Vapaus, July 23, 1949

              SQOMI-FILBfl
esittää VIHREÄ KULTA
" M E T S I E N S I N F O N I A"
t^. naan'.tis?n kimmelteinen J9kkaust«rina L a p i n h u m i s e v i su
\- '-.nnöi: erämaista.
M P I G O S s A . Uudella k o u l u l l a.
T i i s t a i n a , heinäk. 26 p:nä, k a k s i esitystä, klo 7 j a 930
>Ol T H G E L L I E S S A , H a a l i l l a,
keskiv.. heinäk. 27 p:nä. k a k s i esitystä, k l o 7 j a 9 i p.
C,EK \LDTONISS.4, Suomalaisella h a a l i l l a,
• K I L K U R I N VALSSr
T i i s t a i n a , elokuun 2 päivänä, klo 8 i p .
•VIHREÄ K U L T A"
K e s k i v i i k k o n a , e l o k u im 3 pnä, k l o 8 i p .
Sisäänpääsy 75c veroineen, lapset 50c.
South Porcupinen |a ympäristön huomioon!
LIITTOJUHLAAN MENUÄT!
.los Teillä ei ole vielä kyytiä LUUoJahlaan Sadbnryyn, niin Ue-dustflkaa
meiltä. Autoissamme on vielä tilaa.
Tiedustelkaa hinnoista yjn.
Puhelin 944
C E N T R A L TAXI
S O I I H POKCUPINE , QNTABIO
tai tavatkaa henkilökohtaisesti Taxi-Ulkkeen omistajaa
LAURI LINDBERGIÄ
"Vielä viitsit nitnnne niin pahna!
Tole tai ole t i l e n u t U , minä menen
knnuninkin UlCto^ihUnn!''
Kun ahdas ikkuna avautui
.Jatkoa 3. sivulta)
tiskaJtaa rohkeasti sanoa: meidän
eiecmmc t i voi k u k a a n panna kuole­m
a a - " Kovat päivät ovat meille
vain ka:ai. tukseksi kuolema elämäksi
ja h i K i p u i d c n ääressä meistä karise­va:
pois lie akanat j a pöly, j o k a ei ole
m?ua
Ja kuin suurena testamenttliiaan
n.v:<vi-iiie piiiviliemme hän lopuksi
liuud.ihuia: ,
• Sunnif!; työväen on . . . näinä ras­kaina
1KIkinä;riennettävä kuulemaan
sydan-cnää jaloimpia ääniä. Sen on
anottava voimaa omalta itseltään,
kesicttaAii viitenä miehen, noustava
ylittnii joukkona? Jos se niin tekee,
ei sen edessä ole koskaan kuolemaa,
vaan elämä." rAlleviiv. kirjoittajan.)
"Tasavallan päiviUcirja"
Irmari Rantamalan nimellä Algoth
Untola kirjoitti luokkasodan aikai­seen
•Työmieheen' miehekkään r i n t a -
äanisct ".sotahuuionsa", ilmestyksen,
omais:t ennustuksensa tyynine, mutta
?:lt: v'm:;:kkuudellaan tehoavine r e -
ycji.a lioilleen. Mutta Rantamalan
ohella ilakoi "Työmiehen" p>alstoilla
vida ruii.saamrriin palstamitoin hä­jyn
nuorempi kaksoisminänsä M a i ju
Lass:!'.: ammuskellen tämän porva-reiilcriin
hyvin tunnetUEf j a vieläpä
heiciar. p i r ä m ä n s ä . n i m i m e r k i n suojas­ta
kirvckviä myrkkynuoliaan v i h o l l i -
5tn leiriin.
.Miiiju Lassilan vaikutus p o r v a r i p i i -
rcih;r;kin oli .'itä suurempi, k u n tämä
kirialii.ianimi oli niissä tullut mitä
laajunmin tunnetuksi j a k u n k a i k en
kukkura-:.ii n i m i m e r k i n t u n n e t u i n h u ­vinäytelmä
"Nuori Mylläri", n i i n t e k i ­jän
.^ijomettarclaiskaudella kuin tämä
oli alkuaan ilmestynytkin, esitettiin
vielä luokka.sodan alkupuolella H e l -
sincin Kansannäyttämöllä olosuhtei-
• ^Mr. n ä h d e n runsaalle k a t s o j a k u i i n a l -
. l a
Kirjailijan merkittävin panos työ-va-^^^
n hcnki.senä r a v i t s i j a n a j a vastus,
aja-.n v;,:man heikentäjänä näinä k oh
'.alokkaina kuukausina o l i hänen p a -
kina.-iirjansa jonka nimenä o l i " T a ­savallan
päiväkirja" j a j o k a numeroi­tuna
ilmrsiyi melkein jokaisessa "Työ-mcihen'
num.ero.?sa suurimman osan
sotaksuua. «Ensimmäinen päiväkirja
jo tainnnkuun 20 pnä osastossa " N i i ­tä
näitä". >
SiVif. joka odottaa tästä päiväkirjas­ta
jonkinlaista punaista kronikkaa
iuokk.a.sodan aikaisista päiväntapauk-sista.
