Vapaus, March 4, 1950

              l l i l l l i i l l Jj -,....,.,1, ;..,„., I .
H
''''i.;:;;:i;|iiSliP
l , i! ' , " '',1 'M' ' t"" i i " , l '
iliiiliPliliiliilÄ
Shru 4 lauantaina, maalille. 4 p - Saturday. Mar. ^^g^JJgg ^11^0^
lannattaa fodeliakin fehdä ostoksensa Vapuden heti
Infernatienal-osuusliikkeestä
Qsuustoinunta&iltan kirjeenvaihtaja paljastaa
:']te1ji]Iiikkeiden hanoittamat petosmenetelmä
Bort WUliain, Out. — The Inter- ta eräs tämän mantereen suurin ke
-national Coroperatlve Guildin Port jullike on harjoittanut. Nämä tied
SJJlUlamin olasten toto^ edistyy on saatu Consumer Beports-nlmäsen
-ixajaJIeen mutta varmasti. Enslm-
; maiseen voimisteluharjoitulaeen osal-rlistiii
il nuorta ja toimella kerralla
v.-beitä oli 25. Meillä on syytä ota2£ua,
^että 'Voimisteluharjoitukset jatkuvat
-ja että Joukko lisääntyy edellsenkm^
Tuleekominulle Vapaa Sana/Cana­dan
UuUnentaJ ei mitään? Noiden
kahden yllämainitun suomalaisen aa-riomalehden
Iisaksi ilmestyy SudbU'
tyssa Vapaus. Aikuisimpina aikoina
vertailin nciden kplmen lebden ;sieäl-töä
ja tulin siihen päätökseen, että
Vapau» on se leliti, joka rehellisesti
julkaisun helmik. 1950 numeroita, jo- f Puoltaa työläisten etuja Ja puhuu työ­hön
ns on «aatu oikeuden pöytakir- i '^^-^ y»»' uutisista .väärentelc-joilta
! roattä, joista Torontoisa ja Fort A r -
Tama voimaka;, ketjulUke cmistaa j'^»^^';^\P^"f "^ftr^'" tuhansia myymälöitä. ruc5catarpelden! M)ta-aikana ja vfcMkin.
valroistäfJtehtaita ja valtavia varas- Vilmcisipn maadraan.'iodan aikana,
Todennäköisesti nämä lapset «aavatuoja. Sitä vaataan on nostettu monia Jcllcln unlolllke alkoi aa^da-enemmän
joauitla Intematlonal-osuaslijkkeen syytteitä huonoita punnituksesta ja Jalansijaa Canada&sa, olin paljon te-
)fcBsfc|a Kesäleirin iloista tulevan te-1 korkeiden hintojsn takia. Vuonna Kemtelssä (kcska olin ssmioifisa työ-
1935 tapahtuneessa oikeudcn'ÄäynnijB.3ä
esitetUin mm. seuraavat seikat: Mo­nista
eri myynjälölstä ostettiin 80 ka_
; nämä lapset ovat? Ovatko
^l§ilj^'Jiä^ teidän-; hapsianne?''..' Elleivät o!e.
^ mikä on syynä? Tämän työn
,^&erkity5 ja tärkeys voidaan Jcäslttää
,|||;^^';Xa«(^selvästi
^,Sv toiminnan ja tarkoltuk-
;5Stä varten on tarkoitukseni
j;midän kiltamme oti vielä' pieni Ja
plp IIIIIÄ^S^^ • asiänharrasta-Ä.
igSgi?«i?^;:Ss^^-^ :yolinlsteluharjol-osalU^
tuvat lapset ovat ilois.
saadessaan terveellistä harjolr
xf.]' \ 'V.ttt^fa. Hftrjoitt^
-Jj J j ~ ;'kaH^ osuusliikkeen ost^ljien lapset.
:ifc|iiS:^vv^cÄÄdoiiiista-oUsi
||gglf|^?^;^*'royö^i>::: kiltaa
0
-MK
mafsm) noiden/Vapaan Sanan ja Ca­nadan
Uutisten lukijoiden kans-sä.
Koska itse olin työläleten union kän­nää
ja yli puolet niisiä pU alipalnol-»ivalla, puhuin heille unloon llttymi
sia, ' PuhdiitctuiJSta CK) kanasta oli \ "««tä, johon he .suhtautuivat vastus-
55 aliiiainöteia.. Yhtiö ei yrittänyt- j tavastlja antoivat kannatuksensa yh-kää
puolustautua ja joutui useimmis- | unioUe (jossa sellainen oi».
sa tapauksissa maksamaan fiakcn.
Eräässä toisessa tapaukscsa Jcertoi
haiiituken tarkastaja ostaneensa
kaksi.kaiiaa, joiden painosta puuttui
ijs i ••>••>-•'- osuusliikketBmme tunnuksen: "Kan-Ä
: :,:Wonct ovat varmaankin kuulleet
oattaa ostaa Intemationäl-osuusliik-
^MimM-iix^]"- Oletteko koskaan pysäh-ajattelemaan
ja todistamaan
että asia on todellakin si-jbitakin
tosiasl(»lta sen
'Ensinnäkin osuusliik-
•pm
1 hyvä työnantaja sen
oleville.
on käypä markkinahin-maksetaan
sitä; että
- niyjrnt^ vähennctiiiin
tavaran hinta, kaikki kulungit ja
• •^'»»'•aukset,'^ niin'. Jiiännös
AiJi^Mi^äSfsä^Miöoiaijsetä^ takaisin, ostajille. Mitään
'ssiialstia yilliä vcittollua ei harjoiteta
ift^i .kuin esina. joissakin suurissa ketju-
Sallikaa minun'kertoa hiukan sifta
;^l¥heUisyydestä ja volttoiiusta, j6-
rxoin 25 prosenttia.
