Vapaus, July 14, 1949

              Hl r Sivu 4 Torstaina, lieinäk. 14 p. — Thursday, July 14 !|
is:?
te--'"
Huonot paikat ja itsenäisyyden puute
aiheuttivat sissisodan Malaijissa
Kirj. Anthony Piestra
Singapore. — (AL.V) ~ TäkÄläiset
brittiläiset lehdet puhuvat alnä "ros-
-TOvaiiieuksista" ja "ulltomalita JtUhoi-tetuisia*
'tehakoista kun ne puhuvat
ty^nottojärjestelmä teitee tilanteen
vJelälln pahftmnakil. Satamien " k u -
Ut" otetaan työhön urakoitsijaln väli- i
tykaellä. Jotka perivät heidän palk- i
slirtolaisa.=;ema5ta itsenäisyyteen pyr- 1 kansa, antavat heille huor.cn asunnon j
kivien paikallisten asukkaiden sissi-j Ja ruoan ja vähentävät niiden oJete-j
ta:;«te]usta Malaijfssa. ; tun m^isun palkasta. Ennen sotaa am ;
Minä o k n kuiienkJa havainnut, että : xnattitatdottomalle työläiselle Jäi y l i - ^
TAYLOR'SI
40 S. CUMBERLAND ST.
KOLME SUOMALAISTA BÄYYJAA LIIKKEESSÄMME
PORT ARTHURIN JA PIIRIN ISODJ MaDESiSlN VAÄHETUSLIIKE
PORT ARTHUR, ONTARIO
»a-i:elun perusta on -/ielakin yksin-keria:.>
imp!. On räikeä vastakohta
VAItARIKKOAALTO KASVAA SUOMESSA
jäämäni noin 10 »enf.lä päivältä. Nyt
heille Jää 4 senttiä, mutta silläkin
niillä .Vviur;!ii voitoilla, mitä brlttiläl- ; summalla he voivat ostaa vähemmän, ;
f^t ja amt.'-ilckalai.'iet .sijoittajat saavat I J a tilannetta pahentaa edelleen se kun i
kumilta, ja .'ilJä kurjuudella mls.?ä 'kulit työskentelevät keskimäärin vain j
kiinalaiset, intialaiKct ja malajalaisjt tnoin kolme viikkoa ikuukaadessa. Työ '
l i
elävät näitä rik:<auksia tuottaessa,
' SlinoJaisvirkailijai ylpeilevät Joil­lakin
k:iunii:i3 rakfmnuksilla, puls-
Icilla Ja bult^vardsilla Singaporessa,
Mutta kylmäveriset brittiläisetkin
ovat tyrmif>:yneltä niistä .slummeista,
Jctka ovat häpeäksi sille kaupungille.
Sanomalehdet .=anovat a';ein: "Meidän
on raskasU, kuten esim. 105 paunaa
painavien rautaharkkojer. nostaminen
käsin. Tämä todennäköisesti selittää
miksi enemmistö kuleista on nuoria.
Kukaan ei voi kestää kauan täs.'iä
HcliönsiD Vapaa Sana kirjoittaa
varariUcoJen kanramisesta Suo­messa
ja esittää tämän rnoden
ensijnmäisen helJännefcseB synk­kiä
tilastolukuja seuraavasti:
Ensimmäisinä merkkeinä icapltalis-ti.
se>,u talouspulasta ovat työttömyy­den
ILsääntyminen Ja vararikltojen
kasvu. Työttömyys on Suomessa Jo
päässyt suorastaan huolestuttavaksi.
työ!.sä sellaisella ruoalla mitä he saa- ! }^^^ vararikkojen
vat.
Ammattitaitoiset satamatyöläiset
täytyy tehdä jotakin kauheitten slum- tulevat paremmin toimeen yleismalai-mmk
jnicmme .suhts-n." Mutta hallituksel­la
cn liian '.niri- lähettää lentokcnei-ta,
tankkeja, liekin heittäjiä ja ihmi­siä
tajipavia koiria Jungellin jahtaa­maan
Ihmiiiä, jotka kapinoivat juuri
näitä olosuhteita va.staan.
Biitsmien palkat ovat alhaiset Ja
Jilaisen työväenlilton Eaavuttami2n
voittojen perusteella. Työväenliitto
on kuitenkin julistettu brittiläisten
toimesta laittomaksi Ja useita .sen joh-kohdalla?
Saadaksemme kysymj^i-
.seen vastauksen käännyimme ellen
Tilastollisen Päätolmlston puoleen,
jos-^ja tosin el vielä ollut yhteenvetoja
kuluvan vuoden aikana sattuneista
vararikoista, mutta alla esitetyt nu­merot
vuoden ensimmäisen neljän-
MIKSI ON KANNATETTAVA
UNIOITA?
