1950-03-16-05 |
Previous | 5 of 6 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
niäolevat kahddtsVn; miestä eivät saaneet edes uia^un^ta nukkaa Toronton työttömiä-varten'Varatun
nukkumahuoneen lattialla, mutta Kev, Ray McCleaty pelasti tUanteen : n antoi heille tilaisun-den
olla yötä GreenwoÖflin Yhdistyneessä kirkossa.
l^ijplbiaa^tit noudattaa
neet lähtökäskyä
.JSStrÄSÄ^^ jota on mahdoföff «öiftaar
mustsn pdrsrin har.'o:lt:ins:r£tt, l&h- •
ti Prahatta tiistaina vuorcäaudcn c n . . Sanoi Kiiiian ulkoministeri ChtiuEit^Ioi puliiics-oen
aiääräaikaa: T.h£t50s!ov.ikian saan Moskovail> sonimiik^nn nll*»l«iinni1lnmii:otv iJiI
halHtcs antoi'heille läUtökäsij?»:
HoUannlnr hallitus rylityi kcitotoi-
:m5Qpitesliin j a antoi iarioituskäskyn
SbahdeJle IsheäklläircUe diplrmaaliUe
Hasgiisa.
Kiina ja Neuvosfoliitto mtrfiibstasat Torstaina, maalisk. 16 p.—Tlhursday, Marcklfe,^ ^
saan Moskovan'sopimuksen allekirjoittamisen jälkeen
Oiitörion' ja Maliitoban
raja merkitty " !
IVinnliK?. — Manitcba I n « t cn
275 eekÄcrtä suoperäistä metsfimaatn "
pntaij^He Hudepn Aahden. luhclli ra-jamitt^
ukserr seurjJukräii.
Manitoban ja Ontarion rajan mit-taustjö
on nyt suoritettu loppuun 71
vuoden iuluttua, ja raja merkitSän
sementtipylväillä ensi iesänä.
— Melonipuuon kotoisin Etelä-
Amierikasta.
LPP juhlii taistellen
ja uusia
jäseniä värväten
port Arthur. — Puhuessaan Fort
Wil]iamissa maaliskuun 5 pnä pide-ty
«ä LPP:n piirikpnyentionissa. A l v in
L. Johnsijn sanoi, että "rauha c n eittämätön,
eikä hslvetih pöihmien sota
jos kaikki rauhaa haluavat nousevat
ylös ja tekevät jotakin".
Konventioniin osallistui 37 edustaja-jaa
ja 15 vierailijaa, ^iirijäjjestäjä
Johnson alleviivasi vuosiraportissaan,
että paperipuuteoUisuudsssa ja met-tänkaädcssa
on kehittymässä vakava
kriisi. Hän syytti, että Abitibi ja
Great Lakes paperitehtaat valmistuvat
taisteluun palkkataksojen pclke-miseksi
tässä teollisuudessa.
Samassa hän varoitti, että yritykset
palkkojen polkemiseksi yhdistyvät t o i menpiteisiin
unioiden hajoittamisek-si.
Tämän vuoksi L P P kehoittaa kaik-
^ojULffilo o q_o_o o g o o o o g, o o g g
SUOMALAINEN
KELLOSEPPÄ
Tekee huonommastakin kellosta
hyvän kellon,
SIMONSON'S WATCH
REPAIR
711 East Hasthigs St.
Vancouver Br. Colombia
äispäkettien
Imetysaika on käsissä. Tanskan
paketti on paras lahja mitä voi
ajatella. Halvalla, nopeasti, varmasti.
•
" O L Y M P I A "— S5.50
5 Ibs. raakaa kahvia, 3 Ibs. riiisiä
1 Ib. rusinoita.
" I M A T R A "— S5.80
4 Ibs. paahd. kahvia. 3 Ibs. riisiä
1 Ib. rusinoita, 1 Ib. luumuja.;
"FENNIA" — S6ii0
5 Ibs. paahd. kahvia peltikanriuis-sa,
3 Ibs. riisiä, 1 Ib. luumuja.
Hinnat Canadan rahassa. Kaikki
paketit vakuutuksessa. Yli 5 vuo-ien
tyydyttävä palvelu takeena. /
NORDMAN (Regisfd)
Suite 338 — Dominion Sq. Bldg.
Montreal, Que.
kia unipita yhteistoimintaan tämän
hyökkäyksen torjumiseksi. L P P vaatii
korkeampaa palfckataksäa ennenkuin
canadalaista paperia j a paperipuuta
annetaan jänkeille halvalla
hinnalla. '
Tuomiten hallituksen ohjelman, joka
on jb tuottanut 500;000 työtöntä,
Johnson siirtyi käsittelemään sodan
j a rauhan kysymystä lausuen mm.
seuraavaa: "No. 1. sodan vaara tulee
Washingtonista D. C. Sotaiset miehet,
Louis Johnson, kenraali Bradley ja
Dean Acheson, ovat vaarana, eikä
Joseph Stalin. Neuvostoliitto on valmiina,
ja cn ollut valmiina vuodesta
1946 alkaen, atomipommin pannaan-julistamista,
aseistuksen vähentämistä
ja Amei-ikanjä Neuvostoliiton vä-lissn
kaujpankäyiinin järjestämistä
varten. Canada häviää tässä k y l mässä
sodassa. On jo ajka. muutokselle
— hankkia canadälaisille työmahdollisuuksia
— järjestämällä
kauppayhteydet Eiuroopan känsande-mckratiain.
Kiinan ja Neuvostoliiton
kanssa."
Piirikonventicni hyväksyi A. A .
MacLeodin esittämän arvostelun C y -
ru5 Eatonin Steep Hock kehityksestä
j a uusi Ottavalle ja Torontolle esitettävän
vaatimuksen, että Järvien pää_
hän pitää rakentaa terästehdas, Tätä_
asiaa käsittelevä kirje päätettiin lähettää
Rt. HPn. C. D . Howelle, Rev.
p. -McIyorHe M P sekä maäkunhah
•iäinläätijälcunnah jäsenille P . O. R o binsonille
j a C . W: Coxille.
Kokous päätti antaa täyden kannatuksien
Canadah . Rauhankongressin
"Pommi pannaan" kampanjalle. L P P .
katsoo, että rauhan puolustaminen oh
No. 1 tehtävä työväenliikkeelle v. 1950.
T im Buckin puoluejohtajana: olemisen
20-vuotiskautta päätettiin juhlia
siten, että puolueeseen hankitaan 100
uutta jäsentä toukokuun ensimmäiseen
päivään mermessä.
Johnson valittiin uudelleen puolueen
järjestäjäksi. Toronton entinen
valtuusmies Charles Sims osallistui
puolueen keskuskomitean edustajana
tähän konventioniin.
—Mitä tapahtuu Euroopassa,
Aasiassa, Australiassa ja läntisellä
pallonpuoliskolla? Lukemalla VAPAUTTA
pääsee siitä selville.
Siirun j a kaipauksen murtamana ilmoitan, että rakas mieheni
OSGAK LAINE
kuoli SudburjTi St. Josephin sairaalassa helmikuun 19 p:nä 1950 saatuaan
veren vuodon päähänsä,Joka aiheutti aivohalvauksen.. Uän oli
sairaana ainoastaan 4 päivää ja kökö »jäik tiedottomassa tilassa.
Hän oli syntynyt Suomessa Humppilassa; BQmeen läänissä j a oli
kuollessaan 64 V. 11 kk. j a 24 p.ikäinexi.
Suremaan jäin ininä, hänen vainibnsa Ja yksi slsko Matlda Harjula
perheineen South Porcupinessa j a siskon tyttäret, Hilda Paavola pet-neineen
Turussa .ia Suoma Paavola Järvenpäässä Suomessa sekä laaja
tuttavapiiri täällä j a Yhdysvalloissa.
, Vainaja haudattitai helmikuun 23 p:nä Parfc Lawn hautausmaahan
SäUdburjssa suuren sukulais- ja tiittavajonkon saattamana. ^
Yhdessä kuljimme elcn myrskyissä On kalmiston kehdcssa rauhaisaa,
näissä. siellä iäksi nukkunut levon saa.
Mirisi TCimakas elos' näin äkkiä vUvi j a HäälL
haihtui ..
ja haaveemme suruhun vaihtui? Olit mulle eno parhain,
«a;=ias oh ercn hetki, olit ystäväni tuoni vei sun liian varhain.
parhain. Marlene; Vieno j a E . SaarL
Koti mulla on tyhjä ja hfeUyyttä Kaadoit vuodet, raadoit päivät, "
. vailla, eestä elämäsi.
kun^ oot armaani tuonelan mailla. Muistosi elää.
