Vapaus, August 19, 1950

              R G. LISTER & <X)^
86 Fronl St. E. Toronto, Qntario PidieUn EL 6151
m
L A i ^ TAI LENTOTEITSE
jfärjestämme matkanne Suomeen tai Skandinavian maihin, joko
yhtäällcpäin tai edestakatein Ja avustamme passinne Ja viisuminne
hankkimisessa. Halutessanne tuottaa jonkun henkilön Canadaan
annamme Teille mielihyvällä tarkat tiedot siirtolaisviraston mää­räyksistä
ja myymme matkalippuja ennakkomaksulla..
Ainoastaan rajoitettu määrä palkkoja laivoissa v. 1950.
Nyt on aika tilata lentoliput ensi kevättä j a kesää varten.
TAAKAT
TIEDOT
Soittakaa tai
lu BBS ^ v H B i v v i i i i ^ v w v a ktrjofttakoa
VAKUUTUS- JA MAIlCAILVTOlanSTO
724 Bay Street Toronto 2/Ontario Puh. Wa. 1403
l ö y t ä k ä ä m d l t ä lähempiä tietoja
kin koulu, ja sitten oma fdenebkö
myymäläkeskuksensa, käsi- Ja pien-teollisuustonttinsa
talkkapa teollisuus­alueensa
j a omat yleiset laitoksensa,
kuten koulut, kokoustaiot 'ja? ravinto­lat,
vapaa-iajan v i e t t i ^ i k a t , i ^ o k e h -
t ä t , keskusautotalllt jne. Aikanaan
tultatteen todennäköisesti, rakenta­maan
asumalähiöille tai vähintään
asumäsoluille^ -omat kaukölänimitysr
asemiansa. Asimialähiöön saattaa tul­la
eräitä virastorakennuksiakin lähin­nä
virastojen haarätoimistoUle. Siten
asumalähiö on tavallaan jo sinänsä
pieni kaupunki, joskaan ei aivan täy­dellinen,
vaan vielä kokbiiai^udesta
riippuvaisuussuhteessa bieva.
Tässä selostettu elimellifien haja-keskityksen
järjestelmä pyrkii erityi-joaja
vuosirengas kehittyy sesti jakamaan asutuksen osiin, jotka
m. mm
^1
South Porcuplnc, — Tämänvuotinen
liittojuhla siirtyi menneitten joukkoon
ja kaunis jullia se olikin, jota vielä
suosi tclmän kesän paras sääkin. Mo­nat
etelästäkin tulleet vieraat moitti­vat
ilmastoamme lilan kuumaksi. Sel-laL-
äta on täällä pohjolassa, mistä
n ä y t t ä ä vähitellen tulevan kesämaa.
T ä ä l l ä / v ä e l l ä ja voimalla vietetty
juhla oli tosin valmistelun alaisena
pitemmän aikaa. Sen vaimistamlseen
ryhdyttiin lähes vuosi sitten halkojen
hakkaamisclia, sillä ensimmäisenä
tehtävänä pidettiin sitä, että' saa­taisiin
halvat polttopuut haalimme
lämmitykseen, jotta iltatniemme tulot
voitaisiin käyttää juhliemme varus­tamiseen.
Suunnitelma onnistui
melko hyvin. Sen jälkeen monella
tavalla koetimme suunnata asioitam­me
ja toimintaamme näiden juhlien
hyväksi, jotka, mielestäni onnistuivat
.:^hyvln,-.
Kenttämme kanssa kamppaili
joukko miehiä koko icesän. Sitä s i l i ­tettiin
j a nuohottiin jatkuvasti. Sille
annettiin kaikenlaista "hierontaa" ja
voiteitäkin monen sorttsia. Uutteram-pönä
hierojana näin siellä Nick Ran­nan
Joka. saikin tänä vuonna liiton
ansiomerkin. Se oli paikalleen osunut
Uman pitempiä puheita. Urhellukeht-tämme
näyttääkin olevan parhaim­pien
joukkoon kuuluva; "
Liiton ennätyk.?iä rikottiin melko
runsaasti. Kymmenen ennätystä
on melko paljon. Niin kyllä­hän
ne tytöt j a pojat rikkoa osaavat,
mutta paneppa heitä jotakin korjaa­maan.
;
Monet urheiluveteraanimme olivat
Juhlissa mukana. Mutta monta oli
myöskin poissa, Monet olivat myös
ensi kertaa tämänlaisissa juhlissa.
Asia erikseiBn ön minkälaisen vaiku­tuksen
nämä vieraamme saivat. Mutta
kaikenlaista inehoä oli järjestetty jat­kuvasti.
Sitä oli y ö t ä päiviää. Siksi­pä
sudburyläinen urheilutoimitsija
Uuno Sirviö sanoi lopuksi, "eitä Väsyy
näissä Juhlissa, olipa ne kotona tai
kylässä". Mutta yhteisesti me Uunon
kanssa lopuksi tuumelmme, että ne
ovat huonot juhlat tilissä ei toimitsi­joita
ja vieraitakin vaivaa lopulta " r a -
masemiseh^' oireet.
