1949-03-15-04 |
Previous | 4 of 6 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
Sivu 4 Tiistaina, maalisk. 15 p. — Tuesday, March 15' te•V;.:i||•:iiJ^•• mä -mk fpla" ;-' • l % ; l - •••.mm pm-mm- ^-'••.:-mt^ll Jos Teillä on aikomus matkustaa SUOMEEN niin antakaa meidän järjestää matkaa koskevat asianne. Meillä on pitkäaikainen kokemus tällä alalla, joten voitte luottamuksella kiäntyä puoleemme. Edustamme kaikkia johtavia linjoja. > Meillä on paikka huhtikuun 15 päivän laivaan naishenkilölle. Joka. *aluaa viiltää cmiki.sän Suomessa, niin Ilmoittakaa viipj-mättä meUle. U. Ojalammi Tran-s-Atlantic Pa-^v<;f;ger Confcrencen valtuuttama asiamies 1625 St Antoine St. Montreal, Que. FARMARIEN PÄIVÄPALSTA f ••' T M ' . I Kalkkunain kasvatus häkeissä I - Vapaana Olevat kalkkunat vaelta- _^^,^jirat tavallisesti kauaksi farmeilta Ja '* kohtaavat siten monenlaisia vaaroja, * rkuten sademyrkyjä, susia, koiria, au- « . .töja ja petolintuja, puhumattakaan J jififeän niistä tautivaaroista, mitä > \^/.tie kohtaavat farmin ympäristössl. » >• i. >3^iipaana olevat kalkkunat aUieutta- ) *' * <rat my5s epämukavuuksia ollessaan ) «iiione. Ja kaluvajassa orrella Jn;. Monet ihmlAet haluaisivat kafivat-tkA kalkkunoita omaa käyttöään Ja Jtmlnmarkklnoitakin varten, jos voitaisiin poistaa eslintulevat lukuisat vai-lÄetidet Ja suuret menetykset, käytännöllinen vastaus miltei kaikille teille probleemeille on se, että kalkkunan poikfiMt kasvatetaan aikuisiksi rautalankaverkon tai sälelattian j ^ I i a siten, etteivät ne koskaan astu jalallaan maahan. E. Van Nlee selittää, että Scottissa. 8a«k. sijaitsevalla koe-fiemalla on "18 vuoden aikana kasvatettu menes- "tykselllsestl kalkkunoita osittain ai- "dsttulna (pihamaalla), mutta v. 1S48 tehtiin muutos siten, että kalkkunoita ruvettiin kasvattamaan kokonaan häkkeihln suljettuina kuten menetel-lään British Columblassa, Ontariossa |a Yhdysvalloissa. Osittain aidatuissa olo3uhteis8a poistetaan monta vaaraa, mutta kalkkunan pojat on sijoitettava uudelle maa-alalle Jokä vuosi Ja sa vaBjli aitausta Ja muuttoa Joka vuosi. Kalk- ;,.ktinat- ovat täten po:s vaarapaikoista - aina lähellä suojaa eivätkä tuls kosl a n Jalkoihin farmin ympäristössä. Työ vähenee täten alhaLslmpaan rajaan sillä ruoka Ja vesi annetaan ulkopuolella Ja lattialle putoavat ulostukset voidaan poLstaa milloin .siihen • on soipivln tilal.suus. Scottin koeasemalla hankitaan munia tai po. ia joka vuosi, c i k i yhtään kjlkku-clätclä talven yli, Välihittia" voidaan tfhdii j(»!:a j a o tusta kalkkunrtin mutal uikuluiki.stR tai puusäleistä, jotka ovat J-1'. tuuman välimatkan päiLssJi ja nuin tuit- ..man "vahvuisia. En.sik.si m.