Vapaus, July 14, 1949

              m'
tel"
i i - Ävu 2 Torstaina, heinäk. 14 p, — Thursday, July 14;"
f r - •••
ipif •
fibtiilied Kov. «tb 191T. Anttmxed
•1 aeeond c l iM msfl br «»e FMt
Offiee D^vtBient; Ottov». Pub'
Itabed tbrlee veddy: T a e s d a y i,
IbmdaTi u id 8«tards7» bjr Vapaus
pBblishlz* CcxDp«jQ7 UxL. at 100-102
• m 8L W, Sndbonr. Oot, Oaaad».
Bdttorlal OCtiM 4^400. MazMcer
KSnktf. SdttorW.tttniid. IblliaK
addreia Box M, Badbuzj, Ontarla
AdTcrttaizv a t c i IQMD appHcati<iB
TILAUBBDOCAT:
Caaadasn: 1 vk. 6JOO 0 kk. 8 ^
8 kk. 2iX>
YhdysvaOolaM: 1 Tk. 740 « kk. 8.80
SoomcMa: 1 vk. 7JO 0 kk. C2S
Mitä muut sanoyat ^
KONNI ZILLIACUS: r-SITÄ
mm
ii-:
Väkivaliapuolueet mielityössään
Kuten lehtemme uutisosastolla viime~tiistaina kerrottiin,
Britannian työväenpuolueen hallitus ja samaa "kolmannen
tien" linjaa seuraava Australian "työväenhallitus" ovat ryh-
^ tyneet väkivaltaisiin pakkotoimenpiteisiin omien maidensa
työläisiä vastaan.
Britaruiiassa julistettiin oikeistososialidemokraattisen
hallituksen toimesta voimaan hätätila, mikä edellyttää sitä,
että hallitus voi mielivaltaisesti kontrolloida kaikki satama-
. ^alueet, mitätöidä tehdyt työehtosopimukset, käyttää sotavä­keä
rikkurityössä, järjestää oikeuskuulusteluja yöllä tai päi-
' väliä jne. Asiallisesti puhuen se on sodan julistus työväkeä
i vastaan! Ja erikoisen tärkeätä on muistaa, että tämä työväen­hallituksen
"hätätilannetoimenpide" kohdistuu satamatyöläi-
; siä vastaan, vaikka kysymyksessä ei todellisuudessa ole lakko,
vaan työnantajien toimeenpanema työsulku. Asia nimittäin
on kaikessa lyhykäisyydessään siten, että kun Lontoon sata­matyöläiset
kieltäytyivät lossaamasta kahta lakonalaista ca-nadalaista
laivaa, niin työnantajat julistivat satamatyöläiset
' sulkuun — ja nyt sitten puhutaan kirkuvin otsikoin siitä,
miten "kommunistien villitsemät lakkolaiset" muka uhkaa­vat
Britannian ennestään kireätä taloustilannetta! Vastauk­sena
tähän satamatyöläisten eräs johtohenkilö lausui, että
Lontoon satamatyöläiset ovat hyviä kansalaisia "mutta jos
unlomme (oikeistojohtajat) luulevat voivansa vetää meidät
samalle linjalle työnantajien kanssa ja tehdä meistä musta-koipia
(rikkureita), silloin he tekevät suuren virheen".
Samalla tavalla Australian työväenpuolueen hallitus rai­voaa
hiilenkaiväjia vastaan ikäänkuin olisi maailman luon­nollisin
asia, että oikeistososialidemokraattisen hallituksen
pitää kaikissa tilanteissa asettua työnantajien puolelle työläi­siä
vastaan. Ja kun Australian työväenluokka ei nöyrry
idtaasien ja dekriittien edessä, niin sikäläinen työväenpuo­lueen
hallitus heittää vastuunalaisia lakon johtajia vankilaan
j a nostaa hitleriläiseen malliin joukkomittaisen oikeusjutun
Australian kommunistista puoluetta vastaan!
r> Näissä molemmissa tapauksissa nämä oikeistososialide-mökraattiset
puolueet osoittautuvat todellisiksi väkivalta-puolueiksi
työväenluokan pään menoksi. Ja tässä työväen-vastaisessa
väkivaltapolitiikassaan ne seuraavat edeltäjiensä
esimerkkiä.
Saksan "noskelainen" eli oikeistososialidemokraattinen
puoluejohto tuli surullisen kuuluisaksi ensimmäisen maail­mansodan
jälkeen väkivaltaisista toimenpiteistään. Kuten
muistetaan, Nosken johdolla lyötiin Saksan vallankumouk­sellinen
työväki alas ja siitä teosta saamme kiittää sitä, että
SllPksaan tuli sosialismin asemesta Hitlerin natsikomento ja
sen aiheuttamana uusi maailmansota. Vappuna 1929 Berlinin
s<»ialidemokraattinen poliisipäällikkö ammutti kaupungin
työläisiä mielenosoituksessa ja sen jälkeen, aina Hitlerin val­taannousun
päiviin asti, Saksan sosialidemokraattinen oikeis-tojohto
kannatti porvariston väkivaltaisia toimenpiteitä työ­läisiä
vastaan.
» Samanlaisia esimerkkejä saatiin ensimmäisen maailman
sodan jälkeen Englannista, missä MacDonaldin "työväenhalli­tus"
turvautui väkivaltaisiin toimenpiteisiih lakkolaisia vas­taan
— ja ajautui lopuksi toryjen Uittolaisena, sekä työläisten
h^lkäämanä luopiona, auttamattomaan yaälihäviöÖn.
