Vapaus, July 9, 1949

              IVOSTOVALUN LUOMA TEOLLISUUS
[LOITTANUT SIPERIAN UKEUDET
fcjukÄuden kuluttua laken-aioitanusesta
sai käyntiin
_ i ;a'^uvan valmistuksen. U u -
j r . ja noitolaitetehdas saatiin
Kräiiojarskiin Keski-Aasi-r
^ j j 1945 alkuun mennessä,
teollisuusrakennustyön
cU oUut kiireellisesti rakennet-f^
uuoJcuiJle työläisille asuntoja
j n ^ . . se, että Neuvostolilt-jtax
pääasiassa yksin karkoitU-jaksalaisct
alueeltaan ja murs-
Saitsan armeijan, osoittaa
1^;^ ja Siperian teollisuuden
on oiiut ratkaiseva saavute-vu:
olle.
4IA.S' TEOLLISUUDELLA
USEVA OSUUS JÄLLEEN-BAKE.
NNUSTYÖSSÄ
jälkerii aloiettua jäUeenra-ustyöU
helpoilta a Siperian teol-rstkaisevassa
määrässä. Edel-
: tulee v a r m a s t i antamaan oman
ätiavan panoksensa koko Neu-ilton
teollisuuden ja kansanta-iehitiämiselle
uuden viisivuo-liielmaii
puitteissa.
viisivuotissuunnitelmassa,
toteuttaminen alotettiin vuoden
Tatussa, kiinnitetään suurta huo-
Siperian teollisuuden edelleen
en. Näyttää tuskin man-elta.
e t i a siirrettyjä ja uusia te-
[luslaitoksia ruvettaisiin siirtä-lansialueille
kauas raaka-alne-loimälahteiltä.
Raskaan teolli-en
tehdasiaitokset voivat valmis-
Ifarmastikin Neuvostoliiton länsi-uudestaan
rakennettavien teh-
1 koneistot siinä ajassa, joka k u -
I tehtaiden rakennustyöhön. Täl-
^sa tapauksessa tietäisi hävitetty-ansiosieii
enimlleenrakentaminen
lisaysta teollisuustuotantoon,
i näyttää ilmenevän myöskin v l i -
btjssuunniielmassa, jossa maini-
[ liittotasavaltojen kansantalouden
itämistä ja kehittämistä tarkolt-
I suunnitelman yhteydessä,
kiotantovoimien sijoituksessa Neu-iliiton
liittotasavaltoihin ja ta-ilueille
5-vuotissuunnitelma läh-välttämättömyydestä
saada t a -
j elpymään sodasta kärsineillä alu-
2) kaikkien liittotasavaltojen ja
alueiden kansantalouden edel-kehittämisestä,
ottaen tällöin
aioon teollisuuden ja raaka-äine-sekä
käyttöalueiden lähen-
Isen toisiinsa kaikin keinoin, j o l -
I voidaan l u o p u a epätarkoituksen-aisista
j a ylettömän pitkistä kul­lista."
ole aikomustakaan vähentää
an t e o l l i s u u t t a , käy selvästi ilmi
litelmassa huomattavalla paikal-
Dotusta tarkoituksesta laajentaa
f)masijoituksla vaativia töitä k a i -
.Neuvostoliiton liittotasavalloissa
Pieni natsismin
uhri saapui
Canadaan I jAtkoB edelUseltt slTuIU) ' Ja kaikilla talousalueilla ja erikoisesti
' Rubt50vin kaupunkiin r a - | Siperian ja Kauko-Idän alueilla. K u n ,
telaietjutraktoritehdas^ jo- suunnitelmassa on otettu tavoitteeksi
sijoittaa sodassa kärsimään joutimeil- ! M"*»*»*»'- — Yhdeksän \'uoden ikäi-le
alueilla 115 miljardia ruplaa mai- i Szache Hiller, samoinkuin monet
nittuihin töihin ja muille alueille 135 \ tuhannet Montrealin pojat
miljardia ruplaa kassantalouden ke­hittämiseksi,
on selvää, että huomat­tavan
osan TiTimeksimalnituista sijoi­tuksista
voidaan olettaa joutuvan S i ­perian
teollisuuden ja liikenteen edel­leenkehittämiseen.
Uralin ja Siperian
teollisuiistuotannon lisäämiseen viit­taa
myös se suunnitelman päämäärä,
joka tähtää uusien laitosten rakenta­misrajoitukseen
Moskovassa, Lenin-valmistuu
menemään kesäleirille. Tä­mä
on erikoinen kesä Szaihelle.
Muutamia päiviä sitten tämä pieni
poika saapui Montrealiin Puolasta,
jossa hän on elänyt koko elämänsä
vailla isän ja äidin hoivaa — vain
ystävällisten ihmisten parissa ja kas­vattamana.
Szachen isä ja äiti olivat juytalai-sia,
ja kun natsit valtasivat Puolan,
gradissa. Kievissä, Harkovissa. Rosto- i huolivat he kuuluisassa Varsovan
\issa. Gorkissa ja Sverdlovskissa. sa- ghettossa. Eräs kristitty perhe otti
moinkuin päämäärä perustaa teolli- Piene nSzachen hoiviinsa ja piilotti
suuslaitoksia sellaisille uusille alueille i ^toet natseUta. Niin hän säästyi
j a sellaisiin uusiin kaupunkeihiij, j o i l - i hengissä.
la on käytettävänä riittäviä pclttoai- Sodan jälkeen ryhtyivät Szachen
ne-, voima"- ja raaka-ainevaroja. | perheen Yhdysvalloissa ja Canadassa
i olevat sukulaiset ottamaan selvää.
