Vapaus, August 4, 1949

              JttiKi' 2 Torstaina, elokuun 4 p. — Thureday, August 4
il
of ytmtlth
11
OrgsD
UbUsbed HÖT. 6tb 1S17. AotbOftMd
u aecosd elMi nuU tbe Fott
Office Deputment, OtUw». Pub-
]ldied tfartce «eekly: T n e s d a y * .
TlmmteyB uA Sfttordajv V ^ T MM
PubUahbiC CoaqiMQy Lt<L. st 100-103
Stm St. W., 8iidbai7. Ont^ OUMd».
THAVBHBaiATi
1 Tk. M O e kk.
skk. xco
TbdjBVBlloiM»: 1 Vk. 7JOO < kk. S M
- 1 fk. 740 f kk. 4 2 6
SYNTYMÄ.
PÄIVIÄ
Katkera kalkki todellakin
t
< ^
•» •
I
«
J :
«;
(.
I:
f'
f
*
*;
t
i
t
V.
* <
• t; i :
* >
a:
a,
*
f: t
»
I
I
t
I
I .
«
* >
«
* ^
»
»;
i
i
i
Toronton Vapaa Sana korosti lauantaina toimituspalstallaan,
että Yhdysvaltain surullisen kuuluisan työväenvastaisen Taft-
Hartley-lain vaatiman lupauksen allekirjoittaminen oli "kat­kera
kalkki Carlinille",
Emme ole olleet tilaisuudessa keskustelemaan mr. Carlinin
kanssa tästä asiasta, mutta epäilemättä asiassa on vankka perä.
Ajatella sitä nurinkurisuutta, että canadalainen patriootti jou­tuu
taktillisista syistä tunnustamaan, että muuttunut tilanne
vaatii uudenlaisia menettelymuotoja, ja allekirjoittamaan
kaikkia demokraattisia periaatteita loukkaavan ja vielä vie­raan
maan lakikirjoissa olevan työväenvastaisen lain vaati­man
lausunnon! Se ei todellakaan ole helppo tehtävä yhdelle­kään
työväenmiehelle, ei yhdellekään demokraatille eikä yh­dellekään
patrioottiselle canadalaiselle.
Mistä sitten on todella kysymys?
Kaivostyöläisten union (IMMSWU) on 2 vuotta sinnikkääs­ti
ja menestyksellisesti boikottanut Taft-Hartley lakia ja suo­rittanut
siten kunnioitettavan työn Yhdysvaltain demokratian
säilyttämisen ja puolustamisen hyväksi. Mutta heinäkuun lo­pulla
Chicagossa pidetty kaivosmiesten union johtokunnan
kokous päätti muuttaa taistelutaktiikkaa julistamalla: "Uni-omme
edessä olevat taistelut vaativat taktiikan muutosta".
Tässä kokouksessa todettiin se ikävä tosiasia, että Yhdysval­tain
kongressi ja ClO.n oikeistojohto ovat pettäneet työväen­liikkeen
ja koko Amerikan demokraattisen väestön luopumal­la
taistelusta Taft-Hartley lakia vastaan. Toiseksi kaivosmies­ten
uniota vastaan on kehitetty tarkoituksellinen ja laaja­kantoinen
rikkuri- ja reittaus- sekä yleinen painostustoimin­ta.
Tässä tilanteessa kaivosmiesten unio katsoi, että kaksi vuot­ta
kestänyt boikottikampanja on tehnyt tehtävänsä, ja että
taistelua on nyt jatkettava muuttuneiden olosuhteiden vaati­malla
tavalla. Siksi kokous päätti, että johtokunnan jäsenet ja
union toimitsijat saavat allekirjoittaa Taft-Hartley orjalain
vaatiman "lupauksen".
Mutta samalla kokous korosti erikoisesti, että tämä päätös
ei suinkaan tarkoita sitä, että kaivosmiesten unio olisi muutta­nut
mielipiteensä Taft-Hartley lain suhteen tai päättänyt luo­pua
taistelusta sitä vastaan. Päinvastoin sanotaan: "Me us­komme
edelleerii että Taft-Hartleyn laki on työnantajain laki,
jonka päämääränä on työväenliikkeen murskaaminen. Me
vieläkin uskomme, että Taft-Hartleyn lupaukset loukkaavat
jäsentemme perustuslaillisia oikeuksia."
Mutta muuttuneissa olosuhteissa on muutettava taktiikkaa.
Siksi kaivosmiesten iinio päätti luopua mainehikkaasta boikot-tikampanjastaan
ja ryhtyä toisenlaisiin toimenpiteisiin turva­takseen
kaivosmiesten taloudelliset ja sosiaaliset oikeudet.
Tästä johtuu myös se, että canadalainen patriootti, R. H.. Car­lin,
joutui nyt allekirjoittamaan yhdysvaltalaisen Taft-Hartley
orjalain kommunismiyastaisen lausunnon.
Se saattoi olla "katkera kalkki Carlinille", mutta samalla se
on mitä ankarin tuomio Yhdysvaltain hallitukselle, mikä täl­laisia
orjalakcja pitää lakikirjoissaan presidenttinsä ja halli­tuspuolueensa
"pyhistä" lupauksista huolimatta sen kumoami­seksi!,
Heinäkuun 21 päivänä täytti Alex
Pink feikä Alex Rinne, kuten vfrbeel-llsesti
mainittiin tällä patetaUa) Sciin-tulasta
76 vuotta. Onnlttelepune päi­vän
sankaria.
