Vapaus, June 23, 1949

              aiYU 2 Torstaina, kesäk. 23 p. — Thursday, Jiine 23
' l i
Ulia
f IM
l i i
OMBaen) — Itmrpfndfnt lAbor
Qrsan of RmxUb Omutlant, S i -
taUiibed Nov. « b un. AothnrHwl
aa aeecad c k » m»U br tbe P o «
Otfioa Dcputment Ottova. Pnb-ttibed
thrlee treekly: T u e « d » y s.
PlS>lUhtj« Oompusy U d ^ at 100-103
E . 8 a k ^ I d t t a r W . B 3 i i D d . l U B l ac
a d d r e i Boat W. BaObarr, O o U i la
AdTertMaf ntc»
CaoadMM: i Tk. «JOO e kk. S.2S
ThdjrmllolMA: i t f c 1 J » 8 1*. SJO
1 vk. 7 M 6 kk. 4J2S
Kysynjksiä ja 4 4
K7«riiq«: K u n O n t a r i o » » h j r v i J t - ^ y j ^ önperiallstlsen h ^ n m d e n k u -
s r . t i l n «e margarilnilakl, niin tuliko; ^isumfaeen sekä s en s y n n y t t t m l e n so- j
HJItoin myös laiHlseksl se. että marga- j ^ ^ ^ kaikkten muiden « m e t t o m u n k - !
Demokraattisten sosialistien
j Ensinunäisen m««fltn«TtiwT<Hin Jäl-' nykyisestä ulkopoli
' keen o i i ojfmaaaa eilnomafaet edeUy-
=TÄT
r i l n l a «aa käyttää voin asuneita, pöy­dällä
mftfi^'fjtr"pi"*^ — Metsämies.
s i e n tekemiseen mahdottomiksi. Y h ­tenäinen
työväenliiokka liiUMsa Tcöy-
Juhannus
Loimuavat kokkotulet iloitsevine nuorisojoukkoineen ja
kauniine lauluineen ovat jääneet lähtemättömästi Canadan
suomalaisten mieliin juhannusjuhlista. Parhain todistus tä.v
ta on se. että täkäläiset maanmiehemme, niin nuoret kuin van­hatkin,
rientävät suurin joukoin juhannusjuhliin, missä hy-
; vänsä niitä kunnollisella tavalla järjestetään ja juhlatunnelma
näissä työväen juhannusjuhlissa on tavallisesti hyvin kor­kealla.
Kun huomenna on taas juhannus ja juhannusjuhlaa vie-
_ tetään joko kokkoa polttaen isommilla paikkakunnilla, tai
vanhoja muistoja kohennellen pienemmillä suomalaisa.sutuk-
: silla, niin meidän sietää palauttaa mieliimme "Pikkujättiläi-
- sen" selostuksen, että Juhannus on "Johannes Kastajan päivä,
' peräisin 400-luvulta. Evankelisista maista sitä vietetään vain
• Ruotsissa, Suomessa, Virossa ja Latviassa." Mutta kun ju-i
Hannus sattuii yhteen keskipäivän seisauksen eli keskikesänä,
J (ruotsiksi, midsommer — keskikesä — mittumaari), ammoi-sista
ajoista vietetyn (pakanallisen) kansanjuhlan kanssa, ny-
'kyisen juhannusjuhlan leimaa-antavana piirteenä ovat sen
» alkuperäiset muodot. Esimerkiksi juhannuskokon poltto oli
alkuaan tarkoitettu vahingollisia henkiä vastaan. Se oli puo-l
lustuskeino näiden pahojen henkien aiheuttamia vahinkoja,
* tauteja ja kipuja vastaan. Ja vaikka me pidämmekin juhan-
• nusta yhtenä erikoisena suomalaisena kansallisjuhlana, niin
J tosiasia kuitenkin on, että juhannustulien eli kokkojen poltto
« on ikimuistoisista ajoista saakka ollut tapana kaikilla Euroo-pan
kansoilla — ja kirkko selitti myöhemmin, että ne liitty-
J vöt vertauksellisesti Johannekseen.
J Viettäkäämme nyt tätä ikimuistoista kansan juhannu-s-
»juhlaa omaksi iloksemme ja nautinnoksemme, sekä oman
* heimomme ja oman luokkamme yhteiseksi hyväksi.
V a s t a u : L a i l l i s u u s k a n n a l t a k a t s o e n , ^ t a l o n p o i k a l s t o n k a n s s a o l i s i . ^ n •
m a r g a r t l n i n k ä y t t ö o n l a v a l l i s t a . | py^Lynyt tekemään. M u t t a a o s l a l l d * -:
m o k r a a t t i s e t r e f o r m i s t i t a s t c i v a :;
n ä y t t ä m ö l l e . R e f o r m i s t i n e n sosiaJj- i fyigfjg tmnit ^tuovat « ^ " ^ ^ ^ ^ ^ p o n n i s t i k a l k U T o i m a n s a:
l y M W BMMl»». — w w pelastaakseen m o n o p o l i s t i s e n k a p i t a - ;
f jggjgjg^g j , j ^ ^ ^ j ^ p e r u s t u k s e t . Se s u u n t a s i koko i
PITÄISI N O U D A T f A A
O M A A N E V V O A A li
; t o i m i n t a n s a v a 11 a n k u m o u k s e l l i s t en
( ' l i i k k e i d e n t u k a h d u t t a m i s e e n y h t e U -
P u h u e s s a a n S t . J o h n s i a arhdisty-, taantumuksellisen p o r v a r i s t on
UlkopcHHttrten tapahtMMigt '«wpraamiwfi> % n herättänyt ajatuksia.
i e O a k r t i d l i f » • ! 'erikoiaesti «ardaUdeMkrästtien « n o t e e n n ä i s » Upah-
Utndsa. Tiedämmehän esfraefkflof. että ioflifik. M piiä allekiffoKetmi
pobj«is-Atlantin sopimtducen syntymiseen ovat ratkaisevalla tavalla v a i -
k n t t a n ^ joorf eräiden länsj-earooppalaisten sosdem pootoeiden johtajat.
T a r r i i s e e v a i n m a i n i t a Bevinin. Blomin.^ 8 p a a k i n j a Langen nimet ä t ä j Q ^ c ^ ä h e
varten. Pofaj(m-At-'antin soinmas o n luonteeltaan selvän airressiivinen
sodanvalmlxtelijaln s o j t o o s . Sosdem olkomlnisterfen nimet sopimoitsen
a l l a Johtavat tarkastamaan pääpiirteissä mainfttojen p a d o e l d e n sodan- Jälkdstä politiikkaa työväenlookan Hojen katinalta katsoen. Tällöin
t y ö n ^ i k g i n k n i n ItsJestään esUn kysymys: Jkflrtaako sosdem p a o i n e i d oi
oikeistolaisten j o h t a j a i n p i ^ t i i k l c a jälleen samaan tolofaseen k o l a ensim*
maisenkin maailmansodan ^Iflceen? Valaisevan kovan kysymyksestä a n ­t
a a n i m i m . A . V . Työkansan Sanomissa.
