Vapaus, March 4, 1950

              Imilautakunlia vaslaän
öickäyksen takana
^järjestänyt laajan noitajah-
'ifflia tarkoituksena on hävittää
^^'^iansaUisen filmilautakun-
."Stamalla johuvia filmityöläi-
-Saainalla heidät "punaiäksi'^
' T ^ ^ s i i t ä kun täällä on jul-
, jaisatiomaisia artiilieleita.
ataa vastaan suunna-j
^ ^ T s e n takana ovat voimak-
'.'^bodilaiset filmiyhtiöt, joi-
^«bolta pelätään, että halUtukseii
i voi muodostua niille
iSpailija.
Itäin filmlmonopolin johta,
edusftjana Canadassäi on
1, amerikkalainen, joka on
lumous Playersln. suurim-jj3j,
3<jassa toimivan teatteriket-
'aeddentti. Tämä liikehaara on
röodia jättiläismäisen Para-oikea
käsi. Canadan yksi-
^mmersiaallisten filmi-intres-aviilla.
intressipiirien, jotSca
Estyneet sotajalkana tehtyjen
I N , iliioiden kautta ja elävät pairasut-
111 ML tavalla filmilautakunnan eri toi-
^tta koko maan, Fitzgibbonin
paistunut suorittaa -vilU hyökkäys
itaa vastaan, kuten kirjoituk-.
näkyy. Hänen tehtävänsä Ca.
sanotaan olevan murskata
m filmiteollisuus, joka on
it pahasti varjoon Hollywoo-
^hjän t^iUisen tuotannon v i i -
iymmeneii vuoden aikana ja
_ häntä on auttanut St. Lauren-ballituksen
poliittiset manööverit.
iyttää siltä, että St. Laurent ja
D.Hoffe ovat Wa£hingtonissa teh-
Canadan suverenisuudeh kaup-in
toteuttamiseksi käyttäneet
ien ministeri Robert H . Win-hyväkseen
filmilautakunnan
iksi, tai estääkseen sen
kehittämisen ja täten tukah-itsenäiseri
ja demokraattisen
kehittämisen Canadassa.
ole Taffi|'inäfltaan.että Motion Picture In- El cbuncilin, jonka johdossa on
..^.bons; sekä Associated Screen
jan sam' jpka on CPR:n omistama,
I 4 idio Picturesin ja Crawley Films
ivenssa. jm ensimmäisenä, vaatimuksena on
t tänä til ,| ut entisten komissionerien Ross Mc-
™^ ffl i anm ja Ralph Fosterih eroittami-hn
Huhö.'
neen pla J|j£o]enunat. erikoisesti McLean, on
nkilfl. Jt atalkujaan yhteistoiminnassa John
tauimn^l | ^JOSOI^Q^ brittiläisen dokumentaari,
Q filmityöntekijään ja lautakim-
^ ^ I n perustajaan kanssa.
McLeaii on
1 kehittänyt eri paikkakunnille
Täältä
:ään Vi
ikaan.
ilmat
ttaa
elä
•Imät
s i i t äs
liiken
Ilmat
lumikiB
joku
äältä lp
tiainen i!>
Kirj. Mark Frank
luavat kiireesti murskata 'filmilauta-loinnan.
Winteri oli ncpea auttamaan. Yh­teisessä
salaisessa kokouksessa Asso«
ciation of Motion Picture Producers
and Laboratories of Canadan edusta­jain
kansisa. joita johti Jack Chishohn
Associated Sqfeen Newsista. Winter
räiK)rtteerataan luvanneen, että Mc-
Leahista ja Fosterista "tullaan' pitä­mään
huoli". Eräs kirjeenvaihtaja
kirjoitti Financial Timesissa helmi­kuun
3 pnä, että Winter joutui "hul­lunkuriseen
tilanteeseen ^kuh hänen
täytyi esittää HolIywoodin intressien
rakastettavien kynsien osaa".
Varmaa on, että Winter sai ohjeen­sa
sellaisilta haUitUksen jäsenilt^ kuin
Howelta ja St. Laurentilta. Eräissä
raporteissa sanottiin,. että,VyS^interille
luvattiin korkea paikka hallitiäcsessa
ainoastaan sillä ehdolla, että ottaa
NFB:n puheenjohtajan paikan ja.
esittää välikäden osaa Howe-St^ Lau­rent-
Washingtonin , sotakaupoissaj
joissa Canada saatetaan kaikissa suh-teissä,
niiden mukana myöskin f i l -
inlen valmistamisessa, kiiimitetyksi
USA:n mustekalan lonkeroihin.
Tähän samaan viittaa se kun C. D.
Howe oli yhdessä konferenssissa Ame­rikan
filmiteollisuuden edustajain
kanssa V. 1947. Ottavassa uskotaan;
että hän valmisti fiUnilautakuhnan
inurskaamista j a että hän antoi US-A
:n filmivalmistajille oikeuden val­mistaa
kuvia Canadassa. Tämän tu­loksena
saatiin CPR ylistävä filmi
"Mounties"i joka on saanut monet
canadalaiset vihaamaan sitä. Filmi-se
uhannut syrjäyttää BoQywoodJn
lautakunta puolestaan on valmistanut
dokumentaarifilmejä ja täten yrittä­nyt
kuvata cahadalaisia realistisesti Ja
laajentaessaan tällaista tuotantoa on selkoa suurelle yleis<^l}^i: -
uutiskuvat Canadan i^iaiä±lnoUta.
Viimeisiä hyökkäyksiä filmilauta-kuntaa
vastaan on tuUut Canadan
kauppakamarin, toiyen Ja S t ^ e yn
komissionille annettujen lausuntojen
kautta, jotka önjiilkalstuldidlssä.
