Vapaus, February 3, 1949

              nor.
2 ' Torstaina, hdi&ilanm 3 p,—Tburaday, Feb. 3
BMO fcgr tto
daitbgryapni
YbdrnaSUlM
K a k i i erflaista
^, ' lUksi ailaista maailmaa — rauhan ja sodan maaibnatkfistalU-iPittttt-
enUstä selvemmin koko ämiiskunnan nähtäviHuI ja anrostelta-
; ^ Muutama päivU sitten ilmoitettiin Wa^'ngtoni&ta, että P<Ajois-
^(Ulastio-turvallisuussopimus,^ kansan keskuuäe»». sanotaan pi-
- |pcirilbeM-50ta)fitoksi, on viimeistd^ Smassa ylMey^h^
,ai|M9ttfo ymmärtää, että jo ''Marshjittin avun" nuottaaflTjoutUneldefi
i^ldden lisiksi tälui» sötiOiittoon aiotaan pakottaä^SkiÄdikuiviaiki^
\^m^vm aikaan tiedoitettiin Moskovasta, että Xeuyostoliitto ja
.ri^\iwmode^^ ovat all^rjoituneet ylU4^tt a ^
f O p i m i ^ ^ jooka tarkoitus on, toisin kuin^^Marshallin avun'^^ edbtää
^eaOätbicjo. maiden raskaanp^mBteoHLrauden'k^hittättistä m
y- tti0Wäois^l ja k^. kahsojen' elintä^ körottjltttfs^^
.[^amtakmn il pnä'ilmoitettiin Vk^aihingtqlä otsikoin,
4 " «iti ^^VtMJysvBlloilla on uusia, entisiä parempia atomipomnieja^'^ ^
^ igiaua;}^teyd^ kalisteltiin s ^ e i t a ja kiristdtiin KampaHa vissiin
*• . •••••^
r ' ^ v } ^ ^ ^ ' 3 1 päivän ilmoitettiin Moskovasta Keuvos-
" ^ j p i t o n pääministeri J . V. Stalinin vasiäimiietnl^Srit-^^
-.'*r> «in^^^ig Neuvostoliitto on valmb kaikin käytet^via»o1evin^^^p^^^^^
I jännitystä kansainvälisessä tilanteessa,, ja e^^^
1^StiliD, btt valmij' tulemaan ybteisesti soirittutf» pajkkaa^n
" QHi^toHeiemaAn rauhan iiy^ksi presidentUT«'ämai»fe'kan^.' -
kaiketi ylläolevan johdosta Yhdysvalfälh' iiitperfälfsmiii yksi
„ huomatuin puhemies, Walter Lippmann, kirjoitti helmilcuun 1 pnä
j-^seuraavaa: ' ^ •'• . • ^ - . f ,/•^
• r ''Stali^nfaaastattdu on merkki, että asiat/<)va^tl^
fflässä huippuunsa, että Euroopassa on muutatnän l^uiikaiuleh
* aikana tekeiM diploniaattinen ratksusuv Kyi$^n«y^
f vakavia ja lÄBoItset suuria . . . S i k si
he, mikä heikentäisi paljon meidän asemaamme, ittt me sulki-iOniafe^
nvnStalhiin kivojen edess^^
1 me itsemme maaiTmalle suurvaltana, m^ä ki^t^täyt:^}'i(}tieJ-
1 masta IcAtia inahdollfemdtslä r ä u h a n l ^^
I Tässä on meillä kaksi maailmaa, etkä suinkaan ole vaikea nähdä
f fcun^)! nli^Sonrtuuban maailma!
^^Sn)fn«^ärr tSyttää yfcsl catnadan ]
fufemälafsten yäahoia tervaskantoja"
WMa tL SVirU Wanyiey6ta, Ont. 60
«voita. mLmUä, aly^n samoin kuL'^!
ittfltaUi jritintaifctn t ffMMiafti kauan I
pUefila jMMJUaJtejJlaigmie C D t^kaman i
moniirafiieinto-eamft^> t«lrtalu t o i - i
meentulon puolesta. ' , ^ , , • i
mies Javtjöy4e«J*ti«^; lukija. Y h - f ^ „ ^ . - . r
dymme omatteluihin tänä merikipäi-1 f^'"^^ J^"»^., ^ ^ ^ ^
vana - ^ V • ?ädn. Ha kuutero aseistavat^lörju-
, : ' . taksc-en TorontoaIllJkaaVaj^Täiö^
Scnraara on Steinrt tfmiitMm
^UMtmtikmm n päiwBii p i t i h i » -
r o B t o n kontrottilanfakamny r t o i ­menpiteitä
fcaoptmffin n>(Bri<bn
Idnitetr sphtees. -
HyväIS Utaavystävät! i -
iif»^^l<tqi^ff»j|f^j^f?^ j a -
TiUtÄjna iit^-v&ii^^ ^*
kast^Oim
nOiltt
koske veroja ellcff' ijOOO tam^n
naiiÄ,mpÄ»lÄ*otaiÄnj^m NlMnä ariat
^ ^ , ikanin" IlaauuUtakk^u|WnniaaRn nmiiie<t^er^t^ä 'ol*t täärr -
, NuörtöiH^känglt" Icuulema
'itame. että lapanmae matkivat
«opdin ^ameääoAMKn'
ptiko sitten ihme, että nuori-tyttö,
jonka eräs kanki epäinhimillisesti
hakkasi, kertoi, että häntä oU lyöty
«» vnottä, dilen-VapeUdeiu' ja :|.lekln;
^ n ^ i S ^ ^ ' ^ ^ ' ^ ^ ' r i ' innes on jo.vaatinut, että-^näitä
otetraBe , Ä i « n sankÄilUf! ^ ^^^^^^^ ^^^^^^^ rankaistaisiin tukku-Lebtiemme
pKkäaikaitlen tilaaja j a kauppapiiskauksHIa j a kantrolleri B a l -
ahkenluUja Arror A ; LatfkaaPort A r -
ttomlsta (itAiqM. onr.) täytti niinikään
til»t*lnB fiO'iru(>fcta. Tfhdymme on-ftitteiUlhinf
1<
Vanhojen M lH|i!?P sLw,,
Kokd pitkän ikänsä yhteiskunnan hyväksi ja kehittämiseksi sekä
'|apisiebsa kasvattamiseksi työtä t^hneideh^nhaa^ ja
lannarivanhusten elämä on todella tukala. Kuh lelititiectö
Jatkuvasti miteik 70—80 vuotiaat vanhukset pyytävät pä^täWveksi
vittildkäin henkensä säilyttäiniseks sUloin ovat kerrassaan hullusti
jbhit. Kun'kunnialKsesti eläneitten vanhusten täytyy alfatu^^
Äi«isa olevan "means testin'' nöyrjiTtyksiinsaädaksc^
$30 kuukausieläUceen (tai otkeatnmin yalvaisaydtii)^\niih
•Jffiolil .on sanottava, että "jotakin mtää'' on mäuai^akfn-^Jiiu
••Vhdyaiv'k^fln ^tilip^öm^ät^^ ovat
!»piVarÄ»ja 'Statoin tarjoukses —
lidhtfeaX Daily Starin ylfsivunotslk
ko; tammlkiai piift.