Unlo on ainoa demokraattinen
työläisten neuvottelukunta kor­keampia
palkkoja Ja parempia olo­suhteita
varten. Workers' Co-Op
on unionistien perustama. Se sei­soo
rinnakkain unloltten kanssa —
niin teoreettisesti kuin käytännöl-lL
«estikln.
WORKERS' CO-OP OF
NEW ONTARIO LTD.
tajla on teloitettu. Satamatyöläisten \ n^k-sen vararikoista osoittavat eelvästl
korkein palkka on «2 päivässä, mutta i talouspulan lähestymisen,
he työskentelevät vain 10-15 päivää I Allcaneita vararikkoja oli kalkki-kuukaudessa.
! aan vucnna 1944 442, vuonna 1945 20,
i -46 42, -47 62 Ja vuonna 1948 75 <en-nakkotietojen
mukaan). Näinä vuo-
LAIHAT MIEHET. NAISET
LIHOVAT 5. 10. 15 PAUNAA
Hankkikaa uutU virkeyttä.
Kis:-
»MTimin. «nm n j t r)|iritä k"Hi»>t(« lrnte»no«kiJl.
' «iklj rini>liil>l«i<n. Mr k iri3>al rtikoUU t l l '
inti4 rukriilatuji Ijhriitiqvda.tiinikkia Otttrrx'lfl. S«o
ilarrt rl>yltdjjt i i r i n i M i i i n i a j a t laula, Ol-TiUmllal,
. kiihlumi rikattultatat >rtia. p a r a n t K i t ruok*h«Iiia
A ] x r u h . n ^ i l i - i i K l a niin, tHa lunka m l » Itillc
«•iirmmjn v i t i i i i d . jn r a v i n t o a , tiböiitaa luuboc,
Ki iAfiiUK t"^)ii*<> liiallisia libomiata. lx>petUk««
kun »Idin laanrvi S. 10, 13 lai 20 paunu liaäi
ftxaiM. Ijniliavan ii«riMaalli>ain<--ii. Makaa* t i i b i i i.
Fu<l "iiiiii>tukiia"'k»kiia a i n r u K i a a n 60 KOttlä.
K i i f l l a k a a kuuluisia '>>lrrt l a l i l r i i r j a , Mailakarane
u u t u cllniarnina t^i li»|>ainna nyt iauri täaaaa.
'~ KdlkUia fu{i<li>sk4iij>oii«ji.
Shell Oli yhtiön kansimiehet .saavat
$1 päivältä, ammattitaitoiset rauta-tletyölälset
$2—<3 päivässä ja plan-taasltyölälset
noin $1.45 päivässä.
Sodanjälkeisistä palkankorotuksista
on mitätöity 40—60% ruokatavarain
hintojen .300—400 prosenttisella nou­sulla,
Amerikalalsllla on sellainen
ajatus että kaakkols-Aa.sias.sa saa
kaUckea ostaa halvemmalla kuin Y h -
jotoi koskee muutoksia vararikkojen
kohteissa. Kim vuonna 1948 alka­neista
vararikoista luokittui 41 tilas­toihin,
jotka koskevat yksityishenki­löitä
ja vain 32 tilastoihin c s ^ y h -
tiöistä, nL^n tämän vuoden ensimmäi­sellä
neljänneksellä on suhde Jo ko­konaan
muuttunut niin, että aixanei- \
ta vararikkoja on yScsityishenkllöillä
17 Ja osakeyhtiöillä taas 26,
Mitä maatalouteen tulee, el vara-j
rikkoja vielä vuoden alussa ole sen
piirissä ilmennyt, mutta talsudalli- ;
sen tilan huononeminen myös maa- i
seudulla osoittaa, että varariikotalou-den
iskut tulevat varsin ankarina
tuntumaan maataloudessakin. V a -
rarikkokausl ikohdistuu ensinnä plen-vlljelijätaloukslln,
mutta on selvää,
ettei poliittinen yhteistyö porvaristcn i
kanssa voi merkitä keskivarakkaalle
talonpojallekaan päänsilitystä.
siha muodosti alkaneiden vararikiko-jen
kasvussa vuoden -48 vliineinen
neljännes huipun, niitä oli slUoIn
j kaikkiaan 29, kun sen sijaan edelli­sellä
neljänneksellä oli alkaneHa va­rarikkoja
18 Ja ensimmäisellä neljän-nek-
sellä 14. Saattaa (kuitenkin olla,
että tuoreimmat luvut voivat vielä
, muuttua. Vireille pantuja vararikko,
dysvallolssa, mutta se ei ole enää tot- ! ^„ .^g viimeisellä nelJänneJcsellä 51.
ta. Riisi, mikä ennen sotaa makssl 3
senttiä pauna, maksaa nyt 30 senttiä.