Mutta Saksan Nosken ja Englannin MacDonaldin jälkiä
seuraavat Britannian ja Australian "työväenhallitukset" eivät
olb mitään oppineet eivätkä mitään unhoittaneet. Ne ovat
ahtautuneet suurpääoman "linnakkeiksi" taistelussa sosialis-nj^
a vastaan ja siinä ne joutuvat orjavoudeiksi ja piiskureiksi
"omissa" siirtomaissaan, Wall Streetin pohattain juoksupo-jmsi
kansainvälisissä konferensseissa ja kokouksissa, sekä
oman maansa työläisten kurissapitäjiksi, eli "onian" porva­ristonsa
hyviksi toimiviksi väkivaltapuolueiksi kotimaassa.
A-KBUSIK
SYY. YKSriXE
PALJON'. JOUKOT KÖYHTYVÄT
Hudson's Bay Co:n voitot lialänty-; zuiiacns alkoi puheensa Jcysymyk-neet
t2Z0J000 vuodessa. Hud£on'j5 Bay j seUä.: "Milui olen tullu:^ tähän koajg-
Co. ansaitsi nettovoJto*<csi kaupanteos­ta
— Jtun fcaikki menot on laskettu
.1 «1 • • .
Liittojuhlassa tavataan
i:. t: Monet merkit viittaavat jo, noin kaksi viikkoa ennen juh-
1; lifen alkamista, että SCAUL:n kymmenennestä liittojidilasta,
Tt^kä pidetään heinäkuun 30 ja 31 pnä Sudburyssa, muodos­tuu
arvokas juhla, missä on paljon jännittäviä urheilukilpai-luja
ja komeita voimisteliiesityksiä, sekä virkistäviä tanssi­ja
juhlatilaisuuksia. Lyhyesti sanoen, juhlasta on odotetta-
; vissa — satoi tai paistoi, mutta "asiantuntijat" ennustavat
, kaunista säätäkin — sellainen kansan juhla kansaa varten,
• ettei sieltä pitäisi kenenkään olla pois joka suinkin "kynnelle
kykenee". ^
Sudburylaisille maanmiehillemme, jotka ovat takavuosi-
. nä ylpeilleet sillä, että täällä ei pidetä vieraita ainakaan sen
huonommin kuin missään muuallakaan, tämä suurjuhlan jär­jestäminen
antaa luonnollisesti paljon työtä ja touhua. Mutta
' kun tällaisen juhlan järjestäminen on ikäänkuin kunnian­osoitus
tämän paikkakunnan suomalaisille, niin raskaimmat-kin
työt on tähän asti tehty nurkumatta. Alertsin jäsenistö ja
, kannattajat ovat tehneet paljon voimia, kestävyyttä ja kärsi­vällisyyttä
vaatineen työn urheilukenttänsä kunnostamiseksi
ja juhlien onnistumiselle tärkeiden satojen "pikkutöiden"
suorittamiseksi. Ja mitä lähemmäksi juhlat tulevat, sitä kuu­meisemmaksi
käy työ ja toiminta urheilukentän sekä Työn
... Puiston ja Finnish-haalin kunnostamiseksi, sekä tarpeellisten
alkuvalmistelujen suorittamiseksi urheilijain ja yleisön pal-
; velemista varten. Muistaa myös sopii, että ruokailun jär­jestäminen
"paikan päällä", asuntojen hankkiminen ja kym­menet
muut "pikkuseikat" voivat olla ratkaisevana tekijänä
siinä, ovatko vieraamme tyytyväisiä tai tyytymättömiä. Ja
kun muistetaan, että työväen urheilujuhlaan saapuneet urhei-
. lijat, voimistelijat ja penkkiiurheilijat ovat suhteellisen vaati-mattomia
ihmisiä, jotka käsittävät ne suuret vaikeudet mitä
• näissä oloissa on suurjuhlan järjestämisessä, niin meidän
sudburylaisten kunnia-asia on huolehtia siitä, että yhteisvoi­min
toimien tehdään kaikki se mitä suinkin voidaan tehdä
;' liittojuhlan onnistumisen hyväksi.
Tässä mielessä sudbiu-ylaiset valmistuvat urheilevan työ-kansan
suurjuhlaa varten ja lausuvat etukäteen sekä urheili-jat
että juhlavieraat tervetulleiksi ja sanovat: Liittojuhlassa
tavataan!
poU — «1^,000 tammikuun 21 pnä
1943 päättyneen fiskaalivuoden aika­na,
ollen lisäys «230,000 edeUiseen
vuoteen verraten . . . — Globe and
Mail-lehden fJnanssiosaston uuUnen
heinäk. 12 pnä.
• * * . .' -
EPÄONNISTUMIEN
BEKAHEDELMASOPPA
Meidän on pakko kysyä iLseltämme.
I fcUä mikii ovat kaikki suurinttelmrjm-j
me maailman elvyttämiseksi tähän
mennessä jääneet täyttämättä sitä,
mitä niiden on pitänyt tehdä? Al-liaen
maalhnan panklita.fcnitä seu­rasi
Britannian ja Ranskan lainat.
Joita seurasi Marshallin avun suun­nitelma,
me olemme yrittäneet jäl­leenrakentaa
maailman taloutta, mis-ressiin?"
ja Jatkoi äitien: Mlnilt-oo
tuonut tänne ne kokemukset, Jottca
olen saanut taistelussa rauhan pao-lesta
seiä ulkopoliittinen objelma.
jonka n:>jalla minut valittiin v. 1945
.samoinkuin 400 muuta Ijäbom partyn
parlamsnttijäsentä. Ja minä tisäam
vieläkin tähän pollUikkaan."