Laulakaa linnut hälle unta hyvää John ja EdvL
^ulla on kaipaus syvä. KuuUa sanoman, jota en toivonut.
Vaimosi LIzzie. sillä tuonen käsi on säälimätön.
Alita, Virjr j a VeslL
out yksi sä meistä j a henkesi stm,
se liekehti aatteelle vain.
Sinä taistelit ylväänä, levon jo sait.
on päättynyt päiväsi työ.
Nyt hyvästi, toveri, hyvästi jää,
jäi työ.sl sun elämähän.
Naapurit.
Elon lamppusi sammui n i i n hiljaa,
liekki äkkiä leimahti pois.
Vei kuolema kallista viljaa,
*^ihon surun mim rintaani toi.
Kaipauksella mihstellen:
Siskosi Alanda.
KIITOS
• , Sydämslllset kiitokset Edwin Sukieiie kauniista-puheesta ja
CSJ:n Sudburyn osaston naiskuorolle lauluista sekä kuoron j o h -
^--ajalle Rauha Mäelle. KUtos kantajUle. Kiitos seppeleistä ja
iujikalaittelsta sekä osanotostanne raskaaseen suruiml j a hauta-jaislUaisuuteen.
Kiitos myös sähkösanomista, osanöttokorteista j a , -Idrjejstä.
LIZZIE LAINE
Norjan hallitusmiehet cvat saattaneet,
maansa ehglantilals-amerikka-laisen
imperiahsiiiih vallanalaisuuteen
hyväksyttyään' M a r s h a l l i - s u m u i t s l -
man orjuuttavat ehdöf ja allcklrjoi-tettuaah
Atlahtm söpimukisen.
Yrittäessään edes jollain' tavoin
puolustaa tätä kansansa etujenvas-taista
politiikkaa: he vetoavat siihen,
että Norjan taloudelliset j a poliittiset
edut ovat samat kuin länsimaiden
edut, millä he tielenkäih tarkoittavat
englahtilals-ahierikkalalsten scdaa-lietsojien
etuja.
Kolnmunisminvastaisefsa taistelussa,
aseistuksen kuumeisessa lisäämisessä,
neuvostovastaisessa parjauksessa
ja pyrkimyksessä soveltaa yleisesti
amerikkalaista "demokratiaa" häiden
maiden hallitusmiesten edut ovat tietenkin
samat. Jokainen kuitenkltf j i n -
ihärtää, että nämä edut ovat jotain
kokonaan niuuta kuin Norjan ja sen
kansanedut. '
Tultuaan vedetyksi agressilviseen
pohjöis-Atlaiitiri scpjmukseen Norjap
on tänä vucnna fcäyteltävä aselstautu-
•mistarkoituksiin 2,277 miljoonaa kruunua
käsittävästä budjetistaan vU 450
miljoonaa krunuua hiiden fetikois-määrärahojen
lisäksi, joita tähän tarkoitukseen
käytetään.
Aseistukseen käytettävillä varoilla
saataisiin jälleehrakehnettuai kaikki
ne asuintalot; jotka Norjassa sodan
aikana tuhcttiin.—Norjan 3 Tiiljoonas-ta
asukkaastahan on 400,000 asunnot
ta.-.;. .. • - .-'•':^-:;r?^;•;;::^:^.^y^.
Norja on tähän asti sääniit lähes 14
prosenttia icansallistuloistäan laivaliikenteestä.
Siksi merkkitsevät Marshall-
suunnitelman aigettamat ehdot;
joiden, mukaan amerikkalaiset alukset
suorittavat 50 prosenttia kaikista kul
jetuksista, Norjalle mitä suurinta k a tastrofia.
Tämä öh johtanut, että
suurempi määrä norjalaisia aluksia
•seisoo satamissa; j ä että tavarakuljetuksesta
saatavat tulot supistuvat s u -
pistumistaah. Näin on Marshall
suunnitelma johtanut siihen, että
Norja ei pysty enää korvaampan laivaliikenteestä
tähän asti saamillaan
tuloilla ulkomaakaupan vajausta, joka
ennakkolaskelmien mukaan nousee
tänä vuonna 1,808 miljoonaan kruunuun
ollen 150 miljopnaa kruunua
suurempi kuin viime vuonna.
Norja on paljon riippuvaisempJ
tuonnista kuin muut Euroopan maat.
Y l i 50 prosenttia tarvltsemiastaan viljasta,
80 prosehttla polttoaineesta, koko
tarvitsemansa sokerimäärän ja monia
muita tarvikkeita se tuo mtilsta
maista. Dollaribiaissa. toimeenpantu
devalvaatio nostaa ulkomaita iDStetta-vien
tuotteiden: hintoja tämän ^ o d en
aikana ' vähintäin 400 tniljoonalla
kruunulla j a Norjan valtiovelkaa vastaavasti
381 miljoonalla kruunulla
Näin ollen devafvaatio oh vain helpottanut
Amerikan pääomien virtaamista
Norjan talouselämän eri aloille, mikä
merkitsee Norjan - työtätekevien elintason
alentumista.
Marshällsuuimitelman o r j uuttavat
ehdot kieltävät- Norjalta hiahdollisuu-den
käyttää saamaansa "aptm" oman
mielensä mukaan..Näixi ollen amerikkalaisista
monopoliyhtymistä pn t u l lut
Norjan talouden isäntiä. Jotka ovat
tehneet tästä ' maasta sen raaka-ainelähteen,
josta Amerikan £otatar-viketeollisuus
saa raaka-ainieita,
Norjan scsialidemokraattisen hallituksen
laatima: ns. nelivuotissuunnitelma
merkitsee maan .muuttamista
entistä suturemmassa määrin Amerikan
kapitalismin siirtomaaksi. V a l t a merentakaiset
isännät palauttivat tä-joittaneiden;
pohjois-Euroopan maiden
esikuntapäämköideri neuvotteluun
Lontooseen. Myöhemmin norjalaiset
lehdet ovat kertcneet, että poh-jols-
Nörjan sotavoimien komentaja
kontra-amiraali Horve jää Norjan
edustajaksi. Lontooseen j a tulee slnpc
muodostetussa esikunnassa johtamaan
Norjan jaostoa. Tämän lisäksi Norjan
radio on marraskuim 8 päivänä
virallisesti ilmoittanut, että maan; a r meijaa
tuUaian haUltuksen päätöks<;llä
lisäämään 90.000 ' miehestä 120,000
mieheen, ts. kolmanneksella.
On aivan Umeiste, että Norjan taantumus
vetää maataan oikelstososlalisr
tisten johtajien avulla sotäseikkallu-jen
liukkaalle tielle. Erään tärkeän
seikan he ovat kuitenkin unohtaneet,
nim. sen, miten Norjan kansa suhtautuu
fotaseikkailuun.
Tosiasiallisesti Norjan kansa vastustaa
päättävästi pohjPls-Atlahtln
sotilassopimusta. Tätä csolttavat' satojen
tuhansien norjalaisten allekirjoittamat
vastalauseet. ; _
37 Norjan ammattiyhdistysjohtajaa
oh- julkisesti esittänyt- seuraavaa:
"Hallituksen Ja eduskunnän^enemmi|-^
tö oh ilman kansan lupaa ja kommunistien
vastustxiksesta huolimatta
saattanut maahime Atlantin sopimuksen
kautta Amerikan pääoman muodostamaan
sotallittoutumaan, Joka ön
tähdätty naapuriamme Neuvcstclllttoa
vastaan. Meidän maatamme aiotaan
hÄyttää ponnahduslautana taisteltiSi-sa'
sosialhai^ ja edistyksellisiä vofQU^
vastaan."-- .-•
Oslon, Stavangehin Ja muiden kaupunkien
ammatilliset järjestöt ova^
päättäneet julistaa boiJaittlln sotilastukikohtien
r^entamlsei^ He ovat
julistaneet: "Me rakennustyöläiset
vaadimme, että sotilaallisten laitosten
asemesta aletaan raltentaa asuintaloja".
•-• ^- , - -;•:;'
Sosialidemokraattiset hallitusmiehet
ovat menettelynsä puolustamiseksi vetäneet
Göbbelsln asevarastosta esille
vanhan tarun "punaisesta vaarasta".
Taantumuksellinen sanomalehdistö on
kalkissa käänteissä alkanut rummuttaa
"bolshevhkkivaarasta". Norjan
kansa tietää tällaisten rummutusten
arven. Yleinen tjrytynlättömyys hallituksen
politiikkaan on tänä vuonna
aikaansaanut sen,, että Norjassa on
huodostettu vasemmistolainen työväen
oppositiopuolue^ joka tuomitsee
Norjan osallistumisen sotallittoutumaan.