^inUtu cii kuitenkin parempi rakcnnuk.ssn lattian päHllä. Kevyempää ja hilvpin- . paa rautalankahäkklii voidaan käyttää scinl.s.sa Ja poistuin katcssa. Matalalla, noin C tuuman korkcudci-.si olevat orret varataan, samoin kuu- "faäa auringon paistetta vn.slaun voir daan tehdä varjo.st;n. joko vanhois- ,ln laudoista tai pahvista porstuan päälle. On tärkeätä, että jokaista kalkkunaa varten varataan noin scit-eemän nelijöjalkaa lattiapinta-alaa. Haudottamisesta Ja ruokinnasta el voida tässä yhteydessä keskustella yksityiskohtaisemmin mutta kalkkunan poika voidaan helposti hautoa tavallisilla kananmunahautomavälinclllä. Samalla pitäisi huolehtia siitä, että kalkkunan pojat totutetaan asteettain ulkoilmaa varten minne ne voidaan viedä 10—12 viikon vanhoina. Jilkäll on puhe ruokkimisesta, niin keskinkertainen plkkukasvattaja tekee viisaasti. Jos tiän ostaa valmiste "feediä" eri kasvuasteita varten. eik> yritä sekottaa niitä itse. Täydellisesti aidattuina voi tulla vähän vaikeutta höyhenien pois kiskomisesta, mutta tämä voidaan helposti kontrolloida käyttämällä erikoisesti tätä tarkoi-tiista varten valmistettuja "syöttejä" Kalkkunain aitauksessa kasvatusta koskevaa kirjallisuutta on vielä suhteellisen vähän, mutta sitä on kuV tenkin saatavana osoitteilla: Poultry Division, Central Experimental Farm Ottawa; Dominion Experimental asemat Scott tai Swift Current, S^sk Ja Ontarion Agrricultural CoUezr Guelph. Ont. Jos suinkin mahdollista, aloittelevalle ol'sl eduksi vierailla laitoksessa, missä kalkkunoita kasvate taan täten aidattuina. Suosii sikojen ristisiitosta Minnesotan yliopiston maatalous-professori L. M. Winters selosti äskettäin valtion farmlllikkeenholtajien yhdistyksen kokouksessa, että .sikojen ristisiitos on asolttautunut pnr-haaK. sl menetelmäksi. Suosittacssaan ri.stlslitosta hän varoitti, rttel pitäisi käyttää alkaa-Ja-lopettaa menctel-niiiu. vaan olisi sitä Jatkettava — Joka kithden tai kolmen taikka mahdollisesti neljän eri rodun vuorollals^na ri£tl.'5iitoksena. Onneksi meille maidon juojille kaikki karjakot eivät ole yhtä naiveja kuin tämä., pikkutyttö, joka odottaa, että lelunii täyttäisi liänen maitopuUoiHa. Sivumennen sanoen tämä leluna on tottunut am-mattilypsyyn ja se soiaskin 45 varttia maitoa päivä jsä. Lehmän nimikin on komea, Hii-Ma»'s Prince -Malinda ja sen omistaa eräs maitofarmari LIbertyvillessa, m. , KOIRA JA KANANPOJAT Leamingtont Ont. — Mrs. J . Cf^a toi eräänä päivänä 31 kananpoikasta sisälle asuntoonsa, kuri kanahuonees-sa ei hänen mielestään ollut tarpeek- .sl lammln. Perheen koira, pieni terrieri, ihastui niin kananpoiknsiin että rvartioi niitä nvt niin huclellLscst' ettei päästä ketään ihmstä niden lähellekään. m Milloin hieho on edullisin astuttaa Keskimäärin voidaan sanoa, että edullisinta on hieho astuttaa 15 kuu> kauden IkäLsenä. Silloin se poikii 24 kuukauden ikäisenä Ja alkaa tuottaa takaisin kasvatuskustannuksia. On kyllä ollut paljonkin välttelyä siitä, ettei hiehoa olisi edullista astuttaa ennenkuin vasta 21 kuukauden ikäisenä. Jotkut maitofarmarit vieläkin seuraavat sitä tapaa. Heidän väitteensä on, että silloin on vähemmän vaaraa hiehon surkastumisesta. Tuolle väitteelle el ole paljoakaan todisteita jos kyseessä on normaallsesti kehllfty-nyt hieho. Monet asiantuntijat väittävät, että tiineys jouduttaa hiehon kasvamista ja puhuu sen puolesta, ettei ole olemassa surkastumisen vaaraa. Jos nor-maalLscsti kehittynyt hieho astutetaan 15 kuukauden ikäisenä. Odotus siksi kunnes hieho on 21 kuukauden ikäinen, merkitsee sen syöttämistä kuu'si kuukautta enemmän Ja lisää huomattavasti kasvatuskustannuksia,, ennenkuin se ^kaa tuottaa. Kuinka paljon tilaa muniva kana tarvitsee Amerikan rehutehtaili jäin yhdstyk- .