Vehnäjauhojen hinta on kohonnut
kahde&c&ankertalsesti. Suurin osa
tehtfastuottelta, tuodaan Yhdysvallois­ta,
Britanniasta Ja Austroaliasta. Niitä
el työmies voi ostaa,
Penangissa minä tapasin kiinalai­sen
rlksan vetäjän, Yen-nimeltään,
Hän puhui vähän englantia.'sillä hän
oli ollut laivamiehenä Ja mekanikkcna
ennenkuin ne työmahdollisuudet lop­puivat.
Riksan veto on kovaa työtä,
mutta hän on sittenkin onnsllisempi
kuin Singaporen 10,000 tykkänään
työtöntä ja sitä vastaavat joukot k a i .
kissa muissa ^upungeissa.
Yen sanoi minulle, että hän vetää
tai haikee vedettäviä kello viidestä aa­mulla
yli puoliyön Ja nukkuu keski­määrin
3 Vt timtla vuorokaudessa.
Hän oli kuihtunut Ja laiha ja siksi
minä kysyin: "Miksi tapat itsesi työl­lä?"
Hän vastasi sermistään laskien:
"Yksi Isä. yksi äiti, yksi vaimo, yksi
poika, yksi tj^ttö — viisi suuta". Tästä
suunnattoman pitkästä tj-öpäivästään
Yen saa keskimäärin neljä malajilais-dollaria,
eli noin $1.50 yhdysvaltalais.
ta rahaa päiväs.sä. Tästä hänen täy­tyy
maksaa riksaveronsa Ja hallituk­selle
lupaiklrjamaksunsa.
Puhuttuani muutamia minuutteja
kun niitä taas koko vuonna oli aino­astaan
140.
Näin voidaan siis havaita, että va­rarikkojen
kasvuaalto lähtee liikkeel­le
kuluneen vuoden viimeisellä nel­jänneksellä.
Ja tämän vuoden e n ­simmäisellä
neljännek^Ue on vireil-lepantuja
vararlkScoja nyt saatujen
tietojen mukaan kalKkiaan Jo 75 (-48
30» ja alkaneita vararikkoja 52 (-48
14».
Näitä numeroita voidaan verrata
vuoden 1938 lukuihin. Jolloin vireille-pantuja
vararikkoja oli kaikkiaan 547
ja alkaneita varariklkoja 184. Jos
kerran "normaali" vuonna -38 a l k a ­neita
vararikkoja oli 184 Ja nyt, vuo­den
ensimmäisellä neljänneksellä, jo
52 tilanteesta. Jolloin ikrilsl lähestyy
kiihtyvällä nopeudella, voidaan ve­tää
selviä Johtopäätöksiä sUtä, minkä­laiseen
tilanteeseen kapitalistinen t a ­lousjärjestelmä
tulee maamme talous­elämän
vuoden loppuun mennessä
.saattamaan.
On nimittäin lisäksi huomattava
eräs tärkeä piirre siinä kehityksessä,
Työväenliikkeen
Uutisia maailman
eri puolilta
MAAILMAN
s*-
V'.r . • «f
'm
M J
%
s
s
S I
f
s
s \
\
\
Suokaa itsellenne matka "Gripsholmlssa" tai "Stock-holmissa"—
täydellinen loma itsessään—kohokohta
maikallanne SUOMEEN
Tehkää tilauksenne nyt kun on olemassa liyvä valikoima paikkoja
.seuraavissa laiivavuorolssa New Yorkista:
CaRIPSUOLM
STOCKHOLM
CiKIPSHOLM
SYYSK. 9
SYYSk. 23
LOKAK. 7
STOCKHOLM LOKAK. 17
GRIPSHOLM MARRASK. 4
STOCKHOLM MARRASK. 12
( G O T E P O R H N )
KAKSI SUURTA
JOULUHUVIMATKÄA SUOMEEN
Toimeenpannaan kuuluisilla mbottOTilalvoilla
NEW YORKISTA
Gripsholm jouluk. 3 p.
Mr. Cnrl Waseliuksen henkUökohtalsestl Johtamana
Stockholm jouluk. 9 p.
Jouluruokia - Musiikkia - Viihdytystä - Elokuvia
Joulua Juhlitaan ennakolta
Pileltihinnat New Yorkista GöteporUn:
Turistiluokassa alkaen .$180
Kabiiniluokassa $220: Ensimmäisessä luokassa $285
"•«Iit;
III
Matkalippu Göteporisia matkan päähän Suomessa ja takaisin
Göteporlin voidaan maksaa täällä Canadan dollareissa ennen
lähtöä Canadasta.