ne«n k b k o n kokouksessa VaneouveriE-; kanssa. Tuloksen tunnemme. L i i a n - •
s a v i i m e s u n n u n t a i n a , C C P : n k a n s a l - , yj^u sen t u n t e e tyäväenluoi::<a I
l i n e n j o h t a j a M . J . C o I d w e l l lau.=mi:
" J o s k i r k k o l i i t t o u t u u k o m m u n i s m i -
k a i k i s s a maissa. Taantumtis nousi j a l - j
1 l € e n s a l i l l a a n useissa m a i s s a . Saksa, j
v a s t a i s t e n v o i m i e n ^ k a n s s a . s e n l o p p u - j^^j^^ itävalta j o u t u i v a t fasisti.':en j
t u l c J c s e n a o n k i r k o n hävittäminen. v a l t a a n . L o p p u t u l o s o l ij
" S o e i a l l s t i s e n a " p o l i i t t i s e n a j o h t a ­j
a n a , j o k a n y t l e v i t t ä ä k o m m u n i s U -
v a s t a i s t a p a r j a u s t a L P P : t a v a s t a an
k a u t t a m a a n , M . J . C o l d w e l l v o i so
d i k t a t u u r i n i i i x i v i u un
turvittavä m a a i l m a n s o t a , j o n k a , l a s - P o i k k e u k s e n m u o d o s t a v a t v a i n k a n -
k u j a k a n s a t s a a v a t v i e l ä v u o s i k y m m e - s a n d e m o k r a t i a n m a i d e n s o s i a l i d e m o -
Ovxtko sosialidemokraattiset p o o - ' t y ö l ä i s e t s a n o n e e t , j o s La't}our P a r t y n ;
loeet edes teisen maaifanansodan, h a l l i t u s e i o l i s i s u o s t i m u t o t t a m a an
jälkeen noudattaneet työväenloo>- j v a l t i o l l e k a i v o k s i a . N i i d e n o m i s t a j at
k a n yhtenäistämisen, sen kalklcten I s u o r a s u a n tyrkyttivät niitä, k c s ka
voimien kokoamisen politiikkaa? ' n e o l i v a t j o u t u n e e t n i i n kurjaan k u n -
i t e o n . että n i i d e n n y k y a i k a i s t a m i n e n !
V a s u o s o n e h d o t t o m a s t i k i e l t e i n e n , j o u s j v a a t i n u t s u u r i a s u m m i a . Työ-l
Iäiset e i v ä t k u i t e n k a a n ymmärtäneet
s i t ä , e t t ä k a i v o s t e n o m i s t a j a t s a i v at
a i k a n a s o s i a l i o a B o S c r a a t i t j a k o t n m u -
c i S U t o l i v a t yhteistjrassä. Se o l i h « m -
n o l l i s e s t i s a l a i s t a v a s t a r i n t a l i l k e t t f i.
T U a x m e m u u t t u i h e t i , k u n o i k e i s t o ­l
a i s e t j o h t a j a t p a l a s i v a t L o n t o o s t a.
o l i v a t m a a n p a o s s a . K o m -
m u x i i s t i t s a i v a t a l u k s i a s a n i s t u a h a l ­l
i t u k s e e n . V u o d e n 1947 a l u s s a o i k e i s - j
t c s o s i a l i s t i t k i e l t ä y t y i v ä t k a i k e s t a y h ­t
e i s t y ö t ä . I C o m m u n i s t i t B j r r j ^ e t t t l in
h a l l i t u k s e s t a . O i k e i s t o s o s i a l i s t i t ovat
i siitä l ä h t i e n i i a l l i n n e e t yhdessä B e l ­g
i a n p o r v a r i s t o n s u u r i m m a n p u o l u ­e
e n k r i s t i l l i s t e n d e m c d c r a a ' t t i s n k a n s ­s
a . S a m o i n k u i n R a n s k a s s a o i k e i s t o ­s
o s i a l i s t i t ovat B e l g i a s s a k i n k o m m u ­n
i s t i e n t u l t u a k a r i t o l t e t u i k s i h a l l i t u k ­s
e s t a n o u d a t t a n e e t p o i k k e u l c s e t ta
taautumuksenis3n p o r v a r i s t o n p o l i ­t
i i k k a a .
EI CSKOSCT
p i k k u tynöä tuli
t a j a h e keskastelirat
m i t ä o p e t t a j a c ä p u h u ^ , '
" U s k o t k o sinä. että C
s a ? " k y s y i toinen
" E n . Minä käsitän e t u »
k u i n j o u l u p u k k i , joka on k i t ,
U t t i t o i n e n . »«u
«-UONNoLUSESn
K e i n o t t e l i j a : " J Q S m i m -
k u n s i j o i t t a m a a n tähän
s e e n edes tuhannen doUa»
a n s a i t a r a h a a ."
•Kuinka p a l te
•• 'Tietj£U
T u t t a v a :
s i t ? "
K e i n o t t e l i j s
d o l l a r i a . "
" niä m a k s a a . V a i n N e u v o s t o U i t t o p y s - k r a t i a n m a i d e n . s o s i a l i d e m o k r ^ t U s e t j ^ ^ ^ ^ ^ ^ u h r a u s t e n s i j a i t a s o s i a l i s o i m i - •
» e l t e a n e u v o l a a n o m a n p u o l u e e n s a i v a p a u t t a m a a n n o i d e n m a i d e n k a n - ; p u o l u e e t J o i d e n j ä s e n j o u k o t h e l l s o - . g^^^et k o r v a u s l u n n a a t että
luZln £cL ^ b u n e i '^'^ * '^'SfT "^^T i, ^^^T p u o l u e i d e n p ä ä s t y ä j ä i - ^i^,^, h e i d ä n h a l l u s s a a n e i v ä t o l i -
s u h t e e n . — P a c i f i c T r i b u n e . : I sotakoneiston j a l a h j o i U i n o i d e n j l e e n t o i m i n t a a n r i v a k a s t i p u h d i s t i v at
A M E B I K K A L A I 8 T A
" D E M O K R A T I A A "
New York. — T o L ^ n m a a i l m a n s o ­d
a n v e t e r a a n i a , täysin s o k e a t a 2 7 - v u o -
m a l d e n k a n s o i l l e d e m o k r a a t t i s e t v a - ! r i v i n s ä o p p o r t u n i s t i s i s t a j a n a t i o n a -
p a u d e t . o i k e i s t o l a i s l s t a J o h t a j i s t a.
Mikä o l i s o s i a l i d e m o k r a a t t i s t e n p u o ­l
u e i d e n a s e m a k a h d e n maailmanÄcdan
välisenä a i k a n a ? S a k s a s s a j a I t ä v a l -
t l a s t a neekeriä, p i e s t i i n Ja r ä ä k ä t t i i n l a s s a ne o l i v a t h a l l i t u k s i e n johdospa
Askel rauhaa kphti
; Neljän Suuren Ulkoministerineuvostön Parisin kokous
' päättyi viime maanantaina osittaissopimukseen, mikä rajoit-
• tuneisuudestaan huolimatta on kuitenkin tärkeä askel rauhan
• säilyttämistä kohti. Tosiasiassa Parisin kokous, jos sitä ver-
I rataan esim. Ulkoministerineuvostön Ebntoon kokoukseen,
; osoitti sen tosiasian, että maailman kansanjoukkojen liikehti-
; minen rauhan hyväksi tuntuu jo merkitsevällä tavalla kor­keissa
hallituspiireissäkin.
Mitä Ulkoministerineuvostön Parisin kokous sai sitten
toimeksi ja missä se epäonnistui? Kokouksen edessä oli to­dellisuudessa
vain kaksi tietä eteenpäin, jos ei oteta huomioon
takaisin menon, kaikkien sopimusten hylkäämisen tietä.
Ensimmäisenä ja yleisesti toivottuna mahdollisuutena oli
; Potsdamin sopimuksen linjalle palaaminen siten, että neljän
vallan kontrollin alaisuudessa muovattaisiin eilisestä natsis-
• min ja sodan Saksasta demokraattinen ja rauhan Saksa, ja
! kun perusta olisi tälle valmis, liittolaiset veisivät miehitys-i
joukkonsa pois Saksasta. Kuten tiedetään, läntiset liittolaiset
: hylkäsivät tämän tien selittämällä Yhdysvaltain valtiosihteeri
• Achesonin suun kautta, että ne "eivät halua palata takaisin
Potsdamin sopimukseen". Tämä siitäkin huolimatta vaikka
. k.0. suurvaltain päämiehet ovat pyhästi vannoen ja moneen
'.kertaan sopimustensa kunnioittamista ylistäen omakätisesti
; allekirjoittaneet tämän sopimuksen!