^cn ravintotiedeneuvcskunta iucsitte-lee scuraa^^aa: 1. lÄoklntatila: 32 Jalkaa ruöka-kaukalotilaa Jokai-sta 100 munivaa kanaa kohden. S.t.s. että yksi 4 Jalan kaukalo. Joka on avoinna kanoille molemmin puolin Ja siis varaa tilaa yhteensä 8 Jalkaa. Sadalla kanalla tarvitaan .siis 4 sellaLsta kaukaloa. 2. Juomätila: 100 kanaa tarvitsee vähintään 8 gallonan vesiastian. Jos astia on automaattinen; riittää se SOC kanalle. 3. Or-sltila: Vähintään 6 tai 7 tuumaa kanaa kohti, riippuen tietysti siitä, minkäkokoisia kanat ovat. Raskaat kanat lämpöisessä ilmastcss-> tarvitsevat 9 tuumaa tilaa. 4. Lattiatila: Vähintään 3 tai 4 neliöjalkaa jokaista kanaa kohti tulisi varata munhille kanoille silloin kun ne ovat huoneeseen suljetut. Tähän tilaan kuuluu myöskin orsien alla oleva lattiatila. 5; Pesätila: Vähintään 20 laatikko-tyyppistä pesää tulisi varata -Jokaista sataa kanaa kohti. Miten voimme taistella väsymystä vastaan ja sen •m mm ALENNUKSELLA VOITTAMATON KANSA Kirj. Vasili Grossman Jännittävä, realistinen kuvaus rintaman arkipäivästä, taistelusta Ja sodan voittaneista miehistä. Hinta $1.00 MYRSKYN SYNNYTTÄMÄT KIrj. Nikolai Ostrovski Tämä teos. jonka piti ilmestyä kolmiosaisena, mutta keskeytyi tekijän kuölenaan takia, kuvaa Puolan tapahtiunla ensimmäisen maailmansodan aikana. JÄNNITTÄVÄ ROMAANI. Sid. 228 Sivua Hinta $1.0O NAPOLCON Kirj. Eugen Tarle Erikoista ja tavallisuudesta poikkeavaa valaistusta aikansa suuren sotapäällikön elämään ja toimintaan tarjoama teos. Laajoihin tutkimuksiin perustuvat asiatiedot. Iso sidottu teos, käsittäen 5€7 sivua. Hinta $1.6S Ne\vcastle taudin oireet Minkälaisia ovat N€wcastle-taudin oireet Ja mitä tulisi tehdä torjuakseen tuim taudin. Onko kanoissa, jotka hengittävät raskaasti; ivfita. tautia? Kanoissa, jotka ovat saaneet New-castle- taudin tartunnan, ilmenee hen-gityselinvikoja, mutta samanlaisia vikoja- ilmenee silloin kun kanat sairastavat benkltoryentulehdusta. Mutta Jos kanoissa on Newcastle-tauti. laskee niiden munatuötahto mitättömiin muutaman päivän aikana. Tuotanto nousee entiselleen kolmen viikon kuluttua, ellei kanoissa ole Jotain muuta vikaa. Jos kanoissa oti Newcastletauti. on ensimmäinen tehtävä saada ne kuluttamaan mahdollisimman paljon ruokaa. Ruokahalun lisääminen on parasta lääkettä tässä tapauksessa. Neuvostoliittolainen professori K. H. Kekstshejevin on klrjcittanut artikkeleja väsymyksestä. Seuraavassa julkaisemme hänen artikkelinsa miten voidaan taistella väsymystä vastaan: TYdKYKYÄ ALENTAVAT TEKIJÄT Meidän on eimen kaikkea yritettävä estää kaikki tekijät, jotka synnyttävät hjTJOsteniatllan; on esim. poistettava melu, tai mikäli mahdollista ainakin sutu-esti vähennettävä sitä. Liian korkea tai alhainen lämpötila huoneessa alentaa myös huomattavasti työkykyisyyttä. Työpalkan riittämätön valaistus vaikuttaa samaan siruntaan. Valaisin. Jota käytämme fyöpaikallamme, on myös usein väärin