Vapaus, January 24, 1950

              Sissit toimivat edelleen myös Malai-jissa
ja iPilippimeillä
Batavia. — Maanantaira ijcd ; i .
tetiiin, että vastaperustelun Indo­nesian
Yhdysvaltain hallitos r y h ­tyy
nyt yhdessä hollantilaisten
kanssa taistelemaan indonesialai­sia
sissejä T a f t a a i L Sissien sanot­tiin
ryhtyneen hyökkäämään' läti­si-
Jaavansa, j a vallanneen osan
Bandoengin kaupungista.
Hollannin anndjan erään enti­sen
kapteenin sanottiin johtavan
sikäläisiä sotajoukkoja, joihin on
liittynyt nun. Hollannin: armei­jasta
karanneita sotilaita.
Singapore. — Britliläisen armeijan
Intialainen Gurkhaosasto tappoi sun­nuntaina
vähintään 22. kommunistia,
mm. kolme naista, yllättäesSään erään
40-henkisen sissiryhmän suoperäisessä
viida^iossa viiden mailin päässä L a b -
risista Jchoren valtiossa.
Sissit yllättivät pohjols-Malaiji«£a
erään brittiläiJEen poliisiosaston, jol­loin
muuan brittiläinen kersantti ja
ECitsemän malaijilaJsta poUisia siu:-
mattiin. , .
Gurkha-osaito oli jahtaamassa n i i ­tä
sissejä, jotka ovat toimineet Labrl-sin
alueella viimeiset 18 kuukautta.
Sissit taistelivat vimmatusti kaksi
tuntia ja pakenivat sitten taajaan
viidaikoon. •
Manila. — Flllppiinein hallitus i l ­moitti
maanantaina, että sen poliisi­joukot
ovat tappaneet tolstakymmsn-tä
"kommunistista sissiä" kahakoi-dessaän
kapinallisten kanssa- ,
SUOMEN LÄHEOCYSTÖ
LEGATION OF FINLAND
140 WeUington Street»
Ottava, Ontario.
PnheUn 6-2389
FINNISH S T E A M BATHS
56-58 Widmer Street
Toronto, Ontario
M I E H E T :
Keskiviikkona ja torstaina 3-12 Lp.
Perjantaina 1-12 i.p.
Lauantaina 1 i . p . - 2 a.p.
Sunnuntaina 8 a . p . r l i.p;
NAISET:
Keskiviikkona j a torstaina 3-12 i.p.
Perjantaina ja lauantaina 1-12 i.p.
PUHELIN EL. 2571
New Delhi. — Canadan ulkominis­teri
Pearsoii sanoi sunnimtatnä, että
Canada on saattanut ylittää vähän
voimavaransa luvatessaan taloudel­lista
apua toisille maille.
Pearspnilta tiedusteltiin lehtikonfe-renssissa
miten Canada edistää etelä-j
a kaakköis-Aasian taloudellista k e ­hitystä,
jota varten tehtiin suunnitel­mia
coinmomvealthin maiden ulko­ministerien
konferenssissa Colombos­sa.
.. .-.i^sg
Canadan ulkcmihlsteri, joka saapui
tänne sunnuntaina Karachista, sanoi
Canadan tehneen j o sitoumuksia At­lantin
paktm maiden avustamista
varten.' Hän sanoi, että Canada on
suhteellisesti kansalilstulojensa perus,
teellä avustanut toisia maita aivan
yhtä paljon kuin Yhdysvallat on
avustanut niitä.
Pearson ei tietänyt siitä voiko C a ­nada
avustaa Colombon suxmnitelmien
toteuttamista siinä määrässä kuin
Australia tai Uusi Seelanti. Hän s a ­noi
tekevänsä päätöksen "kommu­nistien
K i i n a n " timhtistamisen kysy­myksessä
palattuaan Ottavaan. Hän
sanoi tuon päätöksen "riippuvan osak­si
siitä mitä Canadan valtuuskunta
sai tietää Colombossa, missä siitä
asiasta käytiin: suorasukaista keskus­telua".'
/Associated Press sanoi Pearsonin
arvelleen, että Canada saattaa t i m -
nustaa K i i n a n kansanhallituksen en-'
nenkuin Yhdysvallat tunnustaa sen.
Vastatessaan erään lehtimiehen ky­selyyn
Pearson sanoi: "Canadan asen­ne
ei riipu ivashingtonin päätöksestä,
enkä minä sano täten arvostellakseni
Washingtoniä."
TULI
KOHMtffilSTIEH LENINIIilSEKSI JOH-mm
mmm smm
Kirj. A. T, HILL
« Sadat tuhannet käyttävät vuosittain
RUSCI TREATMENT STOMAGH REMEDY-lääkotl^
Oletteko seuraavien tautien ja kipujen u h r i : mnpitaudin.
ruoansulatushäiriöitten, maksavian, sappi- tai keltataudin^
lUATMtKT
« r b M A O i
HKMKDT
tunnetteko turvotusta aterian jälkeen, painostavaa taiasUa r i n ­tanne
alla, kipua kylkiluittenne alla, selässänne, vatsanne o i ­kealla
tai vasemmalla puolella, epätavallista happoa vatsas­sanne,
tunnettekp kipua munuaisissanne tai virtsarakossanne,
eristävätkö sappenne'tai virtsatiehyeenne vieraita aineksia,
tunnetteko katkeraa,-ja hapanta makua suussanne, pääkipua
tai huimausta, ruokahauh puutetta, kärsittekö peräpukamista
epänormaalin vatsanne toiminnan takia, t a i tunnetteko reu­maattista
pakotusta? Älkää odottako huomiseen — viivyttely
on vakavaa — vaan kokeilkaa paikalla R U S C I TREATMENT
STOIVXACH REMEDY-lääkettä j a ottakaa sitä teelusikallinen
ennen jokaista ateriaanne j a fflennessänne levolle, valtiaak­senne
enempää vakavaa sairautta. Jos viivyttelette, on parhaimmankin
lääkkeen käyttö mahdollisesti liian myöhäistä.. RUSCI TREATMENT
STOMACH R E M E D Y poistaa epänormaalin kaasun j a vieraat aineet vat­sasta,
.sapesta, munuaisista, virtsarakosta j a virtsatiehyeistä, jonka jälkeen
olette menossa kohti parempaa terveyttä. Jo. ensimmäinen pullollinen
antaa tuloksia. Hinta $6.00 pullollinen postimäkauineen.
