1949-11-26-02 |
Previous | 2 of 6 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
Bivu 2 Laiiantaina, marrask. 26 p.—Saturday, Nov. 26 «MMlond c t e i O M O tf «be Foit aDHe» OmMBflDtk Ottava. Pnb-mHa,^ tbab»wttiay: T u e a d a f s , TjMiMdMi and aatmdq» l y T»p§m Tdnbooea: TlMtntai OCOe* 4-«Mi. SttäÄal dttlea 4'4M. Mtiaari KfinkiL Xdttar.W.ttbn(L lUttor adänai Boa « . SDdfaurr. Ootatfa AAfttiMSnft latca upou appUMtloB» laraniflatton trae of dMma. CtenadaM: 1 vk. Ci» < tt. 9A S kk. 2JOO Thdmalldaa: 1 tk. 740 « kk. tJD eaooMMa: i «k. T M 8 kk. 4 » Sudbutyn kunnallisvaalit Sucfturyn kaupungin kunnallisvaaleilla on oma traditionsa. V a a - Utaistdu sanan varsinaisessa mielessä on täällä tukahdutettu j a vain nmn yksi kolmesta valitsijasta käyttää äänioikeuttaan. Kaikki tämä ob jäännöstä niiltä ajoilta, jolloin kaupunpssamme kuului vain "isännän ääni" mikä vaati, että vaalit suoritetaan mahdoHisiroman "kivuttomasti" siten, että vain päivää tai paria ennen vaaleja mobili- ' soidaan ne varakkaammat p i i r i t , jotka (tosin omien todellisten etu- - j«Qsa vastaisesti) äänestävät vanhoillista suuntaa edustavia miehiä valtuustoon, koululautakuntaan j a Hydron johtoon. Vaikka työväenKikkeen toimesta on monta kertaa aikaisenmiin- ]gb yritetty vapauttaa kaupunkimme tästä tuhoisasta rutiinista, jon- Icä vuoksi ei juuri kukaan kiinnitä huomiota kunnallisasiain demok-jnaattiseen valvontaan, niin tähän asti ei siinä ole valitettavasti kyllä onnistuttu. Seuraus siitä on kerrassaan tuhoisa. Kuntamme kotien-oinistajien ja ptkkuliikemiesten verotaakka kasvaa jatkuvasti, asunto- Tftkienmiksissa käytettävän sähkön hinta hipoo taivaita, asuntopulan ratkaisemiseksi e i ole pantu tikkua ristiin — mutta sensijaan ehdotetaan, että kaupunkimme kurja liikennelaitos ikuisteMaisiin anta- ' maili monopolioikeus yksityisomistajille, vaikka kaupungin väestö on yleisäänestyksessä sanonut päättävän sanansa kunnallisen liikennelaitoksen järjestelmän puolesta. ~ Nyt viikon päästä, eli joulukuun 5 p;nä pidettävissä kunnallisvaaleissa on työväen ehdokkaana Ryan-vaalipiirissä kyvykäs j a ansioitunut unionisti, Bruce Magnuson, joka on antanut taisteluhaasteen ylläkuvatulle rutinismille j a vaatii väestön etujen mukaisia korjauksia j a uudistuksia kaupungissamme. 'Mr, Magnusonin ehdotus, että alle $31000 taksoitetiit kodit vapaufettaisiin asteettain verotuksesta on sellainen ajatus, että se huojentaisi pienten kotien omistajien verokuormaa. Hänen ehdotuksensa kouluverojen suhteen lieventäisi kakkien ^'eronmaksajfen kuormaa. Mr. Magnusonin kanta sähkön hinnan alentamiseksi j a puhelinmaksujen korottamista vastaan, sekä vianhustemmc hoitamiseksi ovat kaikki ehdottomasti tarpeellisia ja yälttämattömiä tehtäviä. Mutta yksistään transporttikysymyksen johdosta mr. Magnuson pitäisi v a i l l a ylivoimaisella äänten enemmistöllä valtuuston jäseneksi. iCuten tiedetään, kaksi vuotta sitten antoivat kunnan asukkaat v a l - tuiustplle valtuudet kunnallista liikennejärjestelmää varten. Mutta nyt aiotaan v i i t a ta kintaalla tähän edistykselliseen päätökseen j a antaa yksit5riselle yhtiölle monopoli 20 vuoden ajaksi, jotta voitaisiin Subtuttaa tilanne, 'missä sudburylaiset suorittavat korkeimmat bussimaksut ja saavat huonoimman palveluk.sen k u i n minkään muun Ontarion kaupungin asukkaat. Tämän vuoksi Bruce Magnuson vastustaa tätä ehdotusta j a kehoittaa äänestämään " N o " . '.Mr. Magnuson selittää aivan oikein, että luistinrataa varten aiotut varat — huomioonottaen ne epätyydyttävät finanssijärjestelyt mitä on luistinrata-suunnitelman toteuttamiseksi tehty — käytettäisiin kunnallisesti omistettavan liikennelaitoksen toimesta uusien linja-autojen j a muiden tarvikkeiden ostamiseen, että tännekin saataisiin kunnollinen l i i kennelaitos. Täten käytetyt varat tuottaisivat jatkuvasti voittoa, siis vähentäisivät pitkän päälle kaupungin menoja ja lopettaisi sen t i lanteen, missä kolmen neljän mailin matkalla joudutaan ostamaan ;'}taksi, jopa kolmekin eri.matkalippua. Käykäämme tosimielessä kunnallisvaaleihin ja tehkäämme oman v-osamme sen hyväksi, että mr. Bruce .Magnuson tulee valituksi. Rauhallinen kilpailu •Viimeksikulunciden kuukausien aikana on kansainväliseensä elämässä tullut h y v i n terävästi esiin kysymys siitä, pitääkö sosialistisen ' |a kapitalistisen maailmanosan ratkaista atomiaseilla kysymys siitä, 'kumpi yhteiskuntamuoto on •parempi", vai voivatko ne ryhtyä rau-m l l i s e e n kilpailuun keskeniiän Ja antaa ihmiskunan päättää saatujen tulosten perusteella ja omana aikanaan sen. kumpi järjestelmä sitä parhaiten palvelee. Merkillepantavaa myös on. että samalla kertaa kun Yhdysvalt a i n johtamissa i n ^ r i a l i s l i s i s s a piireissä puhutaan hyvin avoimesti kolmaiuien sodan välttämättömyydestä, atomiaseiden varastoimisen tarpeellisuudesta, kylmän sodan kuumentamisesta j a erinäisten sosialististen maiden hallitusten kukistiunisen väUtämätlömy>'destä, Neuvostoliitossa korostetaan entistä useammin sitä, että sosialistinen j a k ^ i t a l i s t i n e n maailma voivat olla pitkän aikaa rinnakkaisina järjestelminä j a rauhan oloissa tällä planeetalla. Ajatus sosialistisen ja kapitalistisen maailman välisestä rauhanomaisesta kilpailusta tuntuu saavan suurimman kannatuksen Neuvostoliitossa missä maan hallitus on sen ilmeisesti omaksunut itselleen. Mutta on i l o l la todettava, että tätä rauhanomaista kilpailua kannatetaan länsimaissakin kansanjoukkojen keskuudessa yhä lisääntyvässä määrässä. Neuvostoliiton virallinen lehti Izvestia viittasi viime keskiviikko-l u jtäkaisemassaan johtavassa artikkelissa uudelleen tähän kysy-njykscen ja korosti erikoisesti, että sosialistinen j a kapitalistinen maailmanosa voivat olla rinnakkaisina järjestelminä pitkän aikaa, kuten Lenin ja Stalin ovat selittäneet. Myös imuisletaan, että G. Malenkov esitti tämän kysvnnyksen hy\'in terävästi Lokakuun Suuren Vallankumouksen kunniaksi marraskuun 7 p:nä Moskovassa järjestetyssä juhlatilaisuudessa pitämässään puheessa. Hän alleviivasi sitä, että rauhanomainen k i l p a i lu sosialismin ja kapitalismin välillä on para-? keino maailman rauhan säilyttämiseksi. Malenkov selitti, kuten muistetaan, että nyt kun N e u vostoliitollakin on atomipommi, se haluaisi, että kaikki atomiaseet hävitettäisiin, ja eitä atomivoimaa ryhdyttäisiin käyttämään teollisuuden pah'duksessa ihmiskunnan edistyksen j a vaurastumisen h j ' - väksi. Toisinsanoen Malenkov selitti, että Neuvostoliitolla on atomipommi, mutta e i halua sitä käyttää, ja että Neuvostoliitto toivoo, että k a i k k i atomiaseet julistettaisiin laittomiksi. Tämä sellaisenaan on taisteluhaaste kaakille "länsimaille" j a e r i koisesti Yhdys\-alloille. L'skaltavatko länsimaiden kapitalistit ryhtyä tällaiseen rauhan oloissa järjestettävään kiipailfiun sosialismin ja kapitalismin välillä? Uskovatko kapitalistimaiden valtaluokat, mistä ne niin suuriäänisesti puhuvat, nimittäin siihen, että kapitalismi p y s t y y järjestelmänä kilpailemaan sosialismin kanssa, mikä yksistään Neuvostoliiton kohdalta menetti vastakäydyssä sodassa 15,000,000 ihmishenkeä sekä 10,000 tuhkaksi poketuia kauppalaa j a kylää? Uskovatko ns. länsivaltojen valtapiirit todella mitä ne puhuvat, että yhteiskunta ei tule toimeen ilman pörssikeinottelua, pankkiireita, teollisuu^ohattoja, suurliikemiehiä ja rahan lainaajia? Vai tunnustavatko ne järjestelmänsä huonommuuden sillä, että kieltävtyvät rauhanomaisesta kilpailusta ja lähte\'ät sodan tielle, mikä aiheuttaisi sanoinkuvaamattomia kärsimyksiä ihmiskunnalle kautta maailman. E i - Mitä muut sanovat "BIOLEBfPI PAHEMn" Minä e n oäaa sanoa kampi o n p a hempi, se iam m i n u l l a o n n y t k a i k k i e n muiden vikojen lisätMi oikein paha nuha, vaiiu> se k u n pitää luke?i C I O : n konventionin raportteja siitä, \ että P h i l i p M u r r a y j a k u m p . ovat n y : i päättäneet ryhtyä hajoittamaan u n i - | o i t a Ja r e i t t a a m a a n niitä. Jokata- > pauksessa C I O : n asla nostaa kuumetta enemmän k u i n nuha . . . — OI' B i l l , P a c i f i c Tribunessa. Pablo Neruda: Me elämme Myyjäiset So. Porcu-pinessa joulukuun 10 päivällä RAUHAN J A IIYVAX TAHDO.V ENKELI Seonl, Korea. — K o r e a n tasavallan presidentti Syngman Rhee uskoo, että hänen hallituksensa voisi vallata P o h . j o i s - K o r e a n j a yhdistää tämän ma a i . Mutta, hän sanoo, Y K j a Y h d y s v a l lat ovat varoittaneet häntä siitä, sillä hän voisi n i i n menetellen aloittaa k o l - maimen maailmansodan. Pohjoisen alueen Ihmiset pyysivät minun antamaan heille radlotiedon missä pyydetään, että lojaaliset 3co-realaiset pohjoiRCSsa kukistaisivat kommunistisen hallituksen", lausui Rhee haastateltaessa. "Sen jälkeen meidän odotetaan liittyvän h e i h i n. "Minä olen varma, että me voisimme vallata Pyongyangln, pohjoisen pääkaupungin kolmessa päivässä. K o ko K o r e a n raja M a n t s h u r i a n kanssa olisi helpommin puolustettavissa kuin 38 leveysastetta, " M e tarvitsemme aseita. Kukaan ei v o i kieltää sitä etteikö meidän t a r vitse puolustaa itseämme", sanoi hän. - B U P . • » • , FAGERHOLMIN "RIKSI" U u t i s t l e t o j en mukaan Suomessa p u u h a i l l a a n u u t t a rahaykfikköä, jolle a n n e t t a i s i in uusi n i m i — " r i k s i " . E n t i n e n markka jälsi " r l k s l n " sadanneksi osaksi, e l i vastaamaan entistä penniä . . . P u u h a Johtui siitä, että entinen kunnioitettu m a r k k a on vuosien varrella j a erityisesti nykyisen "työväenhallituksen" aikana nakerr e t tu ostovoimaltaan n i i n surkean m i tättömäksi, että niitä pitää o l l a k a n tamus ennenkuin niillä j u u r i mitään voi ostaa . . . "Meidän (Amerikan suomalaisten) puhelumme "rikseistä" johtuu englanninkielisestä sanasta " t r i c k s " (kepposia, vippakonsteja). K u n t a v a l l i sesti suomalaLseen tapaan jätämme pois T - k i r J a i m e n . n i i n sanasta tulee yksilömuodossa " r i k s i " j a monikkomuodossa "rik.sejä", eli sama kuin Suomen tuleva rahayksikkö . . . — Työmiehen " E s a " j o k a l a i n a a H e l s i n g in V a p a a n sanan "Sörkan A p o l l o l t a ", lopuksi: YLISTYSLAULUN UUDELLE " R I K S I L L E" Muistamme nuo lupaukset, k a i k k i k a u n i i t kotkotukset, j o t k a vuosi s i t t en k u u l t i i n. H a l l i t u k s e n nykyisen. Onnen l a u l u t hölmöt hurmas, v i i s a i l t a k i n järjen surmas, mutta totuus n y t j o nähdään nykyäjass' katkerassa. M a r k a , markka, markka — markka • k u t i s t u u , tarkka, tarkka, t a r k ka saa olla, tyhjää j a u h a a j o suu. Näin yhden vuoden k i m jakoi h a l l i t u s onneaan, lahol markka entinen kerrassaan. R i k s i , rik.si, riksi — r i k s i pielastaa, siinä uusi niksi l a laskut maksaa kansa taas*saa. Kein(}nsa olevat löytää hätää k u n eteensä toytää, niksin, n i k s i n , n i k s i n — riksin, se pelastaa. M u t t a kansaa h a r m i t t aa alituiset niksit. H a l l i t u s t a pelastaa voi el edes r i k s l t. Kansat suuttuu, kyllästyy — presidehtin v a a l i in h a l l i t u k s e n pysähtyy matka, keruu s a a l i i n. Searaavassa JtUkaisetmne maailma nkaulun chileläisen rnooilijan pablo Nemdan puheen, Jonk» hän p i t i viime kesänä ranbankonsres-irissa Mrti&ikossa. _ M i n u n maani, kuten tiedätte, on vähimmän tunnettu osa Amerikasta. Vuoret, meri j a leodallsml kätkee sen huolellLsesti. Tästä h u o l i m a t t a suuret v a l l a t k i i n nittävät huomionsa tähän pieneen ja loukattuun maahan. Tämän vuoden kesäkuussa kaksi suurta v a l t a a tervehtii k a h t a chileläistä. Yhdysvalt a in h a l l i t a s kutsui vieraakseen C h i len armeijan ylipäällikön. Minä en ole kenraali, olen vain r u n o i l i j a ; . k u i tenkin eräs toinen suuri kansa kutsui minut vieraakseen. Se oli Neuvostol i i t o n kansa j a melkein samoilla t u n n e i l l a k u n t u o C h i l e n k e n r a a l i matkusti saadakseen innostusta atomipommista, minä lensin juhlimaan vanhan r u n o i l i j a n %-uoslpälvää, v a i k u t tavan j a r a u h a l l i s e n r u n o i l i j a n , Alexander Pushkimn. Siltä c n kulunut j o n k im a i k a a k u n kenraali palasi kotimaahani. Minä en ole v o i n u t palata, sillä monien m u i den syiden lisäksi e n ole v a r m a siitä, etteikö n i i d e n kuullen joukossa, jotka kenraali toi, olisi yksi mericltty mmua varten. Tosiasiassa hänen p a luunsa jälkeen, j a ensimmäisen kerran moneen vuoteen, C h i l e n hallitus on kokeillut kuulien j a d y n a m i i t in kanssa — mahdollisesti sodan varalta. Noin 100 k u o l l u t t a j a 500 h a a voittunutta on verellään värjännyt minun maani kaupunkien k a t u j a . . . Me emme tiedä rajoittuuko aseteh-t a l l l j o i t t en tunkeutuminen meidän maahamme muutaman juoksupolka- '.lenraalln kautta? N i i n ei varmasti ole a s i a n l a i t a ja tuskin ko.skaan historia on antanut t i l a i s u u t t a n i i n selvästi nähdä sen. Tosia£ias.sa sota o n valmistella, suurten monopolien sota varmistaakseen valtansa y l i meidän l a t i n a l a i s e n Amerikan, jossa kan.";at taistelevat taloudellisesta riippumattomuudesta. Tämän suuren murhanäytelmän valmistamisessa yritetään salata suxmnatto-man kärsimykset. Tässä kuolevan systeemin kouristuksessa kultuurin luominen paljastaa vakavan kuoleman sairauden. , H a l u a n kertoa teille ensimmälEQn i c r r a n tärkeästä persoonallisesta päätöksestäni, j o t a e n o l i s i tuonut keskus, telun yhteyteen, e l l e i se t t m t i s i läheisesti sidotuksi näihin probleemeihin. Vähän a i k a a sitten, k u n o l i n maksanut Neuvostoliiton j a P u o l a n läpi, a l l e k i r j o i t in Budapestissa sopimuksen v a l i k o i t u j en runojen julkaisemisesta u n k a r i n kielellä. Sopimuksen allek i r j o i t t a m i s en jälkeen, toimittajien j a lileltnkääntäjien kokouksessa, minun täytyi lehti lehdeltä osoittaa mitkä t u l i s i liittää käännökseen. Olen nähnyt tuhansia nuoria poikia j a tyttöjä saapuvan U n k a r i i n k a i k i l t a m a a i l m an k u l m i l t a osallistuakseen I>emokraat-tisen Nuorison M a a i l m a n F e s t i v a l i i n; olen nähnyt V a r s o v a n r a u n i o i l l a nuor- muksen ten oppilaiden kasvoja, jotka anato- "ä- '^^i Ranskan suurta r u n o i l i j a a, ilmaa, j o k a el k t m l u v a i n meille, mutt a k a i k i l l e i h m i s i l l e — nykyään eläv i l l e j a tuleville. M i k s i me jätämme maan päälle h u k k u v a n i h m i s e n jäljet märkään l i e j u u n ? ^ K a i k e s t a tästä h u o l i m a t t a näyttää siltä, että monet meidän aikamme luovat työntekijät eivät käsittäneat sitä, että se, j o k a näjrtti heistä hengen k a i k k e i n syvimmältä ilmaisulta, o l i usein heidän k a l k k e i n p a h i m p i e n v i - J boUistensa syöttämää myrkkyä. K u o l e v a k a p i t a l i s m i täyttää luovan i h m i s e n p i k a r i n k a t k e r a l l a juomalla. Me k a i k k i olemme ottaneet tätä juomaa, johOh on sekotettu k a i k k i y h t e i s k u n n a l l i n e n myrkky. S u t u i n osa k i r j o i s t a , j o i t a sanotaan länsimalsek. s i k u l t t u u r i k s i , ovat kyllästettyjä järjestelmämme hautausvhrsillä. K u n Fedajev Wroclawas5a pioetys-sä puheessaan sanoi, että jos hyenat voisivat kh-joittaa kynällä t a i k k a ku-- joltuskoneella. n i i n ne k i r j o i t t a i s i v at s i t en k u i n n m o i l i j a T . S. iHliott t a i k k a n o v e l l i k i r j a m j a Satre, mutta m i n u l t a näyttää tämä eläinkurman häväistykseltä. E n usko. että eläimet, v a i k k a n e o l i s i v a t k i n varustettuja j ä r. jellä j a i m a i s u t a l d o l l a , olisivat tehneet r i v o n uskonnon hyljättävistä p a h e i s t a j a antautumisesta, k u t e n läns i m a i d e n k u l t t u u r i n valheelliset mest a r i t. M u t t a heidän tehtävän helposti ymmärtää. He ovat sum-en s u u n n i t e l l u n l u i i k a s a n apostoleita. he ovat hävityksen a k t i i v i s i a bakteereita. E n n e n k u i n moncpolistit pudottavat ato_ m i p o m m i n oikeudettoman taloudellisen järjestelmänsä puolustamiseksi näiden apostoleitten tehtäväksi on a n n e t t u saattaa i h m i n e n moraalisesti antautumaan. Kuolevan k a p i t a l i s m i n kaaoksessa, heidän täytyy löytää t i l a a vieläkm suuremmalle kärsimykselle, j o h t a a järjen väärään valoon, j o k a paistaa vain pahaan, r u t o o n ja k a i k k e e n siihen, j o k a oh i h m i s l u o n nolle Järjetöntä. Heidän tehtäväksi o n a n n e t t u elämän alentaminen, että se helpottaisi ihmisen hävittämistä m a a n päältä. Porvaristo on k a i k e l la m a h d i l l a a n tukenut näitä hävityksen edeltäkävljöitä. Muutamien viimeist e n vuosien aikana olemme nähneet k u i n k a nämä k e i k a r i t tarttuneet k i i n n i K a f k a a n , R i l k e e n j a k a i k k i i n sell a i s i i n labyrlnetteihin, Josta ei ole ulospääsyä, k a i k k e e n matafysiikkaan, j o t k a jatkuvasti putoilevat k u i n t y h j ä t laatikot h i s t o r i a n v e t u r i s t a ; me piemme nähneet k u h i k a heistä tulee a m e r i k k a l a i s e n b r a h m i l a l s u u d en " h e n g e n " puolustajia, s e n l a m m i k on ammattisekottajia, jossa he itse ovat rypeneet. Meidän latinalaisessa Amerikassa nämä kääpiöt punastuvat k u n mainitsee Gorkista, R o m a i n R o l l a n - d i s t a , Barbussesta, Ehrenburglsta, .Dreiserista. Ne tahtovat meidät u s komaan surrealismiin, joka o n k u o l l u t j a h a u d a t t u ; j o t k a ovat v a i n saattaneet Taunolta mistä on noussut, ikäänkuin ihmisen järjen j a l u o t t a - huimaavana muistomerkki- — erikoi«estl m a a l a i s t a i d e j a - k i r j a U i - suus — o n ennetjkaiken k i i n t y n y t k a n samme eliimjg&i j a -olosuhteisiin — on s a a v u t t a ^ t E i v o i t t o j a tuBcitsessaan histortalllslä totuuksia. K i r j a l i l s u us — erittäinkin novellit — o n myöädn lähettynyt kansaa, m u t t a e i ole v o i nut i r t a a n t u a .'pessimistisestä realismista, äärimmäisen köyhyytemme i l mauksesta. Me olemme onnistuneet rakentamaan kirjallisuuden kärsimysten ympärille, s u u r i määrä kertomuksia, j o i d e n päämääränä o n osoitt a a ihmisille, mikä ylipääsemätön muuri o n h y v i n v o i n n i n tiellä. O n hyvä, ettö;tä£sä k e h i t y k s e n k a t k e r a n taistelun ajankohdossa muutamat sielut, j o t k a ovat kohonneet meidät kärsiväfitä maaperästä, ovat osoittaneet kaikessa selv3?ydessä m i kä yö o n langermut meidän A m e r i k an y l i . M u t t a n y t me a l e m m e toisessa ajanjaksossa. Me olemme n y t a j a n kohdassa, .jolloin miljoonat ihmiset ovat vapauttaneet itsensä feodaalisest a orjuudesta, j o l l o i n miljoonat i h m i set murtavat Imperialistiset kahleet. Me elämme i h m i s k u n n a n erikoisessa hetkessä; aikana, j o l l o i n ihmisten tmeltnat toteutuvat koska ihmisten t a i s t e lu p a k o i l t a v a t imelmat h a i h t u maan j a elämästä tulemaan todelli- Euuden. K a i k k i täinä k e h o i t t a a meidän l u o v i en työläisten t o i m i n t a a n . E n ole k r l t