^ UUSL* SUUNNITELMIA onko perhe vielä elossa. Otti kauan
Uusi vnsivuotissuunnitelma on erl^ j aikaal ennenkuin nämä sukulaiset
koisesti ottanut huomioon UraUn ja | saivat selville, että pieni Szache on
Siperian rautatie- ja vesikuljetusmah- i elossa, mutta hänen isänsä ja äitinsä
doUIsuuksien parantamisen. Suunni-: olivat joutuneet natsien uhreiksi. Lo-telmassa
sanotaan nimenomaan, että' puita asiat kuitenkin kääntyivät s i -
CO-OP" CLABA SANOO:
teillä WorkCT8' Co-op. ."Os­sien
muistikirjaa"? Pitäkää
oli että teidän ostoksenne sum-osuuskaupasta
merkitään sU-sääniiöllisesti.
Täten voitte
varmoja, että saatte vuotuiset
stö oisinkonne".
|WORKERS' CO-OP OF
NEW ONTARIO LTD.
O R K E R S *
BUOM.!
C O - O P
RANT
South Porcupina U m l t od
. „ • Crawford Street
aUTH POECUPINE, ONTARIO
^Suosittelee Buomalaisllte hyv&k-
•""ettua roukaansa ruokalluai-
Ravlntola auki klo 9 Illalla.
Siistejä kalustettuja huoneita
olksl. Kuluttajaln kotL Pls-
ElBäUe.
kansantalouden vaatimusten tyydyt­tämiseksi
tavaralukenteen alalla en­nenkaikkea
eteläisillä, Uralin sekä S i ­perian
alueilla on rautatiekuljetus pa­lautettava
kuntoon, rakennettava uu­sia
rautateitä ja luotava riittävä re­servi
kuljetuskapasiteetille. Suunni­telman
tavoitteesta uusien rautatei­den
rakennuksessa on enemmän kuin
puolet asetettu Siperian osalle.
Siperian teollisuutta koskee oleelli­sesti
myös suunnitelman vesiliikennet­tä
koskeva kohta, jossa mainitaan tar-koltuksena
olevan tehdä Koillisväyläs­tä
normaalisesti liikennöitävä ^ v a -
väylä. Samaten jokikuljetusten lisää­minen
38 prosentilla sodanedelliseen
verrattuna on omiaan vaikuttamaan
juuri Siperian teolliseen kehittymi­seen,
koska, kuten aikaisemmin on
mainittu, Siperian joet ovat erittäin
suuressa määrin liikennöitäviä ' ja
lisäksi muodostavat suurimman osan
niistä eteläpohjoissuunriassa kulke­vista
kulkuväylistä, j o lU pitkin puun­jalostusteollisuuden
raaka-aine voi­daan
kuljettaa.
Kuten mainituista tiedoista voi
päätellä, on Siperiassa tapahtunut ja
tapahtuu edelleen suurta teknillistä
kehitystä. Siperian raaka-aine-, polt­toaine-
ja voimavarat näyttävät mit­taamattomilta.
Se muodostaa rik­kauksineen
valtavan reservin koko
Neuvostoliitolle. On myönnettävä, et­tä
vasta neuvostotasavallan aikana on
ryhdytty kehittämään tuota suunna­tonta
aluetta, joka tsaarivallan ailcana
oli ainoastaan pelätty kafkoituspaik-ka
vallankumouksellisille; vähemmis-tökansallisuuksien
vapauden puolesta
taisteleville ja rikollisille. Teollisuus
cn luonut Uralin takana olevalle alu­eelle
asutuskeskuksia j a kaupimkeja.
Teollisuus on saattanut läheiseen yh­teyteen
siellä asuneet kansat keske­nään
ja muiden Neuvostoliiton kanso­jen
kanssa. Tuotannollinen toiminta
on yhdistänyt samoille asuisnsijoille
eri kansallisuuksiin kuuluvat ja teh­nyt
maltflolliseksi yhä useampien kou­lujen
ja oppilaitosten perustamisen
noille muuten niin harvaanasutuille
seuduille, ja siten kohottanut näillä
alueilla asuvien kansojen sivistystä ja
elintasoa.
Tsaarinvallan aikana valloittivat
maan nälkäiset "sibirjakit" Siperian
maataloudelle, neuvostovallan aikana
ovat neuvostoliiton geologit, insinöö­rit
ja työläiset valloittaneet tuon alu­een
uudestaan mutta nyt teollisuudel­le.
Neuvostokansat ovat ylpeitä saa-vutufeistaan,
joiden merkitystä ku­kaan
el voi kiistää.
ten, että Szache sai mahdollisuuden
tulla Montrealiin, missä hänestä pitää
huolta eräs kaukainen sukulainen,
mrs. H. Aron.