Salva, jonka miljoonat tautevat
MIZARH-SALVAA
Vaivaavatko teitä reumaattiset-, nivel- sekä lihas-pakotukset
tai kivut, selkäkipu, kivut olkapäissä tai
lapaluissa, jäykkä niska, kipeät käsivarret, kyynär­päät,
ranteet, kipu tai kylmyys rinnassa, luuvalo,
lannesärky, kipu polvissa, nilkoissa tai muissa jäse­nissä,
jalkojen kylmyys tai tunne, että muurahai­set
kävelisivät Ihon j a nahan välissä? Käyttäkää
MIZARH-SALYAA, ainoastaan aikuisille. MIZARH
- on vastaärsyttävä salva, mikä vetää märkää sisältä­viä
näppylöitä ihon pinnalle ja siis heti ensimmäisen
käytön jälkeen lievittää reumaattisia pakotuksia ja
kipuja. Mitään tämänkaltaista salvaa el ole markki­noilla.
Tölkki salvaa kestää teille pitkät ajat. Käyttäkää sitä vain kerran
seitsemässä päivässä. Hinta on nyt $5.00 tölkillinen postlmaksuineen.
Myydään teidän paikallisessa rohdoskaupassanne kautta Canadan. Jos
heillä ei ole varastossa, n i i n kirjoittakaa suoraan meille. Emme lähetä
jälkivaatimuksella (COD).
Huom! Einme lähetä mitään lääkkeitä ulkopuolelle Cänadaä:
559 BATHURST STREET TORONTO 4, ONT. CANADA
' P o r t A i t h n r . — K a k s i vnöslSymmen-tä
sitten joUoin Ööck o l i yksi C a ­nadan
kommtmistien joiitajista. ercei
T im motista mtiisfa siinä etttä sien l i ­säksi
e t i ä h Ä i aU ahkera j ä r j e^
inltslja. Johtava unionisti ja tftxttera
järjestäjä, häii oli myös sämaHa väsy­mätön
maridiaisinideh öpi^eiija^
teUjä, tutkija ja opettaja.
Canadan kommuhistieh lehiniläisek-si
johtajaksi höuslTitn Buck siten, e t ­tä
kykeiU ahtamaan teoreettista Ja
käytännöllistä Johtoa paremmin kuin
kuin toiset, että, hän Iqrkenl autta­maan
oikeaan osuyieh vaistausten löy^
tämisessä silloin kuin työväenluokan
jobtavsih i n q ^ a i s ^ puolueen eteen
tuli vakavia imrhäappeja. Jotka hor­juttivat
oikean ,^en valintaa; hä.h k y ­keni
johtam^aBfimolufeeri selvffl^^ tals-teluraitellle.
.
Tässä kirjoituksessa tyydsnti väih
lyhkäis^ti i^tiä^taääh muutanila
pääi^symyksiä joissa T im Buekin JOh-to
auttoi puöltleemme kehittjmiilstä
kykeneväksi Canadan työväenluokan
historiallisen taisteltin Johtajaksi —
sosialisiinln saÄvtittaihidseksl.
CSJ:N OSASTOJEN KOKOUKSET
CSJ:n Wanapin osaston kuukau­sikokoukset
pidetään jokaisen
kuukauden viimeisenä sunnun­taina
klO' 1 lp. osaston baainia.
Sihteerin osoite: Voitto Lehti,
Wanup, Ont.
CSJ:n Hearstin.osaston kuukatisl-kokoukset
pidetään jokaisen kuu­kauden
toisena suimuntaina k lo
2 i p .
CSJ:n Sprncedalen osaston No. 30.
kuukausikokoukset pidetään Jo­kaisen
kuukauden ensimmäisenä
sunnuntaina keUo 2 i p . Johto­kunta
kokoontuu tuntia aikai-semmin.
CSJ:n Port Arthurin osaston k u u -
J^usikokoukset pidetään jokaisen
kuukauden ensimmäisenä keski-
. Mikkona k l o 7 illalla, 316 Bay St.
Johtokunnan kokoukset pidetään
jokaisen kuukauden viimeisenä
keskiviikkona klo 7 illalla samas­sa
paikassa. Kirjeenvaihto osoi­te:
A. K a r i , 71 N . Kenogaml Ave.,
Port Arthur, Ont.
CSJ:n Toronton osaston varsinai­nen
kuukausikokous pidetään j o ­kaisen
kuukauden ensimmäisena
niaanantaina kello 8 illalla osas­ton
huoneistolla Don-haalllla.
CSJ:n Timminsin osaston kuukau­sikokoukset
pidetään Jokaisen
kuukauden ensimmäisenä sun­nuntaina
k e i l a ? Ulalla.
CSJr:n Sndbnryn osaston kokoukset
pidetään Jokaisen kuukauden en-slmmäisehä
simnuntaläa. P u ­heenjohtaja
Oscar Männistö, s i h ­teeri
Hilma Mäki. osoite Box 354,
Sudbury^ Ontario.
