Vapaus, January 31, 1950

              . , li / '%MrWnmi'.
^::j;|i;•;;^|';J;:p;;,!i!i|ii.ig|^^
Tuesday, Jah,31
'.'JX ' t i i n viime vuoden lopiJdla^^
ipgtSil5l^^^l?P^e»te^
vältääi» iaimellä..i:ndoiQes^ jäämtols*
m.
lllil destä Jaitartäasa^ j o k a o n B a t a v l an
oneslan Yhdysvaltain
äupunUna. -
9)lanolnkT|itmun edustaja a l l e k i r '
i -Jogjakartari aolttkanl Indone
|i|S^S|;'':^lfl'''?^^:-J«^^ •Soekanum
' T - ? ^ ^Mt£ ' ^anssa soplmukse?! ^vallan s i i r r o s t a ".
^^|||p:^||:IJ|wii^^M vaihdettiin :0ntt4iM
^IP^Älriisfi^jM*^^ Indonesiassa! ^olevat
| | i » | | p f j | l t e l ^ ka-ä|
t-:"-!/ .'.iämclssaan pilkkilanlH)jen takana. Ja
^ | i | | p i ; g i y c » l ^ o » Jälleen uusi."Itsenäiiicn".vai
Itseasiassa-- o n ; )C3vs
" ' ' ' ^jnxs tämän itsenälsyysll v e i l yn ympä'
Kätrökaamme. ' ' '
rd, Viidettä vuotta o n Indonesian kansa
fij/ käynyt taistelua h o l l a n t i l a i s i a kolönl-
AX fiaattöfcltä vastaan; Jolta Y b d y s v a l'
llj ' . lat J a E n g l a n t i tukevat. Hollantilaiset
' ' '^ " - i m p e r i a l i s t i t a l o i t t i v a t , tämän s i i r t o.
^ maasodan. Sotaa o n a l u s t a asti käy«
\ ty A m e r i k k a l a i s i l l a asslUa Ja a m e r i k '
Jkadaisilla ] ^ Feodaaliset Ja
puölijreodaallset ainekset sekä p a i k a i -
' U n e n . porvaristo «vät... h o l l a n t i l a i s t en
'I - ja amerUäcalalsten i m p e r i a l i s t i en aim-
S i t ä mukaa kuto^:!^
.mmän aseellisen
mm
imti^;^Indöha^n^I^ 5iir'
ty^ "Indonesian Yhdysvaltojen" h a l ­lintolaitoksiin.
Tämä merkitsee eitä,
^^^^i^illntotooneisto edelleenkin tulee
pUi^aiif^ hollantilaisten kojonisaatto-tnkomallla
"Indonesian
YhdyMraltpJa'' tulee mjöskln edusta­maan
Öoliahtl.
• ^ i l t m t e l a n velvoltc-t
a a h maksamaan HÖllarinnie 4500
miljoonaa' guldenia. Tämä tahtoo s a -
nba sitä, että Indonesian kansan on
maksettava ^ tällainen siimma sllrto-iiiaasänöh
ylläpritämiseksi.
Farm
Sotilaallisia, icy^^yksiä lu^keva s.-,pi-mus
eden^t^ h o l l a n t i l a i s t en Joukko-
Jöti jMämlstä IhJdoneslaän.
Tähä tavalla hollantilaiset v a i n n i r
mikilpeä muuttamalla isäiiyttävät en
mmmmmmsmHm
j n u o d o n . tyAräenluokan j a
Iftjkomm johtamat
l ^ f J p i ^ u ^ ^ a ^ ^ I^ansallisen:^ä-
^|i/$..,„pausvaatlmuksen lisäksi myös v a a t i -
* mukda sosiaalisesta vapautumisesta.
l a m a a kansanliikkeen pelästyftä-
1+ ^€ I' tenrptioludden taantumilkselliset J o h -
k i i n i h t i v a t liittotitumaan impe-
Tlalistien kaassa. Amerikkalaisten
, a v ^ ^ Ja a m e r i k k a -
l a i s t e n ^Jureista niutÄloEtettu H a t t in
i||5fiiMf^l^'S#Iil<«s ^'alköl ''::noudattaa-'-avoimesti
iliiltjRä||^Äi;Vj,;jg^ljggj^ etuja vastaan tähdättyä-poti-'
'•|ÄIcaa,;^^;-\;->-v^
wm?!^msiii?mp=i'' ".•»*Öydän>'konferenssi" ^todisti. vielä; S e i : -
iÄ?|^S||^f^^'wtt •liatlonalisr
^ ' l i / r * ' t i e n , täydellisen petoksen. Jotka ovat
Indonesian amerikkalais-
Imtieriallsteille. Tuö
t i s en sllrtomaäjärje^tyksensä Ihdcne-siaasä.
itseasiassa amerikkalaiset i n b -
l i ^ I i t ^ä^evät t ^ e U i s i k s i isännii^äi
Indonesiassa, Jonka he tahtovat
i n ä u t t a a jpuqlustustuklkohdakseen
Tjrytienä valtamerellä taistelua varten
demokraattina K i i n a a j a kaakkols-
Aasiiatn yhä lo^vavaä kansallista v a ­pausliikettä
v a i t a a n.
H ^ t t a n Haagissa tekemä sopimus
herätti suutttimukseh myrskyn Indo­nesiassa,
k a n s a el hyväksy tätä I m -
perlaUstista sopimusta, Sotatohniaan
Jatkavia h o i l a n t l j a l s i a Joukkoja vas­a
a n tai^i^vät t a s a v a i ^ l a i s e n a r m e i -
jaiijsuiuret,joukkuedsästot, jotka ovat
kieltäyiyjieet noudattamasta Hattan
jJailllukseD , a n Mie-iilttäjiä,
vastaan' taistelevat myös l u ­k
u i s a t ^ ovat
h a j a l l a a n p i t k i n inaata.
KämA osastot tunkeutuvat, usein I n -
donesläti suuriinkin kaupunkeihin,
jQldett kaduilla käydään taisteluita.
Infioneslati kansan vapauden tahtoa
e l ole s a a t u murretuksi. Kansanjou­kot
ovat uskollisia kansalliselle rinta­malle.