Lausuttuaan ilonsa siitä, että sai
esiintyä Ransiaisa, vallahkumotÄsen
maassa ja torjuttuaan naurettavan
syytöksen, että kommunistit olisivat
määränneet, ketkä kongressissa saa­vat
p'^hua ja mitä puhua, hän jatkoi:
Jos syytÄs, jonka mukaan kon^essla
hallitsevat kommtmistit, tarkoittaa,
et:ä läntinen leirin valtuutetut eivät
edusta täysin kaikkia niitä meidän
maissamme, Jotka haluavat vilpittö­mästi
rauhaa, silloin minun mieles­täni
tällainen arvostelu on asiallista.
9täetystSi Haalia itpnotostajaln kon-partamHitin
stumialaJsKyMtyi-
JniiTi h i a sdostaa vanin ndelenUin-i
, mfki aa» maanman kansojen keskon-aikaaa,
joQidn kajftalisttnen lOTailtna
[a i^nnytetyksl kolmatinfn' maaltmamo-
1 pabeen kolmf . oaasaa^iriiaJsena fcni»
tä kumppanimme ja ystävämme voi- {Mutta vika on niiden, jotka ovat pois.
slvat ansaita elämänsä paremmin...
Heikkona viettelyksenä on ensin kiel­tää
kriisin olemassaolo, sitten moittia !kin ottaneet huomioon kutsuja lähet-ohjelmia,
toimenpiteitä, talousteorioin f täe.ssään mitä erilaLslmmat mlellpl-
.sa, el niiden, jotka ovat täällä läsnä.
Kongressin järjestäjät ovat toslaan-sevat
tätä Ratsian maailmankongres­sia.
Yk.Tinkertaiiesti sen vuoksi, «ttä
yhteiskunnaUisen vaUanktnnoidcsen
maat ovat tässft kongressissa voimak­kaasti
edustettttlna. Mutta Jiiurl se
mielestäni antaa tälle kongressille to­dellisen
arvoa 8U1& täaHft Ja valitet­tavasti
kylläkin,* vain täällä, idän Ja
lännen edustajat voivat kohdata tol-
.sensa (suosionosoltttksla), puristaa
[oistensa kättä, keskustella perusteel­lisesti
kaikista kysymyksistä yhtei­sesti
työskennellen rauhan toteutta-
.Tiiseisi* Csuosionosolttäcsia).
Siinä pääasiallinen syy siihen, miksi
olen täällä. Jos kaikesta siitä, mitä
olen sanonut, toistetaan Ja Julkalsr-taan
vain yksi lause kaikkialla maail-la
tai aatteita, Jolta emme hyväksy tai
Joista emme pidä. Ja tämän jälkeen | kl ovat tervetulleet.
etsitään kepposiin perustumia lääk­keitä,
kuten rahan arvon alentaminen
— tai utopisia ratkaisuja, kuten E l -
belta jaetun Euroopan ylidlstäminen
— tai . . . — Walter Lippmann, hei­näk.
12 pnä.
SUOMEN MARKKA-RAUKAN
ARVON ALENTAMINEN
Uusi Suomi antaa täyden tunnus­tuksen
kokoomuksen nimissä Fager­holmin
hallitukselle markan arvon
alentamisesta ja lausuu:
•'Käslttääk.semme on näet ilmeistä,
että meillä Ilman valuuttakurssien
muutosta olisi ollut edessämme vien­titeollisuuden
tuotannon tuntuva su­pistuminen
, . . Nähdäksemme koro­tus
on myös määrältään riittävä . . ."
nelsingin Sanomat pitää myös
"käyttökelpoisen aasin" suorittamaa
markan aryon alentamista riittävänä,
jotta vienti jälleen tulee kannatta­vaksi
varsinkin kun yleiseen palkko­jen
korotukseen el tarvinne mennä.
"Markan devalvoinnin ovat sanelleet
taloudelliset näkökohdat . . ."
Sosialidemokraatti pitää markan
arvon alentamista yhtä hyvin omana
kuin vientikapitalistienkin asiana ja
sanoo, että kysymys oli vain sopivasta
ajasta ja riittävästi katsotusta mää­rästä,
sekä salakähmäisyydestä. Se
lausui: "Kysymys onkin lähinnä ollut
siltä, milloin tämä toimenpide olisi
maan kokonaisedun kannalta onnelli­sinta
panna toimeen ja mikä on se
uusi taso. jolle devalvointi samoista
syistä olisi viisainta suorittaa . . .
Jotta devalvointia ei voitaisi käyttää
myöskin huijaukseen (ja mobilisoida
taistelua sitä vastaan!) on toimenpide
valmisteltava salaisesti ja suoritetta­va
odottamatta." (Tästä "salaisuu­desta"
huolimatta Helsingin Sanomat
sanoo kuitenkin olleensa tietoinen, et­tä
asia oli pohdittavana, koska Hel­singin
Sanomat kertoo hallituksen
johdonmukaisesti ja tarmokkaasti vii­meiseen
asti" vastustaneen markan
arvon alentamista.)
teet. Ketään el ole suljettu pois. kalk- ; rnassa, toivoisin sen lauseen olevan:
I "Rauha el ole mikään kolmas VbU
ma., rauha on Jakamaton'
ENGLANTI TAHTOO RAUH>L% ! Rauha on jakamaton. sanoI Maxim
Henkilö-^johtalsestl lausun paholtte- Ljtvinov raidiantaistelun aikana Ge-lunl
siitä, että puolue, johon voin y l -
psydellä sanoa kuuluneeni kolmen-neve&
sä, lausuen. joOca vuosikausia
. kiersi maailmaa Ja joka vielä tänään
kj-mmenen vuoden ajan. Labour Party j korvissani,
el ole virallisesti edustettuna tässä
kongressissa. Runsas puolet, so, 400
Britannian edustajasta tässä kongres­sissa,
on Labour Partyn jä.seniä, mutta
valitettavasti kukaan meistä el ole
täällä edustamassa puoluettamme.