C S J : n Vanconverin osaston No. 55
k u u k a u s i kokoukset pidetään
Cllnton-haalilla Jokalseä kuu­kauden
toisena sunnuntaina k lo
2 i.p. Johtokunta kokoontuu
puolitoista tuntia alkaisemmlitr
C S J : n Kapnsfeasingin Osaston k o u -
kausikokoukset pidetään Jokai­sen
kuukauden toisena sunnun­taina
klo 2 i.p.
C S J : n Sanit Ste. S b r i e n osasto
No. 5 työkokoukset pidetään Joka
kuukauden ensimmäinen Ja k o l ­mas
sunnuntai osaston omalla
talolla, 321 John St., alkaen k l o
8 Ulalla.
C S J : n Tai d'Orin osaston kuu­kausikokoukset
pidetään Jokaisen
kuukauden ensimmäisenä sun­nuntaina
klo 2 I.p. Sihteerin
osoite: Lempi Ojanen, Box 856,
Vai d'Or, Que.
CSJ:nBeaTer Laken osaston ktra-kausikokous
pidetään Joka kuu­kauden
kolmantena simnimtatntt
klo 1 päi^^llä osaston baalUla.
KlrieenvaUitaJan osoite: W i n .
Rönkä» R . B . 1, iVorthingtpii. O a t .
Ensimmäisen maaUmansodan Jäl­keen
maailman mitassa kapitalistisen
raliapääoman vbiniat käyttivät kaik­kia
keinoja väkiinhuttaakseen kapita­lismin,
iäuitk toiselta puolen Euroo­pan
kapitalisnil horjui kaikkialla ja
Neuvostoliiton muodostaminen rikkoi
imperialisiolh rintaman j a johti siellä
sosialismin rakennuksen tielle. T a ­loustieteilijäin
täytyi yleensä myöntää
että kapitalismin yakiintumihen o l i
vain osittaista, j a työväen kömmunis-tlnen
liike totesi tämän "vakiintumi­sen"
hyvin tilapäiseksi. Tässä tUän-teessa
sodassa rikastunut Amerikan
Yhdysvallat Jakoi luottoa Ja lainoja,
samalla kun itsessään Yhdysvalloissa
tapahtui suunnaton pääomien kediit-tyminen,
sijoituksien lisääntyminen
ja luoton laajentuminen. Se vyöryi
myös Canadaan. -Tämä synnytti sel­laisia
harhakäsityksiä, että jotenkin
Yhdysvaltain - kapitalistit Ovat löytä­neet
jatkuvan vakiintumisen Ja " h y ­vän
ajan" salaisuuden. Siinä tilan­teessa
työväen unioliikkeen Johdon, t a ­holta
Jumaloitiin "fordismia" j a y l e i ­semmin
omaksuttiin käsite "Amerikan
erikoisasemasta", jonka ihukaan k a p i ­talismin
talouspulat eivät vaikuttaisi
muka täällä.
Tämä "pysyvän hyyinvoiimin" har­haluulo
tutntkeutui YhdysvaUOissa
marxilaisen työväenliikkeen rivelhin-k
i n "lovestonelaisuuden" Ja Cahadas.
sa "macdonaldilaisuuteen", 'halolais-suuden"
ja "trotskUäisuuderi" nimillä,
j a ne synnyttivät perääntymismielia-loja;
Vaikka Yhdysvalloissa vallin­neessa
monivuotisessa "biiumikaudes-sa"
oli jonkinlainen perusta tämän,
harhakäsityksen vahvistumiselle, nUn
todellisuudessa oli -tämä kansainväli­nen
suunta. Joka ilmeni oikelstolaisuu-tena
j a trotskilaisena "vasemmisto­laisuutena"
j a siis epä-marxilaisena
teoriana. Trotskilaiset eivät uskoneet,
että sosialismia voidaan rakentaa
Neuvostoliitossa. He eivät hyväksy­neet
leniniläistä oppia laajojen de­mokraattisten
voimien yhtenäisyydes­tä
demokraatian puoKistainiseksi his­toriallisena
taisteluna, jonka yhtey­dessä
sosialismi voi voittaa niissä
maissa missä voimasuhteet kehittyi­vät
proletariaatin ja sen Ulttolaisten
valtaannousulle mahdolliseksi. K i e l ­täessään
nämä kaksi sosialismin voi­ton
perusehtoa-, trotskUaiset ajautui­vat
perääntymis- Ja tappiomielialöjen
valtaan. He turvautuivat -vasemmis-tofraaseihin,
siten Palatakseen Jarru-tussuuntansa-
Ja ejpäluottamuksensa
sosialismin rakentamiseen. He vääris^
telivät Marxin' Ja l e n i n i n opetuksia.
Trotskin virheelliset teesit, että t a -
lonpoikaisto dn klertämättömäsil
taantumuksellinen yhteiskuimalllnen
voima. Johti heitä kieltämään prole­tariaatin
Jai taloniKäkaistoh lujan Ja
lujan fä kestävän liiton mahdollisuu­den
Neuvostoliitossa sosialismin rä-kentanaisessä.
Koska he eivät kyen­neet
ymmärtämään yksinkertaisen t a ­varatuotannon
stihteita-käi^italismln
Ja kuinka se..kasvaa käpitialisilsejcsi,
he väittivät että NeurostoUifon Koni-'
munistiseApubluMn tulisi kehittää
vain yksinkeiiaista. ihUutustuotäntoä
eikä pyrkiä xhaatalouden koUektilyi-soimiseen
Ja tuotannon .koneelHstutta-
^mteeen. Trotskilaiset UetsotVäi. epä­luottamusta
sosialistisen talouden Ja;
sosialistisen kulttuurin rakentamiseen
nähden sflloih takapajuisessa Netn^os-toliitossa
Ja tuTväutuiväi vaseiuiAisto-lalseile
sointuvaan kiihotukseen maa­ilman
vallankukuohiotiksesta. Ja he J u ­listivat
Neuvostoliiton p o l i t i l k a n j a a n -
tumuksellisekd.
