Vapaus, January 24, 1950

              I ' 1 < " r t " ^
N E W S
FÄTÄJ
^ gramoft
!lla sitä ka:
aikiri p
on.
let kuumat
;loa?" häa^
Ulä on
ipoikaa'
vastaus.
SASTELVh
historiasta
Neljättätoista'
lomainen."
t?"
n hullua, Vj
sanotaan,
hänet vang |
OIKEAAN
ajan huone?se|
tajaa pyjfdjtj
itaja.
ssu, joka saa
Bt, senkin. Tae !^
an "sekavcfiid
>myydestä
natseja
uden
llisuuteen
mielipiteet
1 yleisiä w
ssa, niin
sym- ja am
voinut Tilti
ntllanteessa!
laistneenom
Amerikan bt
!sä ja t<(ffis
leensa myös"i
, kirjailijan J
Ihteerin, joia
a ja seilai k&
.en kun tahis
Yritys Elecfed
Öfficeis for 1950
Yritys beld its annual meeting on
gmujay, Jan. ISth. l i i i s was electipn
^ for the executive and commlttee
jjonbers. A fairly poor percentage of
n^mbers tumed out tor the session,
govemed under the capable auspicd;
W. D. Bohm.
The meeting goi under way at 10
jja: which may account for the t ^ m -
out as many Torontoiiians äre after-dinner
Sleepers on Sundäys, The meet­ing
continued through tmtil 3ii0 with
a balf hour tnreak at 12 JO for "mo-jakka"
and refreshments.
Xbe linanclal report was given Ijy
tlie treasurer. It w ^ foimd favour-able
w t h a löss of six dollars viläcb
BCtually should not be. consid^red as a
loss because many new pieces of.
e^uipment were bought. . • ,.
Tbere were varibus topIfls,-of dis-cusslon
during themei^tingi the möst
important of which stnick me to be
the subject of the eduMitiohal comniit-tee.
This conunittee Would have ä
Wide fleld to « p i i t i n as i t would con,
siÄof tbe history of the club, gym-nastics
of attdetlc p r o g r j ^ for t he
year and everything to do w i th the
general education of the members.
K was noted from the books that
the general membership of the club
has increased conslderably in the past
Alerts "vuosi­kokous"
Thursday
The meeting at Työn Puisto after
the ski-races on Sunday afternoon
was a failure as f a r as attendance is
concemed. Only a handf u i of mem-
Ijers showed up for It a n d the nomi-natibns
for the 1950 executive had to
be made up largely of members on
the absentee list. The membership
will have tb show more interest in
club affairs if we iritend to keep the
club going at even a normal pace.
The annual meeting or "vuosiko­kous"
wm be held Thursday night
promptly at 7.30 at the h a l i . It is
yery important that A L L »OIMIBERS
show up for this meeting as this will
be the pace-setter for meetings to
come. Members axe requested to
coms.promptly for 7.30 as this meeting
must bs a short one, i t w i l l läst for
only an hour or SO.
Therefore lets see a l i Alerts' mem­bers
at the hali at 7.30 Thursday
hight! — A Booster.
Ätomipommianpmus
esitetään lielmlk.
Iialiitukselle
MANDI NIEMEN MUISTOLLE
isuutta TlSi:
lähti AmnS
yrittämään i |
köilyn aVuHi
lesnsä Smi
yät suinkaSj
latkaaiisä/'"
;tei Ikola * i i
yt' irti'"]
taan
Icntanah
ää, mutta öi
m, ettei'
iestäminen
irjaä on jo
Sten ehditty
:an sUömaii
kin liikaa,
;ä Amerikaa
aisia mielijä
ikäan miH
sitystään pl
kaikki ole el
jänmaalMl
mielessä. ^
rmasti ovat E
kuinlkolajji
hes 500-jlv^
ionsa. ffinl
;äen sancniö
ituilla. Hani
loja vanhsiä?!
millä ja'asj
huomion na
leirikaiaistaij
a. Hän dl
rttävillä 0
1 kuitenöil
räviä erikö?
reen 'joM
JS, se paaK^
si voittanut
smielisen
liiksesja ^
year.
Another important factor brought
up concemed the dues. The member­ship
wäs in favour o f changing froiri
3 (alagories of members to two. The
former group was children, students
and-.adults.
Itie queistion of dues f ees wa5 taken
Lake
Report
up and i t . was voted that the rate
would be 10c for children, an increase
oi 5 cent per month, and also an i n ­crease
of 5 cents for adults, which will
now be 25c per month.
Ed Aito gave a short account on the
Instructors Course whlch will begin
early in February and operate for 3
nights a week for a period pf 6 weeks.
Nöw to the elections. The f6llow-in^.
w6re elected to the executive of f ice
•kyllä niin,! i for,the year 1950.
Cliairman: W. D; Bohm,
Secretary: Aune Laitinen
tre&surer: R. Kivimäki .