Toinen tie, kiin Saksan yleisprobleemia ei voitu ratkaista,
;' oli osittaissopimus, minkä mukaan lopetetaan epänormaalinen
• kauppasaarto Itä- ja Länsi-Saksan välillä, sekä tehdään jon-
• kinlainen järjestely Berlinin hallitusasiassa. Tästä pääsivät
! Neljän Suuren edustajat sopimukseen Parisin kokouksessa.
I Samalla tehtiin sopimus siitäkin, että ulkoministerien apu-alaiset
laativat luonnoksen rauhansopimusta varten Itävallan
l; kanssa.
j Vähänkin läheisempi asiaan tutustuminen osoittaa, että
• nämä sopimukset muodostavat yhteenlaskien tärkeän askelen
Saksan rauhansopimusta ja kansainvälisen rauhan vakiinnut-
'*tamista kohti. Ajatellaanpa vain tätä: Jos nyt tehdyn sopi­muksen
perusteella myöhemmin kehittyy kaupankäynti Itä-
Ja Länsi-Saksan välillä, silloin on fyysillisesti mahdotonta
• loppumattomasti ylläpitää Länsi-Euroopan kauppakieltoa Itä-
(.^Eurooppaa vastaan. Ja jos Itä- ja Länsi-Eurooppa rupeavat
ukeskenäiseen kaupankäyntiin, niin mikään voima ei silloin
'v^enää kykene ehkäisemään talouskriisin puristuksessa olevaa
^-'Canadaa ja Yhdysvaltoja käymästä kauppaa Euroopan demo-
^^^kraattisten maiden kanssa. Nämä luonnollisesti ovat tule-ivaisuudenkuvia
ja vain "mahdollisuuksia", mutta ne ovat
«.'käsivarren ulottuvilla ja meidän tulee muistaa, että kun ulko-xpolitiikka
lähtee kehittymään vissiin suuntaan, niin se tuot-
;;taa myös vissinlaisia tuloksia. Siksi on sanottava, että Ulko-
^^ministerineuvoston Parisin kokous oli kaikessa rajoittunei-
'^suudessaankin edistysaskel, sillä se avaa uusia mahdollisuuk-
'.sia jos rauhan voimat kaikissa maissa lisäävät ponnistelujaan
kansainvälisen rauhanohjelman toteuttamisen hyväksi.
^ Mutta kysymykseksi jää. miksi Yhdysvaltain hallitus ja
JJseh "liittolaiset" ottivat mieluimmin itselleen oman söpimuk-
Hsensa rikkojan nimen (vaikka myöntää täytyy että Acheson
vja kump. tekivät huulipalvelusta Potsdamin puolesta vaikka
"heidän kenttäpropagandistinsa sen tuomitsivat julkisesti
Ji;alimpaan kadotukseen), kuin ryhtyivät Potsdamin sopimuksen
ji;perusteella laatimaan Saksan rauhansopimusta? Vastaus tä­ähän
on hämmästyttävän yksinkertainen ja samalla kaunistele-i
»maton. On selvää, kuten Neuvostoliiton ulkoministeri Vis-hinsky
syytti, että Trumanin hallitus ei halua Saksan rau-hansopimusta
siksi kun se tarkoittaisi sitä, että Saksan mie­hitys
amerikkalaisten toimesta päättyisi, ja että amerikkalai-
' set sotavoimat vedettäisiin pois Euroopasta. Imperialistisia
^ aikeita hautovat Wall Streetin pankkiiri-kenraali-politiikot
! eivät halua tuottaa sotajoukkojaan pois Euroopasta. Miksi?
Niiden avulla voidaan kiskoa lihavia sotatarveurakoita halli-
, tukselta ja samalla lujittaa Wall Streetin rahamiesten otetta
; Huhrin teollisuusalueella Saksassa. Todistuksiako? New
York Herald julkaisi touko-kesäkuun vaihteessa Russell Hillin
• "läntisten diplomaattien" auktoriteettiin viittaavaan kirjoi­tuksen,
jossa sanottiin:
"Lopullinen syy miksi länsivallat eivät halua rauhan­sopimukseen
johtavaa kompromissisopimusta on se kun se
'vetää esiin kysymyksen sotilaallisen miehityksen lopettami-v
i i m e v i i k o l l a neljä t u n t i a T e x a s in
p o l i i s i e n t o i m e s t a H o u s t o n i s s a . Tämä
n e e k e r i , G e o r g e A m m o n j a m i s s M a e
H o l m e s o l i v a t H o u s t o n i n k a h v i l a s sa
k u n p o l i i s i t Järjestivät t e r r o r i r e i t t a u k -
s e n s e n v ä i t ö k s e n p e r u s t e e l l a , että he
yritUvät saada t i e t o j a väitetystä
hyökkäyksestä v a l k o i h o i s t a t y t t ö ä v a s ­t
a a n . R a i v o s t u n e e n a siitä k u n eivät
s a a n e e t " t u n n u s t u s t a " , p o l i i s i t p i e k s i ­v
ä t tätä s o k e a t a s o t a v e t e r a a n i a p ä ä ­h
ä n j a pistivät veitsellä hänen käsi­ä
ä n k u n p a h o i n p i t e l y n u h r i k s i j o u t u ­n
u t m i e s k o e t t i s u o j a t a k a s v o j a a n . . .
V ä s y t t y ä ä n u r h e i l u u n s a p o l i i s i t j ä t t i ­vät
t ä m ä n p a r i n . . . V a i k k a m i s s H o l ­mes
t u n t e e u s e i t a p a h o i n p i t e l y y n o s a l ­l
i s t u n e i s t a p o l i i s e i s t a , m i h i n k ä ä n t o i ­m
e n p i t e i s i i n ei o l e r y h d y t t y heidän
s u h t e e n s a j a H o u s t o n i n l e h d e t — n e e -
k e r l l e h t i ä l u k u u n o t t a m a t t a — ovat
v a i e n n e e t täysin: t a p a h t u m a s t a — L a -
b o r N e w s S e r v i c e.
• • • • ' •
E N T A 8 C C F : N J A
L I B E R A A L I E N L I I T T O?
S y n n i l l i n e n l i i t t o — ^ y i n n i p e g Pree
P r e s s W e e k l y t o i m i t u s k i r j o l t u k s e n o t ­s
i k k o t u o m i t e s s a a n Drew-DuplessL<;
a k s e l i n .
k u n n e s n a t i it
l i s t l s i s t a
P o i k k e u k s e n m u o d o s t a a m y ös I t a l i an
j o s i a l i s t i p u o l u e , j o n k a s u u r i e n e n u n l s -
t ö p ä ä t t ä v ä s t i o n p y s y n y t l u o k k a t a i s ­t
e l u n l i n j o i l l a j a y h t e i s t y ö s s ä k c m m u -
n i s t i s e n p u o l u e e n k a n s s a a n t a e n S a r a -
R u o t s i s s a . T a n s - ! g a t i n h a j o i t t a j a r y h m ä n l ä h t e ä p u o l u -
P O R V A R I T 9 V A T T Y Y T Y V Ä I S I Ä,
T Y Ö L Ä I S E T L A K K O M I E L E S 8A
. . . E n g l a n n i n m a a i l m a n v a l t a on
a s t u n u t u u t e e n , j o k a p ä i v ä i s e n k a n s a n -
m i ^ e n v u o s i s a t a a n . Sitä h a l l i t s e e s o ­s
i a l i s t i n e n t y ö v ä e n p u o l u e . . . — K a n ­s
a n v a l l a n L i i t t o T o r o n t o n V a p a a s sa
S a n a s s a .