sijoitettu Ja antaa silcsl riittämättömän valoö. Ön muistettava, että valolla on su'iul}mer-kitys työkykyymme. , ••• • Erikoisen vaaralllsssti työkykymme vaikuttavia ovat ix)lJennolIiset ja yksitoikkoiset kiihoittimet. Niihin, kuuluu Joskus huomaamatta jäävät, tuulettajan yksitoikkoinen surina, kirjoitus- tai laskukoneen naputus tai ompelukoneen raksutus; KEINOJA TYÖKYVYN :;• LISÄÄMISEKSI Vahingollisten ärsyttimien poistaminen on hyvin tärkeätä. Mutta.toinen puoli asiasta on työkykyisyyden aktiivinen kohottaminen. Käytössämme on keinoja, joilla voimme parantaa keskushermojärjestelmämme kuntoa. SYVÄÄNHENGITYS Sellaisiin keinoihin kuuluu esim. sy-väänhengitys. Mitä muka merkitsee kymmenkunta syvää hengähdystä? Ne vaikuttavat moniin elimiimme, tuoden happea. Siksi lyhytaikainen .syvään hengitys (minuutin kerrallaan), joka suoritetaan esim. kerran tunnissa, voi joksikin aikaa poistaa "henkisen" vä-symyksenune. rcstaan ärsytettyjen kudosten hermojärjestelmää; sen suorituskyky nousee ja ihminen saa mahdollisuuden Jatkaa jonkin aikaa työtään. SOKERI Kolmas "fysiolo^nen klihoitin" — sokeri — cn ehkä kaikkein ykslnker- j taisin "lääke", mutta sen vaikutus työkykyisyyteen, erikoisesti väsymyksen hetkellä, on huomattava. Mitei) se vaikuttaa? Jos laskemme kalorioitten lukiunääräärän, joita 3—4 palaa sokeria vastaa, niin osoittautuu, että ne palaessaan ruuäaiissa antavat kaikkiaan 85—110 kaloriaa. Mutta ihminen tarvitsee vuorokaudessa keskimäärin 2,500—3,000 kaloriaa, eivätkä nuo 85—110 kaloriaa siiS merkitse elimistössä paljoakaan. Sokerin kilholt-tatava vaikutus el sUs ole sen kyvyssä lisätä voimaa. Makualstiellnten k i i - hoitus Ja itse puremistoimltus aikaansaavat silmän ja korvan herkkjryden lisääntymisen Ja henkisen tarmon palautumisen väsymyksen aikana. Soiitfulan osuus-p i 40 viioHa Sointnla, B.C. — Jospa tässä aloit* taisin entisen virkani. MtiM tääOä saarenakin (elettiin pari kmltatitta kovaa talvea, tfpä v^nut juuri nraiita kuin istua thmin äSressä ja pisteUfi puilta uuniin. Ei tuntunut mulcavalta kun on totttmut leutoihin talviin. Viime vuonna kuolema vieraili usein keskuudessamme vieden nuorta ja vanhaa, minultakin vei elämäntove-rin. Jonka kanssa 51 vuotta Jaoimme Ilot ja stiruf. Mutta s^iän on elämän laki. ei täältä Voi yhdessä lähteä, toisen täytyy jäädä odottamaan vuoroaan, ja jatkamaan toimiaan vointinsa miikaan. T^män vuoden alussakin on Jo kaksi mennyt, mrs. Helvi Leiki. Jota Jäivät suremaan puoliso ja poika sekä mrs. Davis, häneltä Jäi mies ja yksi tytär perheineen. Kumpahaenkin haudattiin muualle, ei Sointulaan. Nyt kun - on olhit niin paljon kuolemantapauksia alettiin oikein kylän voimalla kunnostaa saaren viimeistä lepopaiklEaa. On pidetty kahdet talkoot ja paljon saatu aikaan. Hautausmaa näyttää nj^ kaimiilta Ja tehtiin myös uusi; ruumishuone. Meidän osuuskauppamme oh sitäkin hommaa rahoittanut... Osaavat ne sointlilalaisetkin vielä Juhliakin vaikka Joskus on Jo näyttänyt, että kaikki sellainen touhu on kuollut. Helmikuun26p:näiOliosuus-kauppamme . 