Vapaus, May 12, 1949

              UUSIA
LAULU- JA SOITTOLEYYJÄ
SAAPUNUT SUOMESTA
liatkaa heti, sillä varasto ei kestä kauan
No. 350—Sorrenlo, valssi, laul. E. Malmsten
Sydämeni äänL valssi, laul. E. Malmsten
Ho. 365—Unohdeltu, tango, laiil. E. Malmsten
Tää on vain maailmaa, marssifoxtrot,
laul. E. Malmsten
No. 535—Tyttöäni muistellessa, valssi, laul.
Teemu Grönberg
Ritari Ja Linnanneito. Balladi, laul.
Teemu Grönberg
No. 716—Mainingit, tango, laul. G. Malmsten
Valkoisten koivujen alla. valssi, laul.
G. Malmsten
734—Argentiinan kuu. tango, laul.
Teppo Raikko
Surullinen kuu, Slow-foxtrot, laul.
Teppo Raikko
No. 735—Hetken haaveita, valssi, laul.
G. Malmsten
Tumma Dolores, tango, laul, G. Malmsten
No. 743—Paiup'illL Slow-fox, laul. G. Malmsten
Tuuti — tuuti pientä, valssi, laul.
Teppo Raikko
No. 815—Marien Klänge, valssi, (säv. J . Strauss),
orkesteri
Havaijl^unelmSa, valssi, (säv. K. Johnson),
orkesteri
No. 840—Pelimannin polkka. Sointu-orkesteri.
Metsän humina, jenkka, Sointu-orkesteri
No. 3111—Orvokkeja äidille, valssi, laul.
Henry Theel
Tule hiljaa, tango, laul. Henry Theel
No. 4008—RomanssL tangO/ laul. Sulo Sala ja
Metro-tytöt
Luonani aln'. Foxtrot, laul. Sulo Sala ja
Metro-tytöt
HINTA $1.25
LÄHETYSKULUINEEN.
APAUS PUBLISHINe COMPANY
LIMITED
•x69 Sudbury, Ont.
JA
VAPAUS BRANCH OFFICE
6 Bay: Street Port Arthur. Ont.
>..i«iiii]iiiiHniiiiiniingiiiiiniiiiiiiiiiiiiiiiitiiHiimidiniinniiiiiiinninB^^
ihaa Suomesta
ostoliittoon
i r l i n i in
ikL — (S-S) — Ensimmäisten
lerien viennistä Neuvostoliit-
Berlilniin neuvostovyöhykkeel-irt
sovittu.
ittervehdyksemme
aden lukijakunnalle!
laide ia Alex Plnk,
Solntula, B . C .
la Isacson,
Porcupine, O n t .
le. Earl ja Earl (Jr)
reeman. *
Quarry B a y Logging C o .
Pender Harbour, B . C .
L e n i n g r a d i i n toimitettavaan 500 s l -
a n l i h a t o n n i n vastikkeeksi saadaan
kompensatlotavarana valkoista vuori-suolaa,
töetä, erinäisiä t e k s t i i l i t u o t t e i ­ta,
polkupyöränosia ym. B e r l i i n i n n e u -
vostovyöhykettä varten on s o v i t tu 200
koe-erän toimituksesta. Vastikkeeksi
saadaan kirjoituskoneita sekä raaka-ilmiä.
Lopullisesti o n jo neuvoteltu
huomattavasti suuremmistakin vien-tierästä,
m u t t a kaupat saadaan pää­tökseen
sitä mukaa k u i n saksalainen
ostaja saa kompensatiotavaroilleen
asianmukaiset vientilisenssit.
H i n t a t a s o l t a a n o n nämä kaupat saa­tu
järjestymään n i i n , että vienti voi­nee
tapahtua suurelta osalta ilman
v a l t i on tukipalkkiota. Joka tapauk­sessa
tukipalkkiot ovat h y v i n m i n i ­maaliset,
ellei mitään epäsuotuisia
tekijöitä ilmaannu.
M a i n i t t a k o o n , että eräät k a l a n v i e n -
tikaupat ovat my^ös mahdollisuuksien
rajoissa j a että r u s i n a - j a t e k s t i i l i -
tuontikauppoja on tekeillä. Maata­louskoneiden
ja traktorien kokeilut
tarkoituksiimme soveltuvien mallien
löytämiseksi ovat p a r h a i l l a a n käyn­nissä.
ikMMäami
Edustajakököuskeskustelua teZnMib'
Canadan Suomalaisen Järjestön 17 edustajakbkous ptdfttäin
kesäk. 11 ia sitä seuraavina päivbiä Sudburjssa. Saa ididoiita
keskusteltiin Sudbturyn oAasion kokouksessa viime sunnuntai»
na monlsu tärkeistä iärjestöäsune koskevista aidoisU osasibn
vallstuskondtean toimesta Talmlstettujen piätoslattselmaeh-dotusten
perusteella.