Historia Ja neuvostokansan yhtenäi­syys
on naulannut häpeäpaaluun
kummankin näistä epä-marxilaislsta
•teorioista".
Samoilta perusteilta canadaJaiset
trotskilaiset tuomitsivat K i i n a n talon­poikain
vallankumouksellisen roolin
j a Kiinan KonummMisen ptio-lueen
toiminnan sen johtajana.. Se,
että käytäntö on armotta todistanut
heidän olleen väärässä, ei VaUcuta
trofskUaisiin ^ l i t a j i i n vieläkään, sillä
he ovat ajautuneet vastavallanku­mouksen
ja MiäaliBfiifn vihollisten l e i ­riin.
•
suuntaa vastaan, meidän puolueemme
Tiiis Buckin Johdolla suoritti suurim­man
teoreettisen edlÄtyksen.' saoä a i ­kana
kun Jäsenmäärä laski "pysyvän
hsninvöiimin" harhakäsityksien vuok­si.-
meUän liikkeenune ^kobOtti oman
poliittisen tietoisuutensa korkeam­malla
j a siten' injitti työväen luokka-talsteluliikettä.
Kiihkeän teoreettisen
t ^ p p a i l u h pyörteissä jouduinune te-keeoään
kaikkea sitä mitä Lenin oU
korostanut pääasiaksi; se oh käyttä­jiään
mantilaisuntts toiminnan op-paanar.
Tänä aikänä kOnuntmtstit r a ­kensivat'
unioita tärkeillä Joukkotuo-taiinon
aloilla, jotka ennestään olivat
järjestymättömiä, mutta' nyt ovat työ­väenliikkeen
voiiiaan lähteitä. Pyrki-ess&
imie Järjestymättömäin järjestä-niiseen
j a yhtenäi]^t«en kaikkien
työväenliikkeen eri ryhmien välillä.
Taistelussa näitä kahta efja-maii-puolueemme
muodostui; liikkeeUepäne-
-väksi voInMtksI laajan federaalisen
työväenpuolueen rakentamisessa, jo-,
ka Canadian LahOr Pärtyn muodossa
yhdisti Cahädah unioliödceen yhtenäi­seen
itsenäiseen poliittiseen toimin­taan,
kurnia A E L : n täantumusjohtö
aiheutti sen-hajoamisen.
Trotskilaiset Ja iovestohelalset har-havlrtaukset
pakolttivat meidät tut­kimaan
marxllaifeuutta. Tim Huckln
Johdolla käyty taistelu väsemmisto-fraasailua
vastaan (jolla trotskUaiset
verhosivat jarrutustolmlhtansa) johti
meidät hakemaan perusvastauksen sii­hen
väitteeseen, että "sosialismia el
voldä rakentaa yhdessä naaassa"; Tä­mä
johti meidät tutkimaan Leninin
Opetuksia: inii^rlallsinih aikakaudesta
Ja sUtä löytämään sen tosiasian että
Lenin tarkoitti epätasaisella talou-deUlsella
Ja poliittisella kapitalismin
kehityksellä Juuri sitä, että nyt el ollut
enää oikein pitää sosialismin puolesta
taistelun lähtökohtana vanhaa käsi­tettä,
että sosialismin voitto tulee ja
voi tulla vain useissa edistyneimmissä
maissa samanaikaisesti. Me tulimme
ymmärtämään Leninin opetuksen, että
yllänialnittqjen niuutosten vuoksi so­sialismi
saavutetaan yhdessä t a i use­ammassa
sellaisessa maassa mikä on
heikoin lenkki kapitalistisessa järjes­telmässä.
Edelleen Leninin opetuksen
mukaäii sosialistisen vallahkiönouk-seri
voittaessa yhdessiä mäassa.työläis-teri
tehtävänä siinä maassa on iialten-taa
talous sosialisiniksi j a maaUn^an
muiden ihäiden^>ommupLlstlen tehtä­vänä
oli herättää kaikkj edistyksen
voimat tukemaan sosialismin rakenta­j
i a . ; ' : •:, ...';•;.-.•
^laiden seikkojen oikein, ymmärtä­misen
selvfentämiseliä meidän puolu­eemme
lisäsi pnma märxUaisuuden opr-pia
käsittähiistä nykyhetkeä yastäar
vaksi. . Me pääsimme ehsikcrran täjjr-sin
ymmärtämään, että Canada niyös
pii imperialistinen valtio. Tätä seik­kaa
enime käsittäneet ennen, ja ulko­puolella
meidän puolueemme sen k i e l ­täminen
oli ylinen. Tämän kysymyk­sen
tutkiminen pakoitti meidät tutki­maan
lakia kapitalistnin kehityksen
epätasaisuudesta j a se pakoitti meidät
hakemaan tosiasiat, jotka osoittivat
että Leninin korostamat imperialismin
kaikki piirteet olivat luonteenomaises­ti
nähtävissä Canadan kapitalismis­sa.
Canada oli osallisena maailman
orjuuutettujen Ja ryöstettyjen kanso­jen
rosvoamisessa siten, että meidän
maamme monopollstit olivat osakkai­na
suurissa kansainvälisissä kartelleis­sa
j a Canadan suiui>ääoma myös osak
kaana brIttUälsen valtakunnan siirto-maakansojen
ribtoon. SHrtomaa-sse-mastaan
oVi Canada siirtynyt impe­rialistiseksi
valtioksi, pienemmäksi
osakkaaksi brittUäisessä imperialisr
tnlssa.
