1949-05-12-03 |
Previous | 3 of 6 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
UUSIA LAULU- JA SOITTOLEYYJÄ SAAPUNUT SUOMESTA liatkaa heti, sillä varasto ei kestä kauan No. 350—Sorrenlo, valssi, laul. E. Malmsten Sydämeni äänL valssi, laul. E. Malmsten Ho. 365—Unohdeltu, tango, laiil. E. Malmsten Tää on vain maailmaa, marssifoxtrot, laul. E. Malmsten No. 535—Tyttöäni muistellessa, valssi, laul. Teemu Grönberg Ritari Ja Linnanneito. Balladi, laul. Teemu Grönberg No. 716—Mainingit, tango, laul. G. Malmsten Valkoisten koivujen alla. valssi, laul. G. Malmsten 734—Argentiinan kuu. tango, laul. Teppo Raikko Surullinen kuu, Slow-foxtrot, laul. Teppo Raikko No. 735—Hetken haaveita, valssi, laul. G. Malmsten Tumma Dolores, tango, laul, G. Malmsten No. 743—Paiup'illL Slow-fox, laul. G. Malmsten Tuuti — tuuti pientä, valssi, laul. Teppo Raikko No. 815—Marien Klänge, valssi, (säv. J . Strauss), orkesteri Havaijl^unelmSa, valssi, (säv. K. Johnson), orkesteri No. 840—Pelimannin polkka. Sointu-orkesteri. Metsän humina, jenkka, Sointu-orkesteri No. 3111—Orvokkeja äidille, valssi, laul. Henry Theel Tule hiljaa, tango, laul. Henry Theel No. 4008—RomanssL tangO/ laul. Sulo Sala ja Metro-tytöt Luonani aln'. Foxtrot, laul. Sulo Sala ja Metro-tytöt HINTA $1.25 LÄHETYSKULUINEEN. APAUS PUBLISHINe COMPANY LIMITED •x69 Sudbury, Ont. JA VAPAUS BRANCH OFFICE 6 Bay: Street Port Arthur. Ont. >..i«iiii]iiiiHniiiiiniingiiiiiniiiiiiiiiiiiiiiiitiiHiimidiniinniiiiiiinninB^^ ihaa Suomesta ostoliittoon i r l i n i in ikL — (S-S) — Ensimmäisten lerien viennistä Neuvostoliit- Berlilniin neuvostovyöhykkeel-irt sovittu. ittervehdyksemme aden lukijakunnalle! laide ia Alex Plnk, Solntula, B . C . la Isacson, Porcupine, O n t . le. Earl ja Earl (Jr) reeman. * Quarry B a y Logging C o . Pender Harbour, B . C . L e n i n g r a d i i n toimitettavaan 500 s l - a n l i h a t o n n i n vastikkeeksi saadaan kompensatlotavarana valkoista vuori-suolaa, töetä, erinäisiä t e k s t i i l i t u o t t e i ta, polkupyöränosia ym. B e r l i i n i n n e u - vostovyöhykettä varten on s o v i t tu 200 koe-erän toimituksesta. Vastikkeeksi saadaan kirjoituskoneita sekä raaka-ilmiä. Lopullisesti o n jo neuvoteltu huomattavasti suuremmistakin vien-tierästä, m u t t a kaupat saadaan päätökseen sitä mukaa k u i n saksalainen ostaja saa kompensatiotavaroilleen asianmukaiset vientilisenssit. H i n t a t a s o l t a a n o n nämä kaupat saatu järjestymään n i i n , että vienti voinee tapahtua suurelta osalta ilman v a l t i on tukipalkkiota. Joka tapauksessa tukipalkkiot ovat h y v i n m i n i maaliset, ellei mitään epäsuotuisia tekijöitä ilmaannu. M a i n i t t a k o o n , että eräät k a l a n v i e n - tikaupat ovat my^ös mahdollisuuksien rajoissa j a että r u s i n a - j a t e k s t i i l i - tuontikauppoja on tekeillä. Maatalouskoneiden ja traktorien kokeilut tarkoituksiimme soveltuvien mallien löytämiseksi ovat p a r h a i l l a a n käynnissä. ikMMäami Edustajakököuskeskustelua teZnMib' Canadan Suomalaisen Järjestön 17 edustajakbkous ptdfttäin kesäk. 11 ia sitä seuraavina päivbiä Sudburjssa. Saa ididoiita keskusteltiin Sudbturyn oAasion kokouksessa viime sunnuntai» na monlsu tärkeistä iärjestöäsune koskevista aidoisU osasibn vallstuskondtean toimesta Talmlstettujen piätoslattselmaeh-dotusten perusteella. Julkaisemme tässä mainitun kokouksen eri asidsta hyväksymät päätöslauselmaehdotukset koska uskomme sen vilkastuttavan keskustelua edustajakokouksen kasiteltiviksi joutu» vista asioista, joista oUsl keskusteltava mahdollisimman perusteellisista järjestönune kaflrfftsa osastoissa. Keholtamme osastoja ja järjestömme jäseniä kirjoittamaan näistä aidoista leh» dessämme mahdollisimman pian. Rauhan ja demokraattis- ( ten oikeuksien puolesta Sydämelliset Kiitokset. . . kaikille ysfävUle avusta ja kukkasista pikku Anna-kynnin menetyksen johdosta. KHtoUisuudella teitä muistaen, LnSA JA ESKO JÄRVI 314 Whltniore Avo. Toronto, Ontario C S J : n Sudbury n osasto No. 16 l i i t t yy t p k : n esitykseen, että - t a i s t e lu r a u h an j a kansan demokraattisten oikeuksien puolesta on tällä kertaa edlstysmieli-sin väestön päätehtävä..." Omaksuttakoon tämä ajatus Järjes. tömme tulevan toiminnan k u l m a k i veksi n i i n . ettei jää vähänkään epäilyn varaa siitä, että C S J on r a u h a a ja demokratiaa puolustava järjestö, sillä j u u r i tätä canadansuomalaiset haluavat j a toivovat. Toiminta rauhan h y väksi kohdistuu täkäläisten maanuiies. temme j a samalla koko Canadan k a n . san hyväksi. Tj-öskentely demokraatt i s t en oikeuksien puolustamiseksi on taistelua canadalaisen elämäntavan säilyttämisen j a edelleten kehittämisen hyväksi nUtä subverslivisia v o i m i a vastaan, jotka pyrkivät fasistiseen ajatusten kontrolliin ja poliisivaltion muodostamiseen. Ylläolevan perusteella Sudburyn osasto ehdottaa C S - J : n 17. edustajakokoukselle, että tulevan toimintakauden johtavaksi ajatukseksi omaksutaan tunnuslause " r a u h a n j a demokraattisten oikeuksie n puolesta". Kulttuuritoiminnan laadun parantaminen Sudburyn osasto omaksuu sen käsityskannan, että järjestömme j a t k u v a na tavoitteena tul9e olla perustoimintansa, kulttuurisen työn laadun p a rantaminen. Me käsitämme, että tässä yhteydessä on paljon vaikeuksia. Hyviä suomenkielisiä työväennäytel-miä. -sävellyksiä jne on viimeaikoina saatu kovin vähän j a tämä o n r a t kaiseva tekijä siinä misisä määrin