Hyvin yleinen tapa, on myöskin vel­koa
ostajalta hinta olemattomasta
tavarasta. /
oikeuden asiakirjoista havaitaan
myöskin, että ketjuliikkelssä ovat va-
«uätot lisääntyneet fcOidella prosen­tilla
tai enemmän — vaikka ruoka­tarvikkeiden
kaupassa pidetään ylel-sienä
sääntönä, että mittatappioiden
yms "öeikkojen jehdösta varasto vä­henee
jos kauppaa hiarjoltetaan re.
helllsestl. Varastotapplot aiheutuvr.t
myöskin ruokatarvikkeiden pilaantu­misesta,
lihan käsittelystä ja ostajien
näpistelystä yms. Nämä tappiot ovat
yleiset rehellisille liikkeille mutta ket-
•iiUllkkeefc saavat siitä huolimatta
päinvastaisen tuloksen — ostajien
kustannuksella.
Vuosien 1939 ja 1941 välisenä aika­na
vältetään tämän yhtiön saaneen
tämäntapaisesta kaupasta kaikkiaan
seitsemän miljoonan dollarin lisä voi­ton.
Se merkitsee sitä, että cstajat
maksoivat sille kolmen' vuoden aika­na
seitsemän miljoonaa dollaria, jas-ta
he-eivät saaneet kerrassaan mitään
vastikkeeksi.
Joku saattaa ky.syä miten nämä yh­tiöt
kykenevät saamaan kaupanhoi­tajat
ja myyntlhciikllökunnan har-lolttamaan
moista epärehellisyyttä —
yhtiön Johdon rikostovereiksi. Vas­taus
silhehön: pelko. He pelkäävät
menettävänsä työpäikkaasa ja kal­kein
sen mitä siihen liittyy.
I^ljcn muutakin olisi kefrpttavana
cstavan yleisön petkuttamisesta fcet-
HYVIN VALiVIISTETTUJEN
• "lii
i i i
li
i i
. OK". J J i
M/a
Mi
" N Ostajan maksettava lähetyskulut
R A J O I T E T T U V A R A S TO
Tilatkaa heti, että pääsette osalliseksi tästä alennuksesta.
KAUNIITA SUOMALAISIA LAULU- JA
SOITTOLEVYJÄ
DY—60 Tonava katmoinen — Valssi
Kultaa Ja hopeaa-—Valssi
Soittolevy: Rytmi Pojat
DY—62 Dolores — Valssi
Valeslunelma
Soittolevy: Rytmi Pojat
DY—122 Wieiilläi8 makeisia—. Valssi
Wieniläisverta — Valssi
Soittolevy: Rytmi Pojat
DY—123 IltiSnen leski — Valssipotpöuri
Aarre Valssi
Soittolevy: Rytmi Pojat
DY—126 Sikermä Suomalaisia kansanlaluja Ja
tansiseJa* I ja XI osa
Soittolevy: Rytmi Pojat
DY—139 Revontulten maa — Valssi
Kun tanssi pauhaa — Foxtrot
Laulanut Kaarlo Kytö
DY-^1S5 Lötos Tango
Kuutamoyö AIslevilla — Valssi
Soittolevy: Ramblers orkesteri
DY—175 Oh, Senorita — Valssi
Pilvien Poika — Foxtrot
Laulanut Eugen Malmsten
DY—263 Unten kaunis maa — Foxtrot
Onnellisia päiviä — Foxtrot
Laulanut Matti Jurva
DY—270 Jo Painuvi P ä i v ä V a l s s i
Surullinen Kuu — Slow»lox
DY—271 Jää hyvästi armas — Foxtrot
No—No Tango
Laulanut Olavi Virta
DY—280 Säveliä tuhansien järvien maasta»
I ja n osa
Soittolevy ,
DY—281 Säveliä tuhansien järvien maasta.
III ja IV osa
Soittolevy
TILATKAA OSOITTEELLA:
f UBLiSHiNS mmm mnm Box 69 Sudbury, Ont.
Tä­mä
johtui siitä, että nuo lukemansa
pprvarilehdet huusivat äänensä ka-heiksi,
että Canadan uniolllkettä joh­detaan
Moskovasta käsin ja että se i
on kommunistien vehkeilyä. Sillpln
Vapaus teki kaikkensa, työläisten etu­jen
hväksi, selitti unlpliikkeen tär­keyttä
ja niiden etujen ja parannus­ten
mahdollisuutta, joita työläiset ai-noastaan
täten voivat saada.
Kaikista pprvareiden edustajien
huudoista huolljnatta. valtavat edis­tysmielisten
työläisten joukot salvat
kumminkin uniensa vpimakkalksi ja.
niiden avulla huomattavia voittoja
työmaa-oloihin ja palkkoihin nähden,
jotka kpskivat suuresti esim. kaivan­to-,
metsä-, rakennus- ym. työläisiä.
