Vapaus, January 21, 1950

              rÄTj
NE.VLAlsjj|
•> mies, jtäjl
ti käj
iselai
5hoa
loa
käsi sitä'
ahtanut
uori tyttS-j
mennä-on:
suluni.'}
aan.
drjoittl:!
ia
ä."
^ mennji'
iihe:
mielinen Jj
tin.
ain yhdea
7i vaimo,
«m", sanoi!
syytensä.
•
ULUSSA
koulusa
iklci nimittal
ia
"Arasoo^ suurena ansiona on se.
letti liän on kirjoittanut talsteluteok-
Isea asettuen siinä päättävästi, kuten
isinä, puolueasemiin. Tämä teos Ja
Isen tetoJä tuottavat puolueelle kun-
Ijaaa."
Maurice Thbrez puhuessaan Arago-
Inin uusimmasta romaanista " K o m -
finuiustit"-
BPNÖUJUIANA .
Ensimmäisen maailmansodan aikoi-jjj-
Ranskassa syntyi "uuden runon"
ijMilukunia, jota nimltettihi dadais-t
j j i l ^ Sen kannattajat tahtoivat mo-jijen
muiden ninonuudistajien tavoin
Jyvittää runouden vanhat muodot
J^|l,inlaän kelpaamattomina, tehdä
pujoudessa niin täydeUisen vallanku-
Bouksen. että koko vanha kulttuuri
^otettaisiin. Ymmärtämättä Venä-ijto
sosialistisen vallanldmaöuksen si-
Isillöstä rahtuakaan dadaistit k ä s i t t i ­vät
bolshevikit mielettöminä hävit­täjinä
Ja lupasivat tehdä runpudessa
saman työn, minkä bolshevikit heidän
käsityksensä^ mukaan tekivät yhteis-
^,jnnassa. "piemme kulttuurlbolshe-vikkeja",
dadaistit Julistivat xiehak-teasti.
•
Näiden vallattomien runouden hä-
»Ittäjien joukossa oli touis Aragon,
1897 syntynyt ranskalainen
Duonikainen. joUa siihen aikaan ei
vielä omia teoksia mutta jolla oli
rtlpitöp hahi utidlstaA runous,
Daaaismi kummitteii aikansa j a hä?:
jäljettömiin, koska siinä ei ollut
itään elinkelpoista. Mutta porvaris-riinokulttuuri
ei ole yhden suun-sen
v a r a s i . Ranskaan ilmestyi
SO^luvulla surrealistinen runouden
iintaus, joka piti "uuden runouden"
tehtävänä painautua ylireaalisiin
jnlkuviin, ihmisen alitajuntaan. Myös
ämä todelliseUe elämälle vieras rap-pkfiuuntaus
esiintyi"vaUankumouk-elllsena".
Louis Aragon kuului het-
;en aikaa myös t ä m ä n ' s u u n t a u k s en
annattajiin.
likkeet.
sin:
lurlo, sihte
Ddin jä
uudet.
n
listaa t ä t a i l TodeUisuudessa imagon e l kuiten^^^
raksi l U t e l ' » ' » ^""•^ enempää surrealisti kmn
)htaLset i adaistikaan. Hän oU nuori lahjakas
t ^J. : unoliija, joka etsi tietä, ja juuri sen
akuaika^ i «•"»'•'että «li lahjakas, ei voinut v i i -
mennfeä! porvarillisen rapiBorunou-det
mldiä 1'^ en kahleissa, ei hyväksyä sen aatteet-
; sarjoin 1 >• pessimismiä, epätoivoa eikä
• i lämänvieroksuntaa. Sen vuoksi hän
I Uvoinut myöksääh kauan uskoa sel-
I (iseen muodon vallankumoukseen,
f»ka uudistaisi rimouden sen sisällöstä
pppuniaUa. Jos 2p-luvun loppupuo-
I 11a Aragon alkoi ottaa vaikutteita
I ancilalsilta arvostelljbilta. Vuonna
i 930 hän matkusti Neuvostoliittoon
I alHstuakseen siellä pidettyyn v a l l ä n -
I Knouksellisten kirjailijain kansaih-
I aiscen kongressiin. Hän selitti kort-
I ;essissa pitämässään puheessa pyrki-
I Insä realistiseen runouteen, jota
ijoonat ihmiset ymmärtäisivät. Hän
I tkl Neuvostoliiton kansojen sosia-itlsta
rakennustyötä Ukrainassa ja
lilla ja kirjoitti sen jälkeen runo-jioksensä
"Punainen rintama" ja
fcraa. Urali!" Näillä teoksillaan
in oikeaiä:
oodm Jäjf
jhjois-Afflf
aloihin J»
tl saivat
itoom'
päätti
,, että"
Italia on
1 kirkon
ikan hlil
htamallaiil
IS Pyhän
iällä. Nj
jämin
synoodijj]
ineet
erustettito
Ica on
initun
inaisenM
etty läheSJ
1 :elän«2i
•Melkeinj
jotka voi!@
luluisa ta^
sa.
pleneii
obertsin
l, että
a kai
selle..-'
a parant
Sten sai
la roaini'
Ua oU
Uike-aloilla"
suurki
Jul
ntai
dnUäJsOf
tiin
ailaisten^
kkauksÄf
'jn.
iketiede! 1
isiin i«J
, taikW<
ijsä ovaJj
Ien To
että 01*1
»ne-tkia:
inatiicf I
A
Sten
1 johta»!
anaaB-;;:|
ludenl
Kirj. Armas Äikiä
perällä 5en. minkä Maiäko"vski oli teh­nyt
venäläisellä, kohottaa sosialistisen
realismin lipun runoudessa.
Toisen Jaiaailmansodän vuodet teki-yät
Aragonistä runoilijan, joka kuu-l
im Ranskan suurimpiin.
Saksalaisyaltä ei sodan kuumimmil­laan
riehuessa ulottunut ainoastaan
miehitettyyn Ranskaan, vaan inyös
Vichyn "vapaaseen" Ranskaan, Jossa
hallitsivat Hitlerin ranskalaiset käty­r
i t Petainin ja La valin johtamina.
