Vapaus, March 18, 1950

              leisaniiehet haliia-
I olla mukana
TiiiArtliurin juhlassa
! metsämiestä tapasivat äs-
1 ^ toinen toisensa erääsi^ kes-
^jssa ja heidän keskcns^
keskustelu Port Arthurissa
TinD alussa pidettävästä lau-ja
soittojuhlasta. Keskustelu
-htni seuraavaan tapaan:
g i l i E AMNTYNEN: Kyllä se
. pimuista kun sen Port Arthurin
uuhiakin pitää
"TAITEILIJA VALINKAUH/»^SA"
olla keskellä
i pula-aikaa. Ei sinne pääse
kuin ottamalla eron työ-ja
lähtemällä juhlimaan,
rtta sillä taralla jää ansiot saa-jtSSl
KUUSINEN: Ei sinne
in muuten pääse. Mutta
islu päähäni ajatus, että pi-hankkiiitua
Port Arthurin
kämpille» sellaiseen paik-joka
ei olisi varsin kaukana
Arthurista. Sieltä voisi pis-ytyä
ainakin joiksikin päiviksi
Mitä an-elette pojat sii-
PEKKA KOIVUNEN: Se on nui-ajatus,
minä ainakin toimin
mukaan. Mutta kaikilla met-jniehillä
ei tietenkään ole tilai-tta
päästä mukaan, mikä oh
imn huono asia. Mutta kyllähän
voivat tavallaan osallistua
esimeridksi ^ten, että pa­koko
kämpän onnitteluilmoi-
Q juhlan ohjelmakirjaseen.
he ovat ainakin hengessä mu-ja
osallistuvat juhlan onnis-n.
toki saatavana
uttoihin ja muihin ajoihin
L. ALANKO
LL. 6023 — Toronto, Ont.
tietää'
xoaal
STARKYS GARAGE
J; A. NISULA, omiist.
enlaista autojen yleiskorjaus-ammattitaldolla
ja kohtuhin-
24 tunnin vetopalvelu, seit­aa
puh; WA. 0612. . .
[ Spadina Ave. Puh. WA. 7575
t (Sisäänk. Cecil St. puolelta)
Kotun puh. KI. 1531
FINNJSH STEAM BATHS
56-58 Widmer Street
Toronto, Ontario
MIEHET:
EivUkkona ja torstaina 3-12 l.p.
jantalna 1-12 l.p.
ntalna 1 i.p, -2 a.p.
8 a.p.-1 i.p.
NAISET:
kona ja torstaina 3-12 l.p.
Qtalna ja lauantaina 1-12 i.p.
PUHELIN EL. 2571
saanut!
;rheeff
le
otsia.
}ui täosei
aliani
a. Yrjö 1
rina" 1
läbtiTätt
OntaiifloftJ!
saapunseal
irl Hansa]
!terA.Vesa,B.Ä.
Barrlster, Solicitor, Notary
SUOMALAINEN
LAKIMIES
.3392 592 Danf orth Ave.
(Near Fape Ave.) Toronto
Andre Foageron, nykyranskaiai.
sen maalarikoulnn huomattavim­pia
edustajia, valaisee seuraavassa
kirjoMuksessaan "Taiteilija valin,
kauhassa", joka on julkaistu tans­kalaisessa
aikakausilehdessä "La
Nouvelle trritique", terävästi ny­kyhetken
taiteilijan suhdetta to­dellisuuteen:
Kaivostyöläisten, joka panee peliin
vielapa elämänpalan ansaitakseen lei­pänsä
rohkean eleen tulkitsemalla to­dellisuuden
draamalla voi olla vain
yksi ainoa vastenmielinen puoli sellai­selle
ihmiselle, jcica elää kaivostyöläi­sen
s-^rt^miseita-. '
Lähtiessilmrne juuri tästä nykyisen
elämämme puolesta meidän cn pakko
käsittää, miksi totfejlisuuden ilmaise­minen
on niin vastenmielistä niille,
jotka, tietoisesti tai tietämättään ovat
sortajan puolella,
Tällä hetkellä on siis ennen kaikkea
tärkeätä taiteilijan ohjaaminen värien
ja viivojen muQtoleikin pariin. Ellei
näin tapahdu, hän ei puolestaan voi
muuta kuin muuttua syyttäjäksi ja
ryhtyä taisteluun: Juuri näiri on ar­vosteltava
lucmisen kynnyksellä olie-vaii
reaijsmin poliittista merkitystä,
kuten cn arvosteltava vuoden 1948
abstraktista, taidetta. .-•. • . '
Uuden realismin edellylyikset' tar­joutuvat
inspiration p ä ä l ä h t e ^ i tai­teen
aiheeksi katsottavan kansaii tun-nerikaudesta.
Tämä rikkaus on siitä
tletoLselle taiteilijalle sen arvoinen, et­tä
-hän tietoisesti alistaa värien ja
viivojen suhteet sen alaiseksi. Joa
hän lähtee tältä näkökannalta, syn­tyvät
hitaasti teokset, jotka ovat muo-.
tonsa ja sisällyksensä puolesta tasa­painoisia.
Tarkemmin sanoen: kolmen lauta­selle
asetetun omenan realistisuus ei
ole realismin alkulähteenä, ja näin
on juuri siksi, että tämän aiheen to-teuttami.=
x;en voi liittyä yhtä paljon
pakoa ja esteettistä eristäytymistä
kuin abstraktinenkin maalaus voi si­sältää.