Canadalairien 1 o v e s tonelaisuudcn
johtaja MacDonald yritti selittää*
"Talouspulaa el tule Canadassa, kos­k
a YhdysvalloUla o n biljoonia sijoitet­tavaksi
Canadan suuriin rikkauksiin,
n i i n Canada nauttii pakostakin: l a a ­jenevaa
hyvinvointia huolimatta siitä
öUtä tapahtua munaUa." TOmän k u ­moamiseksi
Ja tilanteen todellisuuden
osoittamiseksi T im Buekin johdolla
jouduimme tutkimaan kapitalistisen
tuotantotavan liikunnan lakien vallas­sa
Canadan kapitallsimia sen sijaan,
että ennen oUnune käyttäneet esi­merkkejä
Englannnlsfca Ja muista E u ­roopan
maista. Täten havaittiin että
koska Canada d l l muuttunut imperia­listiseksi
valtioksi, oli maan talous
myöskin kulkenut sille asteelle, jo£sa
suunnattomat inflatiovoimat verhosi­vat
pankkiluoton laajenemista ja
teehnäisestl Jatkettua teollisuuden
laajenttunista ulkomarkklnoita varten.
Koska "buumikausi" Canadassa oli osa
maallmantUanteesta. eikä erillinen,
Canadan talous näinollen oli hyvin
ho-kkä kaiklUe maaUmantilanteen
muutoksille. Näin kne voimme osoit­taa,
että Canada ei voi kiertää ajqt-taista
kapitalismin talouspulaa, mut-ta^
ennakkoehdot olivat Jo ilmeiset pu­laan
kehittymiselle Canadan taloudes­sa
keväällä v. 1929, j a siis pulan k e ­hitys
tulee ;hopeistumaan. Näinollan
Suomalaisia elokuvia
St. Gatharinesiin '
St. Catharines. — St. Catharlnesin
Ja ympäristön Suomalaisten huomioon.
Jotain erikoista on tulessa paikkakun-naller
Minun tietääkseni täällä ei ole
näytetty suomalaista elokuvaa. Tällä
kertaa nlita tulee kaksi, kuuluisa J u ­hani
Tervapään "Juurakon Hulda", j a
"Niskavuoren nuori emäntä". Allekir^
Joittaneen tiedossa el ole missä jär­jestyksessä
ne esitetään. Ehsinunäii
nen ilta on tk. 26 p. Ja toinen oh 30
p:nä. klo 8 Ip. Ukrainalaisten haäliUa,
85 Haynes Ave. Kaikkia ympäristön
suomalaisia kehoitetaan pitämään
mielessään; yllämainitut illat; Näytel­mät
ovat katsomisen arvoiset, tiedän
sen, sillä olen nähnyt ne kummatkin
mutta siitä huolimatta yritän saada
itseni - sinne oa etupenkkiin kuten
\'anhassamaa£sa, että etupenkkiin,
maksaa mitä m a k s a a ! - ^ U . H .
uuden
vuosen
marxUaisuus Canadassa selveni ei a i ­noastaan
oppina, mutta se tuli l u ­jaksi
tieteelllsekei tekijäksi Canadan
työväenliikkeessä. "Pysyvän hyvin­voinnin"
j a "fordisznin" harhasuunti-en
hämätessä me olimme kyenneet
oikealla tavalla antamaan oikean v a -
röituksoi Canadan iydväetililkkeelle
Ja. osoittamaan mjcrktt talouspulan t u -
Port Arthur. — Vuosi on taas me­nossa
uutta kiertokulkuaan j a näyttää
että el se ainakaan «eUle työläisille
ole alkanut lupaavalla tavalla sillä e n ­sinnäkin
on kylmyys ollut ihan huu­tava
joitalciri päiviä ja melkeinpä jou­lusta
saakka, joten se koettelee köy­hän
miehen kukkaroa ostaessaan läm-mitysaineit|
i j a vahvempia pukimla i t ­selleen.
Vaan on siinä vielä sitten y k ­si
puoli, että millä ostat sillä monen­k
i n on matti pussissa ja sen on saanut
aikaan työttömyys. Jota täällä meidän
kaupungissamn^ ainakin tällä kertaa
ttmnetaan. :
Metsämiehiä ei tosin ole montaa
kaupungissa kerrallaan mutta he
kulkevat paikasta toiseen Ja etsi­vät
työmaata jossa voisi jonkun verran
pysähtyä ja ansaita edes niin paljon,
että kyytinsä ja samoin ruokansa.
Kyllähän sitä edellä kaupungin vaa­lia
taas puhuttiin sekä suurista töistä,
että muistakin hyvyyksistä ja niin sit­ten
taas kävi, että työläiset koettivat
yhdessä herrojen kanssa äänestää näi­tä
entisiä mahtimiehiä virkaan luu­lossa,
että kyllä tässä saamme hyvää
kuin kerran luvataan. Nyt nousee v a ­lot,
vedet j a verot tietenkin, vaikka ne
nousivat viime vuonnakin melkein
puolella. - Mutta voihan niitä nytkin
nostaa sillä ei ne kalkki ihmiset sitä
huomaa miksikään vaan maksavat
nurkumatta.
Entä muut elämän välttämättömät
tarvikkeet. Kahvia esim. nostetaan
melkein joka päivä ja se on ollut vielä
tähän asti köyhänkin Ihmisen vlrvo-kejuOma
mutta kai siitäkin kohta täy­tyy
luopua sUIä se alkaa kuulua ylelli­syys
tavaraksi, joten köyhän on paras
tyytyä^ veteen ja unhoittaa kahvin
maun kerrassaan sillä hinta kahvi
paunalle lähentelee jo kohta dollaria.