Julkisesti saivat esiintyä vain sellaiset
tanskalaiset kirjailijat, jotka kavalsi­vat
maansa ja palvelivat Hitleriä:
Celine. Montherlant, Giono, Paul Mo-rahd.
Näihin kavaltajiin liittyivät
Andre Giden kaltaiset "ehdottoman
vapauden" julistajat, jotka hyväksyi­v
ä t ranskalaisten nöyryytyksen vai­pumalla
' 'filosofisiin" mietiskslsrihia
T ä t ä kansallisen ^»etöksen j a alistumi-sen
suimtausta vastaan nousi taistele­va
naaanalainen,. fasiminvastalnen
kirjailijakaarti, joka näki ranskalaisen
kirjaUijan tehtävänä taistelun Rans-ka,
n vapauden puolesta: Gabriel Peri,
Paul Eluard, Claude Morgan, Elsa
Triolet, Leon Moussinac ja monet
muut. Tämän ryhmän ensimmäiseksi
nimeksi kohosi nopeasti Louis Aragon.
Aragon oli kaikkien näiden vasta­rintaliikkeen
kirjailijain johtava hen­k
i . Hän ei suinkaan taistellut runois-saankaan
ainoastaan rajoitetusti, por-varillisssti
käsitetyn isänmaallisuuden
asenteista. Hän näytti nmoissaah
ranskalaisille, että vastarintaliikkeen
voitto on varmaa sen vuoksi, koska se
on liittoutunut maailman edistyksen
suurimman . voiman, Neuvostoliiton,
kanssa. Kaikki ranskalaiset, jotka,
toivoivat maansa pelastusta, kuunteli­vat
Moskovan sotatiedonantoja. Siksi
sen ajan enimmin luettu ranskalainen
runo oli Aragonin "RadiorMoscou •',
Moskovan radio. Moskovasta kaikui
Ranskan häväistyksen päivinä Marsel­jeesi,
joka toi mieleen Rolandin, Ron-cevalin,
Jeanne d'Arcin ja suuren val­lankumouksellisen
sodan sankariajat.
Valmyn aurinko on vielä nouseva —
julistettiin tässä runossa ja aut­taakseen
sen riousua ranskalaisten
tehtävänä oli järjestää partisaanilii-k
e t t ä ja tehdä vuoden 1941 jälkeen
lähestyvästä talvesta s*aksalaisille tal­vi,
joka viiltää kuin puukko.
TODELLINEN »LVAILMA
Kesäkuun 17 pnä ^949 Parisissa
Grange-au-Bellesin saLssa kokoontui­vat
kaikki ne. jotka, tahtoivat keskus­tella
kirjailija L c u ^ Aragonin kanssa
h ä n e n uudesta ronaaanj^taan "Kom-muiiistit".
Tapaus^öll; siinä määrin
uusi Ranskan kirjalUss^ä elämässä,
fettä maan suurin poiiittihen päivälehti
i/Humanite omisti ^silfe/ miltei koko
sivun sanoin j a kuviri^ . 1 ^
telujaan teokseh';'e^Unmäisen cssn
ensimmäisestä nite^stä^jä monet lau-suiyat
mieUpiteeriääfi^-eittä olisi ollut
parempi,; jos he o l i i v a t saaneet heti
käsiinsä ainakin koiEo 'ensimmäisen
osan. Nyt voi vain |;^noa, että sen
alku oli erinomainen . . .
^ Aragon vastasi loppupuhsenvuöros-saan
t ä h ä n huomautukseen, että en­simmäiseen
osaan .tulee suurtnilleen
1,000 sivua ja niin kookkaan romaanin
hiimaksi olisi pantava vähintään 800
frangia, jota summaa tavalliset kan­salaiset
eivät hevin voi uhrata yhteen
teokseen. Helpottaakseen Jukijoilleeri
kirjan ostamista h ä n älkbi julkaista
teoksen kolmessa osassa, joista jokai­nen
jakautuu kolmeen tai neljään n i ­teeseen.
Siten jokainen niäe tule ver­raten
halvaksi, eikä sellainen rcmaä-nin
vähittäismyynti o!e edes uutta
Ranskassa. Näinhän ilmestyi aikoi­naan
Victor Hugon "Kurjat" ja Eu­gene
Suen "Parisin salaisuudet". Eng
lännissä tätä tapaa -käy'ti Dickens.
Saadakseen teokselleen mahdollLsim-man
laajan levikin Aragon tahtsi
kunnioittaa sen julkaisemistavassakin
X I X vuosisadan suurten romaanikir-jailijaih
perihfrsitä.
"Kommunistit"-teoksen suurisuun­tainen
suunnittelu osoittaa, että Ara­gon
on- todellakin kirjailija, j : k a on
verrattavissa viime' vuosisadan suu­riin
kertojiin. Mutta tämä valtava ro­maani
on kuitenkin vain jatkoa ro­maanisarjalle,
jonka yleisnimenä on
"Todellinen maailma". Aikaissmmin
t ä s t ä sarjasta on ilmestynyt neljä ro­maania,
joista ensimmäinen', "Baselin
kellot", ilmestyi vuonna 1933.
" B A S E L I N KELLOT'^
Kommunistisessa Manifestissa Marx
ja Engels sanoivat seri ajan tulevan,
jolloin porvariston paras osa siirtyy
yhteiskunnallisessa taistelussa työ-
C B C : n k a k s i t a h t e ä , jotka esiintyvät joka lauantai kello 8.30 illalla
alkavassa komediassa "Apartment 113". Vasemmalla "B^Ox Lockerbie
j a oikea.lla Sandra Scott.