voimme hyvää työväenaiheista ohjelmistoa esittää. Meidän osastomme mielestä olisi k u i t e n k i n pyrittävä pois sattumanvaraisuudesta Ja s a a t a v a t o i mintamme enemmän tarkoituksenmukaiseksi siten, että Järjestön keskus kiinittää hyvissä ajoissa osastojen huomiota kansallisten k u l t t u u r i p e r l n - teidemme vaalimlstarkoituksessa Ja työväenliikkeen pyrkimy.steri edistämiseksi järjestettävien juhlien, näy-telmätilaisuuksien, konserttien j a k o kousten valmistamiseen. Vaikka n.s. huvittelumielessä järjestettävät näy-tösesityk. set j a muut tilaisuudet voivat elävöittää j a värittää toimintaamme, n i i n kokonaan tälle tielle a n t a u t u m i nen johtaisi maanmiehemme työväen l i i k k e e n pyrkimyksien toteuttamisesta selkärangattoman s i r ic uspellellyyn. S i k s i on tulevassa edustajakokouksessa korostettava sitä, että k u l t t u u r i t o i mintamme tarkoituk.sena Ja sisältönä ei ole sen paremmin "taide taiteen v u o k s i " k u i n itsemme j a yleisömme pelkkä " h u v i t t a m i n e n k a a n " vaan lask e t tu tarkoituksenmukaisuus työtätekevän väestön yleisten pyrkimysten edistämisen hyväksi. Tämä ei s u i n kaan tarkoita ahdasmielistä l a h k o l a i suutta, mistä ei ole Järjestöllemme m i tään hyötyä, vaan avaramielistä s e l - vänäköisyyttä, jonka pohjalla työväen kulttuurijärjestö voi toimintapiiriään p a l j o n laajentaa. K o s k a f i l m i e n esittäminen j a k i r j a l lisuuden entistä laajempi viljeleminen on eroittamattomana asana Järjestömme kulttuurityöstä ehcfbttäa Sudb u r y n osasto, että edu.^taJakokous päättää ryhtyä entistä tehokkaampiin toimenpiteisiin kelvollisten suomenk i e l i s t en f i l m i e n saamiseksi Ja Icirjas-totyön clvjrttämiseksi Järjestömme kaikissa o-sastoissa. Jäsenveron korottaminen Järjestössämme on vielä käytännössä ne samat jäsenverot, j o t k a otettiin käytäntöön s i l l o i n k u n järjestömme perustettiin. noin neljäkymmentä vuotta sitten. Sen Jälkeen ovat Järjestömme keskuksen menot j a tehtävät moninkertaistuneet, joten alhaiset jäsenverotulot eivät kykene enää r a hoittamaan järjestömme keskuksen työtä siinä määrin mitä nykyinen t i lanne v a a t i i , , . ' C S J : n Sudburyn osaston Jäsenistön kokous käsittää jäsenverptulojen tärkeyden, että ne muodostavat ainoan ja säännöllisen tulolähteen Järjestömme keskuksen työn r a h o i t t a m i s e ^L S i k s i osastomme ehdottaa 17. edustajakokoukselle, että järjestössämme käytännössä olevat kaksoisveromerklt poistettaisiin j a c t e t i a i s l i n käytäntöön ain(xustaan yhdenlaiset veromerkit, Tlmän toimenpiteen avulla v o i t a i s i in lähes puolella lisätä jäsenverotuloja Järjestömme keskukselle. Yhtenäisyyden puolesta pettureita vastaan Sudburjrn osasto ebdottaa. että Järjestömme on edelleen tehostettava t a i s t e l u a edistyksellisen y h t e n ä i ^ d en saavuttamiseksi maamniestemme keskuudessa. Järjesitömme pitää o l l a a i na valmis tekemään huomattavia myönnytyksiäkin tuomittavien l y h - märiitojen voittamiseksi, ktmhan niillä autetaan maanmiestemme ja edistyksen asiaa yleensä. M u t t a y h tenäisyyttä ei l u o n n o l l i s e s t i k a a n saada siten, että ummistetaan silmämme sille k u n j o t k u t ••tyÖväenjohUjat" esiintyvät pahimpina punakauhun lietsojina työväen r i v i e n hajolttami-seksi Ja a v o i m i n a sodanlietsojina W aU S t r e e t in p a n k k i i r i e n hyväksi. Nämä työväenliikkeelle täysin vieraat j a k o ko maallemme turmiolliset ainekset ovat myös täkäläisten maanmiestemme y h t e i s t o i m i n n a n tiellä. S i k s i taistelu yhtenäisyyden puolesta v a a t i i myös työväenliikkeen petturien Ja h a r h a a n - Johtajien paljsistamista. Liittovaaleihin suhtautuminen Canadan h a l l i t u s on päättänyt, ettii l i i t t o v a a l i t pidetään kesäkuun 27 päivänä. Tulevat l i i t t o v a a l i t ovat erittäin tärkeät monestakin eri syystä. K a i k k e i n tärkein Ja C a n a d a n kansalle todellinen elinkysymys on kysymys rauhasta. Kansamme kohtalo r i i p p uu siitä voimmeko elää rauhassa j a t o i mia rauhan oloissa. Hallituksemme on s a a t t a n u t maamme Wall Streetin, monopolikapitalis-t i e n laajentumispyi^imysten tukijaksi Ja kolmannen maailmansodan hyök-kSystukikohdaksi, Amerikkalaiset a r . meijacsastot toimivat maamme eri p u o l i l l a k u i n omassa maassatm Ja v a l mistavat lentokenttiä j a m u i t a hyökkäykselle välttämättömiä asemia. Nykyaikaisessa sodassa. Joka voi syttyä ellei kansamme ryhdy päättävästi sitä vastustamaan, Canada el voi mitenkään välttyä h>-ökkäykseltä k u t en se on tähän saakka selviytynyt. Maamme vedetään täten sodan p i i r i in j a siitä tulee koitumaan kansallemme erittäin suuria kärsimyksiä. Kolmannesta maailmansodasta ei voi olla mitään hyötyä Canadan k a n salle. Siksi o n sotaa k a i k i n keinoin vastustettava. Siitä syystä on tulevis.sa vaaleissa erittäin tärkeätä, että kansan rauhantahto ilmaistaan valitsemalla parl a m e n t t i i n sellaisia edustajia, joiden ohjelmassa on taistelu rauhan puolesta etutilalla. Oh aivan ilmeistä, että sotavalmistelussa pyritään tukahduttamaan n i i den äänet. Jotka taistelevat rauhan puolesta, riistämällä kansaltamme demokraattiset oikeudet. Näinollen r a u hankysymyksen tukemiseen liittyy m>'öskin kysymys demokraattisten o i keuksien puolustamisesta. Rauhan kysymyksen lisäksi ovat tärkeitä sellaiset lainsäädännölUset toimenpiteet. Jotka edistävät