U k k o enkä esseiden kirjoittaja. O l e n yksinkertaisesti r u n o i l i j a , jonka o n vaikiea käyttää muuta kuin l a u lunsa kieltä. Toismaan minusta t i m - tuu, «ttä m i n u n täytyy puhua koska toiset ovat v a i t i . J a minä j a t k a n p u . h u m i s t a sillä aikaa k u n p e l k u r e i l ta j a sellaisilta^ j o i l t a p u u t t u u tietoisuus Bulkeutuu huulet, v a i k k a pitäisi suor i t t a a osaltaan tehtävänsä. Tämä velvollisuus o n *e, että osoittaa missä määrin v i h o l l i s e n tiUioavat aallot, j o n k a tarkoituksena o n sota, ulottuu meidän kulttuurimme vamiolle. Me odotamme toisenlaista työtä meidän maancsaltamme. Meidän t u lee antaa A m e r i k a n maille voimaa, Iloa Ja n u o r u u t t a , j o t k a siltä p u u t t u vat. Meidän tulee osoittaa tietä ja marssia edellät kansamme edessä. M e i dän tulee puhdistaa tietä kunnes se kiiltää, j o t t a huomenna toiset kansat voisivat seurata meitä. Sontb PorcspiiK. — Kerhon myyjäiset ^Jestetiän «öttne Jaa- Ink. 10 päiväksi SstaMilaiselle haa-m i e ^ 7 ^ Taryau on käsHöUä ia. leivoksia ym. Maistakaa tolia ostoksille. , Ensi tiistai-iltana toivomnie miestenkin taas saapuvan joukkoomme. Meillä on seiin^>ele^ ja hyviä kahvia UrjoUa ibnaisek^ Tervetuloa! — B . Knmmn. ovat a Samias» pidetään seuraava kerhoitta Kitusen Icodissa Uudessa Kiinassa suunnitellaan kieliuudistusta P r a h a . — Telepressin tietojen m u k a a n p i d e t t i i n Pekingissä lokakuulla y l i sadan kielimiehen kokous, jossa päätettiin perustaa Y l e i s k i i n a l a i n en k i e l en uudistamlsj-hdistys. Kokouksen puheenjohtaja on sanonut, että v a i k k a tilanne kielen uudistamiseen el ole vielä kypsä, on sitä varten k u i t e n k i n tehtävä ennakko\'almlsteluja. Yhdistyksen tärkeimpänä tehtävänä tulee olemaan sellaisen järjestelmän löytäminen, jonka a v u l l a k i e l i voitais i i n " l a t i n a l i s o i d a " . Tärkeitä kysymyksiä ovat myöskin k i r j a i m i s t o n y k sinkertaistaminen ja lukemattomien murteiden keskikielen löytäminen. m i a t u n n i n väliajalla rakentivat u u delleen rauhanpatsaan perustuksia; olen omin .silmin nähnyt 25,000 moskovalaista nuorta vapaaehtoisesti r a kentavan muutamassa viikossa suunnattomia rakermuksia Stalmgradissa. Olen kuullut noissa maissa, kuten suunnattoman mehiläispesän huminan, uuden maailman nuorison p u h taan, kollektiivisen, rajattoman riemun. J a k u n minä sfnä päivänä katselin noita sivuja, j o i h i n olen sUällyttänyt n i i n paljoii ponnistuksia j a huolta, näin äkkiä etteivät ne enää palvele tarkoitusta, että ne ovat vanhentuneet, että n i i h i n sisältyi kuolevan aikakauden katkeruuden jälkiä. Minä hylkäsin ne. E n h a l u a vanhor jeh valituksien tuoda pelkoa uuteen elämään. E n h a l u a sen systeemin varjon, joka j o h t i minut ehdottomaan murheeseen saattaa tämän uuden l u pauksen samanlaiseen kauheaan epä-toivcon, j o l l a viholliseni pimentlvät minun nuoruutem. E n s a l l i yhtään noista runoistani julkaistavaksi. Me nykyajan runoilijat olemme kantaneet kahta r i s t i r i i t a i s t a voimaa, jotka synnyttävät elämää. Nyt o n t u l l u t a i k a v a l i t a mitä teemme. M e i - (län vallittavanamme on vastuu olemassaolostamme. Koko kuoleva systeemi haisee kamalalle k u l t t u u r i n v a i_ nioUa j a monet meistä ovat hyvässä uskossa auttaneet pilaamaan tuota kommunistipuolueen a k t i i v i s t a r u n o i . I l j aa — L o u i s Aragon j a P a u l E l u a r d. Ketkä ovat tämän Amerikkaan tunkeutuneen t a h a l l i s e n juopumlsen. Järjen halvaantumisen liittolaisia? Ketkä ovat sen aikakauden, j o k a t i e tää miten ajatella, itsemurhan apul a i s i a ? Onko se v a i n Readers Digest? J o h t u u k o SS Steinbeckin ja H e m - mingwayn vaiteliaisuudesta? Minkä v e r r a n kuolleen veri juoksee meidän omissa suonissamme? M u u t a m i e n viimeisten vuosien a i kana, latinalaisessa Amerikassa on h a v a i t t u erittäin tärkeä ilmiö. T a i de Elokuva Tarmolasta on luvattu esittää torontolaisille Toronto. — Vapauden p a i k a l l i n en asiamies J . N i s s i n e n o n ilmoittanut, että hän o n nähnyt sen Tarmolasta otetun elokuvan, jonka 519 Dundas St. länsipäässä sijaitsevan Nelson G a - ragen omistaja esitti läheisille ystäv i l l e en kodissaan tk. 20 pnä. M r . N i s s i n e n oli k o v i n ihastunut f i l m i in j a vielä enemmän sen johdosta, että mr. Nelson lupasi t u l l a esittämään tämän k t i v a n D p n - h a a l i l l e. " S e o'.i h a r v i n a i n e n näky k u n s a in nähdä T a r m o l a n ilmielävänä j a siellä uurastaneet kulttuurltyöntelijät, u r - . heiluväen ,ja. yleisön i h a n a n luonnon keskellä", sanoi m r . N i s s i n e n . Vielä ei ole tiedossa m i l l o i n tämä T a r m c l a - f i l m i esitetään T o r o n t o n suomalaiselle kansalle. — J . , Lääkäreitä palkitaan Moskova. — K a i k k i venäläiset lää-k a r i t , j o t k a moitteettomasti ovat p a l velleet 30 v u o t t a , saavat L e n i n i i i r t a - t a m e r k i n — Neuvostoliiton korkeimm a n k u n n i a m e r k i n . 25 j a 20 v i i o t ta palvelleet lääkärit saavat erityisiä kuniiiamerkkejU. S a m i a , O n t . — Tämän p a i k k a k u n n a n suomaUdstsn k e r h o i l t a p i d e t t i in tk. 19 ppä H . Seppälän kodissa. O h j e l m a a n sisältyi entiseen tapaan seu-rapeliä, k a h v i n j u o n t i a j a kastamista j a t a l on isäntä a l u s t i keskustelun. Hän a n t o i k i n a i h e i t a k a i k i l l e keskusteluun csallistimaista varten. U t a k u l u i h u - paisasti j a j o k a i n e n Öhti hymyssä s u i n yöpuulle.. A i n o a s t a a n rahastonhoitajamme aina hymyilevät kasvot o l i v a t totiset. sUlä hän väitti j o u t u neensa " h o o l i i h " . k o s k a o n o l l u t menoj a t a v a l l i s t a n l n s a a m m l n . Osasto n i mittäin päätti p a n n a $5 j o u l u t e r v e h dyksen Vapauden joulunumeroon Ja l a h j o i t t a a $3 Vapauden Perheen nuorempien joululahjarahastoon. Vili Lampiselle päätettiin lähettää k u k k ia s a i r a a l a a n , toivoen samalla hänen p i k a i s t a toipumistaan. I d a Mörölle p i d e t t i i n täällä tk. 12 pnä läksiäiset. Hän saapui tänne Suomesta noin -vuosi s i t t e n j a lähti takaism. Hänellä lienee oUut ikävä täällä koska hänellä o n o m a k o t i Suomessa. Se lienee ollut syynä hänen lähtöönsä. Toivomme k a i k i n Idalle myötätuultar m a t k a l l a j a - h y v s a v o i n t i a j a menestystä siellä syntymämaassa. Ehkäpä j o k u täkäläisistä pistäytyy vielä hänen mökillään I d a a tervehtimässä. Seuraava k e r h o i l t a pidetään jouluk. 10 pnä K i t u s e l l a . S i l l o i n pidetään ehkä tämän vuoden v i i m e i n e n kokous, j o t en k a i k k i e n pitäisi mtiistaa s i l l o in saapua kokoukseen. Siinäpä ne a s i a t s i t t e n o v a t k m . P a i k a l l i s i s t a lehdistä olette huomanneet, että maailman mukana m e k i n mennään — t a j i e l l a a n k i n oikein s a k i l la k i m kerran a l k u u n päästään. T a l v i k i n t u l i meille odottamattomasti. O l i n i i n kaunis j a lämmin syksy, että talvea « i osannut odottaakaan. Nyt se k u i t e n k i n o n meilläkin. — A l v a. DEVALVOlxxi K a u p p i a s : "Tavarat kaUistuneet." O s t a j a : "Ihme etteivät jo cfc tuneet." ^ .* • . MUKIIN MENEVÄ — Te mahdoUisesu luulette, c l e n täydeliinen idiootu? V Te t o s k t a olette t a m u k i i n menevä. • täydeiiin^, LUOTETT.\7ISTA LÄHTEISn - K u n tulet kotiisi, n i i n pitäö» mm kertoa vaimoUesi fcaikfa olet oUut j a m i ta tehnyt' e t t a h a n s aa l u o t e t t a v a m m a t ^^ naapureilta. VOITTAJA — O l e n kuullut, että tvttäresi n a i m i s i h i taistelevan nuoren kanssa? — Hän tosin taisteli, mutta ä tanut. R U U V I T LöYHXYNEET Aviomies: " K u i n k a se on mahdoattlä"; t a rakkaam. että n i i n ihana, ka© mio^c önkeli k u i n sinä menit naimisiin an pai ;«täa i siar ihon laisen yksinkertaisen, tylsän jsää» oi=:naa kanssa k u i n minä olen?" V a i m o : " J u m a l a tietää. Kyllä n u l l a varmaankin on .muvit löy^ neet j o s s a i n . " * Voini; äUoiila: ;o:ffi:a, ilistaa 1 ten va; ;3asar.e. ;e kai/.?. fri.n vai maailms ;-apaude jelijan i Mutia samaan voima: :en tai aikaan voimat t kivat ha Donway follies of 1949 Oon-liaalilia jouluk. 4 p:nä Toronto. _ D o n - h a a l i l l a vierailleet ovat v a r m a a n k i n havainneet Club Donwayn ilmoituksen h a a l i n s3inällä (Donway F o l l i e s of 1949) j a sen k a u n i i n tumman n^itoEen, j o k a ei ole l a i n k a a n suomalaisen näköinen. N i i n , s e . hän o n v a r s i n helppo selittää... Sillä joukko nuorta intiaaniväkeä pystyttää leirinsä h a a l i n näyttämölle j a esittävät C a n a d a n alkuasukkaiden värikästä elämää, tansseineen j a l a u luineen. Harvinaista, eikö se sitä t o d e l l a o l e k i n ? Suomalaiset nuoret esittävät s e n k a i k e n . H e esittävät paljon m u u t a k i n ohjelmaa j a hauskan näytelmän. M i l l o i n k a l k k i tämä tapahtuu? S u n - m m t a i n a Jouluk. 4 pnä. M u i s t a k a a h an saapua s i l l o i n . D o n - h a a l i l l e . Siellä'Y)n p a l j o n harvinaista j a klinncstavaa katsomista j a kuulemista. — A . H . — V. 1541 t e k i C a r t i e r kolmannen r e t k e n Canadaan. Kemin verilöylyn on jatkunut 5 kertaa KemL — K e m i n verilöylyn oikeuj i l v e i l y n viides käsittely päättyi täI2 lokak. 