Britannian ammattiyhdistysliike on
täällä voimakkaasti edustettuna sa­moinkuin
Yhdistyneen Kuningaskun­nan
kolme asaa.
Minä py>dän tätä suurta kongressia
huo.m loi maan. että ne, jotka ovat
täältä poissa, toivovat yhtä hartaasti
rauhaa kuin ne, jotka ovat läsnä. Bri­tannian
kansan rauhantahto on syvä,
me olemme väsyneet sotaan. Me em.
me u?ko sotaan. Me u.skomme sivis­tykseen.
Yhden s;ukupolven aUcana Iso-Brl-tännia
on ollut sodassa joka Scolmas
•vuosi. Viimeisen kolmenkymmenen
vuoden aikana Iso-Brltannla on ollut
kymmenen -vuotta sodassa. Me po­demme
vielä haavojamme, viimeisen
kahden maallansodan rasitukset pai­navat,
vielä raskaana taakkana harti­oitamme.
Ke.-^kustelussa jota käytiin hiljattain
Englannissa inaanpuolustusasiolsta
laivaston edustaja huomautti, että
seuraavassa maailmansodassa Iso-
Brltannla on luultavasti samassa ase­massa
kuin Maltan saari viime sodan
aikana. Hän tmohti lisätä, että, toi­sin
Ctuin Maltan saarella, meidän suu­ressa
määrin teollistuneella ja tiheään
asutulla saarellamme el ole syviä suo-lakalvantoja.
joista väestö voisi etsiä
turvaa . silloin, kun pommit alkavat
sataa. Hän unohti lisätä, että jos jo­kin
suurvalta. Joka tahtoo vetää mei­dät
maailmansotaan, käyttää aluet­tamme
lentokone- ja laivastotukikoh­tana
kysymättä meidän mielipidet­tämme,
tapahtuu se aivan samoin kuin
Viime kerralla hävisimme rauhan,
koska läntisten suurvaltojen vanholl.
liset, fasistiystävälllset hallitukset
tahtoivat Jakaa rauhan antaakseen
fasistisille halUtuksille vapaat kädet
hyökätä itäisiä naapureitaan vastaan.
Nämä hallitukset toivoivat siten vält­tävänsä
sodan Ja Joka tapauksessa
puolustavansa kapitallstfeta yhteis­kuntajärjestystä.
Jonka he samaisti­vat
demokratian, vapauden, länslmal.
sen sivistyksen. Isänmaallisuuden Ja
uskonnon kanssa. 'Mutta tapahtui
päin vastoin.
Jakaes-saaa ratihan. he tekivät toi­sen
maailmansodan välttämättömäksi
ja; edistivät siten yhteiskunnallisen
yajin»»>'iim<^itc^ifn leviämistä sellaisissa
oloissa. jotSa tekivät sen pakcstakih
väkivaltaiseksi puolessa Euroopassa
ja suuressa osassa Aasiaa.
Ja nyt samat valtiomiehet tai toiset
heidän kaltaisensa. Jotka edustavat
samoja omistavia luokkia, samojen
luokkasotamoftilvjen innostamia ja
käyttäen vieläpä enemmän tai vähem,'r'
män samoja kaavoja, Isktisanoja Ja
propagandakeinoja, aEcavat uudelleen.
Tällä kertaa he yrittävät jakaa rau­han
sulkemalla sen piiristä kolmannen
csan ihmiskuntaa, sen kolmannen
osan. Joka voitettuaan sodan on sa­manaikaisesti
suorittanut yhteiskun-naUlsen
faslsminvastaisen vallanku­mouksen
käjrttäen yhtä ankaria, yhtä
brutaaleja metoodeja kuin aikaisem­min
vallankumoukset Englannissa,
Amerikassa ja Ranskassa.
Ystävämme venäläise t ovat tehneet
vielä suuremman synnin.
He yrittävät saada ensimmäisen
maailmansodan loppiunaan yhteis­kunnallisella
vallankumouksella. Ja
jos he olisivat siinä onnistuneet. Jos
3^teiskunnallinen vallankumous olisi
levlnnjrt kaliklklalle Eurooppaan, ei oli­si
oUut Hitleriä, ei Mussolinia, eikä
maailmansotaa. Mutta se vain suu­rentaa
heidän sja:tiään. Se tekee hei­dät
vain. kaksinkerroin pahemmiksi
länsivaltojen ^valtiomiesten silmissä,
valtiomiesten, joiden täytyi lopulta
taistella fasistisia järjestelmiä vas-j
taan. Jolta he olivat niin pyrkineet
Nuoriso kaikissa maissa liittyy päättä­vään
faisfeluun raulian puolesta
FASISMI EI OLE
KIERTÄMÄTÖN
Siellä täällä kuuluu epätoivon ää­niä,
jotka selittävät, että tilanteen
kehityksestä päätellen fasismi — or­ganisoitu,
valtaannoussut fasismi —
on • kiertämätön Amerikassa. Mutta
se on väärä johtopäätelmä, joka on
väärän teorian synnyttämä. Käsittä­käämme,
<^ttä fasismi voi tulla Ame­rikkaan
vain siinä tapauksessa, että
kan«a sallii ssn voimaantulon . . .