kansamme taloudellista hyvinvointia. K a n samme elinetujen puolustamisessa on välttämätöntä saada parlamenttiin sellaisia edustajia. Jotka horjumatta puolustavat työläisten Ja työtätekevien farmareiden etuja. Tästä syystä tehkäämme työtä t u levissa parlamenttivaaleissa sellaisten edustajien valitsemiseksi. Jotka puolustavat rauhaa, demokraattisten o i keuksien säilyttämistä Ja laajentamista sekä työtätekevän väestön e l i n ehtojen parantamista. J^ioikeus riiste- Jetlersonin periaatteet ]o paDDassa New York. — Y h d y s v a l t a i n oikeus-departmentin teoria A m e r i k a n kansan nykypäivän siviilioikeuksista, mikäli l i i t t o h a l l i t u k s e n syyttäjä J o h n P. X , McGohey tulkitsee sitä 12 a m e r i k k a laisen kommunistijohtajan oikeusjutun yhteydessä, ei suurestikaan eroa siitä teoriasta, Joka v a l l i t s i t s a a r i n a i kaisella Venäjällä. Ainoastaan tämän teorian pohjalta McGohey voi oikeuttaa sen, että hän käyttää eräitä otteita suuresta k l a s s i l lisesta marxilais-leniniläisestä teoksesta ' N e u v o s t o l i i t o n Kömmunlstlpuo. lueen h i s t o r i a " A m e r i k a n kommunisti- Johtajia vastaan heidän'oikeusjutussaan. Hallituksen syyttäjänä hän on esittänyt lukemattomia otteita m a i n i tusta teoksesta "todistusainehlstona" syytteessä olevia vastaan. Hänen tarkoituksenaan on "perustella' 'syytös, että A m e r i k a n kommunistinen l i i k e on " s a l a l i i t t o " tämän maan hallituksen kukistamiseksi väkivaltaisin keinoin. S u u r e l l a huolella hän o n valikoinut ne otteet. Joiden käytännöllä hän t o i - foo pöngittävänsä niitä Järjettömiä syytöksiä. Joita hän o n t e h n y t amerikkalaisia kommunisteja vastaan. N i i n pä yhdessäkin otteessa. Joka näytti makeasti kutkuttavan t u o m a r i Harold Medinaa, t e h t i i n selkoa, m i t e n venäläiset kommunistit kamppailussaan tsaaristista sensuuria vastaan Joutuivat hyvin usein käyttämään epäsuoraa kieltä lehdistössään, s i t en tuodakseen j u l k i heidän oppositionsa tsaarin haUitusta Vastaan. Sen käytöllä epäilemättä aiotaan " v a h v i s t a a " syyttäjän tekemä argumentti, että amerikalaiset kommunistit muka käyttävät j o n k i n l a i s ta " s a l a i s t a " kieltä. Joka ei tark o i t a sitä. mitä se sanoo. Erisi ^Imäyksellä tuntuu hieman oudoksuttavalta, että lilttohallituk-sen syyttäjä voi ylenkatsoa sen tosiasian, että mainitussa teoksessa puhutaan Ja selostetaan erikoisesti demokraattisen vallankumouksen käyttämää t a k t i i k kaa absoluuttista monarkiaa vastaan: s i i s aivan samanlaisesta vallankumouksesta k u i n oU A m e r i k a n v a l l a n - kiunouksellisten taistelu Englannin monarkiaa vastaan vuonna 1775, Se myöskin o l i t a i s t e l u a . Jossa a m e r i k k a laiset vallankumoukselliset hjrvin usein joutuivat käyttämään- epäsuoraa k i e l tä, k u n h e agiteerasivat siirtolaisia taisteluun E n g l a n n i n k u n i n g a s t a vastaan. Sitä muicaa kun tämä nyi käynnissä oleva kommunistijohtajien oikeus-. J u t t u o n kehittynyt, n i i n yhäti selvemmin a l k a a huomata, ettei siinä ole mitään niinkään oudoksuttavaa, Sens i j a an o n käynyt selväksi, että koko j u t u n a l k a m i n e n Ja s en kehittäminen o n asettanut Y h d y s v a l t a i n h a l l i t u k s en kansaa sortavan h a l l i t u k s e n asemaan Ja v i e l ^ sellaiseen asemaan, mlsAä se ei siedä eikä kestä mitään legaal i s t a oppositiota. Näinollen «e o n Jo mitä perusteellisemmalla tavalla h y l jännyt TlUHnas Jeffersonin ja hänen työtovereittensa demokraattiset periaatteet. L i i t t o h a l l i t u k s e n syyttäjä M c G ( ^ ey o n hyvin kategoorisesti asettunut t s a a r i n puolelle Ja hän syyttää jo yk-sinpä Venäjän porvarlllis-demokraat-t i s t a vsDanktmunista laittomaata "sal a l i i t o s t a " voiman ja vlklvallan k&yt-tamtseksi tsastin jutmas eortoftuUtt- ' t u s t a vastaan, Han on esitellyt useita otteita yllämainitusta teoksesta, otteita. Joissa ön käsitelty Venäjän työläist e n Ja tialonpoikien taktiikkaa. Jolla l u o t i i n työläisten Ja talonpoikien tais-t e l u l i i t t o t s a a r i n kukistamiseksi Ja demokratian perustamiseksi. Tällä otteella aiotaan todistella se syytös, että amerikkalaiset kommunistit "käyttävät" tämän maan kansan — neekeri-väestön. Juutalaisten, työläisten, työttömien, kansallisten ryhmien ym. — hetifcohtaisia kysymyksiä (valituksia ja vaatimuksia) Ja s i t en edistävät h e i dän " s a l a l l i t t o a a n " . Ikäänkuin Amer i k a n vallankumoukselliset — Thomas Jeffersonin johdolla — eivät muka käyttäneet k a i k k i a mahdollisia kysymyksiä, silloisten s i i r t o l a i s t en valituksia Ja vaatimuksia, laajan, populaari-sen taistelun järjestämiseksi kaikkia E n g l a n n i n kuninkaan sortotoimenpl-teltä vastaan. O l i s i h a n yhtä " l a i l l i s t a " käyttää näitä A m e r i k a n vällankumoulcsellisten kokemuksia amerikkalaisia kommu-nLsteja vastaan. Lisätodistetta el t a r vitse etsiä Venäjältä eikä muualta. J a tässä yhteydessä pidettäköön kiinni yhdestä kiistattomasta totuudesta, n i mittäin siitä, että vallankumouksia ei voida keinotekoisesti luoda. Olisipa todellakin naurettavaa. Jos v a l l a n k u moukselliset, olkootpa sitten venäläisiä t a i a m e r i k k a l a i s i a tai suomalaisia, jäisivät odottamaan nousuaan siksi kunnes kansan valitukset kypsyttäisivät kyseessäolevan kansan täysin kypsäksi vallankumousta varten. Mistä ensiksikin löytyi se "nero" joka määrittelisi Joko oman kansansa t ai jonkun toisen kansan kypsyneisyyden? T o t t a on se, että Venäjän p o r v a r i l - ILs-demokraattlnen vallankumous erosi monella eri tavalla Amerikan vallankumouksesta pääasiallisesti sen vuoksi, että se tapahtui aivan e r i l a i sissa olosuhteissa. Se o l i työväenluokan Johtama, jota tuskinpa oli olemassakaan VV. 1775-76. Venäjän kommunistit katselivat por-varillis- demokraattista vallankumous, ta tsaarin kukistamiseksi yhtenä tärkeänä askeleena kohti työväenluokan vallankumousta sosialismin perustamiseksi. Mutta, kuten syyttäjä M c - Gobeyn esittämistä otteista kävi selville, tämä työväenluokan vallankumous v o i t i in suorittaa ainoastaan t i lanteen vallitessa. Jossa enemmistö väestöstä kannatti sitä Ja osallistui aktiivisesti sen suorittamiseen. On olemassa yksi pohjimmainen amerikkalainen oppi. Jonka a l u n p e r in Jefferson määritteli. Joka sisällytettiin meidän Itsenäisyyden Julistukseen j a Jota L i n c o l n n i i n usein korosti, nimittäin se, että m i l l o i n tahansa kansamme enemmistö väsyy olemassaoleviin l a i t o k s i i n , se voi käyttää demokraattista oikeuttaan niiden l a k - Itauttamlseksl. Amerikan kansa ei ole eikä koskaan arvokkaan paketin Canadan Suomalaisten Arkisto sai eilen Isaac Elorannalta <R.R, l , L u c ky Lake. Sask.) arvokkaan lahjapaketin, jossa c l i k a k s i sellaista Ca nadassa p a i nettua suomenkielistä kirjaa. Joiden olemassaolosta arkistonhoitajalla ei ollut edjes aavistustakaan. Ne olivat Työkansan kirjapainossa Port A r t h u rissa v. 1914 p a i n e t tu " M i t e n k a p i u - llsmi on hypnotlseerannut yhteiskunn a n " Ja Vapaa Sanan kirjapainossa Sudburyssa painettu " K u u s i kuukautta Karjalassa". Arkistomme haluaisi saada toisenkin kappaleen kumpaakin kirjaa. Paketissa oli myöskin monia multa Canadassa painettuja suomenkielisiä k i r j o j a Ja j u l k a i s u j a , jolta oli a r k i s - tossamme entuudestaan ainoastaan yksi kappale. Josta syystä ne kelpasivat kaksoiskappaleiksi, v a r s i n k i n koska jotkut niistä olivat paremmassa kunnossa k u i n entiset kappaleet. Lähetykseen kuului myöskin yksi Metsätyöläisen numero, jota el ollut entuudestaan arkistossamme. Tuhannet kiitokset lähettäjälle l a h joituksestaan. Mrs. Mary Kaven Wahnapltaesta l a h j o l t u myöskin erään k i r j a n arkls-tolfemme. Kiitos. Tässä yhteydessä voimme malnltn, että erään tiedon mukaan on P o r t A r thurissa painettu v. 1908 " M u r t a va Voima " - n i m i n e n julkaisu. Vuonno 1915 painettiin siellä myöskin "Työkansan asiamiesten aapinen" ja K a a p r o Jääskeläisen " I l o i s i a J u t t u j a " ' Haluaisimme k a l k i n mokomin saada nämä painotuotteet arkisjtbotfkme. Vuonna 1935 on Montrealissa painettu " K a n a d a n J o u l u " - n l m i n e n Julkaisu, Jonka haluaisimme myöskin .saada arkistoomme. Canadan Suomalaisten A r k i s t o n puolesta: H. S u l a , arlclstonholtajtt. Torstaina, toukok, 12 p. — Thursday^llasr li^ Suomella runsaasti kauppaneuvotteluja H e b i n k l . — (S-S) — Suomen kauppavaltuuskunta on p a r h a i l l a a n P a riisissa neuvottelemassa uudesta tava-ranvaihtosoplmuksesta. Valtuuskunnan puheenjohtajana on konsuli V. Palmroth. Suomen ia Alankomaiden väilsestä tavaranvaihtosoplmuksesta aloitettiin neuvottelut huhtikuun loppupäivinä Annecyssä. I s l a n t i on Ilmoittanut lähettävänsä neuvottelijat Suomeen uuden sopimuksen solmiamLseksl. Suomen K a i r o n konsuli Eric A h l qvist o n määrätty matkustamaan New D e l h i i n käymään neuvotteluja Intian kaupastamme. Nyt mahdollisesti solmittava .sopimu.s on ensimmäinen Suomen Ja I n t i a n välillä. O n myös m a h - dolltsta, että neuvotteluja käydään myös P a k i s t a n i n kanssa. Toukokuussa aloitetaan n i i n ' ikääh neuvottelut kauppa.sbpimuksesta J a p a n i n kanssa. Nämä neuvottelut hoitaa Suomen New Y o r k i s s a oleva pääkonsuli Rafael Seppälä J a p a n i n miehitysviranomaisten kanssa. 50,000 hiihtäjää on liiton kirjoissa Oshanra, O n t ~ Täällä pidetyssä Canadian Amaeur Skl AKSOclatlonIn' vuosikokouksessa ilmoitettiin liiton kirjois.sa olevan kaikkiaan y l i 50,000 h i i h t o u r h e i l u n harrastajaa. Saapuvilla oli 66 edustajaa maan eri osista Ja l i i t o n presidentiksi v a l i t t i i n uuder.een Fred Urquhart Montrealista. H. P. Douglas, joka perusti v. 1904 Montreal S k l Clubin Ja pani 1920 a l u l l e liiton p e r u s t a m i e n , oli myäskin saapuvilla. Häntä ktmnioltetaan nimellä " C a n a dan hiihtourheilun isä". tulekaan luopumaan tästä suurmerki-tykselllsestä, traditionaalisesta oikeudestaan. Eikä sitä tulla «lltä rlLstä-mään eikä hävittämään. 