Nykyään naita entisiä iinlon-vas-tiistajia
on joutunut, turvautumaan
union työmaihin ja liittymään mu­kaan
(koska ilman union korttia el
ole työsaannln mahdollisuutta) ja
myös nauttivat korotetuista palkoista
ym, edusta, jotka ovat tervetulleet ja
tänäpälvänä tarpeelliset myöskin niil­le
työläisille'jotka näiden parannus­ten
puolesta ovat taistelleet. Tämän
jo yksistään luulisi olevan kouraan-tuntuvan
opetuksen siltä mikä hyöty
pn työläisten unlolsta ja minkälaista
myyräntyötä porvarilehdet tekevät
yrittäessään hajoittaa työläisten r i ­vejä.
Taas tänä. päivänä poi*varilehtieii
paistolla on kaikenlaista tilaa par-hallaan
käynnissä olevalle punakau-hu-
ja sotapropaganda vyörylle. Va-paus-
lehtl puhuu sensijaan keko maa-
Ilmaa käsittävän pysyvän rauhan puo­lesta
ja antaa kaiken tukensa niille
valtavUle kansan,joukoille, jotka vaa­tivat
atomipommin pannaan julista­mista.
.V, .^
Tallii kertaa .sellaiset työliiisel, jot­ka
uskovat nykyistä sotapropagandaa
voivat tuudittaa itsensä väärään us­koon,
jos toivovat, että sota tuo taas
hyvän työajan. Jokaisessa sodassa on
aina tähän ^ asti taistelutavat muut-tunqet
ja tällä kertaa voi muuttua
myös taistelutantei'eet. El kukaan voi
varmuudella sanoa .vaikka uutta so­taa
(jos se nim. alkaa) käyttäisi tällä­kin
mantereella. Ja se ci tule säästä­mään
työläisiä enempää kuin multa­kaan.
Näin ollen tässäkin suhteessa
porvarilehdet johtavat työläislUkijan-sa
väärään.
En silti tahdo moittia noita yllä­mainittuja
kaksolslehtiä, koska huo­maan
ssn, että niiden toimittajat ovat
tehneet parhaansa omiensa puoltami­seksi.
Kysymys on vain siitä, mikä
lehti kellekin kuuluu. Ja työläisen on
helposti ratkaistava asemansa, joka
antaa kannatuksensa porvarilchdelle
tekee hän Itselleen karhunpalveluksen
ja on elätettävä kuin pikkulintu on
elättää käenpoikaa.
Jo nämä seikat huomioonottaen, ha­luaisin
ehdottaa, että jos olet aikaasi
seuraa va työläinen .tilaa Vapaus (jos
sitä ennestään ci tule) ja käske naa­purisi
tehdä samoin. Mitä suiurempl
on lehdemme kannatus ,sltä entistä
ehdompana se voi ilmestyä luetta­vaksemme.—
A. F.
N. Balashov:
Canadalaiset nuoret ovat inncstuncet ulkoiluun. Tässä näh­dään
Nancy McCalUster vetokoiran kanssa.
Läpileikkaus neuvosftokansan uljaasta
taistelusta ihmiskunnan puolesta
juliikkelden ja niiden omistajien toi-
I mesta. Riittäköön kuitenkhi se, et­tä
toteamme tämän saman liikkeen
olleen syyllisen v. 1949 suureen "kah-vipaniikklin".
Mitään kahvin puu­tetta
ei ohut eikä ole vieläkään. Pa­niikin
johdosta niitettyjä valtavia
keinotteluvoittoja ön mahdoton mää­ritellä.
Mutta kun tiedämme, että
yksistään amerlKkalalset killuttavat
vuosittain kaksituhatta miljoonaa
paunaa kahvia ja jos hinta kohosi tä­män
keine ttelun johdosta 30 sentllla
niin joutuivat kuluttajat sen johdosta
maksamaan 600 miljoonan dollarin
ylimääräisen veron näille keinotteli­joille
— tavanmukaisten soittojen l i ­säksi.
On todennäköistä, että kalkki Suu­ret
ketjulllkkeet menettelevät samal-la
tavalla kuin edellä mainittu liike
on tehnyt ja siltä syystä on pelkäsr
tään terveen järjen mukaista todeta,
että "kannattaa cstaa International,
osuusliikkeestä!" Ostaja saa silloin
olla varma, että Tiantä ei yritetä pet­tää
tavalla tai toisella. Hänen luot­tamuksensa
on oikeutettua koska liik­keen
tunnuksina on taloudellinen tur­vallisuus,
oikeudenmukaisuus, rauha
ja yleismaailmallinen veljej-s.
Seuraava kiltah kokous pidetään
Labor-temppelissä Ogden St. varrella
Gs.. 16 pnä. alkaen klo 8 illalla. Ko­kous
pidetään klubihuoneessa, johon
on käjmtl slvuo\'esta. Kokouksessa
näytetään myöskin eräs filmi. Kaik­ki
ovui tervotullccl! — Mlckey.