Joka kokoaa voimansa j a d l l t u l -
sesti vahvistaa niitä.
ipJIibroÄilaisIlle
p|i^^g||jp^J*i^S^^ ^suoritti:, työnsä-, Amerikan;
* , fi- L , : ulkoministeriön sarieliin mukaisesti^
H a i t a n hallitus,. J o k a k a l k i n tavoiti
' i^aada Yhäysvaitojeh iötilaal»
taistelevaa Indonesian k a n -
,T : |%" saa-vastaan suostui alusta asti ame
# |ii;i'^^JT,v;Ji.iiMkalals-hbllantllal£eeh
llääöriiatiiiian. U k k i ­en
kultamitalin
Xoiitiob. — Vuodesta 1923 lähtien
Yhdysvällbissa asunut 77-vtiotias a r k -
k l t e h t i Elfcl iSaarinbn joutui täfiUa
huomattavan kiinnianösoitiiksen k o l i -
tceköl k u n hänelle .m^ Britti-iäisen
a r k k i t c i i t i e n i n s t i t u u t i n vuoden
1050 mitali. K u l t a m i t a l i päätettiin
myöntää Öaariscllc sen jälkeen k u n
palklhtotuortiattt olivat tarkastaneet
liäÄCh töitääh,. j o i h i n sisältyi mm.
Puutarhaviljelyä on maassamme
h a r j o i t e t t u n . 400 vuotta, kerrotaan
Työkansan Sanomain maatalousosas­t
o l l a J a j a t k e t a a n ; Alkuaikoina t ä ­mä
harrastu? o l i v a r s i n vähäistä kes­k
i t t y e n pääasiassa väin lucstareihin
]a suurempiin h e r r a s k a r t a n o i i i i n . V a r -
einaUen kansan keskuuteen se levisi
h i u a s t i .
Vasta 1800-luvun loppupuolella a l ­koi
maatalojen j a t o r p p i e n k i n p i h a ­maille
ilmestyä jokunen villiomena-puu
j a karvlalsmarjapehsas, " t i k k e l -
p e r i " , muut puut Ja pensaat saivat
kasvaa oman onnensa nojassa Ja s a ­dot
jäivät s en mukaan p i e n i k s i . Tuon
a j a n jälkeen on t i l a n n e muuttunut
huomattavasti. Nyt o n Uo hedelmä­puita
j a marjapsnsaita etenkin Etelä-
Suomensa melkeinpä k a l k k i e n parem­m
i n hoidettujen maatilojen puutar­hoissa,
jopa pienviljelmilläkin j a on
myöskin h y v i n k i n hoidettuja ,kauppa-tarhoja.
Mutta maamme pohjoisem­missa
Osls m on vielä p a l j o n maata­louksia
joissa cipuutarhavlljelyä ole
j a Pchjbis-Suoraesta se puuttuu k o ­konaan.
Meillä e i näet ole k i i n n i t e t t y
canöttavamroin huomiota näille a l u ­eille
sopiviin omenapuu- Ja m a r j a -
pensatlajikkeisiin.
. Nykyinen raVintofysloicgia äse-^t^a
hedelmät Ja. m a r j a t v a r s i n korkealle
ravintoaineiden Joukossa e t e t i k i n h i i .
den vitamiinipitoisuuden sfe^
a i k a n a k i n näytetään pyrittävän, I^Ty-kyäänkään
ei Neuvostoliiton t i e l e s l l i -
fitstä saavutuksista h a l u t a paljoakaan
puhua,' mutta sensijaan kyllä' länsi­maisista
sitä enemmän. Meillä el
sen vuoksi ole s u u r i l l a j o u k o i l l a edes
oikeata aavistustakaan niistä valta­vista
saavutuksista, mitä Neuvcstolil-t
o i s a ori esim. kasvinjalostuksen a l a l ­l
a , -
Tuhoa jä sta
nimissä
Samaan a i k a a n k u n f a r m a r e i l l e k e r ­rotaan,
että he kasvattavat l i i a n p a l ­j
o n fannituottelta Ja että heidän on
vähennettävä tiiotantoa, tulvitetaan
kaupungit väärillä tieteellisillä " t e o r i -'
Oilia", joissa ennustetaan, että elleivät
ihmiset äia syömään Tähemmäri ja
asulcaslukua pyritä vähentämään, n i in
ruokalähteenome tulevat kokonaan
loppumaan. Säästäjinä esiintyen n ä -
Uranuurtajana tällä a l a l l a Neu- mä inisimalthusUaiset eivät tarjoa m i -
vostoliitösja o n toiminut etevä t a t k i ja
prof. M i t s h u r i n . Hänen työnsä j a t ­k
a j i a c n o l l u t tuhansia j a tämän het­ken
e t u r i v i n miehistä voidaan m a i n i ­ta
mm. akateemikot Lyshenko 'ja J a -
kovlev. Joista v i i m e m a i n i t t u kävi h i l ­j
a t t a i n Suomessakin. Neuvostoliiton
kasvinjalostustyön tuloksista m a i n i t ­takoon,
että nykyään o n . s t m r l a h e ­delmätarhoja
S i p e r i a n kylmillä a r o i l ­l
a , a i v a n Jäämeren r a n t o j a ; myöten.
Erikoisesti pohjoisia seutuja varten
on prof, M i l s h u r i n kehittänyt n . 350
uutta h>delmälaj&etta. Siperian
hedelmänviljelyksen kehitystä. kuvaa
se.että v. 1935 o l i hedelmä viljelyksessä
v a i n 29 h a , m u t t a kymmenen .^vuotta
myöhemmin j o 1,570 h a , o l l e n . v i l j e l y s,
a l a nykyään Jo p a l j on suurempi, E s i m.
V. -47. i s t u t e t t i i n mm. erääseen S i p e r i -
a n . p u u t a r i i a a n 210,000 k p l u u s i a h e ­delmäpuita
j a samalla k e r t a a ' jaet­t
i i n p a i k a l l i s i l l e . a s u k k a i l l e istutcttä-yikisi
30,000 omenapuun tainta.
tään rakentavaa, j o k a . o l i s i avuksi Jo
käytännössä olevien ravintolähteiden
tuotannon laajentamiseksi t a i lisäämi­seksi,
vaan sensijaan tuijottavat k a i -
p u i u n l e l i n vanhaan hyvään nälänhä­tään,
vitsaukseen, t a u t e i h i n j a sotaan
asukasluvxm vähentäjänä.
Tämän lUkakansoltuksesta Ja ra>dn-tolähtelden
loppuinisesta puhuvan
k u l t i n parhaiten timnettu edustaja
näyttää olevan eras W l l i l a m Vogt, j o ­ka
on k i r j o i t t a n u t väärällä nimellä
esiintyvän k i r j a n " T i e pelastumiseen",
jossa hän e i näe mitään m u u t a keinoa
resurssien säästämiseen k u i n m a a l i ­man
asukasluvun puolella t a i vielä
Navettatjrön - m e k a n l s o i m ^ pide­tään
eziänä i ^ y e t t a t y d n r a t i m i a l l -
sphonlxi tärkeimmistä toimenpit^tä.