40-vuctisjuhla. Kauppa aloitettiin kyllä syksyllä mutta silloin luvattiin Juhlia vielä paremmin. Me kaupan, perustavat jälellä olevat jäsenet saimme. oikein kutsukirjeet. Ei meitä ollut 28:sta enää muuta kuin 13 jälellä Ja heistäkään ei 2 voinut saapua tilaisuuteen. Meille oli laitettu erikoinen paikka missä istuimme kahvipöydässä ja komea syntymäpäivä-kaakku oli keskellä pöytää. Isoäiti sai kunnian leikata sen. Meitä vanhuksia istui siinä viisi, joilta oli toveri poistunut siime mistä el palata. Kahdella oli vielä elämäntoverinsa rinnallaan. Ohjelma oli hyvin arvokasta. Luettiin kauppammfe ensimmäinen pöytäkirja. Vähän yli $500 oh kertynyt osakemaksuista kun Teodor Tanner ja Alfred Vainio, ensimmäinen liikkeenhoito lähti tavaran ostoon. Liikkeenhpitaja oli kumminkin lipevällä .kielellääti saanut aikaan sen, että $1.000 tavarat saatiin ostetuksi, yleisön Joukosta kuului naurun hörähdyksiä kun luettiin ensimmäistä t l - Itraporttla. Muistaakseni olimme $40 "hoollssa" mirtta lausuttihi, että toistasataa dollaria oli meimyt alkuvalmisteluihin'jd"' siinä oli syy tappioon.^ Kyllähän nykyistä kansaa ne laskut naurattalsivatkln kun myynnit ovat nyt Jo neljännesmiljoonan, mutta meille oli suuriacvoinen sekin pieni raha. $36 mekin panimme Ja oli n i l - V.- ja u.-8eura YRITYKSEN ^S. WOSIJUHl DON-HAAULLA «i7 Broa4view Ave. Toronto 6, OntatitJ Sunnuntaina, maaliskuun 20 p:nä kello 4 • • t -OHJELMA-Juhlan <^aaja L. Latva Soittoa r CSJ:n Toronton osaston soittokunta j ' Johtaja R. Öhman Avaosmansi ja -puhe . ^ 'W. D. Bc^i Volmistctna (5-9 v. r^iraa) Yrityksen pikkutytöt! Ohj. E. Randall Soololanloa Aino HeilddtienI Mattoliiklceitä • Yrityksen miehet! C«ij. Ed. Aito Virfmistelua (13-15 v. rylimä) Yrityksen tjlöt,| Ohj. Lempi Serra 1 Lnlstelljain valssi *. Ohj. Leila KilkkiI Adagio routine TasapainovtHmistelna VÄLIAIKTyA I^mberg ja Tyko Kivimäki j Juhlapuhe Nick Laitinen! Palkintojen jako M. Rasmia! Voimistdna Yrityksen naiset! Ohj.' LTly Suomela [ Kansantanssia Ohj. Lempi Serra 1 Soololaulua Elena Pezchukova! Voimistelua < 10-13 v. lyhmä) ... Yrityksen tmA Ohj. Elsie RandaU . T^uissia ................ Leila Kilkäf Ponnahdnslantaesityksjär Yrityteen mieheti Ohj. Ed. Aito Loppuesitys Ed. Aitoi TERVETULOA! « VOIMISTELU Yksinkertaiset voimisteluliikkeet '^^^/'^'l^^^^^^Vvo^^^^^^^ voivat toimia neljäntenä "fyysilllsenä levan^ Kansan yhtiössä Hyötä emmekä nähneet rahaa eikä uutta vaatetta ollenkaan. Kun tuli vei kalkki niin hyvien ihmisten lähettämissä vanhoissa vaatteissa käytiin. Muita kauppa piti saada, tavarat olivat 200 mailin päässä ja laivoja kävi vain kuukauden päästä. On kaTmlsta. että nuorempi polvi Joskus muistelee ja kunnioittaa vanhempien töitä. Se katmustaa heitä myös saamaan Jotain aikaan, että heidän lapsillaan olisi myös muisteltavaa. Niin maailma* aina menee eteenpäin. Kiitos meille osoitetusta ktmn&Lsta! Toivomukseni on, Atä juhlitaan muistoja edelleenkin. Kahden vuoden päästä tulee kuluneeksi 50 vuotta kun' ensimmäiset astikiaat tulivat^saäreile; Silloin toivon, että pannaan sellaiseit Juhlat pystyjm, ettei ennen ole kuultu! — Isoäiti. 