SAL.n LAHJAPAKETTEJA SUOMEEN
mhettäkää sukujais:nenne ja ystavuienne suomeen suo­sittu
SAL:n kahvipaketti.
6 paunaa jauhettua laattikahvja ilmaiiivissä peltirasioissa
pakattuna vahvaan kartonkiin, Jonka ympärillä on teräs-vanne.
T>pe •C". Bruttopaino, 10 paunaa. HInU: $5.97 s i ­sältäen
tullin.
Saadaksenne paikkatUanksen käykää mat-kailnastamtfhfnn
« hiona. Hänen palve­luksensa
Ja pätevät neavonsa oxax käytet­tävänänne
{taoEuin lliämaksna.
tv-- =
SWEDiSH
AMERICAN LINE
6M DoKhester S t W.
Montre*! 2. Qae.
Yenin kanssa, minä kysyin, että us­kooko
hän olevan "venäläisiä asia­miehiä"
maaseudun vaikeuksien taka.
na. "Miksi", hän kysyi hämmästy­neenä.
Sitten hän selosti minkä hän
luulee olevan viäcana: " E i ole ruokaa,
täytyy tehdä jotakin."
Malajian jungelissa käytävä sota on
kehittynyt kansan kurjuudesta. Siitä
-kehittyi itsenäisyystaistelu slKsI kun
ihmiset uskovat saavansa paremman
toimeentulon jos he voivat karsittaa
brittlläis3t virkailijat pois hartioil­taan.
"Britannian hallitusvalta pitää
voittoilijat satulassa.
Malaijilaisia eivät ole kiihoittaneet
mitkään •ulkomaiset asiamiehet".
ToUa tietysti on. että K i i n a n ikansan
armeijan voitot ovat nopelstuttaneet
tapahtumien kehitystä. Mutta ilStolai-jin
kansa taistelee omaa taisteluaan,
omaksi hyödykseen. Tämä ori selvää
ja loogillista. Kaikki seikat hiiomi-oonottaen
on todettava, että mikään
muu ei voi pitää miehiä taistelussa.
TUC:n edustajisto
sir Stafford
Crippsih puiieiila
Lontoo. — 8,000,000 jäsentä käsit­tävän
Trades Union Congressln edus­tajisto
kävi alkuviikolla Britannian
hallituksen rahaministeri, sir Stafford
Crippsin luona esittämässä, miten
hallituksen tulisi toimia elinkustan­nusten
alentamiseksi.
Neuvotteluista ei julkaistu mlifiän
yleistä lausuntoa, mutta mitcäli tie­detään,
koetti sir Stafford parhaansa
mukaan selittää edustajistolle, miksi
taloudelliset^ vastoinkäymiset tekevät
kokonaan mahdottomaksi antaa m i ­tään
isompia myönnytyksiä järjesty­neelle
työväelle, niin laborhallitus
kuin maata hallitseekin.
Eräiltä tahoilta saatujen tietojen
mukaan teki edustajisto sir Staffor-dille
seuraavat esitykset:
1. Hänen tulisi ryhtyä t<:dQ»enpitei-siin
mahdollisen veroalennuksen toi­meenpanemiseksi.
2. Hänen ei tulisi saattaa voimaan
minkäänlaisia muutoksia niissä mää­rärahoissa,
joiden turvin ruokatar­vikkeiden
hintoja voidaan pitää vä­hänkin
kohtuuden rajoissa ilman, että
asiasta ensin keskusteltaisiin TUC:n
yleisneuvoston ja rahaministerin kes­ken.
3. Hallituksen tulisi olla yhteistoi-
, minnassa TUO:n Icanssa ja suorittaa
j tutkimus, voitaisiinko tarvikkeiden
I ^akeluku.stanniifc.iia vSK>.^^^^
(AlUed Labor Newsin kirjeen­vaihtajien
lähettämiä)^
ITALIA
Milano. — Ammattiunioiden Maail­manliiton
sihteeri Louis Saillant on
syyttänyt CIO:ta ja Britannian työ-väenikongressla
liittoutumisesta Y h ­dysvaltain
ja Britannian monopoli-pääoman
kanssa sotavalmistelujen te­kemisessä
siinä mielessä, että niiden
perusteella voitaisiin välttää lähenevä
UlotiskilJsl. Saillant esitti tämän syy­töksen
kesäkuun 29 pnä Anuna ttiuni.
