpstuyaksi ajar
tusyhiteydeksi, siis mielivallasta i l l p -
puvaksi. . ;
, Descatesin xnäteriaa-, j a avaruutta
koskevat teoriat mekaanisuudestaan
huolimatta^ läbene^
dassa nykyistä; tietfeelilstänoaäilm
kuyaa.: Materia "ph^^ä^^^
Ipputcn. Se on! ykil^:'Säm^it s u t t^
sia, olomuptojensa .kaikessa piohihal-suudessa.
Maaria jakaantuu; Ipjppu-mattomUn.
ei ole ^ mltlläri '^viimeistä"
ainfehiukkasta. Vaiklut Descartes eli
kauan ennen I>ämini»,;olvisLls\
tä luonnolla Jon; JwW^fihistoria ja
k u i n imh s ^ tapasi, ö^^
kehity^rosessin 'tulos. Luonto k a l -
kessa muotojensa toionlnaisuudessa on
keiiittynyt yhde^aatijisestBi materi­asta.;,,,'
' •,^;;.;. .•>;;.;; _,v •.-;.,,^ •
Descartes näkee ; eiä.imessä pelkän
automaetin, koneen. . Mutta liän tut­k
i i tätä "konetta;^tleteeiUs^ anato­mian
ja fysiologian pohjäUa^^
eroittaa eläimestä hänen 1^^
jsessaan sijaitseva "kuolematon sielu",
mutta ihmisenkään kuoleooa el ole
sielun erpami5ta.-.ruun^
lusta täysin rlij^iunättcnnan' ruumiin
elinten häiritotymisen ja pllaantunäi-sen
tulosta. .
Se ensimmäinen perusteellisesti
harkittu tieteellisen naaailmankatso-muksen
halunolttelu. jonka Doscartes
esittää, pakottaa mei(iät näkemään
hänessä; mitä -tärkeimmän renkaan
siinä «distykseilisen ajattelun^ketjus­sa,
joka on johtanut nyliyisen voitok­kaan
maetrialistisen maailmankatso­muksen
muodostumiseen. Välittömäs­ti
tuntuu Descartesin;vaikutus hän^
kotimaansa Ratiskan mekanistisessa
materialismissa; - mutta hänellä, k u ­ten
näemme, on jo huomattavia dia­lektisen
ajattelun: aineksia.
Hyvin kuvaavaa porvarilliselle ihuo-tlfUosofiälle
on, että sitä c i tämä Des­cartesin
filpsofia^ii; myönteinen puoli
suurestikaan ilahduta. JSe, kuten i i -
Ipsofpiva englantilainen lordi Russell
avolzpiesti t\u;Lniistaa, näicee Descarte-sia
"ansion" rnjtltel, ylislnomaan vahi
hänen "opgjtoiasa.an": Ajattelen, siis
pien olemassa. .Ppryailllinen muotlfi-
Ipsofia^ joka Suomassa.. kuten kaikki­alla
muuallakin, o n pohjaltaan sub­jektiivista
idealismia, ei timnusta t a ­junnasta'
iiippiiÄatöritä iyys^
dellisuutta, mdkä/itse a s l a^
see täinän todellisuuden j a siinä vai
Utsevan objektiivisen ^ - y h t e y d en
kieltämistä. kai>italistUu{A:ka taryitr
see tällaista fflosofItiä, «fflä sen luok­kaetu
vaatii nUdenpbJeJrtUvlstcn pyi­den
kieltämistä, jotka jphtavat kapi
talistisen riisto- Ja terrprijärjestfämän
korvaamiseen s<^listisella Järjestel
mällä. Setarvitsee 'toe tcenune. m i ­tä
tahdomme^-fllos^a. Ja niinpä
siis kapiteiistUuokan filosofisille käs
kyläisille k e l p ^ i k in D^cartesllta vahi
hänen £ubjektUvinen läbt^xthtansa^'
Charles Sims
Fort Wliifem. — Newfoundlandin'
suurin paperitehdas suljettiin ; vihne
kuu;^apiäiutaan myöskin, että siellä
pieva tunnettu Cörnerbrbpkin paperi­tehdas
suljetaaii lähitulevaisuudessa.