Huomenna täyttää mr». Selma Mäki
Tarzwelllsta, Ont. 65 vuotta. Onnit­telemme
päivän sankaria!
:ii s r-srrj
I H • 1 t I sanovat
AMERIKAN IMPERIUMIN
RAJAT EUROOPASSA
Amerikan puolustusvoimien pää­miehet,
kenraali Bradley, kenraali
Vandenberg ja amiraali Denleld, ovat
Länsi-Euroopassa tutkimassa Siiriäis­tä
sotllaaUista tilannetta. Heidän
tehtävänään on tutkia missä määrin
eurooppalaiset Atlantin paktin alle­kirjoittajamaat,
lukeutuen niihin B r i ­tannia,
ovat ^ m i i t puolustamaan i t ­seään
Idästä tulevaa hyökkäystä vas­taan.
Heidän tutkimuksensa tulokset
tulevat oletettavasti vaikuttamaan tai
määräämään Amerikan ohjelmaan
sotilaallisen avunannossa. Heidän
matkansa perustuu vastahyväksyttyyn
uuteen periaatteeseen, että yhdysval­tain
rajat, Atlantin puolella, ovat
Keski-Euroopassa . . . Globe and
Mail, elok. 2 p.
• • .•
JA KIIRE ON . . .
Wa8fa{neton. — Kenraali George C.
Marshall kehoitti tänään kongressia
lähettämään Eurooppaan aseita no­peasti.
"Minä pelkään kovasti viiväs­tystä",
hän sanoi . . . — A P : n uutis-tleto,
elok. 1 pn.
* * * '
. . . SILLÄ " K A I K K I EI O LE
KULTAA MIKÄ K U L T A A"
Lontoo. — "Britannian ja Yhdys­valtain
läheinen sodanaikainen liitto
on nopeasti muuttumassa torailevaksi
ja epäileväksi suhteeksi, mikä uhkaa
puhjeta kylmää sotaa muistuttavaksi
suhteeksi." Tämän lauspnnon antoi
viime viikolla yksi kaikkein selväpiir­teisin
ja ystävällisin pakinoitsija
Marquis Childs, eikä ole mitään merk­kejä
siitä, että Yhdysvaltain laaja
lukijakunta pitäisi sitä vääristeltynä
lausuntona. Se on kaamea lausunto,
joka tuomitsee anglo-amcrlkkalaiset
valtiomiehet Washingtonissa ja Lon­toossa.
— "Euroopan asiain timtija"
Lontoon kirjeessä.
Mainiosti onnisttmeen liittojuMan ja ttilokseUlsen jäfje^t&r
toiminnan johdosta Sudburyssa viime maanairtaina kello 9.20
alkaneessa SCAUL.n liittic&okouksessa vallitsi innostuirat mieli­ala.
Keskustelu oli ripeätä ja avomielistä ja se johti käsillä
olleiden asiain myönteiseen ratkaisuun.
Kokouksen avasi liiton monivuotinbi sihteeri P. Vaurio lau­suen
lyhyesti edustajat tervetulleiksi-ja korostaen, että "me
olemme saapimeet tähän kokoukseen sänäy mielessä, että voi­simme
edelleen rakentaa liittoamme".
Toivo Niemi Jä j ä n in edustaja Sam
KokotB
Ne eurooppalaiset rajat
Uutistiedot kertovat Yhdysvaltain valtiosihteeri Dean Ache-sonin
lausuneen kongressin komitean istunnossa, että Atlantin
paktin ja nyt keskusteltavana olevan sotilaallisen avunanto-ohjelman
strategisena päämääränä on "pitää rannikot avoinna
maihinlaskua varten Euroopassa".
Torontolainen torylehti Globe and Mail toisti viime tiistaina
papukaijan tavoin tätä samaa ajatusta lausuen toimittispalstal.-
laan: "Meidän rajamme ovat Euroopassa." Tämän jälkeen
Globe selittää kuitenkin, että Yhdysvalloissa on kaksi koulu­kuntaa
näissä sotilasstrategisissa asioissa. "Yksi koulukunta
katsoo, että Amerikan sotavoimia pitäisi siellä (Euroopassa)
paljon lisätä. Toinen koulukunta katsoo, ettei ole tarpeellista
pitää suuria voimia Euroopan Idän ja Lännen rajan lähetty­villä,
vaan sensijaan tarvitaan sitä, että oleville voimille vara­taan
uusimmat aseet ja v ä l i n e e t . " »
Me emme luonnollisestikaan tiedä kumpaan koulukuntaan
hyvin tunnettu amerikkalainen pakinamestari Walter Lipp-mann
kuuluu. Mutta kaikesta päättäen Euroopan aseistamis-ohjelma
on saanut jo niin peloittavan luonteen, että Lipp-mannkin
on kauhistunut siitä — ja se on jo melko paljon.
Mr. Lippmann sanoi tämän viikon alussa julkaistussa paki­nassaan,
että Yhdysvaltain kongressille esitetty ehdotus "liit­tolaismaiden"
avustamiseksi sotatarvikkeilla, antaa president­ti
Trumanille ennen tuntemattoman suuret valtuudet päättää
sodan tai rauhan asioista kongressin mielipidettä kysymättä ja
sekaantua muiden maiden sisäisiin asioihin. Lippmann sanoo;
" . . . Jos nämä ehdotukset hyväksytään laiksi, kongressi an­taisi
presidentille rajattomat valtuudet tehdä lisää sitoumuk­sia,
joita kongressin täytyy tukea, mutta joita se ei voisi kont­rolloida."