Szachelle ja hänen kasvatusäidilletn
tuottaa vielä ainakin alussa jonkin
verran hankaluutta se, kun Szache ei
puhu englantia, eikä kasvatusäiti puo­laa,
mutta ajan oloon tämäkin piilma
poistuu. Kunhan Szache saa ensim­mäisen
auringonpaisteen aiheuttaman
ruskettumisen ja voittaa taistelun
sääskien kanssa, niin hänestä tulee
täysi canadalainen.
HUOMEN KUULUMISIA
T I L A T K A A V A F A C 8!
Helsingissä, kesälniun 30 pni 1949.
<SaoBd-Senra.)
SOPIMUS KUUDENNEN SOTA-KORVAUSVUODEN
TOIMITUK­SISTA
ALLEKIRJOITETTU
Kuudennen sotakorvausvuoden toi­mituksia
koskevan sopimuksen alle­kirjoitus
tapahtui SOTEVArn virka-huoneistossa
kesäkuun 3Ö pnä. Sopi­muksen
allekirjoittivat Suomen hal­lituksen
valtuutUmana Sotakor>'aiis-teollisuuden
valtuuskimnau varapu­heenjohtaja,
yli-insinööri I. H a r U ja
Neuvostoliiton puolesta generalissimus
Stalinin valtuuttama kenraali N. V o l -
kov. Saapuvilla oli myös soukorvaus-teollisuuden
valtuuskunnan Jäseniä
sekä Suomesta hankintoja toimittavan
hallinnon johtohenlcilöitä.
Kuudennen toimituskauden suori­tuksiin
kuuluu vain koneita ja lait­teita
sekä aluksia, sillä aikaisemmin
ohjelmaan kuulunut paperi tulee toi­mitettua
loppuun 5:nnen korvausvuo-den
aikana. Puutalot oli toimitettu
lc4)puun saman vuoden aikana. K a a ­peleiden,
selluloosan, puutavaran ja
puutuotteiden suoritukset loppuivat
myönnetyn s o t a korvaushelpotuksen
yhteydessä, jolloin niiden toimitusten
loppuerät pyyhittiin pois.
HELSINGIN PUHELIMET
MYKKINÄ
Helsingin Puhelinyhdistyksen talos­sa
syttyi kesäkuun 30 pnä toistaiseksi
tuntemattomasta syystä tulipalo, jon­ka
johdosta puhelinyhteydet Icatke-
Eivat suurimmassa osassa Helsinkiä.
Paikalle hälytettiin kaikki Helsingin
palokunnat j a noin tunnin kuluessa
oli tulipalo sammutettu.
Tulipalon aiheuttamat vatiingoi
nousevat erittäin suuriksi, sillä y l i
30,000 keski-Helsingin puhelinta tuli
mykäksi. Mykkyys kestänee useam­man
päivän aiheuttaen sanomaleh­dille,
liikelaitoksille sekft eri vlras-toilltf
tuntuvia h&irUHtä.
WIRK KALAN SUVULLA
MOVUOnSiUHLAT
Heinäkuun 1 p:nÄ vietUvÄt W»A.
kalan £u\'un edustajat Kaustisilla 400-
vuotisjuhliaan. Wlrkkalan suktiseura
perustettiin v. 1947 ja ensimmäisen
tehtävänään se otti muistomerkin
pystyttämisen suvun enstmm&iselle
asuinpaikalle Kaustisten Vanhanta-lon
pihamaalle. Muistokivi on nyt
valmiina. Sen on suunnitellut tai­teilija
ihnari WirkkaU*ja siihen kai­verrettu,
paitsi sukuseuran merkkiä,
sukupuun perusrunko.
Wirkkalan suku on asuttanut vuo­sisadan
aikana noin 25^ koko nykyi­sen
Kaustisten pinta-alasta. Samaan
aikaan on suvun jäseniä siirtynyt
Kokkolaan, Pietarsaareen. Teerijär-velle
ja aina Pyhäjoelle saakka. K u n
Amerikka aukeni siirtolaisuudelle,
siirtyi wlrkkalaisia sinne niin paljon,
että esim. WashingtDnin valtiossa
Läiuiellä, on puolen suomalaisen pitA-jän
alueella Naselle-, Deep River- Ja
Rosberg-nimislllä palkkakunnUla 38
WL*kkala-suvun perhettä. Jotka kes­kuudestaan
keräsivät suurimman osan
niistä varoista, joilla nyt paljastettu
muistomerkki on aikaansaatu. Muu­tamia
Amerikassa asuvia Wlrkkala-suvuri
jäseniä oU mukana näillä juh­lilla.
•
SAADAAN SITA KALOJA
MEILLÄKIN
Tenolta saatujen tietojen mukaan
on sinne jälleen saapunut etelästä
runsaasti kalastajia. Saalitkin ovat
olleet aika suuria. Muuan kalastaja
sai joku aika sitten 39 kilon painoisen
lohen, minkä pitäisi olla siellä tähän
mennessä saaduista suurimman. U r ­heilukalastajien
joukot lisääntyvät
varmaan nyt Tenojoen varsilla.
Kuvaus neekerien
rodun'vainosta
Yhdysvalloissa
st Louis on eria niistä Thdjrsval»
tain kaupungeista. Joissa neekerit taa»
vat istua yhdessä valkoisten kanssa
katuvaunulssa, busseissa, palloken-tiliä
ja kunnallisessa oopperassa vaik­ka
toisaalla neekerit ovat eristettytoA
valkoisista ravintoloissa, kouluissa Je
elokuvissa. Kaupunfissa valmistui
äskettäin uusi ulknllmauima-aliai.