— Tj'ömies.
"STRATEGIA" POMOJA VAIKO
TYÖLÄISIÄ VASTAAN?
Washington. — Tj'önantajien lehdet
tiedoittavat CIO:n presidentti Phil
Murfayn kannattavan lokakuussa ko­koontuvalle
konventionllle esitettä­väksi
aiottua sääntömuutosta mikä
kieltäisi CIO:n johtokunnassa edus­tusoikeuden
miltä hyvänsä liittouniol-ta,
joka "ei noudata konvcntionln
päätöksiä". Ne (työnantajien lehdet)
spekuloivat, että tämä antaisi vasem­mistolle
valinnan mahdollisuuden jo­ko
maksaa jäsenveroa ilman puheoi­keutta
ohjelmasta — tai poistua CI
0:n jäsenyydestä. Ne sanovat hänen
(MurrajTii haluavan, että "vasemmls.
tolaisef poistuLslvat itse, ettei heitä
jouduta erottamaan. — Uutislieto,
OE News-l€hdestä. i
iMalUn saarella: Britannian hallitus
ei kysynyt Maltan mielipidettä viime
sodan aikana. Sillä loppujen lopuksi
Maltan saari oli vain Britannian siir­tomaa.
Onko minun jatkettava joh­topäätöksiä
yhtäläisyyksissä?
Joka tapauksessa mainitussa tilai­suudessa
laivaston edustaja vain vah.
visti \1rallisesti kansanune keskuu­dessa
laajalle levinneen vakaumuk­sen
että olkoonpa kuka hjyvänsä voit­taja
seuraavassa sodassa, me tulemme
siinä häviämään. Siinä eräs syy, mik­si
Britannian 'kansa tahtoo rauhaa ja
haluaa sen toteuttaa.
Lisäisin vielä, että meidän kansam­me
on pikemminkin hidas mielipiteen
muodostamisessa, mutta että se pitää
•itsepintaisesti kiinni siltä, minkä se
uskoo oikeaksi. Se ei näe ehkä aina
asioiden kokonaiskuvaa, koska siltä
puuttuu jossakin määrin miejlikuvitus-ta,
mutta siltä ei puutu rohkeutta Ja
käytännöllisyyttä. Sotapropagandan
ja sotahysterian pn paljon vaikeampi
peloittaa ja harhäannuttaa sitä, kuin
mitä jotkut suuret luulevatkaan. Siksi
sancn tälle kongressille: "Älkää hy-lät^
kö meitä, kuten hylätään huono
yritys. Älkää unohtako, että pohjal­taan
suurin osa meistä on teldUri puo.
lellanne rauhan etsinnässä".
RAUHA ON JAKAÄIATON
On vielä kolmas seikka, jonka vuok­si
syytetään, että kommtmistit halllt-
Maailman demokraattisen nuoriso­liiton
(•WFDY:n) toimeenpaneva ko­mitea
piti hiljattain Budapestissa ko­kouksen,
jossa pääkysymyksen muo­dosti
Pariisin rauhanpuolustajien
kongressin asettamien tehtävien to­teuttaminen
käytännössä. Toimeen­panevan
komitean kokouksestaan an­tama
Julkilausuma kuuluu seuraavas­t
i:
Y l i 600 miljoonan naisen ja miehen
edustajat saapuneina 72:sta eri maas­ta
rauhanpuolustajien kongressiin i l ­maisivat
voimakkaasti mleliplt^^n^ nittu elokuun 14-28 päivinä, ja vii­siltä.,
että he eivät tule sallimaan so­taa.
Julkilausumansa he vetosivat
erikoisesti nuorempaan sukupolveen.
"Liittyköön nuoriso, edustipa se sit­ten
mitä poliittista tai uskonnollista
katsantokantaa tJdiansa, yhteiseen
talsteltnm poistamaan sodan varjon
nuoren elämänsä polulta."
Nuoriso osoitti olevansa valmis toi­mimaan
tämän vetoomuksen mufkai-sesti
toimeenpanemalla maaliman
nuorison rauhanvllikon ja järjestä­mällä
mielenosoituksia siirtomaasor-toa
ja Francon fasistihallintoa vas­taan.
Nuoriso osoitti olevansa valmis tä­hän
vetoomukseen yksimielisesti hy­väksymällä
mielenosoitustensa tun-huislauseeksi:
"Ei-Atlanti-sopimuk-sen"
ja suhtautumalla myönteisesti
Pariisin kongressiin.
Kalkkia rotuja ja uskonnollisia kat­somuksia
edustavat maaliman nuori­son
edustajat kokoontuneina Maail­man
demckraatUsen nuorisoliiton toi.
meenpanevai^n komitean kokoukseen
osoittaa vetoomuksensa Sinulle var­mana
siitä, että ikuulet sen JiutsUn.
Se kehoittaa kaikkia nuoria yhä
laajenevin joukoin Ja yhä päättä-vämmin
prioliistamaan rauhaa,
levittämällä tietoa Pariisin rauhan-kongressin
päätöksistä, tukemalla
Kansainvälistä r a u hanpuolustajien
komiteaa ja osallistiunalla itsekukin
oman maansa rauhanpuolustajien ko­mitean
työhön — kylissä, kaupun­geissa,
työpaikoilla ja yliopistoissa.