On kiintoisaa todeta, että fatuppa-kamarin
lokakuun 2 5 ^ 7 pnä Mont­realissa
pidetyssä edustajakokoukses­sa
päätfislauseen kannattajina olivat
Reginan General FilmsUd:n ja Art-hm:
J . Crawley and po:n. Joka on ot..
tawaläinen tilintazkastu^tiö. ^ t i s -
tajat. Arthur Craxvley ön "Budse"
Cra;wleyn, Crawley HlmslLtd:n Joh­tajan,
isä, jenka sahotaän ahtaneen
Ross McLeanilleRCMP:n SO nimeä
käsittävän fUmilautakuiman työläis­ten
nimilistan jossa ehdotettiin mai­nitut
työläiset ö-oitettavaisi "pimal-suuden"
takia.
iMcI)eanin sanotaan heittäneen lis­tan
paperikoriin ja kieltäytyneen hei­kentämästä
lautakunnan teknillistä
tasoa eroittamalla työläisiä. Tästä
syystä liän joutui Hollywoödin ja pai­kallisen
filmiteollisuuden' maalitau-
.hiksi. • •
Rollywoodin-St. Liaurentto yksityis,
intressejä puoltavan joukon lopulli­nen
suunnitelma on sflnä luonnokses'
sa, joka Masseyn komissionille laadit­tiin
lokakuussa 1949 kun perustet­tiin
Motion Picture Industry CouneiL
Sitä on pidetty liian "vaarallisena"
julkaista koska NFB:lla on ikautta
maan laaja kanttatusL -. Siitä syystä
CPR:n Associated Screen Newsih Jack
Chisholmin laatima lupnt^ oh palau­tettu
muutosta vartoit J^uunnitelma-na
on esittää se komiissionille ktduvah
huhtikuun aikana. Alkuperäisen luon­noksen
sisältö:0n mitä'suurin salai­suus
ja siksi sen sisällöstä ei tehdä
Kirj. INQER HAGERUP
¥ k ^1 föäin e r i pai
lyTäthfa. 'jjjjineuvostoja, sitonut' lujat siteet
lutakunnan ja elokuvayleisön
||li]]e. Nykyään oh maassamme 250
ikseDe.- ^ naista neuvostoa, 5,000 kaupuhgelc-olevaä
ja 3,000 maaseudulla'olevaa
rjestöä jäsenenä joiden toimesta on
itetty 16 mm. kaitafilmejä. Sodan
ätyttyä oH filmilainaamojen luku­ni
iärä kohonnut 44 :stä 235 :h. Kaikki­na
oli äs- n-13,000 kuukausittain järjestetys
esitystilaisuudessa on käypyt noin
iljoona katsojaa. Paitsi' Canadan
me ena ^iB-n (filmilautakunnan) filmejä
luutoiBD- iaiTtetään TJSArssakin — ja katsojien
otka m I nunaärä kasvaa televisionin käy-
I ntöön oton jälkeen. . •
maikki tämä cn tapahtunut 10 vuo-
Kirj. DAVID FLATT
Kylmä sota puhtesi Höllyvroodissa siirtyi HoliywoodIn elokuvateoUisuus
uteenot
lä iieisr •;•
itakaiÄ
nianjä»
neen ti^
)IIa on!
keliittl'
riatia-ll
1 auu${
isseudiS-j
^tUuutsI
e alolBfl
aikana, joka todella on saanut
4|itonahneet filmiyhtiön herrat pel-
"län. Tästä johtuu, että he ha-
SVANTE MÄKI
edustaa
hevrolet ja Oldsmobile autoja
!<ä ChevTolet trokeja. Myös
äikkia tekoja käytettyjä autoja ja
•okeja. Kysykää nimellisesti
konttorista:
orf AriJm Motors
_^ PuheUn 5-5437
ort Arthur, Ontario
(2-4-7-9)
M I N S, O N T .
HOOKER & PICKBRING
^ ja kihitelnjlstöjä. Do-
Baok BuUding, Timmlns,
Morketteja, lainoja, bondeja
vakuutuksia.
bil#i
T i * - '
vaitÄ
iiu 5^
et?'
tö
S.CA. Urheiluliiton
•IrkaiUjoiden osoitteet:
Poheenjohtaja: Ake Hunnakko
NevUle Park Blvdi
Puhelin H.O. 6195
oronto Ontario
Sihteeri: Paavo Vaurio
P St Patrick St. Toronto. Ont.
. Puhelin Elgin 8596
ustonhoitaja: Vilho Heikkilä - ^ '^^l.. Toronto, ö n t .
Puhelin R.E. 4386
ES^vaihto sihteeriUe. Huo­noiltaa
sihteerin uusi osoite.
Co.
_--3 KAUPPAA-
»te. Marie Ontulo
ÄCA Victor Radioita
Nyal-lääkkeita
Postitäaukset täytetään
ftuoleUisesti.
OSCAR BAY
»iesttn ja Naisten Räätäii
^«»»Kolaistakorteostyata
fJJheliB2-1891
WiBdwr,Oiil.
vuoden 1947 syksyllä, jolloin Yhdys­valtain
edustajaiiAuoneen "epä-ame-riklcalainen
komitea" syytti 10 johta­vaa
elokuvataiteilijaa siitä, että nämä
johtivat salaliittoa elokuvateollisuu­den
muuttaniisaksi Kremlin propa­ganda-
aseeksi.
Kymmenen näistä 19 taiteilijasta,
jotka diivat olleet mukana tekemässä
eräittä Yhdysvaltain hienoimmista ja
demoiaraattisimmista elokuvista, ase­tettiin
syytteeseen "oikeuden halveksi­misesta".
Heidän saamansa tuomiot
ovat pärhaillaa,n Yhdysvaltain kor­keimman
oikeuden käsiteltävänä.