Stalingradln asemia-aukiolla oleva
Tsaritsynin — Stalingradln puolus-tusmiiseo
liittyy kiinteästi tämäii kau.
pungln ensimmäiseen, vuoden 1918
voitokkaaseen taisteluespokseen. Yh­tä
välittömästi se liittyy suureen isän-raaalUsaen
sotaan. Stalingradln tais-telupäivinä
museo jakoi kaupungin
kohtalon, sillä Hitlerin armeijat tuha-slvat
sen. Sodan päätyttyä kaupun­gin
työtätekevät ovat sen aiuolclla
jälleenrakentaneet.
MuEecrakennus on saanut entisen
asunsa. Sen edejsä on Stalinlp pat-
' sas, kuten jennenkln. Myöskin; hitle-rllälsten'
jaloista ajoissa talteen toi­mitettu
museckalusto on saatettu pai.
koilleen.
Entistä Tsaritsynin puolustusmu-seota
cn nyt huomaltavastii laajennet.
tu. Siihen on koottu kolmattatuhat-ta
asiakirjaa, valokuvaa, taulua ja
muuta näyle-csinettä. Osa museon
saleista on omistettu suurelle Stalin­gradln
taistelulle. Tämän csastOn en­simmäisiin
huonsisiin on sijoitettu
tauluja ja valokuvia, joissa Stalingrad
nähdään sellaisena, kuin se oli sodan
alka&ssa.
Eräijsä valokuvissa näkyy Stalin­gradln
traktoritehdas. Se oli- eräs
niistä kahdestasadasta tehtaasta, jot­ka
kaupungissa toimivat vuonna 1941
Stalingradln teollisuuden tuotanto oli
sodan edellä 17 kertaa suurempi kuin
vuonna 1913. Kaupunkiin oli sbdan-edellisteh
viisivuotissuunnitelgilen ai­kana,
rakennettu toistatuhatta asuin­taloa,
lait3ttuiiiania puistoja jä pys­tytetty
iiseita teattci*eita. valistusta,
loja. kouluja ja sairaaloita.
Museossa cn kartta, josta selvästi
nähdään Hitlerin armeijan ylijohdon
tai-koitukset. Niiden Englannin ja,
Amerikan taantumuspiirien valapat-toirien
menettely, jotka tarkoituksella
viivyttelivät toisen rintaman järjestä­mistä
Euroopassa, johti siihen, että
Neuvostoliittoa vastaan voitiin keskit­tää
ennenkuulumattoman suui;et voi­mat,
240 divisioonaa. Hitlerin armei­jan
koko voima kohdistettiin tavoit­telemaan
yhtä ja samaa tarkoitusta.
Stalinin tarkkanäköisyys paljasti nä­mä
suunnitelmat. Hän sanoi, että
vihollisen tarkoituksena on Moskovan
saartaminen idästä, sen eroittaminen
Volgan ja Uralin selustasta j ^ kau­pungin
valloittaminen. Stalin sulki
vihollisilta pääsyn neuvostoarmeijan
selustaan ja antoi vihollisjoukoille
Stalingfadlssa kuolettavan iskun.
Koko Stalingradln väestö nousi puo­lustamaan
kaupunkiaan. Museoon
kootut asiakirjat kertovat suppealla
numerckielellä sankarillisen kaupun­gin
väestön uhrautuvasta taistelusta.
Puolustuslaitteiden rakentamiseen o-sallistui
joka päivä 150—180.000 työ­läistä
ja vU"kailijaa.
Saksalaiset lentokoneet parveilivat
ukkospilven tavoin kaupungin yllä,
mutta sen tehtaat takoivat edelleen­kin
aseita ja Volgaa pitkin kulkivat
laimkaravaanit. jotksL kuljettivat Sta-llngradiin
elintar\'ikkelta ja raaka- ja
polttoainetta.
Erään museosalin seinältä Voidaan
lukea Stalinin sanat: "Minä vaadin,
että ryhdytään toimenpiteisiin Stalin­gradln
puolustamiseksi. Stalingradla
cl saa luovuttaa viholliselle". Stalin­gradln
puolustajat ottivat johtajan
sanat taisteluvalaksesn, joka ahtoi
heille lisää voimaa ja kestävyyttä.
Neuvostoihmiset muistavat hy^
Stalinin päiväkäskyn marraskuim 7
päivältä 1942. joka täytti ilolla ^aik->
kien Neuvostoliiton ystävien ja neu­vostokansalaisten
-sydämet. Stalin sa­noi
silloin; "Se päivä, jolloin viholli­nen
tulee tuntemaan Punaisen Ar­meijan
uusien iskujen voiman, ei ole
enää kaiikana. Kyliä sitä ineilläkin
vielä juhlitaan!"
Nämä sanat pyat kuin esipuheena
siirryttäessä museon siihen psaan, jo­ka
pn pmistettu Stalinin vpittolsalle
sotasutinnltelmalle. Neuvostoihmis­ten
ei tarvinnut kovinkaan kauan o-dpttaa
Stalinin lupaaman ilonpäivän
koittamista, sillä neuvostojoukot siir­tyivät
tarmokkaaseen vastahyökkäyk­seen
jo marraskuun 19 päivänä 194i2,
Stalingradln puolustuksen päivinä
neuvos;toarmeija löi yihoUisen yerta-vuotavaksi
ja voimattomaksi Ja tuho?]
sen.; •
Suunnattomien armeijoiden Ja tek­nillisen
.'kaluston kuljettaminen aa­valla
arolla salaa viholliselta vaati
sutmnätcnta valmistelevaa työtä. Mu­seoon
kootut valokuvat antavat tästä
työstä selvän käsityksen.