0.tLQJ>-P.0-g,fl.0J-<Lg.O.0.0.g„0 0.0 Q O n flfr SUOMALAINEN KELLOSEPPÄ o % % * Tekee huonommastakin kellosta o hyvän kellon. \ SIMÖNSON'S WATCH REPAIR e 7n East Hastinc* St. " Vancouver Br. Columbia «jfOTniTnro'flTmnni'g"trBT>Tnnnr KUVIEN VÄRITYSTÄ Lähettäkää meille suurennus mieleisestänne maisema-, kalastus-, perheryhmä- tai muu.sta kuvastanne värltyeohjeet mukana. Teemme taiteellisen öljyvärltyk-sen nopeasti. Suurennuksia myösk i n omista filmeistänne. H I N N A T Väritys Snurenniu 5x7 t 75c 45c 8X10 t .1.00 75c Lähettäkää raha tilauksen m u kana, lisäten 10c postiktiluja varten. Palautamme valmiin työn hyvin pakattuna, NIEMI-S STUDIO REG'D 1199 St. Catharlne St. West Montreal 2, Qse. DR. ROMAN PNIEWSKI JMonfraotlDen praktiUd» Enroopan boocBatalmmliss sairsatofsM ERIKOISALANA slsustaudit, naisten, lasten Ja venerlset taudit. Nielurisat leikataan uudella menetelmällä kivutt(Hnasti ilman veren vuotoa. VastMoottotnnaft: Kello S - « fp^ ISn PARK AVE. FDH. HArbonr 7«a HooUmI, <|ae. '>|S«B OtUwa. — L i i t t o v a l t i o n y l i v a a l l v l r - k a i l l j a Jules Castonguay on antaout säädöksen, mikä merkitsee i& n i o i k e u - den riistämistä lukemattomilta k u l k u - työläisiltä tulevissa l i i t t o v a l t i on vaaleissa, j o t k a pidetään kesäkuun 27 päi- Mr. Castonguay antoi säädöksen Renfrew N o r t h v a l l t s i j a p l l r in v a a l i v i r k a i l i j a n R. S. G r a h a m i n pyynnön j o h dosta. Sen perusteella riistetään äänioikeus lähes 3.000 henkilöltä v a l i t s i - Japilrissä. Kysymyksessä ovat O n t a r i o n H ^ r o n töissä Des Joachmsln. L a Caven Ja C h e n a u x i n rakennustyömailla olevat noin 2.000 miestä j a heidän perheidensä äänlolkeusiässtt olevat Jäsenet. Mr. Castonguay on säätänyt, että v a l i t s i j a p i l r ln ulkopuolelta Uitto-v a l t i o n tai maakunnan töihin saapuneet henkilöt eivät ole oikeutettuja äänestämään vaaleissa. Hän sanot O n t a r i o n Hydron työmaiden sisältyvän "maakunnan työmaiden" luokaan. — Ruotsin väkiluku oli viime vuodenvaihteessa 64)24,088, ^-OntarioB matfahmtjl^ toista «iftVyii^itfpfTnj^ffli^ koituksens iMiiaih^ tdUe; Nfto4 tobnivitp^ puoUUa ixuuOEtmtaa l i b e ia tain r a j a a . ; : ^ - ' - ^ - Cobaltia osastoa niyttslijit «l«r«il«v^ i KIRKLAND LAKEN OSASTON HAALILLA Näytelmällä ff annan sinulle rukkaset Sunnuntaina toukokuim 15 p:nä klo 8 illalla Tervetuloa! KIITOS J . Hendrlckson kiittää Anni Saoren puolesta Tinunlnsln osastoa^ kun antoi h a a l i n tanssin pitoa varten j a yleisöä osanotosta tanssel-hin. Ovelta oli tuloja $64m Kiitos VHjo Koskelalle, kun hän luovutti voutcKäiUön rahat. Joita oU $2.80. Puhdas tulo yhteensä I67J0, Timmlnslsaa toukokuun 10 p:nlt 1B49 J. HENDRICKSON KIITOS Täten lausumme sydämelliset kiitokset sukulolsUle Ja tuttaville filitä suuresta häälahjosta, jonka saimme, vastaanottaa vleralUes-samme Crclghton Minellä huhtikuun 16 p:nä. . Teitä klltoHisuudella muistaen, Brantford Phyllis ja Voitto Oja Ontario Me allamainitut yllätysvieraat toivotamme mitä parhainta 'onnea ja menestystä Mrs. Katri Eggenille hänen 50-vuotissyntymäpäivänsä johdosta. M a r t h a , Emil ja Bobby Ruohoniemi Lirmpl, L a u r i , Shirley Ja B i l l Jokinen Tyyne Ja F e l i x A ho H i l j a Ju A n t t i U'htifiaarl Irma j a F a n n y Niemi A i n o Ja A r v i Koski J a c k Vuohcia Lenne Tuura E. Mäki Toukokuun 8 p. 1949 Ada ifi T w l l a Niemi H i l m a sillanpää • • ' ' A. K u l m a n en Wm, A h o Heikkilän veljekset Edward Jokimäki E i n a r Makkonen H i l m a - J a Matti Pearl Ja M a t t i Rapa Alex Pyynnönen Kapuskasing, Ont» Kiitos tä'Je, ystäville, tuttaville, tupakamme kun tulitte, föydän kauniiksi katoitte, kahvikullan keiltelitte, ystävyyttä lujititte, tuttavuutta tullessanne joka pieleen siroititte, elämämme kaunistitte, lahjat kalliit kantelitte. Kiitos myöskin vielä niille. Jok' ei oUeet saapuvilla. Pyydämme tulla tupakamme, tervetulleeks' toivotamme. Kiitos vielä Wilbertille 2_ sekä illan emännille. Tämä ilta säilyy aina kauniina muistoissamme. South Porcupinessa toukokuun 7 päivänä 1949 HILDA JA MATTI
Object Description
Rating | |
Title | Vapaus, May 12, 1949 |
Language | fi |
Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
Publisher | Vapaus Publishing Co |
Date | 1949-05-12 |
Type | text |
Format | application/pdf |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
Identifier | Vapaus490512 |
Description
Title | 1949-05-12-03 |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
OCR text |
UUSIA
LAULU- JA SOITTOLEYYJÄ
SAAPUNUT SUOMESTA
liatkaa heti, sillä varasto ei kestä kauan
No. 350—Sorrenlo, valssi, laul. E. Malmsten
Sydämeni äänL valssi, laul. E. Malmsten
Ho. 365—Unohdeltu, tango, laiil. E. Malmsten
Tää on vain maailmaa, marssifoxtrot,
laul. E. Malmsten
No. 535—Tyttöäni muistellessa, valssi, laul.
Teemu Grönberg
Ritari Ja Linnanneito. Balladi, laul.
Teemu Grönberg
No. 716—Mainingit, tango, laul. G. Malmsten
Valkoisten koivujen alla. valssi, laul.
G. Malmsten
734—Argentiinan kuu. tango, laul.
Teppo Raikko
Surullinen kuu, Slow-foxtrot, laul.
Teppo Raikko
No. 735—Hetken haaveita, valssi, laul.
G. Malmsten
Tumma Dolores, tango, laul, G. Malmsten
No. 743—Paiup'illL Slow-fox, laul. G. Malmsten
Tuuti — tuuti pientä, valssi, laul.
Teppo Raikko
No. 815—Marien Klänge, valssi, (säv. J . Strauss),
orkesteri
Havaijl^unelmSa, valssi, (säv. K. Johnson),
orkesteri
No. 840—Pelimannin polkka. Sointu-orkesteri.
Metsän humina, jenkka, Sointu-orkesteri
No. 3111—Orvokkeja äidille, valssi, laul.
Henry Theel
Tule hiljaa, tango, laul. Henry Theel
No. 4008—RomanssL tangO/ laul. Sulo Sala ja
Metro-tytöt
Luonani aln'. Foxtrot, laul. Sulo Sala ja
Metro-tytöt
HINTA $1.25
LÄHETYSKULUINEEN.
APAUS PUBLISHINe COMPANY
LIMITED
•x69 Sudbury, Ont.
JA
VAPAUS BRANCH OFFICE
6 Bay: Street Port Arthur. Ont.
>..i«iiii]iiiiHniiiiiniingiiiiiniiiiiiiiiiiiiiiiitiiHiimidiniinniiiiiiinninB^^
ihaa Suomesta
ostoliittoon
i r l i n i in
ikL — (S-S) — Ensimmäisten
lerien viennistä Neuvostoliit-
Berlilniin neuvostovyöhykkeel-irt
sovittu.
ittervehdyksemme
aden lukijakunnalle!
laide ia Alex Plnk,
Solntula, B . C .
la Isacson,
Porcupine, O n t .
le. Earl ja Earl (Jr)
reeman. *
Quarry B a y Logging C o .