Julillen Jälkeen on täällä etelä­päässä
tullut hyvin hiljaiseksi. Vie­raamme
jättivät meihin suuren kai­puun
ja jälleennäkemisen halun. P a ­hoittelemme,
e t t ä teillä oli n i i n kiire
t ä ä l t ä poLs^ mutta käsitämme tietysti,
e t t ä meillä kaikilla on omat työmme
j a kiireemme. Mutta työnteon lomas­sa
muistamme kulttuuriperinteitäm­me,
kunnipitamme» niitä ja valmis­tumme
taas vieläkin suurempiin juh­liin.-.—'
H , - V
'^1
T ä t e n ilmoitetaan, että
T. H UN EH
on avannut konttorin uu{{essa paikassa, Joka sijaitsee
134 BLOOR ST. W. TORONTOSSA
(Bay St. j a Atvenue R d : n väliltä)
Vastaanotto tiistaina, kesklviikkona./torstaina j a perjantaina
kello 6.30—«.30 illalla.
Puhelin OXford 9086
LÄHETTÄKÄÄ LUOTTAMUKSELLA OSOITTEELLA:
MORRIS SHOOMFRUIT CO.
HEDELMÄMARKETTI . TORONTO.
PÄIVITTÄISET KÄTEISiSUORITUKSET
PARHAAT MARKKINAHINNAT -
LÄHETYSLIPUT VAPAASTI. siä laitoksia, satamia. suurteollisuus-
Suositukset:'Bank of Toronto, Church & Wellington Sts., Toronto
July 8. 15 22, 29 Aug. 5. 12, 19, 26
Suomen Väestöliiton asnntoasl-alntofmistoD
perustaman jnlkabuD
Asontopolftiikka (päätoimittaja
Yrjö Kankaanpää) 1. numerossa
on ilmestynyt seuraava.ariddtehtl-professori
Otto L Meutinahin kir­joitus,
Jojsa mleleiikliJitoisella ta­valla
valaistaan eräitä fcanpnnki-iarkitehtoonlsia
nudlstnspyrklmyk-ftlä
länsimaissa. Näillä pyrkimyksll-^
lä on yleistäkin inerititysiä sU.ä
hoolimatfa e t t ä niiliä samalla —
kuten kirjoituksesta käy ilaal —
pyritään sosiaalipoliittisesti luok­katietoisuuden
korvaamiseen hä­märällä
"kohtalonyhteydellä".
Kaupuiikien kasvaessa- vanhettu­neeseen
tapaan rengas renkaalta yhä
suuremmiksi, niinkuin puun poikki­leikkaus,
toisensa ympärille; Jokainen rengas
osaltaan lisää painstta kaupungin kes
kukses.sa. Keskushan on se paikka,
mistä käsin on lyhin matka kaupun­gin
eri osiin ja mistä sen vuoksi hel­poimmin
voi tarjota palveluksia kau-piungin
ja sen vaikutusalueen kaikille
ä,sukkaille. Asoitaän toimittavalla
yleisöllä ön sinhc mukavin pääsy. Täs­tä
Johtuen syntyy kaupungeissa ja
muissa asutuskeskuksissa pyrkimystä
laidoilta keskukseen ja keskuksesta l i i ­kennettä
laidoille.
On ilmeistä, e t t ä tällainen asutuk­sen
liiallinen keskittyminen johtaa ei
vain teknillisiin, vaan myös sosiaali­siin
epäkohtiin. Pihat j a kadut supis­tuvat,
virkistysalueet häviävät ja kor­keat
rakennukset rlLstävät toisiltaan
valon saannin sekä kasarmöidessaan
asukkaansa valavat heidät samaan
muottiin laumaihmisiksi.
Kaupunkien samakeskcisen kasvun
mukanaan tuomat haitat on todettu
jo kauan sitten. Y l i 50 vuotta; sitten
englantilainen Ebenezer Howard al­koi
taistelun väljempien kaupunkien
puolesta sup.sitellcn hajakeskltystä s i ­ten,
että kaupunkien saavutettua tiet­ty
raja ^ n , 60.000 asukasta, lisaasutus
ohjattaisiin kaupungin ympäristöön
rakennettaviin .erillisiin tytärkaupun
keihin. Häneii herätyshuutonsa johti­kin
eri tahoilla maailmaa muutamien
"puutarhakaupunkien" rakehtamiseen,
Kuitenklh "jäivät tällaiset tytärkau­pungit
harvinaisiksi ja muodostuivat
yksipuolisesti, vastoin Howardin suun­nitelmia,
vain eräänlaisiksi "nukku-makaupungeiksl",
joihin rakennettiin
asuhndt .työpaikkojen jäädessä kau­pungin
keskukseen tai kaukana sijait­seville
teollisuusalueille. Seurauksena
t ä s t ä oli liikenteen jatkuva lisäänty-minen
ja ahtautuminen keskuksissa.
Tarvittiin kalliita joukkokuljetusväll-neitä,
raitioteitä tms. kuljettamaan
asukkaat päivittäin asunnoistaan etäi­sille
työpaikoille j a takaisin. Paine
keskuksissa ei ollenkaan helpottunut, j
vaan lisääntyi jatkuvasti:
mittakaavansa puolesta tulisivat ny­kyisiä
suuria kaupunklmuodostelmia'
inhimillisemmiksi Ja helpmiunin koko­naisuutena
käsiteltäviksi. Suurkau­punki
j ä ä aina asukkaalleen vieraak­si.
Hän tuntee siltä vain osan. muun
Jäädessä häntä tuskin kiinnostavaksi.