D M t K K t n K K aA
Kolme Vuotta sitte^i ifefjä Suurta
etulöt^vat; e^t^ ^ n i l ä n p i ^ - - vfMo-
Yleisesti on tunnustettu kautta tnaan, että näin ei voi rikkaassa
iPH^ada^sa jatkua lopptit^atton^i ja viuiieaikdif^ ön tehiy Idäksi
I 1 ^ tiiantleri kdrjaabiseksil l;*CÄtäriöti koSisirroiif^
i; visen Itallituksen terveysdepartmentti ehdottaa erikoisten inhojen
kiJtien^^^I^^ ja 2. liittohalliiw»^ lupaa ns. maksull&ta van-^
i'^ ptidifrheiäk^^ joka rahoitettaisiini>akolli5inawksu|nakan^^
|-iH^i^??ÖÄtari<»i toiyjen ehdottama 'Sranhojen kotien" ajatUs Hiii^ maa-
\ I^4u kauniiksi ja ihmisrakkaaksi suunnitelmaksf initä jotlcut
^ i^^vj^ffii tMoittavat ihmiset ovat rl«ntän(Net kähhattat^ Mtitta
t tä5säyht«3^1essäonm "ettei kaikki ole kultaa mikä )ci>itää;';
I etkä-parhaita tuloksia saada siitä jos "hypätään yli mistä alta 5M)
^ ml^di^^ ^ha^vistiffiiialtömieh ifamis^iunteisitn voklaaniv^
I u ^ i ^ n u O i a jiiideii v a ^
f tiloilitjn )^\^p^ Meidän silmiemme eteen'ypidaan m^ata
I hUksemme saavat elää hljaisuudessa ja huolettomina elämänsä ditöo-
» {jjU^^^^ mik^iM löytäntö? Sudbury ahtaa t i ^ v a s t ä u ^
^SudburyII piirissä on tdity ?aäytännöllisiä piirustuksia tällaisen'yän-
I h ^ n kMin i:^n^tämi^eksi." Tähtän suunniteltnah y t i t i k N ^ öö se^
^et^pirt^tettalsiih piiriä käsittö^ vanhojen^koti — Chi^eau-nimi-
I sdle paikkakunnalle. Siten vanhuksemme eristettäisiin kaikista omai-
I sistaän ja ystävistään. Heidät lähetettäisiin pois Sbmisten näkyvistä
« Cliapl^tui vanhojen kotiin, missä he tosin saisivat li^ipiäcäbml^
''•^vaiväi» henk«R^ pitimiksi — muttaluhtisivat ite&haä 3*TteisJ^
^ ' h y B k i ^ ^ yksmäisiksi ja avuttomiksi ihnaisifoi; jotka o ^
l:; tt^i^)^ tiellä ja bdoHavat vain kuolemaa! 'ChäpleäUn s«idet olisivat
* $öäRm^ ainoirta ukqiuolisina ''ystäVihä", jos tiflläi-
* xieii' »luhnitelma' toteutettaisiin. Tällainen on tpryjen tarjoama
' «vanhojen koti"!
L^^:> S^^ tällaista "ratkaisua" ei voida hj^väksya. LupnnoUi-
|~ sesti jotka tarvitsevat jonkinlaista "kÖtia"i tai'- saifaalaä
\ seh ja kykenemättöiiiiä ^^tamaan iis<(ään>
I lttutät'sunH enehmibtö vaiAuudenelak^ttä täinntseSostä käiisdais^
» <^'kuoIä(^^ a3tl .suhteellisen aktiivisia ihmisiä, ^^^^^^ iätuk>^t
« _ ^ ^ normaalista ihmiselämää, pitää yhteyksiä ystäviinsä ja öma^
f: sa; sdkä nähdä ympärillään nuorta ja elinvoimaista elämiiä. Jos hueidäl
i ^rii^taan johonkin yksinäiseen ><hteiskunnanjätepaädkaan,intiih siitä
I seuraa; exmenaikäinen kuolema. ^ ^ ^
^ ; ; ^ .\itkäl öQi siis se, että vanhuksille annetaan riittävän
* ^utnri eläe, jotta he Nxijvat elää normaalbtä elämää ystäviensä ja
t ettaigtensa parissa. Vain sellaisille yanhuksiUe, jotka eivät voi lises-
*. t l ^ avulla, voidaan järjestää ertkoista^'kote-jä^
ljoftin ei ketään millään tavalla pakmteta^ vaan «ninne'tarvitsevat
iri^l^l^ätiiien^onutsta vapaasta tahdostaan.
lJutCblkallitUksien esittämä maksullinen vanhuudeneläke onmyös
l ^ i i D K K i ^ u B ^ ^ ja miltei mahdoton kä>täntödn töteiitetiavak-p^;;^^
«imerkiksi p&kufarmarien k(Adalta, joifla ei de v^tiii^a'tulo-lähdettä,
mistä nuoruuspäivinään eläkerahansa maksaisivat. Xiberäa-iiiiiäai^
didotiB on s&
Vain työA^enliikkedlä on tässäkin suhteessa mkea ohjelma.