20 pnä, jatkuakseen edelle seuraavana maanantaina. Kim vii des käsittely lykättiin oli silloin Tie! 21 kuulustelupöytäkirjaa lukematta Syytetyistä o n 27 vangittuna ja hei dät lähetettiin vankivaunussa oikea denkäynnln päätyttyä Oulun läänin vankilaan, Heidän lisäkseen on syytettyä, jotka ovat vapaalla jala Ja velvolliset saapumaan olkeudi seuraavaan istuntoon. Täkäläisen kokoomuslehden tieto Jen m u k a a n c n Lautiosaaren tapaus t e n johdosta kuulusteltu tähän moi nessä k a i k k i a a n n o i n 550 henkilöä Kemiyhtlön konttoriin Karihaaiasss tapahtuneen tunkeutumisen johdosti n o i n 110 henkilöä. K u n kansanedustaja Eino Tain: puhui eduskimnassa Lautiosaaren ve rilöylyn yhteydessä olevista asioisU sanoi hän s en olevan kiistatonta, tä " p o l i i s i o n selvästi perustuslain yleisen l a i n vastaisesti ryhtynyt rah j o i t t a m a a n mlelenosoituskulku«ta H a l l i t u s m u o t o h a n takaa jokaLsell kansalaiselle henkilökohtaisen vapau den, oikeuden kulkea paikasta toiseei sekä kokoontua siihen edeltäpäin is neltäkään lupaa hankkimatta". E d u s t a j a Tamio sanoi lisäksi, ett< "eräät tosiasiat osoittavat, että viran omaisten alkuperäinen suunnitelma kulkueen lyömiseksi olisi toteutettun ollut p a l j o n tuhoisampi kuin mitä t pahtui. Alkuperäinen poliisin kes kittäminen Kemijoen länsipuolen K e m i n p i i r i n nimismiehen määrääm. n e n pollisikomennuskunnan päälL koksi, v e t u r i n edeltäpäin varaamine K e m i j o e n y l i johtavalla patcfaken nxissillalle j a eräät muut esimerk! osoittavat alkuperäisen suunnitelman t a r k o i t i t o e n a olleen hyökätä lakko l a i s t en k u l k u e t t a vastaan silloilla." — Moskovan luonnontutkijain y distys o n j u l k a i s s u t kirjan, jonka ni ml o n "Lääkekasvit Neuvostoliitossa Siinä k u v a i l l a a n 300 eri kasvia, jolta käytetään lääkeUeteellisiln tarkoituk s i l n . PÄIVÄN PAklNA Vaaleista ja demokiltiasta M e i l l e o n v a k u u t e t t u vakuuttamas. t a päästyä, että v am A t l a n tm p a k t ln v a l l o i s s a vallitsee demokratia. Samassa hengenvedossa v i i t a t a a n i t ä ä n pä j a suurieleisesti sekä suuriäänisesti s e - Utetään, että Neuvostoliitossa, U u dessa K i i n a s s a j a kansandemokratian kä tällainen k i l p a i lu olisi suinkaan outoa ja uutta kapitalismille, sillä nuoruusvuosinaan, jolloin kapitalismi oli edistyksellinen voima historiassa, se kilpaili hyvällä menestyksellä (kahdeksannellatoista ja yhdeksannellätoista vuosisadalla) feodalismia vastaan, joka alakjm-teen joutuneena turvautui väkivaltaisiin keinoihin etuoikeutetun asemansa säilyttiimiseksi. Ja mistä sitten pitäisi kilpailla? Yksinkertaisesti siitä, että kiunpikin yhteiskimtamuoto keskittää huomionsa rauhan töihin osoittaakseen, kumpi voi antaa kansalaisilleen paremmat asunnot, enemmän ja parempia käyttötavaroita, paremman koulukasvatuksen nuorisolle j a turvallisemman elämän ehtoon vanhuksille, sanalla sanoen, kumpi yhteiskuntamuoto antaa^'ihmiskunnalle enemmän iloa ja onnea. Tuomarina olkoon kaikkien maiden kansakunnat j a niillä olkoon täysi vapaus iise päättää, minkälaisen yhteiskunnan he itselleen haluavat. Meistä tuntuu tällainen rauhanomainen k i l p a i l u ihmiskunnan hyvinvoinnin edistämiseksi hy\*in järkevältä ajatukselta. maissa vallitsee d i k t a t u u r i J a k a i k k i dem<^craattiset oikeudet on riistetty k a n s a l t a . Tällainen v e r t a i lu horjuu pafaanpuolelsesti jos t a r k a s t e l l a a n t o - • s i a s l o i t a . Y l e i s e s t i käsitetään demokratia k a n s a n v a l l a k s i j a sen, sanoisimmeko r u u m i i l l i s e n a ilmauksena on p a r l a m e n t t i . Tästä johtuen parlamentin v a a l i en t o i m l t t a m m e n siten, että k a n sa t o d e l l a k i n saa i l m a i s t a m i e l i p i t e e n, sä v a a l i e n k a u t t a c n d e m o k r a t i a n yksi k u l m a k i v i . Jos t a r k a s t e l l a a n toteutetaanko tätä käytätmössä A t l a n Un sopimuksen maissa,, n i i n tulemme näkemään, että demckratia todellisuudessa o n h y v i n kyseenalainen. P o r t u g a l i a on A t l a n t i n sopimuksen maa j a siellä t o i m i t e t t i i n vaalit tk. a l k u p u o l e l l a . Lukijamme ehkä m u i s tavat, että pääministeri Antonio de O l i v e i r a S a l a z a r on siellä o l l u t Jo p i t kästi toistakymmentä vuotta päämi-nlstj^ rtnä, Portugalissa o n myöskin presidentti, ikäänkuin koristuksena. Kristillisyydellään ylpeilevä päämin i s t e r i Salazar o n a i n a vakuuttanut, että H i t l e r i n m a a l l i n e n k o r p o r a t i i v i nen valtio on ihmlsjätjen korkein saavutus. Tätä kaiketi toteutettiin viimeisissä vaaleissa. L o k a k u u n 14 päivänä lähetti Associated Press Lissabonista tiedon vaal i e n tuloksista. Tässä uutisessa s a notaan seuraavaa: "Pääministeri Ailtonio de O l i v e i r a S a l a z a r i h kaimattajat voittivat selvästi e i l e n P o r t u g a l i a h parlamentin vaaleissa. " T u l o k s i s t a e i etukäteen voinut olla epäilystä. Tulokset osoittavat, että K a n s a l l i n e n Unio. joka kannattaa S a l a z a r i a - j a presidentti Carmoraa, v o i t t i k a i k k i 12D p a i k k a a . . . " V a i n Poralergen Ja C a s t e l B r a n c on vaalipiireisLsä o l i v a s t a e h d o k k a a t . . . ' S a l a z a r i n 120 ehdokasta vastaan o l i s i i s v a m k a k s i ehdokasta. Jos j o ku lutilee, että S a l a z a r i n d i k t a t u m l on saanut P o r t u g a l i n kansan n i i n y k s i mieliseksi, n i i n hän erehtyy. Vaalien edellä saapui Wtisia, j o t k a osoittivat, että. S a l a z a r i n fasisteja lähetett i i n e r i p u o l i l l e maata järjestämään vaaleja kooepistoollen kanssa. Joka tmka-Lsi puhu^caan vastaefadoklcaista. niin pIstooU leuan alle. Uutisessa niai-nltut k a k s i ehdokasta, n e k i n ilmeisesti Salazarin asettamia, katsottiin sopivaksi asettaa siksi, että v a a l i t muistuttaisivat edes h i t u s e n demokraattis i l t a vaaleilta. Sivuttakaamme Kreikan vaalit, j o t k a toimitettiin myöskin julman t e r r o r i n alaisena. Tarkastelkaamme m i t e n demokratia t o i m i i tällä p u o l e l la rapakon. K u n eräät amerikkalaiset haastattelijat olivat keskustelleet U n k a r i n n y k y i s e n päämimsterm R a k o s in kanssa demokratian toteuttamisesta, n i i n v i i m e k s i m a i n i t t u o l i sanonut, että m i k s i sen 40 m i l j o o n a s t a teollisuus-työläisestä ei ole a i n o a t a k a a n senaatissa, k u n taas U i m a r i s s a työläisiä on enemmistö parlamentissa. ' Puhuessamme demokratian loteut tamisesta tulee' mieleen a i v a n tuore tapaus omassa maassamme. Lehtemme viime t i i s t a i n numerossa o n j u l k a i s t u A l v i n J o h n s o n i n kuva. J o h n s o n i l t a , j o k a on työläisten ehdokas k u n n a l l i s v a a l e i s s a Port Williamlssa, o n t u k i t t u s u u kieltämällä häneltä t i laisuus esittää vaaliohjelmaansa p a i - k f ^ i i s en radioaseman kautta j a p a i k a l l i s e t päivälehdet o v a t myös kieltäytyneet julkaisemasta hänen v a a l i - i l - moltuksiaan. Tämä o n t i e t y s t i täysin " l a i l l i s t a " , mutta se e i s u l i n a a n tee sitä demcricraattiseksi. Rikkaiden edustajat saavat r a d i o n j a sanomalehdistön kautta syytää t u l t a j a t u likiveä J o h n s o n i n pääUe-ja työväen-e d u s t a j a l t a on t u k i t t u suu. A l v i n J o h n s o n i n j u t t u e l ole a i n u t , l a a t u i n e n eikä u u s i . Samanlaista s u n - k a p u l a p o l i t l l k k a a o n h a r j o i t e t t u l a a j a s t i vähäväkisten ehdcrftkalta vastaan vaaleissa. j o s tarkastamme C a n a d a n a l a h u o - f neen edustajien ammatteja, niin tu-lemme näkemään kuinka työväki syrjäytetty maamme lainiaadinnasta, P a r l a m e n t i n 262 edustajasta on prosenttia lakimiehiä. Lääkäreitä, t e h t a i l i j o i t a j a asiamiehiä kutakin prosenttia. Nämä jo yksistään muodostavat n o i n puolet edustajista. Slt t e n seuraavat papit, insinöörit, iaup. pamatkustajat, puutavarakauppiaat j a urakoitsijat, j o i t a kutakin on koto j a muiden elinkeinojen harjoitta, sitäkin vähemmän. Missä on työtä' tekevien edustajat? Ne pitää melkein neulan kanssa etsiä, ennenkuin hei' dät löytää C a n a d a n pariamentistä. Työtätekevän väestön poliittinen ta. kapajuisuiis ei ole minkään suuri sjj tähän epäkohtaan k u i n se, että tääM o n p a l j o n työläisiä vailla äänioikeutu j a k a i k k i vaalitaistelun vöimakkaun-mat aseet, radio, sanomalehdistö, b>- koontumispaikat ym. ovat konsern t i l v l e n j a liberaaUen ulottuvilla, män lisäksi j a k u v a l l a työväen vaim»- miseUa on myöskhi suuri vaikQtss v a a l i e n t u l o k s i i n. E n n e n k u h i xoystäillään AtlanM p a k t i n maiden demokratialla piisi palj o n parantamisen -varaa omassapa' lossa. K a i k e s t a tästä huolimatta ei syytä toimettomuuteen. Nyt lilluvat kuhnallisvaaUt j a työväestöllä oa p a l j o n ehdokkaita eri puolilla CHä^ daa: Meidän o n käytävä tarmdd»»^ tt käsiksi v a a l i t a i s t e l u u n j a t e b »» voitavamnje työväen ehdokkaiden v» Utsemlsefcsi valtuustoihin. Vaalin»- t o l l l a k u n n a l l i s v a a l e i s s a e i tietysäi^ k a i s t a työväen vapaustaistelua, tas^ Oman näitä pieniä voittoja el topoB»- ta volttoe saada. — Voti. -•.£.=.: a; äa ••' . yi?: s on i '2 r.y ::a o aseet, ss ?junnitt äiristäm kavat is seilaisi jr ovat 'oi tätekevä puole.sta NäidPi osui y:<! Eeenkin tamme jan K. malalsei viön vai tuu kov-inin ko i5kuja.c tiheään, tule, .sill ei ole ci edes '•edistys: tuiassa. Me o niinkuin telemme niiden joiden t voittoon 5i on k( sitä pii» m m. m m m m. mm .