Tavallisen amerikkalaisen kannalta tämä on varmaan hyvin
, epämieluinen pala purtavaksi sillä liittolaisten aseistamisoh-jelma
— noin 1,500,000,000 dollaria — aiheuttaa jo sievoisia l i ­säveroja
ja jos hallitus voi tehdä lisää sitoumuksia edes kon­gressin
mielipidettä kysymättä, niin se tarkoittaa, että veroja
; voidaan diktaattoriipaisesti korottaa.
Totta myös on, että Lippmann oli oikeassa ja tulkitsi tässä
yhteydessä monen amerikkalaisen pelon siitä, kun hän sanoi,
että tämä sotilaallisen avun antamisohjelma myöntää rajatto­mat
diktaattorivaltuudet presidentille, sillä mainitun lakieh-dotuksen
13. kohta sanoo mm. seuraavaäT " 'Kansa' sanalla
tarkoitetaan mitä tahansa ulkomaan hallitusta, tai maata tai
niiden ryhmää; tai mitä hyvänsä edustajia tai kansanryhmiä,
; olkoot ne miten tahansa muodostettuja, jotka presidentti mää­rittelee
tämän lain puitteissa'kansaksi'."
Ylläolevan perusteella mr. Lippmannkin punastuu ja sanoo:
"Täten tämän lain mukaan, sen nykyisessä asussaan, presi­dentti
voi aseistaa ketä haluaa. Hän voi aseistaa Atlantin liit­tolaiset,
Kreikan, Turkin, Filippiinit ja niiden lisäksi vielä
^^SryHmat, komiteat, yhtymät ja yksitjriset. Hän voi tehdä soti­laallisia
sitoumuksia "miten tahansa muodostettujen edusta­jien
kanssa, jotka hän määrittelee 'kansaksi'."
Toronton osaston
kuukausikokous on
elokuun 8 pnä
Toronto. — Kesä on ihanaa, varsin­k
in niille onnellisille, jotka pääsevät
lomalle jonnekin luonnonihanalle erä-maaii
järvelle pyydystämään niitä
suuria k.iloJa. Niistä suurista puhu­taan
paljon vaikka niitä ei nähtäisi-kään.
Kuulin taannoin katuvaunus-sa
kahden kalastajan keskustelun o l ­lessaan
matkalla työpaikalleen. He
olivat palanneet lomaltaan Ja olivat
ilmeisestikin kiihkeitä kalastajia. Kes­kustelu
tapahtui tähän tapaan:
Ensimmäinen kalastaja: Minä sain
lomalla ollessani valtavan ahvenen. Se
painoi 15 j a puoli paunaa. Kesti 20
minuuttia ennenkuin sain sen onnelli­sesti
veneeseen. Minkälaisia sinä sait?
Toinen kalastaja: Kyllä minä y r i t in
ahkeraan, mutta syönti oli perin huo­noa.
Eräänä päivänä tunsin kuiten­kin
aikamoisen otuksen tarttuneen
koukkuun. Kun sain sen veneeseen,
oli koukussa lyhty, jossa oli leima:
•"Made m Germany, 1783". Kaikkein
omituisinta oli, että siinä paloi vielä
tuli. .
Ensimmäinen kalastaja: Jos sinä
veikkonen sammutat siitä lyhdystä t u ­len,
vähennän minä sen ahvenen pai­nosta
15 paunaa.
Sellaisia ja vieläkin parempia kala-
Juttuja veitte kertoa tovereillenne,
joita tapaatte C S J : n Toronton osas­ton
kuukausikokouksessa, Joka pide-tviän
maanantai-iltana, ek>k. 8 pnä
Don-haalilla.
Saapukaa kokoukseen kuulemaan
sclastuksia kesätoiminnastamme Ja
csittämiAn ehdotuksia syystoimintaan
nähden. Nyt on aika harkita mitä
tehdään syksyn tullen, että päästäisiin
reippaaseen alkuun.
Muistakaa saapua kokoukseen sillä
siellä on paljon kiinnostavaa kuulta­vaa
ja keskustelua. — Reino.
— 18. vuosisadan puolivälissä oli
painettu enemmän kirjoja kiinankie-iellä
kuin kaikilla muilla kielillä y h -
te?nluettuna.
Puheenjohtajiksi valituin Sirviö
Suoburysta j a E. Tildcanen Beaver
Lakelta.
'Sihteereiksi vaUttiin P. Vaurto To­rontosta
Ja N. Ranta South Porcu-pmesta.
Pöytäkirjan tarkastajiksi valittiin
W. Böhm Ja V. Tulonen Torontosta.
Aäntenlaskukcnniteaan valitcUn E.
Impola SudbiUT, J . Passi White-flshlsta
Ja L. Hellman Soutli Porcu-pinesta.
Ponsikomiteaan vallttttn P. Vouti­lainen
Timminsista, P. Frederlckson
Sudtmrysta Ja W. Böhm Torontosta.
Valtakirjain tarkastuskomitean ra­portti
osoitti, että kokouksessa oli 25
edustajaa — 20 täysivaltaista seurojen
Ja llittotoimikunnan edustajaa sekä 5
veljesedustajaa Ja lisäksi oli kymmen­kunta
asiaan kilnnosttmutta kokous­ta
seuraamassa. Edustajia oli seuraa­vasti:
Toronton Yrityksestä L. Serra, V.