Julkaisemme tässä mainitun kokouksen eri asidsta hyväk­symät
päätöslauselmaehdotukset koska uskomme sen vilkas­tuttavan
keskustelua edustajakokouksen kasiteltiviksi joutu»
vista asioista, joista oUsl keskusteltava mahdollisimman perus­teellisista
järjestönune kaflrfftsa osastoissa. Keholtamme osas­toja
ja järjestömme jäseniä kirjoittamaan näistä aidoista leh»
dessämme mahdollisimman pian.
Rauhan ja demokraattis- (
ten oikeuksien puolesta
Sydämelliset Kiitokset. . .
kaikille ysfävUle avusta ja kukkasista pikku Anna-kynnin
menetyksen johdosta.
KHtoUisuudella teitä muistaen,
LnSA JA ESKO JÄRVI
314 Whltniore Avo. Toronto, Ontario
C S J : n Sudbury n osasto No. 16 l i i t t yy
t p k : n esitykseen, että - t a i s t e lu r a u h an
j a kansan demokraattisten oikeuksien
puolesta on tällä kertaa edlstysmieli-sin
väestön päätehtävä..."
Omaksuttakoon tämä ajatus Järjes.
tömme tulevan toiminnan k u l m a k i ­veksi
n i i n . ettei jää vähänkään epäi­lyn
varaa siitä, että C S J on r a u h a a ja
demokratiaa puolustava järjestö, sillä
j u u r i tätä canadansuomalaiset halua­vat
j a toivovat. Toiminta rauhan h y ­väksi
kohdistuu täkäläisten maanuiies.
temme j a samalla koko Canadan k a n .
san hyväksi. Tj-öskentely demokraat­t
i s t en oikeuksien puolustamiseksi on
taistelua canadalaisen elämäntavan
säilyttämisen j a edelleten kehittämisen
hyväksi nUtä subverslivisia v o i m i a vas­taan,
jotka pyrkivät fasistiseen aja­tusten
kontrolliin ja poliisivaltion
muodostamiseen. Ylläolevan perus­teella
Sudburyn osasto ehdottaa C S -
J : n 17. edustajakokoukselle, että tule­van
toimintakauden johtavaksi aja­tukseksi
omaksutaan tunnuslause
" r a u h a n j a demokraattisten oikeuksi­e
n puolesta".
Kulttuuritoiminnan
laadun parantaminen
Sudburyn osasto omaksuu sen käsi­tyskannan,
että järjestömme j a t k u v a ­na
tavoitteena tul9e olla perustoimin­tansa,
kulttuurisen työn laadun p a ­rantaminen.
Me käsitämme, että täs­sä
yhteydessä on paljon vaikeuksia.
Hyviä suomenkielisiä työväennäytel-miä.
-sävellyksiä jne on viimeaikoina
saatu kovin vähän j a tämä o n r a t ­kaiseva
tekijä siinä misisä määrin
voimme hyvää työväenaiheista ohjel­mistoa
esittää. Meidän osastomme
mielestä olisi k u i t e n k i n pyrittävä pois
sattumanvaraisuudesta Ja s a a t a v a t o i ­mintamme
enemmän tarkoituksenmu­kaiseksi
siten, että Järjestön keskus
kiinittää hyvissä ajoissa osastojen
huomiota kansallisten k u l t t u u r i p e r l n -
teidemme vaalimlstarkoituksessa Ja
työväenliikkeen pyrkimy.steri edistä­miseksi
järjestettävien juhlien, näy-telmätilaisuuksien,
konserttien j a k o ­kousten
valmistamiseen. Vaikka n.s.
huvittelumielessä järjestettävät näy-tösesityk.
set j a muut tilaisuudet voivat
elävöittää j a värittää toimintaamme,
n i i n kokonaan tälle tielle a n t a u t u m i ­nen
johtaisi maanmiehemme työväen
l i i k k e e n pyrkimyksien toteuttamisesta
selkärangattoman s i r ic uspellellyyn.