Heinäkuussa Norjassa perustettiin
rauhanpuolustajien komitea.
Eri puolilla niaäta pidettäviin rauhan-fcckoykslin
osallistuu kymmeniä tuhansia
työtätekeviä. Norjan kansa
ei halua sotaa eikä tahdo olla missään
tekemisissä englantiläls-amcrikkalals-ten
sodanlietsojien kanssa, jotka yrittävät
käyttää Norjaa ponnahdtislauta-naan
suunnittelemassaan sodassa.
Mc olemme Itsenäisen Norjan kannalla,
emmekä hyväksy maamme
muuttamista Amerikan siirtomaaksi,
sanovat Norjan työtätekevät. — (SIB
— D. VasUjev).
Moökova. — K u n täSllä oli aUekir-joltettu
hclml£. 14 pnä K i . n a n ja Ncu-vcstolii.
on välhien toplmus keskuiäit
! festä avusta pui KUnan ulkoministeri
i Chou-Xäilai sen Johdosta seuraavan
\ puhoan:
Kilr.an k."n;antasavallan ja Scsla-
Ncuvt stoiasaraltojch Liiton
väailä on tiinään alleklrj:itc.tu uiul
y.stävj-j-ss Uitto, j a ktskihälsavun so.
pimus sekä välipuhe kiinalaisesta
Tshangtshunglh rautatlest i . Port A r t -
hurista ja Dalrenlsta, välipuhe lainan
antamisesta Kiiiiallc ja samalla cn
vaihdettu nootteja; Mainitun sopimuksen
Ja mainittujen välipuheideh
solmiminen perustuu Kiinan ja Neu-
.'cstolilton suurten kansojen perusetuihin
j a on todistuksena veljellisestä
ystävyj-destä ja ikuisesta yhteistyöstä'
K i i n a n j a NeiivostoUiton välillä. Sopimuksen
ja vällpuheldcii solmiminen
on erikoisena Ilmauksena siitä avusta,
jota generalissimus Stalinin johtama"
Neuvostclillto antaa Kiinan kansan
vallankumbu^UissUe asialle. On e-pällcmätöntä,
että tällä KlUianjä
Neuvostoliiton vilpittömällä yhteistyöllä
on' mitä korkeilmmassa määrin-syvällinen;
lilstorlallhien/ merkitys ja
sillä tulee väistämättömästi olemaan
valtava vaikutus rauhan jä oikeudenmukaisuuden
kehittämiseksi idän Jn
keko maailman kansojen kesken.
Näiden kahden kansakunnan, k a h -
den valtakunnan suuri ystävyys alkoi
lokakuun soslHllstiscsta vallankumor
uksesta. Mutta Imperialismi -Ja K i i nan
vasta vallankumoukselUncrk hallitus
J ä i s i v ä t meidän jatkuvaa y h teistyötämme.
Kiinan kansan voitto
sai aikaan perusteellisen tilanteen
muutcksen. Mao Tsetungln johtamana
Kiinan kansa loi K i i n a n kansantasavallan
ja muodosti sellaisen yhtenäisen
valtion, Jota Kiinassa el tähän
asti ele nähty ja se on tehnyt mahdolliseksi
vilpittömän yhteistyön meidän
ka;hden suuren kansakuntamme välillä.
Generalissimus Stalinin ja Mao
Tse-tungUi tapaaminen Ja mlellpitel-den
vaihto heidän välillään muutti tä.,
män mahdollisuuden todellisuudeksi
ja K i i n a n Ja Neuvostoliiton ystäV3'y6.
Uitto Ja keskinäinen avunanto on nyt
vahvistettu tällä allekirjoitetulla sopimuksella.
Imperialistinen lUttcutu-ma.
jota jtmerikiaL^lnen ImpcrialUmi
johtaa, y r i t l l kalkin la^-oin provok.i-t3crls:
nc men^lclmlnsen ehkälsiä y j -
tävyyden valticitt;mme vfiUllä, mutta
nämä häpeäilljet-yritykset ovat m?n-ncct
lopulllscitl mj'ttyyn.
Sopjmus j a välipuheet KUnan ja
Ncuv» stoiUtoa vaUlla ovat c:Uläm
tärkeät uMäeUccasyntyneclle KUnan
kansanlssiivaUalie. 'tämä sopimus Ja
niimä välipuheet saattavat Kllnhn
stanjan; tuntemaan, ettei; se ole yksl-näin?
n' ja ne arttavat sille apua jäl-leenrakennuHtyö-
sä ja KUnan talouden
kehittämisessä. Välipuhe k i i n an
ja Neuvostciuibn kaiken kUnalälses-ta
Tshangtshuhgln rautatiestä; Port
Arthurista j a Dalrchlsta, välipuhe liio-ton
antamisesta Kiinalle sekä klrjelT
mlen vaihto slltu, että; neuvcstohalU-tUs
antaa Kiinan hallitukselle korvauksetta
Mantshuriassa japanilaisilta
hankkimansa omaisuuden ja antaa
Kiinan .omistukseen entisen hs.
sotllaskaUpunginosan Pcklnglssii, on
Ilmausta suurasta ystävyjdestä. Jota
neuvostohallitus Ja generalissimus
Stalin osoittavat KUnaUo ja Joka e-päUemättä
herättää KUnan kansassa
mitä suurimman innostuksen tunteen.
SallUtaä minun Kiinan kansan n i messä
ilmaista kUtoUlsuutcnl gencra,
llssimus StallhlUc j a nouvostbhaUl-tukselle
tästä suuresta ystävyydestä.
KUha ja Neuvostoliitto harjoittavat
läheistä yhteistyötä rauhan; oikeudenmukaisuuden
Ja yleisen turvalla
suudcn nimessä, eikä tUmä yhteistyö
vastaa ainoastaan KUnan Ja Neuyos-toUlton
kansojen etuja, yäan myös
Idiin Ja koko maaliman kalkkien k a n sojen
etuja; kaasojen, joUle rauha Ja
oikeudenmukaisuuden asla ön kallis.
Olen vakuuttunut, etteivät tämä sopimus
Jaiiämä välipuheet saa kannatusta
- ainoastaan Kiinan j a NcuvcB-tolUton
kansoilta, vaan koko edlstyk-selllseltä
Ihmiskunnalta. Tätä sopimusta
ja näitä väUpuhelta vihaavat
vain impeilallstlt ja sodanUctsöJat.
Yhteenlllttyneenä KUhan Ja Ncu-vpstolUton
kansat, jotka kllslttävä!
noin 700 mUjocnaa ihnilstä, muodostavat
voiman, jota on mahdoton voittaa.
.-
Eläköön Kiinan ja Neuvostoliiton
Ikuinen ystävyys Ja Ikuinen yhteistyö!
" •
KätciiOi^unalla jlluisilla
vvUkkomat^suilU.
KXVTT3SKAJ%
B: F; G O O D R I CH
Säästäväistä
VÄinTtAlSMAKSU-SCUNNITELMAA
Nnuttiksa uusien renkaiden
turvallisuudesta- Ja luotctta-valcuudcsta
. . . kutci.shln-nalla
. . . maksakaa ajaes-sanne.
mmmmmm
124 Algonquin Blvd. East Timmins, Oi(ktario
saona-saunojen
DR. ROMAN PNIEWSK1
Monivuotinen praktiikka Euroopati bndmatulmmlssa aalraalolam
ERIKOISALANA sisustnudlt, naisten, lasten Ja venerlset taudlti
Nielurisat leikataan uudelta menetelmällä klvutUmmstl.
ilman veren vuotoa.
VastaanottotunnU: Kello 3—8 lik
SS37 PABK AVE. PVU, UArbour 7623 . MontKÄjf ^Ofir
Sbkcrijuurikkaaii
viljely Suomessa
kasvaa
Helsinki. — (S-S) — Sokerijuurikkaan
Viljelysala mucdostuu maofasanr-mc
tulevana kesänä ennätyksellisen
.suureksi, 0,700 hehtaariksi. TdstU S a lon
tchtnoiu. osuus 3.700 ha, mikä on
samanijuuruinen kuin viimekin vuonna.
Turengin sokeritehdas .sen sijaan
laajentaa sopimusalaansa viimevuotisesta
3,800 hehtaarista 0,000 hchlaa-riln.
Ensi kesänä tullaan käsiteltäviin
sadon suurentumisen vuoksi tckemiiän
erinäisiä laajennustöitä tehtaan koneistossa.