Stalinin suuniiitelma onnistui lois-tavasti.
Kenraali Paulitksen kaikki
yritykset murtautua ulos saartoren­kaasta
epäPnnistuivat täydellisesti.
Monilukuiset valokuvat ja taistelu­tantereelta
tulleet tledoltukset kerto­j
a t voiton riemusta.
Volgalle tehty sotaretki tuli Saksan
kansalle hyvin kalUiksl. Stalin ön
tehnyt yhteenvedon tästä taistelusta.
Hän sanoo, että Stalingradln taistelu
päättyi kolmesatatuhantisen saksa­laisen
armeijan saartamiseen ja ha-jallelyömiseen
ja että lähes 1^;'3 tämän
armeijan sotilaista jptitui vangiksi.
Stalingradln taistelujen päättyessä
taistelutantereelta korjattiin ja hau­dattiin
147,200 saksalaista sotilasta ja
upseeria.
Stalingrad loi ikuisen kunnian neu­vostoarmeijan
taistelulipuille. Se va­loi.
Hitlerin orjuuttamien kansojen
sydämiin iloa ja toivPa. ,
Museon vlimemen sali on omistettu
niille lahijpille. joita Stalingrad on
saanut eri puolilta maailmaa. Mil­joonat
työtätekevät kaikkialla maail­massa
tulevat aina kimnipittamaan
nsuvostösotureita, jotka ovat puplus-taneet
Stalinin johdolla Stalingradla.
ömies voitti
••I
Banff, Alta. — Eugenesta, Orego­nin
valtiosta kotoisin oleva 26-vuotias
sahatyömies Hans Holaas voitti täällä
torstaina Pohjois-Amerikan Ja Cana­dan
mestaruudet 11 mailin < 18 kilo­metrin)
murtomaahiihdossa suoritet­tuaan
tämän 'kestävyjrttä ^syvän
matkan vaikealla radalla €9 minuutis­sa
ja 59 sekunnissa. Holaas oU Y h ­dysvaltain
viime vuoden mestari sa­malla
matkalla."
Ottawan yliopistossa fyjrsillistä kult­tuuria
opiskeleva 20^vitoUas Claude
Richer oli 3 minuuttia Ja 55 sekun­tia
jälessä voittajasta. Richer saa­pui
kilpailmm viime hetkellä, eikä
ollut tilalstmdessa tuttistumaan ra­taan,
jossa muut kilpailijat oliyat
harjoitelleet kahden päivän ajan.
Eric Bodin Kimberleystä, B. C . -volt­ti
nuorten sarjan Canadan mestaruu­den
viiden mailin murtomaahUhdossa
suoritettuaan matkan 35 minuutissa,
ja 45 sekunnissa. Seiuaavat neljä
tilaa valtasivat toiset Kimberleyn 'po­jat.
piesten Mlpalluun osallistui kaik­kiakin
15 lUihtajää.
N<nroJe Vz^npsn ktrj£eDvaifat3«
Ja N/Bala^bor, ioiui. viime nanaMi-fcoQssft
vieram Kantonljga, kiritOtU
obecJUsen mielenkiintoisen ka-vatdEseo
Tailmtelmistaan ja nälte-myluistään
jvapaatetosta Kiioasta.
Tehtyään muutaman kierrcksen
Sbanghain. ..yläpuolella koneemme
suuntasi: kulkunsa kohtl^' Kantonia.
MatkustaJatoverini olivat "pikamat-kustajia",
^ kuten heitä kutsuttihi
Shanghaissa: 'heidän saapumistaan
odotettiin kärsimättömästi Kantonis­sa.
Monet heistä olivat tulleet aikai­semmin
vapautetuilta alueilta, ja
Katttonin viraiicmaiset olivat kutsu,
neet heidät kaupunkiin järjestämään
jäUisenrakennusta Ja kaupimgin asi­oiden
hoitamista demokraattisten pe-riaat^
teiden mukaan. Heidän joukos­saan
oli professori Po Tsheng-ting
Pekingistä, tekstiilitehtaan esimies,
työnsankari ling-jang Tshangtshun-gista
Ja K i r i n kaupimgin nuorisojär­jestön
, vaxapuheenjphta ja Hsing
Sang-jing.
Profe6Sorl.^Po Tsheng-ting näytti
minulle, juuri painosta saatua ja vielä
painomiisteelle tuoksuvaa kirjaansa.
Sen nimi oli "Kiinan aikaisemmin
vapautettujei?i alueiden korkeampi
koulukasvatus"' ja se on tarkoitettu,
hän selitti, avuksi Järjestettäessä y l i -
ppisto-. j a oppikpuluopintoja kansan'
armeijah myöhemmin vapauttamilla
alueilla.
"KckP maa,mme opiskelee", sanoi
professpri. "Uutta Kiinaa ei voida ra­kentaa
ilmaix. edistyksellisen tieteen
apua".