S i k s i on tulevassa edustajakokouksessa
korostettava sitä, että k u l t t u u r i t o i ­mintamme
tarkoituk.sena Ja sisältönä
ei ole sen paremmin "taide taiteen
v u o k s i " k u i n itsemme j a yleisömme
pelkkä " h u v i t t a m i n e n k a a n " vaan las­k
e t tu tarkoituksenmukaisuus työtäte­kevän
väestön yleisten pyrkimysten
edistämisen hyväksi. Tämä ei s u i n ­kaan
tarkoita ahdasmielistä l a h k o l a i ­suutta,
mistä ei ole Järjestöllemme m i ­tään
hyötyä, vaan avaramielistä s e l -
vänäköisyyttä, jonka pohjalla työväen
kulttuurijärjestö voi toimintapiiriään
p a l j o n laajentaa.
K o s k a f i l m i e n esittäminen j a k i r j a l ­lisuuden
entistä laajempi viljeleminen
on eroittamattomana asana Järjes­tömme
kulttuurityöstä ehcfbttäa Sud­b
u r y n osasto, että edu.^taJakokous
päättää ryhtyä entistä tehokkaampiin
toimenpiteisiin kelvollisten suomen­k
i e l i s t en f i l m i e n saamiseksi Ja Icirjas-totyön
clvjrttämiseksi Järjestömme
kaikissa o-sastoissa.
Jäsenveron korottaminen
Järjestössämme on vielä käytännös­sä
ne samat jäsenverot, j o t k a otettiin
käytäntöön s i l l o i n k u n järjestömme
perustettiin. noin neljäkymmentä
vuotta sitten. Sen Jälkeen ovat Jär­jestömme
keskuksen menot j a tehtä­vät
moninkertaistuneet, joten alhaiset
jäsenverotulot eivät kykene enää r a ­hoittamaan
järjestömme keskuksen
työtä siinä määrin mitä nykyinen t i ­lanne
v a a t i i , , . '
C S J : n Sudburyn osaston Jäsenistön
kokous käsittää jäsenverptulojen tär­keyden,
että ne muodostavat ainoan
ja säännöllisen tulolähteen Järjestöm­me
keskuksen työn r a h o i t t a m i s e ^L
S i k s i osastomme ehdottaa 17. edusta­jakokoukselle,
että järjestössämme
käytännössä olevat kaksoisveromerklt
poistettaisiin j a c t e t i a i s l i n käytäntöön
ain(xustaan yhdenlaiset veromerkit,
Tlmän toimenpiteen avulla v o i t a i s i in
lähes puolella lisätä jäsenverotuloja
Järjestömme keskukselle.
Yhtenäisyyden puolesta
pettureita vastaan
Sudburjrn osasto ebdottaa. että Jär­jestömme
on edelleen tehostettava
t a i s t e l u a edistyksellisen y h t e n ä i ^ d en
saavuttamiseksi maamniestemme kes­kuudessa.
Järjesitömme pitää o l l a a i ­na
valmis tekemään huomattavia
myönnytyksiäkin tuomittavien l y h -
märiitojen voittamiseksi, ktmhan
niillä autetaan maanmiestemme ja
edistyksen asiaa yleensä. M u t t a y h ­tenäisyyttä
ei l u o n n o l l i s e s t i k a a n saa­da
siten, että ummistetaan silmämme
sille k u n j o t k u t ••tyÖväenjohUjat"
esiintyvät pahimpina punakauhun
lietsojina työväen r i v i e n hajolttami-seksi
Ja a v o i m i n a sodanlietsojina W aU
S t r e e t in p a n k k i i r i e n hyväksi. Nämä
työväenliikkeelle täysin vieraat j a k o ­ko
maallemme turmiolliset ainekset
ovat myös täkäläisten maanmiestem­me
y h t e i s t o i m i n n a n tiellä. S i k s i taiste­lu
yhtenäisyyden puolesta v a a t i i myös
työväenliikkeen petturien Ja h a r h a a n -
Johtajien paljsistamista.
Liittovaaleihin
suhtautuminen
Canadan h a l l i t u s on päättänyt, ettii
l i i t t o v a a l i t pidetään kesäkuun 27 päi­vänä.
Tulevat l i i t t o v a a l i t ovat erit­täin
tärkeät monestakin eri syystä.
K a i k k e i n tärkein Ja C a n a d a n kansalle
todellinen elinkysymys on kysymys
rauhasta. Kansamme kohtalo r i i p p uu
siitä voimmeko elää rauhassa j a t o i ­mia
rauhan oloissa.