Sauna keskimäärin kutakin 4,100 asukasta kohden
todetaan erikoisen saunakomitean tutkimuksessa
Gangstereita on
Helsingissäkin
Helsinki. — (S-S) ~ Maaliskuun 8
pnä tapahtui keskellä Helsinkiä ame-rikkalalsinaUinen
postiryöstö. Mainittuna
päivänä noin klo 5 aUcaan
iltapäivällä Vuorimiehenkatu No. 1:£-
sä ^sijaitsevaan postitoimistoon oli
saapunut kolmenaamioitua miestä,
jotka pistooleina uhaten pakolttlvat
kahden huoneessa olleen vlrkaUijan
pysymään paikoUlaan, sitoivat heidät
män suunnitelman neljä kertaa Nör-1 Ja laskivat pitkälleen postitoimfston
Jan haUitiiksen korjattavaksL Vasta lattiaUe. Miehet veivät mukanaan
tämän jälkeen. MarzhaU-isinmnitel-man
toteuttamisesta huolehtlrä pääjohtaja
Hoffman varusti sen aUekir-joltuksellaan.
Tämän "suunnitel-znan"
mtikalsesti Norjan teollisuuden
johtavat alat, nim. kemiallihaj ja
metaUiteoUisuus siirtyvät Amerikan
monopoUyhtymlen haltinm.
Tällaista on se etujen ^htenäl-syys",
jcsta vallassa olevat sosialidemokraatit
niin mielellään puhuvat —
aivan kuin kaniinin j a boikäärmecn
etujen "yhtenälorys" - . . TalöudcUi-nen
valvonta johtaa poliittiseen o r juuttamiseen.
Lokakuun lopulla Ncrr-jassa
käynyt senaatltori Chavesc on
sanonut iu>rjalaisille' aivan suoraan,
että aseapu; merkitsee taloudelUsen
avustuksen Jatkimiista.
Tällainen "apu" Johti l<q)pUjen l o -
piiksi siihen/^tä_ Norjan edustajien «li
marraskuun 1 ' päivänä r saavuttava
puhjuLs-Atlantiii s^iplmuksen allekir»
HelsinkL — Helsingissä on Jokai-sta
•n. 4,100 asukasta kohden vain yksi
yleinen sauna. Jcs jokainen asukas
kylpisi kerran viikossa, olLsi kiinkln
saunan päivittäinen kylpijämäärä' n.
690 henkilöä—^ tilanne el ole e r i koisen
valoisa, toteaa pääkaupungin
saunakysymyslä tutkinut komitea,
jonka mietintö oli yleisten töiden lautakunnan
käsiteltävänä. Lautakunta
päätti jättää asian pöydäUe seuraavaan
kokoukseen tarkempaa tutustumista
varten.
Saunakomitean tutkimuksen mukaan
on yleisten saunojen lukumää-^
rä Helsingissä nykyisin llltcsaluect
mukaanluettuina vain 87, Tehtyjen
kyselyjen mukaan on jonotus saunoihin
.sangen ylclnth ilmiö varsinkin
Icppuviikollf). Kyselyjä kaupunkilaisten
kylphairaJiluk.sisla oij tehty kansakoulujen
kautta, ja licdustclukaa-vakke2t
ovat olleet n. 7.500 perheen
täytettävinä, tiedustelu käsittää noin
30,000 henkeä, siis aUe 10 pros. kaupungin
a.sukkaista. Kyselyyn vastun-ncista
henkilöistä oU 2,5 pro.s. sellaisia,
jptka eivät lainkaan käy saunassa.
Kaksi kertaa viikossa kylpeviä on 3,0
pros. Kerran viikossa kylpeviä oli 70,4
piros. ja Joka toinen vUkko kylpeviä
19,9 pros.; Vain 5 pros. vastaajista i l moittaa
kylpevänsä yksinomaan kylpyammeissa.
Vastanneista 23,000
henkUöetä kylpee omassa saunassa 1,-
500, muussa saunassa 2,400, yleisen
saunan tilausosastona 2,600 ja vaUaosa
cli n, 72 pros. tavallisessa ylelses.sä
satmassa.
EN-nSET SAUNAT KUNTOON,
VUSL% RAKENNETTAVA
SaunatUanteen parantaml-seksl komitea
toteaa, että esim. aseilta Uitos-aluellta
on lähetetty anomuksia saunatilanteen
parantamiseksi näillä alueilla.
Mm, Pitäjänmäen, Oulunkylän
Ja Malmin asukkaiden taholta on teh-
KAUPUNGIN OLISI RYHDYTTÄVÄ
HARJOITTA3IAAN SAUNA-TOIMINTAA
Siinä tarkoituksessa tulisi kaupungin
varata yleLsJä saunoja varten sopivia
tontteja. Sellaisiin kaupungln-cslln,.
Joissa saunatilanne on valkea,
erlkolse-sti Etu-Töölöön, Öulunkylään,
Malmille, TapanUaan, Munkkiniemeen,
Lauttasaareen, Kulosaareen,
Haagaan ja Katajanokalle, sekä M a r -
Janle.ml — Vartiokylä — McUunky-lään
koct€ttaIsii'j aikaansaada ajanmukaiset
yleiset saunat, samoin myöskin
Kallioon j a Sörnäisiin sUä silmälläpitäen,
että siellä nyt oleville
sntmollle voltblsiin asettaa kohtuulliset
vaatimukset.
Tällöin JjaupunRln tulisi ensi s i jassa
pyrkiä siihen, että saunat r a kennettaisiin
kaupungin toimesta ja
että kaupunki Itse ryhtyisi harjoittamaan
saunalltkettä.
Myös Johönkm ensi valheessa • r a kennettavaan
kansakoulurakcimuk-
.leen tulisi sisustaa jo koulun rakennusvaiheessa
sauna, Joka ol)8l koulutyön
aiiuina koululaisten käytössä Ja
iltaisin,yleisenä saunana.
Urheilulaitosten, kuten Stadionin
Ja UJmastädlonln rakcnnusohjolmisHa
tulisi ottaa huomioon saunojen Järjestäminen
näiden yhteyteen.
Kaupungin tulisi kunnostaa saunansa
mahdollisimman korkeatasoisiksi
j a cdcnecn myötävaikuttaa sau-nateknlikah
tutkimuksia.
—Sanomalehti laajentaa yksilöi'
den näköpiiriä ja lähentää toisiinsa
eri ryhmiä. Tässä tekee VAPAUS
arvaamattoman palveluksen luki'
loilleen.
Abiiibin voitta oli,
1949 lähes kymmenen
miljoonaa dollaria
Toronto. — Tääilit JuUtnistun Abi
ilbi Power and Paper Ct>:ii tiUkerUk
mukscn mukaan olL yhtiltai puthdiu^:
voitto vllmc vuoden lllkctolmlnnafitcj
$9,780,047' oli 17 prosenttia vähcmoiäirs
kuin vucdcn 1048 lennätysyoltto, $U4 ^
770,580 \
Yhtiön myynnit kohosivat vltmCj''
vuonna 84,077,709 dollarilnr ollen nolr' '
kolmo miljoonaa dollaria VUhcnunai''
kuin vuonna 1948. .
Ennen puhtaan voiton mfiärlttclyS^f^
oli kulungeiksi merkitty kuolctuksit-"
ja poistoja 4,903,241 dollai;ln arvofttfe,
j a tulo- y.m. vorojenmaksamista
ten oli varattu 7,800,000 dollaria. Vuo< « h
den 1948 vastaavat lUVjUt oUVttt 4^04,1: ''^^^t
018 Ja 8,043.038 dollaria. < \\ 7'"
Yhtiön kolmen Ja puolert p r c s f c n t l i | l J \ "^tf
bondlvclka oli"vuoden lopullo yhteenL Ä^-
su S36.914 500, \ ^'>.i^/i^?