Eseentive: A. Hunnalcko, S. Perala,
L. Kiviranta, J . Karvonen, E. Ristöneh,
RCarmichael. . •
Silii»: J . Plaunt, V. Tulonen, Q. Plain.
i TJ&ere'was ä discussion stressing the
importance of äppointing reliable
members to the "huWtoimikunta". It
oksen klnii^ 1 '"^;ey d Ienc Jtduemd 3c omuelmd lc>aelrls b wno aunldy daod,d tihtieon-
J help they should need from the
mbership. Martha Turkiä, Jean
,unt and Georgina Plain were elec-sj.
ted for the positions.
We then häd^a vote on the educa-tlonal
commlttee. The following are
the bfficrs.elected: L. Penttinen, V.
Tulonen, Elsie Randall, Helen Tarvai­nen,
LU Suomela. .
So,ended this year's "vuosikokous".
— A member.
LONG LIFE WITH FATHEB
Having heard of an old man who
had attained the age of a hundred
and had never touched strong drinik,
a temperance cpmmittee was rushed
to hls home to get a swom statemsnt
to that effect.
ftopplng hlm up i n bed, they gulded
the feeble, trembling old hand along
the dotted line.
They were disturbed and stärtled
^owever, by a violent disturbance in
the next room — scuffling, falling of
Heavy fumlture and breaking of
:rockery.
"Qood Heavens, what's that?"
Jasped a commlttee mam
"Oh," whispered the o ld man, as he
lat back exhausted after the effort,
thafs pad. He's dnink agahi."
Hello ieverybody!
It sure looks like anything can hap-pen
in this land of oUrs. We had a
ski-meet here on J a n . 15th with no
snow. Thei-e were very few skiers
from other clubs, Alerts and Speed
beinfr the only outside clubs represent-ed.'\^-
;
The skilng was fine while the men
and under 18 year olds skied but for
the women and young-fry the going
was tougher. This was because of
streaiks of fresh snow. on the ice, and
from personal experiehce I can say
i t was sort of tacky.
In the evening there was a program-me
dt the h a l i which Included group
songs, duets, Hungarlan dance, rope
trlcks, gyrh by. the lädles, Unto cook-ed
up a poem especlally for the event,
an Indian song, ugh., accordian solös,
etc.fUhtil the prlzes for the day's races
yvere giveri out. The "Pive Club Tro-phy"
was won för good by Jehu.
Oh, by the way, did you people know
that the rink is in good shape nowf
Those not interested in hockey will
be glad to know that Tuesday and
Thursday evenings af ter Seven, also on
Sunday afternoons from 1—4, the rink
has been [ set äside for beginners,
ladles, etc, Wilh no hockey sticks on
the ice it will be safe for even yours
truly pr perhaps I'should wait unti)
spring when the ice isn't sp hard. The
rink is a nice size, 60x120 feet. The
School board and the club'got together
on it last year, the agreement being
that the School board supplies the
lumber and Jehu arranges the buildihg
and flooding end of It. Sp f a r we have
had some tough luck with the weather.
Rain and mlld w€ather don't go hand
In hand with skating.
Next summer's "liittojuhla" gym
program has arrived — time to get
at that, too. The lädles have been
practlslng gym every Sunday for some
tlme now. Henceforth practlce wlll be
at 11 am. Instead of 1 pm. as form-erly.
You see, we go skating after-wards,
•
This week we are starting tp prac­tlce
the play to be shpwn after the
" l i i t on mestaruuskilpailut" here on'
March 4th and 5th.
So-long now and good skiing!—A.S.
A JEWEL OF WISDOM
— A woman reads the eyes and
lips. a man requlres deeds, a child
will judge the heart. — Indian Pro-verb.
Toronto. — Canadan Rauhankongr
ressin puheenjohtaja tri J . G . E a d i -
cott on sanonut täällä, että äskeinen
kiertokysely, jonka toimitti Cianadian
Institute of Public Opinion, ^oli yk­si
kaikkein merkityksellisimmistä
kiertokyselyistä mitä Canadassa on
koskaan toimitettua Kysymyksessä
oli ihmislmiman suurimmat saavu­tukset
ia suurimmat epäonnistumiset
kuluneiden 50 vuoden aikana.
Kiertckysely osoitti 37 prosenttia
canadalaisista valinneen suurimmak­si
epäonnistumiseksi kykenemättö­myyden
sotien ehkäisemiseen. Tämä
oli moninkertaisesti qjulden valintain
edellä sillä seuraavalle tilalle joutunut
valinta pii saanut ainoastaan yhdek­sän
-prosenttia äänistä. Suurim­maksi
saavutukseksi katsottiin ato­mivoiman
vapauttaminen.
Näiden kahden valinnan joutumi­nen
etutilalle todistaa, sen yleisen
huolestuneisuuden, Joka vailitsee a i ­kamme
tärkeintä .kysymystä ikoh-taan:
atomisota ja atomi^auha'^ sanoi
t r i Endicott.