•.unä odotus tuottaa kuitenkin
tayti-iiisen pettymyksen. Juuri täs.
ta par.aku-jastä näkyy se, minkä M a i ­ju
I.;i.-s;la .sodan päätyttyä vangiksi
joutuneena tämän k i r j o i t t a j a l l e k i n i l -
m^Ht;. ( t - ä hän m e l k em sodan l o p -
pui.n akka eli jok-seenkin täydellis­ta
f r.r kko-lämää j a c l i u l k o m a a i l m an
rran . a koskctuk.sissa v a i n yhden a i -
n a : . Työmiehen' toimittajan väli-
:yK-'!'a.
Tä tä ,syy.sl.i " T a s a v a l l a n päiväkir­ja
o;, yieisluontoincn, l i i k k u e n yleen­sä
;>');variHi,sen j a sosialistisen näke­mystavan
ristiriidcissa. Onnjstuak-s
« n -assa vielä paremmin, M a i j u L a s _
u.seirnmiten naamioituu varak-i^
aan porvarin "Pekka. K a i k k o s e n"
i2i;c;ik jvituksellLsen koomilliseen h a h -
.-aacen siten tilaisuuden puhua
Ji&ar.k i in porvarin omalla suulla.
On m.ahdoionta. näissä puitteissa se­lostaa
tätä laajaa "sotapäiväkirjaa"
muuta k u i n muutamin yleispiirteisin
ääriviivoin. Ennen sodan syttymistä
hän ivailee versisesti porvariston kes­kinäistä
tappelua virkapaikoista. Täs­tä
on erikoisesti syytä, huomauttaa,
koska valkoiset "vapaussotahistorioit-s
i j a t " n i i n mielellään korostavat p u ­naisten
k i l v o i t t e l u a määräävistä ase­mista.
On näet huomattava, että s u o .
jeluskimtajärjestö kaikkine virkapor-taineen
oli Juuri syntymässä, että
p o r v a r i l l i n en senaatti o l i mieliittänyt
o m i l l a a n useimmat ja tärkeimmät
elintarvikehuollon virkapaikat j a että
eräät valtiollisesti vaikuttavimmat
porvaripiset ryhmät kiertelivät S k a n ­d
i n a v i a a j a v a r s i n k i n Saksaa hieroen
kauppaa interventioista j a jopa tule­v
a n kuningaskuiman vastaisesta h a l ­l
i t s i j a s t a k in sekä hänen mahdollisim­man
korkeasta sukuperästään.
Samat seikat antoivat aiheen por­v
a r i l l i s t en elämäntapojen pippiurisel-le
pilkkaamiselle. Työväki o l i jo p a r i
vuosikymmentä vaalinut sydämenasL
anaan raittiusaslaa. Y k s i k a m a r i s i l la
valtiopäivillä ensi sijassa sen aloit>
teestä o i r useampaan otteeseen ajettu
läpi kieltolaki. Porvarit olivat tak­t
i l l i s i s t a syistä sitä myöskin k a n n a t t a ­neet,
mutta kulissien takana senaa­tissa
kaadatuttaneet, kunnes väliai­k
a i n e n hallitus työväenedustajalmme
erikoisesta painostuksesta vihdoin se
v a h v i s t i 1 päivänä kesäkuuta 1919 v o i ­maanastuvaksi.
M u t t a jo maailmansodan aikana
v a l l i t s i ns. sodanaikainen väkijuoma-kielto,
joka salli väkijuomaln annis.
k e l u n ainoastaan ensiluokan ravinto­loissa
— siis varakkaimpien piirien
i l o k s i . Tämä yhteiskunnallinen f a r i ­sealaisuus
j a monet muut s e n lisäksi
tarjosivat M a i j u Lassilan huumorille
ehtymättömät lähteet "porvari Pekka
K a i k k o s e n " edesottamuksiin j a filo­sofiaan.