Muistakaa -myös, että kuluvana vuon^
na , Nevsiöuhdländin paperitehtaissa
alennettiin palkkoja 10 prosentilla.
Nyt hyökkäys on alettu Ontarion ja
Quebiecin työläisiä vastaan. Järvlen-pää,
n kaupungeissa puhutaan kalk-keln
enhnnoän näinä päivinä siltä j u l ­kisesta
salaisuudesta; että työnantajat
suunalttelevat huomattavaa palkan
alennusta Canadan puumassa- ja p a -
perlteoiiisuude^a. Puhutaan, että
palkanaleianus tulee olemaan enem­män
kuin iO prosenttia, jonka alen-massa-
ja • puuta vara teoUisuiidessa
häämöttävä taistelu oh kylmän sodan
suurimpia taistelulta. On olemassa
monta merkkiä siitä, että tästä; tulee
yhdistynyt taistelu, jossa pajperima^a-ja
paperityöläisten rinnalla tulee ole­maan
metsä työläiset ja farmarit (jot­ka
katkaisevat puita teollisuudelle') ja
tämä yhdistynyt taistelu; voi oUä voi­makkaampi
kuin koskaan aikaisem­min.
Tähän taisteluun tulee Quebe­cin
ja Ontarion työläisten liittyä yh­tenä
joukkona. •
nukseh kohteeksi joutuivat Newfound-landin
työläiset. ; .
wäu Streetin valtiaat, jotka hallit^
seVat Canadan metsät ja paperiteh­taat;
määräävät tämän tahdin. .. J a
täiiJä; on •tärkeä kohta: hyökkäys
palkkataksoja vastaan on laaJa ja
ulottuu Fort Prancesista läpi Järvien-.
pä$h. _-. a i na 'i^o*^^'^^"' ComwalliIn
j a TImlskamlngiin — niihin Ontarion
ja Quebecin kymmeniin keskviksUn,
Jotka saavat elämänsä puumassasta ja,
paperista.
•raniä,;johtuu,;, siitä,; että , Ottawa,
Queen's j^arfc Ja fauiebec City oyat s i ­dotut
niultlmllJoonia omistaviin puu-tävarapardöheihln
jä heidän jähkkei-l
i l n orientoitumiseen. Kapulaa heilu­tetaan:
"Meidän hintojen ja palkko-
Jeni täytyy-pudota, että veisimme rat­kaista
USA: n probleemit."
Totta on, että Canada voisi helpos.ti
löytää Euroopasta ja Tyynen meren
toiselta puolelta markkinat kaikelle
sille paperiUe mitä se tuottaa Ja pa­kottaa
jänkit suostumaan meidän eh-tolhlmihe;
sillä el pidä koskaan unoh­taa.
ettäiCanadalla on voimaa kun
tulee lopullisesti kysymykseen papsri-massan
j a paperin tuotanto. (Edelly>-
täeny että l i i t t o - j a maakuntahallituk­sen
paköltetaan toimimaan Canadan
etujen mukaisesti.)
Jpka tapauksessa Canadan paperi-
TAISTELU J A N K K I EN
V A L T A A V A S T A A N : : , .
On selvää, että tuhannet työläiset
eivät näe tässä vain taloudellista tais­telua
— vaan taistelun, jonka Jänk-kien
hallinhan huonot setu«ukset ovat
aiheuttaneet.
Voitte ajatella, että parlamentin jä­senet
olisivat voineet tämälU;;. nähdä.
A. A. MacLeodin maakuhtaparlamen-tissa
esille tuoma esitys, että Järvien-päähän
tulisi kehittää terästeollisuus,
cn saanut osakseen paljon puheen a i ­hetta.