"Ei suurempaa innostuksen lähdettä
Kirj. Rev. John C. Mortimer
Toifien" toisensa jälkeen seurasivat väenluokan puolelle. Aragon tahtoi
vastarintaliikkeen taistelun vuosina
Aragonin runokokoelmat: "Le Creve-
Coeiu-" (Sydänsuru, 1939—1940), "Les
Yeux d'Elsa (Elsan Isilmät, 1942), "Le
Musee Grevin (1944) j a "Diane Pran-calse".(
1943—45). Tämän sodan v i i -
jfnoilija Aragon sanoi hyvästit da-
;lselle ja surrealistiselle mennei-delleen
muuttuen vallankumoUk-runoilijaksi.
Muutos tapahtui tle-
[Isesti ja se johti Aragonin kiihkeään
ittelyyn entisten surrealististen ys-iensä
kanssa. Andre^Breton, sur­min
paavi, tuomitsi kerettiläisen,
jäi itse pysyvästi sille kehitysas-
Jossa oli vuonna '1930. Louis
;on ei välittänyt sellaisesta k r i t i i -
, vaan jatkoi eteenpäin kulkuaan,
tahtoi tehdä ranskalaisella maa-
(EDWm SUKSI)
Valtuutettu asiamies
Järjestämme
Huvimatkanne
SUQJVIEEN
• • ^
MUIHIN EUROOPAN
MAIHIN
lustamme kaikkia johta-
Jipia valtameri linjoja,
aunnitellessamie huvimat­ka
Suomeen tai muihin Eu-
>opan maihin, voitte luotta-juteella
kääntyä puoleem-je
_lippu- y.m. matkaa kos-asioissa.
^ A M M E TETTÄ PASSINNE
^S^HS°NNE HANKINNASSA.
' ^ P I T Ä E S S Ä LÄHETXMME
YKSITYISKOHTAISET
K A I K I S T A MATKAA
ISTA KYSYMYKSISTÄ.
vuoden kuikiivuo»
5»; on nyt järjdsteity.
Tilalkaa h y t tipaikkanne
aytl
A|?|oa8taan r a j o i t et tu
«aarä paikkoja jalolla.
EDWIN SUKSI
Valtuutettu asiamies
S9 Sndbnry, OnL
nieisinä vuosina syntynyt kokoelma
päättsry runoon "Du poete a sen parti",
jossa runoilija ensimmäisen kerran
ranskalaisessa runoudessa kiittää
kommunistista puoluetta saamastaan
kasvatuksesta:
On puolueeni Ranskan värit mulle
- suonut
Siis kiitos puolueeni kiitos puolueen
J a vihaa rakkautta tuskaa
. . riemuineen .
Sen jälkeen lauluni on julkituonut
On puolueeni Ranskan värit mulle
suonut
V. 1948 loppupuolella ilmestyi "Le
Nouveau Creve-Coeur" (Uusi sydän­suru),
jossa hän jatkaa taistelua
Ranskan vapauden puolesta. Tässä
teoksessa on rakkausrunojen ohella
pohittisia runoja, jotka. muistuttavat
Victor Hugon perinteistä. Siinä on
"Kunnanvaltuuston laulu", jossa an­netaan
nmoilijan ohjeita huonosti
valituille kunnanvaltuutetuille. Siinä
on jokaista "puhtaan taiteen" kannat­tajaa
kauhistuttava runo. jonka nimi
"Politiikan muutos on mahdollista
Ranskassa", sointuu täsmälleen sa­moin
kuin kommunistisen puolueen
joka päivä toistama toimintatUnnus.
Kohottaen taistelulipun Ranskan uut­ta
vihollista amerikkalaista imperia­lismia
vastaan Aragon ojentaa kätensä
sen salapoliisien vainoamalle chileläi­selle
runoilijalle Pablo Nerudalle. "Uu­dessa
sydänsurussa" pn tälle maail­mankuululle
kommunistirunoilijalle.
Espanjan fasismin ja amerikkalaisen
imperialismin ruoskijalle, istalingradin
ylistyslaulajalle ja amerikkalaisten
tukkimiesten herättäjälle omistettu
kokonainen sikermä. Aragon julistaa
molempien rimoilijain taistelun yk­seyttä
.koska heillä on molemmilla sa­ma
kieli, sama laulu ja koska häkki
on häkki n i i n Ranskassa kuin Chiles-säldn.
Neruda on onnettoman maan­sa
kialtainen. Hänen asuntonaan on
yhtaikaa maa sekä taivas, hän on
samaan aikaan yksinäisessä hiljaisuu­dessa
sekä laulavien joukkojen kes­kellä.
Mutta vastarintayö ön jo päät­tymässä
ja kalpea aamu koittaa.
Kreikka, Jerusalem j a raadeltu K i i n a,
koko maailma näkes jo samaa unta
kuin sinäkin. Ja vain lapsenkäsi yrit­t
ä ä ehkäistä valtavan auringon nou­sua.
. . .. •,
Siten myös Aragonin laulu kaikuu
maasta maahamsisällöltään sosialisti­sena,
muodoltaan realistisena. Aragon
ei ole ainoastaan kurmioittanut runoi-
Ujain perinteitä, vaan on luonut n i i ­den
perustalla oman runoutensa, joka
on t ä m ä n aikakauden suurinta laulua.
Pysyen aina oman aikansa luokka­taisteluissa,
laulaen tänään vasten
tuulta, kuten hän sanoo eräässä ru­nossaan,
h ä n e n runouten.53 on soiva
vielä myötätuulessakin, sillä se on tu­levaisuuden
sävelrytmiä.
kuvata romaanissa, miten sellainen
omasta luokastaan luopuminen alkaja,
ranskalaisen porväxistoh keskuudessa
tai ainakin siitä, miten yksityisten
porvarien mielessä syntyy halu siirtyä
proletariaatin puolelle. :
Marxilta Aragon cn löytänyt myös
sellaisen ajatuksen, e t t ä yht-eiskunnan
vastakohtaisuudet näkyvät selvimmin
siitä, millaisessa asemassa nainen on
tässä; yhteiskunnassa. Sen vuok.si hä­nen
ensimmäisen romaaninsa päähen­kilöinä
ovat naiset, joista Diane ja
Catherine ovat tärkeimmät teoksen si­sällön
.ymmärtämiseksi.