Jos asutus sen sijaan Jaetaan pienem­piin
soluihin,; eläytyy asidcas sellai­seen
ja saavuttaa todellisen kotipaik­ka
tunteen. Niin ikään h ä n tutustuu
helpommin asumasolunsa Ja asumalä-hiöasä
ihmisiin alkaen heitä parem­min
ymmärtää, tuntee kuuluvansa sa-maiari
kohtalonyhteyteen. Sellaisissa
oloissa yhteiskunnalliset vastakohdat
tasoittuvat ja elämänmyönteinen n ä ­kemys
pääsee entistä eneinmän vallit­semaan.
Sama hajakeskltys johtaa siihen,
e t t ä luontoa Jää kaikkialle asutuspU-r
i i n , aivan kotien läheityville. K a u -
punkiosafiet muuttuivat puutarhakau-punklhiaisiksi.
Tilaa j a väljyyttä Jää
riittämiin. Luonto maastoineen. kas-vJstoinecn
Ja eläimistölnefen tarjoaa
iloa ja virkistystä kaupunkilaisillekin,
jotka tähänastisissa suurkaupungeissa
ovat niistä kokonaan vieraantuneet.
Asutuksen jakamisesta asumasolui-hin
ja asumalähiöihin on monia tek­nillisiä
j a taloudellisia etuja. Ensinnä­kin
voidaan asutusyksiköt sijoittaa
maastoon niille edulUsimmllle paikoil­le
ja siten säästää tarpeettomia maias-t^
h tasauskustannuksia. Viemäröinti
ja johtojen rakentelu voidaan saada
entistä edullisemmaksi koska jo alun
perin niidenkin vaatimukset voidaan
ottaa huomioon asutuksen sijoitus­paikkoja
valittaessa. Edelleen saavu­tetaan
se suuriarvoinen etu. e t t ä l i i ­kenne-
elimet voidaan suunnitella ny­kyaikaista
nopeaa mutta vaaraa
tuottavaa liikennettä varten soveltu­viksi.
Katuverkko voidaan jäsenöidä
siten, että solujen välisille rakenta­mattomille
alueille sovitetaan nopeaa
j a pitkähköjen matkojen liikeöneittä
^ varten tarpeelliset pikatiet, jolloin
I pääliikenneteitä ei tarvitse Johtaa
Entiset "heUeenit" itiaillvat sel­laista
urheilijaa Ja ihmistä Joka oK
ihanteellisesti Ja monipuolisesti ke­hittynyt.
Sieltä kotoisin lieneekin
moniottelut joissa kilpailtiin. Meillä­kin
oU urheUunune äifcuaikoina täplä­n
ä otella molenuninpuolisesti. hypä t-t
i l n Ja heitettiin samoin. Nykyisen
kehityksen aikana «m kuitenkin y k ä -
tyislajit kehitetty vllmelsefen tieteel­liseen
huippuun j ä urheilijat erikois­tuvat
zUitiin lajeihin; joissa näkevät
{»arhatten inenestyväjosä.
i ^ n ä kesänä saavutti alle 20-vub-tlas
. amerlkkalaihehl nuorukainen
Bob Maithiias lO-dttelussa tuloksen Jo­ta
ei kai csattu haaveillakaan neljä-vilslkymmehtä
vuotta sitten, saavut­taa
8.0()0 p i s t e t t ä j a y l i t t ä ä se. Nyt Se
on tiapalitunut Ja sen on siiorlttantit
ensinmiäisenä^^ niin nuori
poika, jollaisia meillä pidetään vielä
mtika lapsina j a joita täytyy yäroa
kilpailuissa etteivät ne "säry". Aina-kih
niin meUlä tahdotaati sanoa ettei
mies joka pian täytäär 20 vuotta vielä
kestä kaivaa kilpailua vaan n i l ^ tuli­si
varoa, k u n Glenn Morris saavutti
maailmanehnätyksensä 7,900 pistettä,
pidettiin sitä "vuosisadan tuloksena",
jota ei hevillä rikota, vaan kuteni
n ä y t t ä ä voidaan: rikkoa tuloksia y h -
t e h ä a a Joiden kovuudesta Ja rikfco-mattömtludestä
öllaah inuka väiÄo-
Jä. On aivan vanhaa, e t t ä vielä mon­ta
väöttä ttiiee MäthläiB i i a r ä n t ä i ä a an
t ä t ä oma tiilöi^aän buolimatta ^ t ä
Alitali hyväitd sd nyt j d meistä näyt­tää,
n i i n huicnl ja kehit3^sicykytnen h än
dh Jä h i i n Ihiiheellislä; tuloksia h ä n
isaaVul^ää 'yltsltylsläjefesaian.
Suomalaisillakin ovat' kauhlit'^ i * -
rlnteet lO-ottelussa, Jopa maallman-e
n n ä t j ^ i i n saakka, slUä.Paavo Y r ­jölä
1926 pystyi Jo siihen ja paransi
s i t ä seuraavana yiiönna Ja oli A m -
istei^amissa varma voittaja. Hänen
Jälkensä, i i iH i s ä ^ ä r v i s e n ' veijessar-
Jän Akillte, Joka paransi yhä Ja vei
hopten Amsterdamissa. Vielä 1930
Ä a l b b i ^ s a l^hskassa Yrjölä pärah-si
emiätystääii 7197 pisteeseen. Joka
kuitehkin hetimitlen siirtyi järviselie
7378 p i s t e d l ä . S ä m a i a t i tulokseen p ä ä ­si
h ä h Los Angelesin olympiakisoissa.