* . * • •
L U O T T A A A S I A N . SA
V O I T T O O N
Y h d y s v a l t a i n k o m m u n i s t i s e n p u o l u ­e
e n v a i k e a s t i s a i r a a n a o l e v a n p u h e e n -
J o h t a j a n W i l l i a m Z . P o s t e r i n u u s i k i r ­j
a " T h e T w i l i g h t of W o r l d C a p i t a -
U s m " , j o s t a o t e t a a n s a d a n t u h a n n en
k a p p a l e e n e n s i m m ä i n e n p a i n o s , k a n ­t
a a o m i s t u s k i r j o i t u s t a missä sano­t
a a n :
" M i n u n p o j a n p o j a l l e n i , J o s e ph
M a n l e y K o l k o l l e , j o k a t u l e e elämään
k o m m u n i s t L s e s s a Y h d y s v a l l o i s s a ."
• • *
M A R S H A L K I S S O JA
R A N S K A A N
P A R I S . — R a n s k a n W a s h i n g t o n in
l ä h e t t i l ä s H e n r i B o r i e t o n t i e d o i t t a n u t
R a n s k a n h a l l i t u k s e l l e , että Y h d y s v a l ­l
a t t a r j o u t u u lähettämään A m e r i k a s ­t
a 50.000 k i s s a a R a n s k a a n o s a n a M a r ­s
h a l l - s u u n n i t e l m a s t a , t i e d o 1 1 1 a a
" F r a n c e S o i r " l e h U.
Nämä M a r s h a l l k i s s a t , j o t k a t u l i s i ­v
a t s u o j a a m a a n A m e r i k a s t a lähetet­tyä
v i l j a a hiiriltä, k u s t a n n e t t a i s i in
A m e r i k a n v e r o n m a k s a j i e n v a r o i l l a.
T i e t o a e i o l e . o n k o R a n s k a n h a l l i t us
p ä ä t t ä n y t ottaa k o l l i t vastaan —
Eteenpäin, u u t i s t l e t o.
m e l k e i n koko a j an
k a a p p a s i v a t v a l l a n . . v > < » ^ - ^ . ,
k a s s a j a B e l g i a s s a s o s i a l i d e m o k r a a t i t j e e s t a o m i l l e t e i l l e e n , so. y h t e i s t y ö h ön
p i t i v ä t h a l l i t u s o h j a k s i a vielä, sodan t a a n t t u n u s p o r v a r i s t o n k a n s s a,
a i k a n a k i n . E n g l a n n i s s a , R a n s k a s s a , j • • •
H o l l a n n i s s a , N o r j a s s a j a m u i s s a m a i s - ; S o s i a l i d e m o k r a t i a n o p p o r t u n i s t i s en
s a l a b o u r i s t i s e t j a s o s i a l i d e m o k r a a t t i - | s i i v e n j o h d o s t a o n t o i s e n m a a i l m a n s o -
set p u o l u e e t o l i v a t v a l l a s s a u s e i t a v u o - ! d a n j ä l k e e n e s i i n t y n y t h y v i n t o i m e -
Bia. I l i a a - s t i E n g l a n n i n L a b o u r P a r t y n o i -
; k e i s t o l a l n e n j o h t a j i s t o . P r o f e s s o r i H a -
KriltilUsimmästä tdaateesta p e - i r o l d L a s k i o n o l l u t h e i d ä n t e o r e e t t i -
lastnneet taantnrnnkselUset impe- j n e n c ^ i - i s a n s ä t o i s t a e n s a k s a l a i s t en
rialistiset voimat saivat sosialide- j j a i t ä v a l t a l a i s t e n e s i k u v i e n s a t u n n u s -
mitoaattisten reformistien soosiol-i l a u s e i t a . " V a a r a v a s e m m a l t a " o l i h ä -
UseUa myötävatkutolcselU raohas-1 nen l e n t o k i r j a s e n s a n i m i.
sa vahvistua, k o o t a kannattejansa, j N i i n , " v a s e m m i s t o v a a r a a " v a s t a an
m u o d o s ^ JärJesUntsii. Ja heittää j s c h e i d e m a n n i t j a b a u e r i t k i n t a i s t e l i -
heitä koreasti palvelleet sosialide- , v a t e n n e n s o t a a j a s i i h e n s a a k k a , k u n -
raokraatUset minLHterit pois h a l l i - j n e s n a t s i t k u r i s t i v a t h e i t ä k u r k u s t a j a
tossatolasta. (opettivat heidät t u n t e m a a n , millä
s u u n n a l l a t o d e l l i n e n v a a r a o l i .
s i k e n t i e s v u o s i k y m m e n i i n t u o t t a n e et
h e i l l e n i i n , s u u r i a t u l o j a.
N o u d a t t a e n talouspolitiik£jaaan
AIVAN OIKEIX
I Eräällä rahamlehfrllä oU ^
j k u l a l n e n . j o k a tuli pvytämii^
Se on kaildssa suhteissa tähdän- t u s t a . Rahamie.s '
nyt työväen saavutusten tuhoami­seen
j a stmrkapitallsmin niahtia.se-man
vahvistamiseen.
I t ä v a l l a n s o s l a i i s t l p u o l u e a a s a i t f i si
tässä y h t e y d e s s ä y k s i t y i s k o h t a i s e n l u ­k
u n s a . T y y d y m m e k u i t e n k i n v a in
— P e t r o o l i a o n löydetty jokaise^sta
m a a n o s a s t a .
M i k s i näin t a p a h t u i ? Perussyynä
o l i se l u o k k a l i n j a , j o t a s o s i a l i d e m o ­k
r a a t t i s e t puolueet n o u d a t t i v a t v a l ­l
a s s a o l l e s s a a n . N i i d e n t u n n u s l a u s e e ­n
a o l i y h t e i s t y ö p o r v a r i l l i s t e n p u o l u e i ­d
e n k a n s s a J a t a i s t e l u , v i m m a t t u t a i s ­t
e l u niitä työväenluokan järjestöjä
v a s t a a n , j o t k a s y n t y i v ä t Ja liittyivät
y h t e e n k o m m u n i s t i s i k s i p u o l u e i k s i e n ­s
i m m ä i s e n m a a i l m a n s o d a n Jälkeen. '
Jokainen tiet&ii nyt, kuinka kal­l
i in h i n n a n ihmiskunta j a e r i k o i ­sesti
työväenluokka Joutui m a k s a ­maan
sanotusta sosialidemokraat­tisen
reformismin aikakaudesta.
J o s n y t t o i s e n maaIlman.soda n Jäl­k
e e n kysytään, m i k ä o n s o s i a l i d e m o ­k
r a a t t i s t e n p u o l u e i d e n sisäpolitiikka,
m i k ä n i i d e n p o l i t i i k k a , k u n o n k y s y ­m
y s työväenliikkeen yhtenäisyydestä,
s u h t a u t t m i i s e s t a s o s i a l i s t i s e e n N e u v o s ­t
o l i i t t o o n t a i k k a u l k o p o l i t i i k k a an
yleensä J a s o d a n j ä l k e i s e e n m a a i l m a n -
Järjestykseen, n i i n mikä o n v a s t a u s ?