Muutamia syytettyjä vastaan käy­tetyistä
todistajista kannattaa mainita
uudelleen ja myös eräät "todistuksis­ta"
ovat muistamlisen arvoisia.
Niiden arvon suuruuksien joukossa,
jotka myötävaikuttivat tämän tutki­muksen
juoruorgiassa ja Iqonnemur-haamisessa.
oli rihkamagentlemarmi
Adolph Menjou, Gary Cooper ("Lue^
vain pimeässä"), fasistisen elokuvan
"The Fountainhead" valmistaja Ayn
Rand, Ginger Rogersin äiti Lela Ro-gers,
Leo McCarey ja Robert Taylor.
. . . » •. -
Ayn Rand hyökkäsi erikoisesti "Lau­lu
V€näjästä"-nimistä sodan aikana
valmistettua elokuvaa vastaan. Hä­nen
mukaansa elokuva oli eräs "kom­munistien
kuluneista tempuista — sllr
lä se osoitti ihmisten hymyilevän".
Elokuvassa riäkyvät "sievät ja siistit
neuvostomajat" kauhistuttivat häntä.
Espanjan tasavaltalaisia vastaan
tähdätyn elokuvan "Kenelle kellot soi­vat"
valmistaja Sam Wood lausui, et­tä
"puoluelinjan'^ mukaan kirjoittavat
käsikirjoituksien laatijat vääristelevät
amerikkalaista elämäntapaa. '^Mi­nusta
vaikuttaa erikoisen turmiollisel­ta,
jcs joka ilta elokuviin mennessä
nähdään kiumiaton pankkiiri tai se­naattori,
sillä tullaan ajatuksiin, että
koko järjestelmä on v ä ä r ä . . . " '
Syytettyjen puolustamiseksi perus­tetun
tuhat kansalaista käsittävän ko-tnitean
jäsenen Edward Robitisonin
tehtäväksi jäi tähdentää setn^avaa:
"Jo kauan ennen kuin ihmisiä nimi­tettiin
kommunisteiksi kuuluisa cow-boy-
näytteUjä William S. Hart ratsas­ti
valkokankaalla sialaman tavoin suo-rlttaalcseen
vanhaan kotitaloon otetun
kiinnityslainan. Ja roistona oU aina
kaupungin pankkiiri tai tämän van­han
konnan jokin järkevän tarkka
peilikuva.
Jos asiat määritellään näin, har­joitti
East Lynne kumouksellista pro­pagandaa.
Ja amerikkalaiset pojan­vintiöt,
jotka riemuitsivat tästä kovas­ta
ratsastuksesta, kasvoivat tuimlok-kaasti
vinoon ja kaikista heistä tuli
tikoUisia, anarkisteja ja hallituksen
väkivaltaisia kumconkaatajia. Bang!
Bang!" •
Oikeuden halveksimisesta tuomi­tut
taiteilijat olivat nimeltään Alvab
Bessie, Herbert Biberman, Lester Cole,
Edward Dmytrlk. Ring Lardher Jr-,
John Howard Lawson, Albert Maltz,
Samuel Omitz, Adrian Scott ja Dalton
TYumbo.
Kun näitä kymmentä huomattavaa
taiteilijaa, joiden elokuvat kuuluivat
Hollywocdjn elokuvateollisuuden par­haimpiin
kassamenestyksiin, vastaan
tämän seiurauksena koko olonassa-olonsa
vakavimpaan pysähdystUaah.
"Epäamerikkalaisen komitean" pu­heenjohtajan
Pamell Thomasin, joka
myöhemmin tuomittiin kptaitean ra-ravarojen
kavaltamisesta krtminaaii-rikoihsena
sakkoihin ja vankilaan,
kerrotaan sanoneen, kun liäh oli saa­nut
tietää mustasta listasta, hymyllleh
ja käsiään hleroskeUett: ''Mainio jut­tu,
kerrassaan mainio." '
Ja kuinka ovat asiat nyt — kak^
si \'uotta myöhemmin? Dalton T*um-bo
vastaa kysymyltseemme lentqiehti-sellään,
jonka nimenä ön "Rupikon­nien
aikakausi" ja joka on ilmestynyt
juuri hiljan.
Hollywöcdin kymmenen tuomitun
taiteilijan ja miilden Varoitukset, ettei
tänoä hyökkäys inhimillisiä oikeuksia
vastaan rajoitu vain elokUvatalteili-joita
vastaan, on ollut lilankin olkeu,
tettua. Kaksi vuotta myöhemmin,
kirjoittaa Trumbo, Washington oli
muuttunut kaupungiksi, joka kiehui
kuiskutteluja, jonka puhelinkeskuste­luja
kuuimeltlin ja jossa Ihmiset ta-^
pasivat toisensa ympärilleen vlllcuillen.
Washtagtonln koko ilihapilri lialsi^sa­laiselta
pOUlslUa. '
Tiedetään, että Yhdysvaltain posti­laitoksessa
suoritetuissa puhdistuk­sissa
erotetuista 135 henkilöstä 72 oU
neekereltä ja 48 juutalaisia. Atomi-tiedemiesten
Hitto on saatu kaikkea
muuta kuin vaikenemaan. Mlch^änln
edustaja George Donderp jatkaa kon-'
gressl&sa ajojahtlaan .tunnettuja tal-telUjoitä
vastaan syyttäen heitä kom-mtuiismln
levittämisestä ja vakoili­joiden
värväämisestä «atlsten sotilai­den
keskuudessa, koska he ovat järjes­telleet
taidenäyttelyjä Invälildisairaa-loissa.
Professoreja erotetaan yliopis­toista,
koska he kannattavat Henry
Wallacea, Jä äskettäin olennme näh­neet
lavastetun "oikeff^enkäynnln"
Yhdysvaltain 12 konupiinlsUjohtajaa
vastaan, jolta syytetään siltä .että he
ovat opettaneet ja puolustaneet sosla-llsmhi
tiedettä.