Diane ön rappeutuvan porvarillisen
yhteiskunnan tyypillinen tuote. Hän
on nainen, joka ei tulisi yhteiskunnas­sa
toimeen, ellei voisi elää miesten
hankkimien varojen turvin. Kaikki
porvarillinen yhteiskunnan naiset eivät
luonnollisesti ole sellaisia, mutta val-lassaolevan
porvariston' omat naiset
ovat suurin piirtein miesten varoilla
eläviä joutilaita. Silloinkin, kun he
ovat tekevinään jotakin, he hankki­vat
toimeentulonsa loppujen lopuksi
miesten armosta. "Baselin kellojen"
Diane on sellainen porvarillisen naisen
yleistys. .
Dianen. vastakohtana roniasnis-sä on
toinen nainen, Catherine, joka cn
kunniallinen ja ainakin rehellinen i t ­selleen
eikä tahdo pila miesten ar­moilla,
Catherine on nainen, joka
kuuluisi luonnostaan . prol?tariaatin
leiriin,-mutta joka ei voi h ä n t ä ympä­röivien
olosuhteiden \-uoksi .siirtyä
täydellisesti tämän nousevan luokan
puolelle yhteiskunnallisessa taistelus­sa.
Hän edustaa siirtymisvaihetta,
antaa parhaiiftpansa työväenluokalle,
mutta ei voi koskaan sulautua tähän,
ei voi omaksua täydelli.sesti työväen­luokan
mäaiimankatsoniustä. Hänellä
on samoja epäilyjä, joita Aragoniila
itsellään cli siihen aikaan ja jotka
ovat ominaisia kaikille porvarillisen
koulun käyneille työväenluokan puo­lelle
siirtyvilie kapinoitsijoille. Sei- j
"Älkää laskeko miniin haudalleni
runoilijan seppelettä, vaan mieluum­min
sotilaan miekka; sotamies olen
o l l u t — i h m i s k u n n a n vapauden soti­las,",,
: ; ;
Näin kirjoitti Heine elämänsä eh­toolla:
Samat sanat olisi voitu kir-jpittaä,
vieläpä suuremrhalla totuu­della,
A. E . Smithistä.
Äskettäin julkaistussa elämäkerras­saan,
" A l i M y Life" A, E . ei kuvaa it­seään
viimeisillä sivuillaan; sotilaaksi
vaan kylväjäksi — kaikkein parhaim­pien
siementen kylväjäk.si kuin mitä
h ä n löyti. Se h ä n varmaankin oli.
Hän ei ollut vain kylväjä, vaan miyös-k
i n etsijä — ihminen, joka aina etsi
totuutta, valmis uhraamaan kaikkensa
totuuden puolesta, aina etsi totuutta
hinnalla millä hyvänsä.
kaikkein suurimman vaikutelman
elämäkerrasta saa sen, että A. E . oli
"ihmiskunnari vapauden sotilas". Hä­nen
isänsä oli monta vuotta sotilaana
brittiläisessä armeijassa, ja hän var­maankin
ön IcertonUt monta kerto­musta
noilta vuosilta. Mahdollisesti'
näillä on ollut jotain tekemistä pojan
sotilaallisiin ominaisuuksiin. Jokata­pauksessa
kaikkein suurin totuus on,
e t t ä A. E. oli taistelija. Tämän näki
hänen kasvoistaan, jonka näkee k^-
jan kannestä. Vieläkin vakuuttuneem­maksi
tulette luettuanne jokaista kir­j
a n sivua — yksinkertaisesta tyylistä
ja sen militanttisesta sisällöstä. '
• Ä. E. alkoi taistelunsa kauan en­nenkuin
hänestä tuli kommunisti.
Kuten'kaikkien köyhien lasten hänen
täytyi alkaa tekemään työtä silloin
kun hänen olisi pitäiiyt mennä kor­keakouluun.;
kun hän päätti luopua
työstään kirjansitojana ja ryhtyä me'r
todistiseh kirkon papiksi h ä n e n täytyi
taistella äärimmäisen lujasti päästäk­seen
korkealioulun läpi. Viisi vuotta
myöhemmin h ä n e s t ä tuli pappi erää­seen
Winnipegin kirkkoon; kiin katu-vaunu
työläiset ryhtyivät lalckoon oli
hän heidän puolellaan saaden monen
seurakuntalaisen, vihat päälleen. Noin
neljä vuotta myöhemmin ollessaan
Nelsonissa, BCtssa, Tom Mooney ase­tettiin
tekosyyllä syytteeseen; A. E.
taisteli Tomin puolesta, mutta "seu­rakuntani
monet hyvät ihmiset eivät
poikansa Stewart, joka cli vielä alle
kahdenkymmenen.
Keskustelujen tuloksena v. 1925, Jol­loin
hän oli 54-vuotias,^A. E. päätti
liittyä kommunistlpuolueieseen. "Se el
ollut äkkinäinen päätös", h ä n sanoo.
"Se perustui varmaan j a hyvin harkit­tuun
tutkimukseen, että kommunis­mista
me löysimme Uikkeen, Joka tulee
Jatkuvasti kasvamaan Ja jonka kautta
työläiset voivat vapauttaa maailman
poliittisista kahleista, tietämättömyy­destä
ja sairauksista — laaja liike,
joka loppujen lopuksi vie ihmiset luo­kattomaan
yhteiskuntaan jossa kalk­ki
ovat veljiä keskenään/'
Suurin osa meistä t i e t ä ä minkä san­karillisen
taistelun A. E . suoritti kom-munistipuolueeh
jäsenenä. Ne, Jotka
eivät tiedä tulisi heti hankkia " A l i
My Lifen" Ja lukea selviä, todellisia
j a innostuttavia tapahtumia. Vieläpä
nekin, jotka tietävät sen, tulisi lukea
ne uudelleen ja hankkia voimaa sen
kautta.