Samoin on saanut sotaa liet­sovan
G. I. Harveyn, Sault Ste. Marien
vaalipiirin CCF:n maaltuntaparla-
. mentlri edustaja. Harvey on sanohut,
että sota pn kiertämätön, ja siksi
pääasia on rakentaa piärempia valta-
^teltä — sptilasvaltatieiSoosta alkaen.
Harvey salaa sen, että vallassaoli-jat
ovat jo tehneet paljon Pohjois-
Ja Länri-Ontarion teiden valmistami­seksi
sotilaallisiin tarkoituksiin. Sel­laiset
kaupungit kuin Sco ja Port
Frances ovat jo melkein jäukkien sp-tagarnlsoneja.
Fort Fränces-Kenora
valtatie pn korjattu niin; että se voi
jcäsitellä vaikka minkälaisjta sotilas­kuljetusta
— ja sitä voi käyttää ras­kaat
lentokoneet. Harvey tietää tä-iiiän
ja haluaa lisää sitä.
Todellinen patrlptisml vaatii yhdLs-lämään
Canadan työläiset taisteluun
sllrtomaakiihkölsia dollari jänkkejä'
vastaan - ^ v o i t t a a maailmanmarkki­noita
meidän tuottelllenunc. Tämä
on tie rauhaan ja työhön.
Ottawa. — Hallituksen taholta U-niöltettlln
torstaina, että harvoin käy;
tettyjä Canadan, dunipinklvastaisia
lakeja,käytetään nyt Jai>anista tuota4
via käsineitä, miesten paitoja, lasten
yaatteita ja savukkeen sytyttimiä yas»
taan. ':/^-,:,,•:
Tulojen ministeri McCann iinioltti
myöhemmin alahuoneessa; lettä, t u l l i ­maksuja
Oli 'korotettu sellaisille tava­roille;
kunnes halUtus tutkii mikä oh
niiden myyntihinta Japanissa. Sitten
kun saadaan selville niiden markki­na-
arvo, hallitus luultavasti asettaa
niille tavaroille markkina-arvpa vas-i
taavat tullimaksut.
japanilaisia tavaroita on tuotti tä­hän
maahan pääasiassa. yksltylsteolU-Guudert
tekemän .vaihtokaupan eeu-raukienä.
Noin $2,000,000 arvosta ca-nadalaista
vehnää yalhdcrttlin Japanl-lalsiln
tekstiileihin erään newyorisi-lalsen
firman välityksellä. Canada-laiset
tehtailijat'ovat protestphi?ct s i ­tä,
että jai)ahlläl8ia tavaroita myy­dään
Canadassa halvalla hinnalla.
a
Montreal,— J^PL:nteto^^
tcn eräiäh osastoii rahastontoitaja Ge­rard
Bclair o l i keskiviikkona rikosoi­keudessa
syytettynä siitä, että hän pii
varastanut t k . i O p:hä $6,087 A P L :h
Tinion varoja, - ,
Belalr o n sen osaston virkailija,
minkä sanottiin menncien CIO:n pUö-
Iell6 relttaushomman yhteydtesä . T u o ­mari
määräsi vastaajan saapumaan
alustavaan kuulusteluun t.k. 24 p:nä,
ja hänet pääitetlUn vapaaksi $950
takauksella.
Vastaajan lakimies sanoi oitceudcs-ea,
että vastaaja on rehellinen mies,
eikä ole ko.skaan' ennen sekaantunut
oikeusjuttuun. Hän väitti, cUei käh­velletty
raha öle A P L : n uniön, vaan
työläisten omaisuutta, Ja vastaaja
"vain yksinkertaisesti siirsi rahat tol-
.selta uniolta toiselle".
SäVQthale/ttt on määräajoitt U-mestyvii
painotuote, jonka tarkoi-tukser.
a on uutisten julkaiseminen
a ennäistcn tapahtumien arvoste­leva
käsitteleminen. Sen takia se
m vmtämätött kaikille ihmisiUe.