O v a t k o r e f o r m i s t i s e t s o s i a l i d e m o k r a a ­t
i t m i t ä ä n k o k e m u k s i s t a o p p i n e e t ? V a i
k u l k e v a t k o h e e d e l l e e n s a m o j a p o l k u ­j
a k u i n e n n e n t o i s t a m a a i l n i a a s o t a a?
O m a n m a a n s a j a kansainvälisen i m ­p
e r i a l i s t i s e n k a p i t a l i s m i n p e l a s t a m i s e ii
t y ö s s ä k ö he Jälleen a h e r t a v a t ? S o -
d a n v a l m i s t e l i j a i n a p u r e i n a k o he h ä ä ­r
i v ä t ? T o s i a s i a t p u h u v a t siitä selvää
k i e l t ä s e i u r a a v a U a t a v a l l a:
T y ö v ä e n l u o k a n yhtenäisyys t a i s t e ­l
u s s a p o r v a r i l l i s t a t a a n t u m u s t a v a s ­t
a a n o n s o d a n j ä l k e e n o l l u t yhtä h y ­v
i n k u i n e n n e n k i n k a i k k e i n tärkeim­piä
kysymyksiä k a i k i s s a I c a p i t a l i s t i s i s -
s a E u r o o p a n m a i s s a . Tähän o n l i ­s
ä t t ä v ä , e t t ä v a i n y h t e n ä i n e n j a pää­m
ä ä r ä s t ä ä n t i e t o i n e n työväenluokka,
k u n se y h d i s t ä ä taistelurivierisä t u e k si
k a l k k i d e m o k r a a t t i s e t voimat, y k s in
p y s t y y p e l a s t a m a a n m a a n s a t a l o u d e l ­l
i s t a p u l i s t a , t y ö t t ö m y y d e s t ä j a j o u k ­k
o j e n köyhyydestä. M o n o p o l i s t i n en
p ä ä o m a s e n s i j a a n e i v o i o s o i t t a a m u u ­lta
" p e l a s t u k s e n " tietä k u i n a i n a i s en
a s e v a r i i s t e l u n Ja u u d e t sodat a l i t u i s e s ­t
i t o i s t u v a t p u l a t j a j o u k k o j e n a l i s t a ­m
i s e n k u r j u u t e e n. . •• -$>
O p p o r t i m i s t i s e n k a p i t a l i s m i n p e l a s ­t
a m i s e e n tähtäävään, t e o r i a n s a täy­d
e n n y s t ä e n g l a n t i l a i s e t l a b o u r i s t it
ovat l u o n n o l l i s e s t i -saaneet r a n s k a l a i ­s
e l t a B l u m i l t a j a l i ä n e n ystäviltään
sekä e r i t t ä i n r u n s a a s t i s a k s a l a i s e l ta
S c h u m a c h e r i l t a . E n g l a n n i n l a b o u r i s ­t
i t e i v ä t - k u i t e n k a a n o l e o l l e e t r e n e -
g a a t t i s o s l a l i s t i e n j o h d o l s a a i n o a s t a an
t e o r e e t t i s e s t i . H e o v a t m y ö s k i n o l l e et
J o h t a v a s s a asemassa p e l a s t a a k s e en
E u r o o p a n o l k e i s t o s o s i a l i d e m o k r a a t t l s et
p u o l u e e t täydellisestä järjestöllisestä
v a r a r i k o s t a n i i d e n j o t e h t y ä a a t t e e l l i ­s
e n v a r a r i k o n . E n g l a n n i n L a b o ur
p a r t y n t o i m e e n p a n e v a k o m i t e a se o l i ,
j o n k a a l o i t t e e s t a j a j ä r j e s t e l y k y v yn
a n s i o s t a h e t i k a h t e n a ensimmäisenä
s o d a n j ä l k e i s e n ä v u o t e n a p i d e t t i i n a i ­n
a k i n n e l j ä kansainvälistä s o s i a l i d e ­m
o k r a a t t i e n k o n f e r e n s s i a . Eikä n o i s ­s
a k o n f e r e n s s e i s s a s u i n k a a n käsitelty
k y s y m y s t ä d e m o k r a a t t i s t e n v o i m i en
f a s i s m i s t a saadun v o i t o n Jälkeen.
K a u k a n a siitä.
Päiväjärjestyksessä oli jokaisessa
konferenssissa sosialidemokraattis­ten
puolueiden eristäminen muista
työväenluokan puolueista palvele­maan
reformistista politiikkaa, p e ­lastamaan
uliatuiui joutunutta
suurkapitalismin ritstojärjestelmää.
V u t t a u s L a b o u r P a r t y n t o t e u t t a -
n^aan E n g l a n n i n k a i v o s t e n s o s i a l i s o i ­m
i s e e n e i v ä h ä ä k ä ä n m u u t a edellä s a ­n
o t t u a t o s i a s i a a . O l i h a n " s o s i a l i s t i"
A t t l e e n t o k i m a h d o t o n k i e l t ä y t y ä o t ­t
a m a s t a v a s t a a n n i i n h y v ä ä m a l n o s -
t a r j o u s t ä . Mitä o l i s i v a t k a a n k a l v o s -
m u u t e n a i v a n y k s i t y i s k o h t i a myöten i h u o m a u t t a m a a n , että työväenluokan
s u u r p o r v a r i s t o n v a a t i m u k s i a Englan-jyj^j^ngijgu^ r i n t a m a l l a , siis k o m m u -
n i n l a b o u r i s t i t o v a t t e h n e e t k a l k k i s o - • ^ ^ ^ ^ ^ ^ Eosialistien r i n t a m a l l a , o l i si
s i a l i s o i m i s t o i m e n p i t e e n s ä t y ö v ä e n e t u - | n e u v o s t o a r m e i j a n v a p a u t e t t u a W i e n in
j e n k a n n a l t a j o k s e e n k i n mitättömiksi | ^ „ ^ ^ j ^ ^ ^ j m a h d o l l i s u u d e t p o r v a r i s -
a l n a k l n p i t k i k s i a j o i k s i e t e e n p ä i n j a | ^^.^ y i j v a i l a n k u k i s t a m i s e e n j a u u d en
s i i h e n s a a k k a , k u n n e s t y ö v ä e n p u o l u e j ^ ^ p ^ ^ ^ i t ä v a l l a n r a k e n t a m i s e e n . S o -
s i a l i s t i s e n p u o l u e e n j o h t o a se e i k u i ­t
e n k a a n m i e l l y t t ä n y t . Se lähti k u l ­k
e m a a n t o i s t a tietä. Se r i l t k o i k o m ­m
u n i s t i s e n p u o l u e e n k a n s s a t e h d yn
s o p i m u k s e n y h t e i s t y ö s t ä j a l i i t t o u t ui
I t ä v a l l a n s u i i r p ä ä o m a n p u o l u e e n , n s .
k a n s a n p u o l u e e n k a n s s a . Siltä l ä h ­t
i e n I t ä v a l l a n s o s i a l i s t i p u o l u e ei a i ­n
o a s t a a n o l e t a r k o i n n o u d a t t a n u t t u on
p o r v a r i l l i s e n p u o l u e e n t a a n t u m u k s e l ­l
i s t a p o l i t i i k k a a v a a n se o n m e n n y t
n i i n k i n pitkälle, e t t ä o n s a l l i n u t k a n ­s
a n p u o l u e e n määrätä henkilökysy-myksensäkin.
S u u r k a p i t a l i s t i t sii.=
m ä ä r ä ä v ä t Itävallan s o s i a l i s t i p u o l u -
e e n j o h t a v i e n e l i m i e n k o k o o n p a n o n.
H e myöskin r a t k a i s e v a t , k u k a n o i s ta
s o s i a l i s t i j o h t a j l s U s a a o l l a p a i k a l la
v a l t i o k o n e i s t o s s a .