K u n lypsäminen o n se työhaara, j o ka
käan j a suhteellisen suuren hedelmä- vaikka o n . k y s j m y s kylmästä S i p e.
s u u n n i t e l ­maa
irts. "Indonesian inidy^valtojeti'^.
uuäMt ! ! r l i ^ p u m i i t io
* muodostainiscsta H o l l i m n i n krUunUn
alaiseksi.
K o k o vanha h o l l a n t i l a i n e n s l l r t o -
I ' ir3'5/.'^ * maakoneisto sekä Jakartassa että
H e l s i n g i n rautatieaseman j a P a r i s l ii
maallmarmäyttelyn Suomen paviljon­g
i n piirustukset, professori Saaranen
i ^ i i i ; B l o b n i r t e iU paik-kakUr^
äUä te ar-vi>
tlaäh ^aajiuvän Coiitboseeii huiuik,
4 päiväksi. Jolloin palkinto luovute-t
a a n . . Saarinen o n ollut Y h d y s v a l t a in
kansalainen v. 1945 lähtien.
TOten pyydäh laiistia VUf>ittbmät klitckseni J o h n T u r ­peisen
kämpän työlÄlsllie i l l iä än^bkkäjastä r jonka k e ­räsitte
keskuudestanne minua kohdaxuieen vakavan ja Jatkuvan
sairauteni johdosta. . ,,j
Samoin kiitokseni S u d W r y n k l r v " ( ^^
lähettämästään lalijästa, k u l h my {tekin äeaver Laken Nalstenker-holle
joululahjasta. Tiiuärsct ^yerdllMjuäe^ ystävyyden osoi­tukset
tuntuvat aina kamutk J a fakkäUta,^\^^^^ sairauden
sattuessa niiden arvon timnemmeVieiafclh
Teitä k a l k k i a tovereina Ja ystfivlriä mUlstaeh. Vielä kerran kiitän
teitä kaikkia. I
JOHN TUOMIKOSKI
B E A V E R L A KE O N T A R I O
Mä
>
i0i
Täten lausun sydämelliset kiitokseni k a i k i l l e sukulaisille j a t u t t a ­v
i l l e siltä yllätyksestä, jonka Järjestitte minulle syntymäpäiväni
Johdosta. K i i t o s myös siltä k a u n i i s t a J a käytännöllisestä lahjasta.
Jonka s a i n teiltä vastaanottaa.
Erittäin tahdon kiittää homman alkuunpanijoita j a lUan emäntiä
seka siltä onnittelusta Jonka s a i n vastaanottaa puhelimen kautta
South Porcupinesta. K l i t c s myös teille. Jotka otitte osaa. vaan
s>7sta t a i toisesta etts voineet saapua. K i i t o t H e l m i l l e j a HilmeriUe
kaikesta vaivoista.
Säilyköön j-stävyys ^-älliämme aina.
MR. JOHN LAMMI
309 O N T A R I O S T . S U D B U R Y , ONT.
nuimintmiitututmuti^:
mitos
Täten tahdon julkituoda syvimmät kiitokseni siitä toddli-
" scsta yllätyksestä, jonka järjestitte mmd'e uuteen tupnaui muut­tamisen
johdosta tammikuun 18 p:nä, joka myöskin oli minun
syntymäpäiväni.
KiLos kauniista kahvipöydästä ja rahalahjasta, jonka jätitte
käyatmhc muistoksi. Kiitos homman älkuunfanijoillc ja illan
emännille ja kaikille jotka ottivat osaa tähän yllätykseen, joka
unhoittumattomana säilyy muistissani.
A z i l d a . Ontario, tammikuun 18, p . 1950.
EMIL PERHENIEMI
jä rypälesokerimääräh yuoksi. Tä­män
vuoit?! he ovat erihöinalsiä suo-jä-
alneita*yksipiUbllBiMtä ra^^^
mc Joiituvia piuutostaiitejä vastaan.
Näinollen .oiisiklii pyrittävä, s i i l i e n,
että koko kansalla o l i s i entistä suu­rempi
mahdollisuus saada r u o k a v a i i -
obhsä riäita iarvökkäita rayintbaineita
j a enricnkaikkeä näitä rayihtäolheitä
pitäisi saada K o i l l i s - S u o m e r i , P c h j o i s -
Siiömen, v a r s i n k i n L a p i n asukkaille,
joiden jokapälväihertrayintb bh k a i k .
k e i n h i i i k i n ja y l i i i p u ^^
^niä^ a l u e l i i a el meliiä kuitenkaan
viljljllä sellaisiakaan k omenapuita,
väliciw. ctriehat ovat tärkeimpiä h'e-deimäicäsvejamrnei
eikä vbidäkaSn
ylljcliä «iliä meillä el ole kehitetty
riaillU alueilla kestäviä puulajeja.
JPohjoisin k a n n a t t a v a viljelysraja täs­sä
suhteessa; pn K a j a a n l - - d u l u.
Ovatkohan tämän i;äjari pchjolspub-lella,
varsinkaan poiijoisemmässa
asuvat lapsetkaan monikaaii saaneet'
omenoita edes liähdäkseehkään, p u ­humattakaan
että ne edes joskus
kuuiuisivät heidän ruokavalioonsa.
, Sikäläisiä oloja kuvaavanälainaam.
mc tähän katkelman eräästä kirjees­tä,
joka on .lähetetty I v a l o n kansa^
koulusta erääUe. Etelä-Suomessa o l e -
vaile puutäriiatllaile. kirjeessä sa­notaan
mm: _ ,
•'Me täällä a r k t i s l i l a a l u e i l l a olemme
a i k a osattomia maanantimistai Ome­napuu
el menesty täällä I n a r i n seutu­v
i l l a j a omsnat, j o t k a tulevat ^ a l a i ­s
i i n pieniin kauppoihin, eivät suin-kaari
ole i a a d u l t a a n korkeatasoisia,
Metsämarjoista tuli inelkein kato.
Näyttää s i l t i l . . että saamine Jäädä
kokonaan Umari j n a r j o j a . Olemme
kuulleet, että siellä etelässä on saatu
hyvä omenasato. vbisimmekohan
siis cstaa omenia; suoraaij puutarhas-ianne
välttäen vällttäjilie menevät
k a l l i i t maksut. Näniä pienten lappa­l
a i s - j a k o l t t a k o t i c n laijset eivät ole
moisilla h e r k d l i l a henirnoteituja. On
l i i k u t t a v a a nähdä, miten puolikasldn
omena saa lasten silmät öhiiesta
loistamaan."