Se kehoittaa Sinua yhteistoimin­nassa
(kaikkien rauhanpuolustajien
kanssa kaikkien demokraattisten työ­läisten,
intellektuellien ja naisten jär­jestöjen
tukemana valmistautumaan
maailman nuarisoviikon juhliin Ja
kongressiin, jotka pidetään, ensinmai-rauhoittamaan.
Nyt kun näinä "rin­tavarustukset
kosumnjiania vastaian"
ovat kadonoeet ja kas yhtei-skunnani-nen
vallankumous leviää, lännen töryt
alkavat tuntea itsensä yksinäisiksi, pe­lästyneiksi.
turvattomUcsi ja puolus.
tuskyvyttömlksi. He ovat kadottaneet
hyvät ystävänsä. Oscar Wiiden ku­raaman
hezkkilöii lailla he ovat tappa­neet
rakkautensa kohteen. Ja nyt,
kuten XIX:llä vuosisadalla oli tapana
sanoa, ettär jollei itävattalais-uökari-laista-
keisarikuntaa olisi olemassa, se
olisi -täytynyt keksiä, nyt he alkavat
miettiä, että Jollei enää ole fasisteja,
on heidän kekJsittävä keinot, millä jäl­leen
tuottaa niitä SoroOppaan.
Ja se on vaikea seikka. Katsokaa,
kuinka paljon vaivaa heidän on jo
täytynyt nähdä Francon deslnfektql.
miseksi tai ainakin puuteroimiseksi ja
parfymoiseksi (naiu^a Ja suosiono­soituksia),
hänen kcroittamlsskseen
nykyisestä kaksimielisestä asemas­taan
länsiliiton jTioisupoikana demok­ratian
ja länsimaisen sivistyksen en­simmäinen
puolustajan ylevään ase­maan.
Jos vain kansat tahtoisivat het­keksi
kääntää päänsä ^ois ja unohtaa
sopivasti asiaan kuuluvat seikat.
Mutta palatkaamme vaikeampiin ja
vähemmän epäimiellyttäviin kjsy-mjiksiin.
Vanhaa läksyä, että rauha
on jakamaton, ei ole vielä opittu.
Uusi yritys rauhan jakamiseksi on
saanut Atlantin sopimuksen mao-
•don. Sen johtava ajatus on, että
rauha voidaan organisoida melkein
kolmatta, osaa maailmaa vastaan.
Mt;'kta antikommunistinen raah!i
on kä^temahdoitomaus. Ne. jotka
yrittävät ajaa tällaista kaksimie­listä
asiaa, olkoot he ranhantoivos-saan
kuinka vilpittömiä 'tahansa,
huomaavat pian olevansa tiellä,
joka Johtaa vieläkin pelottavam­paan
Icaluimielisyyteen, so. kol­manteen
maailmansotaan.
memainittu syyskuun 2-8 päivinä Bu­dapestissa^
Ne teistä, jotka pääsevät osallisiksi
Budapestin tilaisuuksista, tulevat siel­lä
edustamaan miljoonia nuoria eri
puolilta maailmaa, nuoria, jotka ovat
päättäneet puolustaa rauhaa.
Ne lukemattomat, jotka eivät tule
olemaan Budapestissa, tulevat omissa
maissaan ilmaisemaan kannatuksen­sa
maailman nuorison viikolle ja Ikon-gressille
Jättlläismittaislssa mleleno-
.soituksissaan.
Nuorukaiset Ja, neitoset, talonpojat
ja ylioppilaat. Liittomme on varma
siitä, että olet kuullut sen kutsun,
sillä nuoriso on tietoinen niistä vaa­roista
joilla sodanlietsojat uhkaavat
heidän tulevaisuuttaan, Jonka nuori­so
on päättänyt voittaa elääkseen va­paata
Ja onnellista elämää.
Liittykää Maailman demokraattisen
nuorisoliiton ympärille
Pjreyvän rauhan-'
Demokratian ja
Kansojen kansallisen riippumatto­muuden
puolesta
kohti häikäisevää tulevaisuutta
NUORISO LIITY YHTEEN!
Budapestissa, kesäkuussa 1949.
Maailman demokraattisen nuoriso­liiton
toIm.eenpaneva komitea.
ERAS ESIMERKKI: TVINSTON
CHURCHILL
Esitän tästä yhden sangen selvän
esimerkin. Herra Winston Churc­hillin.
Hän on sangen tärkeä henki­lö,
sillä hän on Pohjois-Atlantin so­pimuksen
henkinen isä. Mr. Churc­hill
ei ole koskaan väsynyt julista­maan,
että Kremlin neljätoista pahaa
miestä, kuten hän heitä kuivasti n i ­mittää,
pelkäävät ja kammoavat yli
kaiken ystävällisiä neuvotteluja länr
nen kanssa. Sillä Jos heidän kansan­sa
muka kohtaisi muiden laiden kan­soja,
niin Kremlin lumous olisi mur­rettu
Ja tapahtuisi suuri ja terveelli­nen
herääminen. Eräässä mielessä,
vaikkakin erilaisessa, kuin mitä
\jrinston Churchill tarkoitti, hänen
katsantokannoissaan on pieni totuu­den
hiukkanen: jos me, lännen ihmi­set,
toivomme todella, että meidän
käsityksemme meidän näkökantamnfc
demokratiasta ja poliittisesta vapau­desta
ihmisarvon ja yksilön kunnioi­tuksesta
leviäisivät koko maailmassa,
ja minä puolestani toivor. sitä todella,
silloin tietenkin meidän on puolletta­va
rauhaa, taloudellista kanssakäy­mistä
ja yhteistoimintaa idän ja län­nen
välillä.