Vuoden aikana myytiin, jihtlön ate' '" ' * --i
yhtiönä toiminut Kamlnl8ti|iula:1^owei
Co. viiden miljoonon dollarin ^kfttei*''^
hinnasta. '''h^J
CPRm puhdas voiitp
entistä suuremmaltjsi
Montreal. — täällä julkaistu easlm*^ \
mainen laskelma CPRftt tuloista kultt-^ >-
nccn vuoden aikana osoittaa "j/hViät^t i
puhtaan voiton lisääntynee A 27493;85l
dollarilta vucdcn 1048 hlk^a 29,724^' ::
805 dollariin viime irufl^nft/LlUaimeC'
tuloista jm puhtaaksi voliokat '#20/ ;
631969 j a muista lähteistä ^23,ffiRI,653;
jhteensä $44,268,622. K u n tästä SUI»-,.^ ;
raasta vähennettiin hondlveliojcn y, i
m korct. Jäi puhtaaksi voltpksl jrll 2.»x^ =
300000 enemmän kuin vtibnna 1948
Voitc&ta jaetaan yhtiön ioäakkolUc''
$10,572,768 Ja loput sUrrct&in ylljäö» '
märahaxtoon. Jossa oU vuoden lopuUsf
kaikkiaan $206,730,777. »
'im
ii
lähes 2 rnllj markkaa rahaa sekä ! ty tällaisia anomuksia, samoin ovat
Jonkjuuhääräh postimerkkejä. | tehneet esityksiä mm. S K D L m H u o -
Heislngln likospoUisi ryhtyi heti i Palahden osasto. Puothikylän-Marla-toimenpitdsUn
ryöstäJlMi kUimisaa-' niemen Demokraattinen Yhdistys, S -
zolseksl Ja todennäköistä on, että r l - J K P : n Tapanilan csasto ja Tapanilan
kolllset saadaan pidätetyiksi. Ainakin j Demokraattinen Yhdistys,
heistä saadut tuntomerkit ovat n i i n ! Komitean mielestä ei kuitenkaan
selvät, että polUsl tiskoö heidän pidä- s "näytä Umelseltä", että kunta olisi
tykcensä tapahtuvan lähipäivinä. ivclvolUnen rakentamaan saunoja,
— . i Kuitenkin on eräiden aikaisempien
I«Ä tantMti lanspnsfl ! tutkimusten mukaan useissa mulfsa Isa lappoi lapsensa ^ j toup„„gels6a kunnalliset sauhalaltok-kun
tama ei kaveUyt jotka ovat monissa tapauksissa
Sete Yofk.—P o l i i s i t ilmoittivat h l l - ! muodostuneet hyvinkin kannattaviksi.
Jattaih, että 26-vuotiaB mies hakkasi 'Komitea esittää nykyisten Jo pahasti
raivoissaan 15-ktmkaudenvarihanpol.'ränsistymään päässeiden saunojen
kansa Soioliaaksi kun lai>si e l oppinut | parantamista Ja uusien, mieluimmin
kävelemään. J talosaunojen rakentamista, sekä sau-
Alfred Weeks, koristetaiteilijan apu-^ j noihin kohdistuvan valvonnan paran-latoen,
sanoi polUsellle, että hän r a i - tamista,
vbstni n i i n kovin, että hän 151 p o i - Yleisten töiden lautakunnan k a n -
Itaansar, Alvlnla; yhtämittaa nyrkil- eandemokraattisten Jäsenten kanta
lään: Häntä eyst^mn mufbasta. \ p o l k k a a mm. siinä, että
KARJAN RUOKAA JA REHUJA
Kananpoikien aloittaipismäskiä iSS
4.60
••••4.80
250 kpL •
Menestykää
kananpoikasiUa
Samalla säästäen 50%
ruokinnassa
Ravitsevat kauranryynll perusaineena
on yksi »yy miksi Quaker Ful-O-Pep
kananpoikien alolttaoiismäkiii
on apuna sourleh, rotevien Ja i a u t t a -
vlen nuorien kanojen kasvatuksessa.
Ful-O-Pep kasvatusneuvot auttavat
säästämään 1/3—1/2 nDorlen kanojen
niokihtaku-stannuksissa. Ful-O-Piep
hiyöft siftäliää kevätniobo kon-sentreeitta.
Joka antaa talvella haudotuille
kananpolka«iUe monia ter-
TeeUIs<ä vihreän laitumen hyötyi».
AINA TUOREITA
HALLITUKSEN
TARKASTAMIA
LAATU AINEISTA
VALMISTETTUJA
F I J L - O - P E P munltusmäskiä
F U L - O - P E P munltusmaskl-txillcts . . . . . . ..
F C J t - O - P E P Super Orccn Pcilels
(Kuohua pillerin mu«d«f»«a)
< { I ; A K F , K mapintarehu», Nisallaa mai»,sl»
F C L - O - P K P kanojen raaplnlurcliua . . . . ..
O I S T K R l N K D O n iA
KIVENAISAINEITA, kaikenkokoista
MUNALAATIKOITA . . . . . . . . . . . . . . ..
F U L - O - P K P vasikanjauhoja ,,
F U L - O - P E P vaHinkanriitika-pellets . ..
QUAKER vaslkanjauhoja
MAITOKAR/ANSKOKHIA
MAITOKARJANHEOKSIA
F U L f O - P E P vahvl»tu)»ruokaa ...
F t ' L - 0 - P E P »lanaloiitambmaKkia
«lANKASVATUSMASKIA
SIANLOPETT/I "VIIS M A l - K IA
FUL'-Ö-PEP rmasUnruokaa
KAUROJA, N . l lännen
F A U R O J A , OnUrlon . . ..
KAUROJA, silputtuja
KAUROJA puristettuja tai rullattuja . ..
K A U R A - Ja OIIRAfelLPPUA . , .
OIIRASILPPUA
RUOKINTA NISUA
MAISSIA kokotfateina
halaistuna
F U L - O - P E P hevosrehua , .;
YUäolerat 100 p. säkeissä
IVOKV leipäjauhoja .;.........,.98lb.
QU/UKER yleifljanhoja ...24 Ib, "
98 Ib,
v n i O L E IVHEAT-jauhot ...........US Ib.
8AXON fcaakkujaahot ....,i. . . . . . . . . . . ; . 2 4 I b.
QUAKER kaaranryyniä .5 Ib.
Ilienojatai karkeita ..20 Ib.
B U C K E Y E maissijauhoja , 24 Ib
»8 Ib.
Illenoa suolaa ~,...100 Ib.
fotUuoIaa karJaUe .. . . . . . . 1 0 0 Ib.
Suo!amdhkäldta 50 Ib. , 90 •— Jotiaslsältävät . . . . . . . . . . . . .
Uobalt . « . . . . . . . . . . . . . . » . . . . • . . . . ' • . . ' . * . . . . . . . ' . . . * . . 5 0 Ib.
Bran
SborfA '
MIddlIns:
ÄLPHONSE E. CHÄREHE & Sdns
m.
.80 Ib. säkki
TA
O JAUHOJA
186 Louis St.
® JYVIÄ
Puh, 3-0531
® REHUJA 1
15: mnm
Object Description
| Rating | |
| Title | Vapaus, March 16, 1950 |
| Language | fi |
| Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
| Publisher | Vapaus Publishing Co |
| Date | 1950-03-16 |
| Type | text |
| Format | application/pdf |
| Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
| Identifier | Vapaus500316 |
Description
| Title | 1950-03-16-05 |
| Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
| OCR text |
niäolevat kahddtsVn; miestä eivät saaneet edes uia^un^ta nukkaa Toronton työttömiä-varten'Varatun
nukkumahuoneen lattialla, mutta Kev, Ray McCleaty pelasti tUanteen : n antoi heille tilaisun-den
olla yötä GreenwoÖflin Yhdistyneessä kirkossa.
l^ijplbiaa^tit noudattaa
neet lähtökäskyä
.JSStrÄSÄ^^ jota on mahdoföff «öiftaar
mustsn pdrsrin har.'o:lt:ins:r£tt, l&h- •
ti Prahatta tiistaina vuorcäaudcn c n . . Sanoi Kiiiian ulkoministeri ChtiuEit^Ioi puliiics-oen
aiääräaikaa: T.h£t50s!ov.ikian saan Moskovail> sonimiik^nn nll*»l«iinni1lnmii:otv iJiI
halHtcs antoi'heille läUtökäsij?»:
HoUannlnr hallitus rylityi kcitotoi-
:m5Qpitesliin j a antoi iarioituskäskyn
SbahdeJle IsheäklläircUe diplrmaaliUe
Hasgiisa.
Kiina ja Neuvosfoliitto mtrfiibstasat Torstaina, maalisk. 16 p.—Tlhursday, Marcklfe,^ ^
saan Moskovan'sopimuksen allekirjoittamisen jälkeen
Oiitörion' ja Maliitoban
raja merkitty " !
IVinnliK?. — Manitcba I n « t cn
275 eekÄcrtä suoperäistä metsfimaatn "
pntaij^He Hudepn Aahden. luhclli ra-jamitt^
ukserr seurjJukräii.
Manitoban ja Ontarion rajan mit-taustjö
on nyt suoritettu loppuun 71
vuoden iuluttua, ja raja merkitSän
sementtipylväillä ensi iesänä.
— Melonipuuon kotoisin Etelä-
Amierikasta.
