Vapaus, November 4, 1950

              I ^
f
IB
1* t5
ti
5
^•4
1 i
r
i 1
. /as eecoml^öass xnaU tbe Post
.Office Vept^ttagnti Otta^^a^ Pub-
/Usbed tbrice weekl7: T u e s d a y s .
' TbnrBdays and Satardays by Vapaus
] Publishing Compaiqr Ltd^ af; 100-102
Elm SL isr, jBudbuiy. Onti, Casada.
TOAUSHINNATr -
Canadasaa: 1 vfc (SJOO 6 kk. «35
3 kk. 24)0
YhdysvaUoissa: 1 vk. 7.00 6 kk-3Ä>
Suomessa: 1 vk. 750 B kk. 425
Teel^kar ien %\
JH
tl
)j Kuten lehtiemme uutisosastolla ori kerrottu, Polytenikkojen Kuo-'^
*,yoii Sudbuiyn konsertti onnistui erinomaisesti sekä yleisökannatuksen
{(että ohjelmi^fonsa taitf)^lIispj,taso«^.^uolesra^ valitettavasti
J4yllä —i'^'sanottekoön'snoraan' — myös niiden- katsanto-f/
kannan, jotl«jeipailiw^^ etukäteen, •etteivät tämärikMn Wertueeh jär-
«jestäjät harrasta "taidetto^^ Seuraus siitä oli se, että
«^taiteellisesti tiyvätasoinen konsertti pilattiin politikoimisella siten että
//jos Teekkarit tulisivat^ hiibmenbä tänne takaisin, nirn iodennäköiseäti
,*Jhe saisivat täkäräisiitämaanmiehiltämme paljon huonomman kanna-v
^ ^ k s e n . ^ — , r.
Katsotaanpa seuraavia tosiasioita: Kuten esim. Vapaus etukäteen
/«nnusti, täkäläiset maanmiehemme antoivat Teekkarien konsertille*
f jakamattoman kannatuksen, niin vasemmalta kuin oikealtakin. Kii-vtos
tästä kuuluu huomattavalta osalta .mr/Ritarin oikeamieli.syydelle
/ M n e n yrittäessään jossakin määrin kaventaa tekemällä tehtyä juopaa
Jjeri aateryhmietnme välillä. , Vaikka vasemmiston edustus konsertti-cjcomiteassa
olikin aivan riittänmtön, niin tosiasia kuitenkin on, että
#«itä ei aivan kokoijaan sivuutettu — Ja seuraus ^pli, että tästä k<>n-
Vsertista muodostui ainakin muodollisesti 'yhteisyoimin" järjestetty
V^ilaisuus. Mainittakoon, että esim. Vapauden liikkeeseen annetut
/ . i l O ovilippua «nyytiin kaikki ja lisäksi jouduttiin lukuisia lehtem-
»me kannattaja neuvomaan muualle.H ostamaan,
' v Tästä yhtenäisyydestä --—hiin puutteel^ se olikin — johtui
Teekkarien Kuoron konsertin suuri yleisömenestys. Se oli käh-
>jäeksasta tähänastisesta konsertista •• tuloksiltaan toiseksi paras New
^^^orkin konsertin jälkeen", sanoi kiertueen järjestäjä mr. George
/^jöblom. ''Luulimme •kohtaavamme vieraita maita ja -vierasta kapsaa
^mutta juuri tänään on olett^niuksenime osoittautunut vääräksi, sillä
* me olemmekin kohdanneet omaa kansaamme ja omaa heimoamme",
/sanoi teekkarien puolesta Veli-Mies Vesihiisi.
*> Mitä nämä puhujat säilöivät, siinä suhteessa ei oje suurempaa
^•valittamisen aihetta, mutta (mitä he sanomatta jättivät, ss teki huonon
/«vaikutuksen kaikkiin rtfhjellisiin^^^^^^ mitä he
^poliittisesti ajattelevat. Yleisesti tiedettiin, ettii onnistumi<ren perus­t
a a oli yllämainittu yhtenäisyys —- mutta kun siitä annettiin "tun-oustusta"
ainoastaan oikeistolle ja mentiin vielä niinkin pitkälle,
ötfä Jätettiin suomenkieiisestä lausunnosta konserttikomitean osal­listuneen
yhden ainoan yasemmiston edustajan nimi mainitsi?matta,
-'Itiin se katsottiin suuren yleisön keskuudessa pikkumaiseksi politikoi-imiseksi,
tmillä ei ole rhitään yhteyttä taiteen ja .taideharrastuksen
(Ifjapssa. Siten ilmaistulla po 'hengellä-' ei mitään pysyväistä
rakenneta! ' ' V . '\,-.
„~,]Moraalisaarnat eivät tietenkään tässä suhtesssa mitään tuloksia/
«Jota. Mutta: yksi asia on selvä, jos Suomen valtapiirit haluavat .
itällaisten kiilttuurivierailun avulla politikoida täkälä.isten maanm^^^^^^^
-temme riveissä olevaa, pysyvää ja feasvavaa työväenliikettä vastaaii
maanmiestemine suurinta yl^^rylung^^ ya;staauii^^^^^ C —
Torontolainen v a l t a t i s m i ^ ,. Nprman
jFreed, Joka aoonien yumien a^,t on
lat neljäiui{|en äänestysalttejni ed^ista-i^
na kaopiijigin valtatistossa, «n.U-moittanat
olevansa JäUeen ehdokkaa­lla
mainittuiin ybkaan. Hän kehbl^-
taa kaikkia " kannattailaan. muista-maan,
että vaaleja ei snori^eta enää
imdenviiodenitäiiunä k^ai^ on tapah­tunut
edelUsinä vuosina, vaan Jonlo^.