Mutta nyt huomaamme Mr. Churc­hillin
epäjohdonmukaisuuden. Hän
.väittää uskovansa, että kommunismi
voidaan tappaa lempeydellä. Hän sa­noo,
että ystävälliset suhteet heidän
Ja meidän välillämme olisivat kohta­lokkaat
epäoikeudeimiukaisille punai­sille
kummituksille. Jotka asettelevat
ansojaan rautaverhon tuolla puolen.
No niin. luonnollisestikin odotin löy­täväni
Mr. Chin-chillin täältä, rau­hanpuolustajain
maailmankongressis­ta
(naurua). Tietenkin hänen täy­tyisi
olla mtikana täällä tuhoamassa
pimaista vaaraa lempeydellä, kurista,
massa toolshevikejä hymyilyllä.
Mutta ei, ei suinkaan. Lääkäri ei
kokeile omia lääkkeitään.
Mr. ChurchiU ei ole 'täällä. Hän
ei ole lähettänyft edes rohkaisevaa
tervehdystä. Hän pitää parempa­na
maailman Jakamista atomipom­meilla.
Ja mistään liinnasta Itän
KILPAIUr
Khrjanpitäjä: "Hena
«inl» saada palkanko .
ten yhtiöitten edustajat^
TässänL"
Johtaja: "Mitä yhtiata i ^ '
Kirjanpitäjä: -Kaasn- '
kivihmiyhtlöt'*
•TOTTN Anu
Pikku poika herää iäkM
yöllä, eikä tahdo saada i
delleen. Lopulta poika u ,
• "Xiti, kerro minulle joka
Äiti: "Odotahan jckn
tulee pian kotiin ja hän i
molemmille sadun."
VAARA MJMEBO
"Mitä se puhelinneiu
purit kihlauksesi hänen i
"Hän sanoi vain, että
• *
EI PELKOA
"Pidä nyt vain huoU, että i
Jää Junasta", sanoi hyvin
ras häntä asemalle kyytjväfljj
helle.
"Saat p^a varma, että et u
sillä silloin vaimoni tappaisi'
sanoi isäntä.
OLETTEKO KUCUEET
tosikertomuksen nuoresta av
Joka odotti "iloista perheti
Lopultahan se toteutui ja
kas oli poika. Onnellinai isä i
tuota pikaa sähkeen appiv
Ie:
"Jesaja 9: 6".
Sähkeen lähettäjä tarkoitti,
kirjan yhdeksännen luvun
Jaetta, Joka alkaa sanoilla:
.meille syntynyt ja poika on i
annettu." Mutta appl-lsä ei i
slttänyt. Hän riensi appiäiijj
keittiöön, heilutti sähkettä 1
Ja huusi:
— Nyt heille on syntynyt lajij
painaa 9 kg ja kuusi hehtoa - i
miksi ihmeessä he nimlttäTätl
Jesajaksi, sitä minä en voi
tää!
* * • '
RAHAT TASAN
Bill Brown tuU työstä kotiin t
iltana, kun hän kuuli huutoa <
takakujalta. Mennessään kati
huomasi hän erään ison miehaji
kaavan pienempää. Hän lieitiil
hätään Ja antoi isolle mleheUel
taulua niin, että tämä pötki j
"Suuret kiitokset, mister",
pienikokoinen. "Erittäin
teiltä tehty. Tasaamme tämän i
kymppisen, Jonka otin siltä M i l
jukselta."
• • •
KOULUSSA
Opettaja: "Mikä taistelu « (
sa kenraali Wolf e, kuultuaan i
ta, sanoi: 'Minä kuolen OD
Oppilas: "Se oli hänen T
taistelunsa."
TAISI OLLA NIIN
Canadan keiu-aalikuvemöM I
tämarsalkka Alexander vieraili 1
ran HoIlywoodissa, esiintyen
,mussa. Hän kävi eräässä
tiiossa, jossa filmattiin
erästä kohtausta, jossa oli up
brittiläisissä univormuissa.
Eräs ohjaajista sattui tulla I
missä marsalkka Alexander
univormupukuisten näyttelijäin l
sa. Luullen marsalkkaa
näyttelijäksi, hän sanoi:
"Kuulehan, ukko, minä luu]a|
nulle annetun pukuhuoneesta
paljon kimriiamerkkejä rintaasi"
Ennenkuin näytteUjät ehU«t«
tää. kuka tämä rinta-kunnian
täynnä oleva "ukko" oli, sanoi i
xander hymyillen:
"Taisivat antaa vähän liikaa.'
ei tahdo luopua näiden
tien synkästä Ja peloIttovaiUli
kasta. Hän on vetänyt
Johtopäätökset, joihin joluiaaj
ka tahtoo jakaa raahsn, '
ennemmin tai myöheminin.
(Jatkuu seuraavaUa sivuHi)
Näin marssittiin viime vuonna Kirkland Lakella pidetyssä Uittojuhlaan
— Jasamanlainen komea näky nosUntan parin viikon päästä Alertsin keutim
liOckerDjaKa.
PÄIVÄN PAKINA
Valmiina vieraita vasfaanottamaan
Äskettäin sanoi muistaaksemme jo­kin
amerikkalainen rahamies, että
työläiset ^övät liian hyvin ja näin­ollen
tulevat lihaviksi. Jokainen tie­tää,
että lihavan ihmisen on vaikea
tehdä työtä ja kun työläiset yleensä
ovat niltö. Jotka, kaikki työt tekevät,
niin yllämainitun rahamiehen mie­lestä
el luonnollisesti sovi, eitä työ­miesten
lihavuus haittaa työntekoa.