Avajaisp&ivftnft pULstetUin uimaan
niin valkoiset kuin neekeritkin. Kun
ensimmäinen neekeri sukelsi veteen
poistuivat valkoiset suuttimelna pal-kalu.
Aidan ulkopuolelle kerääntyi
noin 300 nuorukaisu. Jotka esUntytvIt
uskaavastl neekereittt vastaan. Pal­kalle
saapui kuitenkin hyvissä ajoin
poUisivoImia, jotka ehkäisivät väki­vallan
neekereitä kohtaan.
Mutta UupäivAn kuluessa syntyi
tappeluiu kun valkoisten hulikaanit
ajoivat ja paholnpltelivät neekereitä.
Hämärän tuUen kiristyi Ulanne kun
kaksi iteekerlpoikaa joutui valkoisten
käsiin Ja tulivat tiedottomiksi harjoi­tetun
väkivallan johdosta. Tunnin
kuluessa oU väkijoukko paisunut ncdn
5.000 hengeksi. Nuoret miehet ryhtyi­vät
ahdistamaan neekereitä kaupun­gin
kaikissa osissa.
Kun poliisit vihdoin puhdistivat ka­dut
klo 2 aikaan aamulla ol| 10 nee­keriä
ja 5 valkoista sairaalassa, yksi
«.lengeny sarassa.
Seuravana aamuna Ilmoitti pormes­tari,
että kaupungin uima-altaat j
leikkikentät pidetään suljettuina nee­kereiltä,
joita varten järjestetään eri­koiset
palkat.
Lauantaina, heinllL 9 p. — 8aturday»4M^ 9-:;0F^M-:
SUOMÄLAimi JUtHim^Ä i
Suocnen PllmlteolBsMut O T ;n wilmtrt»Ba »»ol«' i> ainriflrtt»lnlai»»i^ 1
PiäoBlaaa TAUNO PALbTiMfaA lEOMSN JftJOBL Bt|QIE. r.
Alfred Tannerin iihMnntmtw»n Iftutmiii p e n i i ^ ^ JMBtaijr» fibal- ; ,
luomus. Joka palauttaa mteleen nuoruusYuortmme eHaiin hMonoo
Bomessa. • -.. • ^ • , ^ _ \l ' : \ - '
ESTTYKSETt '
.INTOLA88A. I«>Ua luftllUä. tUstilM kitallniim It p^'
klo tJO^Lp.
MOKOMASSA URUM iM«Ulla« InaldTtlUmM ifteilmva
19 p. Uo 190 Lp.
Yhteiskunnallieen
terveydenhoitolain
vuoden saavutukset
Lontoo. — BrltMtnian yhteisktninal.
Unen terveydenhoitolaki tuli vuoden
vanhaksi t,k. 6 p:nft. TUastöotlehet
ovat laskeneet. ett« 45;600XMO brittt-lälsU
kävt vuoden kuluessa ItXM U i .
kärln luona apua saamassa, vieraillen
mytekln 0,379 hammftsUUUt&rln luina.
Vuoden kuluessa laahataan britti­läisten
saaneen mm.:
5.828.640 paru «Umilaaeja.
yli 2.000,000 hanunaslaltetta.
4.933.000 hampaiden korJausU.
3 228 keinotekoista Jalkaa.
Näiden Ustksl on annettu supret
määrät UUlklcelU, suoritettu umpisuo­len,
nielurisojen ym. lelkkattkstav
jaettu peruukkeja Ja kaikenlaatuisia
terveydenhoidollisia laitlelto.
KODIN
PIIRISTÄ
Ruotsin Amerikan Linjan uusi. moottorilaiva Stockholm, Joka aloitti kulkuvuoronsa valtameren yU noin vuoti U -
kaperin. .
Ruotsin Amerikan Linjan historiaa
Noituus elää vielä
Hämeen sydänmailla
"Kansan Tahto" kirjoittaa: Muu­tama
päivä sitten lähti Längelmäen
Anttilan kylässä muuan vanha mum­mo
tukevine varsiluutineen lakaise­maan
naapurin emännän sckerijuuri-kasmaata
ja hävitti laajalta alalta
kaikki taimet. Toimenpiteen tarkoi­tuksena
oli kuulema eksyttää noidat
pois mummon mökille johtavilta tiel­tä,
sillä noidat olivat kulkutienään
käyttäneet juuri kyseessä olevaa so- |
kerijuurikasmaata useiden kesien a i -
|IMMINS, O N T .
^, HOOKER Se PICKSRINO
ttutui^a Ja kUntelmistöjä. Do-nt
» ^ ^ ^ Building, •nmmins.
J3SCAR BAY
»testen ja Naisten RäSiäU
^ * ^ n l a l s t a korjaustyöt*
, PntaeUa 3-1891
[UndonStE. WiBdsor,Ost.
parnes Drug Co.
. . I . o ~ ' KAUPPAA —
^ St«. Marie Oirtaito
jRCA Victor Radioita
Nyal.lääickeitä
fostiiUaukset täytetääm
huolellisesti.