easinunäi^enä maanantaina, siis' talier
yati kuun 4 pnä. KaUtkJkn tiansalaip
TvfUfvr^i— Elokuun l^jpnä Neuvos­toliiton
eki^nia]^^
antoivat ^mtis^ri Volgan rarrelle xa-toePnett3T2£
ta maa ilriian suuxlnunas-ta
säjhlflävoimalaitf^f^ VualBnen
"Soviet News"' "(ii)ntoa> J a radio j t i i -
Ä ^ ^ ^ ^ y0^9}f^3. iA yo^yt-
ISatist. ^filifai^ xaj^^^iypifiä vai-
Xfj^, p|taä f>vap ify,y)n t^^lf^ vuti-velvoilisuii^
s on osaUIstaa vaaielh]^,
sanoo mr. JFreed.
niin se panee'koko kiertueesi tarkoituksen hyvin kysieenalaiseen valoon.
Ja aivan varmaa ori, että sellaisella politikoimisella ei täkäläistä työ­väenliikettä
vähääkään vaurioiteta, imutta mahdollisesti^
kiertueita, joita ehkä vastaisuudessa järjeste^^
«^sia- on sitäkin valitesttavampi kun muistetaan, ett^^ kpri-
^rlttthatka — jos siitä jätettäisiin t^ahtumuksclliset siVupyyteet
pois ~ - voisi paljon elvyttää täkäläisten niaanmiesteOTim^ -kulttuuri-jiarristuksia,
ja madaltaa niitä paheellisia ryhmäaitojä--jotka ovat
ma*anmiestemme rivejä heikentämässä.
Kaiken ylläolevan sanottuamime on korostettava, ettei meillä ole
mitään katumisen aihetta siitä, että autoimme osaltamme Teekkarien
^Kuoron taiteellisesti korkeatasoisen konsertin örinistumista. Päin­vastoin
on asia, sillä toivprtiuksemrne on, että tämä konsertti innoittai­si
ja rohkaisisi kuorolaisiamme jatkamaan paljon vaativaa työtään
ja toimintaansa täkäläisten maanmiestemme yhteiseksi hyväksi. Mitä
ylläolevalla tarkoitamme sanoa on tämä: Jos ja milloin Suomesta
uusia kiertueita tänne järjestetään, täkäläiset maanmiehemms ottane­vat
heidät aivosylin vastaan, mutta jos tätä vieraarivaraisuutta vää­rinkäytetään
vain siksi, eitä voidaan taantumuksen hyväksi politikoi­da,
niin parempi ja reilumpi menetelmä olisi se, että asian todellisuus
ilmoitettaisiin avoimesti etukäteen. Jos esim. halutaan 'kunniaa" ja^
kiitosta antaa yain jollekin yhdelle ryhmälle, niin kutsuttakoon näi­hin
tilaisuuksiin vain sen yhden ryhmän ihmisiä. 'Mutta jos on tar-kcooiittuuss
saada täkäläisten .maan,miestemme yhteinen kannatus, niin
oltakoon silloin edes muodollisesti tasapuolisia,
ip^tumisellakin" saisi olla rajansa!
^ • -oOo
T O T U U S ON T A R U A KAMALAMl^I
tmidysvaltain) suomalaissyntiyinen
Gus Hall; kommunistipuolueen si^^
teeri . . . Julistaa: ". ; . Kalkkien
ullcomaalais- Ja kapiiiavastaisten l a ­kien
klassillisella tavalla se (hitlei)-
lälsinallinen McCan:an-"Woöd laki —
Vap.) iskee ensiksi ulkomaalaissyntyi-siä
amerikkalaisia. Samoin teki vuo­den
1793 Alien and Sedition Act ja
vuoden 1949 Smith laki. Jonia ensim­mäisinä
.uftreiiia oli milJ(C»nat ulko-rnaalaissyntyiset.
Jotka p & l t e t t i i jn
reklsteerautumaan. Samanlainen oli
Hitlerin Nyrenbergin de-ltriitti. j o s^
tehtiin juutalaisista syntipukkeja.
Mutta sen paremmJij Saksiissa Suin
Yhdysyayqlssaidn maan kansalaiset
eivät sääs^neet vainolta Ja rängads^-
tukselta näiden '^a}<Jim^
lakien alai^^
kaän, Joka vilpittömästi vastustaa tä­tä
poliisivaltiolakiaV tule tehdä sitä
ei-ehdystä> ^^t^^^
vptaan yetS^Styn^ ,.
' - - Ti^öinies-Eteenp^^ "Totuuksia"
•• palstalla.
OHJAVOUÖiLLE N E U V O T A AN
. V A L K O I S I A B A N S I K K A I T Ä
. . . Puerto Ricon iapauiffiessa,
Yhdysvallpilla on strategiset syyt^^^^^^^
tää jonkinlaista koiitroma tällä' saa-:
rella, hubmiooiiottaen(sen^^^^m
teellinen aseman Pänävan ^Icanavsiän
nähden: Myöiitäeh'tl
lestuttavaa saada .'tietää, että-New
YoTkin neljä korpoirationia. omistaa
70 pi-os. Puerto Ricoh taaasta;. .. .
Washingtpn jolitaa n j ^ luphnolliste^^
vapaata maailhiaa valtäyass^ ponnis­telussa
oman'"Väpäuteni^i.peJ^
seksi ja pelastaa&een^
kommunismityranniudeii vaarasta...