|;fc<^Mäiaan järjestynyt t vaatii, että väölrtiUdenidSkettä oBsi
kaikille 60 vuotta täyttäneille canadälaisUIe. Käytettäköön
i l : - .
dostaa demokraattinen kokoomushal-
IlltU: ' Muttff^ThftfisvaltaJn / p a n k k i i ­rit-
ja sotähemit fdja^klivat' t<asiri. H€
käyttivät $6,000,000,000 • <aslalIii€Rtl
$10.000,000,090 kun^liubmioidaan suo­ranaiset
aselahjoituksst) Yhdysval­tain
veronmaksajatn rahoja ja saivat
murhatuksi «yli 2.000,000 kiinalaista —
mutta^ kaikesta huolimatta Kiinaan
muodostcrtaan nyt demokraattinen
kdkoomu^allitus; — Ukrainian Ca^
nadian.^
• •, • •
MUVTOSEIXDOTUKSIA
A J A N H E N G E N MUKAAN
Kymmenet Käskyt on muutettava,
sebn^nyt-selväS.^ Ehdotuksia rauutok-
Mksl: "Alä varasta,' paitsi mustan
p«rMfh keinoltelalla"; -Xlä tapa,
paitsi fasismin vastustajia"; Kunni­oita
Hapsburgeja .4» Hohenzollettie-
J»**. — IJkrainian Canadian.
TIE MENESTYKSEEN
Canadassa-on• kaksi. varmaa tietä
menestykseen; Yksi-keino Ws3, että
löytää icultakaivoksen. Toinen Iccino
on.0ei; että löytää miehen, joka on
löytänyt kultakaivoksen. Bill Wrighl;
löysi'kultakaivoksen. George McCul-laHh
löysi B i l l Wrightin. — MacLean'»
Magaeine, Toronto. , •
OIKEA CANADALAINEN
Brään canadalaisen koulun histo-riatuimilla
annettiin tehtäväksi kir­joittaa
aiheesta: "Kuka en todellinen
canadalainen?" Yksi oppilas kirjoitti
valmiiksi tämän aiheen kahdella sa­nalla:
"Minä olen", ftän oli täysive­rinen
pjib>way; intiaani. — Local 439
UAW New8, Toronto.
• • ^ • . •
MIEHINEN MIELI
'•Kommunistit voivat kaapata melltö
Pohjols-Klinan mutta • he eiVät vo)
milloinkaan kukistaa meidän kansal-lismleltämme.*
• Näin sanoi Chiang
Kal-shek ttudcnvuddentervehdykses-sään.
*
Tämä palauttaa mieleemme kuului­san
kuvan mikä julkaistiin "Punch''-
nimisessä englantilaisessa pllalehdes-niönta
vuotta sitten. Siinä nähtiin
vanha skotlantilainen makaamassa
sängyn alla, mistä hän huusi vaimol­leen:
"Sinä voit luutinesi ajaa m i ­nua'
takaa: sinä voit lyödä minua h i i ­lihangolla,
mutta sinä'et voi koskaan
mutikata minun miehistä mieltäni."
•k • iK ... -k
PETOS AnELESSA LOPPUUN ASTI
. >rarsälkkia'iä Chl-senih johtoina 34-
b^nkliien eteläklinälaisten liberaalien
ryhmä tuomitsi tänään KUomlntangin
hallituksen' petollinen rauhantahdon
'^Amerikan imperialismin, suureksi pe­tokseksi
. . .* — Uutistleto Nankingista.
tainmilc 30 pnä.
• * •
MOITTI K U N PETOS PALJASTUI
SKANDINAAVEILLE
. . . Skandinavian suhteen valtiode-partmentti
j a Pentagon,—- nyt se on
täysin selvää- — menettellvät hyvin
harkitsemattomasti. Niiden halu lut^.
tää Norja Ja Tanska meidän strategi­seen
järjestelyymme on hajoittanut
itse Skandinavian maiden yhtenäisyy-doä,.
on aiheuttanut niille vakavan s i -
föur lyö rintoihinsa ja vaatii nykyai­kaista
inkvlsitionia. ' -s; -
On itsestään selvä asia, että kitkaan
kansalainen ei < salli huli^ii(smia.
. Etsnkin jos yhtelskuhtavastaisiarteko-j
ja suoritetaan on j o U k i n tehtävä n i i ­den':
toistumisen estämiseksi, olkoot
syylliset' nuoria tai vanhoja. Mutta
varmasti tämä- "lynkkaushenkl", jota
tahallaan kasvatetaan, ei paraiina t i ­lannetta
tai hyödytä paikkakuntaa.
S3 on yhtä laitonta kuin kängitkin ja
paljoq vaarallisempia. Tuota kantaa,
jota tän^ivänä kehoitetaan otta­maan
nuoria vastaan, voidaan huo­menna
käyttää toisia ryhmiä kuten
esim^ unionisteja vastaan., Kontrolleri
Lamportin- lääke on paljon pahempi
kuin itse tauti!
Emme iialua puolustella hUligahLs-mia
mutta katsotaan asianlaitaa to­dellisessa
valossaan. Esimerkiksi, sel­käsaunat
eivät paranna tilannetta
enempää kuin haudepuuro parantaa
verenmyrkytyspä, jonka juuret ovat
.syvällä systeemissä. Monet noiden
nuorian polkien teät olivat «ofcarinta-milla
juuri .sinä aikana kun pojat eni­ten
tarvitsevat Isänsä^ johtavaa ja
kontrolloivaa kättä. Hallitukset eivät
tehneet^ mitään auttaakseen äitejä,
jotka työskentelivät pitkiä tunteja so-tatarvetehtaLssa/
' Lasten annettiin
juokssnnella ' vapaasti. N u o r ^ ^n
"gängsterisml"- on yksi sodafiU^ti-hcimpla
.satoja. Suuriti ihnie bn, tftä
tällaisten olosuhteiden vaIlitessA.v>^i"
harvoissa on kehittynyt yhteis|iei|j}ita-vastaisia
taipumuksia.