LPP juhlii taistellen
ja uusia
jäseniä värväten
port Arthur. — Puhuessaan Fort
Wil]iamissa maaliskuun 5 pnä pide-ty
«ä LPP:n piirikpnyentionissa. A l v in
L. Johnsijn sanoi, että "rauha c n eittämätön,
eikä hslvetih pöihmien sota
jos kaikki rauhaa haluavat nousevat
ylös ja tekevät jotakin".
Konventioniin osallistui 37 edustaja-jaa
ja 15 vierailijaa, ^iirijäjjestäjä
Johnson alleviivasi vuosiraportissaan,
että paperipuuteoUisuudsssa ja met-tänkaädcssa
on kehittymässä vakava
kriisi. Hän syytti, että Abitibi ja
Great Lakes paperitehtaat valmistuvat
taisteluun palkkataksojen pclke-miseksi
tässä teollisuudessa.
Samassa hän varoitti, että yritykset
palkkojen polkemiseksi yhdistyvät t o i menpiteisiin
unioiden hajoittamisek-si.
Tämän vuoksi L P P kehoittaa kaik-
^ojULffilo o q_o_o o g o o o o g, o o g g
SUOMALAINEN
KELLOSEPPÄ
Tekee huonommastakin kellosta
hyvän kellon,
SIMONSON'S WATCH
REPAIR
711 East Hasthigs St.
Vancouver Br. Colombia
äispäkettien
Imetysaika on käsissä. Tanskan
paketti on paras lahja mitä voi
ajatella. Halvalla, nopeasti, varmasti.
•
" O L Y M P I A "— S5.50
5 Ibs. raakaa kahvia, 3 Ibs. riiisiä
1 Ib. rusinoita.
" I M A T R A "— S5.80
4 Ibs. paahd. kahvia. 3 Ibs. riisiä
1 Ib. rusinoita, 1 Ib. luumuja.;
"FENNIA" — S6ii0
5 Ibs. paahd. kahvia peltikanriuis-sa,
3 Ibs. riisiä, 1 Ib. luumuja.
Hinnat Canadan rahassa. Kaikki
paketit vakuutuksessa. Yli 5 vuo-ien
tyydyttävä palvelu takeena. /
NORDMAN (Regisfd)
Suite 338 — Dominion Sq. Bldg.
Montreal, Que.
kia unipita yhteistoimintaan tämän
hyökkäyksen torjumiseksi. L P P vaatii
korkeampaa palfckataksäa ennenkuin
canadalaista paperia j a paperipuuta
annetaan jänkeille halvalla
hinnalla. '
Tuomiten hallituksen ohjelman, joka
on jb tuottanut 500;000 työtöntä,
Johnson siirtyi käsittelemään sodan
j a rauhan kysymystä lausuen mm.
seuraavaa: "No. 1. sodan vaara tulee
Washingtonista D. C. Sotaiset miehet,
Louis Johnson, kenraali Bradley ja
Dean Acheson, ovat vaarana, eikä
Joseph Stalin. Neuvostoliitto on valmiina,
ja cn ollut valmiina vuodesta
1946 alkaen, atomipommin pannaan-julistamista,
aseistuksen vähentämistä
ja Amei-ikanjä Neuvostoliiton vä-lissn
kaujpankäyiinin järjestämistä
varten. Canada häviää tässä k y l mässä
sodassa. On jo ajka. muutokselle
— hankkia canadälaisille työmahdollisuuksia
— järjestämällä
kauppayhteydet Eiuroopan känsande-mckratiain.
Kiinan ja Neuvostoliiton
kanssa."
Piirikonventicni hyväksyi A. A .
MacLeodin esittämän arvostelun C y -
ru5 Eatonin Steep Hock kehityksestä
j a uusi Ottavalle ja Torontolle esitettävän
vaatimuksen, että Järvien pää_
hän pitää rakentaa terästehdas, Tätä_
asiaa käsittelevä kirje päätettiin lähettää
Rt. HPn. C. D . Howelle, Rev.
p. -McIyorHe M P sekä maäkunhah
•iäinläätijälcunnah jäsenille P . O. R o binsonille
j a C . W: Coxille.
Kokous päätti antaa täyden kannatuksien
Canadah . Rauhankongressin
"Pommi pannaan" kampanjalle. L P P .
katsoo, että rauhan puolustaminen oh
No. 1 tehtävä työväenliikkeelle v. 1950.
T im Buckin puoluejohtajana: olemisen
20-vuotiskautta päätettiin juhlia
siten, että puolueeseen hankitaan 100
uutta jäsentä toukokuun ensimmäiseen
päivään mermessä.
Johnson valittiin uudelleen puolueen
järjestäjäksi. Toronton entinen
valtuusmies Charles Sims osallistui
puolueen keskuskomitean edustajana
tähän konventioniin.
—Mitä tapahtuu Euroopassa,
Aasiassa, Australiassa ja läntisellä
pallonpuoliskolla? Lukemalla VAPAUTTA
pääsee siitä selville.
Siirun j a kaipauksen murtamana ilmoitan, että rakas mieheni
OSGAK LAINE
kuoli SudburjTi St. Josephin sairaalassa helmikuun 19 p:nä 1950 saatuaan
veren vuodon päähänsä,Joka aiheutti aivohalvauksen.. Uän oli
sairaana ainoastaan 4 päivää ja kökö »jäik tiedottomassa tilassa.
Hän oli syntynyt Suomessa Humppilassa; BQmeen läänissä j a oli
kuollessaan 64 V. 11 kk. j a 24 p.ikäinexi.
Suremaan jäin ininä, hänen vainibnsa Ja yksi slsko Matlda Harjula
perheineen South Porcupinessa j a siskon tyttäret, Hilda Paavola pet-neineen
Turussa .ia Suoma Paavola Järvenpäässä Suomessa sekä laaja
tuttavapiiri täällä j a Yhdysvalloissa.
, Vainaja haudattitai helmikuun 23 p:nä Parfc Lawn hautausmaahan
SäUdburjssa suuren sukulais- ja tiittavajonkon saattamana. ^
Yhdessä kuljimme elcn myrskyissä On kalmiston kehdcssa rauhaisaa,
näissä. siellä iäksi nukkunut levon saa.
Mirisi TCimakas elos' näin äkkiä vUvi j a HäälL
haihtui ..
ja haaveemme suruhun vaihtui? Olit mulle eno parhain,
«a;=ias oh ercn hetki, olit ystäväni tuoni vei sun liian varhain.
parhain. Marlene; Vieno j a E . SaarL
Koti mulla on tyhjä ja hfeUyyttä Kaadoit vuodet, raadoit päivät, "
. vailla, eestä elämäsi.
kun^ oot armaani tuonelan mailla. Muistosi elää.
Laulakaa linnut hälle unta hyvää John ja EdvL
^ulla on kaipaus syvä. KuuUa sanoman, jota en toivonut.
Vaimosi LIzzie. sillä tuonen käsi on säälimätön.
Alita, Virjr j a VeslL
out yksi sä meistä j a henkesi stm,
se liekehti aatteelle vain.
Sinä taistelit ylväänä, levon jo sait.
on päättynyt päiväsi työ.
Nyt hyvästi, toveri, hyvästi jää,
jäi työ.sl sun elämähän.
Naapurit.
Elon lamppusi sammui n i i n hiljaa,
liekki äkkiä leimahti pois.
Vei kuolema kallista viljaa,
*^ihon surun mim rintaani toi.
Kaipauksella mihstellen:
Siskosi Alanda.
KIITOS
• , Sydämslllset kiitokset Edwin Sukieiie kauniista-puheesta ja
CSJ:n Sudburyn osaston naiskuorolle lauluista sekä kuoron j o h -
^--ajalle Rauha Mäelle. KUtos kantajUle. Kiitos seppeleistä ja
iujikalaittelsta sekä osanotostanne raskaaseen suruiml j a hauta-jaislUaisuuteen.
Kiitos myös sähkösanomista, osanöttokorteista j a , -Idrjejstä.
LIZZIE LAINE
Norjan hallitusmiehet cvat saattaneet,
maansa ehglantilals-amerikka-laisen
imperiahsiiiih vallanalaisuuteen
hyväksyttyään' M a r s h a l l i - s u m u i t s l -
man orjuuttavat ehdöf ja allcklrjoi-tettuaah
Atlahtm söpimukisen.
Yrittäessään edes jollain' tavoin
puolustaa tätä kansansa etujenvas-taista
politiikkaa: he vetoavat siihen,
että Norjan taloudelliset j a poliittiset
edut ovat samat kuin länsimaiden
edut, millä he tielenkäih tarkoittavat
englahtilals-ahierikkalalsten scdaa-lietsojien
etuja.