Vapaiden maiden uudessa: i^tjmiässä
. . . Lämivailoilla'^on -^pikeiis.toivoa,
että Yhdysvallat vilkaisee uudelleen,
Puerto Ricoon j a "katsoo, .että: mitä
voidaan tehdä sen,;ka,hs_^n vastusten
suhteen. - - G l p l ^ anjd M
sla,
$9fi?/r ^m^0^y^}Jmr yo^a v i r -
>^;& Mp^sm. ?}^mM^ > # ä än
^^mmpm- sui^ ^^tp r a -
l ä h ^ j n d ^ ) . Tpji^^ aJ^yjttaan^S^
Ungradissa. Kuiiunatkin nämä padot
ovat maailman suurhnnmt.
Kuinka suiirla? Insinööritilastoja
on vaikea sulattaa. Mutta ajatellaan­pa
sähkölaskujamme. Me maksamme
]j:äyttämistämme '-]£iIowattitunneista
kitvltelltaamms nyt Ontjuich suun­nattoman
suurta sähköla^ua. Onta­riossa
oU maailmanenslxnmäihen
suuri Eä-hkövolmalaitcs Niagarana.
Sen jälkeen p n 50 vuoden aikana i a -
kennetty kynunehkunfca muuta. Ny­kyään
Ontarion k^idci säihkpvöiina-laitokset
valmistavat noin ii.OOÖ Äill-jopnaa
kilpwattituntla vjtiodessa. Vol^
gan raiuiaile rakennettavat uudet y p l -
malaitokseii valmistavat noin 20,000
miljcpnaa kiiQwätt^itijmtia yuc^dsssa.
Noin iÖÖOO miljoonaa kliowattituntia
taimpikin suuxypii^
Tpjy^en "St. JLact^i^ncm ufi^Uiia.".
Miiö&a ekspeittlsnme naiirpiyat
yos,taliii;on summitelipjialle Djaie^rin
suuren padon rakeaatamiseksi. Se v a l ­mistui
i u i ennÄi määräaikaa.
Mpnjba m^uta suurta sähk^.ypi^
tpa cii rakenne,tt;u Nettvb^^ sen
jäjkeen. Toisin ishdlstömm
meyji^ii in^ip^pxifoxpfi eivät sujttaudu
en|^ ^;iUyaai|[ise^^
tä Neuvostoliiton suunnitelmat Ovat
tieteejlij^^^ ja -,että jas; toteutetoan 'äi-
• Volgan suunnit«lj^ ätotaaii" l o -
teuttaä vii^s^ä yiiodersa, tästä Hfet-kpstiä
lukien. Cainadan Jpachiitnsin
iaitpkset ir^eimettiin iyh3mm|l^
J a ^ , mutta Vplgan jtehtaät iavat
kymmenen kertaa suuremmat: -tr ar».
. i^Vlib^ .kaUdU täJBftä vojuD^a ^enee?
Tuntuu vähän l o u ^ ajatella,
jettä käytetään y l i kaksi kertaa en^mf-jDiiän
uiitt^ sä}»i;övpim2ia' tn^tä Qata-että
emjnp, voi kehittää omaa jokeam­me.',
'
X — Ottawa ehkäjsee Sa&atchewä-nih
suunnitelman sanoen sieille, että
l i a -
ie iätä'minniDBtui. Muls-ra-
|9;a rahaa Ja.;^yoimaa inisien suuä.^i
jatogfunngiltf^^ tcteutta9c4se|^l
patojen,; jotka amerikkalaiset voi-vät;;
räjäyttaär aiom^
Jos NeuvPStpliitto ^ l u a a sotaaT-nyt,
rakentaisi suuria <voima-asemia£m a*
taeiljt^, iBJssä yaj^mistetauan sptätazy)^»^
k^itfk --- feawteä Moski^vasts^ ja 8^-
I h a g r a d ^—
Neuvo^lilton i johtajat to^^^ sium-nittelevat
sstaa. »iöa, eivätkö he käyt­täisi
suuria JYpimalaitqk.sia3n yety-ppmxnin
valmistamien bsväkai, ä;uten
meiietellään nyt Alwerik|^ipa?
Jänkkitiedemfiebet kerskuva " a -
tomitomostar aaikä voi tehdä JTar-miahteet
erämaiksL i^^t^Neu-vostomton
iiedemiehet ovat ryhty­neet
t9»t<wite^
jpnlca avulla saadaan 35 j^pUljoonaa
_ee3skexi^^ a-sii^
(Caiaadj^tSovlet Fiinodshlp
Socirtyn; • Stew^
Hyvin tora^^b^ .amnatt^^
jp, en^Uien'TQirpn ^sen
^^tev^r^eipuKi^ ole­vansa.
J^een Valtnnsmiehen ehdok­kaana
knndem^^ äänestysalueesta.
H»B £%pop vastustavansa sitä kym­menen
prosioitint vuokraverpa, mikä
on snuihiteltti asettaa vuckralaisten
maksettavaksi.
Helsäa^frrS£iK:n valtuusto, sen p i -
keistososialidemokraattinen enemmis­tö,
mursiasi Ipkak. 22 p:n kokp;iUcsel-laan
sadantuhannen laikicplaisen vii-nielsen
toiVeen ykslmieiisesti - 3 i y v ^ -
syttyjeri palkankorotusvaatimusten
vbit:lllsesta toteuttamlseita. Haiyi-najsplla
ylcsimielisyydellä aloitettu a-^
voin p»alk^ta.ist3lu sai lopullisen kuo­liniskun
työyäehilikkeen y h^
den. viniolUrtisn toimesta.: Ryiiniäka-ibuksessaän'
valmiiksi pelimitetiarä
enemmistöään hyväkseen käyttäen
teetätti sosdsm. oikeisto paätöCisen,
Jolla hjrväksyttiin S A K : n puheenjoh­tajan
jä pääsihteerin toimenpiteet
lakkojen Vmurtamisek^ j a yieislaka^ta
luopiuniseksi. Vain y^tuustcn kanr
sansandempkraatthaen- ryhmä pysyi
loppuun saaklca. uskoUkena työtäte-
•Länsimaisella orien-
Historiallinen tuomio
Vaikka sotaiset päivälehdet ovat kirkuvin otsikoin kertoneet siitä
"voitosta" minkä "iTidysvaltain halliius Y K : n yleisistunnossa muka
salkun siellä ajettiin läpi lakivastainen päätös, että Trygve Licn virka­kautta
pidennetään kolmella vuodella, niin historialliseksi tosiasiaksi
jaa, että mr. Trygve Lietä ei V . ' \ L I T T U L a ' D E L E E N VIRKAANSA.