Nor|alainen nmoOijatar Inger
Hi^ernp oU adnoa riorjalalneh, j<».
l a viime kesäkoiis^
TO^Uitossa iä^
kto-joUiin.
häv \ohedUses^
jastaa teräväsi ns.' lä nsimataen
ihidivdiiälstin
teessiäan ihmtskannap kehltyteeen.
Eräässä Lenlnsradin kh-jaiUjayh-distyksen
järjestämässä kokouksessa
esiintyi kiinalainen edustaja, runoili­ja
Emi Siao. Hän oU sen Urjamjayh-dlstyfcsenV
puheenjohtaja, jonka jä­seneksi
mm. kenraali Mao Tse ttmg
olisi oikeutettu. Hän oh nim. myös­kin
lyyrikko. No nUn. ''kuten oikein
oUkih muodostuivat suosionosoitukset
uudelle- Kiinalle valtaviksi, niin voi­makkaiksi,
että se oli liikaa kihialai-selle.
Hän meni ja piiloutui puhuja­lavan
taakse — lava oli korkea jä Emi
Siao piexil-r- kunnes hän sai jälleen
hillityiksi kaavonsa' ja saattoi liallita
ääntään. Mutta kun ihan alkoi pu­hua,
hän loisti kuin aurinko, ja hänen
kuulijansa loistivat myös. Oli selvää,
että hän puhui samaa kieltä kuin he_
kin. ei vain siksi että hän haUltsl ve­näjää,
vaani koska hän oU yksi heistä.
Ei intellektuelli, joka piAuu muuta­man
Uihalaisen kirjailijan nimissä
muutamille venäläisille virkaveljil-leen.
vaan hän oli saapunut tuomaan
tervehdyksen 2bo-mlljoonalselle kan­salle
toiselta, 450 miljoonaiselta kan­salta.
Siiriä kohtasivat toisensa Neu,
vostolUtto Ja uusi Kiina.
Neuvostoliitto — Kiina, minä ajat­telin:
200 miljoonaa. 450 miljoonaa.
Skandinavia, ajattelin, kuinka paljon
ihmisiä siellä asuu — 12—14 miljoo­naa?
Englanti, kuinka paljon siellä?
40—50 miljoonaa? En päässyt p i ­temmälle.
Sillä äkkiä n ä i n oman
Län^l-Em-poppamme ulkoapäin, yk­sinkertaisesti
ja kouriintuntuvasti.
Uusi todellisuus avautui minulle, to­dellisuus
aivan uusin pei-spektiivein.
Kun me — Me — länsieurooppalal.
set ajattelemme maailmaa, luemme si­simmässämme
siihen oikeastaan, vain
pienen Osan siltä, sen missä nie Itse
ja meidänkaltaisemme elämme. Kalk­ki
historiankirjamme käsittelevät Eu­roopan:
historiaa — ja Amerikan —
een Amerikan, jonka sinne muutta.neet
etuooppalaiset ovat vallarineet. , Tä­män
me Itse asiassa luemme ihmis-kimhan
historiaan. Mutta ihmiskiui-näh
historia ei ole vain niiden ibmls-teh'
historiaa, jotka ovat olleet roh­keampia,
vireänipiä — jä raaempia —
kuin toiset. Se ei ole vain historiaa
dltä, miten pohjoismaalaiset ja hol­lantilaiset
ovat säävuttaheetsuhteel.
Ilsen korkean elintason, täi taiten a-merUckalalsen
Pprdin-työlälsen on
onnistunut saada oma auto ja kylmä-
Ikaappi. Ihmiskunnan historia on myös
heitettiin lokaryöppyjä ja heidän n i ­mensä
kirjoitettiin mustiin listoOUn,
Kuinka sitten; kongressi suorittaa
elokuvien sensuroinnih HoUywoodis-sa
lokakuussa 1947 toimeenpantujen
kuulustelujen jälkeen?;;
Se suoritetaan erlhpmalsesti, lau­suu
Trumbo. -Epäanierlltkälainen ko­mitea"
keholttl elokuvayhtiöitä pot­kaisemaan
pellolle kj^aunenen eloku­vataiteilijaa
poliittisista • pyistä. Elo-kuvamonopollt
purklyat; yhfäkkiä
kalklcl voimassaolevat sopimukset syy­tettyjen
taitelUJoidenkamssa ja aina­kin
teoreettisesU esUvät heidät elin-iäkseen
harjoittamasta ammattiaan.
Kymmenen nimeä sislUtävän mus­tan
listan lisäksi HbIIywpodIssa on
epämääräinen ja varjonomainen "har­maa
lista", johon kuuluu kymmeniä
miehiä ja naisia. Joiden crtteet j a po-
Ulttiset näkökannat mahdollisesti
saattavat lotiicata "epäamerikkalaista
Itomiteaa". Ja "liannäan listan täkä­nä
häämöttää yleisen pelon laaja ja
jatkuvasti leviävä ilmakeliä. Jossa it­sesensuuri
huolellisesti salaa epäso­vinnaiset
aatteet Ja epäsuositut aja­tukset.
• . (•.
Komitea ei ainoastaan määrää, kei­tä
elokuvatuottajat saattavat ottaa
työliön. Se määrää ia^Qs. minkälaa­tuisia
elokuvia yhtiöiden on valmistet­tava
tulevaisuudessa. Komitean suo­rittamissa
kuulusteluissa tiedusteltiin
yhä uudelleen, miksi kommunismin­vastaisia
elokuvia ei valmisteta ja mil­loin
niiden valmistaminen aloitetaan.