BLUB länsivaltojen suunnitelmana' ?;cltti omit^koiclla hullulLnan iloisia
im vetää, fasistinen Francon Espan-; katalcnlalalsia .^ävel^^^^
j a AtlahUn sophnukseen. nUn ka-i Meidän vaunussamme ryysylset so-piiälistinen
sunrlehdistön kirjeen-j tUaatjoivat pian viiliinsä loppuun. E t -
vaihtajia on lähetetty Espanjaan j siessään lisää juomista he koBasIvat
tarkoltähsella, antaa mahdollislm- maalaisten vähäisiä tavaroita. Hel­man
edullinen kuva Francosta ja däti meluava, juopunut käyttäytymi- Jos halutti e päivästä toiseen senh
hänen hallitsemastaan maasta ja nen o l i vastakohta hiionosti kohdeltu- [ rsr/c maamme työkansan tärhei^
nälhvalinitetoa maaperää tulevien |>n maalaisten. ^
sunnhitehnlen toteuttamiselle. "aina vastustamatta, rauhalliselle yle-
Poikkenksena tästä on kuitenkin vyydelle. Huomasin noin kohnikymi
New Yorkissa ilmestyvässä vapaa- menvuotiaan sileäksi ajellun miehen
'.setu-aavan kirkuvien sotilaitten käyt­täytymistä
halveksivalla katseella.
Meidän katseemme kohtasivat toisen-xnaailnun
konkreettisen todellisuuden
olemassaolon epäileminen. Se, että
''hengen" olemassaolo on varmempaar
kuin ahieen olemassaolo, minun " s i e ­l
u n i " varmempaa kuhi toisen flunl-;'
sen^slehi". ,
Forvarillinen muotifilosofia faaluaa'
siis i t s ^ t a i s e s U L #ädä vakituisesti
asumaan shhm' ^ t i m p i k u j a ^ . Jpsta
Descartes yli köhne vuasisataa
löysi ulosi^äsyn, vaikkakin ''mutkan
kautta suoraan"^ nimittäin kaikkival­tiaan
X^uöjan olettamisen avuBa.
•—Nykyaikäsen-^a nimaUhdiS'.
tott yht<ustMirinaWnitt frierkUys m
an0amMonum^'-^stttm: Siksi VA-PAUS
m väUtStnat^ tSmänmtun
suomalassiUe.
mieliscs^ New RepUbllcissa Jul-
•ka^tu liikemies D. M.: Fiiedenber-gin
öhetliiilen kirjoitus. Jossa hän
kuvaa matkahavalntojaan Francon j "^a-
E^Mijasta. ' "Tämä ei ole sellainen kuin odotin
BarcelOTiässa täysiholtolan johtaja j Espanjan olevan", sanoin epäröiden,
.oil varma; että minä olen valepuvussa | "Tämä ei ole Espanja", sanoi hän
oleva'saksalairien- Hän työntää lasin- ' Earkastisella äänenpainolla:,
sa neliänsä päähän kun k i r j o i t in n i - \ " A s u t t e k o te, senor. lähiseudulla?"
nieni r^isterikirjaan,.tutki nimlkir- I kysyin toivolla saada k e s k a ^ l u n Jat-
Joltusta ja t m ' e h t i mhiua kun plenjkuinaari.