Kuten tiedetään mr, Try^jvc Lien virkakausi Y K : n pääsihteerinä
päättyy ensi helmikuussa. Ja huomioonottaen nykyiset muodolliset
voimasuhteet YK:ssa, Trygve Lie luopui aikaisemmasta tasapuoli-suusasenteestaan
ja antautui avoimesti Yhdysvaltain hallituksen val-liodepartmentin
asiamieheksi. Hän epäilemättä laski täten saavansa
riittävästi kannatusta uutta virkakautta varten. Se selittää osittain
mr. Lien kannanoton Yhdysvaltain hyökkäyspolitiikan puolesta Ko­reassa.
',' '
Tällä menetelmällään mr. Lie pääsikin valtipdepartmentin suosioon,
sen"sijaan kun aikaisemmin siellä oli kannettu kuumia hiiliä hänen
päänsä alle. Mutta samalla kertaa hän menetti entisiä ystäviään jä
seuraus oli, että YKn Turvallisuusneuvosto ei enää hyväksynytkään
imr-^Lien ehdokkuutta. Y K : n perussäännöt määrittelevät yleissihtee­rin
valinnan tehtäväksi siten, että ehdotuksen esittää yleiskokoukselle
Turvallkuusneuvosto ja ehdotuksen takana pitää olla "Viicien suuren"
yksimielinen päätös. Kun Turvallisuusneuvosto ei hyväksynyt sään^
tojen määräämässä järjestyksessä mr. Lien ehdotusta, niin \Tidys-valtain
edustajat esittivät Y K . n yleisistunnossa, että mr. Lien virka­kautta
pidennettäisiin perussääntöjen määritelmistä välittämättä kol­mella
vuodella, kun ei häntä enää voida valita pääsihteeriksi toiseksi ^
virkakaudeksi.
Että kysymys on lakivastaisesta menetelmästä, se näkjy yllä­mainitun
saantökysymyksen lisäksi myös siitä, kun Australian edus­taja
pidättyi äänestämästä selittäen, että Australia epäilee vakavasti
tSmäii• virkakauden pidentämisen lakivoimaisuutta. Y K : n kuuden­kymmenen
jäsenmaan edustajien joukossa oli kuitenkin 45 maata,
j ^ t l ^ .saatiin ^jUiyujtetuksi Yhdysvaltain ehdotuksen kannattajiksi.
Vnsi maata äänesti tätä laitonta'toimenpidettä vastaan ja loput p i ­dättyivät
iiänestämästä tarkoittaen se sitä, että ne eivät tätä meae-
K I R J . CHEN^^y^
K i i n a n ulisi •a'^oWttolaki ast/ui voi­maan
viime hi&t&imW ja o^^
sen jälkeen käyty kieskusteluakaik^^
sa liallituksen elimissä Jakamalla py­ritty
selostamaan kansalle inlnkälai-sen
muutoksen se tekee miessten: ja
naisten välisissä siditeissa, kuinka
rioh Icailikl tehtaat; fatmlt, kaupim-,
git ja Jccdit t käyttävät — varsinldn.
icun tämä uusi voimamääirä saadaaii
yhdesJä suuressa 'erässa Ija^^
vuotiskauden aikana. Mutta i ^ ^
tPlliton «iiMSUupnitelm^ sisäl­ly
se. että saA;d?igÄ '';väÄ^''^ä^ ;"
Suunnitelnian mukaaii, puolet täs­tä
uudästa sähkövormaih^ärästä: ihfi-^
nee uusiha asuntoihin, uusilii kotiVä-linekoneisiin
ja .uusUn tehtaisiin M o ^
kpvän piirissä'. ' " • ' • • •
ij^uyostehiton asetehta^it eivät ole;
teUiä aiueeU^^^ kuten Am^^^ "?1^>r
mipcmmiik^ 'toteavat.
Tämä siis tarkoittaa, että tpliien
puoli uudesta sähkövoimasta menee
sivliiiltäyttöön, koteihin j a ' koneisiin.
"Toinen suuri Psa tiästä sähkövoi­masta
(Stalingradissa) käytetään
maatalouskonetuptannon lisäämisen
hyväksi. '.:
Ja tämä suunnitelma antaa kastelu-menetelmänsä
avulla 35 miljconäa
eekkerlnalaa uutta viljelysmaata. "
Tässä yhteydessä käytetään sähkö-pumppuja
veden nostamiseksi Volgas­ta
ja nämä sähköpumput kuluttavat
3.500 miijo:naa kilpwattituntia sähikö-kevien
^vaatimuksille.
Kokoitoelie l e i m ^ - M ^ oi­keiston
ipeikp petett^-jra^^.
tuoiiiiosta, i n i M ilmeni Sjiä,'^^^
rajoittivat tohd^esti ^uhfai^äa, «snsin
3:een j a lop^uksi' 1:sen minuuttiin.
Kaytetyfcm^ ^
jki^nkJn^'ett^^
;ieet SAK: n 4Älstp^ ja että
^§ik<^aa plleet j a muu 5a
!«^ykf hyyä^^ | ^ y ä 'pi)^imusta^ '
S A K i n valtuuston kpkoukseaga'^sit-
,M ,y?atuustpn yäajgjmniistÄ^
vaaditaan; etteivät liittojen johdot
saa hyväksyä iVtffa-sppimusta.