Tulonen, T. Lemberg Ja W. Bohm.
Kirkland Laken Jymystä O. Branny
ja Signe Kangas. Tinimfiisin Comet-sista
P. Voutilainen. St. Catharinesin
Stariste Toivo Niemi j a J . Lähde.
Beaver Laken Jehusta E. Tlklcanen.
Sudburyn Alertsista U . Sirviö, E. Im­pola
ja.P. Frederlckson. 8oo(b For-cnplnen
Viestistä Lauri Hellman Ja
Nick Ranta. WIiitefisliin Speediata
John Passi. Port Arthurin Idtusta
Sam Huhtala. Lilttotoindkiuuiasta
V. Heikkilä, Y. Lemberg Ja P. Vaurio.
Veljesedustajlna olivat: CSJ:n Sud­buryn
osastosta oiga Sula, CSJ:n
tpk:sta L. Mäkelä, Vapaudesta W.
Eklund, CSJ:n Beaver Laken Ofsas-tosta
A. Salo Ja C S J : n Toronton osas­tosta
G. Öhman.
Kun vielä oli päätetty, että pliolis-tunti
pidetään kello yhdeltä J a h t i i n
kuulla, että Kuluttajat ravintola tar­joaa
edustajille puolisen, liiton sih­teeri
P. Vaurio esitti seikkaperäisen
selostuksen kuluneen' vuoden toimin-
! nasta Ja llittotoimikunnan ehdotuk­sista
tulevaa toimintakautta varten.
Raportissa selostettiin Kirkland La­ken
liittojuhlan asioita vliine vuodilta
ja sitä seurannutta haasteryntäystä,
mikä tuotti huomattavan tuloksen^ se­kä
sievän liittojulilapuvun hankintaa
tytöille. Tämän Jälkeen todettiin, et­tä
kenttäurheilukllpailut ovat liitossa
vilkastuneet Ja hiihtourheilun taso bn
edelleen korkealla, sillä olivathan, l i i ­ton
pojat Canadan mestaruuksiakin
tavoittelemassa,, mutta omassa liitos­sa
on hiihtourheilutoiminnan suhteeti
parantamisen varaa.
Myös todettiin, että l i i t on jäsen.Leo
Roininen, oli Canadan oljunpiaiaisr
joukkueessa — ensimmkinen tämän
luontoinen tapaus liiton historiassa.
Raportista Ilmeni, että liitossa on
nyt 16 seuraa Ja puolisentoistatuhatta
Jäsentä Ja että liitto on AAU:n kans­sa
yhteistoiminnassa. Erikoisesti
tähdennettiin sitS, että liitto on pitä­nyt
yhteyttä myös Suomen TXJL:n
kanssa ja että kirjeenvaihto seurojen
Ja llittotoimikunnan välillä on vilkas­tunut.
Raportissa todettiin, että CS
J : n vastapidetyssä edustajakokouk­sessa
tehtiin urtieilulilkkeen karmalta
katsoen myönteisiä päätöksiä ja ane-viivattiin
yhteistoiminnan tärkesrttä
työväenliikke^ muiden osien kanssa
sellaisissa asioissa kuin toiminnassa
rauhan puolesta jne. Mäkelän puhu­jamatka
oli tullut erikoisen halvaksi
Ja silti saatiin odotettuja parempia
tuloksia liiton toiminnan laajenemisen
suhteen, selitettiin raportissa, missä
ehdotettiin voimistelu- Ja urheiluneu­vojan
lähettämistä toimiviin seuroihin
sekä toimitsljakurssien Järjestämistä.
K im veljesedustajat olivat lyhyesti
lausuneet tervehdyksensä Ja vielä
kuultu tllikertomus sekä tilintarkas­tajien
lausunto, missä ehdotettiin t i l i -
Ja vastuuvapauden myöntämistä ra­hastonhoitajalle,
silloin ryhdyttiin
esittämään eri seurojen raportteja,
Joteta saatiin kuva minkälaisia tulok­sia
ja voittoja on kuluneen toiminta­kauden
aikana saatu, mitä vaikeuk^a
on työväen urheilutoiminnan tiellä eri
paikkakunnilla ja mitä suunnitelmia
on kullakin paikkakunnalla laadittu.
Näitä asioita valaisevia Ja yleensä
mielenkiintoisia seurojen raportteja
kuultiin seuraavasti: Yrityksen edus­taja
T. Lemberg, Alertsin edustaja 1».
Frederlckson, Speedin edustaja J .
Passi. Jehun edustaja E. Tikkanen,
Jymyn edustaja Signe Kaögas, Viestin
edustaja Nick Ranta, Cometsin edus­taja
P. Voutilainen, Starin edustaja
fäJa^ ilman äänestystä
liit^>tnlintlnroTOn^^ puhu­j
a n teh|p|pämi«e5tl( ' maftnTaajuIselle
m$kati^iiMiu3^^ ^ heiidUrann aikana.
K u n keskustelu toimintakertomuk­sen
Ja seurojen edustajien selostuk­sista
päättyi hyväksyi kokous Ultto-tolmikunnan
toimintakertomuksen
kuluneelta toimintakaudelta Ja antoi
kiitoksen llittotoimikunnan Jäsenille
ulirautuvasta työstä.