Hallituksemme on s a a t t a n u t maam­me
Wall Streetin, monopolikapitalis-t
i e n laajentumispyi^imysten tukijaksi
Ja kolmannen maailmansodan hyök-kSystukikohdaksi,
Amerikkalaiset a r .
meijacsastot toimivat maamme eri
p u o l i l l a k u i n omassa maassatm Ja v a l ­mistavat
lentokenttiä j a m u i t a hyök­käykselle
välttämättömiä asemia.
Nykyaikaisessa sodassa. Joka voi
syttyä ellei kansamme ryhdy päättä­västi
sitä vastustamaan, Canada el voi
mitenkään välttyä h>-ökkäykseltä k u ­t
en se on tähän saakka selviytynyt.
Maamme vedetään täten sodan p i i r i in
j a siitä tulee koitumaan kansallemme
erittäin suuria kärsimyksiä.
Kolmannesta maailmansodasta ei
voi olla mitään hyötyä Canadan k a n ­salle.
Siksi o n sotaa k a i k i n keinoin
vastustettava.
Siitä syystä on tulevis.sa vaaleissa
erittäin tärkeätä, että kansan rau­hantahto
ilmaistaan valitsemalla par­l
a m e n t t i i n sellaisia edustajia, joiden
ohjelmassa on taistelu rauhan puoles­ta
etutilalla.
Oh aivan ilmeistä, että sotavalmis­telussa
pyritään tukahduttamaan n i i ­den
äänet. Jotka taistelevat rauhan
puolesta, riistämällä kansaltamme de­mokraattiset
oikeudet. Näinollen r a u ­hankysymyksen
tukemiseen liittyy
m>'öskin kysymys demokraattisten o i ­keuksien
puolustamisesta.
Rauhan kysymyksen lisäksi ovat
tärkeitä sellaiset lainsäädännölUset
toimenpiteet. Jotka edistävät kansam­me
taloudellista hyvinvointia. K a n ­samme
elinetujen puolustamisessa on
välttämätöntä saada parlamenttiin
sellaisia edustajia. Jotka horjumatta
puolustavat työläisten Ja työtätekevi­en
farmareiden etuja.
Tästä syystä tehkäämme työtä t u ­levissa
parlamenttivaaleissa sellaisten
edustajien valitsemiseksi. Jotka puo­lustavat
rauhaa, demokraattisten o i ­keuksien
säilyttämistä Ja laajenta­mista
sekä työtätekevän väestön e l i n ­ehtojen
parantamista.
J^ioikeus riiste-
Jetlersonin periaatteet
]o paDDassa
New York. — Y h d y s v a l t a i n oikeus-departmentin
teoria A m e r i k a n kansan
nykypäivän siviilioikeuksista, mikäli
l i i t t o h a l l i t u k s e n syyttäjä J o h n P. X ,
McGohey tulkitsee sitä 12 a m e r i k k a ­laisen
kommunistijohtajan oikeusju­tun
yhteydessä, ei suurestikaan eroa
siitä teoriasta, Joka v a l l i t s i t s a a r i n a i ­kaisella
Venäjällä.
Ainoastaan tämän teorian pohjalta
McGohey voi oikeuttaa sen, että hän
käyttää eräitä otteita suuresta k l a s s i l ­lisesta
marxilais-leniniläisestä teok­sesta
' N e u v o s t o l i i t o n Kömmunlstlpuo.
lueen h i s t o r i a " A m e r i k a n kommunisti-
Johtajia vastaan heidän'oikeusjutus­saan.
Hallituksen syyttäjänä hän on
esittänyt lukemattomia otteita m a i n i ­tusta
teoksesta "todistusainehlstona"
syytteessä olevia vastaan. Hänen tar­koituksenaan
on "perustella' 'syytös,
että A m e r i k a n kommunistinen l i i k e on
" s a l a l i i t t o " tämän maan hallituksen
kukistamiseksi väkivaltaisin keinoin.