Joissa kuitenklh heti jpefään ainerik-käläihen
Jihi Baiisch saavutti uuden
enhälyksen ja 7396 pistettä. Yrjölän
ja Järviisen veroisia ottelijoita ei ole­kaan
toisia ilmestynyt. Ja täHä erää
n ä y t t ä ä tämä kunniakas laji suoma­laisten
kannalta katsoen kansainvä­listä
tasoa, varsin synkältä, eikä l i d -
dän nianttelin perijäänsä ole näkyvis­sä
vaikka muissa lajeissa onkin menty
liuimasti etceni»ln. Jopa kansalnväli-seire
tasolle, kuten erikoisesti seiyäs-hypiyssä,
jossa yllättäen Lontoossa l o i
Erkki kataJaUe hopeaa, Tämä laji oli
aikaisemmin kansainvälistä tasoa kät-
'Boeh hsrvln musta j a murlieelliöcn. Öa
e r ä i t ä multakin tämän hetken eteviä
10-dttellJoita, Joilta voimme toivoa Jo^
pa 8,000 pisteen ylittämistäkin j a M a ­thiaksen
ahdista jaa tässä lajissa. Lär
hinmi heistä ön tällä hetkellä nuori
j a Itipaava islantilainen ö r n Clausen,
Jonka saavuttamat tulokset viittaavat
suureen pistemäärään, onnistuesisaan.
B^stilalnen Heino Ijpp dn saavuttanut
77i50 pistettä Ja Jota pareihmltt ovat
otelleet Mathiasta lukuunottamatta
vain Glen Morris j a saksalainen Hans
Slcvcrt. SieVertin p!stemäärä 7824.
jpystyykö Lipp vielä parantamaan se
nähdään pian. Uskoisin hänen hyvis­s
ä olosuhtiessa pystyvän lähemmäksi
8,t)00 p i s t e t t ä . Jos kalkki onnestaa hy­vin.
Varsinkin heitot ovat hänen vah­vat
lajinsa.
10-ottelu on mel<mnkin Ulttojuhla-öhjehnassamme,
eli kilpaillaan siinä
kerran vuodessa hiestaruudesta. Hyvin
hekbksi se on mennyt jos se ei kos-kaatikaan
ole kovin korkealla tasolla
ollut, mutta Passin Maunon ennätys
l ä t e e vielä pitkän alkaa eikä mitään
h ä t ä ä näytä olevan, e t t ä Joku sen
särkisi. : K u n Juuri pidetyissä mesta­ruuskisoissa
Porcupinessa oli t ä s ^ l a -
Jksa yksi kokonainen mies, Albert
Poutatien mukana, niin eipä jUuri ole
hurraamista. J a kun t ä s sä lajissa ker­ran
vuodessa kilpaillaan, niin ei ole
toivoa, että taso nousee Ja parariee.
b n myöskin ktnnmallista kun el meil­lä
päästä edes nykyiseen pistelaskuta-paan
vaan olla kellotellaan siinäkin
vanhoissa laskuissa. Olisihan meillä
tällä erääkin erältä hyviä poikia var­sinkin
englantilaisia ja mitähän he
kaikki kansallisuudeltaan ovat. Jotka
varmasti jos menisivät läpi 10-ottelun
kasaisivat kyllä pisteitä kokolailla.
Miksi t ä t ä lajia pelätään niin kovasti,
sillä luulisi tavallisen nuoren miehen
pystyvän viemään läpi 5 lajia päiväsr
sä? Sitä kysj'y vain — Tekonlmus.
tlka kokous
tiikon päästä
jään^rt l^leliavariaa
Soiith iPoiröu^inie^
South Förcnpine. — O n vierähtänjrt
pitempi aika siitä. Jojoin pidettiin
os£^tomihe: kK^ous. Eipä soti, onlian
n i i t ä kokouksia pidetty Jatkuvasti ko^
iEO kesä. Mutta on kuitenkin asioita
joiden Johdosta on pidettävä varsi­nainen
osaston kokous. Se ö n täjnän
&uun viimeisenä sunnuntaina kello 7
illalla.
KaikUen tärkeiden asiain, lisäksi
saamme mahdollisesti kuulla liitto-
Juhlan tulo-; j a menoselostukset. Siis
yhtenä miehenä kokoukseen t.k. 27 p.
kello 7.
Liittojuhlan aikana j ä i t ä n n e kai­kenlaista
vaatetavaraa. Emme luon­nollisesti
tiedä kenelle ne kuuluvat Ja
miten niiden kanssa olisi meneteltävä.
Omistajat ovat mahdollisesti kauka­nakin
täältä. Mutta ken n i i t ä haluaa
takaisin, tiedölttakaa mitä bn teUtä
jäähyt Ja minkälaisia ne ovat. Tästä
voitte kirjoittaa "Viestille" osoitteella
13ÖX 519, South PorcUplne. — E . Han-kila.
• • ,
Mes 50 vuotta \
Vankilassa -
New York. — BOI H : »^
on- Ylettänyt 50 h ä n e n ? ^
vankilassa, tuomittiin taasr^
6i hlolalsuudesta. ^
Tuomari Hyman Btchej w ,
toaninKstoriaa. johon döS
«Bta vankilatuomiota jalS'
Te olette varas. JosSL
mittaisi teissä leikkauksena
lilan vähän nukutusainettÄ
Ajuri nukkui
Regtoa, Sask. _ Arthur «
parlingfordista. Man.
kaasti. Haluatteko todistetta?