J X B J E S T X J X M A T K A L LE
Yksimielisesti hyväksyttiin lUtto-toimikunnan
ehdotus, että syksyn t a l ­len
lähetetään liiton urheilu- ja voi-mistelujärjestäjä
työskentelemään l i i ­ton
seurojen keskuudessa.
K I L P A I L U VOIMISTELVS8A
Voimlstelimfiestanjuskllpallujen p i ­tämisestä
sukeutui vilkas keskustelu
Alertsin ja Viestin ehdotusten pohjal­la.
Kahdeksalla ääneUä seitsemää
vastaan päätettiin edelleenkin k i l -
paaia zutlsten voimistelussa liittojuh­lien
yhteydessä. Alertsin ehdotuksen
mukaisesti käsittää ohjelma kolme
pakollista voimistelusarjaa naisille. Ne
arvostellaan entisten perusteiden mu­kaisesti
ja kuhunkin Joukkuieeseen
pitää kuulua vähintään kuusi voimis­telijaa.
NIKO PIISPANEN
Kokous hyväksyi yksimielisesti seu­raavan
ponslkomltean ehdotuksen N i ­ko
Piispasen syntymäpäivän (elok. 1
Johdosta:
SCAUL:n vuosikokous tervehtii to­veri
Niko Piispasta Beaver Laken
Jehusta 50. syntymäpäivänsä Johdosta
Ja haluaa lausua Nikolle julkisen tim-nustuksensa
hsrvin suoritetusta työstä
ensinnäkin liittomme perustavana Jä­senenä
Ja toiseksi toimeliaana työ-mlehenä
urheiluliikkeessämme, ei a i ­noastaan
aktiivisena uriieilijana vaan
myöskin käytännöllisenä nuorison
Johtajana Ja runsasantoisena urheilu-kirjoittajana.
SUHDE TYÖVÄENLIIKKEESEEN
Kokous tiyväksyi yksimielisesti asi­asta
seiuraavan ponslkomltean ehdo­tuksen:
. Koska enemmistö liittomme pene-tavista
Jäsenistä Ja varsin huomatta­va
Joukko sen nykyisistä aktiivisista
Jäsenistä on entisiä Suomen Työväen
Urheiluliiton (TUL) jäseniä. Julistaa
tämä SCAUL:n vuosikokous TUL:n
veljesjärjestökseen Suomessa;Ja ke-imittiaa
ISton kaikkia seuroja j a jäse­niä
toimimaan työväen yhtenäisTyden
puolesta yhteiskuntaelämän kaikiBa
aloilla.
TAISTELU RAUHASTA
Kokouksessa keskusteltiin monessa
eri yhteydessä urheiluväen suhteesta
lukuisiin yhteiskunnallisiin kysymyk­siin
Ja ponslkomltean äidotitksen mu­kaisesti
hyväksyttiin yksimielisesti
semiaava lausunto taistelusta rauhan
puolesta: *
Koska kysymys sodasta Ja rauhasta
koskee etukädesift nuorta kansaa. Ju­listaa
SCAUL:n vuosikokous liiton
kannattavan kansan taistelua rauhan
heUuliikkeesss, Joeta käiKesta me
olemme läitcdUaiDdfm velassa TEfL: Ile.
Elaködn tyOvftenUOdceen ja työväien
urheilun yhtenäisyys!
Kokous hyväk^ yksimielisesti,
myöskin eiKiotuksen siltä, että llitto-toimikimta
velvoitetaan tutkimaan
mitä mahdollisuuksia, edellytyksiä ja
veivoistmk^ Uitollamme olisi ajettua
yhteistoimintaan canadalalsen työ- ... - — - ^ a ,
läisnuorisojärjestön- - C a n a d i a n S ^ ' ^
Federation oi Labor Youth - kanssa. ^ ^ ' ^ Pols työstä-
TODISTI ASEMÄNsP^
Talon emäntä kjätn
koon. Joka korjasi katoa 1
tonsa edustalla. - K O V .
pomo?" hän kysyL
"Minä", sanoi leve
Iäinen ylpeästL
•Todellako?" sanoi nai
"Vai en ole! Minä
teille rouva." Hän vift«a
leen, valitsi lähimpäiÄ^teJ?
puolesta Ja valtuuttaa llittotoimikun­nan
Ja Uiton seturat toimimaan kai­k
i n keinoin pysyvän rauhan puolesta.
KILPAILUT SUNNUNTAISIN
Kokous hjrväksyi yksimielisesti täs­tä
asiasta seuraavan päätöksen;
Koska maakunnalliset pyiiäiräivä-lalt
kieltävät urheilun ja harjoitta­misen
Ja kllpaUuJen järjestämisen
sunnimtaisln. Jolloin työläisillä on
vapaapäivä Ja ainoa tilaisuus osaUis-tua
päivänä pidettävUn kilpailuihin
Ja minihun kulttuuritoimintaan, päät­tää
S C A U L : n vuosikokous kannattaa
toimintaa tämänlaatuisen lainsäädän­nön
poistamiseksi Ja valtuuttaa liitto-toimikunnan
Ja seurat toimimaani sa­maan
suuntaan.
ENGLANNINKIELI
EnglanhlniElielen käyttöön nähden
Uiton asioissa hj^äksyttlin yksimieli­sesti
seuraava ponsUcomltean ehdo­tus:
Liiton vuosikokousten valmistava
keskustelu pitäisi tapahtua Vapauden
palstoUIa niin suomen- kuin englan­ninkielelläkin.