Sellaista on PohjolsTSubmcEsa jä
v a r s i n k i n sen pohjoisimmassa osassa
LapiiEsa • Siellä sairastavat lajjsctkin
k a i k k e i h enimmän puutostauteja ja
hedelmät olisivat heille ensiluokkaisen
tarpeellisia.
Emme tietenkään kykene muutta­maan
L a p i n ilmastoa sellaiseksi, et­tä
nykyiset hedelmä- j a m a r j a l a j i k -
keemmi saataisiin siellä asti menes­tymään,
mutta sensijaan pohjoista
ilmastoamme kestävien lajikkeiden
kchitiäminen pitäisi olla mahdolli­suuksien
rajoissa. Onhan Neuvcsto-ilitossakln
päästy siihen. Siellä on
vastaavilla alueilla aina Jäämeren
rantoja myöten v a r s i n korkealaatuis­ten
hedelmä-, m a r j a , j a yihannesla-j
i e n viljelyä. Tässä p i i s i k i n maam­me
kasvinjalostajilla valtava työsarka
edessnän, mutta onko meillä edes teh­ty
yrityksiä tähän suuntaan? j a o n ­ko
meillä tällaiseen edes haluakaan?
Meillä e i ole k a i p a l j o a k a a n tutustuttu
n i i h i n kasvinjalostusmenetelmiin, j o l^
ta Neuvostoliitossa ön kehitetty. Län­teen
päin on kyllä o l tu yhteistoimin­nassa,
mutta el Itään. Kasiiinjalos-tiispiireissäkln
näyttää ol<;van vielä
sellaista mielipidettä, että meillä e l ole
itäiseltä naapuriltamme mitään opit­tavaa
j a siksi c l ole p y r i t t y yhteistoi­mintaan.
Suurimpia snlUsiä eivät tässä suh­teessa
ole k u i t e n k a a n kasvirtjalcsta-j
a t , vaan no p o l i i t i k o t , j o t k a koko It-r
tcnäisyylcmmc ajan ovat lietsoneet
"ryssävihaa" j a j o h o n plmeiihyspbU-t
i i k k a a n , t a a s nykyisen suuntauksen
riasta, n i i n omenapuut viihtyvät e r i n ­omaisesti
j a antavat loistayla satoja.
Sryuotiaiden, omenapuiden keskimää­räinen
sato o n o l l u t n . 50 k g Ja.pme-nien,
. p a r h a i d e n laijiickeiden •^keski-määrälnen
paino 300—350 g r .
Erikseen mainittakoon Antonovka,
omenan .parannettu muimhbs^" joiden
ijaiho pn 'jopa 600 k r . M u t t a ' P O h j .
Vehäfjällä ei viljellä yksinomaan ome­nia,
vaan k a i k k i a hedelmä- j a m a r j a -
l a a t u j a aina viinirypäleitä myöten.
Neuvostoliitossa ohmyös hucmioitu
pohjoisten alueiden vihannesiarpsen
tyydyttäminen. Mm. Hlepinäs-ä
K u o l o n niemimaalla; Csijaitsee siiunr
nilleen Spdahl^län; korkeudella). on
lälies kolmekymmentä vuotta bllut
tbliriinnassa kasvinjalostusiäitcs, joka
liseiEsa- puolen hehtaarin laajuisissa
kasvihuoneissaan j a t u h a n s i a hehtaa­reja,
itäsittävissä avcmäaviljelyksis-sään
kehittää uusia p a i k a l l i s i i n blo-suhtieislin
sopivia l a j i k k e i t a.
.Edellä qleva on o l l u t pienenä esi­merkkinä
siitä suuresta edistyksestä,
j o k a , on saavutettu maan pohjois­osissa
viljelysten monii)Uolituttämi-seksl
j a väestön ravintotilanteen e n t i ­sestäänkin
parantamiseksi,
M a i h i t t a k c o h vieiä hieman todella
suiirlsta hedelmä viljelyksistä. Jolta
Neuvostoliitossa bn ruhsäasti. M m .
Kubänin v i r r a n varrella lähellä A s o -
vän merta sijaitsee Säd-Gigant n i ­minen
omenaviljelmä, joka phita-a
l a l t a a h on 2,192 h a . Omenapuita oh
y l i 200.000 k p l j a istutetaan vuosittain
n. 15.000 Ulitta puuta, jotka kaikki
kasvatetaan omassa taimistossa; A l u ­eelle,
c n 'järjestetty keinokastelu jä
vuosittainen sato nousee miljooniin
k i l o i h i n . Luulisi ehkä, että y k s i n ­omaan
tuholaistorjuntaan kuluisi s a .
tojen miesten a i k a . m u t t a n i i i i ei ole
todellisuudessa asianlaita, v a a n k a i k ­ki
tuholaistorjunta suoritetaan pää­asiassa
lentokoneista käsin.
K u t e n edellä olevasta olemme huo­manneet
c n Neuvostoliiton p u u t a r h a -
viljelys erittäin k o r k e a l l a tasolla, E n ­nenkaikkea
o n huomio kiinnitettävä
pohjoisilla alueilla JsaaTOtettuihin
y o i t t o i h i n . Ovathan siellä v i l j e l y s -
menetelmät j a -lajikkeet kehitetyt
n i i n korkealle tasolle, ettei yksikään
muu maa ole pystynyt sellaiseen saa­vutukseen.
Känsahtaioudelllsesti olisi mitä
edullisinta saada myös meidän niäam-ma
karut pohjoisosat kasvamajua e n ­tistä
enemmän kansan r a v i n t o t i l a n ­teen
j a h y v i n v b i i m i n k a n n a l t a edul­lisia
viljelyskasveja.
On laskettu, että terveellisen ruo­ka
v a l i c on pitäisi kuulua 200 gr. h e d e l ­miä
j a marjoja henkeä j a päivää k o h ­ti.
Nykyisin e i maamme pysty tuot­tamaan
kuin murto-osan tästä mää­rästä.
Sonni, mehiläiset
ja hääjuhla
N a p o l i n lähellä Italiassa vietettiin
tässä eräänä päivunä toäitä j a hää­vieraat
olivat parhaillaan syömässä
hääateriaa farmin isossa ruokahuo­neessa.