Se mikä on laskenut hintaa on kanan­munat,
mutta niitähän tuottaa far­marit
j a kanojen kasvattajat, joten
farmari saa antaa jo monta tusinaa
munia ennenkuin saa osteltua itsel­leen
kahvipaunan, joteli se ei näytä
elämän jokapäiväisten tarvikkeiden
saanti yhtään valoisammalta maalals-väelle
kuin kaupungilaisellekaan. A i ­noa
hyvempi puoli on farmarilla, että
hän saa kylmän talven varalta läm-mitysaineita
metsästä, mutta kaupun­kilaiset
kun joutuvat estämään kai­ken
niin oiipa siinä katsomista mo­nelle
perlieelle miten mennään tämän­k
i n talven yli kun vielä perheen huol­taja
oh työttömänä.
Vaikka elämässä on niin paljon nur­jaa
j a korjaamista parempaan hiin
sittenkin monet Ihmiset eivät ota sitä
vakavalta kannalta ja etsi tietä pa­remman
elämän .saavuttamiseksi. Mei­tä
suomalai.-.i.^ikin cn fäällä Port A r t -
hin-itsa J.1 tiiciä y.Tipäristöllä tuhansia
Ja olisi mcnta mahdollisuutta yhdistää
järjestöjen toiminnat valtaviksi, että
voitaisiin joukolla esittää parannuksia
elämäämme mutta monen kerran kuu­lee
sanottavan, että el se kannata toi­mia
Ja ei kannata kuulua järjestöihin,
sillä onhan se nähty, että ei mitään
ole saatu muka aikaan vaikka -vuosi­kymmeniä
on yritetty j a niin tuudi­tetaan
itsensä siihen uskoon, että odo­tetaan
vain kyllä tässä aika taas para­nee.
Onpa meillä niinkin tyhmiä Ihmisiä,
Jotka sanovat, ettei tässä ennen tule
parempaa kuin täytyy tulla .sota, niin
taas riittää työtä ihmisille. Miksi
meidän pitäisi alkaa uudelleen hävit­tämään
maailmaa, jcka juuri on eh­ditty
jossain määrin kokoamaan vii­meisen
hävityksen jälkeen Ja voidaan­ko
tämä maailma koskaan sillä kor­jata,
että tapetaan ihmisiä, uhrataan
taas kypsynyt nuoriso uuden vcrilci-
Jack Näki kuoli
Dauphinin sairaa­lassa
tk. 12 pnä
Rotketon. Man. — Jospa taas pit­kästä
alkaa piirtäisin Jonkim rivin
tämän paikkakunnan riennoista. Talvi
ph joulun jälkeen ollut yhtämittaista
kylmää j a näyttää, että pakkasherra
aina vain kiristää otettaan. lUkentel-
Ien joinakin aamulnir 50. asteessakin
C S J : n palkallisen osaston );okouksla
on pidetty säännöUisesti Ja. käsitelty
sille kuuluvat asiat. Näin talven a i ­kana
pidetään kokoukset eri Jäsenten
taloissa. Siis muistakaapa saapua Jou­kolla
Paul Johnsonin asunnolle h e l -
mlk. 5 p:nä.
„• Kuolema vieraili taas keskuudes-fsamme
yleden mukanaan Jack Mäen.
Hän kuoli Dauphlnln-sairaalassa o l ­tuaan
siellä kuukauden päivät. Hän
kuoli tk. 12 p:nä ja haudattiin 15 p:nä
Vainaja oli syntynyt v. 1874 Halkolan
talossa Kauhajoella Wäasan läänissä
ja hän tuli Amerikkaan y l i neljäkym­mentä
vuotta sitten, ottaen "home-steadln"
täällä v. 1916. Hän oli jon-kun
alkaa myös Saskatchewanln ja
Ontarion metsäkämpUlä. Vainajalla
el tiedetä olevan ketään omaisia tääUä
Canadassa. Keveät mullat haudallesi,
Jack.
Uusi ajanmukainen koulu rakennus
on valmistumassa enslkuun alussa
käytäntöön. Siinä onkin tilaa viidelle
eri luokalle.
Kaksi tuhoisaa tulipaloa on ollut tä­män
talven aikana. Ensin paloi isoin
rakennus, autotalli Ja uudenvuoden
aattona paloi leipomo.
Toivon onnekasta uuttavuotta kal­kille
Vapauden lukijoille! — A . M .
1 sanoo
Kiinan punaisten
Toronto. — Yhdistyneen kirkon lä­hetystyöntekijä
Powllngl8sä länsl-Kll.
nassa, Rev. Norman MacKenzie, cn
lähettänyt täkäläisille ystävilleen k i r ­jeen,
jossa vahvistetaan edelleen sel­laiset
tiedot, että konununlstlen Jou­kot
ovat käyttäytyneet erinomaisen
hyvin valtaamissaan kaupimgeissa.
Rev. MacKenzie sanoo, etteivät
kommunistien joukot ole tehneet ryös­töjä
missään. Joukkojen keskuudessa
on hyvä kuri, ja niiden saavuttua
Powlingiin ryhtyivät kaupungin asuk.
kaat heti seimistelemaan . sotilaiden
kanssa.
Hän sclcstaa edelleen, että sota­väki
maksaa tavalliset hinnat kai­kesta
siltä mitä se tarvitsee, eikä
ota mitään lahjuksia keneltäkään.