"Meidän kokemuksemiiie osoittavat,
että kun he joutuvat suoralta kädeltä
vastaamaan atomipoinmin pannaan
julistamisvaatlmukseen ovat kaikki
canadalaiset sen kannalla, vähäpä­töistä
vähemmistöä lukuunottamat­ta.'
Tri Endicott viittasi tässä siihen
rauhankongressih tammikuun . äno-musryntäykseen,
jossa - vaaditaan
atomipommin partriaan julistamista;
tehckasta kansaihvälistä.tcontrollia ja
liman käyttämistä rauhan tar­koituksiin.
.
"Me hankimme, 200,003 allekiTJoitus-tä
anomukseen, jossa pyydetään ryh­tymään
näihin, toimenpiteisiin ja
anomus, esitetään liittovaltion halli­tukselle
•helmikuussa. Koksmuksem-me
anomuksen suhteen osoittavat, et­tä
valtava enemmistö canadalaisista
elämän kaikilla aloilla kannattaa
atoinipommin . pannaan Julistamis­ta",
sanci tohtori.
"Me teemme osamme samaan ta­paan
kuin muiden maiden asukkaat,
tekevät kaikkiaMa maailmassa vaati­essaan
hallituksiaan tekemään kaik­kensa
pommi:i pannaan julistami­seksi
ja ihmiskunnan turvaUisuuden
hyväksi", sanoi tri Endicott. '/
Egotlst — A guy who is always me-deep
i n conversatlon.
, se myasij*
iuri amerJt
alli ja jos»
oli valla:^/'
1905, nii3fet?ri
iii!
puolella.' *•
ihun nim­esti
Venäji!
laapäisetlcihs^
än, jolloin
it siellä y^'•»f?
,t taivaass»;;,.^^,
a jonka
Präncon E»
n ADieriÖ»
aistelut o* h
yjsen b a ^
incon
1 tärkeän
fco viiffle
ien e
aa, on nJ*
rustus. - j .
apltalistU^fljg
istykseEis*.
I Seuraavat Sointu äänilevyt myydään puolella
'\ .hintaa:"•
S—904 Kulkuri kuutamossa —- jenkka
Jos oUsin sulttaani — foxi
Laul. Gfeorg Malmsten .
»~1000 Luonnon poika — hidas-fox
Laul. Olavi Virta
Sinistä ja kopeaa—- valssi
• Laul. G. Malmsten
5—1009 Bongo Bongo — foxtrot Laut-Olavi Virta
Jaa hyvästi arinas — valssi
Laul. Usko Kantola
Näissä yllämainituissa levjrissä on rosoinen pinta ja sen
takia ne myydään puolella hintaa.
Tilauksen tulee käsittää vähintään kolme levyä.
Alennttsmyyntihinta 6Sc kpl.
(ynnä lähetyskulut)
Tulipäloaalto Suomessa
pakkasten johdosta
, Helsinki. — (S-S) — Y l i kolme­kymmentä
tulipalaa oh sa,ttunut eri
pucltlla Suomea kiiluvan tammikuun
aikana kovien pakkasten ansiosta.
Suurimmat .tulipalot ovat vaatineet
ihmisuhrsjakin, Kerimäellä syttyi
30' huonetta käsitänyt kunnalliskoti,
tuleen palaen, lyhyessä ajassa perus-töksiaan
myöten. Kodissa öli palon
sattuessa noin 70 hoidckkia, joista 8
jäi liekkeihin. Lo^hjallä paCoi; Icun-nalllskoti
niinikään - por:ksi, mutta
saatiin kaikki _ ihoidokit pelastetuksi
mikä on luettava ikunnalliskodiEsa
vierailleen yiihdytyskiertueen ansiok­si.
Kuusankoskella' paloi synnytys-laitps,
mutta ihmishenkiä ei tuhcutu-nut.
Encssa sensijaan 3 lasta joutui
talon palossa liekkien saaliiksi. UsEis-sa
tulipalotapauksissa asujamet Pvat.
jcutuneet yöpukimissaan pakkaseen
hädin tuskin pelastuttuaan. Palo­vahingot
tekivät yhteensä satoja mil­joonia
markkoja. Palopäällystö on
antanut sanomalehdistön välityksellä
varoituksen liiallisesta; lämmittämi­sestä
sekä jäätyneitten osien suiatta-mlsesta.
Timmins. — Sunnuntaina, tk. 15 pnä
klo 3 ip., oli C S J : n Tmominsin osas­ton
,haalille kokoontunut satalukuinen
sukulais-, ystävä- ja toverijoukko kun­nioittamaan
j a tekemään viimeisen
rakkauden palveluksen paljon pidetyl-l€
f edesmenneelle toverille, Mandi Nie­melle.'