«aanut niin "uskottavan näköiset" \ "Nimeni on Jose", sanoi mies r a u -
/toierikan passit. Minun kovaääninen j h a n i ^ «enor, vaan työ-pfotestfiii
oU turhaan. Olisi voinut j tön troklnajuri, jolla el ole trokla."
olla vallfka Marsshi asukas, niin sit- j "Onko aika huono?" kysyin,
tenkin nimeni '"Frledenberg" lehnasl i "Oh, aika on hyvä... hyvä voltta-mlnut
sakMlalseksi ja siinä kaikki. Te jjalle, kuten aina." Jose hymyUi. Hän
ette ole yksin, hän vakuutti. Jos p i - | pysähtyi hetkeksi, kunnes rupesi no-dätte
silmänne tarkkana, n i i n te löy- i peasti puhumaan,
dätte monta ystäväänne. i "Ollakseen troklnajuri, täytj-y olla
Espanjalaiset eivät tunne yleensä
JsansalUsia tyyppejä. Ben jälkeen kun
Franco nousi valtaan turistiliikenne
on melkein tyrehtynyt. Kun kävelin
tröki- Omistaakseen trokin täytyy o l ­la
lupakirja. Saadakseen lupakirjan
täytyy kyetä osoittamaan, että on
"todellinen" espanjalainen. Minä en
katuja n i i n poikanulikat sanoivat toi- ole oikea eq>anjalainen. Olin petturi.
silleen :Turco?]^rances? Ihgles? Ita-liano?
Barcelonasta lähtevän junan h a l -
mimmat rautatievaunut olivat niin
täyteen ahdettuja, että minun o l i tun­keuduttava
ikkunasta sisään päästäk­seni
niiukaan. Talonpojilla oli suuret
kantamukset hiUtä j a polttopuita l a ­voilla,
jotka cfivat Jolktokhi oUeet
Istumia. Kullakin pysäkillä toiset
raahasivat taakkojiaan ulos Ja toisia
tuli sisään. Eräässä nurkassa, vanha
akfea sylki keuhloojaan ulos birvcästi
i:;^kien ja toisc&sa kyltyräsclkäincn
^kysymyksiä, niin tilatkaa VA-
?AUS.
vlssä heijastuvat peräksiantamatto-
Olin lojalistien sotilas.
Junan kimakka vihellys viilsi ilmaa.
Saavuimme 'Tarragonaan,
Täysi kuu loisti torilla. Oli vasta
kello 10 j a kaupunki lepäsi tillJaLsuu-dessa;
vieläpä «yyhyiset rakitkin o l i ­vat
nukkumassa. Näin vieläkin sil­missäni
Josen kasvojen phigoitetun
katkeruuden kun hän kuvasi kuinka
Mallorcasta tulevat saksalaiset lento­koneet
syöksyivät y l i tämän torin ja
sylkivät kuulla turvattomia espanja­laisia
vastaan. Samat kuulan jäljet,
jotka violäkin näkyvät kaupungin k i -
man katalonialaisen silmissä. E n t a ­vannut
ainoatakan ihmistä Katalo­nian
maakunnafisa, joka olisi kannat­tanut
Fraricon hallitietä. Muutamat
puhuivat tasavallasta ;o»uUslilkkeen
muodossa; toiset piiniiltsiyat «Itä eoti-laalllsesll;
kolmannet puhuivat Hlltä
vapauden vertauskuvana...Joka läm­mittää
espanjalaisten sydämiä: mutta
itäikki vihasivat Francon nimeä sellai­sella
syvällä inholla, että se oh käslt-täinätönlä
suvaitsevaisille amerlkka-iailsille.
Espanjan diktatuuri o n yk­sinkertaisia
kaiken vapauden j a toi­minnan
tukahduttamisen väkivaltaa.
Vapaamuurarit ovat ateisteja- Ana­tole
Francea eikä Victor Hugoa saa l u ­kea.
.