Schultz nukahti ajaessaan b
erään rakennusyhtiön pihan i
Troki törmäsi kahteen toisten a;
meni kaksi kertaa rautatien
ja katiden aidan lävitse
: Schultz nukkui koko ajaa
"Rauhankaravaani"
ittatkaan Kuubassa
'.Havahha.-- Kuuban rauhanpuolus­tajat
ovat Järjestänefet saaren eri o-sissa
vierailevan "rauhankaravaanin".
Jonka johtajana toimii Haiyanriah yU-öpislon
profesisori Elias Entraigo,
"Karavaanin" l ä h t i j ä Havannasta
allekirjoitti Havannan vastavalittu
käupimginjohtaja nlmettsä atomia­seen
kieltoa vaativaan vetooihäks6eh
Ja lähtöjuhlan yhteydessä kerättiin
yli 20,000 allefcirjbitusta.
Kuuban Aminattijärjestön ikeskus-toirnikuhta
oh allekirjoittanut Tuk­holman
vetoomuksen j a ikeholttanut
kaikkia saaren asukkaita. "polUttisito,
uskonnollisiin tai rodullisiin erovai-suukslln
katsomatta" allekirjoltta-maian
vetoomuksen.
ME HALUAMME
KORKEIMMAT MARKKINAHINNAT
CHAS. S. SIMPSON CO.
LIMITED ,
Ollut toiminnassa yli 25 vuotta
PIKAISET
SUORITUKSET
SUOSITUKSET MISTÄ
PANKISTA TAHANSA
I
Merkitkää lähetyksenne:
CHAS. S. SIMPSON CO.
L i m T ED
68 Colborne St. Toronto, Ont.
Pyytäkää t ä n ä ä n omaa lähetysleimasintanne.
Älkää laihatko leimasimia.
Näissä oloissa, ja etenkin toisen
maailmansodan Ilmapommitusten mu
kanaan tuomien katkerien kokemus­ten
opettamina. Englannissa on kehi­tetty
uusi elimellisen häjakeskityksen
muoto, jossa periaatteena on jakaa
kaupunkiasutus erillisiin, puistojen tai
metsien j a viljelysten toisistaan eris-tämiin
ns. asumasoluihin. jotka ryh­mittyvät
vielä laajempien rakenta­mattomien
vyöhykkeiden toisistaan
erbittamiin asumalähiöihin. Mikäli
kaupunki on e r i t t ä in suuri, ryhmite­t
ä ä n asumalähiöt edelleen erillisiin
asumakuntiin, jotka jo vastaavat mei­käläisen
suurehkon maseutukaupun-gin
kokoa. Asumasolun suuruudeksi
suositellaan n. 1,000 asukasta tai jon­kin
verran vähemmän, kun taas asu­malähiön
suuruutena pidetään n. 5,000
—10,000 asukasta, kalkkein vähintään
2,000 henkilöä. Pienempiä yksiköitä
sisältyy siten Isompaan n. puolisen t u ­sinaa.
.
Tämän uuden hajakeskltys järjestel­män
tarkoituksena on ensinnäkin es­t
ä ä edellä selostettu lilaailiscn paineen
syntyminen. K u n näet jokaiselle haja-keskittymäyksikölle.
asumasolullc.
asumalähiölle jne. muodostetaan oma
keskiönsä liike-elämää; kulttuuritoi­mintaa
ym; varten ja kun niille kulle­kin
lisäksi varataan omat työalueen­sa,
pienimmille käsityöläistontit, suu­remmille
pienteollisuusalueet ja isoim­mille
alueita suurtakin teollisuutta
varten, hajaantuu keskustaa kohti
suuntautuva paine. Koko kaupunki-asutukselle
tarvitaan tosin vieläkin
oma yhteinen kauppa- ja liike-elä­män
keskus, city. seka kaikille yhtei-
JUly 8, 15, 22. 28 AV«. 5j 07 19, 20
alueita,, yleisiä laitoksia ja rakennuk­sia,
kulttuurikeskus, stadioneja yms.,
mutta kun tällaisessa Icaupuhkiyhtels-kunnassa
joka solulla on omakin "tu­mansa",
keskiönsä, suuntautuu pyrki­mys
eri tahoilta niihin, j a vain osa
kohdistuu cityyn. Kukin kaupungin
sirpale saa oman»asuin- ja toimialu­eensa,
jonka tavanomainen elämä
näin ollen pääosaltaan tapahtuu sen
omassa piirissä, eikä sen useimpien
asukkaiden tarvitse joka päivä tuhlata
aikaa pitkiin matkoiiiin kodin ja työ^
paikan välillä.
Asumasolu mitoitetaan suppeaksi
vain "lapsenvaunuetäisyyden" mukai­seksi,
ts. enintään n. ^ 0 m. säteiseksi.
Paitsi asuntoja sinne sijoitetaan huo­neistoja
tärkeimpiä jokapäiväisiä
huoltomyymälöitä varten, tilaa muu­tamille
käsityöpajoille, jalkine-, pol­kupyörän-
yms. korjaamoille, lasten­tarhalle,
pesulalle, ravintolalle, pie­nelle
kokoushuoneelle, alakansakou­lulle,
pikkulasten leikkipaikalle jne.,
siis laitoksille, joita tarvitaan kodin
välittömässä lälieisyydessä.
Asumaliihiö mitoitetaan lasten kou­lumatkan
mukaan, n. 600—800 m. sä­teiseksi.