Tuottajat palasivat studioihinsa ja
aloittivat heti sellaisten elokuvien
tuottamisen, joita komitea oli heiltä
vaatinut. :
"Rautaesirippu", "Menin naimisiin
kommunistin kanssa", "Punainen uh­ka",
'Punainen "Tonava" ja "Syyllinen
valtiopetokseen" — joista kunkin tar­koituksena
oli vihan lietsominen ja so-takllhkoltus
— valmistettiin ottamat­ta
lainkaan huomioon yleisön vaati­muksia,
mahdollista voittoa tai nor­maalista
huvltusarvoa. Nämä kuvat
tuotettiin kongressin suoranaisesta
vaatimuksesta ja sen jälkeen, kun
kongressi oli ryhtynyt valvomaan Yh­dysvaltain^
elokuvatuotaimon sisältöä.
YU 200 Hollywoodin näyttelijää, kir­jailijaa
Ja johtajaa on allekU-jolttanut
Yhdysvaltain korkeimmalle oikeudelle
osoitetun vetoomuksen, jcssa he vaati­vat
koi*keinta oikeutta kumoamaan
alempien ollceuksien kymmenelle elo­kuvataiteilijalle
antaman tuomion "oi-keiKtoi
halveksimisesta".
. Allekirjoittajien joukossa on sellai­sia
tunnettuja näyttelijöitä kuin John
Garfield, Charles Chaplin, Burt Lan­caster,
Saoi Wanamaker, Shelley Win-ters,
Ann Revere ja Howard da Silva,
Vetoomus perustuu siihen, että
tummenen elokuvataiteilijan tuomio
meridtsee perustuslain riickomusta,
sillä perustuslaki kieltää virkavaltaa
sekaanttunasta vapaan mielipiteiden
vallidon oikeuteen.
Pelissä ovat sellaiset asiat kuin tai­teilijoiden
kirjoittaminen nmstUn lis­toihin
i>elkästään siitä syystä, että
tielllä on epäsuosittuja poliittisia aja­tuksia,
valkoicankaan ja nuilden
taidelajien Myttäminen avoimeen so­taan
kansaa vastaAi, oikeuden kieltä­minen
mlljoonUta sellaisten taideteos­ten
katsomiseen ja arvostelemiseen,
jotka ovat vastakkaisia edustajainhuo­neen
"eiÄämerlkkalaisen komitean"
ajatuksille ja oikeuden kieltäminen
taiteilijoilta vastalauseen esittämiseen
sinoln, Inm kulttuuria tihkaa imperia­listisen
aikakauden järjeistelmällinen
kaupallistuminen ja alennus.
HoUywoodin kymmenen tuomitun
elokuvataiteilijan ympärillä käyty
taistelu merkitsee siis taistelua raa-kalalsuutta
vastaan taiteessa, taiste­lua.
Jonka tarkoitulcsena on amerikr
iialäisen kulttuurin parhaimman yti-
Kcngon ja Kultarannlkon neekerei­den.
Intian kastlttomlen. Kiinan Icu-
Uen, Mongohen lukutaidottomien his­toriaa.
Se on niiden ihlljoonlen Ih­misten
historiaa, jotka ovat eläneet
äärimmäisessä pimeydessä ja jotka
nyt hapuillen jä etsien ovat pääsemäs­sä
valoon.. Se on min. niiden 180 mil­joonan
veiiäläisen historiaa, jctka e-ilvät
syvimmässä kurjuudessa ja tie­tämättömyydessä
vain vajaa suku­polvi
sitten, aivan vähäistä osaa l u ­kuunottamatta.
Se on etelävaltioiden
neekerien historiaa, neekerien jotka
eivät saa turtutfcaa "valkoisia" istu­malla
heidän viereensä busseissa Ja
raitiovaunuissa. Se on niiden USA :n
intiaanien — maan alkuperäisen vä­estön
— historiaa. Jotka istuvat sul­jettuina
suojelualueille, joita hoide­taan
puutteellisesti valtion kustan­nuksella.
Ilman muuta tulevaisuutta
kuhi mahdollisuus kuolla kauniisti ja
melaistemme historiaa. Jollia el myös­kään
ole ollut loistavia elirimahdolr
liUjalsesti. Se on meidän omien saa-tlsuuksia.
Ja se mikä paraikaa on t a.
pahtumassa ajassamme, ja joka mi-nunt
nähdäkseni merkitsee, että eläm­me
valtavaa historian vaihetta, on se
että historian , kaikkehi JäUlmäista
alempien kansankerrosten esiinmarssi
on alkanut — alkanut laajaJla alueel­la!
Pamkaa korvanne maata vasten
Ja kuulkaa, että ne tulevat yhä lä­hemmäksi
ja lähemmäksi! — Enkä
usko. että Atlantin sopimus tai Mar­shall-
suunnitelmat voivat ajan pit­kää
estää t ä t ä luonnonmulllstustäi >
Me "korkealla olevat" eurooppalai­set
ja amerikkalaiset kuvittelemme,
että olemme icauan sitten luopuneet
ptolemaiolalsesta maallmankatsomuk-
«esta ja siirtyneet kopernlkaanlseen.
Tiedämme, että maa ei ole tasainen
kuin pannukakku ja ettei se myös­kään
ole maailmankaikkeuden keski­piste.
Mutta milloin el ole kysymys
astronomisesta vaan meitä lähempänä
olevasta maanpäällisestä asiasta, on
jok'lklnen yksityinen "minä" maas­samme
mitä kukolstavimman ptole-maolaisen
uskonauksen keskus. O-lemme
vain antaneet sille toisen ja
hienomman xilmen, nimitämme sitä
indlviduallsmlksL Sillä mikä on Iän-tlsen
individualismin sisältö? Se on
vaatimus jok'lklsen yksilön henkilö­kohtaisesta
vapaudesta ja loukkaa­mattomuudesta.
Jokikisen yksUön.