Llittotoimikunnan t u ­lisi
huolehtia Uittokokousainehlston
Jtilkalsemlsesta ktunmallakin kielellä.
Liiton kalkki tiedonannot on tästä
lähtien Jttlkaistava Vapaudessa kum-maUakin
kieleUä.
SUHDE CSJ:n
Kokous hyväksyi ykslmleUsesti seu­raavan
ponslkomltean ehdotuksen:
Koska CSJ:n johto, osastot Ja jäse­nistö
on vuosien kuluessa ja monin
eri tavoin avustaneet Uittomme toi­mintaa,
kehoittaa SCAUL:n vuosiko­kous
seuroja Ja Jäseniä kaikin keinohi
Ja edeUytystensä mukaisesti avusta,-
maan j a tukemaan CSJ:n toimintaa.
TERVEHDYS SUOMEEN
Kokous hyväksyi yksimielisesti seu­raavan
Suomen Työväen Urhellulll-toUe
lähetettävän tervehdyksen:
Suomalals-Canadalaisen Amatööri-
UrheUulllton vuosikokous, joka pidet­tiin
elok.; 1 pnä kymmennen liittojuh­lan
yhteydessä Sudburyssa, Ontarion
maakunnassa, lähettää veljesliitolleen
(TUL) Stiomeen velJeUisen tervehdyk­sen.
Liittomme perustivat vuonna 1925
entiset T U L : n jäsenet, Jotka Jatkavat
edelleenkin toimintaansa työväen ur-
ANSIOMITALIT ;
Llittotoimikunnan ehdotuksen mu­kaisesti
hyväksyttUn yksimielisesti
ehdotus, että Uiton tämän vuoden
ansicmitaUt annetaan seuraaviUe l i i ­ton
toiminnassa ansioituneiUe mie­hille:
Uho Sirviö Sudburyn Alertsista,
V. Tiilonen Yrityksestä Ja Lauri Hell­man
Viestistä.
Heidän kuimlaJtseen kohotettUn
kolminkertainen eläköön.
VALITTIIN 15. KERTA
Sen Jälkeen kuin lUton virkailijain
palkkiot oU päätetty pitää entisellään
(sihteerille $15 kuukaudeksi Ja r a ­hastonhoitajalle
$5) valittiin Uiton
sihteeri Paavo Vamrto uudelleen 1&
vuodeksi. Sihteeri vältti, että sen ole­van
hänen viimeinen virkavuotensa
sihteerinä.
Liiton puheenjohtajaksi (presiden­tiksi)
valittiin ykshnielisestl uudelleen
Ake Hunnakko Ja rahastonhoitajaksi
VUho Heikkilä. Muiksi Uittotolml-kunnan
Jäseniksi valittiin ykslmleU­sesti
settfaavat:
Eric Männistö. Yrjö Lemberg, Matti
Rasmus, Ray Laakso, Jack Karvonen,
Oskari Orava. Carl Aho, Tyko K i v i ­mäki
Ja Taisto.Salo.
SOUTH POBCUPINESSA
TAVATAAN ENSI VUONNA
Seuraavan lUttoJuhlan Järjestämi­nen
uskottiin Soiith Porcupinen Vies­tin
tehtäväksi. Viesti oU ainoa oi­keutta
anonut seura.
Liittojuhlan yhteydessä pidetään
myöskin liittokokous. Jonka pitämi­seen
nähden esitettiin sellainen toivo­mus,
että llittotoimikunnan on har­kittava
voidaanko se pitää ennen l i i t ­tojuhlaa
koska sen vältettiin olevan
edullisemman Uittokokouksen otmls-tiunlsen
kannalta katsoen ja Jotkut
arvelivat sen eduUlsemmaksi myöskin
lUttoJuhlan pitämiselle.
25-VUOTIS JULKAISU
Luttotoimikunta valtuutettiin jul­kaisemaan
48-sivuisen julkaisun l i i t on
25 vuotta kestäneen toiminnan joh­dosta.
Siltä, tulee kuvitettu teos Ja
sen toimittaminen on uskottu H. Su­lan
huoleksi.
Kokous päätti velvoittaa liiton seu­rat
myj^ään tätä teosta sen määrän,
mln"Ei'Iiiton johto seurolUe lähettää.
EUel kirjaa myydä, on se kuitenkin
maksettava laskun mukaan, ehdotet­t
i in kokouksessa.
Kun tulevan maalisk. 22 pnä tulee
kuluneeksi 25 vuotta liiton perusta-
EI OLLUT AIVAN VAEm
"Oletko syylUnen vai
jalsl tuomari ankarana.
" E n tiedä", vastasi sjyitUgi
Ien, "en ole kuullut vielä b
• • •
IHMEELLISTÄ
Maija: "Joka vuosi
alligaattoria käsiiaukkuj^
misessa."
Jussi: "Mihin kaikkeen
daankin opettaa?"
• • .
MENETTELYTAPA
"Jos minä kieltäydyn tuli
moksesi, teetkö sinä t
murhan" kuiskasi tyttö
"Se on ollut tavallinen
tapani", vastasi poika.
" T B O B E L I "
"Taas myöhässä.",
"Enkö minä ole käskenyt
maan herätyskelloa?"