S u u r k a p i t a l i s t i e n i m p e r i a l i s t i s ia
e t u j a p a l v e l e v i e n p i k k u p o r v a r i l l i s t u -
n e i d e n s o s i a l i d e m o k r a a t t i s t e n o i k e i s -
t o j o h t a j a i n t y ö v ä e n l u o k a n v o i m i a h a -
J o i t t a v a t o i m i n t a ei r a j o i t u y k s i n o ­m
a a n E u r o o p a n m a i h i n . Heidän t y ö ­v
ä e n v a s e m m i s t o j ä r j e s t ö j ä v a s t a an
t ä h d ä t t y p o l i t i i k k a n s a on erittäin
k ä r k e v ä ä k a i k k i a l l a s i i r t o m a i s s a k i n.
Eivätkä h e k ä y t ä v ä k i v a l t a a n s a a i n o ­a
s t a a n k o m m u n i s t i s t a p u o l u e t t a v a s -
^ t a a n . Myöskin a m m a t i l l i s e t j ä r j e s t ö t,
j j o s n e t o d e l l a t a i s t e l e v a t t y ö v ä e n e t u -
E i o l e t u l l u t h e i d ä n eteensä s e l l a i s - I J e n p u o l e s t a , ovat heidän v a i n o n sa
t a e h d o t u s t a , j o t a h e e i v ä t o l i s i l i y - j k o h t e i n a . Tämä o l i s i E n g l a n n i n L a -
väksyneet. K u n n a l l i s v a a l e i s s a he o-j b o u r P a r t y n j a s e n d o m i n i o i s s a o l e -
p y s t y y t o t e u t t a m a a n t o d e l l a s o s i a l i s ­t
i s t a p o l i t i i k k a a.
R a n s k a s t a p u h u e n k u v a e i o l e y h ­t
ä ä n k a u n i i m p i . S c s i a l i s t i p u o l u e en
j o h t o r y h t y i h e t i s o d a n j ä l k e e n I r r o i t -
t a m a a n p u o l u e t t a siitä yhteistyöstä,
j o k a vastarintaliikkeessä s a k s a l a i s ia
m i e h i t t ä j i ä v a s t a a n o l i k e h i t t y n y t s o ­s
i a l i d e m o k r a a t t i s e n J a k o m m u n i s t i s e n
t y ö v ä e n välille. S y y s k u u s s a 1946 s o -
s i a l i s t i p u o l u e e n j o h t a j a t l u o p u i v a V y h -
t e i s t y ö k o m i t e a s t a . He j a t k o i v a t h a -
jDitustoimintaansa siitä lähtien y hä
t a r m o k k a a m m i n . T ä r k e i m p ä n ä j ä l ä ­h
i m p ä n ä p ä ä m ä ä r ä n ä ä n h e p i t i v ä t t ä ­m
ä n j ä l k e e n k o n m i u n l s t i e n k a r k o i t t a -
m i s t a h a l l i t u k s e s t a . B l i u n i n t u o t ua
s e l v ä t o h j e e t A t l a n t i n t a k a a " s o s i a l i s ­t
i " , pääministeri R a m a d i e r y h t e i s t o i ­m
i n p o r v a r i s t o n k a n s s a s y r j ä y t t i k o m ­m
u n i s t i t h a l l i t u k s e s t a v. 1947. N ä in
t a p a h t u i siitä h u o l i m a t t a , e t t ä k o m ­m
u n i s t i n e n p u o l u e v a a l e i s s a o l i s a a ­n
u t s u u r i m m a n ä ä n i m ä ä r ä n ja s en
e d u s t a j a r y h m ä p a r l a m e n t i s s a o l i s u u ­r
i n . .
Siitä lähtien sosUlistipuolue on
täydellisesti, ilman mitään vas-taantiangottelua,
palvellut Rans­k
a n taantumusporvariston p o l i t i i k ­kaa
työven etuja vastaan.
v a t o l l e e t l i i t o s s a k a i k k i e n p o r v a r i l ­l
i s t e n p u o l u e i d e n k a n s s a j a k a n t a n e e t
k o r t e n s a k e k o o n d e G a u l l e n a u t t a m i ­s
e k s i s a t u l a a n . , H e o v a t v a s t u u s sa
myös k u n n a l l i s e n v a a l i l a i n m u u t t a m i ­s
e s t a s e l l a i s e k s i , e t t ä siinä e l o l e Jäl­k
e ä k ä ä n s u h t e e l l i s e s t a d e m o k r a a t t i ­s
e s t a v a a h l a i s t a . " S o s i a l i s t i n e n " s i ­säministeri
J u l e s M o c h o n nöyrästi
n o u d a t t a n u t työnantajakapitalistieh
t o i v o m u k s i a . P o l i i s i n j a s o t a v ä e n a -
v u l l a h ä n o n t u k a h d u t t a n u t työläis­t
e n s u u r e t l a k o t n ä i d e n v a a t i e s s a k u r ­j
a n e l i n t a s o n s a j o n k i n l a i s t a p a r a n t a ­m
i s t a . R a n s k a n r e f o r m i s t i s t e n s o s i a ­l
i s t i e n yhteistyö t a a n t i i m u k s e l l i s en
p o r v a r i s t o n kanssa työväenluokan
e t u j a v a s t a a n o n o l l u t n i i n p e r i n p o h ­j
a i s t a k u i n s u i h k i n v o i d a a n k u v i t e l l a.
B e l g i a s s a t i l a n n e o n m o n e s s a s u h ­t
e e s s a k e h i t t y n y t s a m a l l a t a v a l l a k u in
R a n k a s s a . S a k s a l a i s e n m i e h i t y k . s en
v i e n v e l j e s p u o l u e i d e n t o i m i n n a n k a n ­n
a l t a k a t s o t t u n a e r i t t ä i n v a l a i s e v a l u ­k
u " d e m o k r a a t t i s e n s o s i a l i s m i n " v i i ­m
e a i k a i s e s s a historias-sa. H u o m a u ­t
a m m e tässä vielä siitä a v o m i e l i s y y ­destä,
j o l l a m u u t a m a t s o s i a l i d e r n o -
k r a a t t i s e t p u o l u e e t t u n n u s t a v a t p i k -
k u p o r v a r i l l i s t u m i s e n s a j a s o s i a l i s t i ­s
e n o h j e l m a n s a h y l k ä ä m i s e n .
R u o t s i n s o s i a l i d e m o k r a a t t i s e n p u o ­l
u e e n J o h t a v a ä ä n e n k a n n a t t a j a M o r -
g o n - T i d n i n g e n s e l v i t t e l i l o k a k u i m 24
p n ä 1945 p ä ä k i r j o i t u k s e s s a a n l i b e r a a ­l
i s e n k a n s a n p u o l u e e n ( F o l k p a r t l e t ) J a
sosialid2mokraattisen p u o l e e n välisiä
s u h t e i t a . T u o s s a k i r j o i t u k e s s s a t o d i s ­t
e l t i i n , että l i b e r a a l i s e n k a n s a n p u o l u -
e s n j o h t a j a n O h l i n i n l i b e r a l i s m i l l a j a
s o s i a l i d e m o k r a t i a l l a e l o l e m i t ä ä n t o ­d
e l l i s t a e r o a . K i r j o i t u k s e s s a s a n o t t i in
n ä i n :
( J a t k u u )
2n*xi
d o l l a r i a .
" N ä i n v ä h ä n ! - huudahti -
" P o i k a n n e antoi minulle asia
m e n e n d o l l a r i a ."
" K y l l ä hän:-n kelpaa",
h a s a i t u r i , "sillä lurjuksella
k a a m p i isä k u i n m i n u l i a ."