Helstngin säli;^ötyö lähetystö
kävi viime mMnaRtaina mstallityö-yäen
liiljcn taimiteijbicten puheilla'j^
jätti lUttponVa^tjtoifc
.työläisten paliiJavaatimusta saa .yajji-taa
Am?a-Eoj5imukssen vaan että hei­dän
vaatimuteensa op. vietävä läpi.
Nimikään v a h v a t mefca
eitä Jäsenäl^ies^^^ metaUlalan Aura-pöyt^
irja^f:a: /On -Ja^caU^pttiva. maji-dollisimmari
nopeasi-
PUULHTON OIKEISTO P E T TI
JÄSENISTO •
S. Puutypväen Liiton iiittotoimikun-ta
katteli fe^pehjtosppimusta, jcihai ei
UiM»tpimikunna:ii jäseii^
laisuutta tni^ustim.. K u n kansander
mptea^attien ^ .taalta ehdotettiin a-
§ia3. pantaiy^ksj; pö^ seuraavaan
•koi^Cftikseen, • J i ^ ^ liittotoimi-,
kuhnan'sosdem.: jäsenet/.ett^
kokus pidetään i p ihlri. kuluttua.
. Kun uusi ; k o k ( ^ al^<?l. ilmylttiya,t
kansaindemokiaattise^ Uittotoimikim-.
' han 'jäsenöt-;!«^tta^ih^- eivät=vo^ ptpf
bsaa asian'käsittelyyn sen vuoksij et-r
tei heille ole vararttii tilaisuutta tutus­tua"
uuteen työehtosopimukseen j a sii-i
i e n ; IJittjrvlln^^^nÄäräyt^ih. Soslali-demPkräattinen'i^
hn^ teikl tämän
Pmi^^SS0f^^m WS0:B^än jälkeen bää:«a^ri.-jO£s !hy^
töslausehnaöidobifcs «sltet- ^ v ä k ^ viudeö ^ t ^ ^
tiin:yjdtuustO;n ;h^^
kiaän s e i t ^ i ^ jert : ^ ) ^ a i ' ' Ngäss^
.vaadita-äniilttpjen :i^aa
tanalsfea, vähimhsäista.TO^^^^ sos-dahi-
johtajien Smnun Ja IJndblpmin
menettelyn tuc^teäiista, se
palktoutyö^^^ järjestöm-
Terrorista hubliinLa
osallistuvat espanja-
Pariirf. — HuoUniatta ankarasta
terrorista voimistuu rauhanpuolusta­j
a in imcp Espanjassa. ' Kaikkiaan
334,000 allekirjoitusta on kerätty E s ­pan
jastfi. : Tuhansittain kirjeitä- saa-
JRUU yksityisiltä, espanjalaisilta rau-
Ijankofloitjealle. '
Barcelonan työläiset ovat lähettä­neet
arauhankpinifealle yhteisen k i r ­jeen
j a sen mukana allekirjoituksensa.
Useiden espanjalaisten laivojen mie-liistöt
ovat toisten maiden satamis­sa
allekirjoittaneet vetoomuksen.
TILATKAA VAPAUSI
m703QfASI]pi(AN ^ ( ^^
jNuoart^ji^^
vänsä kö^iiilj^^^^^^^^^
pdoteUe^ J s t u s ^ ^ tuli
tön nuori yeiihäneai luokseöi ja
"Tiedätkö anä, että minun äj
liou ph K<a?ne:p RÄjstävä
^Nuorimies höisti Son^^ täUa
uutisen kuvdlessaan ja sanoi:
"•liianko totta! Jdinä en ole
ketään heiltä." \. y,
" E n imlnäkaäft",. vasta^
"mutta !häii tahtoi minulle 25'Ö
että Iceitolsin sen sinulle;" 1
Vanha tarjoilija kuiskutteli
tulokkaalle: ' m t s b s tuota
ka juuri tuli sisälle.. Hän t
samannäköinen Itaksoisyeljensal
sa. He ovat muuten k^^n
pua, mutta täiam vain on huo
loinen. Nyt saat n^idä ja
hauskaa."
Sitten ! l ^ ^ a s t e ^ ruokavieraaa;
hymyili j a saxjal te^ sä
"JaJha.plirakkana^ma.^' laitä
te tänään saada jiaJsus^kkiiiuie?''
"Rpast .beelXiä j a sittto Vielä, a
minun' veljeiii jökä ei kuule oiki
hyvin." '
L A K . I :QK£;US
K ä v e U e s ^ Mdvfigi putosin
Öingossa ea"äi^,n te^ aypimesta hii
iuuinista sisälle j a olin taittaa
ni.-- '•;-•''•
Nostitko korvausjutun talon
mistajaa vastaan?
— Nostin ^ l i ä.
Saitko minLka verran fcorvausl
, — Kaksi Iniukautta^'.. sanoivat
' nun yrittäneen varastaa kolia.
o»
MV
Bai
at
m
Iraui
sitt<
tul
mani käyttämistä liittojen vaatimus­ten
voittoon : _ y i e m i s ^ i . Päätiislau-seiimesitykseen
sisältyvät ipjföi yaa-tinäuikset
erotettujen ;mttpjen^ .ottaiiil-sesta
taitaisin sAK:n jäsenyyteen se­kä
S A K : n suhtdderi jKtlautteraista
MAL:oph. • ^^sdem-enenim:^^^^^ hieka­si
esityksen.