Ennen kaikkea on siis vält­tämätöntä
korostaa aiheen yhteis­kunnallisen
sisällön todellisuutta. Tä­mä
merkitsisi jo vakavaa iskua vihol­lisen
esteettLsille asemille, ja taiteili­joille,
jcilla on rohkeita tarkoitusperiä
tämän iskun antamiseen, se merkitsisi
keinöa~vaaran väistämiseksi: vaaran,
että taiteilijan ponnistukset olisivat
turhia,'"ellei joukoissa ja taiteilijas-^
sa ole jo alun alkaen kykyä tuntea l i i - '
kutusta samoista asioista". ' ' r
Nykyään taiteilija on siinä määrin
vanki, että häh pelkää yksinkertai­sia
tunteita tulkitsevan teoksen Itio-mista
ja että hän punastuu niitä sen
sijaan, että tuntisi ylpeyttä niitä ko*
kicssaan kuten kaikki kunnon ihml-
Paljon petoksia on vielä paljastet»
tava, koska meillä eiabstraktisia maa-iauksia
katsellessamme aina ole tar­vittavaa
ajatuksen ankaraa se&eyttä
(ei edes sioinkaan, kxm abstraktisil­la
maalareilla on xoUceutta tunnus­taa
asia ja be toimivat hyvissä us­kossa).
Esteettien olaxikäbaitituksien
ei pitäisi pelästyttää,'sUlä enune saa
aliarvioida voimaanune millSän alalla.
Per^tymättömyys op. yfcä asla. Toi­nen
on sanoa, ettei ymmärrä siitä-mitään.
Sillä on totta, ettei ole mi­tään
ymmärettävää. Ongelma el ola
£«, että yrittää ymmärtää, vaan totea,
minen. Toteaminen muita mutkitta^
ettei ele mitään ymmärrettäviä, ja
samassa hengenvedossa. täinätit totea­misen
kanssa arvioida," mitä maalaus,
taiteelle on tehty! ,
Aluksi maalaustaide oUlupIlen sei­nille
maalattuja pedoikuvia esl-isiemme
hirvittävää ravintoa: Sitteo
jumalia joiden luultiin torjuvan irral­leen
pääseiden luonhonyoimien tuhoja
Lopitksi se muuttui naiseksi, joka
imettää sädekehän ympäröimää las-ta.
yhtä hyvin alati uudistuvan elä­män
kuin entistä kauniimmaksi tol-votim
tulevaisuuden vertauskuvaa. .•'.
Mutta njrtfyään — mihin käsityk­seen
inlUmiilisestä;^kehltykS4»tä nua-iaustaiteen
kohtalo oh sidottu? " M i ­nun
käsitykseenl". vastaa jokin ääni
Mikä ääni? Jtäni korttijärjestelmäsr
tä, jökä on täynnä hy^htaulukoko^
elma osoitteita. Siinä on 1,500 erin­omaisessa
järjestyksessä lueteltua ni­meä.
Kuinka paljon onkaaii näissä
kunnon harrastelijoissa. Jotka iloitse-,
vat taiteilijan heille tarjoamista eh­doista,
sellaisia. Jotka ajattelemat.'
"Onko taulu kyllin hyvä yritys sijoit-taakseni
siihen rahani? Mii&ä arvoi­nen
se on kymmenen ^vuoden kulut'
tua?" Heitä sanotaan |valioJoukdksL
rhmiset, jotka kuulutta:vat näin. ovat
kylläsiä. Ja kuitenkin .r-tämäkin va­liojoukko
on liian 'Vähäinen;
Nykyään on .•valiokunta ctslttä-vä
muualta. ValioJoiöikokin" on siellä,
missä, on taiteelliselle uudestlsjmtymi-selle
Tälttämätön innoituksen lähde:
kansassa, kansan -voimassa, koska
"vain ne elävät, jotka taistelevat'', ja
koska taide on alnä elämin puolella;
Romanian taide-elämä
nousukaudessa
NELSON GÄRÄöF
.«519 Dundas st. W., Toronto
PL. GI51 — AD. 0717
. P i t k ä n ja lyhyen matkan veto-
' palvelu. — Autojen säilytystä.
DR. TEUVO TENHUNEN, M.D.
[Vastaanotto keskiviikkona ja perjiinlainu kello 7—9 ip. Muina
[aikoina sopimuksen mukaan. :
6 Willcocks St., Toronto
Konttori RA. 8893
Kotiin OX. 9086
LAIVALLA TAI LENTOTEITSE
Järjestämme matkanne Suomeen tai Skandinavian maihin, joko
yhtäällepäih tai edestakaisin ja avustamme passinne ja viisuminne
hankkimisessa. Halutessanne tuottaa jonkun henkilön Canadaan
annamme Teille mielihyvällä tarkat tiedot siirtolaisviraston mää-
^yksistä jä myjonme matkalippuja ennakkomaksulla.
Ainoastaan rajoitettu määrä paikkoja laivoLs.sa v. 1950.
Nyt on aika tilata lentoliput iensi keväitä j.a kesää varten.,. .