Atlantin yli matkastaessaan oyat
suomalaiset kiilkeneet etupääs.sä
Ruotsin Amerikan Linjan laivoilla,
joten lyhyt katsaus tämän liikenteen
historiaan kiinnostaa varmaankin
kaikkia suomalaisia.
Vuonna 1913 perustettiin kahdeksan
miljoonan kruunun pääomalla toimi­va
Rederiakliebolag-t Sverige-Nord
Ämerika. Yhtiön ensimmäiseksi joh­tajaksi
tuli Dan Boström ja hänen
seuraajakseen nimitettiin yhtiön pre­sidentiksi
v. 1925 Axel Carlander, Y h ­tiön
nimi muutettiin myöhemmin ja
on se ollut sen jälkeen Swedish Ame­rican
Line — Ruotsin Amerikan Linja.
Sotatilanteen takia pääsi linjan
ensimmäinen laiva S. S. Stockholm
lähtemään ensimmäiselle Atlantin
matkalleen va.sta jouluk. 11 pnä 1915.
Seuraavana merkkitapahtumana oli
Drottningholmin hankkiminen yhtiön
palvelukseen .toukok. 1920. Kolme
vuotta myöhemmin astettlin linjan
palvelukseen kolmas laiva, Kungs-holm,
joka purjehti ncin kahden vuo­den
ajan, Göteporin ja New Yorkin
välillä.
' Vuonna 1925 ylitti Atlantin ensi­kerran
uasi moottorilaiva Grip.sholm.
Samoihin aikoihin myytiin Stockholm
norjalaiselle v a l a a n pyyntiyhtiölle,
suoritettuaan sitä ennen 98 ede-sta-kaLsta
matkaa Atlantin poikki ja k u l -
jetettuaan yli 110,000 matkustajaa.
Toisen maailmansodan aikana pal­velivat
yhtiön laivat Kungsholm,
Drottningholm ja Grip-sholm Yhdys­valtain
hallituksen palyelukstssa,
i tuslaivana ja toiset kuljettivat pako-
Kirj. Arne Rutquist
R A L : n maiblnnousiiasiamies Ja
suomalaisen osaston Johtaja
laisia, sairaita ja diplomaatteja.
Gripsholmln kapteeni sai U S A : n hal­litukselta
virallisen kiitoksen hyvästä
ruotsalaisesta ruoasta, erinomaisesta
kohtelusta ja palveluksesta.
Kungsholm joutui sodan jälkeen
kelvottomaksi Skandinavian liiken­nettä
varten, josta syystä se palvelee
nyt Italia-nimisenä Välimeren sata­mien
ja New Yorkin välillä. Drott-
ARNE RtlTQUIST
RAL:n maihinnoosnasiamJec Ja suo­malaisen
osaston Jolitaja, JoUa on
pitkäaikainen kokemus RAL:n palve­luksessa.
Hän on ollut ybteydensä
lukemattomien Atlantin yli kulkenei­den
suomalaisten kanma.
.. ... , . ! Kungsholm toimi sotav<JimJen kulje
Naapurin emaita ei kuitenkaan;^ , ° , ,,..,<,...!,.„. w.
ymmärtänyt mummon itsepuolustus- i
tarkoitusta, vaan lähti kirves asee-j , — ; •
naan mummon mökille. Tämä ha- i p i • c ; „ p » v n*
vaitsl ajoissa vaaran ja pötki pakoon I C i l V ' O i n e r v u -
toiseen naapuriin kahden pienen tyt- i
tärentyttärensä kanssa Emäntä yrit-jjQj^iggl[a jhmiSellä OH Oma tchtä-t
l aikansa sisäUe ovesta, mutta kun
tämä oli lukittu, hän iski ktr>-eellä
oven kappaleiksi ja saman tien mökin i
ainoan ikkunan ruutuineen ja kehyk- |
sineen. '
Mummo ja emäntä ovat olleet naa­puruksina
noin 40 vuotta. Molemmat
joutuvat käräjillä vastaamaan teois­taan,
ilkivallasta ja kotirauhan häi­ritsemisestä.
Noituudesta ei sentään
sakotettane.
ningholm poistettiin vanhuutensa t a ­kia
helmlk. 1948 Ruotsin ja Amerikan
välisestä hlkenteestä. Se oli tehnyt
palvelusalkanaan 220 matkaa Atlan­tin
yU ja toimii nyt Brazllla-nlml-senä
Välimeren ilbiden ja Etelä-
Amerikan satamien välillä.
Kun Drottningholm poistettiin
Skandinavian liikenteestä sai yhtiö
sen tilalle uuden Stockholm-nlmlsen
moottorllaivan, joka on.suurin ja ny­kyaikaisin
ruotsalaisilla telakoilla
valmistetuista laivoista. Se kykenee
kuljettamaan yli 400 matkustajaa ja
sen henkilökunnan lukumäärä ko­hoaa
noin 180 henkeen. Kymmenen
solmun nopeudella kulkien se kyke­nee
suorittamaan New Yorkin ja
Göteporin välisen matkan kahdek­sassa
vuorokaudessa.
Ruotsin Amerikan Linjan palveluk­sessa
on tällä haavaa Atlantin liiken­teessä
myöskin 16 rahtilaivaa. Suun­nitelmiin
kuuluu myöskin llsätonnls-ton
hankkiminen New Yorkin, Köö­penhaminan
ja Göteporin välistä l i i ­kennettä'varten.