Siihen kuuluu siten cnsinnä-asutuksen
läpi. Katuverlcon liikenteen
välityskyky kohoaa, turvallisuus l i ­sääntyy,
ja rakennus- sekä ylläpito­kustannukset
vähenevät. Tullaan . ny­kyistä
paljon halvempaan kaupuhki-muotoon.
Asutussolujen väliset vihervyöhyk­keet
mucdostavat tehokkaita eristys-alueita
teollisuuden j a asuntojen v ä ­lille.
Paloturvan kaimalta ne ovat kor­vaamattomia.
Edellä sanotun perusteella todetta­neen,
että asutuksen hajakeskittämi-nen
asumalähiöiksi ja asumaseluiksi
tuo mukanaan yksinomaan etuja. Ja
mitä moninaisimmilla aloilla. Onkin
jo aika; luopua täysin tarpeettomasta
ja aikakauteemme soveltumattomasta
samakeskeisestä kaupunkien ja a&Qln-tilvlstymien
rakentamisesta ja sovel­taa
hajakeskltystä kaikessa astitus-suunnittelussa,
n i i n pienissä kuin suu­rissakin
yhteiskunnissa. Tämä ei kui­tenkaan
merkitse sitä, että asutuksen
olisi sallittava hajota haja-asutuksek-sl,
joka on y h t ä tuhoisaa kuin päin-vastpinen
liian tiivis äärhnmälsyys.
Haja-asutus näet hajoittaa samalla
voimat j a tekee, taloudellisesti ylivoi­maiseksi
rakentaa asutustiivistymät
nykyaikaiseksi sellaisin teknillisin
laittein. Johdoin Ja tein, Jolta ttieidän
aikamme Ihmiset syystä pitävät asu­miselleen
välttämättöminä.
Keskitetty asutus on nyt, kutiito e n ­nenkin,
välttämätöntä, mutta tfetvö
kehitys edellyttää elbnenistä hajakes­kltystä,
ts. asumasoluja Ja a s i o n a l ä i l -
öitä. ' ^
fk. 24 pähfäi^
Toronto, Ont. — Suomalainen rau­hankomitea
kokoontuu torstal-Utana
elok. 24 päivä kello 8 Oon-haaliUa.
Tässä kokouksessa tullaan sutmhitte-lemaan,
tehokkaan loppukuin J&irjts-tämistä
nimikirjoitusten kerääinlsdcsl
Tukholman rauhanvetoomukseäs. Ko­kous
on siis tärkeä Ja kaikkien komi­tean
jäsenien tulee järjestää aslahsa
Forj) Arthur. — PunakauhUa koite­taan
llets<^a kovasti täällä Port Art­hurissa
ja Valtuusmies t i i E . V. Anten
näkee punaisen vaaran uhkaavan
tääUä Järvienpäässä Kalku-kuorpn
mtibdossa sekä koettaa peljättää ihmi­siä
Ja multakin valtuiiston jäseniä na-keoiäan
vaaran vaikka vain laulu
kuoroh muodossa.
Asia on sitien, että Port Arthurin
kaupunki järjesti kohsertln sunnun­taina
elbkoun 13 l)äivänä Curreht R i ­ver
puiätoon. Siellä "esitettiin thusi
kaalista ohjelinäa Ja sihne pyydettiin
myös sekakuoro K a i kU Ja me päätim­me
meimä siitäkin huolimatta, e t t ä oli
otettu kesäloma Juhlien Jälkeen ja
kuoron Jäsenet olivat yksi yhtäällä Ja
toinen toisdklla. Mutta ne koottiin
yhteen; Harjolttelimmie ja lavloihime
kolm6 laiilOa jolstiBt yksi laulu Hymni
työlle oli sama lalilu. Jolla kuoromme
sai bnsimfhälsen palkinnon Vuosi sit­ten
ktih lääflä oli Noirth West—Onta­rion
muslikklffestlvaail. Yleisö palkit­si
laulumme moninkertaisin suosion-bsoltukslii
Ja toimihienkilöt. Jotka
myöskin kutiluivat Port Arthurin val­tuustoon,
kiittelivät Jbhtajaamme Ja
laulajia kädiBstä pitäen.
Vaan sitten seuraavana päivänä
saimme liikea etusivulta paikallisesta
Utalehdestä (News Chronicle), että
joku valtunsmfes <» tjidUuiytkiHbi ^ I -
laisesta imeneistä, « t ^ ' « l l k ä t s ^ ^ :
pungin puolesta keskusteltaisiin siitä,
miteh voisimme auttaa noiden ihmi­sien
hyvää työtä, e t t ä niille tulisi hel­pommaksi
jatkaa laulujen harjoitta-ihista,
sillä Jos kukaan bn syventynyt
ajattelemaan, miten kovan työn alla|
on kuorojen laulujen valmistaminen,-
miten monta yötä ipe blemme harjol-;
tielleet, miten monta kertaa bn Jalko­j
a särkenyt kun piitkän päivätyöh Jäi-'
keen on neljä j a viisikin tuntia seisot­tu
rivissä ja harjpiteltu j a taaskin
harjoiteltu ja palkaksi el ole pyydetty
mtiuta kuin sen e t t ä yleisöä voisimme
tyydjrttää hyvällä laulullamme. Sen
olemmiekin onnistuneet tekemään ky­vykkään
johtajamme suosiollisella
avustuksella; Mutta sitten joku "suu­ruus"
sanoo, että se on vain Joukko
kommunisteja ja hyyin vaarallisia
sellaisia. Joita el saisi päästää tavcä-listen
ihmisten lähielsyyteen.