TARKAT
Romanian kansalUskökotiksen vuosi
sitten antama asetus-lieteellisen, kir­jallisen
ja taiteellisen toiminnan el­vyttämiseksi
on luonut uusia hedel­mällisiä
mahdollisuulcsia maan kult­tuurielämälle.
Sen perustalla akate­mia
jakaa vuosittain viisitoista ' i>al-kihtoaV
yhteensä 30 milj.leitö, on pe­rustettu
Klrjallisuudenrähasto Ja toi­nen
rahasto musiikkia- Jä plastillisia
taiteita varten, jotka ovat kokonaan
muuttaneet kuittuiu-ityöntekijäin ase­man.
Kirjailijain hallussa on nyt
neljä lepokotia, omia ravintoloita ja
osuusliikkeitä Ja he, saavat ilmaista
lääkäfinhoitoa.. Vaä£iemnci&t kirjai­lijat
saavat eläkkeen.^ Viimei vuoden
ali&ana yli 80 kirjailijak-saattoi tehdä
föpintömatkoja Kirjall^uudenrahaston
avustamana.
Romanian taiteen näyttely on parai-
Icaa Moskovassa. Romanian taldemi-nisteri
tri Eduard Mezlncescu oli läsnä
näyttelyn avajaisissa, missä puhui
Neuvostoliiton Taideakatemian esi­mies
A. Öerassimpv.
Näyttely icäsittää kolme eri osastoa.
Ensimmäinen esittää 1800- Ja 1900-
liikujen romanialaisten maalarien töi­tä
aiiia maan vapautumiseen .saakka-
Tqinen osasto käsittää teoksia. Jotka
kuvaavat sosialistista rakennustyötä.
Nämä työt heijastajat uuden roma­nialaisen
taiteen luomisprosessia. Kol­mas
osasto . esittelee romanialaista
kansallispukuja, käsinkudottuja mat­toja,
puutöitä Ja njusiikki-lnstru-mentteja.
TiBDOT O.K. Joheison ic Oo. SoHtakaa tai
kirjoittakaa
VAKUUTUS- JA MATKAILUTOIMISTO
124 Bay Street Toronto 2, Ontario Puh. Wa. 1403
Pyytäkää meiltä lähiempiä tietoja *
«I KÄRSITTE KYLMETTYMISES-saadusta
YSKÄSTÄ? Estäkää se
frooppalaisilla DIANA-TIPOILLA, eu-fPPPäJaisen
formulan mukaan tehdyllä :
^^Keellä, mikä nykyään tunnetaan
Mkkialla Canadassa ja Euroopassa.
?uutama DIANA-tippa sokeri palas.<;a
kuuman veden kans.sa otettuna aut-neti
huojentamaan KYLMETTYMI-
^ kautta saatua YSKÄÄ, nenäkatar-
Kurkkukipua, rintakipua, se auttaa
imassa, henkitorven tulehduksessa, se
( vittaa korva- ja hammaskipua ja on
kurkun kurlaamisessa ja k i -
fmen ikenien parantami.sessa. Useim-
»a canadalaisissa kodeissa on nyky-yksi
tai kaksi pullollista DIANA-t^
oja hyvm käytönnöllisenä lääkkeenä
rTvl^,,*^iy^^*"- Alkää^^
i fYMISEN^ kautta r.aamanne YS-
„iun-P'^^ vuoteessa. Hakekaa
«Uoihnen DIANA-tippoja paikalli.se.sta
"naoskaupastanne tänään. Ellei .hiellä
Kehoittakaa rohdoskaupniasia
^KKimaan sitä lääkkeiden tukk\ikau-
Hinta $1 pullo: -
Vrzanova voittanut
maailmanmestaruuden
kaunoluistelussa
Lontoo. — 18-vuotias Aja Vrzanova
Tshekkoslovakiasta voitti täällä
Wembleyn luistiiu:adalla pidietylssä
kilpailuissa naisten^kaunoluistelun
maailmanmestaruuden ik>isen peräk­käisen
kerran 1,539.16 pisteellä. Brl-tatmian
toivo Jeaneite Altwegrg si­joittui
toiseksi 1345,71, pisteellä. V-vozme
Shcrman New Yofklfita kol­manneksi
1.330.58 pisteellä Ja t<^pn-tolainen
Suzanne M>rrow neljännek­si
1,319.73 pisteellä.
Miss Vrzanova oU vaUnnut tyypilli­sen
mestaruusohjelman väittäen val­keita
hyppyjä j a keskittyen suoritus,
tcn sulavuuteen.
Kilpailuun osallistui kaikkiaan 14
luistelijatarta. Canadaa edusti miss
Morrown lisäksi Marlme Smith Nia­gara
Pallsllta. Hän sijoittui yhdek­sänneksi.
Havaittu olevan
"vaarallisen"
.Ilja Ehrenimrgilta, kuuluisalta neu­vostokirjailijalta,
on^ evätty yiistiml
Ranskaan, kertoo "Les X^ettres Fran-caises".
Tapatis on vähintään oma­laatuinen
todistus Ranskan henkises­tä
ilmapiiristä. HJa Ebrenburg on
aikoinaan asunut Pariisissa 10 vuotta,
on kuvannut feanskaa teoksissaan,
kirjoittanut,. mm. suuren romaanin
"Pariisin inilcisttuninen". Ja seidan
aikana, vv. 1939—45 hänen, tuliset ar­tikkelinsa
Ja^ radioes^ntymlEensä oli­vat
pariastä propagandaa fasismia vas-
MUjoooat thmiset sekä NeuvostoIU>
tossa että muuallakin maailmaffla
tuntevat Gorki-Leninskijen museon,
jcto sijaitsee lähellä Moskovaa kes­kellä
Ikl-ibänaa venäläistä luontoa.