Elokuvateollisuus vaikuttaa varfeias-ti
nuorisoomme.' Wall Streetin Holly­wood,
joka sortaa edistysmielisiä kir­jailijoita,
näyttelijöitä j a elokuvan-tuottajia,
tekee fihnejä, jotka yllstär
vät' halpainaisia gangstereita.': OMko
• ••• . - , . '1
"aivan -nxtakofn- Ht^tnphrey Bogart t e -
lamefta^"? - •:. • .
^iikt voivat kehittyä l^annon
ilM^iisiläf-kail h e k l i i useassa tapauk­sessa
päjcoi^etaan u ^ kaduiae ahtai-puttote^
niste^ asunto-olojen t a ­kia?
K u s ^ ^ h e e t ovat. pakoitettuja
^ lahjfffiea^tai kolmessa huo-
^Uk'- vaH^oebtOiatRfile op
kokoontua gistäviensä kera ruokaloissa
NIUnä ovat' ämoastaan . muutamia
lukuisista syistä.- jotka orat näitten
nuorten känkien pahantekojen takana.
Suuri osa kansatelslstamme timtee
j a tunnustaa nämä syyt. On miehiä
kuten rev. Gordon Domm, t r i G . Webb
ja muut, jotka koettavat kaikkpnsa^
korjatakseen tätä tilannetta. Nämä
>IcCullaghn välikajnKt-;
Seita. hän^HJIx, c n tonmtslaistert päi-^
i i l E h t i ^ l ^ Ä e n ja T e l e g r a m i n ^ -
taattoit^ioiaBt^kuntä kai otti**kantan-sa
hddesnatt^Ptank T^pänerT osas­tosta
C^öbessa pari viikkoa sitten kun
iiän;
ihmiset tietävät, että eanadalalsessa
nuorisossa ei ole mitään vikaa, ja että
meidän on annettava nuorisollemme
tilaisuus käjrttää voimansa Ja ener­giansa
tehdäkseen Jotain hyödyllistä.
' Mutta mitä tapahtui kun nämä mie­het
yhdessä Työläiamorisotfiton lä­hetystön
kera menivät kontrolUlauta-kunnan
puheille pyytämään siltä hiu<-
kanapua? Käsittikö lautakunta asian
vakavalla huolellisuudella kuten sen
pitäisi?
Kontrolleri Balfour. kuten aina.
suuttui ja huusi "kommunismista" ja
ryntäsi pois huoneesta. Konfa^Ueri
Saunders pilkkasi Työläisnuorisolilt-toa
ja sanoi, että lähetystöllä el ollut
mitään oikeutta .tehdä vaatimuksia
lautakunnalta! / Kyllä kontrolleri
Saunders lauloi toista laulua ennen
vaaleja! Kontrolleri Innes kertoi
olevansa tyytsrväinen siihen - mitä
kaupunki oli jo' tähhyt asian suhteen.
Kontrolleri Lamport suoritti erittäin
hienoa "varJonyrkkeUyä". viittoili p a l ­jon
mutta ei lyönyt yhtäkään todellis­ta
iskua!
Totta puhuen, kontrollilautaktmta
esimtyt alvanyhtenämielanär k i e l ­täessään
rev. pommin avm4)yyn-nön
sekä puhuessaan loukkaavasti
TyöläisnuorisolUtosta, jonka lähetys­tö
esitti valmiiksi laaditun suunnitel­man
nuorisokeskuksien perustamisek­si,
uima-altaiden valmistamiseksi Ja
arvokkaan ohjelman nuorisotoiminnan
alkuun' panemiseksi. Lautakunta ei
halunnut olla missään^ tekemisissä
suunnitelman' kanssa. Sen kanta ei
ollut mitään "sattumanvaraista Ja täs­sä
on sjry. -'Kontroiinautaktmta on y k -
o h j e i d e n - j^
siimaa'^^^fc^;:
mj-, SfcCuliaghn
i3sti. ehdotti piiskan-äklvoimaa
näiden
ij«i-nuorten käsitte­lyssä.
V-r-'^^
Tämä. ony^ ratkaisu joka suurella
bisneksellä gn meftfyn nuorisomme
probleemei^X Sen toinen ratkaisu
nähtiin^ liflja*ialn Eveninjg Telsgra-missa
kun mr^McCullagh julkaisi p i l a ­kuvan
viitaten, että nuorisomme olisi
pakotettai$$ sotai»lvelukseen kova­nyrkkisen
kersantin komennon alle!
Onko tuo se lopullinen suunzätelma,
joka George-McCullagh j a hänen voit-toilijajTrtäyänsä
ovat laatineet tämän
maan. nuorisolle?
iV. .. ...
Vancouver, K C^r--;'pällä päättyi- j
vät C S J : n csiirit|im7trft tammito^
p:nähyvin*JvtBi":ftf'5^
sen msrkeissä.
Lopettaja istilaisnus oli myöskin oh­jelmansa
puclesta hyvä Ja arvokas.
Väkeäkin öD saapunut kohtalaisen hy-
\in, josta kurssilaiset lausuvat kii­toksensa.-
3
O p i n t o k u f s s e l h i n osallisttmöttCTf
oi^nlaitten kokonaisluku oli fuUta
Edvard i
iSt Josephini
rontosta, sanoi arkistonhoitaja j ^ * - " ' ' - ' '
l a eilen lehtemme kastajalle:
rössä oli. kaOfkäao kymmeoai MSS^^ '
Canaten-^l^niniiM i
viime tSstaiäla)^^
joitu!aiaSi^irtBB«r^^*^ LatTait^KTtf P - * »*
T ; Sltävact^nlrahan hänen välikappa­leensa
elyät^tee. mitään korjatakseen
niitä sxltii^^kaspakottavat nuoret
kääntymääi^^^>ahantekoon? Onko
nuorisomme "militarisolxmin tai toisen
sodan cBtä^ *vbittollljäin probleemien
ratkaisunei?!^^^
Ohsi , että mr. McCulIagh jä
kurssien ajan 53 oppflasta. joka- flOt
mainion hyvä tuloäl S|e oU parem
kuin osattiin odottaakaan ja kuten Jo
aikaisemmin ^ e n sanonut ja-sanon
sen vieläkin, että dp^ilaliteii j a opet­tajan
välillä v a l l i t a hyvä sopu ja y h ­teisymmärrys:''
VäliäjsQla fcednistel-tiin
r»Ivän kysymyksistä^ j a luentojen.
aikana syvennyttiin hartain inlelin'
seiuraamaan niitä. Keskustelu oli v i l ­kasta
niin naisten kuin miestenkin t a ­holta.