Pelosta on yritetty yhteiskuntaa uu­delleen
kutoa kirkon ja valtion, vuok-raajleh
ja ylimystön ympärille. Histo­ria
on harvoin csoittanut sellaista ty^
peryyttä kuin mitä nykyään ajatel­laan,
että Amerikasta j a Espanjasta
voisi tulla yhteiset liittolaiset lännen
ladttuurlh pelastatnlsen ristlretkessä,
Garcia L., Espanjan Pariisissa oleva
l-astustusUikkecn johtaja, antoi mi­nulle
listan vastuunalaisten maaha-lateen
liikkeen johtajien nimiä. Joi­hin
vohi ottaa yhteyden vieralllesBanJ
maassa. Palmassa oleva maanalaisen
liikkeen johtaja Pepito, Jolla lempi-nhnellä
häntä toverinra nhnlttlvät^
oU ammatiltaan suutari. Me istuim­me
hänen valaisemattomassa ver»^'
taansa takahuoneessa Ja minä y r i t in
e^Iittääoiaallman käsitystä f^ft^njan
lilantec,<sc'cn ii.~«hden. ykslnkertaictlla
nistijalitiiii omissa riveissään
• C a n b m ^
edxistajainhuöneessi pSändU^^
beit G r - a i Ä e s : J5aS&bi;;<M^^'aS'taf.
pÄhahtahtoista ml6^^^^
ml&wj Austeaiian^. te^^^
ovat vannöutör^^
Pääminl^tei-i keholttl Australian
anupatli$1idist^'sten J äsenjpukkbja
"katscmaah kupiraan eUntärkeiiä kom­munismin
kysymystä" jä ryhtymään
omassa keskuudessaan kommunisti-.
Jahtlfc^:;-,;-';;;',
Pääministeri sanoi lisäksi:
" K u h minä puhiin; kommunlsmkta
ntlff nUnä en puhu siitä, mitä muutai
matvähämlcllset Ihmiset luulevat
matxlsniin ja leninismin urhoksi;
Komhiunlstcja ovat ne muutamat
miehet; jotka istuvat volmakknl5.sa
asemissa ;ÄustralIan teoUisuudessa. Jo$,
kirjoitatte luettelon niistä 35 tai 40
pmultieiisetas,m-- -: jotga^;:oyac^?;«?«n»g^
•unioiE9äi;jä?ovat'.kotiÄ^
voity?Mnöä^-^'cttli:^:tamS^
nisthien; puoiuair^^TäiiiSfiöitÄBe^
mys. mitä teidän o n ka^tel^
o*;Niima ovat «rto^ev^
tuja miehiä, pahan a i
hiä. He eivät ole unlolden'
ta. He nfeyfctÄ^ klbrttai
ta."
PääuiliilstcriS
* ' f ii H
•m
"kommunlstejor Aon: ; i f l ^
liaii vastustiiJIna.;;jblil(fe;'<siikC^^^
ahtaa" ;subjaä,';tat' iitfcÄu :^'^wi&^
PoUIttiset ;:taj-kkaÖljät;5Jp
pliämihisterih kllhköUuh t o r ^ ^ ...^
sitä, että ; h a i l i t U 3 . : o i k b o ^ i^
munistiscn:>publUwn;viialttomä^
ten se lupasi tclidä vaal{ien',«IcU{l;j-\ I4:rv
Kin-Gcörge
Yhdysvaltain lUvihlllenkaivaJat ovat
voittaneet suuren taistelun Ja kalk­kien
työläisten tulisi kiittää lieitä tä­män
voiton johdosta.
'Taloudellinen voitto oli huomatta­va,
mutta tcdcllinon voitta oli se, että
työväen viholliset taantumuksellisten
kivihiilikaivosten omistajan muodos­sa
voitettiin ja heidän yrityksensä
murskata United;Mlneworkcrs of A-mctlca
kärsi musertavan tappion.
Kaivostyöläisten yhtenäisyys j a s6-
lldarlsuus sekä työväen Ja edistysmie­listen
Ihmisten kasvava tuki pakolttl
kalviosonUstBJät perääntymään kaivos-työläisten
Uiilon mUrekaamisyrltyk-e
«S5ä..