Vuddesta 1918 lähtien aina tanunikuu-hun
«vuonna 1924 tässä talossa lepäili
)a hoiti terveyttään Vladimir IlJits
Lenin. , ,
; Vastavallankumouksellinen Kaplau
haavoitti vuonna 1918 V; I. Leniniä
vaikeasU. SUtä lähUen alkoi Leninin
terveys tulla yhä huonommaksi. Lää­kärit
kehöitUvat Vladimir Iljils Le­niniä
ottamaan lomaa ja matkusta­maan
pois kaupunipsta. Syyskuun lo­pulla
v. 1918 Lenin matkusti Gorkiin.
Gorkissa sijaitsevan vanhanaikai­sen
taion monilukiiisista. huoneista
valitsi Vladimir Iljits ilseUeen asutta­vaksi
kalkkein pienimmän. Huonee­seen
johtaa kapea puuppitaikko. HtiOr
neen sisustus oh äärimmäisen yksin­kertainen.;
yasemmaissa nurkassa on
puinen sänky; Jonka katteena on yk­sinkertainen
peitto. Sängyn vieressä
on pieni semi.; Ikkunan ja sängyn
välissä oh p«UI ja peilipöydällä pöy­tälamppu,
pieni nikkelikello. puoleksi
tyhjennetty lääkepullo Ja lasi.
Huoneen Ikkuriastä avautuu näitö-ala
puistoon ja Gortdn kylään. Puis­tossa
on pyöreä huvimaja. Jossa V. I.
Lenin lepkuiitsein. Huvimajasta nä.
kyy kaiinllhä Podölskin kaupunki.
Lenin suoritti mielellään pitkiä kä­velyretkiä
kylän ympäristössä. Sa­moin
hän käveli pitkiä matkoja pitkin
Pahr-joen rantoja. Kesäisin hän
souteli Joella, ui Ja onki kaloja. Hä­nen
mieluislmpana ajanvietteenä oli
kuitenkin tnetsästämlnen kylän ympä.
ristön metsissä.
Mutta Gorki ei muodostunut kui­tenkaan
hänelle yksistään 'lepoko­diksi".
'Milloin vain terveys suinkin
an^oi myöten, Jtyöskenteli AHadimir
Iljits uupumattomasti ja tiäokselli-sestl.
Täällä h ä n kirjoitti useita te­oksia,
joilla oli tavattoman siiuri his­toriallinen
'merkitys, Gorkista käsin
Johti hän herkeämättä bolsevistisen
puolueen ja hallituksen työtä, lähette.
li sähkösanomia, kirjeitä.jne.
Vuosina 1919—21 käy Lenin aina
silloin tällöin Gorkissa, lepäilee ja
työskentelee siellä monasti monta
viikkoa yhteen menoon. Keväällä
1922 suoritetun leikkauksen jälkeen
palaa L^nin takaisin Gorkiin lepäite'
mään. ,
Kesäkuun puolivälissä Leninin ter­veys
tuli huomattavasti paremmaksi
Ja lääkärit sallivat eräitten hänen
läheisimpien työtovereitten tehdä vie­railuja
potilaan luona. I^uitenlctn
vierailujen nimenomaisena ehtona
oli, ettei saanut puhua virka-asioista.
Ensimmäisenä kävi Leninin" luona Jo­sef
StaUn. ' Vilzneksimainittu kirjoitti
käynniltään Leninin luona seuraa­vasti:
. / en saa lukea sanomalehtiä, —
huomautti toveri Lenin iroonisesti, —
en saa keskustella valtiollisista asiois­ta.
Kierrän tarkasti kaukaa jokaisen
paperinkin, joka mahdollisesti on pöy­dällä,
sillä voihan sattua, että se olisi­kin
sanomalehti, jolloin pahasti rik­koisin
/minulle annettuja määräyk­siä..-
'O.,
Näm^n toveri Leninin puheille ja
yliistelen taivaaseen asti hänen alistu­mistaan
kuriin. Samalla emme voj
olla hieman pilailematta lääkärien
kustannuksella, jotka ovat niin hyvä-uskoisla.
että kuvittelevat meidän voi­van-
olla puhelematta politiikasta.
Samassa palkassa kävi Leniniä ter-vehtiniässä
Maksim Goiki. Moskovan
Keskusmuseossa on sutul, taiteilija
Jefanovin maalaama taulu ''V. I. Le­nin
Ja A. M . Gorki lomalla Gorkissa".
Toisena päivänä lokakuuta 1922 pa­lasi
Lenin takaisin Moskovaan ja ryh.
tyi työhön. Hänen terveytensä säilyi
kuitenkin vain lyhyen ajan. Joulu­kuun
12 päivänä 1922 työskenteli V. L
Lenin viimeistä päivää työhuonees­saan
Kremlissä.