S u u r e l l a huolella hän o n valikoinut
ne otteet. Joiden käytännöllä hän t o i -
foo pöngittävänsä niitä Järjettömiä
syytöksiä. Joita hän o n t e h n y t amerik­kalaisia
kommunisteja vastaan. N i i n ­pä
yhdessäkin otteessa. Joka näytti
makeasti kutkuttavan t u o m a r i Harold
Medinaa, t e h t i i n selkoa, m i t e n venä­läiset
kommunistit kamppailussaan
tsaaristista sensuuria vastaan Joutui­vat
hyvin usein käyttämään epäsuo­raa
kieltä lehdistössään, s i t en tuodak­seen
j u l k i heidän oppositionsa tsaarin
haUitusta Vastaan. Sen käytöllä epäi­lemättä
aiotaan " v a h v i s t a a " syyttäjän
tekemä argumentti, että amerikalaiset
kommunistit muka käyttävät j o n k i n ­l
a i s ta " s a l a i s t a " kieltä. Joka ei tar­k
o i t a sitä. mitä se sanoo.
Erisi ^Imäyksellä tuntuu hieman
oudoksuttavalta, että lilttohallituk-sen
syyttäjä voi ylenkatsoa sen tosiasian,
että mainitussa teoksessa puhutaan Ja
selostetaan erikoisesti demokraattisen
vallankumouksen käyttämää t a k t i i k ­kaa
absoluuttista monarkiaa vastaan:
s i i s aivan samanlaisesta vallanku­mouksesta
k u i n oU A m e r i k a n v a l l a n -
kiunouksellisten taistelu Englannin
monarkiaa vastaan vuonna 1775, Se
myöskin o l i t a i s t e l u a . Jossa a m e r i k k a ­laiset
vallankumoukselliset hjrvin usein
joutuivat käyttämään- epäsuoraa k i e l ­tä,
k u n h e agiteerasivat siirtolaisia
taisteluun E n g l a n n i n k u n i n g a s t a vas­taan.
Sitä muicaa kun tämä nyi käynnis­sä
oleva kommunistijohtajien oikeus-.
J u t t u o n kehittynyt, n i i n yhäti sel­vemmin
a l k a a huomata, ettei siinä ole
mitään niinkään oudoksuttavaa, Sen­s
i j a an o n käynyt selväksi, että koko
j u t u n a l k a m i n e n Ja s en kehittäminen
o n asettanut Y h d y s v a l t a i n h a l l i t u k s en
kansaa sortavan h a l l i t u k s e n asemaan
Ja v i e l ^ sellaiseen asemaan, mlsAä
se ei siedä eikä kestä mitään legaa­l
i s t a oppositiota. Näinollen «e o n Jo
mitä perusteellisemmalla tavalla h y l ­jännyt
TlUHnas Jeffersonin ja hänen
työtovereittensa demokraattiset peri­aatteet.
L i i t t o h a l l i t u k s e n syyttäjä M c G ( ^ ey
o n hyvin kategoorisesti asettunut
t s a a r i n puolelle Ja hän syyttää jo yk-sinpä
Venäjän porvarlllis-demokraat-t
i s t a vsDanktmunista laittomaata "sa­l
a l i i t o s t a " voiman ja vlklvallan k&yt-tamtseksi
tsastin jutmas eortoftuUtt-
' t u s t a vastaan, Han on esitellyt useita
otteita yllämainitusta teoksesta, ottei­ta.
Joissa ön käsitelty Venäjän työläis­t
e n Ja tialonpoikien taktiikkaa. Jolla
l u o t i i n työläisten Ja talonpoikien tais-t
e l u l i i t t o t s a a r i n kukistamiseksi Ja de­mokratian
perustamiseksi. Tällä ot­teella
aiotaan todistella se syytös, että
amerikkalaiset kommunistit "käyttä­vät"
tämän maan kansan — neekeri-väestön.
Juutalaisten, työläisten, työt­tömien,
kansallisten ryhmien ym. —
hetifcohtaisia kysymyksiä (valituksia
ja vaatimuksia) Ja s i t en edistävät h e i ­dän
" s a l a l l i t t o a a n " . Ikäänkuin Ame­r
i k a n vallankumoukselliset — Thomas
Jeffersonin johdolla — eivät muka
käyttäneet k a i k k i a mahdollisia kysy­myksiä,
silloisten s i i r t o l a i s t en valituk­sia
Ja vaatimuksia, laajan, populaari-sen
taistelun järjestämiseksi kaikkia
E n g l a n n i n kuninkaan sortotoimenpl-teltä
vastaan.