öiden Maailmanliiton toisen kongre.s-sln
avajaisistunnossa. Samalla Sail­lant
vetosi maailman työväenliikkeen
yhtenäisyyteen kolmannen sodan vas­tustamiseksi
j a -välttyäksemme silta,
että työväki joutuu kantamaan ra.s-kaiinman
kuorman kriisistä.
TSHEKKOSLOVAKIA
Praha. — B:akslkymmentä kuusi k i i ­nalaista
työväenedustäjaa, jctka. oli­vat
matkalla Milanossa, Italiassa p i -
dettjryn Ammattiunioiden Maailman­liiton
kongressiin, ovat lähettäneet
JjT^äsanalsen protestin Italian hal­litukselle
siltä kun Italian täkäläinen
konsuli kieltäytyi antamasta heille
mafckavilsiunia,
BRITANNIA
Lontoo. — Rautatietyöläisten kan­sallinen
unlo, missä on 500,000 jässntä,
on antanut "työskennelkää hiljaa"-
ohjeen Britannian rautatietyöläisille.
Tämä yleinen kampanja alkoi tk. 3
pnä ja jatkuu kunnes hallitus suo.stuu
union vaatimuksiin, mihin kuuluu $2
paUsanikorotus viikossa j a korjaukset
ylltyötaksolhln. Työministeri George
Isaacs on syyttänyt riitakysymyJcses-tä
"kommunisteja", mikä on muodcs-tumassa
jokapäiväiseksi ilmiöisi B r i ­tanniassa.
Esim. Canadan merimies-unlöta
tukevia Lontoon satamatyöläi­siä
ori Jatkuvasti leimattu punaisiksi
Ja kommunisteiksi.
JAPANI
Tokio. — Japanin suurin työväen-liitto,
TeoUisuusunioiden Kansallinen
Kongressi, on julkaissut uuden pöllit,
tlsen ohjelman mihin ikuuluu tavoite
oikeistolaisen pääministeri Shigeru
Yo^idan hallituksen kaatamiseksi ja
yhteistoiminta itsenäisten teollisuus­laitosten
kanssa vaadittaessa kaupan­käyntiä
uuden Kiinan, Neuvostolii­ton
Ja Itä-Euroopan maiden kanssa,
Japanin työväenliikkeen vasen siipi on
kulkenut voitosta'voittoon viimeksiku-luneen
3 kk. aikana. Sen viimeinen
saavutus oli se, että vasemmisto lisä­si
suuresti eneriunistöään rautatietyö-läisten
union vaaleissa.
KREIKKA -
Atenä: — Kreiikan siviilityöläisten
lakko aiheutti viikon kestäneen hiljai­suuden
virallisille radioasemille, jotka
eivät laajaltaneet ohjelmaansa kesä­kuun
16 ja 23 p :n välisenä aikana.
ISRAEL
Tel Aviv. — YhdysvaltaläLsten toi­vottujen
pääomasijoittajien paincstuk
sen •johdosta Israelin nimellinen sosi-alistipuolue.
Mapai. jolla on ratkaiseva
sananvalta maansa hallituksessa, on
siirtänyt määräämättömään tulevai­suuteen
kalkki kansallistamissuunni-telmat.)
A C S T R A L U
Canl)crra. — Australian parlamentti
on hyväksynyt lain. riiikä jäädyttää
kaikki union varat siten, ettei niitä
voida Itäyttää lakkojen avustamiseen.
ULmä laki kohdistim nyt käynnissä
olevaa 24,000 klTfliiilenkaivajan lakkoa
vastaan. Hiilenkäivajat vaativat 15
sentin palkankorotusta tunnilta ja
työviikon lyhentämistä 40 tunnista 35
ttmtiin.
i Torcntolaiset voimistelijat pystj^yät
i mihin hyvänsä, kuten tästäkin k u -
j vasta näkyy.
Port Arthur. — Tämän käupimgin
Trades & Labor Councilin ensimmäi­sessä
heinäkuun kuukausikoLcouksessa
viime tiistaina jiillstettiln "raCcetee-raukseksi"
se tapa, jolla Lakehead
Exhibition arpalippuja myydään kau­pungin
liikkeissä ostoksensa tekeville
;<aupunkilaiEille ja ympäristön farma­reille.
Päätettiin esittää kaupungin
valtuustolle ja näyttelyn järjestävälle
io.Tiitealle, että voitot jaettaisiin iken-tälls
sisäänpääsylippujen perusteella
olipa nostetun arpanumeron omistaja
paikalla silloin tai ei. . i ;
Kaupungin uuden roskata polttimon
suhteen velvoitettiin kunnalliökomitea
järjestämään lähetystön C^aupungin-valtuuston
kckoukseen, vaatien v i i ­vyttelyn
lopettamista sen palkan v a ­lintaan
nähden. Oltiin sitä mieltä,
että pa;kan voi helposti ratkaista, ot­taen
huo.Tiioon vallitsevimman länsi-iuulen
ja sen että nykyisirr ei muu­taman
mailin ajomatkan pituus enää
paljon merkitse kun ajossa käyte­tään
trokeja.