Hänen terveytensä huonontumisen
talcla määräsivät lääkärit hänet täy­delliseen
lepoon. Kaksi — kolme päi.
vää ennen Gorkiin suuiiniteUua lo­mamatkaa
otti hän vielä asunnossaan
vastaan työtovereitaan, saneli heille
kirjeitä, ahtoi määräyksiä ja laati;
suunnitelmia.
Kaikkialta Neuvostoliitosta lähetet­tiin
Gorltln lahjoja lämpimiä tervei­siä
Ja toivomuksia, että Vladimir I l ­jits
Lenin paranisi pian.
Lääkärien luvalla luki Lenin itse
sanomalehtensä. Tämän lisäksi saa­tiin
hänelle lukea ääneen kirjoja.
KaikScl uudet kirjat Ja lehdet. Jotka
häntä kiinnostivat, lähetettiin Gor-ktoft
Kaikki ne käsittelivät finanssi­asioita,
politiikkaa, taloutta ja hlJsto-riaa.
-
nuisin Lenin kuunteli mielellään
kevyemjöä kirjallisuutta- Hänelle lu­ettiin
Demjah Bednyita. vallanku-mousnuioilijan
tuotteita:, Korolenkon
runoja, Jack Londonin teosta "Rak­kaus
Ja elämä" Ja Gorkin "Ylioplato-ni"."'
•
Joulukuussa 1923 Järjesti Lenin ta­lonsa'ensimmäisessä
kerroksessa Gor­kin
kylän lapsille Joulujuhlan. Kuusi
cU suuri Ja siinä oli paljon koristeita
Ja sähk^cynttilät. Joulujuhlan Jäl­keen-
esitettiin lapsiUe vielä elokuva
ja jaettim lahjoja.
: 21 päivänä tammikuuta 1924 keUo
6 illalla tapahtui odottamatta kään­ne
pahempaan päin. Lenin menetti
tajuntansa. Kello 650 lUalla hän
kuoli verenvuotoon aivoissa.
Moskovassa sai ensimmäisenä tiedon
suuren kansanjohtajan kuolemasta J.
V. Stalin. Tiedon tästä antoi puhe­limitse
hänelle keUo 7 illaUa Leninin
sisar Marija Iljitshia Uljanova,
Heti tiedon saatuaan matkusti s£a-lin
Gorkiin. 22 päivänä tammikuuta
saapuivat Gorkiin bolshevistisen puo­lueen
keskuskomitean jäsenet, neu-vcstohallituksen
Jäsenet, Yleisvalta­kunnallisen
Neuvostojen kokouksen
lähettämät edustajat ja Moskovan
työlälsjärjestöjen edustajat. Johtajaa
tulivat. hyvästelemään myös "ympäris­tön
talonpojat.
23 päivärö tammikuuta kello 10 aa­mulla
kannettiin Leninin arkku Gor­kista
Gerasimovon asemalle ja kello
yksi päivällä saapui surujuna Mosko­vaan
Pavelskin asemalle.
Leninin lähimmät ystävät ja työ­toverit
kantoivat hänen arkkunsa
Neuvostojen talon pylvässaliin. L i ­put
liehuivat Ja sadat tuhantiet ihmi-iset
reunustivat katujarvJ^Ita myöten
saatto kulki. i^T
Gorki, jossa eli ja ajatteli bolsevis-tisen.
puolueen perustaja. Lokakuun
suuren sosialistisen vallankumouksen
Johtaja, on saanut kunnianimen —
Gorki—Lenin?kIJe.
Orjatyö ja kauheat
Pobjois-Onfarion
kulta-alueelta
Pariisi. — Sanomalehti "Humanite-
Dlmanche" on julkaissut kirjoituksen
ranskalaisten siirtomaavlranomaisten
harJ9ittamasta terrorista Ranskan
Norsunluurannikon alueella Afrikas­sa."
Huomauttaen, että rauhallisten
mielenosoittajäin ampuminen on tul­lut
tavalliseksi Ranskan Länsi-Af ri­kassa,
artikkelin kirjoittaja tähden­tää
tavattoman mielivallan afrikka.
laisia demokraatteja vastaan osoitta-
Pohjois-Ontarion bolta-atueen ai-kuperäisten
esiraivaajien viimeisiä
yksilöitä knnnioIttanuMn bll Scuth
Porcupinen Finnish HalllUe kokoontu­nut
satoihin nouseva ystävien joukko
kaikkialta ,pohjois-Ontariosta lauan­taina,
maalisk. 11 p. Silloin tolmltet-tiln
viimeinen rakkaudenpalvelus
Frans Mäkelälle, joka nukkui kuolon-uneen
General Hospitallssa. South
l-crcupinessa, maalisk. 9 pnä.
Hautausjumalanpah-elukscn hnalis-,»
sa johti suomeksi ja englanniksi Y h -
dlst>'neen "suomalaisen seurakunnan
pastori A. 1. Heinonen, joka myös siu­nasi
ruumiin haudanlepoon Tisdalen
hautausmaalla. Timmlnsin' Ja South
Porcupinen yhdistetty suomalainen
kuoro lauloi kauniin hymnin R. Wuor
rimfien johdolla. Muistosanoja vai­najalle
lausui vielä Mr. Onni Tervo.