^ •
Edesmennyt toveri, Mandi Niemi, o l i
rakas äiti. paljon pidetty toveri ja p i t ­käaikainen
eri järjestöjen aktiivipen
Jäsen, tätä todisti se satalukuinen t o ­veri-
j a ystäväjöukkP sekä niiden kau­niitten
kukkasten paljous, joita oli lä­hetetty
ystävien ja eri järjestöjen puo­lesta.-
'
Mandi oli syntynyt Suomessa, kas­vanut
siellä ja.tuli nuorena neitosena
tälle mantereelle täynnä elämän intoa,
odottaen elämältä paljon.
Hän tuli Amerikan puolelle asettuen
ensin Bostoniin. Siellä hän meni nai­misiin
ja syntyi hänelle tytär Helien.
Pian sen jälkeen he tulivat Canadan
puolelle, Cobaltiih, jossa syntyi poika
Toivo.
Cobalt oli heille iuyös vain väliaikai­nen
paikka sillä perhe siirtyi sieltä
TiihminsiUi v. 1915 paikkeiUa. TääUä
on Mandi elänyt viimeiset 35 vuotta,
tehnyt työtä, tuntenut onnen tunnolla,
ehkä joskus iloinnut mutta myöskin
taistellut kovaa, ankaraa elämää vas­taan.'
Timminsiih tulon jälkeen kohtasi
perhettä suiiri suru, kuoleman viedes­sä
perheen hupltajah, isän.
Mandi jäi kahden alaikäisen lapsen
huoltajaksi farmille. Tarmokkaasti
huolehtien asioistaan, tehden :työtä
melkein yötä päivää, hän onnistui
laaj^tamaän viljelykset niin, että
vuosien kuluessa Niemen talosta ke­hittyi
paikkakunnan ' v a u r a k k a ln
maanviljelys ja maitotalo.
Siinä sivussa hän ohjasi, kouluutti
ja kasvatti Hellenin ja Toivon aikui­siksi.
Farmilla jonkun aikaa oltuaan meni
han uusiin naimisiin, mutta nytkib
kova kohtalo vei aviopuolen tapatur­maisen
kuoleman kautta. Uudestaan
oli hän yksin kaikkivaltias lastensa Ja
elämänsä" huoltaja;
Sitten vähitellen lannistumattomien
ponnistusten jälkjeen tuli aika. että
Helien ja ToivP olivat aikuisia. Helien
meni naimisiin, asettui miehensä, tuon
hyvän aviopuolison kanssa, äitinsä
farmille. HeiUe tuli pian poika, M a n ­di
pH Iso-äiti. ^
Muutaman vuoden kuluttua meni
Toivo naimisiin ja meni hänkin äitin­sä
farmille.
Tämän jälkeen on Mandin ehkä pa­ras
aika elämässä. Hän on saanut
pitää lapsensa, lasten lapsensa luo­naan,
joista jokaisesta hän oli n i in y l ­peä.
'
Mandi Pn kuuljmut C S J : n yhtämit­taisesti
33 vuotta. Hän on tukenut
horjumatta kaikkia edistysmielisiä py­rinnöltä.
Hän oli kalkissa tilanteissa
valmis auttamaan myöskin taloudel­lisesti
järjestöjä, silloin k im apua tar­vittiin
ja sitä häneltä kysyttiin.
Erikoisen kiitoksen järjestöjen puo­lesta
hän ansaitsee siitä, iettä kykeni
ohjaamaan lapsensa luokkataistelu-tielle,
opetti heitä järjestötoiminnan
kautta taistelemaan paremman "elä­män
puolesta. Sinun poikasi, tyttä­resi,
vävysi ja miniäsi ovat edistysmie­lisiä
ihmisiä ja Jatkavat järjestöissä
sitä työtä mikä sinua elähdytti puoli­vuosisataisen
, järjestötoimintasi ai­kana.
Nämä muutamat ; sanat haluan
omistaa rakkaan äidin, paljon pidetyn
ystävän sekä pitkäaikaisen Järjestöto-verin
kalliille muistolle. — k . H.
PALANNUT SIJOMESTA
Tanimlic. 13 pnä palasi Ruotsin Arne.
rikan Linjan MontreaUn toimiston
johtaja Carl WaseUos StockhoUnilla
New Yoridin, Josta hän jatkoi edelleen
matkaansa Montrealiin. Kuten muis-telaan
Johti mr.lVaseltus sen suoma,
lalaisten matkustajien ryhmän, joka
matkusti Suomeen Gripshohnilla jou-luk.
3 pnä. Hän sano], että Suomessa
näyttää olevan tavaraa vaikka millä
mitalla ja e'ttä on todella ihmeellistä
miten Suomi on niin hyvin selviyty­nyt
toloudelirslsta vaikeuksistaan.
Lehto voitti muun
Suomen mäenlaskussa
e
WHAT MAKES A GOOD WIFE
The old Puritans had these quaint
rules for the selection of a good wife:
A good wife should be like three
things, which three thlngs 3he should
not be like. She should be like a snail
to keep within her house; but should
not be like a snail t p c a r r y ali she
has ch her back. She should be like
an echo, to answer when she is called;
but she should not be like an echo,
always to have the. last word: She
should be like a town clcck, always
keeping time with regularity; but she
should not be like a town clock, speak.
ing SO loud as to i>e heard over the
town. — India Digest.