Omituista todella, vaan annas olla
kun päästään vuoden loppuun niin
kalastellaan taaskin ääniä vaikka
n ä i l t ä peljätyiltä suomalalslltakih.
Siiloin on kellossa ääni muuttunut
kovin lipeväksi ja koetetaan kulkea
k e t u n h ä n t ä kainalossa j a kehua suo­malaisia
hyviksi kansalaisiksi. Mutta
koetetaan sentään työläiset viisastua
tällaisestä kohtelusta meitä kohtaan
Ja seuraavissa kaupungin vaaleissa
aiitaa ä ä t ä ^Saislilie «iiäökluiXile Jot­ka
llttbniaayat. e t t ä l^ömisertklh ovat
"Öhjelinaa ahtatftaan tyiSälistm k^ llmäsIä munllbinkin ktdn ä ^ S t y k -
j a l i ^ h i i t ^ t t l kifijtvoittmi^^ sfeh j a v a ^ n aiksina. ^ TAS.
tljätjestön kuorbksi, j a «ama v^^
ml6s t r i Änleft o » Jokaitten vtxbsi ljus- ^<1^sie1Ie" t^mansd
kenut itseään valtuustoon ja tiehnyt
niin, e t t ä voivat osallistua siihen.
Matta tämä el vain tahalli­nen
komitean kofcöos. KatBd^
» n b a n ystäviä, kaOUa joOä»
kiinnostaneet - t ä m ä n kan^p^Hdahm
onnisSomiseen Ja tnntcvat «iäVoiil-sanadebseen
osattaan tag&l&yfil-fcattaa
sen oimlstttuiseen, puSu^-^
taan saapnnia»B tähän lukktiäk-seen.
Mitä s n a r a o ^ OBa.n^^0&,
yksityiskohtaisemmat ja l^ytäiir
nölttlsemniat soohnitehnat tn^daan
la»tia ja sitä voimakkaampi loppn-k
i r i saadaan käyntiin. — g.
Itsensä muka j ^ v i ^ l ä i i k i U e Ihmi­sille,
Jböaa ovat ääniööccutettuja ja
n ä i n h ä n bn vuodesta vuoteen kQ>lo
tenut itsensä Johtavaan aslnnaah Ja
olikin Juttri hyvä » y t n ä y t t ä ä val­taansa
kun oli sattumiailta miajtuin
etulaisena. Ehkä kohserti^ j ä r j e s t ä ­vä
k ö m i t t e ei ollut oUahttt huomioon
h ä n e n vitaansa jrlemiystä j a punnih'
nut tarkoin kMiel saa tuoda laula­maan
ja esittämään ohjelmaa ja ke­net
olisi pitänyt Jättää pois Ja kuten
h ä n suvaitsi sanoa e t t ä kiioron Jäse­net
eivät muka blleiet kaikki Cana­dan
kansalaisia, vail&a todellisuuäes-sa
kdoroon kuulua vain Oanadan kan­salaisia.
Vaikka'nämä' ihmiset eivät
olekaan täällä syntyneet kalkki, nihi
osa kuitenkin on t ä ä l l ä syntyneitä ja
kuoron Jäsenet ovat vuosilörmmeniä
rikastuttaneet C^nadaa, maksavat
korkeita viBtoJa Pvutt Arthurin kau­pungille.
NIUnä ihmistft ovat siis Oi­keutettuja
ttsallistumaan Pbrt Arthu­rin
kaupungin Järjestämiin tUaisuuk-siin
k u i n kuka hyvänsä j a m i t ä tulee
siihen kommunistisuuteen. n i i n kuo­ron
Jäsenet eivät edes kaikki koulu
OSJrh J ä ^ y y t e e n feikä inihmkääh
Jäi-JestÖÖn vaan toimivat kubJoaa
k S s k ä l i e m a ön^&alu toimia, haluTce-h
l t t ä ä kulttuurillista tbitelniaa. ke­h
i t t ä ä laululahjojaan. ^
Eikti olisi paljon parempi, e t t ä kau-
Nuörten äitien
s.ynnyttämät lapset
pitkäikäisiä
Tokbolraa. — Nuorten naisten syh-nyttämillä
lapsilla on mahdollisuus
elää 20 vuotta kauemmin kuin keski-ifcälsten
ä i t i e n synnyttämillä, sanoi
Helsingin yliopiston fysiolbglan pro­fessori
Eeva Jalavisto ensimmäicellä
gerontologlkongresslssa Liegessä. T ä ­hän
'tulokseeh h ä n c n tullut tutki­malla
Rttotsih väestötilastoa vuosien
1600 ja 1850 VäUlIä. Isän ikä lapsen
syntjj^sä ei i e n sijaan mstkltse m i ­t
ä ä n tut^mttsten mukaan. Tutki­muksen
käsittävän ajanjakson aika­na
elivät 24 IkÄvuoteen ehtineitten ä i -
tfen synnyttämät lapset keskimäärin
seitsemän vtiötta kauemmin kuin
heldäh sisatienSa, jotka sjmtyivät äi­din
bilepä 4o vubden iässä tai van­hempi.