Lyhyessä .saarnassaan Jeesuksen
sanolsu: "Se on täytetty", viittasi
pastori muutamin valituin sanoin n i i .
hin kosketmslin. joita hänellä oli o l ­lut
Mr. Mäkelän kanssa viimeisten
kölmenkymmenenseitsemän vuoden
aikana, aluksi Sopper cliffissa, Sud-buryssa
ja Cobaltiäsa ja lopuksi Tim-minsissä
ja South Porcuplnessa. toi­miessaan
uranuurtajana Is^irkoUlscssa
työssä monella paikkakunnalla suo­malaisten
ja skandinavialaisten kes­kuudessa
pohjois- ja keskl-Ontarios-sa.
Viimeisen vierailunsa oU pastori
Heinonen pyynnöstä tehnyt ystävänsä
Mäkelän luo mnalisk. 8 p:nä, jolloin
ystävykset olivat varustaneet matka­eväitä
sille matkalle, Jos«a ei enää pa.
latn. kiitollisena ja rauhallisena oli
Mäkelä jäänyt lähtöään odottamaan.
Prans Mäkelä syntyi Huittisten pi­täjässä
syksyllä v. 1871. Hän saapui
Torontoon 1907 ja sai työn rautatien
rakennustöissä Copper Cliffln, Sud-buryn
ja Cobaltln seuduilla, saapuen
tulevan Porcupinen kulta-alueen .seu­duille
toisten kullanetsijäin, rautatien
rakentajien ja kaivostyöläisten muka-na
saihana vuonna tai 1908. "Hcme-
.stead"-maatilankin hän otti haltuun­sa
joksikin alkaa ja työskenteli sep­pänä
kaivoksissa jä lyhyen ajan Abl-tlbl
Co :n palveluksessa puutarhurina,
Iroquois PallslsSa. "Viimeiset seltse?
män vuotta hUn nautjl vanhiiuden
eläkettä South Porcuplnessä. Hiljai­vän
hallituksen vimmattua vihaa Af­sena
ja rauhaa rakastavana, raittll-rikan
kansallista •vapausliikettä koh- ! "a ja hyväntapaisena, "vanhanapoika-taan.
Kertoen afrikkalaisten elinehdois­ta
kirjoittaja lausuu: Se, mitä siellä
näin. on kauheinta elämässäni, vaikka
hyvin tiedän, millainen oli Hitlerin
keskitysleiri Darhaussa. -Afrikassa
vallitsee hirvittävä köyhyy, tuhannet
ja taas tuhannet aivan alastomat lap­set
Jotka ovat nälästä nääntyneitä.
Vär!s^i^ät Öisin vilusta ja kätkivät päi­visin
tiröoplllisesta kuumuudesta. Kah­via
-viljelevä afrikkalainen talonpoika
saa ainoastaan kahdeksan proseiittla
siitä Kinnasta, jonka kuluttajat mak­savat
kahvista Ranskassa. Nyt on uu­delleen
otettu käytäntöön orjatyö,
jonka lakkauttamisen Afrikan väesr
tö sai aikaan Ranskan kommunistisen
puolueen avulla V. 1946.
Väestöltä on riistetty alkeeUisim-matkin
oikeudet, jatkaa kirjoittaja.
Afrikan demokraattisen liiton tuhan­sia
jäseniä ori teljetty vankiloihin.
Silrtomaasortoa vastustavaan liikkee­seen
osallistuvat virkailijat erotetaan
Yhdeksänkymmentä kahdeksan pro­senttia
väestöstä on lukutaidottomia,
kirjoittaja luonnehtii lopuksi. Rans­kan
hallituksen päätöksen kaikkien
afrikkalaisten demokraattisen liiton
kokousten kieltämisestä "tyypilliseksi
fasistiseksi toimenpiteeksi!"
— Quebec Oazettessa ilmestyi en­simmäisen
kerran v, 1764.
na" hän saavutti harvinaisen laajan
ystäväpiirin kaikkialla pohjois^Orita-riop,.-
kulta-alueella ja etäämpänäkln,
viimeisten 43 vuoden aikana.
Ihanat, kukkalaitteet harvinaisen
suurilukuiselta ystäväpiiriltä ympä­röivät
-arkkua Hunkinin hautaustoi­miston
kappelissa ja häutausjutnalan-haallssa.
• , v • _ , ; •••
Kantajina palvelivat Ernest Honga,
palveluksen aikana suomalaisessa
Nick Ranta, Hannes Purra, Ivar I-haksl,
Emil Hanklla ja Matti Rauha,
la. Kevyet mullat paljon kckenecn,
hyväntaiitolsen ystävän hautakum­mulle.
Taivaallinen Isämme lohdut­takoon
Ja tukekoon omaisia kaukaises­sa
Suomessa, — A. I. H,
Kiinan markkinat
Frankfurt, Saksa,—Länsivallat ovat
helmikuussa kumonneet sen kiellon
mikä esti Länsi-Saksan valmistamas­ta
rautatiekiskoja Kiinan laskuun.
Tieto siitä, että brittiläiset tehtaat
olivat saaneet kiskbtilauksia Kiinasta,
oli herättänyt pahaa Verta Saksan te­ollisuuspiireissä.