Lihavuus jä suuret vatsat ovatkin
kautta aikojen olleet vain harojen
yksinoikeus ja herrat haluavat tämän
o i k e u d e n pitää koskemattomana.
Pianhan voisi käydä nUn. että työ­miestä
luultaisiin herraksi ja mikä
nolo tempaus se olisi oikeille herroille.
Se olisi jo vähintään kunnia^ouk-kaus.
ehkäpä peräti valtiopetos.
Toiselta puolen herrat kuitenkin
pitävät koko tarkasti huolta siitä, et-teträt
työläiset pääsisi pahasti liho­maan,
pitämällä ruokatavaran hinnat
Thfthdo^H'^"'^?'»^! )i;ftri»H>^ft Tosiasia
kuitenkin iim. että herrat lihovat en-tbtS
enemmän, kun tavalliset kansan
Ihmiset ostavat kaUlilla hinnalla ra-viutousvUJuttft
Ja nmknvat fiUsti
monasti enenunän kuin kukkaro k ^ -
tää. Kalkki ravinto- ja muista tar­vikkeista
maksamamme varat mene­vät
konnien lEukkaroon, jotka paisu-vai
kilpaa itse konnien kanssa.
Tästä työläisten liikaa syömisestä
johtui mieleemme eräs asia. joka tu­lee
pian päiväjärjestykseen. Kuten
kaikki tietävät; vietetään Sudburyssa
tänä kesänä, eli .tarkemmin sanoen
tk. 30 ja 31 p:nä urheiluväen liitto­juhla.
; Vaikka kohta sanotaankin, et­tä
työläiset — ja heitähän ne kalkki
ovat, jotka tähän suureen juhlaan tu­levat
maan kaikilta ääriltä — syövät
liian paljon, niin tmohtakaamme het­keksi
tuo porvarien väite Jä ravit-alaan
kuuluvaa tavaraa jokaisessa kä­denkäänteessä
Ja mikäU mahdollista
— ilman jonottamista. ,
Mutta ei vain yksistään ravinto-puoleen
ole kiinnitetty huomiota, sil­lä
tunnettuahan on. että ihminen ei
elä ainoastaan leivästä; Jo aikai-senunin
"Känsäkoura" sanoi näillä
palstoilla, että useimmat sudburylai-set
ovat olleet hyvin harvapuheisia Jo
pitkät ajat siksi, että juhla vieraitten
tultua olisi mahdollisimman paljon
Juttua heidän kanssaan. Tämä puoli
asiassa lienee kai Järjestyksessä. Mo­net
ovat treenanneet puhuessaan
käyttämään käsiään, voidakseen pu­huessaan
käsiUään näsrtellä niitä
kaikkia nähtävyyksiä, mitkä vieraita
itiinnostavat. Siis tässäkin suhteessa
ei meiie aikaa hukkaan, kun näyt^-
lään nähtävyyksiä ja puhutaan sa-
Icaamme itfieihme kunnollisesti juh­lan
ailcana. Siitä pitävät huolta isän­täseura
ja myöskin Työn Puiston r a ­vintola,
jotka ovat jo kauan sitten
ryhtyneet toimenpiteisiin myöskin
juhlavleraitten ruumiillisesta ravin­nosta
huoIehtimiseksL Valmisteluja
on~ täity. että ravitseminen kävisi
mahdollisimman joustavasti Ja että
jublATlenuit saidvat kaikkea zaviato-maan
aikaan.
Majoituspuoleen on myöskin kiin­nitetty
asian vaatimaa huomiota.
Tuskinpa on jätetty ainoatakaan asu­musta
ilman, etteikö olisi tiedusteltu,
kuinka monta henkilöä itse funkin
majaan voidaan sijoittaa. Jotkut
isäntäihmiset, jotka ovat jo järjestä-neet
itselleen nukkumapaikat Johon­kin
kellarin nurkkaau, että vieraita
voitaisiin sijoittaa parhaimmille pai­koille
talossa, hamuavat vielä pitkin
kyliä vuoteita voidakseen sijoittaa se
kaikkiin mahri/^iHsHh ulkohuonera-kennnksiln
— enimmäkseen autova-joihin.
Joiden pahrtlirtamlstya en par­haillaan
käyimissä.
Erästä tärkeää puolta on
kohennettu. Työn Puiston
Joka tähän saakka on ollut vain'
masti viikossa auki, on korjaffiaj
laiseen asuuii, että se pidetätoj
viidesti viikossa auki — siis 1
muina päivinä paitsi el
ja tiistaina. Pesuvedet meneritl
kien matkojen päähän sanni*]
tarkoitamme ne vedet,
pesun jälkeen. Saunakin voi »»J
tistä paremmin palvella suurta J
yleisöä.
Ja järvi on myöskin edelle^
van saunan vieressä, joten
voi bjfätä sen vilpoisiin
Saimasta päin.
^ i k U on siis kunnossa
vastaanottamiseksi. Urh
mahtavassa kunnossa, i*"***^
siinä rapistella ennätyksiä.
urheihjpaikka. väliheet ja kafl»»
urheilupuoleen kuuluvat asittj
kunnossa samoinkuin ravtoöH»!
vipuolikln. niin mitä munto r
sikaan. Kaikki mitä puuttuu.»
peetonta.
Odotamme siis vieraita-että
emme pety
sillä uskallaname ennustaa»»^
tojuhlan lyövän kaikki e n ^
tykset niin väen palioaOe»
urheihisuorituksiEsakin. ,
tuksemme toteutuu, n i i o f ^ ^ j
km oBa tTjrtrrtUsuu "