Nyt ovat koettelemusten ajat, vaa-raUiset
päivät, jolloin suuria taistelul­ta
käydään ja jolloin suuremmat tais­telut
ovat vielä edessämme. Meidän
tulee etsiä innostusta. Ja me canada-lalset,
emme voi löytää enempää In­nostusta
kuin A. E . Smithin elämäker­rasta,
joka oli "ihmiskunnan vapaus­taistelun
sotilas".
pitäneet minun saarnojeni sisällöstä",
sanoo hän. . ^.
Nelsonista A. E . muutti Brandoniin,
jossa hän otti vastuulleen johtavim-man
metodistikirkon lännessä ja hä­net
valittiin Manitoban Metodlstikoh-feren.
s.sin , puheenjohtajaksi kahtena
vuotena i ^ r ä k k ä i n < joka on poikkeuk­sellinen
tapaus). Juuri Brandonissa
hänen kovin taistelun.sa alkoi slUä
siellä h ä n "ensimmäinen, kerran kuuli
kcmmuni.smista". Hän tuskin ehti
kuulla siitä kun hän kiinnostui siihen
ja tuli sellaiseen lopputulokseen, e t tä
se käytännöllisesti dli
Jesus opetti. ..
Tämä tapahtui heti pian neuvosto-vallankumouksen
jälkeen. "Tämä
n^ähtava liike vaikutti minuun", hän
kirjoittaa. "Kurotin sitä. Yritin vä­l
i t t ä ä jotain sen ^petuk.sista kansal­leni.
Tahdoin auttaa heitä näkemään
innostuttavan tulevaisuuden." . K u n
hänellä oli sellainen aate, n i i n ei ole
ihme, e t t ä eräässä johtavassa kirkossa
h ä n tunsi yksinäisyyden.
Jos silloin oli-si ollut kommunistinen
Itarjalais-sUomalainen
tasavalta filminauhalla
Karjalals-suomalalsen tasavallan
elokuvateattereissa parhaillaan esite,
t ä ä n "Karjalais-sucmalainen tasaval-t
a s ä r j a a n kuuluvaa yhdeksättä lyhyt­elokuvaa.
Siinä n ä h d ä ä n Petroskoin
e r ä ä n parhaimman tuotantolaitoksen,
kiilleliuskatehtaan stahahovilaiiset K -
laudia Kolsova Lyhba Kalinklna Ja
Tamara SImonovp.- Tämän lisäksi
valkokankaalla nähdään parhaita
sähkösahureita, Solomannin sahan
työläisiä Jä tasavallan kolhoosilaisla.
Edelleen elokuvassa nähdään Äänl-senrannan
piirin Lutsh-kolhoosln pel-loilla
satoa korjaava automaattinen
combine-kone sekä valtion viljavaras­toihin
viljaa kuljettavat suuret kuor-masiot,
. •
Elokuvan lopussa nähdään Petros­koin
pioneeripalatsin koeasema. Jossa
nuoret luonnontieteilijät korjaavat
pelloilta kasvattamiaan vihanneksia
Port Äi1hurlssal(in
alkaa hiihtokausi
laisena tyyppinä Catherine kuvaa ko-.j puolue, niin A. E. olisi mahdollLsesti
i liittynyt siih-en. Hän liittyi Brändonin
vielä j
"Labor Partyyn" ja heitti kaikki voi-konaista
ihmisryhmää.
Romaanin lopulla vilahtaa - - ^ kolmaskin naistyyppi, uusi nainen, i mansa Brandonin, AVinnipegin ja töis-saksalaisen
kommunistinaisen.: Clara
Zetkinin varjokuva. Häntä tarkoit­tavat
tekijän sanat: "Hänelle laulan
ja olen laulava vastaL$uude.ssa." Tä­mä
"hainen saapuu jälleen ."Kcmmu-nisteissa",
.saapuu monilukuisana ja
ottaa ensimmäisen sijan Aragonin
naishenkllöiden joukos.sa. Nämä uu.;£t
naiset ovat Ranskan va.starintaliik-keen
naisia, kommunistinairiia, prolo-tariaatin
taistelevia naisia, jciden
merkitys on nykyaikaisessa luokka-t^
tistelussa tavattcman suuri ja joilla
ei ole ollut juuri minkäänlaista" tila2
edes realistisensa kirjällLsUudes-a. A n ­taessaan
heille niinkuin heidän ml?.s-ten
lännen kaupunkien suurlakon puo­lelle.
Täniä pii viimeinen teko hänen
seurakuntansa "hyvien ihmisten" ta­holle.
He olivat päättäneet vapautua
hänestä; ja kun he olivat huomanneet
«kuten hän .sanoi -suuressa lakkolais­ten
kckoukscs-sa Winnipegi.ssä), "että
on tcdella mahdotonta saarnata to­dellista
Jeesuksen sanomaa kirkcssa",
hän pHi viimeisen .saarnansa kesäkuun
S päivänä 1918 — käyttäen tekstinään
Jeesukssn .sanoja opetuslapsilleen en­nen
kuin hänet petettiin: "Nukkukaa
nyt ja levätkää. Hetki on tullut." .
Hän muutti Torontoon v. 1923/ Jossa
h ä n perusti "Kancan kirkon" ja työ-puolisillekinri
tovereilleen ensi sijan väen kw;kastelukerhon. Myöhemmin
uusimmassa romaanissaan Aragon cn tä.sp järjestössä tuli. ke.skusttlukysy-murtanut
ranskalaisen yhtelskunnalli- myks^n aihseksi "kommunismi tai KO-S3n
romaanin perinteet ja tuonut S i i - I .siaalinen refirmi.smi", .sanoo A, E.
hen uuden piirteen, joka on ominai.sta '; "Ensi.mmäi.sen kerran minä kuulin
vain sosialistiselle realismille, ^ kcmmunistien esittävän ohjelmansa"
(Jatkuu).' — puhujien joukossa oli h ä n e n oma'
Fort Arthur, Ont. — Palkallinen v.-
ja u.-seura Isku järjestää tämän tal­ven
ensimmäiset harjoltushiihdpt sun­nuntaina
tJc. 29 pnä klo 2 lp. Matkat
samaa mitä ! ovat mahdolhsimman lyhyet, e t t ä jo­kainen
jaksaisi keskeyttämättä hiih­tää
matkansa loppuun saakka. Näitä
hiihtoja on aikomus -Järjestää Joka;
fiUrinuntaiksI ja myöhemmin keväällä
ratkaistaan kuka oh parhaiten oppi­nut'
näissä harjoltushllhdoissa. Siis
.sivakat esiin ja tervaa pohjiin!