Kuten useimmat New Yorkissa käy­neet
suomalaiset ehkä tietävät, s i ­jaitsee
R A L : n upea toimisto Rocke­feller
Centerlää, Cityn keskelslmmäs-
.sä rakennuksessa. Linjan amerikka­laisena
toiminnan johtajana toimii
C. Hilmer Lundbeck J r .
Linjalla on omat toimistonsa seu­raavissa
Canadan kaupungeissa: Cal­gary,
Hallfax, Montreal ja Winnlpeg.
PalkaUlsla asiamiehiä toimii kaikilla
paikkakunnilla, joissa on huomatta-i
v.-,mmln suomalaisia.
MARJARUOKIA
. Marja-alka on tullut Uas. Jo alkaa
saada kaikenlaisia marjoja, pian mus-tlkoitakln
ja silloin on helppo tehdä
kaikenlaisia jälkiruokia. Tässä oh
joitain esityksiä Jolta voitte otta^
huomioon tehdessähne jälklruoklU
marjoista. \
Marjapiirakka
4 kupillista marjoja (mansikoita,
vaaralmla, ym.)
Vj kupillista ruskeotfl sf-kerla
3 pöytäluslkalllsta Jauhoja
1 teelusikallinen Upioka»
1 teelusikallinen lemonimehua
Ml teelusikallista muskottu (nut-meg)
2 pöytäluslkalllsU voita
"palkuorta"
Kaikki aineet sekolteUan yhteen
paitsi marjat ja voi. Köykäinen ker.
ros tätä seosta pannaan ktioreen, joka
on jo valmiiksi paistlastiassa. Pan­naan
vuorotUin kerros hedehnll Ja
seosta. Päälle pannaan voipaloja Ja
tämä paistetaan sitten kuumassa uu­nissa
35 minuuttia.
' • • • '
Marjspiuiroa
\(i kuplUlsU hienoja ^kuivia leivän­muruja
••i kupillista kauraryynejä
1- kupillinen hapanta maitoa
V* kupillista rasvaa
VH kupillista ruskeata sokeria
^kupillista "all-purpose"-jatihoJa
1',^ teelusikallista lehrlnpulveria
>/« teeluslkaUista soodaa
V« teelusikallista suolaa
1 kupillinen marjoja ^minkälaisia
tahansa)
Leivänmurut ja kaurarjrynlt liote­taan
happamassa maidoua 1>^ tai 2
tuntia. Rasva pehmitetään ja sekoi­tetaan
sokerin kera. Jauhot, leivin-vänsä
rauhantaistelussa
Jo viime syksynä kokemani Wröc- \ myös heidän erikoisaloillaan.
lawin niaailman lnt<Ellektuellien rau- • Tämä kongres<il oJl slvistynelistön
hankongre&ii sai minut vakuuttuneek- j ktingressi, mutta se totesi, että slvis-sl
siitä, että maailmassa on syntymäs- . tyneistön työ rauhan puolustamiseksi
sä voimakas rintama sitä järjetöntä • voi tapahtua vain rinta rinnan j a l i l ­ja
pes-simististä ja alistuvaa sodasta- ; tassa suurten edistyksellisten joukko-sotaan-
mielialaa vastaan, jolla ihmis- i järjestöjen kamsa. Kongressissa va-kunta
yritetään 6iyrkyttää niiden ta- j l i t iu pysyvä toimikimta on toteutta-holta,
jotka mieluummin ovat valmiit' nut pUoIen vuoden aikana saamansa
i Sotilaita Hongkongiin . tuhoamaan koko ihmiskunnan kuin j evästykset, ja sen toiminnan tulokse-
Honrkonr — Tänne saapui toinen * luopumaan vanhoista riisto-oikeuksis- i na oli äsken pidetty Pariisin rauhan-lähetysbrittlläisiä
sotilaita sen jäi-1 taan sekä emien kansojensa että siir- kongressi valtava j a vakuuttava osoi-
^ r k u i n KUnaTkansanarmeija vai- j tomaakansojen keskn-dessa. Oli eläh- \ tus sUtä. että ihminen ei vain tahdo
loltti Nanklngin Tässä toisessa pai-! dyttävää todeta, että tähän nyt muo-; olla alistumatta sodan maailmaan.
^lUse britSäisen varuskunnan l u - i dostuvaan aktiiviseen rauhanrinta- vaan hän on valmis kaikin voimin | duUus Pariisissa oli niinkin huomatte-iittamSjoukossa
oli noLn 1.200 miestä, j maan jo heti alussa oU astunut niin j taistelemaan rauhan puoterta.
*^ . I monia niistä tieteen, taiteen ja yleen- > Taistelu rauhan puoletta, au
myönteiselle, mitä Ihminen maailmas­sa
tällä hetkellä ja tulevaisuudessa
suorittaa, olipa kysymyksessä sitten
lat;(iratork)Bsa suoritettu Uedemiehen
työ, käsin tehty ruumllUlnen työ, luo­va
taiteellinen työ tai uuden sukupol­ven
kasvattaminen ihmisiksi.
Tämä pitäisi saada selväksi kansoll-k
— myöskin meillä. Saada jokainen
yksityinenkin Ihminen ymmärtämifin,
mikä on' tämän Ivetken t&rkeln ky-
.',>,'nys. Ja lisäksi, että se ei ole ky-
;:ymys, Joka ratkaistaan hänestä huo­limatta.