Se ön myös armelias vankeja koh­taan
j a osoittaa kohteliaisuutta n a i ­sille.,-
; ;
Koulujen johtajat kutsuttiin a r ­meijan
komentajien puheille ja ke-holtettiin
vain jatkamaan koulujen
toimintaa. EJntislä oppikirjoja käy­tetään
vielä nykyään, mutta uudet
koulukirjat hankitaan uuden hallituk-sen
tolinesta. Lähetystöntekijäln sal­litaan
Jatkaa työtänsä, mutta kaduil­la
saarnaamista ei .sallita. Hartaus-menoja
saadaan toimittaa Ja suorit­taa
henkilökohtaista käännytystyötä.
Ovatpa kommunistit keholttaneet
työläisiä jakamaan kl-lstUllstä k i r j a l ­lisuuttakin
potilaille sairaaloissa.
Tiistaina, tammik. 24 p. — Tuesday, Jan. 24i;J
Katsomista!
South Porcupinen v.- ja u.-seura VIESTI^
—; järjestää —
Sunnuntaina t.k. 29 p:nä, alkaen klo 2 i.p.
Pohjois-Ontarion v.- ja u.-seurojen välinen viestinhiihto.
Lahto-ja päätepaikka osaston, haalilta.
HIIHTOJEN PÄÄTTÄJÄISILTANA
Samana iltana, alkaen klo 8 ilialla
Monipuolinen ja arvokn» ohjelma, johon kuuluu soittoa, lauluja
tansseja ja voimistelua seka l-naytoksincn huvinäytelmä
"KIRJAKAUPASSA"
K i r j . Agapetus
HENKILÖT:
Avara, kirjakauppias . . . .
Elena, hänen tyttärensä .
Risto Rothula, ylioppilas
Tukklla. maalalspomo •..
EsrrrxJXT:
EmiltPakka
Aune Kemppainen
. . . . . Mauno Sorsell
Yrjö O ja
Tervetuloa htthtoihm ja paattajahtltammn! i ; J
V.- J A U . - S E U R A V I E S U ;
Isä Duffy puhuu suuressa rauhan­kokouksessa
Montrealissa tk. 27 pnä
Montreal. — Montrealin Rauhan­neuvosto
pitää yleisen rauhankokouk­sen
perjan'ai-lUana, tk. 27 p:na Car-penter's
Hollilla, 3580 St. Lawrence
Blvd., Montrealissa.
Puhujaksi tiihän tilaisuuteen saa­puu
isä Clarence Duffy. Kuullessaan
tästä, tämän kaupungin sotakiihkoilua
levittävät /pälvälehdct ovat aloitta,
nest väurlstelukampanjan häntä vas­taan.
Yksi sanomalehti meni niin
pitkälle;—etta-pani T-kyseenalalscksl
josko Isä Duffy on todslllsuude.ssa
nä olen hyvissä kirjoissa olevtt <fi^ \
Ja aion. Jumalan avulla,^.py^? ^ ' '^j^^^^
laisena ' \U / ^ 'j;-?^
Sanomalehdet yrittävät kaikk
pidättää isä Duffyn puhumasta A
ticallssa sillä hc tietäväin että (hl^ \\
'VM
jctka- rahastavat rauhaa, oUst
vuttava tähän tilaisuuteen' T i
voislmmo näyttää, ettemi^eud» 7 «"«
pappi SauDmalehdot elvd^ kultcn- T''
kaan uskalla JuUtalsta Lsä Duffyn haa subversllvlseksl Ja 4yÖskente«:?iviir
heille lähettämää, lausuntoa, j s s a tä­mä
rauhan kannattaja sanoo: " M l nu
olen .täällä piispani kirjoitetulla l u ­valla
ja New Y o r k in hiippakunnan
viranomaisten suostumuksesta. M l -
Ooppera kolhoosin
elämästä ja työstä •
Klev. — Ukrainan taldeaslaln ko­mitean
taideneuvosto on kuunnellut
i^krainalalscn säveltäjän Shukovskln
säveltämän uuden oopperan, jonka n l .
ml on: "Kaikesta sydämestä". Oop^
perän aiheena on Maltsevin saman­niminen
romaani. Tämä on en-slm-mälnen
oopperateos, joka kuvailee
kolhooslkylän elämää, scdanjälkeistti
rakennustyötä ja maanviljelijäin työn
sankaruutta. Uuden oopperan urvos-t.
eluun osallistuneet säveltäjät muusi­kot
Ja teattereiden edustajat antoi­vat
siltä myönteisen arvö.stelun.
Tämä nuoren säveltäjän teos on an­siokas
korkean aattcelllsuutehEa ja
kansanomaisuutensa vuoksi. Sen mu»
slkaallnen kieli on .selvää ja kaunis­ta.
Oopperan elämäniloinen musiik­ki
perustuu Ukrainan kansanlaulujen
jä kansantanssien melcdlolhin. Oop­pera,
on otettu Klevin, Harkovln jo
eräiden muiden Ukrtiinan kaupunkien
teattereiden ohjelmaan.
HM
niin kovjn yrittääkseen pltätt r"^
reaim kantalalsla pois kuulemastftr' I t^,
tä kuulua rauhan kannattftjoa. Tkl ' f / A^^^jfL
cn paras Ja alnoji vastus, tftr'''-i ' 1''^M^
Montrealin kansalaiset voivat a n ^ x . 4 ^ * ' * * * '
heidän päättäväisyydestään talst }\ ^ ^ YXTi^
rauhan puolesta. — Montrealin R,j^< ' '
hanneuvosto, ,
Työläisiä kehpitettu
varovaisuuteen
Praha. — Muuan kommunistisen
puolueen lehti varoitti lauantaina
tehdastyöläisiä, että heidän on pidet­tävä
suunsa kiinni työmatkoilla, et­teivät
he antaisi salaisia tietoja i m ­perialistien
urkkijoille, jotka vaani­vat,
väkeä täynnä olevissa katuvau-liulssa.