Kolnmunisminvastaisefsa taistelussa,
aseistuksen kuumeisessa lisäämisessä,
neuvostovastaisessa parjauksessa
ja pyrkimyksessä soveltaa yleisesti
amerikkalaista "demokratiaa" häiden
maiden hallitusmiesten edut ovat tietenkin
samat. Jokainen kuitenkltf j i n -
ihärtää, että nämä edut ovat jotain
kokonaan niuuta kuin Norjan ja sen
kansanedut. '
Tultuaan vedetyksi agressilviseen
pohjöis-Atlaiitiri scpjmukseen Norjap
on tänä vucnna fcäyteltävä aselstautu-
•mistarkoituksiin 2,277 miljoonaa kruunua
käsittävästä budjetistaan vU 450
miljoonaa krunuua hiiden fetikois-määrärahojen
lisäksi, joita tähän tarkoitukseen
käytetään.
Aseistukseen käytettävillä varoilla
saataisiin jälleehrakehnettuai kaikki
ne asuintalot; jotka Norjassa sodan
aikana tuhcttiin.—Norjan 3 Tiiljoonas-ta
asukkaastahan on 400,000 asunnot
ta.-.;. .. • - .-'•':^-:;r?^;•;;::^:^.^y^.
Norja on tähän asti sääniit lähes 14
prosenttia icansallistuloistäan laivaliikenteestä.
Siksi merkkitsevät Marshall-
suunnitelman aigettamat ehdot;
joiden, mukaan amerikkalaiset alukset
suorittavat 50 prosenttia kaikista kul
jetuksista, Norjalle mitä suurinta k a tastrofia.
Tämä öh johtanut, että
suurempi määrä norjalaisia aluksia
•seisoo satamissa; j ä että tavarakuljetuksesta
saatavat tulot supistuvat s u -
pistumistaah. Näin on Marshall
suunnitelma johtanut siihen, että
Norja ei pysty enää korvaampan laivaliikenteestä
tähän asti saamillaan
tuloilla ulkomaakaupan vajausta, joka
ennakkolaskelmien mukaan nousee
tänä vuonna 1,808 miljoonaan kruunuun
ollen 150 miljopnaa kruunua
suurempi kuin viime vuonna.
Norja on paljon riippuvaisempJ
tuonnista kuin muut Euroopan maat.
Y l i 50 prosenttia tarvltsemiastaan viljasta,
80 prosehttla polttoaineesta, koko
tarvitsemansa sokerimäärän ja monia
muita tarvikkeita se tuo mtilsta
maista. Dollaribiaissa. toimeenpantu
devalvaatio nostaa ulkomaita iDStetta-vien
tuotteiden: hintoja tämän ^ o d en
aikana ' vähintäin 400 tniljoonalla
kruunulla j a Norjan valtiovelkaa vastaavasti
381 miljoonalla kruunulla
Näin ollen devafvaatio oh vain helpottanut
Amerikan pääomien virtaamista
Norjan talouselämän eri aloille, mikä
merkitsee Norjan - työtätekevien elintason
alentumista.
Marshällsuuimitelman o r j uuttavat
ehdot kieltävät- Norjalta hiahdollisuu-den
käyttää saamaansa "aptm" oman
mielensä mukaan..Näixi ollen amerikkalaisista
monopoliyhtymistä pn t u l lut
Norjan talouden isäntiä. Jotka ovat
tehneet tästä ' maasta sen raaka-ainelähteen,
josta Amerikan £otatar-viketeollisuus
saa raaka-ainieita,
Norjan scsialidemokraattisen hallituksen
laatima: ns. nelivuotissuunnitelma
merkitsee maan .muuttamista
entistä suturemmassa määrin Amerikan
kapitalismin siirtomaaksi. V a l t a merentakaiset
isännät palauttivat tä-joittaneiden;
pohjois-Euroopan maiden
esikuntapäämköideri neuvotteluun
Lontooseen. Myöhemmin norjalaiset
lehdet ovat kertcneet, että poh-jols-
Nörjan sotavoimien komentaja
kontra-amiraali Horve jää Norjan
edustajaksi. Lontooseen j a tulee slnpc
muodostetussa esikunnassa johtamaan
Norjan jaostoa. Tämän lisäksi Norjan
radio on marraskuim 8 päivänä
virallisesti ilmoittanut, että maan; a r meijaa
tuUaian haUltuksen päätöks<;llä
lisäämään 90.000 ' miehestä 120,000
mieheen, ts. kolmanneksella.
On aivan Umeiste, että Norjan taantumus
vetää maataan oikelstososlalisr
tisten johtajien avulla sotäseikkallu-jen
liukkaalle tielle. Erään tärkeän
seikan he ovat kuitenkin unohtaneet,
nim. sen, miten Norjan kansa suhtautuu
fotaseikkailuun.
Tosiasiallisesti Norjan kansa vastustaa
päättävästi pohjPls-Atlahtln
sotilassopimusta. Tätä csolttavat' satojen
tuhansien norjalaisten allekirjoittamat
vastalauseet. ; _
37 Norjan ammattiyhdistysjohtajaa
oh- julkisesti esittänyt- seuraavaa:
"Hallituksen Ja eduskunnän^enemmi|-^
tö oh ilman kansan lupaa ja kommunistien
vastustxiksesta huolimatta
saattanut maahime Atlantin sopimuksen
kautta Amerikan pääoman muodostamaan
sotallittoutumaan, Joka ön
tähdätty naapuriamme Neuvcstclllttoa
vastaan. Meidän maatamme aiotaan
hÄyttää ponnahduslautana taisteltiSi-sa'
sosialhai^ ja edistyksellisiä vofQU^
vastaan."-- .-•
Oslon, Stavangehin Ja muiden kaupunkien
ammatilliset järjestöt ova^
päättäneet julistaa boiJaittlln sotilastukikohtien
r^entamlsei^ He ovat
julistaneet: "Me rakennustyöläiset
vaadimme, että sotilaallisten laitosten
asemesta aletaan raltentaa asuintaloja".
•-• ^- , - -;•:;'
Sosialidemokraattiset hallitusmiehet
ovat menettelynsä puolustamiseksi vetäneet
Göbbelsln asevarastosta esille
vanhan tarun "punaisesta vaarasta".
Taantumuksellinen sanomalehdistö on
kalkissa käänteissä alkanut rummuttaa
"bolshevhkkivaarasta". Norjan
kansa tietää tällaisten rummutusten
arven. Yleinen tjrytynlättömyys hallituksen
politiikkaan on tänä vuonna
aikaansaanut sen,, että Norjassa on
huodostettu vasemmistolainen työväen
oppositiopuolue^ joka tuomitsee
Norjan osallistumisen sotallittoutumaan.
Heinäkuussa Norjassa perustettiin
rauhanpuolustajien komitea.
Eri puolilla niaäta pidettäviin rauhan-fcckoykslin
osallistuu kymmeniä tuhansia
työtätekeviä. Norjan kansa
ei halua sotaa eikä tahdo olla missään
tekemisissä englantiläls-amcrikkalals-ten
sodanlietsojien kanssa, jotka yrittävät
käyttää Norjaa ponnahdtislauta-naan
suunnittelemassaan sodassa.
Mc olemme Itsenäisen Norjan kannalla,
emmekä hyväksy maamme
muuttamista Amerikan siirtomaaksi,
sanovat Norjan työtätekevät. — (SIB
— D. VasUjev).
Moökova. — K u n täSllä oli aUekir-joltettu
hclml£. 14 pnä K i . n a n ja Ncu-vcstolii.
on välhien toplmus keskuiäit
! festä avusta pui KUnan ulkoministeri
i Chou-Xäilai sen Johdosta seuraavan
\ puhoan:
Kilr.an k."n;antasavallan ja Scsla-
Ncuvt stoiasaraltojch Liiton
väailä on tiinään alleklrj:itc.tu uiul
y.stävj-j-ss Uitto, j a ktskihälsavun so.
pimus sekä välipuhe kiinalaisesta
Tshangtshunglh rautatlest i . Port A r t -
hurista ja Dalrenlsta, välipuhe lainan
antamisesta Kiiiiallc ja samalla cn
vaihdettu nootteja; Mainitun sopimuksen
Ja mainittujen välipuheideh
solmiminen perustuu Kiinan ja Neu-
.'cstolilton suurten kansojen perusetuihin
j a on todistuksena veljellisestä
ystävyj-destä ja ikuisesta yhteistyöstä'
K i i n a n j a NeiivostoUiton välillä. Sopimuksen
ja vällpuheldcii solmiminen
on erikoisena Ilmauksena siitä avusta,
jota generalissimus Stalinin johtama"
Neuvostclillto antaa Kiinan kansan
vallankumbu^UissUe asialle. On e-pällcmätöntä,
että tällä KlUianjä
Neuvostoliiton vilpittömällä yhteistyöllä
on' mitä korkeilmmassa määrin-syvällinen;
lilstorlallhien/ merkitys ja
sillä tulee väistämättömästi olemaan
valtava vaikutus rauhan jä oikeudenmukaisuuden
kehittämiseksi idän Jn
keko maailman kansojen kesken.