Tehtiin paljon kysymykislä.
Joihin saatiin aina tyydyttävä selos­tus.
Njrt kun opiskelun Malua ilme­nee
kansalaistemme keskuudessa niin
olisi meidän myöskAi saatava sellaij>ta
kirjallisuutta, josta voisi helposti e t -
riä, tiedon jyväsiä.^ Tällä tavota opin­haluiset
" maanmiehet" Ja - kaupunki-väestö
voisi kehittää itseään: vielä jäl-ja
kirjasta,-joista täsmäUeea
oli n i i n harvinaisia; että niitä
oUttt arlcistosäunme-ja kaik^^-j
olivat ne vielä verrattain 1
kunnoisakin. Muut kirjatkin
tervetulleita kJakstrislappaleiis
vaihtokaiJpafeäBirkbsla arldst« » 3 0 t t ^ ^ f v i t i^
koItiÄseiia' on lähetfeä Suoaae.
väen arkistoille mitä liikenee,
vsöhtokappjileina tai suorastaan
joituksma.
Toinen kirjalahjoitus saatiin
maan aikaan mrs. Anna Purolta
• napunut sydäi
ikuinen
oieen vaivutti
tannu tuska, e
isällä iki
Tyttäresi (
_ i tuonelan kehdc
^ nupunutkm i
•Lakelta. Niistä oh" ainoastaan i^kuos unta rau
Canadarsa painettuja, mutta
Yhdysvalloissa painetusta ka
saatiin erittäin arvokas tieto
Qrömme edelleen kehittämistä
hänen - tr^fSfeäppaieensa käsittäisivät jjeen näitt«i kUrssienldn, jotka njrt
tämän kaupungin ja tämän maan i h -
CSJ» MOSIIKKIKOMITEAN
Toronto. — Kuten mukanaolleet
muistavat, herätettiin viime kesänä
Torontossa pidetyn laulu- ja soitto­juhlan
yhteydessä pidetyssä laulajien
ja soittajien yhteisessä neuvottelussa
ajatus, että laulu- ja soittojuhlat vas­taisuudessa
järjestettäisiin vain joka
toinen vuosi. Tämä esitys tehtiin y h ­deltä,
puolen siksi, että siten vähennet­täisiin
niitä raskaita kuluja, joita kuo­rojen
lähettäminen pitkien matkojen
päähän juhlille aihelittaa osastoille.Jo-,
ka vuosi. Ja toiselta puolen siksi, et­tä
se antaisi paremman mahdollisuu­den
juhlaohjelman täydelllsempään
harjoltteluilih, " k o s k a k o k e m u s on
osoittanut, että Jokavuotuisten Juh­lien
ohjelma pakostakin jää liian vä­hälle
harjoittelulle.
Kysymyksestä keskusteltiin melko
monipuoliseksi, mutta johtuen juhlan
aiheuttamasta kokousajan vähyydes­tä
jäi kysymys kokouksessa ratkaise­matta.
Sen sijaan kokous velvoitti
musiikkikomitean toimeenpaneman
kysymyksestä yleisäänestyksen kaik­kien
kuorojen ja soltttokuntien jäsem-en
kesken.
Tämä ylelsäiinestys on nyt suo­ritettu
Ja tulokset osoittavat vaKs-
Van'samren enemmistön kamiatta-van
jnhlien Järjestämistä joka toi­nen
v-uosi. Ainoastaan yhden ks»-
ron' enemmistö' oli jokavnotlsted
juhlien kamalla. Kaikki muut oH-vat
smncUs^nemmlstöliä joka toi­sen
vuoden kannalla. Kckkonaisiä-nimäärässä
voitti joka toinen väe­si
liliss kolmella yhtä vastaan.
'Ylempänä mainlttissä kokouksessa
lausuttiin "myöskin joitain ajatuksia
mlevan juhlan palkasta^ Mutta lä­hemmät
Järjestelyt ja' varsinaisen
päätöksen tekeminen juhlapaikan
suhteen jätettiin kultienkin musiikki-komitmlle,
kuten se on aikasemmin-
. . f t l j - c A.
soittojuhla tullaan pitämään .Port
Arthurissa, Ontario, kesällä 1950. Päi­vänmääristä
päätetään lähemmin
tuonnempana.
K u n juhlien väliaika näin piteni,
niin päätti musiikkikomitea valita
seuraavan juhlan yhteisohjelmattn j o ­takin
arvokkaampaa kuin mitä aikai­sempien
juhliemme ohjelmissa on o l ­lut,
valiten yhteisohjelman päänume-roksi
kantaatin "Ihmisen polku", joka
on lähetetty kuoroille. Sen harjoit­teleminen
vaatif kyllä paljon työtä,
mutta onhan meillä nyt alkaa har­joitella.
J a siltä tulee muodostumaan
Juhlallinen eslQrs' k u n se''torvlen sä­estyksellä
esitetään ja samalla se t a r ­joaa
kaikille kuoroillemme, n i i n seka­kuoroille
kuin nais- j a mieskuoroille­k
i n j a vielä joillekin solisteille esiin­tymistilaisuuden.
Pääasia nyt on. e t ­tä
kaikki kuorot harjoittelevat sen
hyvästi.
Sikäli kuin tiedämme on parilla
paikkakunnalla vireillä kysymys kuoK
ron perustamisesta. Näitä Järjestelyjä
olisi nyt kiirehdittävä, että pääsette
heti alussa harjoittelemaan yhteisoh­jelmaa
Ja siten mukaan seuraaville
Juhlille Port Arthuriin.
C S J : n MusUkkikomitea.
misten vaativa, että syyt jotka a i ­heuttavat
nuorten gängsterismiä on
korjattava j a korjaamisella emme tar­koita
piiskaQuja eikä hitlerimäistä
militarisolntl^rWall Streetin hyväksi.
Tämä tarkoittaa, tettä on ryhdyttävä
toimenpiteS^in kotiemme hyödyksi.