O l i s i h a n yhtä " l a i l l i s t a " käyttää
näitä A m e r i k a n vällankumoulcsellisten
kokemuksia amerikkalaisia kommu-nLsteja
vastaan. Lisätodistetta el t a r ­vitse
etsiä Venäjältä eikä muualta. J a
tässä yhteydessä pidettäköön kiinni
yhdestä kiistattomasta totuudesta, n i ­mittäin
siitä, että vallankumouksia ei
voida keinotekoisesti luoda. Olisipa
todellakin naurettavaa. Jos v a l l a n k u ­moukselliset,
olkootpa sitten venäläi­siä
t a i a m e r i k k a l a i s i a tai suomalaisia,
jäisivät odottamaan nousuaan siksi
kunnes kansan valitukset kypsyttäisi­vät
kyseessäolevan kansan täysin kyp­säksi
vallankumousta varten. Mistä
ensiksikin löytyi se "nero" joka
määrittelisi Joko oman kansansa t ai
jonkun toisen kansan kypsyneisyyden?
T o t t a on se, että Venäjän p o r v a r i l -
ILs-demokraattlnen vallankumous ero­si
monella eri tavalla Amerikan val­lankumouksesta
pääasiallisesti sen
vuoksi, että se tapahtui aivan e r i l a i ­sissa
olosuhteissa. Se o l i työväenluo­kan
Johtama, jota tuskinpa oli ole­massakaan
VV. 1775-76.
Venäjän kommunistit katselivat por-varillis-
demokraattista vallankumous,
ta tsaarin kukistamiseksi yhtenä tär­keänä
askeleena kohti työväenluokan
vallankumousta sosialismin perusta­miseksi.
Mutta, kuten syyttäjä M c -
Gobeyn esittämistä otteista kävi sel­ville,
tämä työväenluokan vallanku­mous
v o i t i in suorittaa ainoastaan t i ­lanteen
vallitessa. Jossa enemmistö
väestöstä kannatti sitä Ja osallistui
aktiivisesti sen suorittamiseen.
On olemassa yksi pohjimmainen
amerikkalainen oppi. Jonka a l u n p e r in
Jefferson määritteli. Joka sisällytet­tiin
meidän Itsenäisyyden Julistuk­seen
j a Jota L i n c o l n n i i n usein koros­ti,
nimittäin se, että m i l l o i n tahansa
kansamme enemmistö väsyy olemas­saoleviin
l a i t o k s i i n , se voi käyttää de­mokraattista
oikeuttaan niiden l a k -
Itauttamlseksl.
Amerikan kansa ei ole eikä koskaan
arvokkaan paketin
Canadan Suomalaisten Arkisto sai
eilen Isaac Elorannalta <R.R, l , L u c ky
Lake. Sask.) arvokkaan lahjapaketin,
jossa c l i k a k s i sellaista Ca nadassa p a i ­nettua
suomenkielistä kirjaa. Joiden
olemassaolosta arkistonhoitajalla ei
ollut edjes aavistustakaan. Ne olivat
Työkansan kirjapainossa Port A r t h u ­rissa
v. 1914 p a i n e t tu " M i t e n k a p i u -
llsmi on hypnotlseerannut yhteiskun­n
a n " Ja Vapaa Sanan kirjapainossa
Sudburyssa painettu " K u u s i kuukaut­ta
Karjalassa". Arkistomme haluaisi
saada toisenkin kappaleen kumpaa­kin
kirjaa.
Paketissa oli myöskin monia multa
Canadassa painettuja suomenkielisiä
k i r j o j a Ja j u l k a i s u j a , jolta oli a r k i s -
tossamme entuudestaan ainoastaan
yksi kappale. Josta syystä ne kelpasi­vat
kaksoiskappaleiksi, v a r s i n k i n kos­ka
jotkut niistä olivat paremmassa
kunnossa k u i n entiset kappaleet.
Lähetykseen kuului myöskin yksi
Metsätyöläisen numero, jota el ollut
entuudestaan arkistossamme.
Tuhannet kiitokset lähettäjälle l a h ­joituksestaan.
Mrs. Mary Kaven Wahnapltaesta
l a h j o l t u myöskin erään k i r j a n arkls-tolfemme.
Kiitos.
Tässä yhteydessä voimme malnltn,
että erään tiedon mukaan on P o r t A r ­thurissa
painettu v. 1908 " M u r t a va
Voima " - n i m i n e n julkaisu. Vuonno
1915 painettiin siellä myöskin "Työ­kansan
asiamiesten aapinen" ja
K a a p r o Jääskeläisen " I l o i s i a J u t t u j a " '
Haluaisimme k a l k i n mokomin saada
nämä painotuotteet arkisjtbotfkme.
Vuonna 1935 on Montrealissa pai­nettu
" K a n a d a n J o u l u " - n l m i n e n Jul­kaisu,
Jonka haluaisimme myöskin
.saada arkistoomme.