Länsi-Saksan teh­taat
ovat toistaiseksi oikeutetut lähet­tämään
Kiinaan 12,500 tonnin kiskotl-lauksen,
mutta Vielä ei ole tietoa mi­ten
tapahtuu parin muun tilauksen
suhteen. Ne käsittävät yhteeasä 70,-
000 tonnia.
svauhti param ja
nyt on otettava loppuk iri
Tähän asti on tuUut 141 uutt^
ja tavoitteesta puuttuu 59 tilausta
Ryntäysvauhti sitten viimeisen katsauksen parani. Nyt saa­pui
19 Ulitta tilausta ja tähän mennessä on hankittti kaikkiaan
141 uutta tilausta. Tavoitteesta puuttuu vain 59 tilausta. Jälellä
on vielä pari viikkoa. Mutta haluamme korostaa, että tavoitetta
ei täytetä, saatikka sitten reilusti ylitetä, jos annamme periksi.
Siis ohjakset vain kireämmäUe, Tilauksia saapui seuraavasti:
Sault Sle. Marie/Onl. Sofia Ranta 3 tilausta, Soosta on
tullut yhteensä 12 tilausta ja kuota oli 5 tilausta,
Toronto^ Ont. Matti Heiska 1 tilaus, siis Toronto täytti kuo-tansa,
joka oli 15 tilausta,
Nolalu, Ont. A l l i Norgardl tilaus,
- Pori Arthur, Ont. E, Saari 1 tilaus, T.Siilman 1 tilaus, Yrjö
Korpi 1 tilaus ja Onni Rissanen 1 tilaus, Port Arthurista on
tullut kaikkiaan 30 tilausta ja kuota oli 12 tilausta. .
Ramsey/Ont. E, Lehtinen 1 tilaus.'
Hearst, Ont. Kalle Salo 5 tilausta, yhteensä 14 tilausta, eli
12 tilausta y l i kuotan.
MonireaL Que. U.Ojalammi 1 tilaus ja M. Koverokoski 1
tilau.s, yhteensä on Montrealista tullut 6 tilausta ja kuota on
täytetty- •
Sudbury, Ont. Ryntäyskomitea 1 tilaus ja V. Hurnasti 1 tilaus
Sudburysta on tullut kaikkiaan 14 tilausta, siis yksi rapioiksi
Kaikkiaan on 19 paikkakuntaa täyttänyt kuotansa. Siis
puuttuu vielä paljon paikkakuntia, josta ei ole vielä tullut yhtään
tilausta. Ehkäpä seuraavien päivien aikana uusien paikkakuntien
nimiä ilmestyy listalle.
taan. Joka koitui myös mitä suurim- Nyt voidaan jo. todeta, e t t ä .suurimmat paikkakunnat ovat
massi määrin Ranskan hyväksi, ja toimineet hyvin tässä ryntäyksessä. Mutta esimerkkinä suurten
Ramka myös tunnusti sen, kaska paikkakuntien luettelossa ovat Port Arthur ja Sault Ste. Marie,
myönsi Ebrenburgille Ranskan kun- Pienten paikkakuntien joukossa loistaa Hearst, joka On voittanut
monen'suuremmankin paikkakunnan tilausten lukumäärässä.
Nyt on varustauduttava loppukiriin. Aikaa on jälellä pari
viikkoa ja kun kaikki lehtemme asiamiehet ja kannattajat käy­vät
vielä lujasti levitysryntäykseen kä.«;iksi, niin lojpputulos tulee
olemaan loistava. Kaikki mahdollisuudet siihen ovat. — Tar*
nial^loonan ansiori£tin;
Mutta nyt on Ehrcnburg yhtäkkiä
havaittu "vaaralliseksi", tai ainakin
"ei toivotuksi" henkilöksi. Jolta on sul­jettu
Pariisin portit. Missä onkaan
entinen ranskalainen vapaus! kastaja.
CSJm Pori Arthurin osaston näyttelijät esittävät ,i l
TOISEN KERRAN näytelmän |i
r <6-kuvaelmaa, klrj. Juhimi Tervapää) a ,
OSASTON HAALILLA j
310 Bay Street ,
LAUANTAINA MAALISKUUN 25 PÄIVÄNÄ
> kello 8.30 illalla
HENKILÖT: ESITTXJXT: .
Laamani Ro^rt Ilarmaalahti tJrho Ranta
Ililda, hänen rouvansa Martha Kärkkäinen '
niikka. heidän tyttärensä Sylvia Tuomi '
Senaatorska Uannelius TVyne Slilmon '
Justiina Kerttu Laakso ^
Olavi, hänen poikansa Wm. Hackspik
Tohtori Stenius . . . . . . . . . — . . . . . . . . . . . . . . . . . . . , . Paavo Tuomlnen^-^
Vapaaherra ,.. Kondrad Honklmaa >i
Tapaaherratar . . . . . . . . . . . . . . . . . . . , . . . . . . . . . . . . Elvi Kyyny
RovasU A. Pitkänen '
Ruustinna Ida Ahlgren
Anderson, oopperalaulaja . . . . . . . . . . ...,. Sam Pukkala r
Onunao, oopperalaulaja A. Beck >
Pehtori Miikeläf .. P, Hakanen ;
Mari .. Aino Hclsholt '
Kaisa Kerttu VaaUinen •
Salminen Wm. Laine
Jokinen M. Mäki
. Ohjannut Tyyne Siilmnn
Lavastus: O. Salvo Ja Wm. Lalno
Sisäänpääsy: etukäteen 60c Ja ovella 75c
Vaahteramabla
Vanhterasokcrln Ja -siirapin volmls-tusaika
cl cie enää kovin kaukana.