Ikärajoja el ole näissä hiihdoissa
maan sen paremmin kuin että se on
Jussinkadun mäellä; jossa On ennen­kin
hiihdetty. Eiköhän se sieltä löy-
.dy? •• N , • ,,
Ikärajoja ei ole näissä hihldolssa
myöskään tarkoin määritelty, Joten
alimmaksi ikärajaksi voidilan määrä­t
ä vaikka viisi vuotta ja korkein ol­koon
80 vuotta.
Isku järjestää ohjelmallisen illan­vieton
maalisk. 19 päivänä. Tässä t l -
laisuudessa on erittäin arvokas oh­jelma'mm.
Iskun nuoren kaartin tytöt
j a pojat esittävät useita numerolta.
Ravintolalippu oikeuttaa kuulemaan
Ja näkemään kaiken ja vielä saa
maukkaat pullakahvit kaiken päälle,
Muistakaa siis, e t t ä kun Iskun tytöt
tai pojat tulevat kauppamaan näitä
ravintolalippu ja, e t t ä ostatte niitä vä­h
i n t ä ä n kaksi kappaletta. Kyllä yh­delläkin
sisään pääsee mutta kun nuo­ri
kaarti tarvitsee välttämättä uusia
välineitä ja kun kassakin, on tyhjä
niin siitä syystä kehoitan ostamaan
n ä i t ä lippuja mahdollisimman run-säa-
sti.
. Kuten. Vapaudesta on Jo saatettu
havaita pidetään Hiton Järjestämät
urheilun Ja voimistelun neuvonta- Ja
ohjaajakurssit täälläkin, alkaen maa-
SCÄULn neuvonta-kuKsitovaHilkaneet
Pohjois-Ontariossa
, So. Poreupine. — Seuramme Vies­tin
vuosikokous pidettiin viime sim-nuntalna,
tk. 15 pnä. Jäsenistö ei
ollut oikein suurilukuisena edustettu­na
kckouksessa vaiKka olikin n i i n t ä r ­keä
kokous seuralleoame; kuten vuosi­kokouksen
tunnetaan olevan. Seu­ran
jäsenten tulisi ottaa vakavam­malta
kaimalta seuran toiminta ny­kyään.
Ö)nhah seuramme järijestetlä.
vänä ensikesän liittojuhlat Ja noiden
juhlien järjestäminen.;jos me aiom­me
, saada •• onnistumaan vaatii
kalkkien "seuran yäsjen^en aktii­vista
toimintaa erinäisten kamppal-liijeri
eteenpäip viemisessä. ,
Tuossa seuran vuosikokouksessa
olivat myöskhi edustettuina lllttotoi-mlkunnan
lähettävä urheilukursslen
Johtaja Jack Hymander j a Tlmmln-sln
Cometsln edustaja Paavo Vouti­lainen.
Nuo kurssit olivat jo alkaneet
Timminsln seurassa keskuudessa tä­nä
sunnuntaina. Jack Hymander scr
Utti minkälaisessa puitteissa he yh­dessä
lilttptolmtkunnän. kanssa ovat
suunnitelleet tuon nyt alkaneen
kurssien läpi viemiseksi. Nämä kurs­sit
eivät tule olemaan pelkkää voi­mistelun
opettamista vaan niissä tul­laan
opettamaan seuran toimitsijoita,
urheilun opetusta ym. sellaisia, jotka
antavat opetusta seur.i?jen nuorille
jäsenille, e t t ä he lähitulevaisuudessa,
kun me vanhempi väki väsymme, pys_
tyyat öttamaMi meidän palkkamme
seurojemme toimitsijoina. Siis nämä
kurssit tulevat olemaan "neuvonta-kurssit".
Seuramme kehoittaa kalk­kia
niitä seuran 'jäseniä. Joilla on
suinkin tilaisuus osallistua noihin
kursseihin Ja saamaan ilmainen ope­tus,
niinkin tärkeään, mikä fyyskult-tuurinen
opetus on Ihmisen ruumiin
terveydelle. Nuo kurssit tulevat ole­maan
'^Eteläpään" haalllla. tiistai,
torstai Ja lauantal-lltöina. Pienem­mille
kurssilaisille tulevat nuo kurs­sit
alkamaan klo 7 Ulalla Ja aikuisille
7.30 illalla, e t t ä otatte t ä m ä n huomi­oon.
Seuran sihteeri antoi seikkaperäisen
raportin Johtokunnan toiminnasta,
jossa Ilmeni että seUran. toiminta on
mennyt viimeisen kahden vuoden a i -
kana taaksepäin, koska seuran 'jä­senmäärä
on tuona aikana laskenut
32 jäsenellä; Raportissa kävi selville,
e t t ä paUtikakunnalla viimeisen kahden
vuoden aikana maanmiestemme uni­en
murskaamlskampanjan yhteydes­s
ä käytetty "'punakauhun" lietsonta
on kohdistettu kalkkia edistysmielisiä
järjestöjä vastaan Ja tuosta puna-kauhun
lietsonnasta eivät ole Jääneet
osattomaksi meidän fyyslkulttuurlset
tolmlntammekln. Toivotaan nyt kun
Jack on kynässämme neljän viikon
ajan ^Joka toinen ilta Ja ensikesän
lilttojiihlat, e t t ä me niiden avulla ky­kenemme
poistamaan urheiluväen
keskuudesta nuo mörkökuvat. Jotka
ovat tahainsesti työläisten mieleen
istutettu.