TYLÄISTEN • VAATIMUS
Liittoihin saapuu edelleeh lakko­laisten
lähetystöjä j a sähkeitä-, Jpissa
KahyivL.liijim^
syy j»^^
Torpntp. -^iKa&vih ihiniian tavatto­man
suurmriöÄsim, i lm nyt sel-
Se ei jpiidu kaihvl© niukkuu­desta
mutta Vöittoilusta.
Red Rose,kah^n j a t e e n tukkuVä-iittäjä
T. «.'ifetahrook, • St, J<rfm,: N.
B., on ilmpltj^nut • liikevciton tänä
kiiiiri'viirnie'vuci^ Yihtiöii netto
lot viime vuohnJär ermen verojen Ja v a ­rausten
pq)^|pj^jSii ilÖ63i528 j a tänä
vuonna $903^1.. K)istpjen jälkeen jäi
vltoe W^^^ ypitoksi «19.945 j
vuonna $262v^79,!vs^
sliirettiih $200,000; -
ink^nmiden sanomalehdistössä on
viime aikoiha ollut entistä tiheämmin
uutisia siitä, että jugoslavialaiset pa­kenevat
synnyirunaastaan naapuri­maihin.
• , ' • • • • . • '.. . ^ . " •' • •
Niinpä esim. Albanian tietotoimfsto
kertoi jokin aika sitten, että Jugosla­viasta
oli paennut Albaniaan 20 ma­kedonialaista.
Kaikki he .vakuutti­vat,
että he eivät enää jaksaneet elää
s^n julman fasistijärjestelman alaise­na,
jonka Tito-Rancövicin kopläkunta
eri voimaansaattänut. Rajan ylittä­neiden
joukossa oli mm. Akif Leshi.
Hän ori pliut Makedonian ns., kansan-
Itpkoi&sen puhemiehistön jäsen, Titon
parlahieritiri"*jäs€ri j a »Dsbärin piirhi
tphheeriparievan kcmiteän puheen-jbhtäjä."
Hän kertoi pakonsa syLstä
seiiraavaa: .
:— olen 50-vuotias. Olen elänyt
iJugcslaviassa iiuningas PietarJn olles­sa
valtaistuimella. Mutta maassa n y ­kyisin
vallajla. oleva sorto ja epäoikeu-denrauicaistius
ori monin verroin suu-renipi[
i u i n : monarkian aikana. Ny­kypäivien'
jugcslävia on todellinen
helvetti. Väestöä painaa ikuinen epä-varmuiiden;:
tunne. Kukaan ei ole
varaiä-,: palaako hän illaila kotiinsa
perheensä piiriin ja herääkö hän aa­mulla
kotonaan. UDB (Titon tiedus­telu-
Ja p^öliisilaitps) pitää jugoslavia-laisto,
a l i t u i ^^
Rooman tehtten kertoman mukaan
pakeni Goritsiasta syyskuun alusisa 10
herikiiöä Italiaan, Sateissna yönä,
jolloin oli helpointa päästä livahta­maan
rajavart:oiden ohitse, nämä i h ­miset
asettivat elämänsä yhden kortin
varaan ja kahlasivat Paccon vuoris­tojen
yU. Keitä nämä pakolaiset o l i ­vat?
He pliyat sloyerieja ja hotvale,
jotka ohvat aikaisemmin olleet pitk
aJcqja emigrantteina,. Brasiliassa, i
tolaisen propagandan hpukiUtelemi
he palasivat viime vuonna Jugosl
viaän. Mutta heti ensi päivistä a
käen he huomasivat pettyneensä. AI
tulnen nälkä, epätahimiU-set olosu!
tee.t ja orjatyö' pakottivat näöiä |
aikaisemmin maanpakolaisuudessa d
leet ilmiiset J ä U e e n y l ä i ^ ^ syi
nyinmaastaan. ;. • > ; • •
Myö^v«äewiäta^^^ "Bie Press^-leli
kertoo. kahden serbialaisen paennee
jokto aika.sittea J^^^ Itävai
taan. -Toinenlietetä
sanonut; että h ^ " synnyli
maastaan - sieUä vallitsevien epäiiilj^
millisten olojen vuöicsi. France
sin Rooman-kirjeenvaihtaja kerti
syyskuun 12 päivänä lähettämässä
uutisessa, etlä Italiaan Pn soutani
Adrianmeren y l i kolme montenegri
laista. He selittvät tekonsa syyi
että he eiyät^nää jaksa kestää M(
tenegrossä vallitsevia ; raskaita plpji
Neljä Milanponsaapirautta jugosli
vialaista soutu-urheilijaa on kleltäj
tynyt palaamasta synnyinmaahans
"Meidän maassamme yjillitsee selk ^:
nen järje^taä, jok^ ihnaistfl :
alkeellislmijiakin oikeuksia-", sanoi
he italialaisten lehtien pdustaj
Myös aitoisemmlri pn käynyt
niin. että ulkonuiiiie kilpai
saapuneet jugcslaviaisLset. jal
lijat, lentopalloiiijat. Ja shakin]
jat ovat kieltäytyneet palaaniasta
timaahansa. .,
Jugoslavian Prahan-lähetystön
tinen työntekijä Tadic. joka on
nut turvapaikan Tshekkoslovaki
yt
tärkeä se pn varihojen fepdalismm 1 vpimaa-voiodessa. .
jätteiden hävittämisessä. ' | Lisäksi, tälle alueelle rakennettavat
• kaikki maatilat sähköistetään. NJissä
käytetään sähköllä käypiä traktpirel-ta
ja combineja.
Lopuksi, uusi sähköistetty rautf^tie-
Uusl laki on saanut erikoisen nais­ten
tunnustuksen* ja varsinkiri; maa­laisnaisilta,
jotka nyt tahtovat saa­vuttaa
enemmäin vapautta, oltuaan
vanhan järjestelmän aikana melkein-
PA kauppatavaraa; bsa miehistä
suhtautuu vielä epäilevästi uuteen
lakiin, koska he pyat tottuneet siihen^
että vaimot ovat olleet keittäjien ja
palvelustyttöjen asemassa. Heidän
pn vaikea tottua siihen, että naiset
ovat tasavertaisia miesten, kanssa.