"Ostin sen, mutta näyttää
nukkuessani se menee poJj
Lilttojnhlan katsmno eli Grand Stand oli viime
sunnuntaina töpäten täynnä jnhSvaa kuisaa, kuten
kuvasta näkyy. Tässä a'i koitenkin vain murto-osa
ainakin 2,506 henkeä fcästUävästä yleisömäärästä. ,
misesta päätettiin kaikki ItaJ
velvoittaa Järjestämään äSkM
tämän merkkipäivän johdostijf
kaikki niistä saatavat tulot a|
tettävä liiton rahastoon.
Roimd Laken urheiluväen I
luun vastattiin kokouksessa, e
lä on oikeus perustaa oma i
heidän asutuksensa sijaitset]
mailin etäisyydessä KirUandl
Roimdlakelaiset voivat kuit<
haiten itse harkita asiaa ja |
seuran jos näkevät sen
KILPAILUSÄÄNNÖT
Sudburyn Alertsin ehdoti
kaisesti hyväksyttiin Suomeni
rata- ja kenttäurheilun
kilpailusäännöt liiton uusita
säännöiksi koska ne ovat
S M n m a t ja muutenkin liit
soveltuvammät kuin AAU:nl
säärmöt. Liittotoimikunta-'
tarkistamaan mainitut säämctjj
naittamaan selostuksen dttä, i
kohdat ovajt sellaiset, el
noudatettava toisin täällä (
Näitä selostuksia on liitettäni
kilpailusääntöjen mukaan, j<xli|
toimesta myydään täällä.
Llittotoimikunnan harkittan
tettiln myöskin kysymys
sama lu-heilija osallistua
pailuun useammassa eri sa
KIITOS VAPAUDELLE
Vapauden toimitukselle
lausua kiitos siitä tilasta n
on käyttänyt urheilun Ja
k i n liiton asioissa.
Liittovero päätettiin jättää i
leen Ja hankkia liiton tarvit!
rat muuten kuin llittoveroni
misella.
Beaver Laken Jehun
mukaisesti päätettiin .1
ruuskilpailujen alle 17-v. saiju|
raja korottaa 18 vuoteen,
ran esityksen mukaisesti
naisten mestaruushiihdon i
deksi kilometriksi ja alle 16-T.t
jen matka yhdeksi kilonietritoL|
Ikämiesten 10 km. matka
5 km. matkaksi mestaruus
Kokous päättyi klo 7
jälkeen nautittiin Sudburyn
illalUnen Työn Puistossa.
Ylitä ja toista sielfä ja Faaitä
Se ^ t ä Samidin-Suomelle antama
apu on perin kalUsta. Monet eivät
varmaankaan muista, että Suomi sai
Yhdysvalloista ensimmäisen maail­mansodan
jälkeen $8,281,926.17 hätä-apulalnan.
Jolla saatiin ostaa eUh-tarvlkkelta
YhdysvaUolsta, tietenkin
perin koriceBIa hinnoilla, koska niihin
sisältyi poikkeuksellisen runsaat voi­tot.
Se oli muistaaksemme Hoover,
Joka oli tämän avim takana. Siitä
syystä on Hoover: palkittu valkoisen
Ja kaiken tämän presidentti voi tehdä edes kongressin mie­lipidettä
kysymättä, jos nykyinen avustusohjelma hyväksy­tään,
kuten on todennäköistä. Silloin tulisi teoreettiseksi mah­dolliseksi
sekin, että Joku Tokoi tai joku muu Suomen kansan
vihollinen julistautuisi kannattajineen"kommunismin vastus­tajiksi"
mikä sitten määriteltäisiin "kansaksi" siinä mielessä,
että sille voitaisiin antaa sotilaallista avustusta — luotoksi!
Globe and Mail-lehden meriselityksistä huolimatta näyttää
paljon \'iisaammalta se, että kansakuntana Canadan pitäisi py-syä
\isusti erillään tällaisesta "sotUasavusta". Meidän rajani^
me ovat loppujen lopuksikin ainakin toistaiseksi —Atlantih
tällä puolen.
ruusun ristillä, liänet on vihitty Hel­singin
kunniatohtoriksi jne.
Sellaista se porvarillinen kontento
on, että kun annetaan avtistusta niin
siltäkin^; idtää saada huikeat' voitot,
vieläpä tavallista runsaammat. Kai­ken
Usäksl palkitaan sUtä sitten kai­kenlaisilla
ristelUä j a tlttelelUä.
2(skettäin Ilmoitettiin Washingto-n
i s t a . e t ^ Suomi on maksanut edellä-mainitusta
lainasta suunniUeen koko
smnmaii, yU kahdeksan miljoonaa
dollaria, mutta että sUtä on edelleen­k
i n maksamatta noin 13 miljoonaa
dollaria. Sellaisia ne hätäapulainat
Ja Hoover-avut ovat!
Vaikka Suomea on ylistetty a i ­noaksi
säännölllsek-si Ja rehelliseksi
ydkansa makffljaksi, on 30 vuotxa
kestäneen velan maktnm tidoksena se.
eitä velka on Usään^nyt, huomatkaa
lisääntynyt eikä vähentynyt, lähes
vUdeUä mUjoonalla doUariUa. ollen
nyt noin 13 miljoonaa doUaria. Kuii
eletään vielä toiset 30 vuotta lisään­tyy
velka samaa suhteellisuutta seu­raten
ehkä noin kymmenellä miljoo­nalla
dollariUa. Siten päästäisiin äl-hen,
että Suomen Hoover-velka olisi
alkuperäisen kahdeksan miljoonan
memasta' ehkä noin 23 miljoonaa,
vaikka Suomi yrittäisi olla miten re-heUlnen
Ja säännöllinen velkansa
maksamisessa.