J a vielä hedelinälllsempiä olivat ne
maalitaulut, j o i t a uskonto j a papisto
Mä i j u L a s s i l a l l e tarjosi. Niinpä K a i k ­konen
k e r r a n k i n lyö r i n t o i h i n s a j a t o ­distaa
itsestään: "Minä, h e r r a porvari
P e k k a Kaikkonen, harrastan maa­n
a n t a i n a maallisia Ja t i i s t a i n a t a i ­v
a a l l i s i a , k u t e n tasavallan p o r v a r i n t u
leekin. Nyt minä oikeastaan harras­t
a n t a i v a a l l i s i a , m u t t a mielipiteeni on,
että porvarin on ajettava taivaaseen
työläisen kustannuksella, kuten on
a i n a t e h t y . . . " M a i j u L a s s i l a l a u k a i - klihoituskirjoltustenne seplttelyä.
sen tein. Sosialistit sanovat, että he
aseistautuivat, koska minä aseistau­duin,
mutta kuka käski heidän ottaa
minusta esimerkkiä...!"
Eräässä viimeisimmissä päiväkirjois­saan
M a i j u Lassila antaa Svinhufvu­d
i l l e "tunnustuksenkin": tämä teki
muka viisaasti — paetessaan pois k o ­ko
tasavallasta! (Svinhufvud lähti k i i .
rehtimään avunsaäntia keisarilliselta
Saksäij valtakunnalta.) — —
N i i n — t i l a eJ «alli tässä laajemmin
esitellä M a i j u Lassilan usein k a r m i ­vaa,
mutta yhtä usein niyös leppoisaa
sctahuumoria, joka kiunmassakin t a ­pauksessa
sattui naulan kantaan v a i ­kuttaen
vastustajaan pyöristyttävästi.
"Enemmän tai vähemmän
ahtaasta ikkunasta . .
Eräänä aamuna h u h t i k u im puolivä­lissä
ilmoitettiin minulle, Helsingin
V a l k o k a a r t i n 1 pataljoonan päälli­kölle,
että ns. etapplpataljoona, jota
j o h t i kuvanveistäjä Alpo Sallo j a joka
toimi muista pataljoonista täysin r i i p ­pumattomana,.
oli saanut saalikseen
"erittäin vaarallisen v a n g i n " Ja'että
tämä vanki oli tuotu varmimpaan
mahdolliseen paikkaan — minun pa_
taljoonani säilytettäväksi.
V a n k i oli I r m a r i Rantamala —
M a i j u Lassila.
K u n kuulin tämän, menin heti
enemmän kirjcjlllsesta uteliaisuudesta
k u i n "virkavelvollisuudesta" tapaa­maan
miestä, j o t a e i edes hänen kym­menien
kirjojensa kustanta,ja ollut
m i l l o i n k a a n nähnyt. Tullessani —
varmuuden vuoksi eräs sotilas muka­nani
— johonkin "Kalevan talon"
ylimmässä kerroksessa olevaan huo­neeseen,
o l i siellä kaksi miestä: toi­nen
aivan nuori, h y v i n pukeutunut
j a keikaroivasti, jopa makeilevastlkin
esiintyvä suomenkielinen venäläls-l
u u t n a n t t l — siviilivaatteissa — nimen
olen jo unohtanut, mikäli lienen sen
kuullutkaan — toinen itse I r m a r i!
Mikä vastakohta näiden "vaarallis­ten
vankien" välillä! Ensinmaihlttu
pimnahtl seisomaan, kumarteli, teki
kunniaa ja l i i k e h t i hermostuneena
edestakaisin. Toinen, Irmari R a n t a,
mala — M a i j u Lassila, istua jökötti
p u o l i t t a in seinään päin kääntyneenä
Ikäänkuin hänen korkeutensa patal­joonan
päällikkö olisi o l l u t vain tyh­jää
Ilmaa!
K e s t i hyvän a l k a a ennenkuin sain
miehen puhiunaan.
Keskustelumme, jota kesti ehkä n e l ­jännestunnin
j a j o t a toinen vanki Ja
myös vartiosotilas varmaan läsnäolol­laan,
j a ensinmainittu myös s i l l o in
tällöin keskusteluun sekaantumisel­laan,
melkoisesti häiritsivät, o l i s u i m -
n i l l e en seuraavan tapainen.