Pender Harbour, B . C .
L e n i n g r a d i i n toimitettavaan 500 s l -
a n l i h a t o n n i n vastikkeeksi saadaan
kompensatlotavarana valkoista vuori-suolaa,
töetä, erinäisiä t e k s t i i l i t u o t t e i ta,
polkupyöränosia ym. B e r l i i n i n n e u -
vostovyöhykettä varten on s o v i t tu 200
koe-erän toimituksesta. Vastikkeeksi
saadaan kirjoituskoneita sekä raaka-ilmiä.
Lopullisesti o n jo neuvoteltu
huomattavasti suuremmistakin vien-tierästä,
m u t t a kaupat saadaan päätökseen
sitä mukaa k u i n saksalainen
ostaja saa kompensatiotavaroilleen
asianmukaiset vientilisenssit.
H i n t a t a s o l t a a n o n nämä kaupat saatu
järjestymään n i i n , että vienti voinee
tapahtua suurelta osalta ilman
v a l t i on tukipalkkiota. Joka tapauksessa
tukipalkkiot ovat h y v i n m i n i maaliset,
ellei mitään epäsuotuisia
tekijöitä ilmaannu.
M a i n i t t a k o o n , että eräät k a l a n v i e n -
tikaupat ovat my^ös mahdollisuuksien
rajoissa j a että r u s i n a - j a t e k s t i i l i -
tuontikauppoja on tekeillä. Maatalouskoneiden
ja traktorien kokeilut
tarkoituksiimme soveltuvien mallien
löytämiseksi ovat p a r h a i l l a a n käynnissä.
ikMMäami
Edustajakököuskeskustelua teZnMib'
Canadan Suomalaisen Järjestön 17 edustajakbkous ptdfttäin
kesäk. 11 ia sitä seuraavina päivbiä Sudburjssa. Saa ididoiita
keskusteltiin Sudbturyn oAasion kokouksessa viime sunnuntai»
na monlsu tärkeistä iärjestöäsune koskevista aidoisU osasibn
vallstuskondtean toimesta Talmlstettujen piätoslattselmaeh-dotusten
perusteella.
Julkaisemme tässä mainitun kokouksen eri asidsta hyväksymät
päätöslauselmaehdotukset koska uskomme sen vilkastuttavan
keskustelua edustajakokouksen kasiteltiviksi joutu»
vista asioista, joista oUsl keskusteltava mahdollisimman perusteellisista
järjestönune kaflrfftsa osastoissa. Keholtamme osastoja
ja järjestömme jäseniä kirjoittamaan näistä aidoista leh»
dessämme mahdollisimman pian.
Rauhan ja demokraattis- (
ten oikeuksien puolesta
Sydämelliset Kiitokset. . .
kaikille ysfävUle avusta ja kukkasista pikku Anna-kynnin
menetyksen johdosta.
KHtoUisuudella teitä muistaen,
LnSA JA ESKO JÄRVI
314 Whltniore Avo. Toronto, Ontario
C S J : n Sudbury n osasto No. 16 l i i t t yy
t p k : n esitykseen, että - t a i s t e lu r a u h an
j a kansan demokraattisten oikeuksien
puolesta on tällä kertaa edlstysmieli-sin
väestön päätehtävä..."
Omaksuttakoon tämä ajatus Järjes.
tömme tulevan toiminnan k u l m a k i veksi
n i i n . ettei jää vähänkään epäilyn
varaa siitä, että C S J on r a u h a a ja
demokratiaa puolustava järjestö, sillä
j u u r i tätä canadansuomalaiset haluavat
j a toivovat. Toiminta rauhan h y väksi
kohdistuu täkäläisten maanuiies.
temme j a samalla koko Canadan k a n .
san hyväksi. Tj-öskentely demokraatt
i s t en oikeuksien puolustamiseksi on
taistelua canadalaisen elämäntavan
säilyttämisen j a edelleten kehittämisen
hyväksi nUtä subverslivisia v o i m i a vastaan,
jotka pyrkivät fasistiseen ajatusten
kontrolliin ja poliisivaltion
muodostamiseen. Ylläolevan perusteella
Sudburyn osasto ehdottaa C S -
J : n 17. edustajakokoukselle, että tulevan
toimintakauden johtavaksi ajatukseksi
omaksutaan tunnuslause
" r a u h a n j a demokraattisten oikeuksie
n puolesta".
Kulttuuritoiminnan
laadun parantaminen
Sudburyn osasto omaksuu sen käsityskannan,
että järjestömme j a t k u v a na
tavoitteena tul9e olla perustoimintansa,
kulttuurisen työn laadun p a rantaminen.
Me käsitämme, että tässä
yhteydessä on paljon vaikeuksia.
Hyviä suomenkielisiä työväennäytel-miä.
-sävellyksiä jne on viimeaikoina
saatu kovin vähän j a tämä o n r a t kaiseva
tekijä siinä misisä määrin
voimme hyvää työväenaiheista ohjelmistoa
esittää. Meidän osastomme
mielestä olisi k u i t e n k i n pyrittävä pois
sattumanvaraisuudesta Ja s a a t a v a t o i mintamme
enemmän tarkoituksenmukaiseksi
siten, että Järjestön keskus
kiinittää hyvissä ajoissa osastojen
huomiota kansallisten k u l t t u u r i p e r l n -
teidemme vaalimlstarkoituksessa Ja
työväenliikkeen pyrkimy.steri edistämiseksi
järjestettävien juhlien, näy-telmätilaisuuksien,
konserttien j a k o kousten
valmistamiseen. Vaikka n.s.
huvittelumielessä järjestettävät näy-tösesityk.
set j a muut tilaisuudet voivat
elävöittää j a värittää toimintaamme,
n i i n kokonaan tälle tielle a n t a u t u m i nen
johtaisi maanmiehemme työväen
l i i k k e e n pyrkimyksien toteuttamisesta
selkärangattoman s i r ic uspellellyyn.
S i k s i on tulevassa edustajakokouksessa
korostettava sitä, että k u l t t u u r i t o i mintamme
tarkoituk.sena Ja sisältönä
ei ole sen paremmin "taide taiteen
v u o k s i " k u i n itsemme j a yleisömme
pelkkä " h u v i t t a m i n e n k a a n " vaan lask
e t tu tarkoituksenmukaisuus työtätekevän
väestön yleisten pyrkimysten
edistämisen hyväksi. Tämä ei s u i n kaan
tarkoita ahdasmielistä l a h k o l a i suutta,
mistä ei ole Järjestöllemme m i tään
hyötyä, vaan avaramielistä s e l -
vänäköisyyttä, jonka pohjalla työväen
kulttuurijärjestö voi toimintapiiriään
p a l j o n laajentaa.