LIFE IS UNJUST
Maurice Dekobra flnds that life is
unjust toward men.
"Life," he said, "and vthe.world are
made for women. :;Wheh a man is
bom. what is the first thing people
ask? 'How is the; mother?'
"When a man marries, what do thty
say? 'He is certainly. lucky to have
gotten such a beautiful wife!'
"And when he dies, everyone says,
'At least he is leaving his wife weil
off." • .
FATHEB KNpWS BEST
Mother was absent from the dlnner
table £0 Dorothy, aged seven, sat in
her chair and pretended to take her
Place. .
Father was watching the child's so-lemn
assumption .pfrnatxoniy airs
with ill-concealed glee. when her
brother challenged .her poisition with
the remark:
"So you're mother tonight? Weil,
if you're mother, teli me — how much
is six times nine?", ^
Calmly without hesitation, Dorothy
retorted, I'm bu-sy — a s k ypur father!"
(Suomi-Seuran lähettäniä, urheilu-katsaus.)
Päivänä muutamana . tanunikuun
pakkasten ollessa korkeimmillaan t a ­pasin
Suomen Hiihtoliiton sihteerin
j a valmentajan Veli Saarisen Helsin­gissä.
Hän o l i järjestämässä poikien
pässi- j a viisumiasioita tulevaa mat­kaa
varten Yhdysval'toi'hin, K un
sattui näin onnellisesti, pj-j-sln Veli
Saariselta pientä tarinoint.a haastat­telun
merkeissä. Seuraavaan tapaan
Veli Saarine.i asioita häastelikin.
"Joukkueemme pääosa miatkustaa
Helsingistä tammikuun 19 pnä, yhtyy
Toikholmassa ruotsalaisiin, joitten
kanssa yhdessä matkustetaan ruot­salaisella
koneella New Yorkiin, jon­ne,
saavutaan 20 pnä,. Pujottelijat,
jotka suuntaavat matkansa Aspenlin,
lähtevät 25 pnä. New Yorkissa y i l -
vähdämme päivän pari j a siellä meitä
varten, on. järjestetty vas aariottoti-laisuus.
.
'Mitä hiihtäjiimme tulee, niin he
oyat kpvassa kunnossa. Valitettavasti'
Honkanen loukkasi polvensa niin pa­hoin,
että hänen on jäätävä rannal­le.
Tämä on heikennyt joukkuee­seen
pikamatkaa ajatellen, mutta va­ramies
Kirves on ehdct^omasti vahva
mies viiskymppisellei joten hänen
mukaan tulonsa on paikallaan. Po­j
a t ovat olleet jp mukana muutamis­sa
kilpailuissa j a heidän sijcituksis-taan
sekä tuloksistaan voi päätell-ä
heidän olevan vedossa. Mutta huip­pukuntoon
olisi pyrittävä juuri —
MM-kilpailujen ajaksi. Saa nyt sit­ten
nähdä, miten pärjäämme. Omas­ta
puolestani pidän pikamatkaa sekä
viestinhiihtoa meidän väitteinämme
ja viisikynippistä eräällä tavalla y l -
lätyslajina. . . Yllätysmomenttihan
saattaa pila negatiivinenkin. Osa
pojistamme on valittu tulevaisuuden
kilpailuja silmällä pitäen, joten mat­ka
heidän kohdaltaan on samalla o-pintrmatka
kokemuksen hankkimi­seksi.
.
Yhdistetyn miehistä odotan eniten.
Heikki Hasu on lujassa hiihtokunnos­sa
Ja mäessä hän on varmistunut ja
erinerJcaikkea kehittynyt tyylillisesti,
Tän oh muuan vahvin MM-ehdok-kaistamme.
Ja Heikillä oh lujat k i l ­pailuhermot,
Joten hän saattaa tuot­taa
iloisen yllätyksen pikamatkalla­kin,
sille hän hiihtää tuon matkan
yhdistetyn ohessa erlkoismatkan va-ramlehenä
ja hänen sijoituksensa cte-taan
siis huomioon molemmissa ta-pauksls.
sa. Hänhän oli Jo St. Morit­zissa
paras suomalainen 18 km:llä
tullen sillein neljänneksi ja voittaen
mm. kuuluisan ruotsalaissn Nisse
Karlssonin eli Mora-Nisseri. TpLset
yhdistetyn edustajat ovat luotefavia
hiihtäjiä sekä mäessä kckolailla var­moja.
Mielenkiintoista on nähdä,
miten St. Moritzin toinen mies, Martr-tl
Huhtala, pärjää Lake Placidln r i n ­teillä.
Mäenlaskljoifita en rohkene sanoa
paljoakaan. Mäenlaskun tasomme on
viime vuosina huomattavasti laajen­tunut.