Viisivuotias Francesco M l n -
n i t i , j o k a o l i p u e t tu t i l a i s u u t t a varten
heleänpunaiseen pukuun, ci paljon
välittänyt juhlasta, vaan meni i ) e l -
IcUe leikkimään, siellä hänet s a i
talon iso sonni näköpiiriinsä j a , lähti
ajamaan poikaa takaa.
P c i k a pääsi erään vieraan autoon.
Sonni teki hyökkäyksen, mutta sattui
puskemaan mehiläispesään. Mehi­läiset
suuttuivat j a hyökkäävät son­n
i n kimppuun. Sonni hj-ppäsl r a -
kähdellä kolmäsbsalla pienentämisen
Vogt nähtäväisti haluaisi kohdistaa
pelastamlsoiijelmansa Marshall m a i ­h
i n j a muiden niäiden väestöt saisi
tafjpaä sukupuuttoon. Saturdäy E v e -
nlng Post Julicaisu Ihastui n i h i kovasti
V o g t i n teoriaan, että j u l k a i s i pitkän
a r t i k k e l i n otsikolla "Tarkastakaam­me
meidän joulupukklyhdistelmääm-me"
jossa selostetaan, M a r s h a l l - T r u -
manohjehnaa. Ariiikkelissa sanotaan,
että Vogtta kirja oli tiennäyttäjä
" T r u m a n i n jykevälle uudelle m a a i l ­man
takapajuisten kansojen avusta-mlsobjelinalle."
M i t e n Vogt avustaisi takdpajulslä
kansoja, tulee selvästi näkyviin hänen
k i r j a n s a kohdasta, jossa hän sanoo:
" K a i k k i se, initä me teemme
löyhkän Usäämiseksi - - väestön
kartuttanuseksi — on huonoa p a l ­velusta
Europalle j a m e i l l e i t s e i -
leinme. VäMtön l^uniäärän v ä ­hentäminen
j a stäi>nisoindneh o l i si
y k s i pidempiä askelelta, Joita v o i ­t
a i s i i n ottaa maailman rauhaa ja
h y v i n v o i n t i a kohdcia."
Hän esittää ^,'Euroopan Y h d y s v a l ­toja",
jcssa oli!?i v a i n ?*puolet t a i ytesl
kolmasosa ^ykylsestä asukasmääräsi
t ä " . . Hän ei sano, m i t e n loppuosa h ä -
vitettäisllii, mutta lisää:
" M e olemme kaupanhlCTornisas
massa. K a i k k i a^n* n^!i»j^,.?"5
i i a m m e ^ u U d iiehdä mä^
fean^iiisllie objelmäle; Jo^
vat väestön s t i b i l l s o i m l s e e n ,"
" S t a b i l i s o i h l l l a a n " Vogt tarkoittaa
— hän tekee sen ehdottoman selväk­s
i — elämän tuldnihävlttämistä ja
" a v u l l a " iiäh tarkoittaa niitä biljoo­n
i a , jotka kulutetaan M a r s h a l l s u i m -
n i t e l m a i i rahastaniiseen. Vogt m e i i l -
sl tässä p a l j o n : pidemmälle k u i n H i t ­ler
kaasukammioineen.
Vogt valitsee Euroopan j a Etelä-
A m e r i k a n armottomien asukkaiden
yähennystebrialnsä kohteeksi, miitta
hän el esitä Y h d y s v a l t a l n k a a n siltä
eristämistä.
Näitä uussäästäjiä vastaan, jotka
saattaisivat resurssit J a väestön t a s a ­painoon
elämää väheritämällä. asettuu
Henry Wallace, joka k e r l t t i suurlsa-toisen
iiybrlldimalssin.*>ja j u l i s t a a:
«Sitä. mitä minä tiedän maata­loudesta,
minä y o l n sanoa, t e k n i l l i ­sesti
puhuen, että m a a l i m a n m a a ­talouden
kokonaistuotanto y o i t a l -
s i i n kab^nkei^taistöttäa kalidessa-kymmienessä
vuodessa.; Mikä tiellä
seisoo, e i o le tieteen heikkous, v a an
meidän y h t e l ^ o n n a l U s t e n . j a p o ­l
i i t t i s t e n järjestöjemme p a n t t e e l l i -
suudet."
. V a i k k a o n k i n totta, että resursseja
t u h l a t a a n j a viljelysmaiden hedelmäl­lisyyttä
raiskataan, n i i n siltä e l t a r ­vitse
seiuata johtopäätös, että I h m i ­sellä
e i ole edessään muuTF tietä k u in
vähentää lukumääräänsä ottamalla
käytäntöön vieläkin tuhoisempia k e i ­noja
k u i n atomipommi. Ihmiskunnan
ei tarvitse turvautjia hitlerUäisiih k e i ­n
o i h i n — Wallace on osoittanut oike­a
n tien — t i en vapauteen, yltäkylläi-sj-
yteen j a rauhaan.
v a a t i i melkein - puolet .navetan, koko­naistyöajasta,
o n ilmeistä, että j u m i se
o n ensikädessä mdcaanisoitava.. M e ­k
a n i s o i n t i yksin, cd kuitexikaan tee. t y ö ­tä
JärkiCMeräisekEl.. S e l l a i s e k s i se m u u t ­t
u u vastasitten. k i m myöskin tulokset
ovat hyvät, Lypsytyön tulos e i k u i ­tenkaan
r i i p u v a i n lypsäjästä j a l y p ­sykoneesta,
vaan myös lehmästä.
Lehfloät e f v i t ole toiminnassa i a i i^
astaan maidon mUpdostaihlsessa uta>
reeseen, v a a n ' ^ S s k i n s e n tyhjratä-niisessä.
Lypgrtön aika samolnkidn
aikayksikköä kohti saatu maito
rUppuvaihen lehmän suoritiiksesta,
n i i n sanoaksemme yiimeisestö t i i o t a n -
tovaiheesta: utareen tyiijennyksestä.