K o s k a f i l m i e n esittäminen j a k i r j a l lisuuden
entistä laajempi viljeleminen
on eroittamattomana asana Järjestömme
kulttuurityöstä ehcfbttäa Sudb
u r y n osasto, että edu.^taJakokous
päättää ryhtyä entistä tehokkaampiin
toimenpiteisiin kelvollisten suomenk
i e l i s t en f i l m i e n saamiseksi Ja Icirjas-totyön
clvjrttämiseksi Järjestömme
kaikissa o-sastoissa.
Jäsenveron korottaminen
Järjestössämme on vielä käytännössä
ne samat jäsenverot, j o t k a otettiin
käytäntöön s i l l o i n k u n järjestömme
perustettiin. noin neljäkymmentä
vuotta sitten. Sen Jälkeen ovat Järjestömme
keskuksen menot j a tehtävät
moninkertaistuneet, joten alhaiset
jäsenverotulot eivät kykene enää r a hoittamaan
järjestömme keskuksen
työtä siinä määrin mitä nykyinen t i lanne
v a a t i i , , . '
C S J : n Sudburyn osaston Jäsenistön
kokous käsittää jäsenverptulojen tärkeyden,
että ne muodostavat ainoan
ja säännöllisen tulolähteen Järjestömme
keskuksen työn r a h o i t t a m i s e ^L
S i k s i osastomme ehdottaa 17. edustajakokoukselle,
että järjestössämme
käytännössä olevat kaksoisveromerklt
poistettaisiin j a c t e t i a i s l i n käytäntöön
ain(xustaan yhdenlaiset veromerkit,
Tlmän toimenpiteen avulla v o i t a i s i in
lähes puolella lisätä jäsenverotuloja
Järjestömme keskukselle.
Yhtenäisyyden puolesta
pettureita vastaan
Sudburjrn osasto ebdottaa. että Järjestömme
on edelleen tehostettava
t a i s t e l u a edistyksellisen y h t e n ä i ^ d en
saavuttamiseksi maamniestemme keskuudessa.
Järjesitömme pitää o l l a a i na
valmis tekemään huomattavia
myönnytyksiäkin tuomittavien l y h -
märiitojen voittamiseksi, ktmhan
niillä autetaan maanmiestemme ja
edistyksen asiaa yleensä. M u t t a y h tenäisyyttä
ei l u o n n o l l i s e s t i k a a n saada
siten, että ummistetaan silmämme
sille k u n j o t k u t ••tyÖväenjohUjat"
esiintyvät pahimpina punakauhun
lietsojina työväen r i v i e n hajolttami-seksi
Ja a v o i m i n a sodanlietsojina W aU
S t r e e t in p a n k k i i r i e n hyväksi. Nämä
työväenliikkeelle täysin vieraat j a k o ko
maallemme turmiolliset ainekset
ovat myös täkäläisten maanmiestemme
y h t e i s t o i m i n n a n tiellä. S i k s i taistelu
yhtenäisyyden puolesta v a a t i i myös
työväenliikkeen petturien Ja h a r h a a n -
Johtajien paljsistamista.
Liittovaaleihin
suhtautuminen
Canadan h a l l i t u s on päättänyt, ettii
l i i t t o v a a l i t pidetään kesäkuun 27 päivänä.
Tulevat l i i t t o v a a l i t ovat erittäin
tärkeät monestakin eri syystä.
K a i k k e i n tärkein Ja C a n a d a n kansalle
todellinen elinkysymys on kysymys
rauhasta. Kansamme kohtalo r i i p p uu
siitä voimmeko elää rauhassa j a t o i mia
rauhan oloissa.
Hallituksemme on s a a t t a n u t maamme
Wall Streetin, monopolikapitalis-t
i e n laajentumispyi^imysten tukijaksi
Ja kolmannen maailmansodan hyök-kSystukikohdaksi,
Amerikkalaiset a r .
meijacsastot toimivat maamme eri
p u o l i l l a k u i n omassa maassatm Ja v a l mistavat
lentokenttiä j a m u i t a hyökkäykselle
välttämättömiä asemia.
Nykyaikaisessa sodassa. Joka voi
syttyä ellei kansamme ryhdy päättävästi
sitä vastustamaan, Canada el voi
mitenkään välttyä h>-ökkäykseltä k u t
en se on tähän saakka selviytynyt.
Maamme vedetään täten sodan p i i r i in
j a siitä tulee koitumaan kansallemme
erittäin suuria kärsimyksiä.
Kolmannesta maailmansodasta ei
voi olla mitään hyötyä Canadan k a n salle.
Siksi o n sotaa k a i k i n keinoin
vastustettava.
Siitä syystä on tulevis.sa vaaleissa
erittäin tärkeätä, että kansan rauhantahto
ilmaistaan valitsemalla parl
a m e n t t i i n sellaisia edustajia, joiden
ohjelmassa on taistelu rauhan puolesta
etutilalla.
Oh aivan ilmeistä, että sotavalmistelussa
pyritään tukahduttamaan n i i den
äänet. Jotka taistelevat rauhan
puolesta, riistämällä kansaltamme demokraattiset
oikeudet. Näinollen r a u hankysymyksen
tukemiseen liittyy
m>'öskin kysymys demokraattisten o i keuksien
puolustamisesta.
Rauhan kysymyksen lisäksi ovat
tärkeitä sellaiset lainsäädännölUset
toimenpiteet. Jotka edistävät kansamme
taloudellista hyvinvointia. K a n samme
elinetujen puolustamisessa on
välttämätöntä saada parlamenttiin
sellaisia edustajia. Jotka horjumatta
puolustavat työläisten Ja työtätekevien
farmareiden etuja.
Tästä syystä tehkäämme työtä t u levissa
parlamenttivaaleissa sellaisten
edustajien valitsemiseksi. Jotka puolustavat
rauhaa, demokraattisten o i keuksien
säilyttämistä Ja laajentamista
sekä työtätekevän väestön e l i n ehtojen
parantamista.
J^ioikeus riiste-
Jetlersonin periaatteet
]o paDDassa
New York. — Y h d y s v a l t a i n oikeus-departmentin
teoria A m e r i k a n kansan
nykypäivän siviilioikeuksista, mikäli
l i i t t o h a l l i t u k s e n syyttäjä J o h n P. X ,
McGohey tulkitsee sitä 12 a m e r i k k a laisen
kommunistijohtajan oikeusjutun
yhteydessä, ei suurestikaan eroa
siitä teoriasta, Joka v a l l i t s i t s a a r i n a i kaisella
Venäjällä.
Ainoastaan tämän teorian pohjalta
McGohey voi oikeuttaa sen, että hän
käyttää eräitä otteita suuresta k l a s s i l lisesta
marxilais-leniniläisestä teoksesta
' N e u v o s t o l i i t o n Kömmunlstlpuo.
lueen h i s t o r i a " A m e r i k a n kommunisti-
Johtajia vastaan heidän'oikeusjutussaan.
Hallituksen syyttäjänä hän on
esittänyt lukemattomia otteita m a i n i tusta
teoksesta "todistusainehlstona"
syytteessä olevia vastaan. Hänen tarkoituksenaan
on "perustella' 'syytös,
että A m e r i k a n kommunistinen l i i k e on
" s a l a l i i t t o " tämän maan hallituksen
kukistamiseksi väkivaltaisin keinoin.