Bi de kummakaan, että muut «maat
ovat kieltäytyneet maksamasta moi­sia
velkoja koska ne rehellisyydestä Ja
säännöllisestä maksamisesta huoU-matta
vain lisääntyvät kuin entisen
miehea^talkina.
Tosiasia tähän velkaan nähden on
se. että Suomi ei maksanut puollvuo-tulsia
"lyhennyksiä" toisen maail­mansodan
aikana. Jonka jc^dosta
Suomen laina aseteltiin Setä Samu­l
i n kirjoissa moratoriim alaiseksi,
mericiten sitä, että kirjoihin merkit­t
i in korkoa koroUe sodan kestäessä
Ja laina tarposl sen johdosta kuin
erään Heiskas-Jussln virsikirja.
. • • • •
Tämä Suomen velka-asia on näh-tävästlkin
ruy^mut hävettämään joi­takin
Setä, gamulin lainlaatijoita.
Eräs H . ÄJecKander Smith-niminen
senaattori cmkin sen takia ehdotta­nut,
että tehtäisiin jotakin sen suh­teen.
Hänen mielestään olisi Suomen sal-
Uttava käyttää tämän lahian vuotui­set
maksut, noin $400.000 vuodessa,
suomalaisten opiskeUJain lähettämi­seen
Yhdysvaltoihin ja yhdysvalta­laisten
teknikkojen lähettämiseksi
Suomeen. Siten voitaisiin lujittaa
yhdysvaltalaisten sodan lletsojain
otetta Suomessa, Neuvostoliiton raja­maassa.
Tämä ehdotus on näistä
sjristä saanut ainakin ensimmäisen
voitelun kqn se hyväksyttiin senaatin
ulkoasiain valiokurmassa, Joka on
WaU Streetin sodanlietsojain ja ato­mipommin
helluttajaln pääesikunta.
Tällä tavoin Suomea valmistetaan
astinlaudaksi uuteen suunniteltuun
sotaan NeuvostolUttoa vastaan.
Suomen kansan olisi parasta olla
varuillaan tämän kieron sutmnitelman
johdosta. Sen oUsi paljon edullisempi
jatkaa Setä Samulin lainan säännöl­listä
maksamista. Se tuUsl paljon hal­vemmaksi
verrattuna siihen lopputi-
Uin mikä aiheutuisi uudesta sodasta
Kaikkein eduUislnta oUsl tietenkin
noudattaa muiden maiden esimerkkiä
ja vetää pitkä musta viiva koko velan
yU — sx). lakata maksamasta niitä
huikeita korkoja, joita tästä yhä U-sääntyvästä
velasta aiheutuiL Täten
säästyviUe rahoUle oUsi köyhässä
Suomessa perin monta reikää.
T ^ l ä Sudburyssa pidetty Uittojuh-la
oU valtava elämys seUaiseUe enti-seUe
urbellumieheUe kuin allekirjoit­tanutkin
on. Se oU vasta kolmas l i i t ­tojuhla,
johon minulla on oUut kmmia
osallistua, tosin perin passUvisena
-Bikalfl
osanottajana — sanomalehtimiehenä.
Kaikki mittasuhteet Ja suhteellisuu­det
huomio(Hi ottaen se oU valtava
juhla. Josta sopii ylpeillä,
väkeäkin oli hiukan runsaanunia
oli kehaistukaan — kaiköus
naista Ja miestä. Tässä ybtq
palaa mieleen se leveily, mitä la unin 1. i
tettiin vapaasanalaisten lault*
urheilua mainostaessa. Sillä t*
lainen Globe and Mail julkaui»
30 p. numerossaan haastattelua
se väittää soolaisen Wes Niklöa
noneen: "Me otaksumme taa'"
noin 200 urheilijaa kilpailemaa J
5.000 henkeä kaikkialta ODU
ottavan osaa Jättiläismäisefli
ja tanssijuhlaamme."
Mutta kllpaUijain lulomuäri
moinkuin kehaistu
kuivuivat kokoon kuin lasareeto
ruus. SUlä heinäk. 5 päivänJ
sana totesi: "KilpailuihinosaBSt
urheiUjaa Soosta, Torontost?^
minsistä, Sudburysta ym. pau^
nUta." Jos yleisömääräkin iDö»^
koon samassa suhteessa, ei
juhlassa ole sen mukaan ollut
henkeä. Meillä oli kansaa
2,500.
Liittojuhlassa tapasimme
Canadan urheUumiesten Nest^
vuotiaan Karl Lehdon Toronit^
ka oU mukana 1906 perustama»
ronton Yritystä, jonka väiteitfS
van ei ainoastaan C a ^ ' ^ . ^,
laisten vaan myöskin Toron^
himman urheiluseuran, ^^y^^
Yrityksen Jäsen numero F ^ ^ ' " ^^
kunniajäsen. Hän oli vielä
t l mukana juhlassa - vomus^
pailun palldntotuomarina.
Nostakaamme hattuamme ^
lä nuorekkaalle ja P^^^Z
itika Jaksaa yhä edeUeenkm <w
iefn\n, — Kalle Terä.