; Täinäyhtiaa^
pöUäarl^uuBoilriittävän voimakas
fääkisMtv käyttämästä 8u-ruihsch;
kuuluisan Taft-Hartlcyiä^
helkfehtÄälMceiv ;UMW;n^
avulla. '-;;"::'';V'^
Päättävinä täydellUen voiton puo-
Issta kaivpstyöläisct sanoivat polltil-;
Hötlleya kaivosten omlstajlllp:'"Te et-te
kalva kivihiiltä estctuomloUla!" He'
pysyivät pola: kaivoksista huolimatta
uhkauksista: j a painostukselta.
Henr^Pord Juuri ennen lakon päät­tymistä
sanoi lapsellisesti: "Jos John
l/.LevfIs haluaa asettaa cman kun-nlanstt
yläpuolelle cman hiaansa
edut. niin msldät on lyöty."
..Ford ei; lupnholllscstl sanonut sa-naakaah
kourallisesta miljoonia omis­tavista
'kivihiilikaivosten herroista,
p ; . ; : : | | | f p|i||«
jotka ^olisivat!'vblrieiÄi:iBi|Önte
lakko»; ;klvihlllenkaivBjiei^
6lih^väötlmukslhi.>TOmWlS^^ . ,
esparijulalsellc ominaisella •käsienliik^
keellä hän Ilmaisi kalkki epämiclyttä-vöt
ajatuksensa. Präncol: hänen o i -
Icca kätensä • vaistomaisesti jjuristau-tulvat
nyrkkiin ja kohosi olkapäätä
vastaan; maurltl: hänen «ormeiisa te­kivät
nopean liikkeen kurkun poikki;
Palangl!:-:oIkcakäsi teki liikkeen k u ­ten
viikatteella. Peplton rilkkelKsä i l ­meni
poliittinen tarkoitu.s.
Hän keholttl lälitcmään «euiaavana
aamuna liikkeelle Jpldcnkinystävicn-kanssa
julistcittcn kliriniltämisrci»-
«ulle. Ne olivat kormpsiiriipuiJabia ja
niissä fivlsPi suurilla niu,slitln kirjai­milla
"Alas Franco!", jotka sitten i l l -
mattlhi maUioöteitten "Eläköön Fran­con
l" päälle. Tapasimme toifjcmmc
suutarin vcrötaassa aamuhämärässä ja
lähdimme liikkeelle leipäkorien kan^f-sa.
Kävelimme läpi kurjan siummlr
osan. Kaksi miestä p i t i sUmällä kus­sakin
katujen kulmassa kun yksi k i i n ­nitti
valmiiksi liimattuja julisteita
mainosteltten päälle, Tzlcnpoikiin,
Jotka kuljettivat muuleillaan vihan-neltsla
markkinoille, cl kiinnitetty
huomiota, Lukuunottamatta minua,
viisi vallankumouksellista oli verrat­tain
rauhallisia, EllciT p i i s i tietänyt,
että on mahdollisesti kaikkein vaaral­lisinta
työtä maailmassa, olisi luullut
ryhmän amerlkkalatela mainosten
kllnnlttäjiä alkavan työnsä varhain
.aarmilla. ;:
Höyrylaiva Ciudad de Alciran kan­nella
o l i teltta pystytetty lastiröykkl-ön
keskelle; Tämän katcn iallc, Jo.ssa
ei ollut valoja, toilettia eikä vuotsita
oU sijoitettu ahdinkoon aikuisia ja
lapsia. Heidät oli kielletty poistumas­ta
täältä ja näniä kolmannen luokan
matkustajat ellviit sellaisella kulttuu­ritasolla,
että luolalhmincnkin olisi
tuntenut pahpinvointlä heidät nähdes­sään,
taivayhtiöt ovat järjestäneet
tämän kolmannen luokan n i i n erin­omaisesti,
että muut matkustajat, jot­ka
on sijoitettu laivan takaosaan, e i ­vät
tienneict näiden olemassaolos­ta
mitään.