TyönsaökariLing-jang kertoi esi­merkin,
jeka todisti iämän lausuimcn
oikeaksi. Hän; kertoi meille tekstiili­tehtaan
lukutaidPttomien luokasta.
Vain pari-kolme työläistä pystyi ai­kaisemmin
vaiypin lukemaan jotakin
yksinkertaista tekstiä, nyt käytännöi.
lisesti katsoen kaikki työläiset pplske-livat.
Hän hupmautti: '
"Pidämme aina. mielissämme Map
Tse-tungin sanat, että ehdPton e<iel-lytys
uuden Kiinan rakentainiselle cn
opettaa lukutaidottomat — 80 % koko
väestöstä—-lukemaan ja kirjoitta­maan
lähivuosien kuluessa".
KPne lähestyi Kantonia. Ilma
muuttui lämpimämmäksi. Havaitsim­me
alapuolellamme hedelmätarhoja ja
paimulehtoja.
•Kanton käsittää hyvin laajoja alu­eita.
Se on Etelä-Kiinan tärkein
keskus, jönkakuomintang-Eliina toi­voi
voivan säilyttää pääkaupunkinaan,
kaikota'!tiiu>limattä se oti nyt kah-sanarmeijan
käsissä. '
Kun koneemme laskeutui lentoken,
tälle, jpkä sijaitsee muutaman kilp-metrin
päässä kauppungista, näim­me
sinne kokopnttmeen väkeä tun-gpkseen
asti. He olivat matkustaja-toyereitteni
vastaanottajia — ilma
raikui Iloisista tervehdj^uudoista,
naurusta ja sutkauksista.
Lentokenttä kuului aikaisemmin a-merikkalalsille:
Suuret polttoainesäi­liöt,
lentohaUlt. korjausvajat ja hen­kilökunnan
suihkuhuoneet osoittivat,
että dPllärimiehet plivat päättäneet
juuttua tänne. Leveä valtatie johtaa
lentokentältä kaupunkiin. Sen kum-mallakih
puolella pii riisivainipita ja
hedelmätarhoja; jolta tulviva joki
kasteli. Maa täällä oli erinomaisen
hedelmällistä: vuodessa saatiin kolme
satoa.'' Ja kuitenkin näiden eteläisten
maaktmtien talonpojat ovat olleet
kalkkein köyhimpiä koko Kiinassa, he
ovat eläneet säännöllisessä fiuutteessa.
Kuomintang-haUinnon aikana he
saivat vajaan viidenneksen sadostaan
omaan käyttööxisä, kaiken muun nie­livät
maanvuPkrat ja lukemattomat
verot. "... '
Saapuessamme kaupunkiin sotilas-patrulli
pysäytti automme ja tarkasti
diatkustajien paperit. Neuvostoliiton
passin näkeminen aiheutti tervehdys,
huutoja:^ "Ystävämme". Sotilaat pu­ristivat
kättäni. -
saimme kuulia, että kaupungissa
cli vielä runsaasti kuomhitangin joh-tomiehiä,
ui^ereita ja Tewun — sa­laisen
poliisin — agentteja, joiden ei
ollut onnistunut paeta. Esimerkiksi
Honamih poliisipäällikkö; pahamai­neinen
Wu Ting-tai, pidätettiin nai­sen
vaatteihin pukeutuneena. Pila-pih^
jät saivat tästä aiheen piirtää
Cshiangaishekin naisen rääsyihin ja
sijoittaa pilakuvan alle tekstin "Cshl-anglh
viimeinen unlvpnnu".
Kanton ei kärsinyt spdassa sumia,
kaan vaiirlölta. Vakavin kupxnlntan-gin
aiheuttama vaurio pii se, että he
räjäyttivät ilPearl-joen yli Jehtavan
sillan. Mutta siltaa k<n-jataan kii­reesti,
S ^ sotilaat että sivilit työs­kentelevät
sillan korjauksessa. Sillan
ensimmäisessä palkissa on suurin k i r -
esittivät . eräässä joukkakokpuksessa
tunnuksen "rakentakaa uusi Kan­ton",
Jonka nyt näkee joka puolella
kaupunkia.
Näitä sanoja seurasi tekoja. Aikai­semmin
vapautettujen alueiden avun
turvin Kantonin elämässä tapahtuu
Jo nyt huomattavia muutoksia. Ot­takaamme
esimerkiksi "sampaanit"
kaupungin mätäpaiseet. Meitä^ .suo­rastaan
värisytti olosuhteet näissä
aluksissa, joissa asui melkoinen osa
kantonilaisia. Kokonaiset kantoni-laisten
sukupolvet olivat syntyneet,
asuneet Ja kuoUeet näissä kurjissa
jokilaivoissa. Kantonissa liikkuu sa­nanparsi:
"Kuka on syntynyt sam-paanissa,
tuntee köyhyyden koko
ikälisä". Sampaanit ovat kokonainen
uiva kaupunki. Mutta täälläkin pu­haltaa
jo uusi vapauden tuuli tuoden
mukanaan tmrehdyttävää ilmaa, de­mokraattinen
hallinto on julistanut
sodan sampaaheja vastaan. Ensim­mäisen
15 päivän kiduessa kaupungin
vapauduttua noin 2500 sampaaneissa
asimutta perhettä siirrettiin asuuaaan
paenneitten kuomintangin virkaili­joiden
Ja upseereiden koteihin.