Tuskin olimme selviytyneet tästä
taistelusta Canadan marxilaisen työ­väenliikkeen
pelastamiseksi halvaan­nuttavasti
trotskilaisuuden ja lovesto­nelaisuuden
harhasuimnista, talous­pula
tuli jo romahdusnialsena lokak.
1929. Muutamien kuukausien ajalla
oli Joukkotyöttömyys kaikkialla Cana­dassa
ja tuhansia vararikkoja seiu-asl.
Tuhansilta farmareilta ryöstettiin
maat Ja asunnot Ja kymmeniä tuhan­sia
työläisiä menetti kotinsa, Jne. Se
oU taloudellisen kaaoksen Ja epätoivon
aikaa. Bennettin hallitus ei tehnyt
mitään tilanteen lieventämiseksi.
Tässä tilanteessa, T im Buekin joh­dolla,
me ensi kerran opimme täysin
käsittämään että kansan elämässä
talst^u kansan tarpeiden puolesta ci
ole opportunismia. Se oh opportimis.
mia amoastaan siUoin kun hetken
edut asetetaan yläpuolelle marxilai- sftuden Ja työväen luokkaetujen. Seu-taavdssa
lähemmin näistä kysymyk-
Suomen mäenlaskijat
liikkeellä '
Helsinki, — (S-S) — Veikkaustoi­miston
lahjoittamasta vietintuoja-patsaasta
pidettiin Loppiaisena Pui­jon
suurmäessä mäenlaskukilpailut,
Mukana olivat kalkki parhaat mäen-laskijamme.
Lunta oli vähänlaisesti,
mutta siltä huolimatta mäki b l l koh­talaisessa
kunnossa, Luisoa heikensi
huomattavasti kireä 25. asteen pak­kanen.
Kilpailun voitti ylivoimaisesti
Matti Pietikäinen, jonka pisin hyppy
kantoi 81,5 m.
Mäkiennätys on 86 m ja on .se M a t ­ti
Pietikäisen nimissä. M M - k i l p a l -
lulhin valittujen Leo Laakson Ja O l a ­vi
Kurosen toinen hyppy meni plk>ll-le
kaatumisen vuoksi. Ilmalento mo­lemmilla
oli näissä hypyissä erino­mainen.
Yhdistetyn Helkki Hasu c l i
14. — Tulokset: 1) Matti Pietikäinen,
231 pist, (793—81.5^ 2) A, Heikkinen,
223 <74—80;5), 3) P . Mainio 213 (77^
—78),4) P. Heino 216 (71,.5—73,5),
5) Aatto Pietikäinen 215 r71..5—73,6>,
1) L. Johansson 212 ('72^—73,5).
T I L A T K A A V A P A U S!
Kansanomainen
kirja
PAULOIHIN
KIERRETTY
K I R J . / H E L M I MATTSON
HINTA $a.oo
Ken haluaa mukavaa Jä mlelecii lp
kuntoista lukemista ostaa tfimä \
kirjan.
H E L M I kirjoittaa kansanomal,
scstl ja .siksi mc kalkin ymmät }
rämn)c hänen kerrontaansa.
Vapaus Publishing
Company Linntei
Box 69
ns
15
lm i l »
l i i
•4* V
k l n Uhrina. Eikö meidän Jokaisen
olisi taisteltava säilyttääksemme rau­ha
ja vaatia Jokainen, että maailman
kansojen cn saatava rauhassa elää Ja
rakentaa uutta ja parempaa maail­maa,
sillä se el tule koskaan paran­tamaan
olojamme, että verileikit uusi­taan
vuosien perästä, vaan pitämällä
ikuisesti kestävä rauha. — T A S .
— Piano italiankielellä ^tarkoittaa
hiljaa. Joka meridteee, e t t a o n lag»
r
Tämä lähetys käsittää ctupää.ssä hyvin vaimlstettnja "
I t v y M I - Ja ELECTEdrlevyJä. '
RYTMI-LEVYJÄ
B.2093 MIKÄ Yö, Swlngfox
K E N LIENETKi<AN, Tango '
Laulanut Henry Theel ;
Z102 KAIPAUS. Valssilaulu
K A K S I YÖTÄ. Foxtrot
Laulanut Eero Väre
B-2119 KUUTAMOYÖ. V O L G A L L A , tangolaulu v -
TAMAN I L L A N SUN LUONASI ISTUISIN, valssilaulu
Laulanut Maire Ojanen -..r=
B-2145 JOKA AINOA H E T K I , Tango
B A K A S TUNTEMATON, Valssi *
Lauitanut Henry Theel
ELECTBO-LEVYJÄ ]
3122 KUUTAMON K U K K A , valssilaulu '
SUA SAANKO K A N T A A K A S I L L A I N , tango
Laulanut Henry Theel
3163 MAEJATTA YSTÄVÄIN, tango
ENSI SILMÄYKSELLÄ, foxtrot ^
Laulanut Henry Theel ^
SOINTU-LEVYJÄ
430 TULE KULTANI, foxl
KUUBALAINEN SEBENAADI
Laulanut Reino Armlo
910 EHKÄ TÄSTÄ TULEE IBKEL3IÄ. foxl
ILTA SANTA CBIJZISSA, Hldas-foxl
Laulanut Olavi Virta
Hinta $1,25 kappale lähelyiikuluineen Jo» Ulaos
käsittää kolme levyä tai enemmän.
1 »
% • vt!
T I L A T K A A OSOITTEELLA:
VAPAUS PUBLISHING CO. LTD.
Box 69 Sudbury* Ontario
k'
.1 ci.
TT
m