Työpäivän juhlimista Järvienpäässä
järjestävän komitean työ on jo alka­nut.
Työväen unioiden ohella on
myöskin k u t suttu Intemational-osuusliike
osallistumaan j a nimittä­mään
"Popular Lady"-ehdokkaansa.
Osuuskaupan ehdokkaaksi ilmoitetaan
nimitetyn Vivian Rasic. JoQca työsken­telee
Port Arthurissa pääliikkeen
konttorissa. "Äänien myynti" alkaa
siis heti Intemational-liifckeen puo­lesta
kaupungeissa ja maaseudulla.
Lippuikirjoja on pian saatavissa kai­kissa
kaupoissa. Liput ovat tällä ker­taa
25 senttiä kappale ja sisältyvät
niihin noin neljänsadan dollarin kä-teisvoitot,
Joist^ osalliseksi voi pääs­tä
jokainen lipun omistaja.
Canadf^n Cancer Societyn Port A r ­thurin
osaston rahoittamis- Ja jäsen-ryntäyksen
lopullinen tulos ilmoitet­tiin
olevan yhteensä $3,96558 rahassa
ja 2,037 jäsentä. — A. T. H .
— Keisari Nerolla oli 5.000 maSset-tua
suosionosoittajaa. jotka kävivät
hänen kirjoittamiaan näytelmiä kat­somassa,
että niitä voisi kaikkia kehoa
onnistuneiksL
Marshallin apua voi­taneen
antaa Francolle
Washington. — Senaatin valtionva-rainkomitea
on päättänyt vähentää
10 pros. Marshallin suunnitelman
määrärahoja tänä vuonna.
Myöskin Francon Espanjalle voi­daan
antaa Marshallin apua siinä t a ­pauksessa
jos hallitus katsoo sen so­pivaksi.
Truman on pyytänyt $4,198,200.000
määrärahoja Marshallin suimnitel-maa
varten tänä vuonna, mutta se­naatin
komitea päätti esittää vain
$3,*778,380.000 myöntäriiistä siihen taSr-koitiikseen.
Naisten toiminnasta
Fort Williamissa
Fort William. — Palkaliuien Per-heenemäntien
kuluttajien yhdistys
sai äskettäin lupakirjan Ja se kuuluu
nyt Canadan perheenemäntien j a k u ­luttajien
liittoon.
Vihnelksipidetyssä kokouksessa kes­kusteltiin
kaupungissa vallitsevasta
asimtopulasta ja päätettiiri kääntyä
muiden naisten järjestöjen puoleai
tarkoituksella saada nämä toimintaali
asuntopulan poistamiseksL
Koska yhdistykser. tarikoitultsena ori
työskennellä yhteiskunnallisten olo­suhteiden
parantamiseksi j a järjesty­neen
työväestön tukemise&ii, n i i n kCK-kCHis
päätti lahjoittaa 50 dollaria Cat­nadan
merimlesunion taistelun tuke*
mistä varten. Seuraava koköUs pide-,
tään syystanm 14 pnä.
Tekniikan ^-.edistyininen. aiheuttaa
ybteiskuntaeiimässa sikäli "demo^a-tiaoituznista".
että yhä useammat
teollisuustuotl^et. joita yalulcsi pide­tään
lähinnä.ylellisyytenä, vähitellen
yleistyvät jokalseri saatavissa ölevilcsi
ja jokapäiväisessä elämässä välttä­mättömiksi
. -käyttöesineiksi. Tämä
näkyy osaltaan mm. kelloteoHistiuden
historiasta, uVIelä muutamia kymme­niä
vuosia,sitten kello, varsinkin tas­ku,
tai rannekello, oli jonkinlainen
varakkuuden tai hienouden tunnus —•
eihän kaiicissa kodeissa etenkään
maaseudulla ollut silloin minkään­laista
ajaunittaria — mutta nyt on
kokonaan toisin. Kellojen valmistuk­sen
kehittyriiipen joukkotuotannoksi
ja nykjdsessä teollistuneessa yhteis-kuimassa
yhä pakottavampi ajan mit­taamisen,.
tarv^ ovat tehneet kellosta
välttämättönij^starvikkeen.