Näitä, feodali-kapitalistisen aikakau­den
jätteitä Juuritaan pois keskuste­lun
ja opiäcelun avulla, n..
Avioerojen määrä on lisääntynyt
huomattavasti, sillä: riionet isellaiset
jotka oli joko suorastaan myyty V a i ­moiksi
tai onäärätty pakolla • bvat: n jrt
hakeneet jar saaneet eron. Tämä ei
merkitse sitä. että' asiassa mehetel-tälslin
kevytmielisesti j a eroja myön­nettäisiin
m i t e n vain..:' Mutta sellai­sissa
tapauksissa kim vaimo on os­tettu,
kun ikäero ori tafattoman suu­r
i , kun naittaminen on tapahttmut jo
verkosto vaatii paljpn sättiöyoimaa.
Mutta älkäänpj^e tehkö .rääriä Jph-tojräätöksiä
Tämä uusi suunnitelma
ei tajkpita sitä, että Neuvpstoliiton
kansa on •"meitä parempi'. Meidän
insinööfimme ja työläisemme voivat
rakentaa suuria vCima-a^mia ja kas­telulaitteita.
Me tarv'it£eriurie kipe­ästi
St. Lawrencen suurta ^hköasfe-maa
sekä South Saskatehevariin j oi
en p.-ojektia. Nämä suunnitelmat pn
kauan sitten laadittuTiäpeiH^^ Miksi
onmc: niitä rakerma?: . ,
X — Amerikka ehkäisee St. l>aw-rericcn
suumiitelman'sanoen meUle.
pikkulajtöena j-m..m^^ erp i l ­man
muuta. ' ' '
ILain tarkoituksena, kuten sitä K i i ­nan
Kansantasavallan säri^omalehd^t
selittävätkin, on kohottaa nainen t a ­savertaiseksi
miehen kanssa.
yyi fidelleenkih kiHRffl
Viime tiistaina oli Halowe'en-ilta,
eräänlainen nuoren karisan kummit-telupäivä.
Mutta niitä Inmunifoiksia
ei ollut vaikea käsittää koska he k i i t ­tivät
s a a h i i s t a ^ omenista jä noakei-sistav
. ',' , ., Z"^' •
Mutta samaan aikaan oli Roomas­sa
koplia erääriiainen suuri kumriiit-telukokous
— Rooman kirkon jä paa-väitteitä,'
varsinkin kcska paavi esitti
konsistbri6ssä"y*'aj^^ kalkkien
erehtyneiden j a '^fääriiie poluille jipvi-r
timelderi kirkon'jielinaari' palaamistai.
' M u i t a . täiriäii jälkeen ei' ilmeisesti­kään
oie siihen mahiJoliisuiiksia; kö-ka
Eriglarmln kitkom* (aii^^ pää
niiehet öya£ kleilain^eet ihyyak^miäs
Neitsj^t 'Marian taivaaseen astu-ei
ole uskottu — mutta. Marian jut-tUuri
uskottiin, jopa siinä määrin, et­tä
se julistetaan nyt. 1950 vuotta
myöheriuniri, horjumattomaksi uskon­kappaleeksi.
Jos joku nykyaikainen
Maria joutuu poliisipikeuteen ja väit­tää
Tastaari pyhästä liengsstä siin­neeksi,
ei s i h e n varmaankaan usko
ylcsikään poliisituomari.
Mutta kaikes a huclimatta Roo­massa
kuminittelee moinen juttu ~
ja entistä voimakkaammalla tavalla.
'.. •' tf .0 • •» •
Silmäämme osui sanomalehdistöstä
eräs toinenkin.kiunmitusjutiu.
. Vanhat täniän rnantersen su:ma-tä
lajset asukkaat ovat" varmaankin
viri "kon^istorip; johon oli saaiJimut mistä viraiUs^i^opiniappaleafcsi ja kuulleet puhuttavan eräästä Hoixdini-
k. ji^rrk,o— jr;i päämiehiä monista eri -lriii-ar -iis.t^a . ^•'i^j:• x.j-^^j: Jihnisgstä kaikenlaatuisten talka-
P a i k a l l a oli mm. 35 kardinaalia, mm.
karlinaali James McGuiganCänadas-t
a ja yli 500 piispaa maailman eri osis­ta.'
Uskpkaa minua, että se oli ensir
luokkoirieri kummituskokous, riiikäli
Jossain määrin tieteellisesti sivisty­neet;'
ihmiset ova,t kjrsymykses^.
Tässä itokpuksessa hyväksyttiin l o -
ovat UmoittariKt täriiari liuderi ophi-kappaleeri
blevari pahiinpäiia esteenä
näideri kahiden' kirkkokunnan väliseen
yhtenäisyyteen. \
K u n tä5Sä.öri\kfi^ kssy™^
syt Mariasta, nljn. lieii?| syytä palaut­taa
mieliin ksj^olis^n kifkö© asenhe
Ja väitteet l ^ e e r i näiiden! Kun
yleensä käsitehän kristfUlsten kirk-pullisesti
paaviri ehdotus, että väitet- kpjen piirissä, että Jesus syntyi neit-telmää
hyväksyneetj mutta eivät syystä tai toisesta halunneet mieli­pidettään
ilnuista.