5aomesta kysyti KVLAL^ HUUHTELU Toinen keino, ei'myöskään uusi, on kasvojen ja niskan huuhtelu kylmällä vedellä. Kylmät ärsykkeet saattavat lämpiaistielimet kasvojen ja niskan ihossa aktiiviseen tilaan. Kylmällä vedellä huuhtelu synnyttää, niinktiin tiedämme, virkistymisen tunteen. Fysiologisesti elimistössä tapahtuu seuraavaa: sympaattinen hermojärjestelmä, jota on kilhoitettu ärsyttämällä kylmällä aistielimiä, kiihoittaa vuo-kiihoittajana/'. Monienjuha^isien aistielimien ärsyttäminen lihaksissa yhdessä verenkierron v i l k a s tumisen kanssa aikaansaa alentuneen henkisen suorituskyvyn kohoamisen. VANHIN KEINO — UNI Niissä tapauksissa. Jolloin fyysillinen väsymys valtaa meidät voimakkaana, on uni paras keino työkyvyn palauttamiseksi. Tiedänunehän omasta kokemuksestamme, että "aamu on iltaa viisaampi"' ja että aamutunteina ihminen voi ratkaista sellaisenkin tehtävän, jota hän ei millään saanut illalla ratkaistuksi. AamiOla on käsitysky-kyky parempi, virheitä syntyy vähemmän, sanalla sanoen levännyt Ihminen työskentelee paremmin kuin väsynyt. Mitä tapahtuu unen aikana? On tunnustettava, että fysiologiselta kannalta ei unitilaa ole tutkittu läheskään tarpeeksi tarkasti. Unihan on niin yleinen ilmiö, että luulisi tieteen jo aikaa sitten perusteellisesti tutkineen sen — Varsinkin kun yleisesti on timnettua unen vaikutus t y ö k y k y j T i . Kuitenkin vasta viime aikoina, kiitos akateemikko Pavlovin. akateeniikko Orbelih ja prof. A. V. Tenkinin tutkimusten olemme päässeet lähenamäksi vastausta kysymykseen: mitä. tapahtuu ai- VAPAUS PUBLISHING CO. LTD. 4||o^69 - Sudbury. Ontario ISO KANANMUNA Niagara Fails. — Henry Markle-niminen farmari hämmästyi suuresti kun j-ksi hänen Rhode Island-rotuisis-ta kanoistaan pyöräytti 6\i unssin munan. K.AKSOSTEN IS.ÄT PALKFTAAN Sveitsiläisen Radenin kaupunginvaltuusto on yksimielisesti päättänyt, että tästä alkaen ne onnelliset isät. joille sj-ntyy kaksoset, palkitaan jakamalla heille ylimääräinen 25 pullon annos maan parhaita viinejä. Äidit sitävastoin eiväi saa muita ylimääräisiä etuja ktiin ne mitä heillä tähän asti on ollut. Syvästi surren ilmoitan* että fyttireid LEMPI LOVIISA HAKALA STntynyt Sault Sfe. Marlessau Ontariossa* heinäkuun 16 p:nä I906;ku6ii helmikuun 23 p:nä 1949. Hän oli kuollessaan 42 y. 7 kk. Ja 7 päiyin ikäinen. Lähinnä suremaan Jäin minä. hänen isänsä, kakaS •eljeä ja yksi serkku ttällä Canadassa sekä suuri suka> lais-ja tuttavapiiri Cftnadassa la Suomessa. Lepää rauhassa ikyista untasi, rakas tyttäreni Lempii. Aina kaivaten miuistaen, ISÄSL John Hakato ^r., R^nier Hotel. 309 CanaO St 'Vaneonver. B. C. vuttaa. Eikä- silloin kaupan tarvinnut moninaista tavaraa välittääl^än. kala ja metsäriista Ja se mitä saimme omasta lehmästämme oli särpimenä ktm Jatihöja, sokeria Ja kahvia sai kaupasta. Eipä sitä ruokapuolta muuta tarvlimutkaan. Ei ollut silklusuk-kia. ei kaiuiiita vaatteita, pääasia oli vaatepuolessa. että se oli kestävää, sukat kudottiin ja lankaa kehrättiin. Kalastajatkaan eivät omistaneet silloin ttUiansia maksavia moott<^rivenei-tä. Kalaan mentiin soutuveneillä" "Cänäriltä" sai tasapohjaisen veneen. Emännät kotona neuloivat