Joten tämän lajin edustajamme
eivät millääri lailla ole rannalle jää­neitä
parempia. Siitähän antoi sel­vän
kuvan Puijon Ja Lahden mäki­kisat.
2bläenla.sku ch näet onnesta
riippruvainen. Joka .tapauksessa us­kon
poikienime sijoittuvan palkinnoil­le
tässäkin lajis.sa. Meillä on muu­tamia
suurten mäkien Ja suurten k i l ­pailujen
hyppääjiä ja sen takia us­kaltaa
jotkin toivoa, vaikkei nimiä
halua mainitakaan.
Mitä tulee vastustajiin, niin hiih­dossa
vaarallisimmat ovat ruotsalai­set,
mäessä norjalaiset sekä yhdlste-t>'
ssä molemmat. F.n usko, etVX Kes-ki-
EuToopan maat voisivat vielä y l ­lättää,
vaikka hiihtotaito onkin siellä
viime vuosbiä suuresti levinnyt. Kym-menen
ensimmäisen Joukkoon heitä
saattaa itulla ja varmasti tuleekin a i ­nakin
mäertlaskussa. _ M u t t a kilpailu­jen
päätyttyähän tuokin tiedetään."
Juttu luiskahti myös 'Johtajakysy-mykseemme,
josta on puhuttu ken­ties
liikaakin, Veli Saarinen mainitsi
esim. ruotsalaisilla olleen St. Morit­zissa
huoltajia niin paljcn, että heitä
o l i 50 kilometrhi hiihtoladun; varreU
liajökäkllomietrjn päässä. He antoi­vat
väliaikatledoituksia Ja samalla
tietoja sijoituksista, olivat:avustamas­sa
suksinensä j a sauvolnensa, jos sel­laisia
tarvittiin, antoivat ruokaa 'ja
juomaa jne. Täten ruotsalaiset h i i h ­täjät
tunsivat vissiä varmuutta ,jo
kilpailujen alkaessa ja se oli heille
eduksi. Kun' nyt Lake Placldissa Jäl­leen
kiistellään maailmaiiherruudes.
ta kilpaladuilla, niin Veli Saarinen
lopuksi toivoi, että amerikansuoma­laisia
vapaaehtoisia löytyisi paikan
päällä huoltajiksi pojillemme.
Miten on hyvät amerikan suomalai­set,
toteutuuko Veli Saarisen toive
täläkin kchdalta?
Helsingissä, tammikuun 13 pnä
1950.
Paavo J . Pitkänen.
Ikävä tapaturma
Loon Lakella
Helsinki. — (S-S) — Mielenkiin­nolla
odctettu kamppailu Lahden ja
muun Suoftien mäkivlesten välillä ta­pahtui
.sunnuntaina kovan pakkasen
Jä pyryttävän, viiman vallitessa Lah­den
suurmäessä, Sääsuhteiden ta­kia
vain 3000 katselijaa oli vaivautu­nut
kilpailuja seuraamaan. Uusi l u ­mi
aiheutti sen, e t t i alastulot muo­dostuivat
epävarmoiksi. Lahtelaiset
hallitsivat kilpailua täydellisesti ja
voittivat ylivoimaisesti. .Yhdistetys­sä
kilpailussa Heikki Hasu teki selvän
pesäeron muihin. .
Mäenlaskussa olivat mukana kalk­ki
Lake Placidln MM-kisoihin valitut
mäkimiehet, kilpalija-ri lupumäärä
kokonaisuudessaan nousi viiteenkym­meneen.
Yleisö.i mielenkiinto koh­distui
pääasiassa Amerikkaan inat-kaavlen
miesten edesottamuksiin.
Näistä Puijon Olavi Kuronen täyt IT
kin yleisön odotukset, mutta Matti
Pietikäinen tuotti pettymyksen. Hän
ei onnistunut ilmalennossaan kum­mallakaan
kerralla. Kcuvolan Lasse
Johansson suoritti ensimmäisen hyp­pynsä
mainlPstl ja o l i kilpailujen Joh­dossa
erisimmäissnklerrciksen jälkeen
yhdessä Matti Pietikäisen ja Lahden
-Kauko'Mäkelän kanssa.' Johanssonin
toinen hyppy oli kui'enkin tuntuvasti
ensimmäistä huonompi. Kuronen
voitti kilpailun-hypätsn en.slmmäisel-lään
65 m ja toisella kierroksella ko­measti
68,5 m, mikä oli kilpailujen
pisin. Erikoismäenlaskun tulokset:
1) O^ Kuronen 222.5 (65—68.5), 2)
E. Rajala 220,5 • (64^7,5). 3) P. V a i ­nio
219 (64—64,5), 4) M . Pietikäinen
218,5 (64,5—«2), .5) R. Viljamaa 218
(64—62). 6) L. Laaltso 216.5 ( 64—62),
15) Heikki Ha-su 206,5.
Heikki Hasu voitti ylivoimaisesti yh­distetyn
kilpailun, •
; .MM-kilpailuihin lähtevät hiihtäjät.