Trygve Lien yirkakayd^ pidentäminen ei tarkoita sitä, että hän
sai 'luottamuslauseea'' Korean kysymyksen käsittelystä — ^uten
Yhdysvaltain propagandistit haluavat meille uskottaa — vaan sitä,
että puolueellisuutensa takia mr. Trygve Lie on menettänyt jo siinä
TTiäärin kannatustaan,'^ttei häntä enää hyväksytty toia&si yirkakäu/
deksi ^iTKrn yleissiiiteeniksi. Hänen ^irka-arkaansa "vain'' pidennet­tiin
— ja sekin tehtiin lakivastaisesti.
ty Neitsyt Marian ruuriiiillirien tai­vaaseen
astunounenjiilistettaisiin' R 0 0 - .
man kirkon viralliseksi opinkappa­leeksi.
Tämä kumriiitus on ollut- tä-;
hän memressä eräänlaisena epäviral-'
<^lisena uslrotikappäkfena kaikeri muun
Marian palvonnan lisäsi. Nyt on Jo­kaisen
katolisen kirkon jäsenen U s ­kottava
tähän ihme^een^ muussa ta­pauksessa
hän on syyllinen vakavaan
kerettiläisyyden syntiin.
Olisi ollut syytä odottaa, että Roo-snan-
kirkkokin olisi edes jollain ta­voin
heijastanut sitä uskonasioiden
yleistä ^vniausta, jonka iriukaan py­ritään
tulkitsemaan järjen Ja tieteen
vastaisia uskonnollisia Ihmeitä jaJ
seellisellä taivalla -r- Pyh§Q rerig;iBn
siltlämänä. ei.;§e ,rUtä" RoPnian k i f -
kolle, sillä sen opfilen imukaan on vie­lä'
»toriakin "saastettonbasti siirmyt"
taiten asiasta sanotaan erääsä tieto­sanakirjassa.
Tämä- tieteellinen kum-nutusasiapitää/
iReomari kirkon mur
kaan olla i»tkuvan liioritolsta sillä s i ­ten
siihen on helpompi uskoa^^ AQkäU
".^^tattpmasti stklämineo" on kysy-soiyksessäoyatinQiiet;
naiset väittä­neet,
että heUle^on tapahtumU: s a ­malla
tavalla k u i n aikoinaan Neitsyt
-MarlalleKn. ettäihe ovat saaneet lap­sen
vaikka eivät oie miika olleet "te­kemisissä"
miehen kanssa. Mutta
syystä tai toisesta heidän juttujaan
temppujen, tekijästä ja jotkut ovat
s^a^taneei; nähdäkin hänen "taika-teriippujaan".
Hän kuoli 24 vuotta ta-kaijerin
ja kcska hän cli ammatistaäri
huolimatta — tai ehkä juuri sen t a ­kia
— vars"n sivistynyt inies, näääräsl
häri jälkisäädöksessään, että hänen
kuolinpäivänään on pidettävä erikoi­nen
istunto siin^ mielensä, että hän
puhuu tälle seuralle t a i antaa jonkin
selvän merkin olemassaclostasn,'" riii­käli
hän kykenee sen tekemään väite­tystä
"henkimaailmasta" käsin. K a i ­ken
lisäksi antoi hän eräälle y.stäväl-leen
erikoisen "salaisen avaimen" tä-
•ipän yhteyden aikaansaamiseksi v a i -
iiäjan kanssa.
Vuosi vupden jälkeen on tämänlaa­tuinen
seura cllut koolla Houdmin
kupllnpälyäxiä. lokakuun 30 päivänä.
Siis juuri Halowe'en aattona. K a i -
k i s ^ valmisteluista j a yrityksistä huo-
L'inatta ei ole päästy yhteyteen hä­nen
"lientonsä" kanssa. - ^ -v •
Tänäkin vuoima. oli erikoinen seu­rue
koolla tätä tarkoitusta varten
New Yorkissa. Seuraan oli otettu mi
kaan tällä kertaa oikein ammatt
nen mediumi, Frank Decker
tään. Hän cU etulJäteen tutusi
Houd"nin jälkeensä jättämiin
merkkeihin — riiutta tänä vuonna
pahtui samalla tavalla kum aikias'
minkin — Houdini ei kummitelli
millään tavalla.
Houdinin ystävät ovat päät
ku:terikin yrittää kerran jälleen,
raavana kuolinpäivänä.
Vaikka tämän ariunattlmiesvaina
jan yritykset "henkien" olemassaolo]
todistamiseen nähden ovat surkeasi |
epäonnistuneet kerta toisensa jätteö
eri sitä huolimatta yhä €delleenkii|
paljcn ihmisiä, jotika uskpvat kaiken
laatuishi: ""henkUn" ja "kumniitukj
siin".
Johtui tässä mieleen eräs ko;
kummitusjuttu — nimittäin väitei
mahdollinen "puolueettpmuus" s
maailmanlaajuiseEsa ta.istelussa, j'
on käynnissä sosialismin puolesta j-kapltarsmia,-
vastaan. :Eiräs en'
kaivcstyötoverini väitti. ,
"puoluesttpmalla kannaUÄ"
taisteluun liähdenu Koetin pscif.a
härieUe, että koska %)italisiiii «
vielä yamtsevatäim mantereella, jou^
.tuu hän '-puoluCTttoniu^^
väksymääri kapitelismto
yhdy n i i h i n vohniiri. jotka taisteKyat
sosialismin puolesta. "Ellet ole scsia-lismln
k a j ^ | 1
Vitalismin puolella", yritin selitiii
miehelle. Koska meidän oU pakko effo- ;
ta muiden asioiden takia, lujaänuos |
keskustella asiasta myöhemmin i*
yksitylskohtalsmmin tämän kunuö'
tuksen johdosta. V
N i i n - sitä' yhä edeHeenkin kummit- ^
telee. nUn yhtäällä kiiin toisaallatoft
— KaUe terä.