Tässä minä haluan seUran puolesta
ilmoittaa Ikalkllle Hiton alaisille seu-rolUe,
e t t ä ne ensikesän lUfctoJuhlljssa
yhtelsvoimistelu ohjelma on nyt lähe­tetty
kalkUle ©euroille Ja tuohon oh­jelmaan
kuuluva musiikki el ollut vie­l
ä täydeHLsesti valmis, mutta sekin
pikapuolin voidaan l ä h e t t ä ä seuroille.
Se siltä.
Viime sunnuntaina oli seurallamme
sarjahllhdon toinen e r ä 3 km, matka
Ja sijoittuivat hUhtäJämme siinä seu.
raavassa järjestyksessä:
'Mauno Porsell 11,26, Roy Ranta
12,55. Raymond Luhta 13.32 Ja Eric
Kehusmaä 16.25. Pikkupojat hiihti­vät
% -km. matkan ija sijoittuivat he
seuraava-ssa Järjestyksessä: Walfrld
Penttilä 6.02, Gerry PorseH 70 ja
Kenny Mäki 7.10. Meidän hiihtäjäm­me
Mauno Porsell on tänä talvena
hirmukunno.ssa, samoin kuin nuo­remmatkin
hiihtäjämme ovat Ja tu­levat
pojat lyömään .säilät yhteen
Klrkland Lakella Hiton mestaruus-hhhdolssa
ensi helmikuun aikana.
Myöskin pojat tulevat tk, 29 p n ä mit­telemään
voimia Jymyn Ja Echon
s«kä Cometsln poikain kanssa poh­joisten
seurojen pokaallhilhdossa, jo­ka
suoritetaan täällä jSteläpää-ssä,
Seuran sarjahllhdon viimeinen erä
6 km, matika h i i h d e t ä ä n sunnuntaina,
tk, 22 p n ä klo 2 ip. — Nick,
Lauantaina, tammik. 21 p. — SatimjiayJan. 21 , Siyu
Provokaattori ja
vakooja Suomessa
HelslnkL — (DLP) — Viime aikoina
ovat Järjestyneet työläiset huomanneet
provokaattorien ja huhujen levittäji­en
liikkuvan kalkklaHa maassamme Ja
urkkivan tietoja maamme asioista Ja
poliittisista suhteista. Sellaisissa asi­oissa
on tullut tunnetuksi, nun. eri
puolilla maata liikkunut Frans Lind
niminen henkilö.
L i n d Oh tämän vuoden aikana vär-väillyt
suomalaisia työhön pohjols-
Norjaan. Hän on kertonut, e t t ä nämä
työt rahoittaa USA tarkoitukseUa kor­jata
pohjois-Norjan satamat sotilaalli­sessa
mielessä käyttökelpoisiksi, ra­kentaa
varastoja, kunncstaa maantei­tä
sotlln-skäyttöön jne. Lind on lu­vannut,
e t t ä palkat maksetaan dolla­reissa
ja että hän järjestää hyvillä
suhteillaan passit nopeasti kuntoon.
Vieläpä h ä n on luyannut hankkia pas­sit
myös USA:han halukkaille lähtU
joille sekä työtä heille sleUä.
Pari kuukautta sitten L i n d matkusti
Norjaan ja palasi Ruotsin kautta Suo­meen.
Nyt hän pn ilmeisesti saanut
työnantajaltaan uudet ohjeet Ja esiin­tyy
miellpitelltäiin "kommuhlstiha"
pyrkien tuimettujen kommunistien
puheille. Erikoisesti hän tuppautuu
sellaisten henkilöiden lähettyville, jot­ka
ovat olleet Neuvostoliitossa. Ruot­sissa
ja NorjQEsa h ä n on myös yrittä­nyt
tavata sikäläisiä vasemniistolalsla
ja tuonut "tervesiä" suomalaisilta.
Lindin menettelytavat ovat tuttuja
ja häh on jo aikaisemminkin toimi­nut
provokatoorisls.sa, tehtävissä. Hä­nen
tiedetään Jo ennen sotia olleen
pänmnjnn vnlvnntfio.sastoh avustajana
sekä tehneen samanaikaisesti paha­maineiselle
ohranalle palveluksia. Kun
nämä työnantajat ovat sattuneesta
syystä hävinneet näyttämöltä, niin pn
uusi toimeksiantaja hakenut ansioi­tuneen
provokaattorin uudelleen esille
ja nyt maksetaan palkka dollareissa.
Eräät merkit viittaavat siihen, että
Lind saa maksun myös kruunuissa.
Mahdollisesti hänellä on kolmaskin
toimeksiantaja, koska hänen sanitaon
vapaasti harjoittaa maassamme pro-vOkatlota
j a vakoilua;
Miestetiija Naisten RmSU
Kaikenlaista IcoiJaQa^r(K&'
—Pnlulln 2-1891^ - C
76LoB(doa8LB. Wla(!Bor,OoSi
S.(XA. UrheUulUioa
virkalUlolden osolUeeh
Pnheenlohtaja: Ake HUnnakko
90 Neville Park Blvdt
Puhelin H.O. 6195
Toronto Ontario
Sihteeri: Paavo Vaurio
89 St. Patrick St. Toronto, Ont;.:
PuheUn EIgin 8596
Rahastonhoitaja: Vilho Beibkll&^
84 Day Ave. Toronto, Ont*
PuheUn R.E. 4388
Kirjeenvaihto Bihteerille. Huo­mioikaa
sihteerhi uusi osoite.
— Suomessa oli v, 1947 lehmiä. 1,-
072.327,
NELSON GARAGE
519 Dundas St. W.. Toronto
PL. 6151 — AD. 071»
Pitkän Ja lyhyen matkan veto^
palvelu. — Autojen säilytystä;
FINNISH STEAM BATB8
66-58 WIdmer Street
Toronto, Ontario <
MIEHET:
Keskiviikkona ja torstaina 3-12 lp.
Perjantaina 1-12 i.p.
Lauantoina 11 p. - 2 a.p.
Sunnuntaina 8 a,p. • 1 i.p.