Se on kysymys. Johon hän
eri.iemmln tai myöhenimln joka ta-paulcsessa
joutuu vastaamaan henki­lö
^cohtalaesti, pahimmassa tapatiksessa
Silloin, kim sodan valinneet voimat
pääsevät valloilleen. Tähän kysymyk­seen
on vastattava nyt.
olen iloinen siltä, että Suomen e-
_ Koirilla on useita hikirauhasia sä kulttuurin edustajista, joiden nimet
eivä*ä ne niinollen hikoOekovastL merkitfievät koriceinta saavutusta
merkitsee
Iällä hetkellä taistelua edeUytykelen
saUyttämiseksi Ja lucmlfekri kalkcUe
va, vaikka samalla vaUtan. että eräi­den
Järjestöjen edustajat antoivat ty­perän
peloittelun vaikuttaa itseensä
jo ennakolta, tanuin eitä pcnseU vi­hamielistä
ja vääristelevää tapaa, mil­lä
meidän porvarilliset sanomalehtem-me
Pariisin kongressista malniUKrat.
Tarvitsee vain lukea kongressin osan.
ottajien ja heidän edustantlensa var­sin
erilaisia katsomuksia ajavien jär­jestöjen
luettelo tullakseen vakuuttu­neeksi
sUtä, etu meillä Suomessa jul­kinen
sana käy taistelua sodanlietso­jien
puolesU, M; on asettiuiut niiden
välikappaleeksi, Jotka levittävät toi­vottomuutta,
sodan väistämättömyy­teen
alistumista ja uskoa atomipom­miin.
Tätä vastaan on suonutlaisten rau­hanpuolustajain
taisteltava. 'Oikats-
Uva väärät käsitykset Pariisin kon­gressista,
ja koko siitä nuuiilmaa kä­sittävästä
rauhanliikkeestä. Jonka U-maus
se oli, levitetiAvä kokouksen pu­heita
ja päätöslauselmia ja saatava
ihmiset näkemään, mittt valuvia voi­mia
Ullainen rauhanrintama merkit­see
sodanvolmia vastaan.
Pariisin rauhaniumgressi merkitsi
suuru UpploU soUkiihoitUjUle siinä
psykologisessa sodassa. joU he käyvät
Neuvcctolilttoa, ratihan rlnUvarustUs-u
vastaan. RaubanpuolusUJain maa-
Umanlllke merkitsee tAmän hetken
suurimpien kulttuuri-Ihmisten ja edls-tykselltslmpien
joukkoUlkkeitten yh­teisrintamaa.
Se vetoaa parhaim­paan
sekä Ihmiskunnassa etu yksityi­sessä
ihmisessä, kykyyn UJuU totuus
hämäävien jokapäiväisten sanomaleh­tiuutisten
alu, uskon Ihmiseen kehit­tyvänä
ja maailmaa muutuvana. tah­toon
uistella hftvltuvlä voimia, pen-ueyta,
Ja pessimismiä vastaan. Tfttä
kykyä, uskoa Ja-uhtoa on varmasti
Suomenkin kansassa, eri yhteiskun­nallisten
ryhmien, eri puoluelttenkln
ketkuudena
Ryövärit sekoittivat
pojan suunnitelman
Chlcaga. — Ryövirit aekolttlvft pa­hasti
erään 13-vuotlaan aelkkfUutU»
luisen pojan suunnltalmat cdttuU
maailmaa.
Ronald Hardens päkkaal v oriini
päivänä kapstkklnsk. hyppM p o l ^ -
pyöränsä aelkäin Ja Uhti Davei^M^-
tla. Iowaa kohU. Matkalla kulMnMn
hänet pysftytti kaksi ryOvIrit J«i otti
häneltä $33 klltelstt rallaa Ja laSfr^
yosu sotabondeja. ^Itopald mani'U*
iielsclle poiiUlasemalle IlmolttaBuiiUQ
ryöväyksMU. Poliisit ptdtttlviti^*
Jan Ja Ilmoittivat likncn VanhinufiJI]-
le«n. Jotka tulivat Ja veivit aeikkaUM-halulsen
poikansa kotiin.,
Vanbemnuil aanoiv^l' '
kuri^taneehia'laätaäii ,
eniienkuin se knoU
CUepc*. r -WllU^t l i e i u^
nen vaimonsa' Ine« tunsfuattfat 4wtt-taneensa
3H niodMi UdUat* laitaan
Juuri ennen|culn tlmi IgviaiL
PoUislt aanovat' Lehmanlen aa|io<
neen. että Isä piu lapatn jalo^rta
kUnhI Ja i l l l hakkaat latU -vUvottt-mella
cdeUiani* ptivini joUotn lapii
käiöil. Molemmat on pidttetty. Lapi-scA
ruumiin tutkteiMt Uftkirt « ^ 1
pikku hiumilaaa olleen naarmuja kalfc.
ktoUa.