Object Description
Rating | |
Title | Vapaus, November 26, 1949 |
Language | fi |
Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
Publisher | Vapaus Publishing Co |
Date | 1949-11-26 |
Type | text |
Format | application/pdf |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
Identifier | Vapaus491126 |
Description
Title | 1949-11-26-02 |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
OCR text | Bivu 2 Laiiantaina, marrask. 26 p.—Saturday, Nov. 26 «MMlond c t e i O M O tf «be Foit aDHe» OmMBflDtk Ottava. Pnb-mHa,^ tbab»wttiay: T u e a d a f s , TjMiMdMi and aatmdq» l y T»p§m Tdnbooea: TlMtntai OCOe* 4-«Mi. SttäÄal dttlea 4'4M. Mtiaari KfinkiL Xdttar.W.ttbn(L lUttor adänai Boa « . SDdfaurr. Ootatfa AAfttiMSnft latca upou appUMtloB» laraniflatton trae of dMma. CtenadaM: 1 vk. Ci» < tt. 9A S kk. 2JOO Thdmalldaa: 1 tk. 740 « kk. tJD eaooMMa: i «k. T M 8 kk. 4 » Sudbutyn kunnallisvaalit Sucfturyn kaupungin kunnallisvaaleilla on oma traditionsa. V a a - Utaistdu sanan varsinaisessa mielessä on täällä tukahdutettu j a vain nmn yksi kolmesta valitsijasta käyttää äänioikeuttaan. Kaikki tämä ob jäännöstä niiltä ajoilta, jolloin kaupunpssamme kuului vain "isännän ääni" mikä vaati, että vaalit suoritetaan mahdoHisiroman "kivuttomasti" siten, että vain päivää tai paria ennen vaaleja mobili- ' soidaan ne varakkaammat p i i r i t , jotka (tosin omien todellisten etu- - j«Qsa vastaisesti) äänestävät vanhoillista suuntaa edustavia miehiä valtuustoon, koululautakuntaan j a Hydron johtoon. Vaikka työväenKikkeen toimesta on monta kertaa aikaisenmiin- ]gb yritetty vapauttaa kaupunkimme tästä tuhoisasta rutiinista, jon- Icä vuoksi ei juuri kukaan kiinnitä huomiota kunnallisasiain demok-jnaattiseen valvontaan, niin tähän asti ei siinä ole valitettavasti kyllä onnistuttu. Seuraus siitä on kerrassaan tuhoisa. Kuntamme kotien-oinistajien ja ptkkuliikemiesten verotaakka kasvaa jatkuvasti, asunto- Tftkienmiksissa käytettävän sähkön hinta hipoo taivaita, asuntopulan ratkaisemiseksi e i ole pantu tikkua ristiin — mutta sensijaan ehdotetaan, että kaupunkimme kurja liikennelaitos ikuisteMaisiin anta- ' maili monopolioikeus yksityisomistajille, vaikka kaupungin väestö on yleisäänestyksessä sanonut päättävän sanansa kunnallisen liikennelaitoksen järjestelmän puolesta. ~ Nyt viikon päästä, eli joulukuun 5 p;nä pidettävissä kunnallisvaaleissa on työväen ehdokkaana Ryan-vaalipiirissä kyvykäs j a ansioitunut unionisti, Bruce Magnuson, joka on antanut taisteluhaasteen ylläkuvatulle rutinismille j a vaatii väestön etujen mukaisia korjauksia j a uudistuksia kaupungissamme. 'Mr, Magnusonin ehdotus, että alle $31000 taksoitetiit kodit vapaufettaisiin asteettain verotuksesta on sellainen ajatus, että se huojentaisi pienten kotien omistajien verokuormaa. Hänen ehdotuksensa kouluverojen suhteen lieventäisi kakkien ^'eronmaksajfen kuormaa. Mr. Magnusonin kanta sähkön hinnan alentamiseksi j a puhelinmaksujen korottamista vastaan, sekä vianhustemmc hoitamiseksi ovat kaikki ehdottomasti tarpeellisia ja yälttämattömiä tehtäviä. Mutta yksistään transporttikysymyksen johdosta mr. Magnuson pitäisi v a i l l a ylivoimaisella äänten enemmistöllä valtuuston jäseneksi. iCuten tiedetään, kaksi vuotta sitten antoivat kunnan asukkaat v a l - tuiustplle valtuudet kunnallista liikennejärjestelmää varten. Mutta nyt aiotaan v i i t a ta kintaalla tähän edistykselliseen päätökseen j a antaa yksit5riselle yhtiölle monopoli 20 vuoden ajaksi, jotta voitaisiin Subtuttaa tilanne, 'missä sudburylaiset suorittavat korkeimmat bussimaksut ja saavat huonoimman palveluk.sen k u i n minkään muun Ontarion kaupungin asukkaat. Tämän vuoksi Bruce Magnuson vastustaa tätä ehdotusta j a kehoittaa äänestämään " N o " . '.Mr. Magnuson selittää aivan oikein, että luistinrataa varten aiotut varat — huomioonottaen ne epätyydyttävät finanssijärjestelyt mitä on luistinrata-suunnitelman toteuttamiseksi tehty — käytettäisiin kunnallisesti omistettavan liikennelaitoksen toimesta uusien linja-autojen j a muiden tarvikkeiden ostamiseen, että tännekin saataisiin kunnollinen l i i kennelaitos. Täten käytetyt varat tuottaisivat jatkuvasti voittoa, siis vähentäisivät pitkän päälle kaupungin menoja ja lopettaisi sen t i lanteen, missä kolmen neljän mailin matkalla joudutaan ostamaan ;'}taksi, jopa kolmekin eri.matkalippua. Käykäämme tosimielessä kunnallisvaaleihin ja tehkäämme oman v-osamme sen hyväksi, että mr. Bruce .Magnuson tulee valituksi. Rauhallinen kilpailu •Viimeksikulunciden kuukausien aikana on kansainväliseensä elämässä tullut h y v i n terävästi esiin kysymys siitä, pitääkö sosialistisen ' |a kapitalistisen maailmanosan ratkaista atomiaseilla kysymys siitä, 'kumpi yhteiskuntamuoto on •parempi", vai voivatko ne ryhtyä rau-m l l i s e e n kilpailuun keskeniiän Ja antaa ihmiskunan päättää saatujen tulosten perusteella ja omana aikanaan sen. kumpi järjestelmä sitä parhaiten palvelee. Merkillepantavaa myös on. että samalla kertaa kun Yhdysvalt a i n johtamissa i n ^ r i a l i s l i s i s s a piireissä puhutaan hyvin avoimesti kolmaiuien sodan välttämättömyydestä, atomiaseiden varastoimisen tarpeellisuudesta, kylmän sodan kuumentamisesta j a erinäisten sosialististen maiden hallitusten kukistiunisen väUtämätlömy>'destä, Neuvostoliitossa korostetaan entistä useammin sitä, että sosialistinen j a k ^ i t a l i s t i n e n maailma voivat olla pitkän aikaa rinnakkaisina järjestelminä j a rauhan oloissa tällä planeetalla. Ajatus sosialistisen ja kapitalistisen maailman välisestä rauhanomaisesta kilpailusta tuntuu saavan suurimman kannatuksen Neuvostoliitossa missä maan hallitus on sen ilmeisesti omaksunut itselleen. Mutta on i l o l la todettava, että tätä rauhanomaista kilpailua kannatetaan länsimaissakin kansanjoukkojen keskuudessa yhä lisääntyvässä määrässä. Neuvostoliiton virallinen lehti Izvestia viittasi viime keskiviikko-l u jtäkaisemassaan johtavassa artikkelissa uudelleen tähän kysy-njykscen ja korosti erikoisesti, että sosialistinen j a kapitalistinen maailmanosa voivat olla rinnakkaisina järjestelminä pitkän aikaa, kuten Lenin ja Stalin ovat selittäneet. Myös imuisletaan, että G. Malenkov esitti tämän kysvnnyksen hy\'in terävästi Lokakuun Suuren Vallankumouksen kunniaksi marraskuun 7 p:nä Moskovassa järjestetyssä juhlatilaisuudessa pitämässään puheessa. Hän alleviivasi sitä, että rauhanomainen k i l p a i lu sosialismin ja kapitalismin välillä on para-? keino maailman rauhan säilyttämiseksi. Malenkov selitti, kuten muistetaan, että nyt kun N e u vostoliitollakin on atomipommi, se haluaisi, että kaikki atomiaseet hävitettäisiin, ja eitä atomivoimaa ryhdyttäisiin käyttämään teollisuuden pah'duksessa ihmiskunnan edistyksen j a vaurastumisen h j ' - väksi. Toisinsanoen Malenkov selitti, että Neuvostoliitolla on atomipommi, mutta e i halua sitä käyttää, ja että Neuvostoliitto toivoo, että k a i k k i atomiaseet julistettaisiin laittomiksi. Tämä sellaisenaan on taisteluhaaste kaakille "länsimaille" j a e r i koisesti Yhdys\-alloille. L'skaltavatko länsimaiden kapitalistit ryhtyä tällaiseen rauhan oloissa järjestettävään kiipailfiun sosialismin ja kapitalismin välillä? Uskovatko kapitalistimaiden valtaluokat, mistä ne niin suuriäänisesti puhuvat, nimittäin siihen, että kapitalismi p y s t y y järjestelmänä kilpailemaan sosialismin kanssa, mikä yksistään Neuvostoliiton kohdalta menetti vastakäydyssä sodassa 15,000,000 ihmishenkeä sekä 10,000 tuhkaksi poketuia kauppalaa j a kylää? Uskovatko ns. länsivaltojen valtapiirit todella mitä ne puhuvat, että yhteiskunta ei tule toimeen ilman pörssikeinottelua, pankkiireita, teollisuu^ohattoja, suurliikemiehiä ja rahan lainaajia? Vai tunnustavatko ne järjestelmänsä huonommuuden sillä, että kieltävtyvät rauhanomaisesta kilpailusta ja lähte\'ät sodan tielle, mikä aiheuttaisi sanoinkuvaamattomia kärsimyksiä ihmiskunnalle kautta maailman. E i - Mitä muut sanovat "BIOLEBfPI PAHEMn" Minä e n oäaa sanoa kampi o n p a hempi, se iam m i n u l l a o n n y t k a i k k i e n muiden vikojen lisätMi oikein paha nuha, vaiiu> se k u n pitää luke?i C I O : n konventionin raportteja siitä, \ että P h i l i p M u r r a y j a k u m p . ovat n y : i päättäneet ryhtyä hajoittamaan u n i - | o i t a Ja r e i t t a a m a a n niitä. Jokata- > pauksessa C I O : n asla nostaa kuumetta enemmän k u i n nuha . . . — OI' B i l l , P a c i f i c Tribunessa. Pablo Neruda: Me elämme Myyjäiset So. Porcu-pinessa joulukuun 10 päivällä RAUHAN J A IIYVAX TAHDO.V ENKELI Seonl, Korea. — K o r e a n tasavallan presidentti Syngman Rhee uskoo, että hänen hallituksensa voisi vallata P o h . j o i s - K o r e a n j a yhdistää tämän ma a i . Mutta, hän sanoo, Y K j a Y h d y s v a l lat ovat varoittaneet häntä siitä, sillä hän voisi n i i n menetellen aloittaa k o l - maimen maailmansodan. Pohjoisen alueen Ihmiset pyysivät minun antamaan heille radlotiedon missä pyydetään, että lojaaliset 3co-realaiset pohjoiRCSsa kukistaisivat kommunistisen hallituksen", lausui Rhee haastateltaessa. "Sen jälkeen meidän odotetaan liittyvän h e i h i n. "Minä olen varma, että me voisimme vallata Pyongyangln, pohjoisen pääkaupungin kolmessa päivässä. K o ko K o r e a n raja M a n t s h u r i a n kanssa olisi helpommin puolustettavissa kuin 38 leveysastetta, " M e tarvitsemme aseita. Kukaan ei v o i kieltää sitä etteikö meidän t a r vitse puolustaa itseämme", sanoi hän. - B U P . • » • , FAGERHOLMIN "RIKSI" U u t i s t l e t o j en mukaan Suomessa p u u h a i l l a a n u u t t a