Eräällä syrjäkadulla keskustelin
eräiden- tällaisten ihmisten kanssa,
jotka, kuten he sanöiyat. olivat muut­taneet
sampaaiaeista "mannermaal­le".
Eräs heistä, eräs vanha Wang
Ting-ling-niminen vaimo, ei edes
muistanut, milloin hänen esi-isänsä
olivat eläneet kiinteällä ihaalla. Näyt­täen
vanhuuttaan vapisevia käsiään
hän sanoi:
"Olen tehnyt työtä koko ikäni, työ
i on imenyt minut kiiivaksl, mtitta en
ole ansaiimut edes maan päällä ole­vaa
asuntoa. Nyt, ensimmäisen ker­ran
elämässäni miimlla on kiinteä
maa jalkojeni aUa jä todellinen katto
päänr-päällä. Isäntämme pilkkasivat
meitä ja kutsuivat meitä ••shuijeiieik-si"
(vesieläjiksi). koska elimme joella.
Nyt kaikki on muuttunut. Minulla
ei enää ole paljpa aikaa elettävänäni,
mutta kuolen rauhallisena tietäen, et.
tä lapseni ja lapsenlapseni tulevat c
lemaan onnellisia."
*JVang Ting-liog vei meidät katso­maan
entistä asuntoaan. Se oli vanha
moneen kertaan paikattu alus, Jonka
kattona oli bambumatto. Se haisi
kostealta ja mädäntyneeltä. Sen poh-jalla
öll vettä — asukkaiden oli äys­käröitävä
vesi piols monta kertaa päi­vässä.
Sampaanien asukkailla pn ta­pana
sitoa lapsensa kiinni veneeseen,
jptta nämä eivät pääsisi putoamaan
veteen ja asettavat heidän selkäänsä
eräs
vielä eräänlaisen korkkiliivin putoa
misen varalta. Ja jokeen hukkiii kai­kesta
huolimatta vuosittain satoja
lapsia, koska aamusta iltaan työs.
kenteievillä vanhemmilla ei ollut ai­kaa
"vaivoa pienokaisiaan.
Julistaessaan sodan sampaaneille
demokraattinen halliiito tiesi, että
veisi aiicansa eimenkuUi uivasta kau­pungista
voitaisiin vapautua. Paljon
pn jo kuitenkin tehty kotien järjes­tämiseksi
sampaanien asukkaille.
Eräs suuri, joen äyräällä sijaitseva
rakennus, joka aikaisemmin kuului
kuoinintangln pääesikunnalle, on jo
luovutettu sampaanilaisten asuttavak­si.
Klinikka, koline sairaahhoitoase-maa,
useita alkeiskouluja ja yleisiä
kylpylaitoksia on jo avattu heidän
käyttöönsä.
Kanton ei ole mikään suuri teolli­suuskaupunki,
mutta se on kuuluisa
hienosta käsiteollisuudestaan; jonka
tuotteita "ovat mm. meripihka-, nor­sunluu-
ja kilpikonnanlirakorut. V i i ­me
vuosien aikana Kantonin käsiteol.
Usuus joutui kuitenkin yhä pahem­paan
puristukseen. Heitä riistivät ul­komaiset
voitpnahnehtljat, jotka,
kuomintangin hallitessa virtasivat
Ksntcniin. Nämä ostivat käsityöläis­ten
kauniita koruja pilkkahinnalla ja
möivät niitä ruhtinaallisella voitolla
ulkomaille. Nyt Kantoniin on muo­dostettu
käsityöläisten ammattiyhdis­tys,
joka ajaa käsityöläisten etuja.
?aupi|ngi5Si^ esiintyi
spMiaaaiisl» J*»«*'o>Jiikkeit&^
kuntien muodostamiseksi otlnJ
erääseen kori$teo|npeUjoideaiU
seen, jcssa oli yU 5,000 ' ^
Jaa. Eräs kokouksen
Neng-tshung-nlmlnen v ^ ^ *
henkilö kuvaili, miten köS^
työnsä on ollut ja miten "i
set paholaiset" olivat
lä työtä mimtamasta
Kantonin satama on
suurimmista, mutta se
kurjaan kuntoon kucmtotangäl
linnon aikana. Nyt sataj
karjailivat sitä. Näimme,
lellisesti Hsi Tshaon miehet^
vat sataman laitteita. _
siitä, että Hsi Tshao oli taitarai
ntkko, hän oli Imlmen viime
aikana ansainnut
rikshanvetäjänä. sillä hän ä i
työtä omalla alallaan. Nyt
päässyt siihen taas takaisin.
Elämä sykkii kUlikeänä
Sen kaduUla on kuhinaa
tapäivätuhteinakin, joUoin
sesti kaikki fcoimhita kuolee,
teitä pyyhka uusimallisia,
tangilta sotasaaliiksi saatuja
kalaisia autoja.
Paikallinen teollisuus Ja
laitokset saavat rllttäväsU
taa.: Kuomintangin joukot
vetäytyessään tiihota voima'
mutta kansanarmeijan
tot ehtivät ajoissa palkalle,
ja vesijohtolaitokset toimivat
dentenä päivänä kaupungin
misen jälkeen.