Mutta eh suinkaan väin ajattele eräs­tä
määrättyä yksilöä — nhnlttäin It­seäni?
; Emmekö esim. ota lukuun jo­takin
sellaista kuta ''joukot"' — jol­takin
olioita, jotka asuvat maapallon
toisella puoliskoliaja ovat joko "aa­sialaisia"
tai "keltaisia" — olentoja,
joita "minä* ei ylipäänsä lue yksilön
kategoriaan. Ja joiden pitäisi pysyä
heille kuuluvalla paikallaan, olema^a-olön
alimmilla asteilla? Meidän en-
, simmäinen kirjoittamaton käskymme
on nimittäin: Minä Qlen minä. Ja mi­nä
olen alnä oikeassa minua-ja-ml-nun
suhteessa "toisia" vastaan. Sen
jalompi tämä^' maailmankatsomus ei
ole sisirnmältään. El se parane siitä,
että joukko lärmen hengen taistelijoi­ta
puolustaa sitä kynsin hampain.
On muuten paljon sellaista, mikä
puhuu aikamme piintyneen Ja hyök­käävän
länsimaisen individualistin
puolesta. Hän mm. toimii heiden
hädäsfeä. Hänen maalimansa on ro-mahtahiassa.
Mihin nimittäin län­nen
kulttuiu-i — ainakin aineellinen
hytämme — perustuu? Kun käy läpi
kaikki ketjun nivelet, eivätkö viime
kädessä "alimpien" ja "takapajuis.
ten" kansojen ja kansanryhmien lo­puton
hätä Jä kärsivällisyys ja tietä­mättömyys
maalimassa muodosta
pohjaa rahavallalle? NlUle rahoille,
jotka oVat luoneet meille amerikka­laisille
ja eurooppalaisille sadunomai­sen
korkean elintasomme. Meidän on
muuten huomattava, että amerikka­lainen
on valtaamassa ylcsinoikeuden
tähän elintasoon, miicä on varsin
luonnollista. Amerikkalaisethan ovat
rahavallan viimeisen todellisen ylä­luokkainen
poikia Ja tyttäriä. Sen-vuoksl
on myös mielenkiintoista huo-mata,
miten keskitason amerikkalai­nen
ja eurooppalainen anx>stavat Ih­mistä.
Amerikkalainen arvioi hänet
säännöllisesti sangen kyjmlillsesti dol.
lareissa ja senteissä, nllkä on varsin
oikein tässä maalimassa, missä eläm­me,
kun taas me verhoamme koko toi­mituksen
hienoihin lauseparsiin per­soonallisuuden
kunnioittamisesta ja
yksilön oikeudesta. Kun siis amerlk-
•kalainen suurpohatta sanoo, että hän
tahtoo taistella Neuvostoliittoa vas-
IIARBY LAUDER •
yli maailman tunnettu skotlantilainen
koomikko, .'iika kuoii äskettäin 79 vuo­den
ikäisenä.
men säilyttäminen tuholta.
BEBNABO JOHNSON
ttmnetta eanadalainen baritooollaula-
J» äitinä kanna.
taan. koska sen talous;järjestelmä on
vaarana hänen dollareilleen, se onsel-vää
ja suoraa puhetta. Mutta kun
norjalainen henkisen työn tekijä sa­noo,
että hän haluaa taistella samaa
Neuvostoliittoa vastaan siksi että hän
nuiuaa puolustaa ihmisoikeuteiä. niin
silloin minun mielestäni koko totuus
el tule esille, lievästi sanoakseni.
Me voimme myös puolustaa hidivi-dualismlamme
hyvin Inhimillisellä
mielikuvituksen puutteella. Oleioime
hyvin likinäköisiä ja yhtä huonokuu­loisia.
Tosin vöirrime liikuttua tois­tenkin
puolesta, mutta silloin näiden
toisten on elettävä jokseenkin lähellä
meitä, ja jokseenkin samoissa olosuh.
teissä— tai sitten heidän on oltava
niin kaltaLsiamme, että voimme sa­maistaa
Itsemthe heidän kanssaan
Mieluimmin heillä täytyy olla sama
hiusten ja silmien väri — jä vielä tär­keämpää
kuten tunnettua on, että
ihonväri on sama. Isyantilainen kir­jailija
Halldor Läxncss kertoi minul­le
keiTan tarinan. Jota en unchda;
Englantilaisilla siirtolaisilla Tasma­niassa
oli merkillinen sunnuntaihu-vlttelu
kirkonmenojen jälkeen. He
ampuivat maaliin muutamia pyöreitä
pikku olentoja. Joita ei ollut niinkään
helppoa osata, koska he olivat satu­maisen
nopeita juoksemaan korkeassa
ruohikossa. Nämä olennot olivat Tas­manian
alkuperäistä väestöä, luon­nonkansaa,
joka el vielä ollut alkanut
käyttää vaatteita verhonaan j a jot­ka
sitäpaitsi olivat kooltaan huomat,
tavastl pienempiä kuin englantilaiset.
— J a nämä englantilaiset olivat var­masti
kunnon Ihmisiä kuten sano­taan,
kilttejä puolisoja, lämminsydä­misiä
periieenlslä. Heidän mieliku­vituksensa
ei vain riittänyt, kun olisi
pitänyt lukea tasmanialaisctkin ihmi­siksi.
Mutta miksi mennä vettä c-demmäksi
kalaan? Kijsi sydämelle:
Mitä sinä ja minä äjattelimmie, kun
luimme suurista tulvista, tai nälän­hädästä
kaukaisessa idässä, joka ker­ta
kun luimme lehdestä että satoja­tuhansia
vei tUIvä mennessään tai
ituoli nälkään, koska he elivät kur-jimpienkin
elinehtojen alapuolella?