Tämän suorituksen timtemista s a ­m
o i n k u i n tietoa mäiulolllstitikslsta
v a i k u t t a a siihen suotuisaan suimlaan
on myöskin pidetävä t ä r k k i ä r a t l o -
nallisolmistoimenpiteenä.
lJta'i«en'<7lijenn:^ hiormobnien
sääi^emänä
Lehmän oma t o i m i n t a luonnollisessa
utareen tyhjennyksessä,, k u n v a s i k ka
imee äitiään, o n seuraava:
V a s i k a n imieässä Ja tyrkkiessä Uta­r
e t t a Jä yhteistoiminnassa lehmän
hellän asenteoi k a n s ^ vasikkaansa
syntyy tietty tunnerfleksi. Kehittyy
määrätty heijmpvalkutiis. J o k a kulkee
edelleen hyppfyy;siin, r U i u n i i h keskei­seen
"honnoollabotatoribon". Hypb-f
y y s i ottsua sönbmäh vastaaii, j ä p l t p -
eIinihot'iQÖohla t u o i t a v a osasto laskee
taryitta;^ra[h. mff^ran hormooneja ve^
rem. Veren mukana piitoclihiy;;|öie
utareeseeni IRaUhassblujen ympärillä
olevat lihakset supistuvat sen v a i k u ­tuksesta
J a mitbäj^urlstuu alas u t a -
l e e h Ja n i s i e n säiliöihin.
g a i r a u s f i e p g vaäkan s i j a s ta
K o p e l y p s s r s ^ p n tärkeää, että nämä
s ^ k a t otetaan huomioon. Tyhjexmys-veS^^
t.ön ajk^ii.-aätava, ^sopivalla
toyaiiakein Utareen,kevyt
maoni&Jw^ mielulnunin
o n Jkästeitu lämpimässä k l o r a m l i n i l l u -
oksessa, katsotaan parhaaksi keinoksi
v a s i k k a a kOTvaamaan. Lehmän s y m ­p
a t i a lypsäjää j a ibänen. konettaan
k o h t a a n kbrvM. täydellisen äidamik-käuden.
On kuJtenidn huomattava,
e t t ^ iämä Jadyötktimto loistaa pbissa-olpllaäh,
jos l ä u n i ä käsitellään e p ä -
} ^ V a I I l s e s t I . j a k a r k e a s t i . K i m l e h -
^ ei luovuta niaitoa. el se yleensä
o l e lehrnäii v a a n lypsäjän vöiai .
> Hotmöonlväikntiis määrää
Nämä k a k s i onteloa ovat t o s in y l e e n ­sä
täynnä, k u n u t a r e o n l y p ^ a l m l s ,
m u i t a n i i h i n m a h t u u v a i n murto-osa
siitä maidosta, j o n k a lehmä voi l u o ­vuttaa
utareen tyhjbnnyksessä. Jotta
utareesta s a a t a i s i i n e t ^ rasiXXm
k u i n se vähäinen noäärä. minkä nämä
pienet säiliöt sisältävät, v a a d i t a a n siis
lehmän oma a k t i i v i n e n a p u utareen
tyhjennyksessä.
sen jälkeen k U n tyhjentymisreflek-s
i o n a i k a a n s a a t u , ö n itse lypsyä v U v y -
tettävä ^iksi kunnes p l t o c i l n l o n e h t i ­n
y t vaikuttaa, mikä tapahtuu noin
yhden m i n u u t i n kuluttua. Itse l y p -
sämlstyön o n s i t t e n käytävä nopeassa
tahdissa. siDä p l t o c i i n i v a i k u t u s h a i h -
t u i i p i a n v e r e s ^ . 7 m i n u u t i n k u l u t ­t
u a arvellaan tämän h o r i n o o n i v a i k u -
tUksen lakkaavan. Konelypsy pitäisi
mieluUmihin s u o r i t t a a 3—4 m i n u u t i s ­sa.
i^(^p[pät on totnteiäava. nopean ja
täydMIisMi^^^ tyhjennykseen
Nim p i a n k u i i i . m a i t o a l k a a loppua,
j b i i o i n Useimmissa tapauksissa nisä-k
u p e i l l a on taipnunus "ryömiä ylös",
b n l y p ^ J ^ p i m t u t t a v a asiaan. Tyh­j
i e n tieliyelden toeminen yahingoit-
XBO. nteien Ja u t a i e l d e n l i m a k a l v o j a ja
o n suiJrin^ s0r koneella lypsettävien
iehMenutiarelde^^
t l l a i a k käsin subrii^ttava j"älkUyi»y
ypldaän. keriiaästi jättää, jos lehmät
alusta älkäeh btutetauan luovuttamaan
maiioris& Ennenkuin
k b n ^ t tobite^^ kuiten­kin
u t a r e t t a ylhäältä alaspäin s a m a n -
aikäisestl k u i n nlsäktippeja vuorotellen
painetaaä a b u ^ ^ .Yksi Ja toinen
l e hM b h k e n l l e IjTpsettlivIssä yhtä h y ­v
i n i h n a n tätä lisäkäsittelyä.
KM-JaiTjalostuksessa. el myöskään
saa jättää iiuomioonottamatta t o i m i n ­takykyä
utareerityhjehnysmekanlsmi^
j ^ , koska tämä talpudeiliselta k a n n a l -
tärkeä o n ^ lienee tietyssä
ixiäärin myös perijrtyvä. /
. Ägr. Josef Eder. •
A t b e n i - i U a . r ^ ^ F ^ C i e ^ \
n h n i n e n s i l t a , ^ S ä vaiastäiUn^
t u k s f l t a a n tiselta vffidcöja
m a t k a l l a ^ k o t U n , tiedottaa
Joihn J S a n d l i n , j o k a 'yhdessä
poUislen k ä z i s ^ I j ^ ä l ö o jalkaa
tääffilllan^TomiOT
S i l t a , j o n k a t i l d i e uuden asetta
ijenmäksaiä25^()iM dollaria, c i l i ^ I
romukaupplane 149. dollarilla. ™ ^
^ , P r e d V i e k a s , 30. j a Wooft|l
M o o r e , ^35, o n pidätetty j a t^Z
syytteeseen sillan
Aloore, j o k a p a i n a a 350 pauhaa, _
y i c k e r s l h sanoneen hänelle, etti
"tandtsrö sapuskaraSaa vaQnolieö
kahdelle lapselleen".
2,4^D:ta on tvitkittava
edelleen, sanoo tiedemies
Preeriamäakunnissa käytettiin v i i ­me
vuchnarlkkaniöhöjen tapijajame-mlkaälia
8 miljoonaa eekkerinsilan
l a a j u i s i l l a pelloilla, s e l i t t i Scottissa,
Sask., sijaitsevan kpefanthm edustaja
H. A . TWesen- puhuessaan Canadan
siementen k a s v a t t a j i e n j a maatalous-koululaisten
yhteisessä kokouksessa
Saskatpbnlssa v i : k k o s r t e n.
M u t t a Priesen e s i t t i myös varoituk-sei?.