Varhaisin - mailla on xitakeinta. Joten
niillä alueilla missä on sokeri- tai
mustaa vuhteraa, siihen tarvittavat
välineet olLsl laitettava valmiiksi käyt-töä
varten.
Mahlian ottaminen tapahtuu siten,
että puuhun tehdään reikiä sopivalle
korkeudelle, että astian tyhjentämi­nen
käy mukavasti. I>arhalmpana rei­än
läpimittana pidetään tuumasta
puoleen tuumaan, sillä sellainen reikä
voi kasvaa vuodessa tai ainakin kah­dessa-
kiinni. Reiän syvyys luonnolU-se.
stl on riippuvainen puun koosta,
mutta yleisesti pidetään puolitoista tai
kaitsi tuiunaan tarpeeksi syvänä. Pie­niin
puihin riittiiä kun päästään juuri
mahlakerroksen lävitse.Heikää teh­dessä
käytettäköön terävää kairaa,sil­lä
tylsällä tulee huono reikä, Joka pian
liikkeutuu. Turvallisinta puiden elä­mälle
on, että tehdään vain yksi reikä
kuhunkin puuhun, vaikkakin suurem-pin
puihin voidaan tehdä kaksikin,
kunhan ne tehdään mahdollisimman
etäälle toisistaan.
Mahlan juoksuttamista varten asti­aan
tarvitaan jonkunlainen putki tai
ränni, Joka voi olla joko puusta tai
metallista.
Mahlan juoksemisalka tietenkin riip­puu
eri alueiden sääsuhtelsta. V
Sahatavarasopimus
solmittu Suomen ja
Englannin välillä
Ileisinki, — ,(S-S) — Suomenoja
Englannin väliset sahatavaraneuyot-t6lut,
jotka alkoivat Helsinsissä tliiZO
pnä, on saatu loppuunsuoritctuikst Ja
niiden porustcella luotu sahatavpra-t
sopimus allekirjoitettiin tk. 23 -pnQ
kertoi neuvotteluissa mukana ' ollut)
Suomen Sahanomlstajalnyhdistyksen
toim. Joht, Aarne Pelkonen sano;na-lehdistön
cdustojille.
Tehty sopimus sisältää sen, että
Suomesta toimitetaan kuluvan vuo­den
aikana Englantiin noin 200.000
std. sahatavaraa. Kaikista toimitet­tavaan
tavaramäärään samoin'kuin
toimituksiion liittyvistä yksityiskohdis­ta
päästiin neuvotteluissa yksimieli­syyteen.
Viime vuoden alussa tehty^
vastaava sopimus käsitti 185,000 std.
sahatavaraa.
Vaikka saavutetut hinnat osoittivat,
ettei sahatavaran hintakehitys ole ol­lut
niin edullinen, kuin saatettiin o-dottaa,
saavutettiin jossakin mtiUrln
paremmat hinnat kuin viime vuonna.
Kun hintojen muodostaminen tänä ^
vuonna Jää huomattavalta osalta yiM-i
tylsten lalvaajlen. ja ostajien väliseksi
asiaksi, on vaikeaa suorittaa tarkkaa
vertailua viime Ja tämänvuotisten
hintojen Välillä,
l
vIl
'Mli -f ,T
I
im
tr
t'Jm
Ci
HYVIN VALMISTETTUJEN
98< KAPPALE
Ostajan maksettava lähetyskulut
R A J O I T E T T U V A R A S TO
Tilatkaa heti, että pääsette osalliseksi tästä alennuksesta.
KAUNIITA SUOMALAISIA LAULU-SOITTOLEVYJA
JA
DY—60 Tonava kauttolnoa — Valfisl
Kultaa Ja hopeaa Valssi
Solttolevy: Rytmi Pojat
DY—62 Dolores — Valssi
Valesiunelma
Solttolevy: Rytmi Pojat
DY~I22 Wienllätfi makeisia Valssi
Wienlläis verta ^ Valssi
Solttolevy: Rytmi Pojat
DY—123 Iloinen leski — Valssipotpouri
Aarre Valssi
Solttolevy: Rytmi Poja^
DY—126 Sikermä Suomalaisia kansanlaluja Ja •
tansseja/1 Ja II osa
Solttolevy: Rytmi Pojat v
DY-—139 Revontulten inaa — Valssi
Kun tanssi pauhaa — Foxtrot
Laulanut Kaarlo Kytö
DY—155 Lotoa Tango
Kuutamoyö Abterilla — Valssi
Solttolevy: Ramblers orkesteri
DY—175 Oh, Senorlla — Valssi
Pilvien Poika— Foxtrot
liaulanut Eugen Malmsten
DY—263 Unten kaunis maa — Foxtrot
Onnellisia päiviä — Foxtrot
Laulanut Matti Jurva
DY—270 Jo Painuvi Päivä — Valssi
Surullinen Kuu — Slow-fox ^
DY—271 Jää hyvästi armas — Foxtrot
No—No Tango
laulanut Olavi Virta
DY—280 Sävellä tuhansien Järvien maasta,
I ia II osa
Solttolevy
DY—281 Säveliä tuhansien Järvien maasta/
III Ja IV osa
Solttolevy
TILATKAA OSOITTEELLA:
MPUSS POBLISHI^fi COMPMY
Box 69 Sudbury< Ont.
dm