• olivat, myös loppiaisena kilpaladulla.
Heistä Paavo, LonkUa voitti e- ään
kilpailun ylivoimaisesti. Tasaista
kuntoa ovat esittäneet myös Pekka
Kuvaja sekä Viljo Vellonen. Benjamin
Vanninen csallistul maakuntahiihtoon
voittaen osuutensa.
Port Arthur, Ont. — Suurin lumi­pyry
mitä on ollut tällä ympäristöllä
kynmieneen vuoteen oli sunnimtaina
ja maanantaita vastaan yöllä. Tuuli
kuljetti lunta 45 mallin tuntinopeu- täytymistä ja yhdellä käpälän iskulla
Haluaisitteko matku.staa 250 mallia
merta pienellä jäälautalla? Arktli-kassa
asuva jääkarhu ei pidä tätä m i ­nään
ihmeenä. Se usein matku-staa
tämän matkan Grönlannista Islantiin
Ja vähän väliä sukeltaa saadakseen
kaloja taikka hylkeitä ruoakseen. Ve­den
se saa nuolemalla jäätä.
Jääkarhu on hyyin viisas Ja kärsi­vällinen.
Jolloinkin Se odottaa rau­hallisena
Jään syrjällä hylkeen näyt-^
della, joten aamulla oli suuret kinok-
.set kaikkialla ja Port Arthurin kau­punki
joutui järjestämään kaikki kau­pungin
miehet työhön katujen avauk­seen.
Sen Jälkeen on ollut ankaraa
kylmyyttä ja tänä aamuna, kun tätä
kirjoitan oli 28 astetta alapuolella nol­lan
ja monin paikoin oli y l i kolme-kymment
äastetta joten monen pojan
korvat paleltuivat ja monet autojen
ajajat Joutuivat vetättämääh auto­jaan
kun ne e i liikkuneet minnekään
ilman apua, *
Nipigoniin menevällä valtatiellä lä­hellä
Loon Lakea tapahtui tuhoisa
auto-onnettomuus, jossa kolme henki­löä
kuoli, yksi nainen Ja neljä lasta
vaikeasti loukkaantui. Onnettomuus
tapahtui lauantal-aamulla, tammi­kuun
14 päivänä, jolloin oli yöllä sata­nut
kevyttä lunta tielle Ja E . Erlckso-nin
ajama Abltibi-yhtiön suuri viiden
tonnin kuorma-auto iski NIpigonista
Cameron Fallsilta tulevaan henkilö­autoon
edellä mainitulla tuhoisalla t a ­valla.
-Loukkaantuneet kuljetettiin ambii-lanssllla
paikalliseen General-sairaa­laan,
jossa heitä vieläkin hoidetaan
Noista lapsista kahden loiikkaantu-neen
lapsen vanhemniat saivat sur­mansa
onnettomuudessa. Kuorma-au­ton
ajuri E. Erickson on myöskin sai­raalassa.
Työttömyyttä lisääntyy, ainakin
metsämiesten keskuuteen Ja jos näin
kylmiä Umoja tulee jatkumaan on
varmaa, että työpallckoja suljetaan
metsissä j a kaupungissakin rakennus­työt,
jotka eivät ole kylmän ajan töi­tä.
— TAS,
se kaappaisee sen vedestä.
Jolloinkin jääkarhu yllättää mur­sun,
joka makaa jäällä Ja yhdellä i s ­kulla
päähän se tappaa saalliasa en­nenkuin
se ehtii sukeltaa veteen;
Mahdollisesti tuntuu siltä, että mur­su
on hyvin tyhmä kun se antaa niin­kin
ison otuksen kuin Jääkarhun y l ­lättää
itserisä. Luulisi niinkin suuren
eläimen kuin jääkarhun nähdä tule­van.
Mutta jääkarhun valkoinen
turkki tekee sen rfielkein huomaamat­tomaksi
jäällä.
Jääkarhu pyydystää kaloja, mutta
syö myöskin merlkasveja kun vain saa
niitä, mutta pääasiallisesti se elää l i ­halla.
Se on todellinen pyydystäjä.
Jääkarhu, kun se on riälissään, ei ole
mikään miellyttävä tavattava koska
se on voimakas ja rohkea. Tiedetään
tapauksia kuinka se on kiivennyt lai­vaan
ja kaapannut koiran ja on erältä
tapauksia kuinka se merimiesten pois
ajamisesta huoliniatta on palannut
kolmekin kertaa laivaan.
On liämmästyttävää kuinka Jääkar­hu
voi liikkua liukkaalla Jäällä luls-kahtelematta.
Se johtuu siitä, että
,scn Jalkain alla on karvoja.
Jääkarhu el nuku talviunta kuten
monet muut eläimet. Mutta naaras­karhu
makaa usein lumen alla kun se
on synnyttänyt poikasia. Penikat ovat
kovia leikkimään.