Emmekö lohduttaneet itseämme tällä
"Idän inentaUteetilla", Joka on niin
toisenlainen kuin omamme? Niin,
iemmekö kuvltelleetkin, että kiina,
lainen kuolee nälkään paljon rauhal­lisemmin.
Ja "luonnollisemmalla* ta­valla
kuin esim. joku norjalainen te-
•klsi?
Ja vaikka niin joskus tapahtuisikin,
ehtä sitten? Puute Ja tietämättömyj-s
voivat synnyttää sellaista passiivi­suutta.
Joka Jää meiltä etuoikeutetuil­ta
huomaamatta. Mutta nyt nämä
450 miljoonaa kiinalaista osoittavat,
että on luonnollisempaa luoda olotila,
missä ihminen voi elää "turvattuna
kuin kuolla nälkää n. Ja tämä kiina­lainen
koe koskee myös meitä Lännes­sä
eläviä varsin vakavassa määräJJsä,
Maailma txUee yhä enemmän yhdeksi;
mikä tapahtuu Jossakin kohden, se
leviää yli koko maapallon ja tulee
koskemaan kaikkia ihmisiä miten
kaukana tahansa he ovatldn tapah­tumapaikasta.
Tämän aavistaa tällä
hetkellä piintyneinkin individualisti,
ja juuri se tekee hänen krlislnsä niin
ankaraksi ja äkilliseksi. Ja hänen pel­konsa
niin suureksi.
Pelkonsa, niin juuri. Individualisti
nimittäin/:pettää itseään. Hänen, nä­köjään
turvallisen Itsekkyytensä ta.
kana vaanii pelko, koska hän sisim­mässään
aavistaa, ettei hän voi tun­tea
Itseään täysin varmaksi, nllnkau-an
kuin on yksikin ihminen maailmas­sa,
jolla on paha olla ja Jcto kärsii
syyttömästi, koska hän aavistaa, että
kerran tulee toisten vuoro, koska hän
Lännen työläiset, kuuluvat ihmiskim-aavlstaa,
että Lännen ihmLset, myöi
nan etuoikeutettuun osaan, Jotka elä­vät
muun osan kustannuksella. Ja
nyt jakautuvat vedet. Nyt hänen on
astuttava puolesta tai vastaan.
Lännen poUtiikot, tiedemiehet Ja
kirjailijat ovat olevinaan yhtä mieltä
siltä, että meidän tilanteemme, sel­laisena
kuin se ihnenee tällä hetkellä,
on pohjaltaan ratkaisematon. M i ­kään
todellinen ymmärtämys idän ja
lännen välillä el_ole mahdollinen,
senlisäksi he esittävät njS; idän Jä n^.
lännen kahtena aivan lilan erillisenä
maailmankatsomtiksena. Tuntuu ai­van
siltä kuin kalkki nykyhetken poli­tiikka
olM vain pitklttämls. ja lyk-käyepolitiikkaa
ilman muuta tarkoi­tusta
kuin työntää väistämätön ka-tastroofi
niin icäuas kuin mahdollis­ta
— eräänlaista ciiaiml)erlainila L</ta
optimistista pessimismiä, toivomuk"
sella (parhaassa tapauksessa) "rauha
LauanCaina, maalisk. 4 p. — SalurBlay, Mari 4 Shm 31
Metsämiehet johtavat:
levitysryntäyksessä %i
Viime tcjTstaina julkaistuun Vapauden levitysryntayjtseni
selostukseen pH tullut sellainen virhe, että Port Atthurin koh-«
dalle oli merkitty 13 uutta tilausta. Yksi näistä oli uudistus,joJca;;
virhe huomattiin myöhemmin, joten todellisuudessa Port Arthu*
rin tiusien tilaufcsieh määrä Viime katsauksessa pitää olla 12, eikä
Mutta älköön kukaan tulko sellaiseen uskoon etteikö Port
Arthurissa pantaisi töpinäksi. Nyt jälleen saapui sieltä 4 uutta
tilausta, joten yhteistulos on 16 uutta tilausta, eli 4 tilaysta ra­pioiksi.
Port .Arthurin metsämiehet todellakin näyttävät kurssia muille
paikka1<unniUe.
Taisipa tulla liikaa sanotuksi. Hearstin metsämiehet eivät
ole myöskään jäässä. Jälleen tuli sieltä 3 uutta tilausta. Hears-^
tistä on tullut kaikkiaan 5 uutta tilausta, joten on kolme enem­män
kuin tavoite.
Kolmas suuri metsätyoläisten keskuspaikka Sauli Ste. Marie
on myöskin kunnostautunut. Sieltä saapui 5 uutta tilausta ja
näin tuli tavoite toteutetuksi. Kuinka paljon soolaiset lähettä­vät
rapioiksi nähdään tuonnempana. '..(.<
Torontosta saäpiii jälleen kaksi tilausta joten Torontosta on
tullut tähäti mennessä yhteensä 3 uutta tilausta. Toroiildn
kuota bn 15 uutta tilausta, joten töpinäksi pitää panna jos tavoite
saadaan täytetyksi.
British Columbiasta tuli ensimmäinen tilaus ja kunnia siitä
kuuluu Sointulalie. St. Catherinesistä myöskin saapui ensim­mäinen
tilaus.
Mutta missä viipyvät sellaiset suuret paikkakunnat kuin
Sudbury, Vancouver ja Montreal? Varustetaankohan ndilla
paikkakunnilla oikeata "jäkkipottia", jolla yllätetään.
Uusien tilauksien lisäksi on saapunut myöskin uudistuksia. ^
Kaikkiaan on saatu 39 uutta tilausta. Tilauksia saapui seu­raavasti:
••
TORONTO, Ont. OHvia Tolvanen 1 tilaus ja Matti Heiska 1 tilaus.