S u u r e l l a huolella hän o n valikoinut
ne otteet. Joiden käytännöllä hän t o i -
foo pöngittävänsä niitä Järjettömiä
syytöksiä. Joita hän o n t e h n y t amerikkalaisia
kommunisteja vastaan. N i i n pä
yhdessäkin otteessa. Joka näytti
makeasti kutkuttavan t u o m a r i Harold
Medinaa, t e h t i i n selkoa, m i t e n venäläiset
kommunistit kamppailussaan
tsaaristista sensuuria vastaan Joutuivat
hyvin usein käyttämään epäsuoraa
kieltä lehdistössään, s i t en tuodakseen
j u l k i heidän oppositionsa tsaarin
haUitusta Vastaan. Sen käytöllä epäilemättä
aiotaan " v a h v i s t a a " syyttäjän
tekemä argumentti, että amerikalaiset
kommunistit muka käyttävät j o n k i n l
a i s ta " s a l a i s t a " kieltä. Joka ei tark
o i t a sitä. mitä se sanoo.
Erisi ^Imäyksellä tuntuu hieman
oudoksuttavalta, että lilttohallituk-sen
syyttäjä voi ylenkatsoa sen tosiasian,
että mainitussa teoksessa puhutaan Ja
selostetaan erikoisesti demokraattisen
vallankumouksen käyttämää t a k t i i k kaa
absoluuttista monarkiaa vastaan:
s i i s aivan samanlaisesta vallankumouksesta
k u i n oU A m e r i k a n v a l l a n -
kiunouksellisten taistelu Englannin
monarkiaa vastaan vuonna 1775, Se
myöskin o l i t a i s t e l u a . Jossa a m e r i k k a laiset
vallankumoukselliset hjrvin usein
joutuivat käyttämään- epäsuoraa k i e l tä,
k u n h e agiteerasivat siirtolaisia
taisteluun E n g l a n n i n k u n i n g a s t a vastaan.
Sitä muicaa kun tämä nyi käynnissä
oleva kommunistijohtajien oikeus-.
J u t t u o n kehittynyt, n i i n yhäti selvemmin
a l k a a huomata, ettei siinä ole
mitään niinkään oudoksuttavaa, Sens
i j a an o n käynyt selväksi, että koko
j u t u n a l k a m i n e n Ja s en kehittäminen
o n asettanut Y h d y s v a l t a i n h a l l i t u k s en
kansaa sortavan h a l l i t u k s e n asemaan
Ja v i e l ^ sellaiseen asemaan, mlsAä
se ei siedä eikä kestä mitään legaal
i s t a oppositiota. Näinollen «e o n Jo
mitä perusteellisemmalla tavalla h y l jännyt
TlUHnas Jeffersonin ja hänen
työtovereittensa demokraattiset periaatteet.
L i i t t o h a l l i t u k s e n syyttäjä M c G ( ^ ey
o n hyvin kategoorisesti asettunut
t s a a r i n puolelle Ja hän syyttää jo yk-sinpä
Venäjän porvarlllis-demokraat-t
i s t a vsDanktmunista laittomaata "sal
a l i i t o s t a " voiman ja vlklvallan k&yt-tamtseksi
tsastin jutmas eortoftuUtt-
' t u s t a vastaan, Han on esitellyt useita
otteita yllämainitusta teoksesta, otteita.
Joissa ön käsitelty Venäjän työläist
e n Ja tialonpoikien taktiikkaa. Jolla
l u o t i i n työläisten Ja talonpoikien tais-t
e l u l i i t t o t s a a r i n kukistamiseksi Ja demokratian
perustamiseksi. Tällä otteella
aiotaan todistella se syytös, että
amerikkalaiset kommunistit "käyttävät"
tämän maan kansan — neekeri-väestön.
Juutalaisten, työläisten, työttömien,
kansallisten ryhmien ym. —
hetifcohtaisia kysymyksiä (valituksia
ja vaatimuksia) Ja s i t en edistävät h e i dän
" s a l a l l i t t o a a n " . Ikäänkuin Amer
i k a n vallankumoukselliset — Thomas
Jeffersonin johdolla — eivät muka
käyttäneet k a i k k i a mahdollisia kysymyksiä,
silloisten s i i r t o l a i s t en valituksia
Ja vaatimuksia, laajan, populaari-sen
taistelun järjestämiseksi kaikkia
E n g l a n n i n kuninkaan sortotoimenpl-teltä
vastaan.
O l i s i h a n yhtä " l a i l l i s t a " käyttää
näitä A m e r i k a n vällankumoulcsellisten
kokemuksia amerikkalaisia kommu-nLsteja
vastaan. Lisätodistetta el t a r vitse
etsiä Venäjältä eikä muualta. J a
tässä yhteydessä pidettäköön kiinni
yhdestä kiistattomasta totuudesta, n i mittäin
siitä, että vallankumouksia ei
voida keinotekoisesti luoda. Olisipa
todellakin naurettavaa. Jos v a l l a n k u moukselliset,
olkootpa sitten venäläisiä
t a i a m e r i k k a l a i s i a tai suomalaisia,
jäisivät odottamaan nousuaan siksi
kunnes kansan valitukset kypsyttäisivät
kyseessäolevan kansan täysin kypsäksi
vallankumousta varten. Mistä
ensiksikin löytyi se "nero" joka
määrittelisi Joko oman kansansa t ai
jonkun toisen kansan kypsyneisyyden?
T o t t a on se, että Venäjän p o r v a r i l -
ILs-demokraattlnen vallankumous erosi
monella eri tavalla Amerikan vallankumouksesta
pääasiallisesti sen
vuoksi, että se tapahtui aivan e r i l a i sissa
olosuhteissa. Se o l i työväenluokan
Johtama, jota tuskinpa oli olemassakaan
VV. 1775-76.
Venäjän kommunistit katselivat por-varillis-
demokraattista vallankumous,
ta tsaarin kukistamiseksi yhtenä tärkeänä
askeleena kohti työväenluokan
vallankumousta sosialismin perustamiseksi.
Mutta, kuten syyttäjä M c -
Gobeyn esittämistä otteista kävi selville,
tämä työväenluokan vallankumous
v o i t i in suorittaa ainoastaan t i lanteen
vallitessa. Jossa enemmistö
väestöstä kannatti sitä Ja osallistui
aktiivisesti sen suorittamiseen.
On olemassa yksi pohjimmainen
amerikkalainen oppi. Jonka a l u n p e r in
Jefferson määritteli. Joka sisällytettiin
meidän Itsenäisyyden Julistukseen
j a Jota L i n c o l n n i i n usein korosti,
nimittäin se, että m i l l o i n tahansa
kansamme enemmistö väsyy olemassaoleviin
l a i t o k s i i n , se voi käyttää demokraattista
oikeuttaan niiden l a k -
Itauttamlseksl.
Amerikan kansa ei ole eikä koskaan
arvokkaan paketin
Canadan Suomalaisten Arkisto sai
eilen Isaac Elorannalta |
Tags
Comments
Post a Comment for 1949-05-12-03