KIPESK0HT.\
U t e l i a s mies. joka istui
v a u n u s s a erästä hyvinvoipaa
m i e s t ä vastapäätä:
" K u i n k a monta henlulöi
k o n t t o r i s s a n n e työskenttktV
" M i n ä e n oikeastaan tiedi
a r v i o l t a ehkä kaksi ko
v a s t a u s .
. • • •
E I O L L L T VARASTOSäi
K a u p p a p a l v e l i j a asiakltaalk;
v a n o i k e i n , r o u v a , sitä ei ole­k
a a n a i k a a n ."
K a u p p i a s s a t t u i kuulemaan ji
s i h e t i a s i a k k a a n luo sanoen:
o n sitä iso v a r a s t o , rouva,»'
s a . "
A s i a k a s p u r s k a h t i nauruun >
k a u p a s t a . K a u p p i a s kysyi
n e e n ä :
" M i t ä h ä n s a n o i sinulle?"
" P a l v e l i j a : ••Meillä ei ole
d e t t a pitkään a i k a a n ."
• • •'
NAISAJIRI
" S i n u n v a i m o s i ajaa autoa 1
s a l a m a . "
" N i i n Ja i s k e e aina puihin."
• • •
VAALIJDTTL'
K o n s e r v a t i i v i j o h t a j a Drew
k e r r a n puhujaniatkallaan
l a p s i j o u k o n ympäröimäksi. Hii
t a s k u s t a a n hopeadollarin j a "
" T ä m ä r a h a kuuluu sille lei
k a k u u l u u s a m a a n puolueesttn
m i n ä . " Hän kääntyi vieresssii
m a t rypyssä seusovaan miehe-j
ä k y s y i ':
" M i k ä o n s i n u n politiikkasi,
m i e s ? "
" M i k ä o n s i n u n ? " kysyi poiio.
• • •
KSY SE NIINKIN
JEräs t u n n e t t u politiikko
I l j a l l e e n :
" J o h n , k o k k i kertoi minuii*
a a m u n a , että sinä olh eilen illiSi
v a s t i päissä.si j a y r i t i t vierittä
t y n n y r i ä k e l l a r i s t a . Onko täni
t a ? "
" O n , h e r r a ."
" M i s s ä minä olin silloin?"
" T y n n y r i s s ä , h e r r a ."
Rooma. — Itsenäinen
l u e ( S a r a g a t i n oikeistososd
on p ä ä t t ä n y t ryhtyä yhte"
pääministeri de G a s p e r i n !
k a n s s a . Se o n myöskin hy
A t l a n t i n p a k t i n.
PÄIVÄN PAKINA
Äänioikeuden väärinkäyttäminen
sesta. Ollaan sitä mieltä ettei aika ole vielä sopiva."
Lehtemme uutisosastolla julkaistaan tänään Yhdysval­tain
suurimman lehden, New York Timesin kustantajan
Arthur Hays Sulzbergerin kirjoitus missä hän sanoo Yhdys­valtain
kapitalistipiirien mielipiteiden mukaisesti pahoittele-vansa
sitä, jos nykyisin tehdään jokin tärkeä sopimus Neu­vostoliiton
kanssa. Syyksi hän esittää mm. hataran syN^tök-sen.
ettei Neuvostoliitto päästä vapaasti turisteja, sanorna-lehtimiehiä
ja muita liikkumaan maassaan, vaikka Yhdys­valtain
toimesta kielletään maahantulolupa, ei vain kommu­nisteilta,
unionisteilta ja sosialisteilta, vaan myös sellaisilta
liberaaleiltakin kuin Toronto Daily Starin eräältä toimitta­jalta.
Selvästikin Sulzbergerin todellisen pahoittelun syynä
on myös se, että hän ei halua tuottaa Yhdysvaltain sotavoimia
pois Eiu-oopästa.
Ja että totuus ei unhoittuisi, on myös todettava, että nyt
tehty osittaissopimus saatiin suxu-essa määrin aikaan Vishin-sk>'
n työn tuloksesta. Kieltämätön tosiasia nimittäin on, että
räiskyvien tulipalopuheiden asemesta — joihin hän tunnus­tetusti
pystyy — Vishinsky esiintyi koko Ulkoministerineu­vostön
kokouksen ajan erikoisen maltiitsesti ja aina pitäen
ihmiskunnan silmien edessä yhtä seikkaa: Kun länsivallat ei­vät
hj-väksy Neuvostoliiton ehdotusta Saksan rauhansopimuk­sen
laatimista varten, niin toisella tilalla pn pidettävä jotakin
minimimääräistä osittaisratkaisua, joka helpottaisi hetikoh-taisesti
kansainvälistä jännitystä ja myöhemmin Saksan rau­hansopimuksen
allekirjoittamista ja maailman kansojen ha­luaman
kansainvälisen rauhan vakiinnuttamista.
E n s i m a a n a n t a i n a pidetään l i i t t o ­v
a l t i o n v a a l i t . J o i d e n j o h d o s t a v a l t a ­p
u o l u e i d e n p u h u j a t , l e h d e t j a r a d i o -
k u u l u t t a j a t p a u h a a v a t k u k i n o m a l la
t a v a l l a a n . Y h t e n ä yleisenä sävynä o n
k u i t e n l c i n s e . e t t ä e l l e t ä ä n e s t ä v a l t a ­p
u o l u e i d e n e h d o k k a i t a o n ä ä n e s i m u ­k
a m e n n y t " h u k k a a n " .
V a l t a p u o l u e e t h a l u a i s i v a t k a l k in
m o k o m i n S i n i m äänestävän n i i d en
o h j e l m a n h y v ä k s y m i s e n p u o l e s t a . ' Y h ­d
y s v a l t a l a i s t e n k a p i t a l i s t i e n kasiai­s
i k s i a n t a u | i m l e t v a l t a p u o l u e e t h a l u ­a
i s i v a t s a a d a , k a n s a n s i u n a u k s e u At­l
a n t i n sopimuksen e d e l l y t t ä m i l l e s o t ä -
s u u n h i t e l m i l l e . . ' Siitä syystä „|>itäisl
k a n s a s a a d a l i i k k e e U e ääne^täkiSän
A t l a n t i n s o p i m u k s e n j a s o d a n p u o l e s ­t
a . Sitä h a l u a v a t k a l k k i v a l t a p u o l u ­eet
— C C P m u k a a n l a s k e t t u n a.
K y s y m y k s e s s ä o n s i i s pääasiassa s o ­t
a j a r a u h a . •
J o s ä ä n e s t ä t v a l t a p u o l u e i d e n e h d o k -
k a i t a äänestät n i i d e n s o t a p o l i t i i k an
h y v ä k s y m i s e n p u o l e s t a . Mikäli olet
r a u h a n k a n n a l l a , o n ä ä n e s i s i t e n t i d -
l u t väärin käytetyksi. Tätä s e i k k aa
s i l m ä l l ä p i t ä e n o n p e r i n m a i n i o se
k a a n v a a n o n v o i m a k k a a n a p r o t e s t i na
s o t a s u u n n i t e l m i a v a s t a a n.
T ä l l ä t a v o i n e i t i e t e n k ä ä n t a r v i t se
m e n e t e l l ä s e l l a i s i s s a valitsijaplireissä.
J o i s s a o n e h d o k k a i n a t u n n e t t u j a s o ­d
a n j a s i t ä t a r k o i t t a v a n A t l a n t i n s o ­p
i m u k s e n v a s t u s t a j i a . Äänioikeutesi e i
t u l e s i l l o i n v ä ä r i n käytetyksi. Jos m e r ­k
i t s e t K " ' s e l l a i s e n e h d o k k a a n n i m en
j ä l k e e n .