Tämä t a r k o i t t a , että on heti raken­nettava
1,000 halpavuokraista kotia
ainakin K,000 kodittomasta huolehti-mis^
csL ; Mitä kunnioitusta noiden
perheiden nuoret voivat tuntea yhtels-kxmtaa
kohtaan jos heidät heitetään
kaduille?
Moni meidän nuoristamme ei voi
^lää tavallista elämää, mennä naimi­siin
ja kas;vattaa perheitä juuri asun­topulan
takia... Olisi paras, että M c -
Cullaghn välikappaleet , lakkaisivat
"varjonyrkkeilystä" ja rakentaisivat
nuo kodit jos he tosissaan, haluavat
parantaa epäterveellisen yhteiskun­nallisen
asemamme.
Ei kontrolleri Saunders kyllä näyt­tänyt'
olevan , tämän kannalla toissa
päivänä kun hän sanoi, että "Pohjois-
Torontossa on paljon ta^pja raken­teella
j a joiden ei kannata niitä os­taa,
se on heidän kova onnensa". Sit­ten
hän kehui miten hän "omisti oman
talonsa jo ennenkuin meni naimisiin".
Minä en viitsi, _ kommentoida mitään
tuollaisen sydämettömän typeryyden
ja Itsekkyyden johdosta—se ei ole tar­peellista.
Suuren osan canadaläisista
perheistä ei kannata ostaa koteja n y -
i^isten korkeiden hintojen aikana.
Miitta. minä olen vanha, ettähe ovat
yhtä hyviä canadalaisia kuin kontrol­leri
Saimders toi kuka muii yksilö, j o l ­la
on paksu pankkitillkirja. He ovat
olkeutettiija saamaan halpavuokraisia
taloja kodeikseen. Sellainen edustaja,
joka puhuu kuin kontrolleri Saunders
teki, pettää ei .ainoastaan niitä ihmi­siä.
Jotka äänestivät häntä mutta
myös pettää oikean canadalaisuuden.
On aika> että mr. McCullagh j a hänen
itsevalikoimansa kontroUilautakunta
käsittäisi,, että todellinen canadalai-suus
alkaa kodeissa. Tämä tarkoit­taa,
että meidän olisi otettava ymmär­täväinen
kanta' nuorisoamme ja sen
probleemien käsittelyssä, tämä tar­koittaa,
e t ^ he syyt olisi korjattava
jotka kehittävät paheita. Tämä'tar-koltaa
myös asimtopulan poistamista
sekä valistustyötä rauhan eikä sodan
puolesta. Canadan nuoriso on poh­jaltaan
tervettäi Alkäänune tavoitel­ko
mr. McCuUaghn taantumuksellista
piiskaa '—yhtykäämme, uskonnos­tamme
j a poliittisesta kannastamme
ovat päättjmeet.
Aku Korhonen myöskin toivoi, ^ttä
kursseilla kävijät jatkaisivat opinto­jaan
itseopiskellen 'kartuttaakseen
tietovarastOäan' j a siten antaisivat
kaiken tietonsa ja kykynsä C S J :n
toiminnan jä' työrv edistämiseksi ja
myöskin niitten ammattiuniöltten hy­väksi,
joihin kuultmime. ITäin ollen
tekisimme suuren palveluksen koko
työväenluokalle sillä tieto on voimaa
ja sitä me njrt tarvitsemme.
Kurssilaisten keskuudessa oli ylei­nen
mielipide'se, että nämä kurssit
olivat parhaat aikaisempiin kursseihin
verrattuna, sillä luennot ja -^selitykset
ovat olleet mielenkiintoisia vaikka a i ­neet
ovat-olleetkin kuivia j a raskaita.
Kuitenkin niihin on suhtauduttu suu­rella
• halulla Ja innostuksella. - Y l e i ­nen
mielipide on, että tällaisia opinto­kursseja
voidaan järjestää uudelleen
taas ensi vuonnakin sillä-tiedon halua
ilmenee suomalaisten keskuudessa a i ­nakin
täällä lännellä Ja silloin sitä
pitää opiskella kun ihmisillä itsellään
on siihen halua. — R. T. l i .
Arkistonhoitaja kiittää kuaoj BtmeiUe hyvä js
k i n lahjoituksesta. ottoon kaum
Arkisto kehoittaa arkistoa
penkojpaan vanhoja kirjav
Ja tutkimaan löytyisikö seuraavat
jat, joissa on Canadan suomaj
koskevaa ainehistoa:
Siirtokansan kalenteri \-ucsilta
1919 j a 1921.
Kansanvalistusseuran Kalentei
L I V (1924?)
Työväen kalenteri 1910.
Kirkollinen kalenteri 1931.
Jouluviesti 1930, Brooklyn, N.
Juhaimus 1921.
Airue I, 1910.
Säkeniä • X I ; Itammik. 1917. »jotta neljä on k
Canadan Joulu 1933, Montreal oosta kauheasta
un kanssa viider
it kaivantoon
Jos löydätte minkään näistä
joista tai julkaisuista pyydämme
hettämään ne hyväntahtoisesti tiennyt lähties
teellä: Pinnish-Canadian ArdÄt'elost joudut j
P. O. Box 354, Sudbury, Ont.
Ainoastaan täten kutsumme kaii
P C A S P : n seuroja osalltetumaan ji
i ja Snomeas*
jtalvaten muisi
Tyttäre
jnuistamine Pa
kaipaamme 1
POIK
EINO N
MUIST
kditasi tapat
Fkyinasler C
miossa helmiku
jätit äidin k a i ;
ta) päiväkö mielt
,! Se jäänyt o
oinkä suru ja ki
huolimatta, yrittääksemme taata nuo­risollemme
tulevaisuus, joka on raken­tavaa,
yhteiskonnallisesO tuottavaa ja
ennenkaikkea, vapaa sodasta.
KUtos j a hyvää yötä ystävät!
Jack Salo kuollut
Hearstissä •
Hearst, Ont; - r - T. k. 26 p:nä kuoli
täkäläisessä': sairaalassa' Jack' Salo,
joka sairasti jo pitemmäi^ajan reu­matismia.