NAISET:
Keskiviikkona ja torstaina 3-12 l.p.
Perjantaina Ja lauantaina 1-131^.
PUHELIN EL; 2511
Peter A. Vesa, B.Ä.
Barrlster, SoUcItor, Notaiy
SUOMALAINEN
LAKIMIES
GE. 3392 692 Danfortli AVB.
V (Neor Pape Ave.) Torogito
Vastaanotto keskiviikkona ja perjantaina -kello 7—9 lp.
aikoina .sopimuk.sen mukaan.
Muina
6 Willcock8 St., Toronto PuheUn OXford 9086
LAIVALLA TÄI LENTOTEITSE
Järjestämme matkanne Suomeen tai Skandinavian maihin, joko
yhtäällepäln tai edestakaisin Ja avustamme passinne ja viisuminne
hankkimisessa. Halutessanne tuottaa Jonkun henkilön Canadaan
annamme Teille mielihyvällä tarkat tiedot siirtolaisviraston mää­räyksistä
ja myymme matkalippuja ennakkomaksulla.
Ainoastaan rajoitettu mäörä palkkoja laivoissa v, 1950,
Myt on aika tilata lentoliput ensi kevättä J a kesää varten.
TARKAT
TIEDOT 0. 1 . Johnson £ Co. Soittakaa tai:
kirjoittakaa
VAKUUTUS- JA MATKAILUTOIMISTO
724 Buy Street . Toronto 2. Ontario Puh. Wa. 1403
- Pyytäkaii meiltä lähempiä tietoja
Suomalainen ensisijalla
HeUinld. — (S-S)—- Svenska Krys-iarklubbenin
venesuunnittelukilpailu
on nyt päättynyt. Viidestä ehdotuk­sesta
oli kaksi parasta niin tasaväkis­t
ä , että klubin johtokunta p ä ä t t i yh­distää
enslnunäisen palkinnon Ja toi­sen
paUdnnon. Paras ehdotus oli
"Jusnlta", jonka oli laatinut raken­nusmestari
Alfons Kvarmtröm Kok­kolasta,
liBk, 19' pnä Ja päättyen huhtik. 15
pnä, Kur,sslt järjestetään siinä mää­r
in kuin oh mahdolllBta C,SJ:n csas-ton
haalille mutta voi tapahtua niin.
e t t ä joudumme Jonakin päivänä tur­vautumaan
johonkin toiseen huoneis­toon.
Siltä tullaan kuitenkin enna­kolta
hyvissä ajoin Ilmoittamaan.
Kontrilta saapuvia kurssilaisia ke­holtamme
Järjestämään asiansa niin,
e t t ä voivat seurata kursseja säännöl­lisesti,
alusta loppuun saakka, Kurs­sien
johtajana toimii tunnettu ur­heilu-
Ja voimistelumie» Jack Hy­mander
Sudburysta, Saamme olla
vakuutetut siitä, e t t ä h ä n antaa meille
paljon uusia aiheita voimistelun Ja
urheilun alalla.
Kursseilla siis tavataan! —• 3.
Mafkustaessanne Suomeen käyttäkää
Ruotsin Amerikan Linjaa
voitte olla vakuuttunellB hyvästä palve­luksesta
Ja tunnetusta mukavuudesta.
Tilatkaa Hyttipaikkanne Nyt
talven Ja varhalskevään laiva vuoroihin. Joihin suosi­tuissa
maattorllaivolssa ORIPSHOLMI8SA Ja S T O C K -
\ HOLMISSA pn tilaa. Nauttikaa mukavista hyteistä,
erinomaisesta ruoasta Ja kohteliaasta palveluksesta.
Parhaita paikkoja nyt saatavissa
NEW YORKISTA
"Stockholm" Helmlk. 11 II "Stockholm" Huhtik. 4
"Stockholm" Maalisk. 8 "Orfpsholm" Huhtik. 14
"Grlpsbotai" Maalisk, 17 ||
Vain 9-11 päivää Suomeen
suosittua Göteborgin-Tukholman reittiä
• Halvin matkalippu New Yoii(~Gdteborc: on 1180
Amerikan rahassa.
HUOM! Huomattavasti parantunut palvelu
Suomeen menijöillel
1, Linja tulee avustamaan matkustajia matkan Järjes-
' telyssä Göteborgista Suomeen,
2, Matka-arkut Ja raskaampi matkatavara voidaan nyt
luovuttaa New Yorkin satamalaiturista säilöön
SUORAAN BUOMEEU. lähetettäväksi. (Matka-ark­kuja
ei tarkasteta eikä lähetetä uudelleen Ruotsissa)
}, Suomeen menijät toimitetaan viivytyksettä Göte­borgista
Juhassa suoraan Tukholmaan. "Vain 5-7
tunnin matka).
4, Linjan suomeapuhuvat matkaoppaat seuraavat mat­kustajia
Göteborgista Suomeen.
5, Talvikuukausina Linjan suosittua "KASTELHOL­MIA"
käytetään hotellina Tukholmassa nUlle mat­kustajille,
Jotka odottavat höyrylalvayhteykslä Suo-
. meen.
Saadaksenne hyvän palkan laivassa tehkää paikka-tilauksenne
heti. Halutessanne tietoja mistä tahansa
matkaa koskevista asioista kääntykää paikaUlsasia-mlehemme
puoleen.
Muistakaa sukulaisianne Ja ystäviänne Suomessa
SALin lahjapaketilla. Joka sisältää säännöstelyn-alaisia
tai muuten niukasti saatavia tavaroita. E r i -
koLsestl pakattuja. Kohtuulliset hlnruit. Toimite­taan
perille asti, ' , '
Suomen tulli sisältyy hintaan; ainoa amerikkalai­nen
pakettipalvelu. Joka suo t ä m ä n erikoisedun.
Todellinen lahjapaketti, Tiedustelltaa hintoja Ja
sisältöä äsiamieheltänne tai ottakaa yhteys meihin.'
SWEDISH AMERICAN LINE
1255 Phillips Square Montreal 2, Quebec