Jääkarhu on suurimpia karhuja, Jo­ka
täysikasvuisena painaa 600 paunaa
ja saavuttaa 9 Jalan pituuden.
Tiistaina, tammik. 24 p. — Tuesday, Jan. 24 Sivu 3^-
^«imuinuniitfliunint^uniniininnnnHtniiituinniniiniiiuniRinintnnnRniints^
5 Suomen Kansan Demokraattisen JLiiton >
s kustantamaa kirjallisuutta
= saapunut
SKDL:N
Aistikas ja arvoskas-sisältöinen julkaisu. Runsaskuvitus.
48 sivua Hinta SOe
SKLD:n Taskukalenteri
Arvokas taskukirja jokaiselle suomalaiselle
208 sivua Hinta sid. 55e
Demokraattisen
Arvokas tietokirja JokaLseen suomalaiseen kotiin/
226 sivua Hinta sid. $1.00
Näitä yllämainittuja on vain rajoitettu määrä. Joten tilatkaa heti,
Jas aiotte snada yhden itsellenne.
VAPAUS PUBLISHING CO. LTD.
= Box 69 Sudbury. Ontario
Suomen puutavaran
vienti ulkomaille
Helsinki. _ (S-S) — Nyt valmis­tuneiden
laskelmien - mukaan vietiin
puutavaraamme ulkomaille viime vuo­den
kuluessa 600,000 standarttia cli
110,000 standarttia enemmän kuin
vuonna 1948. Puutavaran vienti oli
kuluneen vuoden alussa sangen hil­jaista,
keskimäärin 7,0i00—12,000 std.
kuukaudessa. Vuoden jälkipuoIisboUa
vienti kuitenkin vilkastui niin paldon,
että puutavaran kuukausimäärät nou*
sivat 70,000—90,000 standarttiin.
Asiantuntevilla tahoilla ollaan hyf
vin toiverikkaita puutavaran viennin
kehittymisen suhteen Ja uusien mark­kinoiden
avautumiseen nähden. Ens*
lanti on edelleenkin täriteln vienti-maamme,
ja sen Jälkeen seuraavat
Hollanti. Tanska sekä NeuvostoUltto,
HYVIN VAIMISTETTUJEN
l i i
98^ KAPPALE
Ostajan maksettava lähetyskulut
R A J O I T E T T U V A R A S TO
Tilatkaa heti, että pääsette osalliseksi tästä alennuksesta.
KAUNIITA ISUOMÄLAISIA L A U L U - JA
SOITTOLEVYJÄ
DY—50 Heppu Polkka
Sellainen on Kettu Kaisa —Jenkka
Rytmi poikien kvintetti
DY—60 Tonava kaunoinen — Valssi
Kultaa ja hopeaa — Valssi
Solttolevy: Rytmi Pojat
DY—62 Dolores — Valssi
. Valesiunelma
Solttolevy; Rytmi Pojat
DY—122 Wienlläis makeisia — Valssi
Wieniläls verta — Valssi
Soittolevy: Rytmi Pojat
DY—123 Iloinen leski — Valssipotpouri
Aarre Valssi
Solttolevy: Rytmi Pojat
DY—-126 Sikermä Suomalaisia kansanlaluja Ja
tansseja, I ja II osa
Solttolevy: Rytmi Pojat
DY—132 Vanhat toverit — Marssi
Gladiaattorien tulo-—Marssi
Solttolevy
* DY—139 Revontulten maa — Valssi
Kun tanssi pauhaa—- Foxtrot
Laulanut Kaarlo Kytö
DY—155 Lotos Tango
Kuutamoyö AlsteriUa— Valssi
Solttolevy: Ramblers orkesteri
DY—156 Kielon Jäähyväiset — Val«fl
La Paloma—^ Tango
Solttolevy: Ramblers orkesteri
DY—175 Oh, Senorita — Valssi
Pilvien Poika — Foxtrot
Laulanut Eugen Malmsten
DY—263 Unten kaunis maa — Foxtrot
Onnellisia päiviä — Foxtrot
Laulanut Matti Jurva
DY-^265 Jää luoksein — Tango
Saariston tyttö — Merimlesvalssl
Laulanut: Eugen Malmsten
DY—269 Jos vain mä tohtisin — Foxtrot
Tuntematon tie — Valssi
Laulanut Eugen Malmsten
DY—270 Jo Painuvl Päivä ~ Valssi
Surullinen Kuu — Slow-lox
DY—271 Jää hyvästi äVmas — Foxtrot
No—No Tango
Laulanut Olavi Virta
DY—275 Käy purjein kuutamoon— Valssi
Nyt tanssU Tilta — Valssi
jLauIanut Eugen Malmsten
DY—280 Säveliä tuhansien Järvien maasta^
I ja II osa
Soittolevy
DY—281 Säveliä tuhansien Järvien maasla«
III Ja IV osa
Solttolevy .
T I L A T K A A OSOITTEELLA:
mi M
PDBLISHIHG
LIMITEO