Hän v i i t t a s i 2 . 4 - D : h 146 e r i l a ­j
i i n j ä s a n o i , että se s S i f a r m a r i t y m ­mälle,
v a r s i n k i n k i m e r i l a j i e n happo-pitoisuudella
o n vissi merkitys. S a ­m
a l l a hän esitti ajatuksen että 2,4-.
D : n vaikutuksen ja, käyttömäärän
suhteen c n edelleen tehtävä t u t k i ­mustyötä.
P r i e s e n esitti .katsantokannan, että
2,4- Dalnetta on levitettävä pellolle
ensimmäisen-. 21—28 päivän aikana
kylvön Jälkeen slUä mui^teii se vol
vaikuttaa h a i t a l l i s e s t i y i l j a i i kasvuun,
Hän sanpi.että aikaisempi käyttö, on
äiheuttariut v i l j a n .f^liiiyoimäisiiUderi
heikkenemistä, b l k i v i k o j a , itämättö-myyttä
j a ihuonommah sadon.
Rikkaan maan köyhää
farmitilastoa,
C a n a d i a n Institute of Plumblng
tiedoittaa että Quebecin 150.003
farmikodissa on v a i n 25% s e l l a i s i a,
missä on tehty putkityöt juoksevaa
vettä varten j a 44 p r o s e n t t i a s e l l a i ­sia
m i ^ o n käsivoimalla kä3rtettävät
vesipumput.
kermukseen j a meni huoneeseen, j o s ­sa
s>-ötiin j u h l a - a t e r i a a . Vieraat h ä ­tääntyivät
hurveästi Ja hyppäsivät
ikkunasta.ulos isoon vesiojaan. Sonni
hj-ppäsi perässä j a viUcä vesi r a u h o l t -
t i j « n .
• K a i k k i oli h y v i n , kukaan ei edes
loukkaantunutkaan.
Maksuvapaa siemen
. - A g r i c u l t u r a l p e & a r t n i e n t bf N a t i o ­n
a l öiralii jtilkälsemah lausunnon
mukaati f a r m a r i t . pvat lähettäneet
kokeiltavaksi itävyyden sxihteen p a l ­j
o n .sellaista vdhnää minkä Itävyys
on alle 75 p r o s e n t t i a ; Kiaurän Jä o h ­r
a n siäiieen tilanne o n vieläkin huo­nompi,
v^^; - " ••;;,.:;..
i;armareitä , kepitetään käJTttä-mä^
n.iiyväkseen toalll^ksen vapaata
siemenviljan kbkeiltia, j o t t a saisivat
p a r h a i t a mäiidollisia tuloksfa vuoden
195Ö sadosta.
. K a n s a l l i s e t siemenyUjavirkaiUJat
korostavat, että k u l v u i i d c n . uudel­leen
orastamisen, rakeiden j a . h k l l o j eo
vuoksi mitä. o l i v i l i n e kasvukaudella,
siemenviljan suhteen vallitsee h y v in
vakava tilanne \ länsi-Canad|assa Jä
erikoisesti Saskatchewanin j a A l b e r -
t a n pdhjois-öslssa. '
~ SlemenvQJah itävyyskokeista e i p e ­ritä
m a k s i i a . F a r m a r i e n pitäisi v i i e d l.
vähintäiii 6 unssia siemehvilfastaan
p a i k a l l i s e l l e i^Tatlcmal Gräih Manage­r
i l l e , joka .lähettää v i l j a n k o k e i l t a v a k ­si.
1,000 kolhoosinaista
kokoontiii Tallinnassa
T a j u n n a . — Täällä äskettäin päät­t
y i iJestto tasavallan kolhoosxnals-t
e n ensimmäinen konferenssi. Siihen
o s a l l i s t u i n o i n t u l j a t valtuutettua sekä
v i e r a i t a l a t v i a n , i i e t t u a n j a P s k o v in
alueen m a a t ä l o j ^ ^ Konfe­renssissa
pobchttiin m p ^ ^ k y s y m y k ­siä,
j o t k a koskevat talonpoikafexxals-t
en työtä yhteisfcuhnalllsen a r t t e l l t a -
louden l u j i t t a m i s e k s i . S i i n a e s i t e t t i in
selviä tosiasioita, jotka osoittavat
E e s t i n , t a l o n p c i k a i s n a i s t e n .pollattisea
tietoisuuden «iiurta kehitystä. Tätä
nykyä IjOjSO talonpoikalsnaista on
a r t t e l i e n puheenjohtajina ja h r l g a -
d l i r e i n a . Eestin kommunistisen puo-,
lueen keskuskomitean sihteeri piti
konferenssissa puheen talonpoikais-n
a i s t e n osuudesta E e s ' l n maaseudun
sosialistisessa uudistamistyöstä;
Fäirihitiilöt läsketiefet
Vuoden 1949 f a r m l t u l c t o l i v a t $9
m l l j b o n a a pienemmät k u i n v. 1948,
JoUoln n i i d e n yhteissmnma o l i $352
m i l j . m u t t a s i l t i k i n $60 m i l j . suu­remmat
k u l h v. 1947.
—Sanomalehdet VaUtlävat tieto-ia
niaäUtnän. fäpähtutnista. ; Saa-.
dakserine tuotettavat tteäot, tilat-
'•.m V.4PAUS.
päälle Jo k o l m e n t a i neljän a i k a n a a a ­m
u l l a , s i k s i yälbjeh käyttö sekä a a -
m i i i s l h , e t t a i l t a s i n d i i käytänhölllsem-pää.
Minnesotan yliopiston farmarilla
käähnetäah viälöt päälle 'äämusin k e l ­l
o 6 j a i l t a s i n valot laimetaan pois
keUo 7. K u n i l t a s i n , käytetään valoja,
n i i n nUden pltäfei .dUa.ak|d l^&meät,
että l i n n u t voivat mennä löpuUle c n -
n e n valojen polskääntämistä.
Lähettäkää
SÄLiii lähjaM
sVifciilaisiilenne ja ystg.
vilteikiie^Siiomeeii
Se on ihanteellinen lafc
f syntymäpäivien, merkkivjo
:sien, häiden; pääsiäisen i
muiden juhlapäivien yhteJ
dessä.
SÄUn Lablapafiettij
HliUä $8.35
( T a m m i ^ u n 1 p : s t ö lähtioi) I
. 6 paunaa kahvia
Kokonaispaino 10 paunaal
KMsi uvm
SÄLin
LAHJAPAKETTI
canadalaisille lähettäjille
TYPE " A "
, HINTA $10.95
6 paunaa k d i v ia
5 paupaa valk. riisiä
2 pakettia kuiv. hedelmiä
1 -pauna kuiv. «uumuja
unssia kaneelia
Kokonaispaino 19 paunii
TYPE " B "
HINTA $7.70
4 paunaa kahvia.