rahaykfikköä, jolle a n n e t t a i s i in uusi n i m i — " r i k s i " . E n t i n e n markka jälsi " r l k s l n " sadanneksi osaksi, e l i vastaamaan entistä penniä . . . P u u h a Johtui siitä, että entinen kunnioitettu m a r k k a on vuosien varrella j a erityisesti nykyisen "työväenhallituksen" aikana nakerr e t tu ostovoimaltaan n i i n surkean m i tättömäksi, että niitä pitää o l l a k a n tamus ennenkuin niillä j u u r i mitään voi ostaa . . . "Meidän (Amerikan suomalaisten) puhelumme "rikseistä" johtuu englanninkielisestä sanasta " t r i c k s " (kepposia, vippakonsteja). K u n t a v a l l i sesti suomalaLseen tapaan jätämme pois T - k i r J a i m e n . n i i n sanasta tulee yksilömuodossa " r i k s i " j a monikkomuodossa "rik.sejä", eli sama kuin Suomen tuleva rahayksikkö . . . — Työmiehen " E s a " j o k a l a i n a a H e l s i n g in V a p a a n sanan "Sörkan A p o l l o l t a ", lopuksi: YLISTYSLAULUN UUDELLE " R I K S I L L E" Muistamme nuo lupaukset, k a i k k i k a u n i i t kotkotukset, j o t k a vuosi s i t t en k u u l t i i n. H a l l i t u k s e n nykyisen. Onnen l a u l u t hölmöt hurmas, v i i s a i l t a k i n järjen surmas, mutta totuus n y t j o nähdään nykyäjass' katkerassa. M a r k a , markka, markka — markka • k u t i s t u u , tarkka, tarkka, t a r k ka saa olla, tyhjää j a u h a a j o suu. Näin yhden vuoden k i m jakoi h a l l i t u s onneaan, lahol markka entinen kerrassaan. R i k s i , rik.si, riksi — r i k s i pielastaa, siinä uusi niksi l a laskut maksaa kansa taas*saa. Kein(}nsa olevat löytää hätää k u n eteensä toytää, niksin, n i k s i n , n i k s i n — riksin, se pelastaa. M u t t a kansaa h a r m i t t aa alituiset niksit. H a l l i t u s t a pelastaa voi el edes r i k s l t. Kansat suuttuu, kyllästyy — presidehtin v a a l i in h a l l i t u k s e n pysähtyy matka, keruu s a a l i i n. Searaavassa JtUkaisetmne maailma nkaulun chileläisen rnooilijan pablo Nemdan puheen, Jonk» hän p i t i viime kesänä ranbankonsres-irissa Mrti&ikossa. _ M i n u n maani, kuten tiedätte, on vähimmän tunnettu osa Amerikasta. Vuoret, meri j a leodallsml kätkee sen huolellLsesti. Tästä h u o l i m a t t a suuret v a l l a t k i i n nittävät huomionsa tähän pieneen ja loukattuun maahan. Tämän vuoden kesäkuussa kaksi suurta v a l t a a tervehtii k a h t a chileläistä. Yhdysvalt a in h a l l i t a s kutsui vieraakseen C h i len armeijan ylipäällikön. Minä en ole kenraali, olen vain r u n o i l i j a ; . k u i tenkin eräs toinen suuri kansa kutsui minut vieraakseen. Se oli Neuvostol i i t o n kansa j a melkein samoilla t u n n e i l l a k u n t u o C h i l e n k e n r a a l i matkusti saadakseen innostusta atomipommista, minä lensin juhlimaan vanhan r u n o i l i j a n %-uoslpälvää, v a i k u t tavan j a r a u h a l l i s e n r u n o i l i j a n , Alexander Pushkimn. Siltä c n kulunut j o n k im a i k a a k u n kenraali palasi kotimaahani. Minä en ole v o i n u t palata, sillä monien m u i den syiden lisäksi e n ole v a r m a siitä, etteikö n i i d e n kuullen joukossa, jotka kenraali toi, olisi yksi mericltty mmua varten. Tosiasiassa hänen p a luunsa jälkeen, j a ensimmäisen kerran moneen vuoteen, C h i l e n hallitus on kokeillut kuulien j a d y n a m i i t in kanssa — mahdollisesti sodan varalta. Noin 100 k u o l l u t t a j a 500 h a a voittunutta on verellään värjännyt minun maani kaupunkien k a t u j a . . . Me emme tiedä rajoittuuko aseteh-t a l l l j o i t t en tunkeutuminen meidän maahamme muutaman juoksupolka- '.lenraalln kautta? N i i n ei varmasti ole a s i a n l a i t a ja tuskin ko.skaan historia on antanut t i l a i s u u t t a n i i n selvästi nähdä sen. Tosia£ias.sa sota o n valmistella, suurten monopolien sota varmistaakseen valtansa y l i meidän l a t i n a l a i s e n Amerikan, jossa kan.";at taistelevat taloudellisesta riippumattomuudesta. Tämän suuren murhanäytelmän valmistamisessa yritetään salata suxmnatto-man kärsimykset. Tässä kuolevan systeemin kouristuksessa kultuurin luominen paljastaa vakavan kuoleman sairauden. , H a l u a n kertoa teille ensimmälEQn i c r r a n tärkeästä persoonallisesta päätöksestäni, j o t a e n o l i s i tuonut keskus, telun yhteyteen, e l l e i se t t m t i s i läheisesti sidotuksi näihin probleemeihin. Vähän a i k a a sitten, k u n o l i n maksanut Neuvostoliiton j a P u o l a n läpi, a l l e k i r j o i t in Budapestissa sopimuksen v a l i k o i t u j en runojen julkaisemisesta u n k a r i n kielellä. Sopimuksen allek i r j o i t t a m i s en jälkeen, toimittajien j a lileltnkääntäjien kokouksessa, minun täytyi lehti lehdeltä osoittaa mitkä t u l i s i liittää käännökseen. Olen nähnyt tuhansia nuoria poikia j a tyttöjä saapuvan U n k a r i i n k a i k i l t a m a a i l m an k u l m i l t a osallistuakseen I>emokraat-tisen Nuorison M a a i l m a n F e s t i v a l i i n; olen nähnyt V a r s o v a n r a u n i o i l l a nuor- muksen ten oppilaiden kasvoja, jotka anato- "ä- '^^i Ranskan suurta r u n o i l i j a a, ilmaa, j o k a el k t m l u v a i n meille, mutt a k a i k i l l e i h m i s i l l e — nykyään eläv i l l e j a tuleville. M i k s i me jätämme maan päälle h u k k u v a n i h m i s e n jäljet märkään l i e j u u n ? ^ K a i k e s t a tästä h u o l i m a t t a näyttää siltä, että monet meidän aikamme luovat työntekijät eivät käsittäneat sitä, että se, j o k a näjrtti heistä hengen k a i k k e i n syvimmältä ilmaisulta, o l i usein heidän k a l k k e i n p a h i m p i e n v i - J boUistensa syöttämää myrkkyä. K u o l e v a k a p i t a l i s m i täyttää luovan i h m i s e n p i k a r i n k a t k e r a l l a juomalla. Me k a i k k i olemme ottaneet tätä juomaa, johOh on sekotettu k a i k k i y h t e i s k u n n a l l i n e n myrkky. S u t u i n osa k i r j o i s t a , j o i t a sanotaan länsimalsek. s i k u l t t u u r i k s i , ovat kyllästettyjä järjestelmämme hautausvhrsillä. K u n Fedajev Wroclawas5a pioetys-sä puheessaan sanoi, että jos hyenat voisivat kh-joittaa kynällä t a i k k a ku-- joltuskoneella. n i i n ne k i r j o i t t a i s i v at s i t en k u i n n m o i l i j a T . S. iHliott t a i k k a n o v e l l i k i r j a m j a Satre, mutta m i n u l t a näyttää tämä eläinkurman häväistykseltä. E n usko. että eläimet, v a i k k a n e o l i s i v a t k i n varustettuja j ä r. jellä j a i m a i s u t a l d o l l a , olisivat tehneet r i v o n uskonnon hyljättävistä p a h e i s t a j a antautumisesta, k u t e n läns i m a i d e n k u l t t u u r i n valheelliset mest a r i t. M u t t a heidän tehtävän helposti ymmärtää. He ovat sum-en s u u n n i t e l l u n l u i i k a s a n apostoleita. he ovat hävityksen a k t i i v i s i a bakteereita. E n n e n k u i n moncpolistit pudottavat ato_ m i p o m m i n oikeudettoman taloudellisen järjestelmänsä puolustamiseksi näiden apostoleitten tehtäväksi on a n n e t t u saattaa i h m i n e n moraalisesti antautumaan. Kuolevan k a p i t a l i s m i n kaaoksessa, heidän täytyy löytää t i l a a vieläkm suuremmalle kärsimykselle, j o h t a a järjen väärään valoon, j o k a paistaa vain pahaan, r u t o o n ja k a i k k e e n siihen, j o k a oh i h m i s l u o n nolle Järjetöntä. Heidän tehtäväksi o n a n n e t t u elämän alentaminen, että se helpottaisi ihmisen hävittämistä m a a n päältä. Porvaristo on k a i k e l la m a h d i l l a a n tukenut näitä hävityksen edeltäkävljöitä. Muutamien viimeist e n vuosien aikana olemme nähneet k u i n k a nämä k e i k a r i t tarttuneet k i i n n i K a f k a a n , R i l k e e n j a k a i k k i i n sell a i s i i n labyrlnetteihin, Josta ei ole ulospääsyä, k a i k k e e n matafysiikkaan, j o t k a jatkuvasti putoilevat k u i n t y h j ä t laatikot h i s t o r i a n v e t u r i s t a ; me piemme nähneet k u h i k a heistä tulee a m e r i k k a l a i s e n b r a h m i l a l s u u d en " h e n g e n " puolustajia, s e n l a m m i k on ammattisekottajia, jossa he itse ovat rypeneet. Meidän latinalaisessa Amerikassa nämä kääpiöt punastuvat k u n mainitsee Gorkista, R o m a i n R o l l a n - d i s t a , Barbussesta, Ehrenburglsta, .Dreiserista. Ne tahtovat meidät u s komaan surrealismiin, joka o n k u o l l u t j a h a u d a t t u ; j o t k a ovat v a i n saattaneet Taunolta mistä on noussut, ikäänkuin ihmisen järjen j a l u o t t a - huimaavana muistomerkki- — erikoi«estl m a a l a i s t a i d e j a - k i r j a U i - suus — o n ennetjkaiken k i i n t y n y t k a n samme eliimjg&i j a -olosuhteisiin — on s a a v u t t a ^ t E i v o i t t o j a tuBcitsessaan histortalllslä totuuksia. K i r j a l i l s u us — erittäinkin novellit — o n myöädn lähettynyt kansaa, m u t t a e i ole v o i nut i r t a a n t u a .'pessimistisestä realismista, äärimmäisen köyhyytemme i l mauksesta. Me olemme onnistuneet rakentamaan kirjallisuuden kärsimysten ympärille, s u u r i määrä kertomuksia, j o i d e n päämääränä o n osoitt a a ihmisille, mikä ylipääsemätön muuri o n h y v i n v o i n n i n tiellä. O n hyvä, ettö;tä£sä k e h i t y k s e n k a t k e r a n taistelun ajankohdossa muutamat sielut, j o t k a ovat kohonneet meidät kärsiväfitä maaperästä, ovat osoittaneet kaikessa selv3?ydessä m i kä yö o n langermut meidän A m e r i k an y l i . M u t t a n y t me a l e m m e toisessa ajanjaksossa. Me olemme n y t a j a n kohdassa, .jolloin miljoonat ihmiset ovat vapauttaneet itsensä feodaalisest a orjuudesta, j o l l o i n miljoonat i h m i set murtavat Imperialistiset kahleet. Me elämme i h m i s k u n n a n erikoisessa hetkessä; aikana, j o l l o i n ihmisten