telttakan-kaan. joka sopi veneen keulaan ja käytetty «Ijykannu sai tehdä uunin virkaa. Emännät laittoivat laivassa evästä. Oli siinäkin emännillä puuhaa soutaa pitkät matkat Ja'kärrätä laatikoita laiturille. Nyt saa kaikenlaiset leivokset ja ruokatarpeet kannuttimol-ta. Mutta alku on aina köyhällä hankalaa ja mekin teinune 3 vuotta K a - voissa imen aikana ? Pavlovin koulim katsantokanhah mukaan uni on muuan sisäisen Jarrutuksen muoto. Jarru-tusprosessi kehittyy aluksi aivokalvon eräissä osissa, ja painuu sitten kuoren alle. jolloin ihminen nukkuu. Osoittautuu, että unentulo mekanismiin osaUistuu sjTnpaattinen hermojärjestelmä, erikoisesti sympaattisen Ja parasympaattisen hermojärjestelmän hermokeskukset, mitä kiinteimmin. Osoittautuu, että myöskin s i * i - set erityiselimet. esim. aivorauhaset ottavat mitä -aktiivisimmin osaa imi-tilan aikaansaamiseen. k im ihminen nukkuu 7—8 tuntia, tapahttm heräämisen jälkeen aivosoluissa kemiallisten aineitten voimistunut uudisttnnisprosessi ja näiden solujen työkyky palaa täydelllsestL lytay-empäxiä aikaoa tämä uudistusprosessi Vilkasta toimintaa Soon liaalilla Sault Ste. Marie, Ont.— Aina vain kuuluu sama ryske Steelton-haalOta varsinkin torstai-iltaisin, jolloin on Dynamo harjoitus-ilta. Kim katsoo sisään haaliln niin~ näkee tyttöjä marssimassa ja pojat kiikkuvat "hlgh baarissa" ja se käykm heiltä jo niinkuin veteraaneilta. T.k. 5 p:nä pidettiin paartit ja oikein "orkesteri" oli soittamassa. Melkein kaikki jäsenet olivat saapuvilla tutta-vineen. Kyllä siellä aika kului ja sattuu, että oltaisiin vieläkin haalilla, mutta soitto loppui. ' Kalkki olisivat olleet iimostuneita laulukuoron perustamiseen ja meillä oli jo harjoituksetkin, mutta johtajallemme ei aina sovi sama ilta kuin kaikille muille,- kxm hän on vuorotyössä. Kyllä siellä mylinä kävi ja voisi tulla hyväkin kuoro, jos vain harjoiteltaisiin. Täytyy koettaa jotenkin Järjestää, että kaikille sopisi sama ilta. Nyt se Jo riittää täksi kerraksi. — Elvi Perälä. Anna Stiina Holopainen — ] asioissa Aaro Holopainen, Tuu Kosula. Kolmikanta. Iivari Ketolaisesta tietoja veli Kalle Leinonen, Sulkava,: sahni. Henrik OUankedon viimeva haluaa tietoja Aate Ollanketo,: vesi, kk. Eino ja Vertti Lahtinen - I Lahtinen, Parkano, Kortesluoma.! Juho ja Ida Pahkalan perilllsiijf luaa yhteyttä rouva Aino Nuo PeUo. Kalle Kumpula ja Kaisa Ha Ktmipula — Liisa Tepsa, o.s. Kemijärvi, Tohmo. Väinö Sund — Selma Seppä^^ lund, Helsinki. Torkkelink. 3 BI Alma Lunden-Palomäki, Port j hur — Kalle Emil Pelkonen-I Orivesi as.. Luoden posti. Anssu ja Emil Keskisen perik K. Lahtinen, Parkano. Majajii kylä. Juho Orava, Nolalu, Ont. — | Lempi Hietikko, Seinäjoki, PellB katu 19. Oskari Oikarinen — perintöä Ville Oikarisen perikunta. Kajj Mäkisen posti. Kalliomäki. — Austraaliassa on pisin suora rautatie. Se on Nullarborin erämaassa ja pituus on 328 mailia. Esko, Aaron ja Moses KoponM Mikko ja Anna Husn ja Da' Jenny Savo, Jenny Elina Ki Kokkola, Pakkahuoneenkatu 34 rinen.) - Paavo Ilveksen perillisiä hakee va Rauha Kohonen, o.s. Ilves, kylä. Lippa. Martta Naaralainen, o.s. Iko: Amalia Koski. Kangasala, Keso. Anni Hec, o.s. Makkonen, Mci —veli Uuno Makkonen, Utajärvii kylä. Jussi Väisänen — Katri Havd O.S. Laatikainen, Kuhmo, Lentual tola. Helsinki 9. 