I Aikaisemmin saatiin sieltä I tilaus, joten kaikkiaan 3 tilausta. "
S.\'ULT STE. MARIE, Ont. Henry Kulmala S tilausta ja osuus
täytetty.
ST. C.ATHARLVES, Ont. A. Laari 1 tilaus.
PORT .\RTHUR, Ont. A. Ruohonen 2 tilausta, T. Siilman l tilaus
ja E. Saari 1 tilaus. Kaikkiaan 16 tilausta Port .\rthurista.
HEARST, Ont. Kalle Salo 3 tilausta.
SOLNTULA, B, C, Katri Riksmän 1 tilaus.
Toivomme lehtemme levittäjille hyvää onnea ja kauniita ilmoja.
— Tarkastaja.
meidän aikanamme". Mutta entä sen-
Jälkeen? Miten meidän on asennot-tava
tähän silmiinpistävään, ratkaise­mattomaan
ongelmaan, meidän ta­vallisten
Ihmisten, Jotka yksinkertai­sesti
haluamme maaliman olevati tur­vallisen
palkan sekä meille että jäi*'
keentuleViUe?
Voimme tietenkin jatkuvasti olla
mukarui ylläpitämässä tätä toivotonta
asiain tilaa nilnkauan kuin oh varaa,
Ja lohduttautua sillä, että jos menet­telemme
kyllin viekkaasti, syimintul-vä
ei tule pitkään aikaan. Ja sitä*
paitsi — kuilakin ajalla on keinonsa.
Tämä on maltillinen linja, strutsin
maltillinen linja, ktm se kaivaa piään-sä
hleikkaän. Me voimme omaksua
aktivistien näkemyksen, Joka ön pal­jon
realistisempi, päättää taistella
omasta Ja lastemme puolesta, kuten
sanotaan. 8e merkitsee: yrittäU pe­lastaa
etuoikeuksiemme jätteet vlelii
hetkeksi. Se taas merkitsee: valmis­tua
sotaan. Joka on oleva historian
kauhistuttavin. Ja Jossa myös lännen
maat Jokseenkin todennäköisesti tule­vat
tuhoutumaan.
Mutta on kolmaskin mahdollisuus.
Entä Jos luovumme ptolemäiblaisesta
maailmankatsomuksestamme Ja siir­rymme
korpernikaaseen? Entä jos
erittelemme oman, individualismimme
ja koetamme nähdä oikeat mittasuh­teet
minän suhteessa ihmisiin? Entä
joa koettaisimme tuntea yhteenkuu­luvaisuutta
kalkkiin kansoihin ja
kalkkiin kansankerroksiin, koettaisim­me
multautUa siihen, että etuoikeuk­sien
aika on pian ohitse? Entä Jos
koettaisimme nähdä sen tosiasian, et­tä
nyt on aivan uusien kahisahker-rostxn,
jotka tähän asti eivät ole saa>
neet nauttia yksinkertaisimpiakaan
ibmisolkeukstai ja jotka nyt ovat tul­leet
huomaamaan että on selvää, ettti
hekin saavat osansa näistä oikeuksis­ta,
joita meillä on ollut sinä aikakau­tena.
Jota mo nimitämme eurooppa'
laiceksl kulttuurikaudeksi? Entä Jos
koettaisimme laajentaa individualis­miamme
universaalisuudeksi, avartaa
kunnioituksemme Euroopan-Ameri-kan
ihmisoikeuksia kohtaan käsittä'
mään Scimnioituksen myös kaikkien
ihmisten oikeuksia kohtaan? Entä
Jos ymmärrämme, että elämme olka-kausien
vaihteessa?
Silloin on toivoa, että paras osa
Läimeh kulttuurista on säilyvä 7!!
tämän vaihdekauden Ja Jatkuva iule-vaLsuudesfia,
Ja että idän-Ja lännen
kohtaamisesta voi tulla hedelmällinen
synteesi eikä katastroofi.
Sillä emme kai tosissamme voi ku­vitella,
että juuri meillä ollAi sanot­tavana
viimeinen sana maailman hls-:
torlan kulttuurikehityksessä?
Kuvakavalkaadi
teatteriin
Ruotsin päänäyttämön Dranuitenin
Johtaja Ragnar Josephsson on kektsi-nyt
teatterinsa ohjelmistoon hauskan
uutuuden, jota hän nimittää kuvo-klrjaksl
edellisen eesongin ohjelmis­tosta.
Sellainen kuvakavalkaadi tul­laan
esittämään oina jokaisen näy­täntökauden
lopussa. Ensimmäinen
sellainen olisi nimeltään esim. '^To-hännästä
Viettelyksen fvaunuan".
Tuntuu vetävältä keksinnöltä.
O Sole MIo, — Tango
Päivästä päivään — Foxirot
Heni^Theel ja Decca-orkesteri
SD—5011 Napolitana« Tango serenade,
Henry Theel i a Eero Väre
Sadun M&a r-^Slow foxtrot, Eero Väre
SD—5069 Ruusuinen hetki—^ 8loW'fox
Kirsti Hurme ja Decca yhtye
Unelmien Linna Olavi Virta
SD—5072 Picardyn ruusuja — foxtrot
Sen hetken vuoksi — tango
Henry Theel ja Decca-orkesteri
TRIOLA-LEVYJÄ
T—$002 Ei onni ole labila — tango
Rakkain lauluni — valssi
Laul. Henry Theel
T—8003 Toivetangonl
Tuulen viomää — foxtrot
Laul. Henry Theel
HINTA $1.25 KAPPALE
YUämainUtuja levyjä lähetetään kaikkialle Canadassa jälki'
vaatimuksella (COD), tilaajan maksettava lähetyskulut.
TILATKAA OSOITTEELLA:
Vapaus Publishing Company Limited
Box69 Sudbury, Ontario