tmeltnat toteutuvat koska ihmisten t a i s t e lu p a k o i l t a v a t imelmat h a i h t u maan j a elämästä tulemaan todelli- Euuden. K a i k k i täinä k e h o i t t a a meidän l u o v i en työläisten t o i m i n t a a n . E n ole k r l t U k k o enkä esseiden kirjoittaja. O l e n yksinkertaisesti r u n o i l i j a , jonka o n vaikiea käyttää muuta kuin l a u lunsa kieltä. Toismaan minusta t i m - tuu, «ttä m i n u n täytyy puhua koska toiset ovat v a i t i . J a minä j a t k a n p u . h u m i s t a sillä aikaa k u n p e l k u r e i l ta j a sellaisilta^ j o i l t a p u u t t u u tietoisuus Bulkeutuu huulet, v a i k k a pitäisi suor i t t a a osaltaan tehtävänsä. Tämä velvollisuus o n *e, että osoittaa missä määrin v i h o l l i s e n tiUioavat aallot, j o n k a tarkoituksena o n sota, ulottuu meidän kulttuurimme vamiolle. Me odotamme toisenlaista työtä meidän maancsaltamme. Meidän t u lee antaa A m e r i k a n maille voimaa, Iloa Ja n u o r u u t t a , j o t k a siltä p u u t t u vat. Meidän tulee osoittaa tietä ja marssia edellät kansamme edessä. M e i dän tulee puhdistaa tietä kunnes se kiiltää, j o t t a huomenna toiset kansat voisivat seurata meitä. Sontb PorcspiiK. — Kerhon myyjäiset ^Jestetiän «öttne Jaa- Ink. 10 päiväksi SstaMilaiselle haa-m i e ^ 7 ^ Taryau on käsHöUä ia. leivoksia ym. Maistakaa tolia ostoksille. , Ensi tiistai-iltana toivomnie miestenkin taas saapuvan joukkoomme. Meillä on seiin^>ele^ ja hyviä kahvia UrjoUa ibnaisek^ Tervetuloa! — B . Knmmn. ovat a Samias» pidetään seuraava kerhoitta Kitusen Icodissa Uudessa Kiinassa suunnitellaan kieliuudistusta P r a h a . — Telepressin tietojen m u k a a n p i d e t t i i n Pekingissä lokakuulla y l i sadan kielimiehen kokous, jossa päätettiin perustaa Y l e i s k i i n a l a i n en k i e l en uudistamlsj-hdistys. Kokouksen puheenjohtaja on sanonut, että v a i k k a tilanne kielen uudistamiseen el ole vielä kypsä, on sitä varten k u i t e n k i n tehtävä ennakko\'almlsteluja. Yhdistyksen tärkeimpänä tehtävänä tulee olemaan sellaisen järjestelmän löytäminen, jonka a v u l l a k i e l i voitais i i n " l a t i n a l i s o i d a " . Tärkeitä kysymyksiä ovat myöskin k i r j a i m i s t o n y k sinkertaistaminen ja lukemattomien murteiden keskikielen löytäminen. m i a t u n n i n väliajalla rakentivat u u delleen rauhanpatsaan perustuksia; olen omin .silmin nähnyt 25,000 moskovalaista nuorta vapaaehtoisesti r a kentavan muutamassa viikossa suunnattomia rakermuksia Stalmgradissa. Olen kuullut noissa maissa, kuten suunnattoman mehiläispesän huminan, uuden maailman nuorison p u h taan, kollektiivisen, rajattoman riemun. J a k u n minä sfnä päivänä katselin noita sivuja, j o i h i n olen sUällyttänyt n i i n paljoii ponnistuksia j a huolta, näin äkkiä etteivät ne enää palvele tarkoitusta, että ne ovat vanhentuneet, että n i i h i n sisältyi kuolevan aikakauden katkeruuden jälkiä. Minä hylkäsin ne. E n h a l u a vanhor jeh valituksien tuoda pelkoa uuteen elämään. E n h a l u a sen systeemin varjon, joka j o h t i minut ehdottomaan murheeseen saattaa tämän uuden l u pauksen samanlaiseen kauheaan epä-toivcon, j o l l a viholliseni pimentlvät minun nuoruutem. E n s a l l i yhtään noista runoistani julkaistavaksi. Me nykyajan runoilijat olemme kantaneet kahta r i s t i r i i t a i s t a voimaa, jotka synnyttävät elämää. Nyt o n t u l l u t a i k a v a l i t a mitä teemme. M e i - (län vallittavanamme on vastuu olemassaolostamme. Koko kuoleva systeemi haisee kamalalle k u l t t u u r i n v a i_ nioUa j a monet meistä ovat hyvässä uskossa auttaneet pilaamaan tuota kommunistipuolueen a k t i i v i s t a r u n o i . I l j aa — L o u i s Aragon j a P a u l E l u a r d. Ketkä ovat tämän Amerikkaan tunkeutuneen t a h a l l i s e n juopumlsen. Järjen halvaantumisen liittolaisia? Ketkä ovat sen aikakauden, j o k a t i e tää miten ajatella, itsemurhan apul a i s i a ? Onko se v a i n Readers Digest? J o h t u u k o SS Steinbeckin ja H e m - mingwayn vaiteliaisuudesta? Minkä v e r r a n kuolleen veri juoksee meidän omissa suonissamme? M u u t a m i e n viimeisten vuosien a i kana, latinalaisessa Amerikassa on h a v a i t t u erittäin tärkeä ilmiö. T a i de Elokuva Tarmolasta on luvattu esittää torontolaisille Toronto. — Vapauden p a i k a l l i n en asiamies J . N i s s i n e n o n ilmoittanut, että hän o n nähnyt sen Tarmolasta otetun elokuvan, jonka 519 Dundas St. länsipäässä sijaitsevan Nelson G a - ragen omistaja esitti läheisille ystäv i l l e en kodissaan tk. 20 pnä. M r . N i s s i n e n oli k o v i n ihastunut f i l m i in j a vielä enemmän sen johdosta, että mr. Nelson lupasi t u l l a esittämään tämän k t i v a n D p n - h a a l i l l e. " S e o'.i h a r v i n a i n e n näky k u n s a in nähdä T a r m o l a n ilmielävänä j a siellä uurastaneet kulttuurltyöntelijät, u r - . heiluväen ,ja. yleisön i h a n a n luonnon keskellä", sanoi m r . N i s s i n e n . Vielä ei ole tiedossa m i l l o i n tämä T a r m c l a - f i l m i esitetään T o r o n t o n suomalaiselle kansalle. — J . , Lääkäreitä palkitaan Moskova. — K a i k k i venäläiset lää-k a r i t , j o t k a moitteettomasti ovat p a l velleet 30 v u o t t a , saavat L e n i n i i i r t a - t a m e r k i n — Neuvostoliiton korkeimm a n k u n n i a m e r k i n . 25 j a 20 v i i o t ta palvelleet lääkärit saavat erityisiä kuniiiamerkkejU. S a m i a , O n t . — Tämän p a i k k a k u n n a n suomaUdstsn k e r h o i l t a p i d e t t i in tk. 19 ppä H . Seppälän kodissa. O h j e l m a a n sisältyi entiseen tapaan seu-rapeliä, k a h v i n j u o n t i a j a kastamista j a t a l on isäntä a l u s t i keskustelun. Hän a n t o i k i n a i h e i t a k a i k i l l e keskusteluun csallistimaista varten. U t a k u l u i h u - paisasti j a j o k a i n e n Öhti hymyssä s u i n yöpuulle.. A i n o a s t a a n rahastonhoitajamme aina hymyilevät kasvot o l i v a t totiset. sUlä hän väitti j o u t u neensa " h o o l i i h " . k o s k a o n o l l u t menoj a t a v a l l i s t a n l n s a a m m l n . Osasto n i mittäin päätti p a n n a $5 j o u l u t e r v e h dyksen Vapauden joulunumeroon Ja l a h j o i t t a a $3 Vapauden Perheen nuorempien joululahjarahastoon. Vili Lampiselle päätettiin lähettää k u k k ia s a i r a a l a a n , toivoen samalla hänen p i k a i s t a toipumistaan. I d a Mörölle p i d e t t i i n täällä tk. 12 pnä läksiäiset. Hän saapui tänne Suomesta noin -vuosi s i t t e n j a lähti takaism. Hänellä lienee oUut ikävä täällä koska hänellä o n o m a k o t i Suomessa. Se lienee ollut syynä hänen lähtöönsä. Toivomme k a i k i n Idalle myötätuultar m a t k a l l a j a - h y v s a v o i n t i a j a menestystä siellä syntymämaassa. Ehkäpä j o k u täkäläisistä pistäytyy vielä hänen mökillään I d a a tervehtimässä. Seuraava k e r h o i l t a pidetään jouluk. 10 pnä K i t u s e l l a . S i l l o i n pidetään ehkä tämän vuoden v i i m e i n e n kokous, j o t en k a i k k i e n pitäisi mtiistaa s i l l o in saapua kokoukseen. Siinäpä ne a s i a t s i t t e n o v a t k m . P a i k a l l i s i s t a lehdistä olette huomanneet, että maailman mukana m e k i n mennään — t a j i e l l a a n k i n oikein s a k i l la k i m kerran a l k u u n päästään. T a l v i k i n t u l i meille odottamattomasti. O l i n i i n kaunis j a lämmin syksy, että talvea « i osannut odottaakaan. Nyt se k u i t e n k i n o n meilläkin. — A l v a. DEVALVOlxxi K a u p p i a s : "Tavarat kaUistuneet." O s t a j a : "Ihme etteivät jo cfc tuneet." ^ .* • . MUKIIN MENEVÄ — Te mahdoUisesu luulette, c l e n täydeliinen idiootu? V Te t o s k t a olette t a m u k i i n menevä. • täydeiiin^, LUOTETT.\7ISTA LÄHTEISn - K u n tulet kotiisi, n i i n pitäö» mm kertoa vaimoUesi fcaikfa olet oUut j a m i ta tehnyt' e t t a h a n s aa l u o t e t t a v a m m a t ^^ naapureilta. VOITTAJA — O l e n kuullut, että tvttäresi n a i m i s i h i taistelevan nuoren kanssa? — Hän tosin taisteli, mutta ä tanut. R U U V I T LöYHXYNEET Aviomies: " K u i n k a se on mahdoattlä"; t a rakkaam. että n i i n ihana, ka© mio^c önkeli k u i n sinä menit naimisiin an pai ;«täa i siar ihon laisen yksinkertaisen, tylsän jsää» oi=:naa kanssa k u i n minä olen?" V a i m o : " J u m a l a tietää. Kyllä n u l l a varmaankin on .muvit löy^ neet j o s s a i n . " * Voini; äUoiila: ;o:ffi:a, ilistaa 1 ten va; ;3asar.e. ;e kai/.?. fri.n vai maailms ;-apaude jelijan i Mutia samaan voima: :en tai aikaan voimat t kivat ha Donway follies of 1949 Oon-liaalilia jouluk. 4 p:nä Toronto. _ D o n - h a a l i l l a vierailleet ovat v a r m a a n k i n havainneet Club Donwayn ilmoituksen h a a l i n s3inällä (Donway F o l l i e s of 1949) j a sen k a u n i i n tumman n^itoEen, j o k a ei ole l a i n k a a n suomalaisen näköinen. N i i n , s e . hän o n v a r s i n helppo selittää... Sillä joukko nuorta intiaaniväkeä pystyttää leirinsä h a a l i n näyttämölle j a esittävät C a n a d a n alkuasukkaiden värikästä elämää, tansseineen j a l a u luineen. Harvinaista, eikö se sitä t o d e l l a o l e k i n ? Suomalaiset nuoret esittävät s e n k a i k e n . H e esittävät paljon m u u t a k i n ohjelmaa j a hauskan näytelmän. M i l l o i n k a l k k i tämä tapahtuu? S u n - m m t a i n a Jouluk. 4 pnä. M u i s t a k a a h an saapua s i l l o i n . D o n - h a a l i l l e . Siellä'Y)n p a l j o n harvinaista j a klinncstavaa katsomista j a kuulemista. — A . H . — V. 1541 t e k i C a r t i e r kolmannen r e t k e n Canadaan. Kemin verilöylyn on jatkunut 5 kertaa KemL — K e m i n verilöylyn oikeuj i l v e i l y n viides käsittely päättyi täI2 lokak. 