Hän ^Bskenteli näiUä
Hearstin ympäristön kämpillä, ollen
tunnettu kaikkien tämän paikkakun­nan
suomalaisten keskuudessa. Hä­neltä
jäi perhfe Suomeen.
En tiedä minkälaisella kellolla he­rättäisi
näitä S J : n ' H e a r s t i n osaston
jäseniä, siUä' kaikki näkyvät nukku­van
niinkuin karhut untaan. Pitäisi
ruveta hommaamaan jotain huvia,
että vanhatkin taas nuortuisivat.
Osastomme kokousten pitäisi olla
joka kuukauden toisena sunnuntaina.
Muistakaahan tuUa kokoukseen, sillä
on. asioita joista pitäisi keskustella,
sekä päättää tUl^^viSta iltamista^ — A.
Liikala.
kushiihtoon mikä suoritetaan cs
Whiteflshfn osaston haalilta he]
kuun 20 päivänä. KilpäUtavana
C. Sundholmin Speed-seuralle lali;
tama pokaali. Joukkueiden koi
pano ja hiihdettävät matkat ovat
raavat:
1 alle 14-vuotias poika 1 km; 2
17-vuotiasta poiitaa 3 km; 1 alle
vuotias poika 5 km; j a 2 naista
Ikärajaa^ 1 -km. hiihto.
Hiihto alkaa kello 1 lp. ja koko j
kueen aika lasketaan yhteen,
kueen osallistumisesta olisi hyvi
moittaa Speedin sihteerille niin
kuin mahdollista. '
Kilpailujen jälkeen on C S J :n
lilla illanvietto.
V . - j a u.- seura Speed
E . H i l l , puheenjoht. J. Passi,
Lempi
ith Forcupine
Öttömyys i
issa
BrjnsdL — (AI
lisääntynyt B e l
:ojen mukaan
292,000. EJ
pulakautens
ärä 80,000.
ottaa huomio
perheet, niin
ista kahdeksat
teollisuus bn
;fiisen nousun ,
assa.
— Alaskassa sijaitsevan Mount M c -
Kinleyn hulpi^p korkeus on 20,407 j a l ­kaa.
Hallavahin^ot Pohjois­suomessa
45T,6 iiiilj.
Helsinki. — (S-S) — Pohjols-Suo-men
katokomitea on nyt lopullisesti
tarkastanut hallanvahinkojen laajuut­ta
j a halla-älueiden siemen- jä l a n -
noitetarvetta koskevat tiedot. Halla­tilojen
lUkinnäärä pohjois-Karjalan
niaanviljelysseurari alueella on 2,391,
Keski-Pohjanmaan maan\Tljelysseu-ran
alueella^ 2370,' Lapin maatalous­seurojen
aluedla-1,503, CXilun maata-lousseiua
alueella 12;763 ja Perä-Poh­jolan
maanviljelysseiu^n alueella 4,-
760 eU kaikkiaan 24,287 tilaa.
Hallavähliiigot isanotuilla alueilla
nousfevat kaikkiaan 475 inilj. 591,000
niarkkaan, josta pelkästään Oulun t a ­lousseuran
alueella 306,5 miij. mk.
Äskeinen kranaattionneti
tomuus Suomessa:
Helsinki. — (S-S) — Santaha
kranaatinheitinammiunassa 19.1
pahtimegn ohnettoinuud«i johdo
olevista tutkimuksista oh STT
nut tietää, että onnettomuuskrat
putoaminen ampuma^alueen
on todennäköisesti johtunut eri
heittimen miehistön tfskemistä
naislaättilsesta virheestä. Tämä
rostaan johti eräiden välivaiheu
ja mitä onnettomimpien yhtee
tumien kautta vahingonlaukat
rOimettomuuteen vaiktutaneina
keisinä tekijöinä ovat lisäksi oli
harjoitusalueen ahtaus, epäedull
sää sekä asevelvollisuusajan puutte
Unen pohjakoulutus.
Onnettomuus ön vaatinut toi
kuolonuhrin, sillä vaikeasti haavo
tunut komodori Eino Huttunen
tJt. 22 pnä aamulla Tilkan sotila
raalassa. Mainittakoon, että onnctt
mims tavallaan vaatii kolmekin
lonuhria kommodori Huttusen
kuoltua onnettomuuden aiheuttai
järkytyksestä.
I- Falklandin
saarta.
Allan n
viihtyisä
tarmoa ta
FÄIYÄN PAKINA
"Paksun papan" vuorisaarna
Canadan kansa vallan liitto antaa
kuulla Itseltään, silloin tällöin. Näyt-täf
kuitenkin siltä, että sen piskuisella
jäsenjoukolla on omat vaikeutensa.
Suurella moolia alettu liike ei tahdo
sUsen jännityksen, on ' vaarantanut' k i n ollut Ja neuvoteltuaan asiasta" | ™i**hkään vain kasvaa, vaikka mo-joidenkln
osastojen ja kuorojen kana- i k e r t a a n on vakuutettu, että sen
sa päätti mtisiikklkomitea äsketta»' menestyksötte o n erinomaiaen maape-pltämässään
kokouksäsaan. että seu- \ Canadftssa. Mutta k u n täytyy n l ^ -
raavan juhlan palkka tulee olemaan ; taivuttaa päätään porvariin päin
Suomen herkän mutta suhteeQisesti
Itsenäisen' aseman' ja on saattanut
Norjaani mitä > kti^alUsimpaan' diplo­maattiseen
painostukseen Neuvosto­liiton
taholta .;
betanik. 1 p.
f^3£[^i^y;^e^t^^ ja huolehdittakoon siitä/että ItaSs.-
^ i l i i y i i Ä i d ^ ]a köyhät saavat vähintään $60 vanhuudeneläk-
^ll^^tunkaudessa, selittää esim. LPP:n kansallinen johtaja Tim^Buck.
Walter Lippmann. t Por^ Arthur, Ont. Tämä tarkoittaa suullaan puhua työväoiliikkeestä,
.V I siis. että seuraava CSJ:n laulu- j a « ^ ^ ä ä n ei tahdo oiketo vedellä.
r - • ^Thmjgaf ihmettelevät että mikä laitos
tämä oikein on. .