2 paunaa valk. riisiä
1 pakqtti kuiv. hedelmiä
1 paun4 kuiv. luumuja
1^ unssia kaneelia
Kokonaispaino II paunu
H i n n a t j a sisältö muutoksen i
Tääaä ovat SALin lahfai
köttipalveluia 8 erikoiseii
1) Nopea- lähetys "Gripsho]
V;?tockholmlssa" fal SALIä
peissa rsihtllalvoissa.:
2) Välitön - perilletolmltus
m a i l l a . E i viivytystä
T u l l i maksetaan paketin
m a t k a l l a .
3) Maksamaanne i»|p*nan
Eoiroopan tnllL Ainoa
kalainen pakettipaivelii,
tarjoaa .tämän edun,
nen l a h J i ^ k e t tL
4) V a h ) . h i e n o i n t a laatua r u o hl
v a r o i t a .
5) Taidokkaasti pakattu e r i l f 4
k a r t o n k e l h i n , Jotka terisvai:
sihä takävat vahingoittuimt m
m a n perijletohnituksen.
6) A l k a a säästyy ostoksissa ja rgj
h.ettämlsessä; V a s t a a n offij,'-1
säästyy epämukavuuksilta m
m e n o i l t a . E i Jonottamista e m
a j a n h u k k a a tullissa u l k om . "1
7) P a k e t t i o n täysljn valvontasS^ j
1 alaisena, v ^. , '„
8) - B u o t s U i . ' A m e i i k a n L i n ^ Vi f t
perlUetoIön j ä l a a d o o.
T i l a t k a a päkettume tänään fflet -
EDVn^ S17KSI
Valtuut6'tÄi asiainles
Box 69
Valot kaiiälässä
V a l o j a käytetään h y v i n yleisesti k a ­naloissa
päivän jatkamiseksi syys- j a
talvikuukausina. J o t k u t käyttävät v a ­l
o j a vain a a m u i s i n . , tpiset taas^sekU
a a m u l l a että i l l a l l a j a o h s e l l a i s i a k i n ,
j o t k a pitävät k a n a l a n koko yön välals-tUna.
.
K U n k a n a l a pidetään koko yön v a -
l a l s t i m a , «silloin o l i s i parasta käyttää
h y v i n hltttmedtä v a l o j a , k u t e n kymme­nen
^vattin l a m p p u j a , m u t t a aamuva-laistukseen
t a v a l l i s e s t i käytetään k i r k -
k d i t a v a l o j a . 4Ö Wttm lanipi^ä j o k a i ­selle
200 tfeliöjä^aai a^
_ TävalUsei» määränä v a l o j e n käytös
sä o n että kanat saavat o l l a yhteensä
päivänvaloni -kahssä, liikkeessä 13—14
t u n t i a , f a t e d jos käytetään ainoas­t
a a n aamusin Valoja, n i i n siinä Ön »e
p a h a puoli, että s e pitäisi kääntää
Progress Publishing Co:n kustannuksella
ilmestynyt, edesmenneen A. E. SMITHIN
itse Idrjbitl^una elämäkertateos
on erinomainen kirja
* -fr ^
Nyt tätä Jdrjaa on saatavana
VAPAUÖIN pUJ^R^U PASTA
Nidottuna 600 '< SidottuiJa ^S-**^
^Se pn kirja, jota kiikäah, jökär^ehMt^ehsä saa ja at
hetken.katselee, ei jätä lukematta. Se on miellyttäv-.
lukea ja öamiällä öpettav4iiieh'Vsan^ tplö
osastoille lähetfetj^ä kiieirtokirjj^ä.
Jokaisen osaston tulisi hankkia tämä kirja lainakirja-*
toon nuoremman sukupolven luettavaksi.
TILATKAA OsÖlTTEäiLA:
Box 69 > Sudbory.
S u o m
poheenjo
senraavai
kunnan )
kanssa:
•Tarn:uniu
inol:r.^u2ii t
menicn a.all
lisiista työ^
luokkaa' k oh
ilBiansoäah
deinokraattis
kannatti pn
I jinperialistist
sille työtätel
Sodan, jälke
olivat , toki
I mouksellisen
I listista järje
^ tuivat pönki
• män jälleen
1" kraattisetöil
I • listista Neuv
i sinunäistä ty
dyn ajojahdi
1 työväen j o u k l
! "znin uhkaa tc
ollen raskaa
tosta Saksas:
muissa maiss
demokraattir
Jaan mukan£
Saksa kävi sc
vastaan. T£
alueen jatku
sosialidemok:
tusrengas, joi
mi tarrautu
kaansa.
'•Sosialiden
kerran porvj
\äehluokan
Togliatti koi
. tiedoitustoim
kuussa todeti
lismin kätyr
väenluokan ]
tietoisuutta.
Oikeistoscsi
väliset ja kar
• Se tekee 1
vihaa sosiali:
kansandemoh
Se ylistää
ja muita lähi
pauden ja dt
na tukeakses
mistä j a laa;
Se hajoitta:
heikentämääi
kaikkialla, m:
pakko sodan
tekevien jouk
Nykyisessä
yleismaailmä]
sialidemokrat
päätuki, jota
vät olisivat j
s
Suomen so;
vuoden 1918
tamaha kan
kratian äärin
Palkkioksi pa
• n s n kopla sa
turvin Järjes
anastaa halti
talot j a muu
. vun alkupuol
lainen työväe
samme j a pa
tamaan sen
keräsivät koi
keakseen po
Taantumuspo
lasistiryntäys
tannerilaiset 1
hajoittamalla
ton. Fasistik
tososialidemol
olevan saman
liikkeellä j a i
vasemmlstblai
män kehitysv
tuloksena o l i
minen natsiei
vastaan.
Sosialidemo:
ja ankaran te
sen prcpagam
kansastamme
luonteesta ja
taantumuspor
dan löppuvail
mille alkoi SE
mutta v a i n su
tyi konununis
sodanvastalse<
Sosialidemol
tämä tyytymi
hanopposition
johdossa oli m
dem-johtohen
kin heikosti. I
SUOMEl
LEGATIC
140 w
ett
Pn
Vierailka
a l k u p u o h
helmik. 1
iiään m ac
T i e t o j a s
i^ö Dronun
SUVI m mm
m. imnpp
(••im"