20 pnä, jatkuakseen edelle seuraavana maanantaina. Kim vii des käsittely lykättiin oli silloin Tie! 21 kuulustelupöytäkirjaa lukematta Syytetyistä o n 27 vangittuna ja hei dät lähetettiin vankivaunussa oikea denkäynnln päätyttyä Oulun läänin vankilaan, Heidän lisäkseen on syytettyä, jotka ovat vapaalla jala Ja velvolliset saapumaan olkeudi seuraavaan istuntoon. Täkäläisen kokoomuslehden tieto Jen m u k a a n c n Lautiosaaren tapaus t e n johdosta kuulusteltu tähän moi nessä k a i k k i a a n n o i n 550 henkilöä Kemiyhtlön konttoriin Karihaaiasss tapahtuneen tunkeutumisen johdosti n o i n 110 henkilöä. K u n kansanedustaja Eino Tain: puhui eduskimnassa Lautiosaaren ve rilöylyn yhteydessä olevista asioisU sanoi hän s en olevan kiistatonta, tä " p o l i i s i o n selvästi perustuslain yleisen l a i n vastaisesti ryhtynyt rah j o i t t a m a a n mlelenosoituskulku«ta H a l l i t u s m u o t o h a n takaa jokaLsell kansalaiselle henkilökohtaisen vapau den, oikeuden kulkea paikasta toiseei sekä kokoontua siihen edeltäpäin is neltäkään lupaa hankkimatta". E d u s t a j a Tamio sanoi lisäksi, ett< "eräät tosiasiat osoittavat, että viran omaisten alkuperäinen suunnitelma kulkueen lyömiseksi olisi toteutettun ollut p a l j o n tuhoisampi kuin mitä t pahtui. Alkuperäinen poliisin kes kittäminen Kemijoen länsipuolen K e m i n p i i r i n nimismiehen määrääm. n e n pollisikomennuskunnan päälL koksi, v e t u r i n edeltäpäin varaamine K e m i j o e n y l i johtavalla patcfaken nxissillalle j a eräät muut esimerk! osoittavat alkuperäisen suunnitelman t a r k o i t i t o e n a olleen hyökätä lakko l a i s t en k u l k u e t t a vastaan silloilla." — Moskovan luonnontutkijain y distys o n j u l k a i s s u t kirjan, jonka ni ml o n "Lääkekasvit Neuvostoliitossa Siinä k u v a i l l a a n 300 eri kasvia, jolta käytetään lääkeUeteellisiln tarkoituk s i l n . PÄIVÄN PAklNA Vaaleista ja demokiltiasta M e i l l e o n v a k u u t e t t u vakuuttamas. t a päästyä, että v am A t l a n tm p a k t ln v a l l o i s s a vallitsee demokratia. Samassa hengenvedossa v i i t a t a a n i t ä ä n pä j a suurieleisesti sekä suuriäänisesti s e - Utetään, että Neuvostoliitossa, U u dessa K i i n a s s a j a kansandemokratian kä tällainen k i l p a i lu olisi suinkaan outoa ja uutta kapitalismille, sillä nuoruusvuosinaan, jolloin kapitalismi oli edistyksellinen voima historiassa, se kilpaili hyvällä menestyksellä (kahdeksannellatoista ja yhdeksannellätoista vuosisadalla) feodalismia vastaan, joka alakjm-teen joutuneena turvautui väkivaltaisiin keinoihin etuoikeutetun asemansa säilyttiimiseksi. Ja mistä sitten pitäisi kilpailla? Yksinkertaisesti siitä, että kiunpikin yhteiskimtamuoto keskittää huomionsa rauhan töihin osoittaakseen, kumpi voi antaa kansalaisilleen paremmat asunnot, enemmän ja parempia käyttötavaroita, paremman koulukasvatuksen nuorisolle j a turvallisemman elämän ehtoon vanhuksille, sanalla sanoen, kumpi yhteiskuntamuoto antaa^'ihmiskunnalle enemmän iloa ja onnea. Tuomarina olkoon kaikkien maiden kansakunnat j a niillä olkoon täysi vapaus iise päättää, minkälaisen yhteiskunnan he itselleen haluavat. Meistä tuntuu tällainen rauhanomainen k i l p a i l u ihmiskunnan hyvinvoinnin edistämiseksi hy\*in järkevältä ajatukselta. maissa vallitsee d i k t a t u u r i J a k a i k k i dem<^craattiset oikeudet on riistetty k a n s a l t a . Tällainen v e r t a i lu horjuu pafaanpuolelsesti jos t a r k a s t e l l a a n t o - • s i a s l o i t a . Y l e i s e s t i käsitetään demokratia k a n s a n v a l l a k s i j a sen, sanoisimmeko r u u m i i l l i s e n a ilmauksena on p a r l a m e n t t i . Tästä johtuen parlamentin v a a l i en t o i m l t t a m m e n siten, että k a n sa t o d e l l a k i n saa i l m a i s t a m i e l i p i t e e n, sä v a a l i e n k a u t t a c n d e m o k r a t i a n yksi k u l m a k i v i . Jos t a r k a s t e l l a a n toteutetaanko tätä käytätmössä A t l a n Un sopimuksen maissa,, n i i n tulemme näkemään, että demckratia todellisuudessa o n h y v i n kyseenalainen. P o r t u g a l i a on A t l a n t i n sopimuksen maa j a siellä t o i m i t e t t i i n vaalit tk. a l k u p u o l e l l a . Lukijamme ehkä m u i s tavat, että pääministeri Antonio de O l i v e i r a S a l a z a r on siellä o l l u t Jo p i t kästi toistakymmentä vuotta päämi-nlstj^ rtnä, Portugalissa o n myöskin presidentti, ikäänkuin koristuksena. Kristillisyydellään ylpeilevä päämin i s t e r i Salazar o n a i n a vakuuttanut, että H i t l e r i n m a a l l i n e n k o r p o r a t i i v i nen valtio on ihmlsjätjen korkein saavutus. Tätä kaiketi toteutettiin viimeisissä vaaleissa. L o k a k u u n 14 päivänä lähetti Associated Press Lissabonista tiedon vaal i e n tuloksista. Tässä uutisessa s a notaan seuraavaa: "Pääministeri Ailtonio de O l i v e i r a S a l a z a r i h kaimattajat voittivat selvästi e i l e n P o r t u g a l i a h parlamentin vaaleissa. " T u l o k s i s t a e i etukäteen voinut olla epäilystä. Tulokset osoittavat, että K a n s a l l i n e n Unio. joka kannattaa S a l a z a r i a - j a presidentti Carmoraa, v o i t t i k a i k k i 12D p a i k k a a . . . " V a i n Poralergen Ja C a s t e l B r a n c on vaalipiireisLsä o l i v a s t a e h d o k k a a t . . . ' S a l a z a r i n 120 ehdokasta vastaan o l i s i i s v a m k a k s i ehdokasta. Jos j o ku lutilee, että S a l a z a r i n d i k t a t u m l on saanut P o r t u g a l i n kansan n i i n y k s i mieliseksi, n i i n hän erehtyy. Vaalien edellä saapui Wtisia, j o t k a osoittivat, että. S a l a z a r i n fasisteja lähetett i i n e r i p u o l i l l e maata järjestämään vaaleja kooepistoollen kanssa. Joka tmka-Lsi puhu^caan vastaefadoklcaista. niin pIstooU leuan alle. Uutisessa niai-nltut k a k s i ehdokasta, n e k i n ilmeisesti Salazarin asettamia, katsottiin sopivaksi asettaa siksi, että v a a l i t muistuttaisivat edes h i t u s e n demokraattis i l t a vaaleilta. Sivuttakaamme Kreikan vaalit, j o t k a toimitettiin myöskin julman t e r r o r i n alaisena. Tarkastelkaamme m i t e n demokratia t o i m i i tällä p u o l e l la rapakon. K u n eräät amerikkalaiset haastattelijat olivat keskustelleet U n k a r i n n y k y i s e n päämimsterm R a k o s in kanssa demokratian toteuttamisesta, n i i n v i i m e k s i m a i n i t t u o l i sanonut, että m i k s i sen 40 m i l j o o n a s t a teollisuus-työläisestä ei ole a i n o a t a k a a n senaatissa, k u n taas U i m a r i s s a työläisiä on enemmistö parlamentissa. ' Puhuessamme demokratian loteut tamisesta tulee' mieleen a i v a n tuore tapaus omassa maassamme. Lehtemme viime t i i s t a i n numerossa o n j u l k a i s t u A l v i n J o h n s o n i n kuva. J o h n s o n i l t a , j o k a on työläisten ehdokas k u n n a l l i s v a a l e i s s a Port Williamlssa, o n t u k i t t u s u u kieltämällä häneltä t i laisuus esittää vaaliohjelmaansa p a i - k f ^ i i s en radioaseman kautta j a p a i k a l l i s e t päivälehdet o v a t myös kieltäytyneet julkaisemasta hänen v a a l i - i l - moltuksiaan. Tämä o n t i e t y s t i täysin " l a i l l i s t a " , mutta se e i s u l i n a a n tee sitä demcricraattiseksi. Rikkaiden edustajat saavat r a d i o n j a sanomalehdistön kautta syytää t u l t a j a t u likiveä J o h n s o n i n pääUe-ja työväen-e d u s t a j a l t a on t u k i t t u suu. A l v i n J o h n s o n i n j u t t u e l ole a i n u t , l a a t u i n e n eikä u u s i . Samanlaista s u n - k a p u l a p o l i t l l k k a a o n h a r j o i t e t t u l a a j a s t i vähäväkisten ehdcrftkalta vastaan vaaleissa. j o s tarkastamme C a n a d a n a l a h u o - f neen edustajien ammatteja, niin tu-lemme näkemään kuinka työväki syrjäytetty maamme lainiaadinnasta, P a r l a m e n t i n 262 edustajasta on prosenttia lakimiehiä. Lääkäreitä, t e h t a i l i j o i t a j a asiamiehiä kutakin prosenttia. Nämä jo yksistään muodostavat n o i n puolet edustajista. Slt t e n seuraavat papit, insinöörit, iaup. pamatkustajat, puutavarakauppiaat j a urakoitsijat, j o i t a kutakin on koto j a muiden elinkeinojen harjoitta, sitäkin vähemmän. Missä on työtä' tekevien edustajat? Ne pitää melkein neulan kanssa etsiä, ennenkuin hei' dät löytää C a n a d a n pariamentistä. Työtätekevän väestön poliittinen ta. kapajuisuiis ei ole minkään suuri sjj tähän epäkohtaan k u i n se, että tääM o n p a l j o n työläisiä vailla äänioikeutu j a k a i k k i vaalitaistelun vöimakkaun-mat aseet, radio, sanomalehdistö, b>- koontumispaikat ym. ovat konsern t i l v l e n j a liberaaUen ulottuvilla, män lisäksi j a k u v a l l a työväen vaim»- miseUa on myöskhi suuri vaikQtss v a a l i e n t u l o k s i i n. E n n e n k u h i xoystäillään AtlanM p a k t i n maiden demokratialla piisi palj o n parantamisen -varaa omassapa' lossa. K a i k e s t a tästä huolimatta ei syytä toimettomuuteen. Nyt lilluvat kuhnallisvaaUt j a työväestöllä oa p a l j o n ehdokkaita eri puolilla CHä^ daa: Meidän o n käytävä tarmdd»»^ tt käsiksi v a a l i t a i s t e l u u n j a t e b »» voitavamnje työväen ehdokkaiden v» Utsemlsefcsi valtuustoihin. Vaalin»- t o l l l a k u n n a l l i s v a a l e i s s a e i tietysäi^ k a i s t a työväen vapaustaistelua, tas^ Oman näitä pieniä voittoja el topoB»- ta volttoe saada. — Voti. -•.£.=.: a; äa ••' . yi?: s on i '2 r.y ::a o aseet, ss ?junnitt äiristäm kavat is seilaisi jr ovat 'oi tätekevä puole.sta NäidPi osui y: |
Tags
Comments
Post a Comment for 1949-11-26-02