Jos lasketiaian elinikä keski­m
ä ä r i n vöbden 1850 jälkeen 55 vuo-dek^,
ttdefe varhethmin. j a myöhem­min
syntyneiden lasten keski-län e-roksl
10—15 vuotta. Selityksenä sii­hen,
e t t ä tatiörteh ^ t i e n lapset elävät
ikauemmin, luuli prof. Jalavisto ole­van
sen, e t t ä naisen mimasoluissa
'tai$aiil^u mimtbksia, n l i n ^ t ä sikiö
saa perinnälllsen taipumuksen ruu­miinsa
'heiveröisyj^een ja . lyhyeen
ikään.
STARKYS GARAC
J. A. NISULA, omlst
Kaikenlaista autojien yleiänr
ta ammattitaidolla Ja S)
noUIa. 24 tunnin vetopalyeliu
takaa puh. W A ; 0612.
371 Spadina Ave. PnLWi:4
(Sisäänk. Cecil St. puokIta)|
Kotiin pnh. K L 1531
FINNISH STEAM BATHg
56-58 Wldnier Street
Toronto, Ontario
MIEHET: ,
Keskiviikkona ja torstaina 3.U
Perjantaina 1-12 i.p. '
Lauantaina 1 i.p.-2 a.p '
Sunnuntaina 8 a.p.-i i.p.
NAISET: i
Keskiviikkona ja torstaina Mj
Perjantaina ja lauantaina l-u
PUHELIN E L 2571 '
New YbÄfeT-lehtl kertoo, että
Bambergerin 237 troklnajuria puri v i i ­me
vuonna 484 koiraa. Ne purivat eni­ten
Tliomas'McManusta, Joka sai 16
puremaa. Syksy ja kevät ovat kalk­kein
vaaralllsenmiät sesonklt. Alre-dale-
kolrat ovat kaikkein viisahnpla.
Ne odottavat n i i n kauan, e t t ä paketti
on viety taloon j a sitten hyökkäävät
ajurin klmpputm tämän takaisin tul­lessa.-
S.C.A. UrheiluliUoa
virkailijoiden osollles!!!
Paheen Johtaja: Ake Hu
90 Neville Park Blvd.
Puhelin H.O. 6195
Toronto . „^
Sihteeri: Paavo Vaurio
89 St. Patrick St, Toronto, (
Puhelin Elgin 8596
Rahastonhoitaja: Vilho
84 Day Ave. Toronto, i
Puhelin R.E. 4386
kirjeenvaihto sihteerille,
mioikaa sihteerin uusi osoite.
MSONGÄRiif
519 Dandas st. W., Tormlilj
PL, 6151 — AD. 0717
Pitkän j a lyhyen matkan '
palvelu. — Autojen
Dr. T. Tenhnei
LÄÄKÄRI
Puhelin OXford 9086
Toronto, Ontario
PeterÄ.Vesa,BJ
' Barrister, Splidtor, Noter |
SUOMALAINEN
LAKIMIES
GE. 339Z SMDanfortti
(Near Pape Ave.)
N e * YöA. — liihava lElöSlfe sai \ i h -
doln 'mfehen. l ^ n e i ble l i i a n lihava
uudelle tJblkaystäväireen, sillä tämä
painaa kaksi ja puoli tonnia.
Jlbste ön vhirahepb Central t>atkitt
e l ä i n t a r h a a ja hänellä el ole enää
ikävä, sillä uusi poikaystävänpä saapui
h n j a t t ä i n -Afrikasta. Hän bn 8 vuot­ta
vanha iFtbsien 25 vubtieen vierraten
mutta Ikä e l tarkoita paljon virtahe­pojen
Ib^kuudessa.
ftosle on kyllä kaupunkUalnen, s i ­vistynyt
virtahepo Ja poikaystävänsä
bn vasta viidakosta saapunut, tlän
seurasi kun uusi tulokas Juoksi ai-^
tauksena sisällä suu ahki Ja -päätti,
e t t ä tämä on v a in jhäibissään katso­essaan
suurta kaupunkia.
Eläintarhan viranbmaiset sanovat,
e t t ä Äosieile tiiU. ittiten ihmisellekin,
ikävä ja tarvitsi lelkkltöverla.
Virtahepoja ei laiteta saman a l -
tatiksen sisälle «nnehkuin tie tunte-
Vat toiteensa iiaremiadn mutta viran­omaiset
ovat melko, vanhoja, e t t ä he
ovat aloittaneet "suuren Tbinanssln".
Olkaa vannat, että lähetätte MARJAr^NE
paikkaan, saadaksenne parhaat markkinahinnat. we
maksamme GP:n expressi-maksuosoituksella joka pai«-
Saadaksenne äkkiä maksun ;
lähettäkää mustikkanne suoraan
ANSPACmile
Suositukset? Royal Bank of Canada (King & Yonge Sts.»
Pyytäkää lähetysleimasin ja värityyny
Geo. C. Anspach Co. LimiM
74 Colborne St. Toronlo. Ontolo
^ feäs niinbls-ylij^iSttöi professori
v ä i t t i tiitkintbjensa perusteella, ;«ttä
lapset Jdtka syhtyyät ^ b d e h «ttsim-mäisen
kuuden kuukauden aikana
ovat useainmln heroja tai mlellvlkal-sia
rikoilLsia kuin he, jotka syntjrvät
viimeisten kuuden kuukauden aikana.
Parhaimmat hinnat ja hyvä pa
Lähettäkää
PÄIVITTÄISET MYYNTmAPORTff
MAKSETAAN CPR:n EXPRESS
MONEY OJBDEREILLA
Kirjoittakaa meiUe ja pyytäkää lähetysleii
FEDERAL FRUIT COMPAKJ