Rahialaitcs on myös jo jäijest;
£ä. Saapuessamme kauptmUä
kuomintangin setelit jo vall4
Kiinan kansantasa.vallan
Useita valtion omistamia kauppoj
avattti ja niistä sai ostaa
huomattavasti huokeammalla
yksityisistä, liikkeistä.
Vierailimme Sun Jat-sea
tcssa. Sen suuria, valkeiksi
ja rakennuksia ympäröi
ta kasveista istutettu muuri
j;nin puolin pääsisäänkäytävää,
päällä oli suiu-ikokolnen Mao
gin kuva. oli punaiselle pobJaSe
joitettuja tunnuslauseita,
luki: "(^i£kele. opiskele, (^iskdc
leen". Toisessa sanottiin:
lähtien nämä portit ovat avoim
salle. Tervetuloa,"
Saapuessainme yliopistoon
laat olivat juxiri. kokoontunm
reen aulaan kuulemaan toista
sarjasi, jpka kpski Kiinan
tasavallan pmisperiaattelta. M j
tupateii täynnä. Ylioppilaat
Uvat luentoa erittäin klinnoi
ja tekivät muistiinpanoja
sa, sillä, he joutuivat itse
jpukkokQkouks^a ja seliti
misille kansandemokratian
ta., •
Opintojen järjestämiseksi
ti pi-olesspreita pii saapunut
min vapautetuilta alueilta,
on Usäksi avannut alkelslU()!tlDa.
la pplskelee nuoria työläisiä \i
laita.
_ Vapautetulla Kantonilla on
mpnia TaJkei&sia, mutta kansan
pn takeena siitä, että kaupunt
nestjy. nyt nopeammin kui»
aikaisemmin:
eiiroöpj
kaikkia
lluutac
tai J - " "
•23.
peitten
eisa c
ään .yk
kesisin.
KÄN F
rohdos
ole, niii
hankkir
pasta.
Kainy V
Iltd. jchto!
tcansa kau
. . j ™ . larmareita
_^f^__iHla2n bikk
pjdättymää
paperipuidc
nen kuin
'<2nsa edus:
trokiajurier
neuTostojci
Timä pä
citun osuu
sessa helm
Pe.Tisteluis"
iaan että
yhtiö yhäk:
ta tehtaans
yhdysvalta
ja siten h
kesta mitä
von perust
dollarin ari
VAPA
Reuma
Reumat
Jos ette
BOSSE 1
nivelreum
senja ret
min kok<
mädän ki
käyttänee
.25 vuoder.
dysvallola
V.*PAÄS1
Järvenpää Ja Karhula
kauppaloiksi
Helsinki. _:(S-SJ—TasaTalUo
sidentti antoi asetuksen helnilkffia|
pnä, jplla tammikuun 1 pälTästiJ'^
Itikien osa Tuusulan kunnasta,
taan eri kuntana olevaksi
nimiseksi kauppalaksi. Uuteen
palaan kuuluu myös Kellokosken
Tasavallan presidentti antoi
la asetuksen myös Karhulan
Jan perustamisesta. Asetuteffl
kaan kauppala erotetaan Kjfmin
nasta tammikuim 1 päivästä 15
kien.
LUKIJOI
Me läheti
täysikokoi
osoitteella
lettiä rap
vainen tl
lähettämä
paketista
maksa tel
täfcö raha
osoitteenr
ROS!
Dept.l
Chicago 4
Lähetetää
toi
Jaimin kirjoitettuna:
"Sillan Jälleenrakentaminen on jo­kaisen
Kantonin asukkaan kunniateh­tävät
Kanton on tyypillinen kiinalainen
kaupunki — masentava köyhyys kul­kee
rinta linnan pöyhkeilevän ylelli­syyden
kanssa. Le^'eiden katujen
varsiUa vihannoi troopillista kasvul­lisuutta
Ja niiden liuskakivikivetystä
viilentää maanalle johdettu vesivirta,
mutta hiiden läheisyydessä on kujia,
jotka Ofvat niin kapeita, että kaksi
rashan ajajaa vaunulneen tuskin voi
sivuuttaa toisiaan. Nyt vafta on kan.
san käsissä Ja sen hitomaa kaikkialla,
vaikka demokraattinen hallinto on
kaupungissa aliat vasta kuukauden
Imivät. Neljäntenä päivänä vapau"
tukson jälkeen kaupungin nsnkkant
Seuraavat Sointu äänilevjrt myydään puoIeDa
hintaa:
Kulkuri kuulamossa - r - jenkka
Jos o l i i ^ sulttaani — ioxi
Laul. Georg M a l m ^ n ^
S—1000 Luonnon poika —- hidas-fox
L a u l ; Olavi Virta
Sinistä ja hopeaa — valssi
L a u l . G. Malmsten _^
S—1009 Bongo Bongo — fosetrot Laul. Olavi Virta
Jäi hyvästi armas — valssi"
» Laul. Usko Kantola
Näissä yllämainituissa levyissä on rosoinen pinta ja sfl*
takia ne myydään puolella hintaa.
Tilauksen tulee käsittää vähintään kolme levyä.
Alemusmyyniiltttda 6Sc kpl
(ynnä UUietyskuIut)
Vapaus Publishing Compny Liflij^
i Ah
F. a Box 69 Sadbniy