K e l l o teollisuudesta puhuessamme
tulee niiele'än tällä alalla johtava
Sveitsi, KUtll kelloteollisuus Sveitsin
kaltaiselle plerielie maalle merkitsee,
sen ymmärriSmme, kun tiedämme,
että kenbtehtaiden palveluksessa on
siellä yli'isff,OCIO työntekijää. Tärkeää
on myös, että Sveitsin kelloteollisuus
on keskittyh]^ suurinunaksi osaksi
Jura-vuorfst«ii laaksoihin, hyvin l U l -
Jaislln Jä eristettyihin seutuihin, JoU-la
tuskin mtiu^n olisi kimnollisia an­siomahdollisuuksia.
Jo kolmisensataa
vuotta näiden laaksojen asukkaat
ovat eläneet kellojep valmistuksella.
Joka aluksi tapahtid käsityönä^, mutta
on viiine vujfjslkymiaaenlnä kasvanut
m a ail^mtmn^kkinoita hallitsevaksi
suurteollisuudeksi.Jura-vuorlstossa
on sukujai jdlden'jäsenet ovat olleet
kelloseppiä neljässä, viidessä polvessa.
Luonnollista on, että ammattitaitokin
tällöin on Jo perinteellisistä syistä
sangen korkealla.
- Vaikka kello itse asiassa perus­tuukin
yksinkertaiseen liike- ja ham-maspyöräniekaniikkaan,
täytyy sitä
viimeisimmissä pitkälle keliittyneissä
muodoissaan pitää myös eräänä tek­niikan
ihmig&iä. Huomaamme tämän
esim, siitä,-'ettfi niissä tehtaissa. Joissa
kellonosien valmistukseen tarvittavia
stansseja j a työkaluja tehdään, val­mistus
tapahtuu mikromillimetrimit-tojen
avulla ja että siinä on viime
aikoina päästy jopa kahden tuhannes-psamillimetriri
tarkkuuteen. Tämä
aaarimmäliien tarkkuus on aivan äs­kettäin
tehnyt mahäoUiseksI erilais­ten
kellonosien — niitä on yhteensä
useita satoja — standardoimisen niin,
että ainakin sveitsiläisissä kelloissa
voidaan nykyään mikä osa tahansa
helposti vaihtaa uuteen.
Perehdytämme seuraavassa lukijaa
nykyaikaisen kellotuotanrion hienouk­siin
riiainitsemällä riiuutamista sveit­siläisen
kellötiBällisuuden erikoisim­mista
saavutuksista. Näihin kuuluu
mm. maailman monimutkaisin kello,
jonka muuan amerikkalainen tilasi ja
jonka valmistaminen vaati aikaa yli
viisi vuotta. ^ Tässä kellossa, joka
"näyttää" melkein mitä hyvänsä, on
110 hatririikspyörää. 430 Jevyä, 90
Jousta. 50 siltaa, 120 mekanlsta Kos­kettajaa,
70 faveä, 2 numerotaulua. 19
osoitlnta, kuiin asentoja osoittava tau­lu
ja pienoiskuva tähtitaivaasta.
Merkillinen faite on myös Sveitsissä
välnilsettu riilääiiiiian pienin kello,
Siiriä ori 74 yteityistä osaa, mutta sen
läpläiitta ei ole siiiorempi kuin 14x4,85
milUmetriä. kuitenkin tämä " l i l l i ­puttien"
kello( ei ole mikään leikki­kalu
eikä käytännöllistä arvoa vailla
oleva näyttelyesine.
Maininhan ätvoinen on myös maa­ilman
litteiii t&skukello. Se on aino­astaan
yhdeh iaillimetrin paksuinen.
Lukijan sopii kuvitella, miten esim.
sen hanimaspyärät akseleineen ja k i ­vineen
on saatu paikoilleen ja toimi­maan
ehdottomalla tarkkuudella. Iso­isän
paksusta "nauriista" tällaiseen
lehtykäiseen jon valtava matka.
.Entä paljonko arvelette maaUman
fcevjrimniäh ^ teskukellon painavan ?
Kokonaista'^d^grammaa. Se on tehty
alumiinista. Muutenhan sitä ei ole
saatti niin kevVäksi. Kdojtäari se ei
ole varsin pfei^ —~se kim'on I7-kivi-nen
— mutta se pysyy maiiuost? ve»
den pinnina;«ärsfirähisyirttt Ja mie­likuvitusta
vaitrilstaminen. kysyy
tavattomasti.'- ''
Maailman ftfonfroutkaisha ranne-'"
kello ei Ueteiikääh'«soita ainoastaifa
tunteja, miniiuttejä ja sekunteja,
vaan m^%-kulloinkin menossa olevat.
viikonpäivät, kuukaudenpäivät ja
kiriikaudet, vieläpä kuun vaiheetkin.