HuomicHnme kiihtyi tähän laitok-
J*^M^äin4da^^ yleensä on tässä ajassa järjestyneen tyoväen-
> liititeen laumalla. Eännerkiksi tammikuun IpppuptK^MJ^
-iiäpAtstyksen tulokset osoittavat, että 41 pröseUt^
ä kannattaa vaidiuudeneläkkeen myontanusta ^vuotta*
ja 83 prosenttia äänestäjistä^ siis valtavan siHiri eikoimis^,
"kannatttaa \-anhuudeneläkkeen myöntämistä kaikille 65 vuotta täyt­täneille.
Tämä on ainoa ulospääsytie nyk>-isestä tilanteesta ja a i n ^
todellinen toivo \'anhuksillemme. Sen hN^väksi kannattaa toimia ja;
taistella: On \-ain valitettava, että esim: CCFrn kansallinen johtaja
mr.'ColdwelI on valmis kuluttamaan kansakunnan ^-aroja Atlantin
sotasopiimifcsen Ä\-\^ksi ja \-aikenee miltei tykkänään vanhuuseläke^;
kysymyksestä.
seoa äskettäin siksi, että sen Toronton
osasto. Joka meidän tietomme mukaan
on ainoa mikfi edes jolloinkin, yrittää
tehdä'Jotain, oU Järjestänyt tilaisuu­den
jossa Yhdysvaltain, vastaavanlai­sen
Järjestön pomomies Elis Rulkmipn
piti pubeen. /Öfemzne kMtianeet seti-rata
yapaah Samin palstoilta^ hhtä mr.
Sulkanen o n täällä puhellut heimo­veljilleen.
Emme ole päässeet siitä
selville. Vapaa Sana sanoi hänen o l ­leen
"pullean papan". Tämä on tie-'
tysti hyvin tärkeätä, sillä ruumiillinen
hyvinvomti heiäitää porvarissa aina
erikoista kunnioitusta.
Vapaassa Sanassa olleesta selostuk­sesta
saimme .vähän selville mitä
"pullea pappaa oli sanonut. Siinä s a ­nottiin
seuraavaa:
. . Väliajan jälkeen mr. j a mrs.
Heinonen esitti jälleen viulun j a p i a ­non
soittoa j a sen jälkeen piti Juhla­puheen
Yhdysvaltain sucnn^aisen
kansanvallan Uiton sihteeri Elis
kanen, puhuen, sikäläisen kansanval­l
a n liiton tarkoitusperistä, maaHman-tOanteesta
j a niistä vaikeuksista, j o l -
sesta väliahkumouksesta, mikä maa­ilmassa
on käynnissä: Puhetta kuun­neltiin
yleisön taholta mielenkinnolla,
sillä olihan h t o e n puheeijsa tavallaan
ikäänkuin ohjelmajulistus kansanval­lan
liiton tMkoitusperistä »\
Tästä ei saa s ^ ä ä zoitä'hän pn
loppujen lopuksi sanonut. Atomipom­mista
Ja k ä ^ m l s ^ olevasta, yhteis­kunnallisesta
vallankmnöuksesta o l i
miekkonen kuitenkin kertoillut. Vain
sen perusteella mitä Yhdysvaltain
kansanvallanliiton sihteeri on a i k a i ­semmin
maailmalle toitottanut, voim­me
päätdlä millaista sanomaa hän
levitti täällä .poliittisten helinolais-tensa
keskuuteen. —-
Mr. Sulkanäi joukkoineen kulkee
pääasiassa Norman Thomasin johta­mien
iosdemieh 'vahaviedessa: Heidän
mielestään atomipommi on huono y l i ­päänsä;
mutta Neuvostoliittoa -vastaan
h i n maailma <m ajautunut jakaudut-tuaan
kahteen leMih; atomisodan
mahdollisnhl^lfat j a rauhana aikaan­saamisesta
s ä ä siitä yhieiskunnam-käytettynä
se on" erinomainen lÄJiiitti-nen
voimakeino.
Entä käynnissä oleva yhteiskunnal­linen
vallankumoos? Olemme yrittä­neet
seurata miten sosdemit suhtau­tuvat
siihen. Kaikkialla missä sosde-mit
omaavat suurempaa vaikutosval-taa
jä ndssäyhteiSkunhsftlineh Vanan-kumous
ott kypsymäsa. siellä kapita­listit
turvautuvat "sosdemien palvelu
seen sen estämiseksi. Vai voilco
väittää ^»siperustaita*' että esim.
men sosdemit edistävät yhtei
Ilsen vallankumouksen kehitty
Eikö Britanniassa Bevin edistä
imperialistista politiikkaa kuin
aikaisemmin Churchillin hallitus? ]
kö Leon Blum, ole liittoutunut
kian porvariston kanssa maansa
lainkumoukseliää volniiia vastaan? 1
tä täällä Canadassa ccf rläiset Mo
Ja Ifillard? Onko se työväenliik
voimistuttamista -kun ryh^b^tään :
Joittamaan omaa imibnististä liike
kuten viimeksönainitut tekevät?
Palatkaamme kuitenkih alussa
nltsemnamme kitavaan järje
Olemme nikntgpmmin saiiDneet. ec
suinkaan kansanvallan liitolla
dassa tule olemaan suurta mene
E i sittCTkäan vaikka profeettoja
jeteitaisiln tänne nmualta.
demokraattinen liike kaikkialla
ruvennut näivettymään koska
set ovat huomanneet sen kapit
nöyräksi apuriksi.
Me voinune cdettaa, että spoin
löin kuulemme tästä kltinrasta
töstä; joka et tule koskaan
mään saureihpaa ropli^.- eonadans
maläistoi keskuudessa: — UotL
Emmi ja I
Laila ja U:
perhei
Toini ja F
perhei
Saara ja /
Aino ja L;
Aino ja A]
Röngät
Allan, Tei
K . T i l
Elma, Ida
Lempi Ma
Aune ja <
perhe
Allan, Ms
Johns
Beaver 1
Haluan li
boUe siitä
tanimilnran
Kiitos ra
Aino Koske
vat osaa ts
Tämä toi
Beaverl