E i k ö h ä n täplä p u o l i a s i a s t a ole s e l ­v
ä ?
K a i k e n tämän s i u n a a m i n e n j a h y ­väksyminen
on e l i n k y s y m y s näille
p u o l u e i l l e . Ne h a l u a v a t S i n u n a n t a ­v
a n äänesi n i i d e n hyväksi. K u n ä ä ­n
e s t ä t n i i d e n e h d o k k a i t a e l ä ä n e s i m e ­n
e h u k k a a n , s a n o v a t n e y h d e s t ä s u u s ­t
a . Se o n k i n v a l l a n o i k e a k a n t a —
p o r v a r i e n k a n n a l t a k a t s o e n.
M u t t a n i i n k u i n m a k k a r a s s a o n k a k ­s
i päätä o n a s i o i s s a k i n u s e i n k a k si
p u o l t a — n i m i t t ä i n p o r v a r i e n p u o l i j a
k ö y h ä n k a n s a n p u o l i.
K a n s a n k a n n a l t a k a t s o e n m e n e e ä ä ­n
e s i t o d e l l a k i n " h u k k a a n " j o s ä ä n e s t ät
p o r v a r i e n , s o d a n j a A t l a n t i n s o p i ­m
u k s e n e h d o k k a i t a . A s i o i d e n y l e i n en
\C^stakohtaisuus o n n i m i t t ä i n s e l l a i ­n
e n , että m i k ä o n h y v ä J a o i k e i n h e r ­r
o i l l e se o n v ä ä r i n j a v a h i n g o k s i k a n ­s
a l l e .
K u n pidämme t ä m ä n m ä ä r i t e h n än
mielessämme n i i n s a a m m e v a r s i n h e l ­p
o s t i selväksi s e n t o s i a s i a n , e t t ä t y ö ­läisen
j a f a r m a r i n ääni m e n e e " h u k ­k
a a n " a i n o a s t a a n siinä t a p a u k s e s s a,
e t t ä he äänestävät itseään v a s t a an
ajatus, että jos olet rauhan kannalla
j a s o U a vastaan, että merkitset ä ä ­nestyslippusi
siinä tapaul^sessa sotaa
vastaan — kirjoittamalla s i i h en sanat:
Keep Canada out o f W a r ! Sillä t a ­v
o i n menetellen ei äänesi mene h u k -
M u t t a ä ä n i o i k e u d e n v ä ä r i n k ä y t t ö ön
k e h o i t e t a a n m u i t a k i n väitteitä e s i t t ä -
e n . Yleisimpänä tässä s u h t e e s s a o n j A t l a n t i n s o p i m u k s e n j a s o d a n p u o l e s -
se, e t t ä j o s ä ä n e s t ä t m u u t a k u i n v o i t - j t a — t i e t y s t i s i i h e n a s i a a n l u t t y y m o -
t a v a a e h d o k a s t a , o n äänesi m e n n y t j n i a m u i t a k i n a s i o i t a , m u t t a t y y d y m -
" h u k k a a n - : . V a l l a & s a o l e v a l i e l u o k a l l e ; m e tällä erää m a i n i t s e m a a n a i n o a s -
se o n p e r i n e d u U i n e n v ä i t e k c s k a n i i l - 1 t a a n p o l t t a v i m m a n päivänkysymyk-lä
o n t o i s t a i s e k s i v a l t a v a e n e m m i s t ö i s e n . \,
p a r l a m e n t e i s M , e i a i n o a s t a a n C a n a - ! — , . . ^ ^ ^ . . ^
d a s s a v a a n m u i s s a k i n m a i s s a . Sen j *
v ä i t t e e n esittäessään p u h u v a t p o r v a ­rit
o m a a n p u s s i i n s a . H e h a l u a v a t s a a ­d
a m a h d o l l i s i m m a n p a l j o n ä ä n i ä v a l ­l
i t s e v a n j ä r j e s t e k n ä n . v a l l i t s e v i e n o l o -
s u b t e i i d e n j a k a i k e n m u u n k m « m a l ­l
a a n pitämiseksi. Sillä l o p p u j e n l o ­p
u k s i m e r k i t s e e v a l t a p u o l u e i l l e a n n e ­t
u t ä ä n e t k a i k e n v a l l i t s e v a n s i u n a a ­m
i s t a — s i i l i e n k u u l u e n m y ö d t i n k a i k ­k
i se j ä r j e t t ö m y y s mikä sisältyy t a ­l
o u d e l l i s i i n l a m a a n n u s k a u s i i n j a s o ­t
i i n .
K o s k a täällä S u d b u r y n piirissä on
t y ö v ä e n j a f a r m a r i e n yhteisenä e h ­d
o k k a a n a monessa t u l e s s a k o e t e l tu
m i e s . R o b e r t H . C a r l i n , l i e n e e syytä
t u t u s t u a tähän äänten h u k k a a m i s -
väitteeseen h ä n e n e h d o k k u u t t a a n s i l ­mällä
pitäen. A s e t a m m e t ä m ä n a s i an
v o t t e l u t o n I n c o n toimesta ly
v a a l i e n , että I n c o n herrat olis.
l a i s u u d e s s a havaitsemaan vaalis
l o k s i s t a m i t e n uuteen sopimu
s u h t a u d u t t a v a . I n c o n herrat IE
l i s e s t i k i n t o i m i v a t kaikin
s i n k e i n o i n C a r l i n i a vastaan, siä
h a n h ä n y k s i pääsyyllisiä
Iäisten Järjestämiseen Incoa vai;
I n c o n h e r r a t tietävät varsin'
e t t ä se o n j u u r i C a r l i n , joka on
n u t s a d a n p r o s e n t i n korvausta v
p a t u r m l e n t a k i a menetetystä:
t a . e t t ä h ä n o n myöskin vaatins
m e n p i t e i t ä t u l i k i v i k a a s u v a a n :,
t a m l s e k s i . että hän o n esiUszT-t
a r i o n l a i n l a a t i j a k u n n a l le
t u k s e n 5 päivän Ja 40 tunnin •.
k o s t a j n e . K a i k k i nämä uodi?
merkitsisivät lisää kustaninika
coUe j a h y ö t y ä farmareille ja t?
s i l l e ;
J o s C a r l i n v a l i t a a n Ottavaas-i
k i t s e e s e kalvostyöunion aseffltf'
t a m i s t a j a p a r e m p a a työehtoso?
t a . Eikä siitä hyödy »inoastÄe
v o s t y ö l ä l s e t koska kaivostyö
p a l k a t j a työskentelysuhteet
v a t k a i k i l l a a l o i l l a Sudburyn
j o p a m u u a l l a k i n.
K o s k a a r v e l e n a s i a n olevan s?
v ä n t ä l t ä k i n k o h d a l t a a n voina*
t ä ä s i i tä s e n johtopäätöksen.
b u r y n piirissä käyttää j o t o o^
mari j a t y ö l ä i n e n väärin
n ä i n p ä i n:
Inco j a kaivostyöunio ovat tämän
alueen valtatekijät. Ne neuvottelevat
parhaillaan uudesta työehtos<H3imuk-sesta
— tai p a r e m m i n k i n sanoen n e u -
t a a n e l l e i h ä n äänestä C a r l ä * ^
m o i n t a p a h t u u siinäkin t a p a^
e t t ä j o k u jättäisi käyttämätti
k e u t t a a n C a r l i n i n hyväks
X l ä s i i s Icäytä väärin
vaan a n n a äänesi Carlinin
ensi maanantain vaaleissa-m
a i l a myös h i i o l i siitä. että.
verisi j a naapurisi tekevät S«B»*
VaaUpalkalla siis u v a t a a n l -
Terä.