Maailman pienin automaattinen
keUo on vetclaitteineeh ainoastaan
19,7 millimetrin läpimittainen. Sen
kuori on pölyn j a puuterin pitävä. Ja
se on siis hienoimpia esineitä, mitä
nainen voi toivoa käsilaukkuiinsa.
Mainittakoon vielä niinikään auto­maattinen,
vedenpitävä ja automaat­tisella
kalenterilla varustettu ranne­kello,
monet kauniit taskukellot, j o i ­den
numerolevyä hieman kiepautta­malla
näkee, paljonko kello milloinkin
on missäkin osassa maailmaa, tai sel­laiset
keUot, joiden koneisto on kät­ketty
johonkin pienehköön metalli­rahaan.
Alamme kai oivaltaa, miten
kelloteollisuuskin seuraa "aikaansa
tuottamalla yhä täydellisempiä ja
tarkempia ja meille nykyaikaisen y h -
teiskurman jäsenille yhä tarpeellisem­pia
ajanmittareita.
« MATTI KIURU -> VH. (
J 318 Bay St. Port Ärtln^|
— Puola ja Serbia menefij
neljänneksen väestöstään",
dän seurauksena eiLsimmäis^
mansodan jälkeen. '
E V i ^ R U DE
ULKOLAITA MOOTTORIA
Meillä on kaikenkokoisia varastos­sa
ja myös välitämirie osia Evin^
rude j a Johnson riioottoreihin sekä
kunnostamme ulkolaita moottorel-
Superior Motors
127 S. Algoma St. Port Arthur. Ont.
Saatavana pim
lähetystä vark
• Inlerior Trim
• Insul-Bric Siding
• Plywood
• Maroniie
• Asphalt Shingles
• Plbre Glass I i
MILTON FRAlVf
LUMBER CO i
Puhelin Dial 5-7331
99 S. Cumberlandal
Port Arthur
Jos tarvitsette kotitalous sähkövälineitä niin
kääntykää meidän puoleemme. Meillä on
välity soikeus kaikenlaisille kotitaloudessa
t a r v i t t a v i l l e välineille. Kuten pesukoneille,
radioille, jäähdyttäjille, leivänpaahtajille, sili­tysraudoille
j a m o n i l l e muille aikaa ja vaivoja
säästäville laitteille. Kysykää hintojamme,
käyttäkää palvelustaimme.
INTERNATIONAL CO-OP
STORES LIMITED
176-180 S. Algoma St. Pori Arthur, Onl.
LANGILA J A WAUGH
HARbWARE COMPANY
Rautatavaraa - Maaleja - Sähkövälineitä
Täydellinen v a l i k o i m a tarvikkeita metsämiehille.
U l k o t i l a u k s e t toimitetaan nopeasti.
D i a l 5 - 5 9 12
10 N. Cumberland St. Port Arthur, Onli
Prince Arthur Hotellia vastapäätä
Läkehead Mönument Company
. W. Kellavay, omistaja
Kaikenlaisia hanta- ja muistopatsaita.
TYÖ TAATAAN.
258 S. Aljoma St. Pnhelin 5-7713 Port Arthur,
Puolalainteh tuomittu
vakoilusta'Englannissa
iUntSii^. Enp. — Marien Kacz-maiek-
nimlhefi 40-vuotias entiiien
puolalainen" tyidstöupseeri tuomittiin
tiistaina vafcbäusyytteen nojalla 3
vuodäcsi vankilaan. Hänen väitettiin
vakoilleen Brtännlan ja Yhdysvaltata
ilniavöinila "erään uttovallan hyväX-si"
Syyttäjä- viltti KaczmareJdn saa­neen
tehtäväkseen ottaa selkoa siitä
lähettäSfc& Yhdysvallat atomipomme­ja
ja. -reaktio-taistelukoneita Britan­niaan.
H U D O U N & G A M B L E • SOUTH END SEB^
MEILLÄ PUHUTAAN SUOMEA.
Hltsauspäjajä autokorjaamo, GasoUinia, öljyä ja autojen tajt
korjausta. . Ensiluokan mekanikot. Hitsauspalvelus kuorma-f^
ajureille j a metsätöiden teettäjille. Työ tehdään pajas;amme
. kaan Juona. Kaikentyyppisiä terästuotteita, palorappuja ja
. 38.1 Oliver ^oad. High St. läheDä, Port Arthur.
Rakennustaipeita . . .
B C Kattopäreitä No. 3-5X—kimppu
J3C nr-vineria ja "Masonite"levyjä
VALMIITA A K K U N A N J A O V E N KEHYKSli |
Jouduttaa työssä ja maksussa. _
Ky^kää näitä
WANSON LUMBER COMPAI
Port Arthur
Puhelimol N . 431 — N . 731
^ • -