Kuullaan usein, että rikkailla on
kaikkiiaköybMäein^tään; mutta on
olemassa sinirl ero sanojen ja koke­muksen
välillä. Vaikka on mahdollis­ta
tulla toimeen likaisella ruumiilla,
täldeh ja luteiden keskellä, n i i n sit­tenkin
Ihminen mielutunmin. elää s i ­vistyneessä
ympäristössä. .
Mitä kauieimnaksi etelään matkus­taa,
eitä säälittävimmäksl olosuhteet
muuttuvat Valenciasta alaspäin toi­meentulomahdollisuudet
tulevat sel­laisiksi/
Jobi'parhaiten voidaan kuvata
ci-euroöppalaiseksl.
tajat keränhöet; sijitUPi%< y o l il
kaivosten omistajat elvMtj^
ncet kieltää. V. l]Md;jbs|^
hiilen kaivaja tuottltbmliit^lnti;
toä'^733 j i ^ v; 1039iftliii>asia^;i
Näyttää siltä; että tatkom'
hyvin valvbttu -^acaiVostÄMt*»-^^^lipii^pi
ton^kautta;^:-::;/:/.^^:;:'-:-:^:::,^^
na
symyksessä:
iiialkköjcn puoicstal
vaa talstelUav kUtfeii-taistelunsa,
ovat;
Ja taistelulta ovat;
ncct.'
Näiden talstcltildCn
koltus on olluti
talslclut muissaScin;.
l i
r i i h l i i ^ i l i ^ l ^ i ^ f p i i ^»
; l y . M a i n i ^ i Ä i M | ^ ^ ^ i ^ ^ i i ^
Pennsylvanian ;kivtti|iI«iK&J4^
vlv^t taistelua. N l l h i i i'
käytäntöön •'Molly-iVIagijtoesff'
• tys/: Joka ya8taa^."pijnalBtfl''; mtU^^^^^mm^
vostcii • cmlstajaiji; ja^ftcld^n
taholta. '
Toukokuun 14 • p&iyiSM'--::im
York Timesin tdlmltuspalflfato
tcttUn kaivosmiesten
"Molly Magulreslt <m k a M i l ; 8
:'--,nmmai,uunioi: :J&DgiBnJuss» •;«3^a&i.pg|:igp^
turvautuneet'murhiin :-Ja:-mtirti;E^?^^
•töihin saadakseen :pclon':ali^|*e*;jo|öf?£^§
ovat heitä vastaan, •'TänittnjpolithK^
«iemeri onlBtutcfttu^AmerÖsa^iinäa^
tdin j a Pennsylvaniassa naenun^ j sm
todelliset hedelmät.,. FcnasylvaOlan
viiitailijoidcn velvollisuus i^vlstytftä
kohtaan cn hävittää tämä epäterveet
lincn kasvi nyt k u n sen Juuret «vat
paljastettu.,,"
Työnantajat j a heidän le^teosä' r .
1870 olivat aivan samanlaista fcuin
työnantajat ja heidän lehtensä, ovat
nykyjään. He kehoittivat noina»? JPtM*^
vinä murskaamaan uniot her4ttäi]^n*-
«ä "Molly Maguh-8"-hy6terla» avitUa.
Nyt hc yrittävät hävittää l i n i o B i s i L '
sen liikkeen levittämällä punskatittu». f
N i in kauan kun työläiset voitavat j n - <
nakauhun lietsonnan Ja ne, 'ptk& i^tä l
levittävät, niin < myöskin - Voittavat
työnantajat. Jotka yrittävä]^ xilöoa
heidän unionsa, ' . ,
• " , I
I
KIHLOISSA
''M
Am
Tyttäremme i
Laila Luomq
Wahnapltae, Qntarld»
v. • -li
i' l
H. ärry Maaped' a
Sudbury* Ontario-1
k
•rt
i
f»
Onnen side olkoon l^tU^^
tuo side kultainen, •»
£111 j a Arthur S i l l a n ^
Maaliskuun 11 päivänä^ ^9S0