Kiinan kommuniati- riolueessa dii
milj. jäsentä
Naiddii^. ~ t^uudtn KUnao P|lffi>
lehti" sanoi torstaUaaia mitn«raHm^
ett* Kiinan komiminlitlpuolUit' 'on
jtseniqltriltttn töiac^ suuria ini»-
h^äätn mukaai» <n Kiistan
Kananluu aiiieqtti; -'
oilceusjiitUii ' ' >^
OtUwa. — Mlt^ael Mcdorl^j^m^
nen mies oh nostanut va^ilngönl^*
vaustjutun Canadian Oannert Umlta-dlä
vastaan sen JohdosU, etti httn
välttää yhtiön kannutUmasaa crliasA
kanflsoppaa slsiltiviasi kannuasa ol*^
leen kananluun, Joka iaHtUl hlneti
kurkkuunsa. Luun plU ottaa pola
miehen kurkusta leikkauksen avuUii
eräässä palkallisessa salraalaiaa.
iiominunlstlDuolUMata tJOMMö Haan-
' Lahti oaoltti;nyOalän tttaB|oj|f V«rt
maldail ton^muntetipu«dq»iate, 6f i a -
not NMivioatolilton puotäath J^aa^-
fnllDln olavfn 'imm,:muii^ 9^
809,000, i t a l i a a . ^
vakiaa ITOOiiddo Ja Ranakan
pulveri, sooda Ja suola ainUotaan yh­teen.
Marjat llsätiin kulvUii alnei-
.alin ja lisätään vuorotUih muniaedt»
sen kera sokeri- Ja rasvaaeolueato. Nä>
mä sitten sekolteUan hyvin, Ja pah­naan
JokaIsU henkilöä varten eri as­tioihin.
Ja sitten palstetaiah 375 asteen
kuumassa uunissa 35—40 minuuttia.
Maistuu erittäin hyvälU kUh tttml
tarjotaan kylmäni makaltten marJO'
jen kera.
I ^ i f ^ t t i f . ^ ^
' 'MHallfa'' filbaiilB' ihli 'ibiac^
itönt* AHaijea, ji^Vv»»t|ft ^ I M ^M
mm Jöhtuyi» ^ti^^ati»'h||» ilta J i l i
ni airtm^
äatftrrftft.hfteteni^pil lön^tsi^^
MTm> «hJUUk- J i . t « w a l i i » . : :v. .
.'Iflh sanoi ötia^ns^<uaH|i Jirtom.
mutta, ei koalaan il»M;><>itj^^
väklj^omaai HIn myfiskln polttaa.«a-vukkaiu,
ttnitu il-slkaai«J«, H ln
aauu Bilmiraaoa, el ott köak4aii ioMk^
hyt elakiivia. U kUulJut tiilou eikk
ajailut katiiväubuiaa. '
Alvairea on oBut halriUffliiitt halji**^
ja kaikki hjboen valnoHiU ovat iatd'
leat. mUieUi on ioilui»laata Jfc tain
yksi l i ^ . yaytbih. on kuoUut. oUan
kuoUassaato M vilödto tkkliitn.
Täytti 115 tuo^a^^^^^^^^^l
if^ntmnf) • AlVfck» ^BaalMtMit.
täytti c i U l i tjr. 9 pni 118 vuotta, flin
oU lähtenyt tanbainkodlsu vUma vttl
kolia vaeltimiaii i% bito^ tavittUi»
ptotietonlapä 400 «allin ailayyMMi;^
ffftn <i4i viiiM tottkokiiuisa katalaia
myöskin kahden ^ v l n ftjan. ^
»frim $uft^ limu*» t*^
VitHO O U V I MIEMI
sttkknl «kkiä kaatoa miaaa koMoaaa MatvtaMa. &C.. kc«Unni«
— -- • — ' • vilpaHpU»-
Hksluai Caaa4aaa
12 päivitä» 1949. B i » aV systysyt
sissit, 8«aaMtsa, «yyafcsui S paft, '
na 1924.
Häät* kaoMaal kalpamaaa JIJ Idtaai kyauMnvMllaa ty«tkmi>
ai Ocaaaa ja skkooaa Hilaa Laine mlehcnai fcaiMaa l i i t t i MJCtmL
iia sisko LyyU MaaidM* pcfMiMea Ja veM Sala tUemimtm vai«
BMNua kuma. Suaneaaa, akka Ma Koakt Ne* TatUasa Ja M w E « a
Öberg oaiebenai kaaam Lat A a f ^ CaSfMmiaaaa.
VUho hfca<la«ttfiB Maittkm Kalia
17 piivinfc, aaulaua M Hrtiavlte aaAtta
Levon sulle suon, Vilho rakas,
vaikka katkera on kaipaus.
Vaivat k ^ u i , rauha sa^ul,
pääsit lö>oon ainaisMa
VaioMaf Alli.
Tyynesti. kiMt tuskat, vaivy.
hiljaa raukeat aydimtai.
Loppui tuskat. toU rauha,
uni katmls, ikuinen. ;
»laimi aamk ja ^aHa.
El meUti kuolo kyick,
pois t i l l U Joko soisimme
vaan jiimJUlo oisko toivomme.
Lepu^ rauhaäia M kulta,
TstiMtäd OeauÄ.
KliTpS
SydimeUlsestI klltto kalkkien omaisten-|Miolest4l^
kitu. Ja seppelelitli, j^ibeMtaJa lauhtsU. Kiitoa ialkille
Jotica atitoltte Jä otitte osaa sukuumme:
A I L I N I E Bn
B O X L OLtVKli,B.a
t v i