Näiden kahden kansakunnan, k a h -
den valtakunnan suuri ystävyys alkoi
lokakuun soslHllstiscsta vallankumor
uksesta. Mutta Imperialismi -Ja K i i nan
vasta vallankumoukselUncrk hallitus
J ä i s i v ä t meidän jatkuvaa y h teistyötämme.
Kiinan kansan voitto
sai aikaan perusteellisen tilanteen
muutcksen. Mao Tsetungln johtamana
Kiinan kansa loi K i i n a n kansantasavallan
ja muodosti sellaisen yhtenäisen
valtion, Jota Kiinassa el tähän
asti ele nähty ja se on tehnyt mahdolliseksi
vilpittömän yhteistyön meidän
ka;hden suuren kansakuntamme välillä.
Generalissimus Stalinin ja Mao
Tse-tungUi tapaaminen Ja mlellpitel-den
vaihto heidän välillään muutti tä.,
män mahdollisuuden todellisuudeksi
ja K i i n a n Ja Neuvostoliiton ystäV3'y6.
Uitto Ja keskinäinen avunanto on nyt
vahvistettu tällä allekirjoitetulla sopimuksella.
Imperialistinen lUttcutu-ma.
jota jtmerikiaL^lnen ImpcrialUmi
johtaa, y r i t l l kalkin la^-oin provok.i-t3crls:
nc men^lclmlnsen ehkälsiä y j -
tävyyden valticitt;mme vfiUllä, mutta
nämä häpeäilljet-yritykset ovat m?n-ncct
lopulllscitl mj'ttyyn.
Sopjmus j a välipuheet KUnan ja
Ncuv» stoiUtoa vaUlla ovat c:Uläm
tärkeät uMäeUccasyntyneclle KUnan
kansanlssiivaUalie. 'tämä sopimus Ja
niimä välipuheet saattavat Kllnhn
stanjan; tuntemaan, ettei; se ole yksl-näin?
n' ja ne arttavat sille apua jäl-leenrakennuHtyö-
sä ja KUnan talouden
kehittämisessä. Välipuhe k i i n an
ja Neuvostciuibn kaiken kUnalälses-ta
Tshangtshuhgln rautatiestä; Port
Arthurista j a Dalrchlsta, välipuhe liio-ton
antamisesta Kiinalle sekä klrjelT
mlen vaihto slltu, että; neuvcstohalU-tUs
antaa Kiinan hallitukselle korvauksetta
Mantshuriassa japanilaisilta
hankkimansa omaisuuden ja antaa
Kiinan .omistukseen entisen hs.
sotllaskaUpunginosan Pcklnglssii, on
Ilmausta suurasta ystävyjdestä. Jota
neuvostohallitus Ja generalissimus
Stalin osoittavat KUnaUo ja Joka e-päUemättä
herättää KUnan kansassa
mitä suurimman innostuksen tunteen.
SallUtaä minun Kiinan kansan n i messä
ilmaista kUtoUlsuutcnl gencra,
llssimus StallhlUc j a nouvostbhaUl-tukselle
tästä suuresta ystävyydestä.
KUha ja Neuvostoliitto harjoittavat
läheistä yhteistyötä rauhan; oikeudenmukaisuuden
Ja yleisen turvalla
suudcn nimessä, eikä tUmä yhteistyö
vastaa ainoastaan KUnan Ja Neuyos-toUlton
kansojen etuja, yäan myös
Idiin Ja koko maaliman kalkkien k a n sojen
etuja; kaasojen, joUle rauha Ja
oikeudenmukaisuuden asla ön kallis.
Olen vakuuttunut, etteivät tämä sopimus
Jaiiämä välipuheet saa kannatusta
- ainoastaan Kiinan j a NcuvcB-tolUton
kansoilta, vaan koko edlstyk-selllseltä
Ihmiskunnalta. Tätä sopimusta
ja näitä väUpuhelta vihaavat
vain impeilallstlt ja sodanUctsöJat.
Yhteenlllttyneenä KUhan Ja Ncu-vpstolUton
kansat, jotka kllslttävä!
noin 700 mUjocnaa ihnilstä, muodostavat
voiman, jota on mahdoton voittaa.
.-
Eläköön Kiinan ja Neuvostoliiton
Ikuinen ystävyys Ja Ikuinen yhteistyö!
" •
KätciiOi^unalla jlluisilla
vvUkkomat^suilU.
KXVTT3SKAJ%
B: F; G O O D R I CH
Säästäväistä
VÄinTtAlSMAKSU-SCUNNITELMAA
Nnuttiksa uusien renkaiden
turvallisuudesta- Ja luotctta-valcuudcsta
. . . kutci.shln-nalla
. . . maksakaa ajaes-sanne.
mmmmmm
124 Algonquin Blvd. East Timmins, Oi(ktario
saona-saunojen
DR. ROMAN PNIEWSK1
Monivuotinen praktiikka Euroopati bndmatulmmlssa aalraalolam
ERIKOISALANA sisustnudlt, naisten, lasten Ja venerlset taudlti
Nielurisat leikataan uudelta menetelmällä klvutUmmstl.
ilman veren vuotoa.
VastaanottotunnU: Kello 3—8 lik
SS37 PABK AVE. PVU, UArbour 7623 . MontKÄjf ^Ofir
Sbkcrijuurikkaaii
viljely Suomessa
kasvaa
Helsinki. — (S-S) — Sokerijuurikkaan
Viljelysala mucdostuu maofasanr-mc
tulevana kesänä ennätyksellisen
.suureksi, 0,700 hehtaariksi. TdstU S a lon
tchtnoiu. osuus 3.700 ha, mikä on
samanijuuruinen kuin viimekin vuonna.
Turengin sokeritehdas .sen sijaan
laajentaa sopimusalaansa viimevuotisesta
3,800 hehtaarista 0,000 hchlaa-riln.
Ensi kesänä tullaan käsiteltäviin
sadon suurentumisen vuoksi tckemiiän
erinäisiä laajennustöitä tehtaan koneistossa.
Sauna keskimäärin kutakin 4,100 asukasta kohden
todetaan erikoisen saunakomitean tutkimuksessa
Gangstereita on
Helsingissäkin
Helsinki. — (S-S) ~ Maaliskuun 8
pnä tapahtui keskellä Helsinkiä ame-rikkalalsinaUinen
postiryöstö. Mainittuna
päivänä noin klo 5 aUcaan
iltapäivällä Vuorimiehenkatu No. 1:£-
sä ^sijaitsevaan postitoimistoon oli
saapunut kolmenaamioitua miestä,
jotka pistooleina uhaten pakolttlvat
kahden huoneessa olleen vlrkaUijan
pysymään paikoUlaan, sitoivat heidät
män suunnitelman neljä kertaa Nör-1 Ja laskivat pitkälleen postitoimfston
Jan haUitiiksen korjattavaksL Vasta lattiaUe. Miehet veivät mukanaan
tämän jälkeen. MarzhaU-isinmnitel-man
toteuttamisesta huolehtlrä pääjohtaja
Hoffman varusti sen aUekir-joltuksellaan.
Tämän "suunnitel-znan"
mtikalsesti Norjan teollisuuden
johtavat alat, nim. kemiallihaj ja
metaUiteoUisuus siirtyvät Amerikan
monopoUyhtymlen haltinm.
Tällaista on se etujen ^htenäl-syys",
jcsta vallassa olevat sosialidemokraatit
niin mielellään puhuvat —
aivan kuin kaniinin j a boikäärmecn
etujen "yhtenälorys" - . . TalöudcUi-nen
valvonta johtaa poliittiseen o r juuttamiseen.
Lokakuun lopulla Ncrr-jassa
käynyt senaatltori Chavesc on
sanonut iu>rjalaisille' aivan suoraan,
että aseapu; merkitsee taloudelUsen
avustuksen Jatkimiista.
Tällainen "apu" Johti l |
Tags
Comments
Post a Comment for 1950-03-16-05