3, 1949 Suomi-Seura. — Hawaiin saariryhmässä on: saarta', mutta vain yhdeksässä ss sa on asukkaita. ei pääty ja keskushenpojärjestelmä ei voi kauan vastustaa väsymystä. AKTnVlNEN LEPO Ennen laskettiin, että kyllä selviää, jos TOin nukkuti makeasti. Vqbune ktiitenkii\ havaita, että jos-tois väsjmeet ihmiset, joiden olettaisi haltiavan levätä, sen sijaan alkavat- Un pelata urheilupelejä, tansda, ottavat suihkun tai uivat. Sanalla sanoen. käyttävät hyväkseen meille jo niin tuttuja "fysiologisia kiihi^ttimia". y^yinripti näiden lihas, kylmä- ym. ärsytysten pohjana on sama ibniö. josta edlens <m oDot puhe. Uidessa kylm& vesi kiituHttaä hermostoa. Jalkapalloa pelatessa lihastuntoelimien äxqrtys vastaa mielenll&attosta. Tämä myfis* kin italattttigut työkykyisyyden. SSkä. aktiivinen f«vo keskdlä pfiiväft o]\ usein tehnMtaampi kuin pasäivinen lepo- METSÄSTÄJiit JA KALASTAJAT! RUOTSALAISIA Aiiderssoii's **Morä'' metsästys- ja tuppipuukkoja • * • • • * * Np. 347 — "Mora"metsäsiyspttiikko.hinta. $3.75 Ruostumaton terä ja helat tupe^sa. No. 27 — "Mora" metsästyspuukko. hinta .. 9^^^ Ruostiimattomat helat veitsen päässä ja tu-pessa. No. 22 - - "Mora" tuppipuukko, hinta . - f5.5« Ruostumattomat hopeaiset helat tupessa veitsen päässä. No. 13 — "Mora" iupp^ukko. hinte —$ 2 . 25 Erikoisen halpa tuppipilUkko. Veitset ovat ensiluokkaista ruotsalaista tekoa. V THatkaa osoitteella: VAPAUS PUBLISHING CO. LTD. Box 63 Sndbnry. Qnlaii0| mm
Object Description
Rating | |
Title | Vapaus, March 15, 1949 |
Language | fi |
Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
Publisher | Vapaus Publishing Co |
Date | 1949-03-15 |
Type | text |
Format | application/pdf |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
Identifier | Vapaus490315 |
Description
Title | 1949-03-15-04 |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
OCR text |
Sivu 4 Tiistaina, maalisk. 15 p. — Tuesday, March 15'
te•V;.:i||•:iiJ^••
mä -mk
fpla"
;-' • l % ; l -
•••.mm
pm-mm-
^-'••.:-mt^ll
Jos Teillä on aikomus matkustaa SUOMEEN
niin antakaa meidän järjestää matkaa koskevat asianne. Meillä
on pitkäaikainen kokemus tällä alalla, joten voitte luottamuksella
kiäntyä puoleemme.
Edustamme kaikkia johtavia linjoja. >
Meillä on paikka huhtikuun 15 päivän laivaan naishenkilölle. Joka.
*aluaa viiltää cmiki.sän Suomessa, niin Ilmoittakaa viipj-mättä
meUle.
U. Ojalammi
Tran-s-Atlantic Pa-^v<;f;ger Confcrencen valtuuttama asiamies
1625 St Antoine St. Montreal, Que.
FARMARIEN
PÄIVÄPALSTA
f ••' T M ' . I
Kalkkunain kasvatus häkeissä
I
- Vapaana Olevat kalkkunat vaelta-
_^^,^jirat tavallisesti kauaksi farmeilta Ja
'* kohtaavat siten monenlaisia vaaroja,
* rkuten sademyrkyjä, susia, koiria, au-
« . .töja ja petolintuja, puhumattakaan
J jififeän niistä tautivaaroista, mitä
> \^/.tie kohtaavat farmin ympäristössl.
» >• i. >3^iipaana olevat kalkkunat aUieutta-
) *' * |
Tags
Comments
Post a Comment for 1949-03-15-04