Canadan Suomalaisten A r k i s t o n puo­lesta:
H. S u l a , arlclstonholtajtt.
Torstaina, toukok, 12 p. — Thursday^llasr li^
Suomella runsaasti
kauppaneuvotteluja
H e b i n k l . — (S-S) — Suomen kaup­pavaltuuskunta
on p a r h a i l l a a n P a ­riisissa
neuvottelemassa uudesta tava-ranvaihtosoplmuksesta.
Valtuuskun­nan
puheenjohtajana on konsuli V.
Palmroth.
Suomen ia Alankomaiden väilsestä
tavaranvaihtosoplmuksesta aloitettiin
neuvottelut huhtikuun loppupäivinä
Annecyssä.
I s l a n t i on Ilmoittanut lähettävänsä
neuvottelijat Suomeen uuden sopi­muksen
solmiamLseksl.
Suomen K a i r o n konsuli Eric A h l ­qvist
o n määrätty matkustamaan New
D e l h i i n käymään neuvotteluja Intian
kaupastamme. Nyt mahdollisesti sol­mittava
.sopimu.s on ensimmäinen Suo­men
Ja I n t i a n välillä. O n myös m a h -
dolltsta, että neuvotteluja käydään
myös P a k i s t a n i n kanssa.
Toukokuussa aloitetaan n i i n ' ikääh
neuvottelut kauppa.sbpimuksesta J a ­p
a n i n kanssa. Nämä neuvottelut hoi­taa
Suomen New Y o r k i s s a oleva pää­konsuli
Rafael Seppälä J a p a n i n mie­hitysviranomaisten
kanssa.
50,000 hiihtäjää on
liiton kirjoissa
Oshanra, O n t ~ Täällä pidetyssä
Canadian Amaeur Skl AKSOclatlonIn'
vuosikokouksessa ilmoitettiin liiton
kirjois.sa olevan kaikkiaan y l i 50,000
h i i h t o u r h e i l u n harrastajaa. Saapuvil­la
oli 66 edustajaa maan eri osista Ja
l i i t o n presidentiksi v a l i t t i i n uuder.een
Fred Urquhart Montrealista. H. P.
Douglas, joka perusti v. 1904 Montreal
S k l Clubin Ja pani 1920 a l u l l e liiton
p e r u s t a m i e n , oli myäskin saapuvilla.
Häntä ktmnioltetaan nimellä " C a n a ­dan
hiihtourheilun isä".
tulekaan luopumaan tästä suurmerki-tykselllsestä,
traditionaalisesta oikeu­destaan.
Eikä sitä tulla «lltä rlLstä-mään
eikä hävittämään.
0.tLQJ>-P.0-g,fl.0J-<Lg.O.0.0.g„0 0.0 Q O n flfr
SUOMALAINEN
KELLOSEPPÄ
o
%
%
* Tekee huonommastakin kellosta
o hyvän kellon.
\ SIMÖNSON'S WATCH
REPAIR
e 7n East Hastinc* St.
" Vancouver Br. Columbia
«jfOTniTnro'flTmnni'g"trBT>Tnnnr
KUVIEN VÄRITYSTÄ
Lähettäkää meille suurennus mie­leisestänne
maisema-, kalastus-,
perheryhmä- tai muu.sta kuvastan­ne
värltyeohjeet mukana.
Teemme taiteellisen öljyvärltyk-sen
nopeasti. Suurennuksia myös­k
i n omista filmeistänne.
H I N N A T
Väritys Snurenniu
5x7 t 75c 45c
8X10 t .1.00 75c
Lähettäkää raha tilauksen m u ­kana,
lisäten 10c postiktiluja var­ten.
Palautamme valmiin työn hyvin
pakattuna,
NIEMI-S STUDIO REG'D
1199 St. Catharlne St. West
Montreal 2, Qse.
DR. ROMAN PNIEWSKI
JMonfraotlDen praktiUd» Enroopan boocBatalmmliss sairsatofsM
ERIKOISALANA slsustaudit, naisten, lasten Ja venerlset taudit.
Nielurisat leikataan uudella menetelmällä kivutt(Hnasti
ilman veren vuotoa.
VastMoottotnnaft: Kello S - « fp^
ISn PARK AVE. FDH. HArbonr 7«a HooUmI, <|ae.
'>|S«B
OtUwa. — L i i t t o v a l t i o n y l i v a a l l v l r -
k a i l l j a Jules Castonguay on antaout
säädöksen, mikä merkitsee i& n i o i k e u -
den riistämistä lukemattomilta k u l k u -
työläisiltä tulevissa l i i t t o v a l t i on vaa­leissa,
j o t k a pidetään kesäkuun 27 päi-
Mr. Castonguay antoi säädöksen
Renfrew N o r t h v a l l t s i j a p l l r in v a a l i v i r ­k
a i l i j a n R. S. G r a h a m i n pyynnön j o h ­dosta.
Sen perusteella riistetään ää­nioikeus
lähes 3.000 henkilöltä v a l i t s i -
Japilrissä. Kysymyksessä ovat O n t a ­r
i o n H ^ r o n töissä Des Joachmsln. L a
Caven Ja C h e n a u x i n rakennustyömail­la
olevat noin 2.000 miestä j a heidän
perheidensä äänlolkeusiässtt olevat Jä­senet.
Mr. Castonguay on säätänyt,
että v a l i t s i j a p i l r ln ulkopuolelta Uitto-v
a l t i o n tai maakunnan töihin saapu­neet
henkilöt eivät ole oikeutettuja
äänestämään vaaleissa. Hän sanot
O n t a r i o n Hydron työmaiden sisälty­vän
"maakunnan työmaiden" luokaan.
— Ruotsin väkiluku oli viime vuo­denvaihteessa
64)24,088,
^-OntarioB matfahmtjl^
toista «iftVyii^itfpfTnj^ffli^
koituksens iMiiaih^
tdUe; Nfto4 tobnivitp^
puoUUa ixuuOEtmtaa l i b e ia
tain r a j a a . ; : ^ - ' - ^ -
Cobaltia osastoa
niyttslijit «l«r«il«v^ i
KIRKLAND LAKEN
OSASTON HAALILLA
Näytelmällä
ff annan
sinulle rukkaset
Sunnuntaina toukokuim
15 p:nä klo 8 illalla
Tervetuloa!
KIITOS
J . Hendrlckson kiittää Anni Saoren puolesta Tinunlnsln osastoa^
kun antoi h a a l i n tanssin pitoa varten j a yleisöä osanotosta tanssel-hin.
Ovelta oli tuloja $64m Kiitos VHjo Koskelalle, kun hän luo­vutti
voutcKäiUön rahat. Joita oU $2.80. Puhdas tulo yhteensä I67J0,
Timmlnslsaa toukokuun 10 p:nlt 1B49
J. HENDRICKSON
KIITOS
Täten lausumme sydämelliset kiitokset sukulolsUle Ja tuttaville
filitä suuresta häälahjosta, jonka saimme, vastaanottaa vleralUes-samme
Crclghton Minellä huhtikuun 16 p:nä. .
Teitä klltoHisuudella muistaen,
Brantford
Phyllis ja Voitto Oja
Ontario
Me allamainitut yllätysvieraat toivotamme mitä
parhainta 'onnea ja menestystä
Mrs. Katri Eggenille
hänen 50-vuotissyntymäpäivänsä johdosta.
M a r t h a , Emil ja Bobby
Ruohoniemi
Lirmpl, L a u r i , Shirley Ja
B i l l Jokinen
Tyyne Ja F e l i x A ho
H i l j a Ju A n t t i U'htifiaarl
Irma j a F a n n y Niemi
A i n o Ja A r v i Koski
J a c k Vuohcia
Lenne Tuura
E. Mäki
Toukokuun 8 p. 1949
Ada ifi T w l l a Niemi
H i l m a sillanpää • • ' '
A. K u l m a n en
Wm, A h o
Heikkilän veljekset
Edward Jokimäki
E i n a r Makkonen
H i l m a - J a Matti
Pearl Ja M a t t i Rapa
Alex Pyynnönen
Kapuskasing, Ont»
Kiitos tä'Je, ystäville, tuttaville,
tupakamme kun tulitte, föydän kauniiksi katoitte,
kahvikullan keiltelitte, ystävyyttä lujititte,
tuttavuutta tullessanne joka pieleen siroititte,
elämämme kaunistitte, lahjat kalliit kantelitte.
Kiitos myöskin vielä niille.
Jok' ei oUeet saapuvilla.
Pyydämme tulla tupakamme,
tervetulleeks' toivotamme.
Kiitos vielä Wilbertille 2_
sekä illan emännille.
Tämä ilta säilyy aina kauniina muistoissamme.
South Porcupinessa toukokuun 7 päivänä 1949
HILDA JA MATTI