— Olette I r m a r i JElantamala?
E i vastausta. >Monia m u i t a k i n muo­d
o l l i s i a kysymyksiä i l m a n mitään vas­tausta.
— Onko Teillä mitään valittamista
saamanne kohtelun johdosta?
— E i o l e . . .
— Onko Teillä j o i t a k i n toivomuk.
sla?
— Pyytäisin h i u k a n paperia, h a l u a i ­s
in kirjoittaa.
— Paperia saatte, mutta kalkki
liuskat numeroidaan. Eikä tule kysy­mykseenkään,
että täällä jatkaisitte
Julistus Saksan kansalle
mkoa^idsterien k o k o o n taessa | on liittämiseen A t l a n t i n sotasoplmuk-
8«laMi k s n a a k o n f r e ^ antoi sen- i seen. l a n s i - S a k s a s t a o n tuleva dolla-ramvan
Jnlistnksen aUist» perUat-: ri-impcrialJsmin sotatukikohta.
tcisU, Jotka UkaUvat kok» Sak- < Tästä Saksan pirstomisesta on a i -
see erinäisiä ammuksia myös K o t l -
maa-lehteä vastaan, joka keholttaa
Suomen kansaa rupeamaan Herran
k a n s a k s i ! "Se on oikeaa p o l i t i i k k a a.
S i l l o i n meillä on k u n i n k a a n itse k u ­ningasten
k u n i n g a s . . . !"
K u n kansanvaltuuskunnan jäsenet
kieltäytyivät maksamasta kirkollis­veroja,
on se M a i j u Lassilan mielestä
täysin loogillista, koska he muuten
joutuisivat suorittamaan "muonitus-apua
taivaan valtakunnan armeljoil.
l e " , papistolle!
Luokkasodan riehuessa k u u m i m m i l ­l
a a n Pekka K a i k k o n e n todistaa jäl­leen
vanhurskaasti: " . . . K a n s a aikoo
minut kukistaa. M u t t a minä, Pekka
K a i k k o n e n , olen j u l m a porvari. Tais­telen
omantimnon vapauden puolesta,
•o. tahdon vapauden pitää joko hyvän
t a i p a h a n o m a n t u n n o n . . . Siksipä m i ­nä,
j u l m a porvari Kaikkonen, a l o in
aseistautua. Omantuntoni käskystä
J Ä M E S H . D A V E Y
KOKSIA - KOLIA - PUITA
Parhaimpaa öIJTttyä
strokeri-kolia
P U H E L I N 5-5647
l 'T Kathleen St. W . Snlbnry
NASH, AUSTIN JA WILLYS
AUTOJA — JEEPS
REO JA WILLYS TBOKEJA
LEADER TRAKTOREITA
JACK'S AUTO SERVICE
435LomeSt. Sudbury
— E n ole koskaan kirjoittanut k l l -
hoituskir j o i t u k s i a .
Vastaus oli m i n i i s t a s i l l o i n häikäile­mättömän
uhmaava. Mutta sen j ä l ­keiset
kolmekymmentä vuotta j a t i ­lanne,
johon ne maamme taantumuk­sen
johdolla ovat kansamme ajaneet,
osoittavat että Rantamalari kirjoituk­set
— niitä nyt lukiessani j a selosta,
essani — olivat kaikessa runollisessa
j a koommilllsessa vapaudessaankln
naulankantaan osuvia. Niiden pro­fetiat
ovat myöskin jo suurimmaksi
osaksi toteutimeet j a toteutuvat e n ­nen
pitkää täydellisesti.
J a t k o i n :
— K u i n k a olette saattanut olla tie­tämätön
a s i a in oikeasta laidasta? ( N i ­mittäin
sodan kulusta,, j o s ta "Työmie-hessä"
o l i v i i m e i s t e n k in sotiemme t a ­paisia
Jatkuvia "voitonsanomia".)
— Olen ollut yhteydessä ulkomaa-
Ilmaan vain yhden toimittajan väli-
(Todellakin. eräissä viimeisinunissä
kirjoituksissaan Raz>tamala lausui
olevansa ensikerran 'Työmiehen' t o l -
tnltuksessa.)
Tämä timtui minusta uskomatto­malta.
K y s y i n k i n:
— K u i n k a Teidän kaltaisenne nero
saattaa katsella maailmaa niin a h ­taasta
ikkunasta?
Hetken mietitetään vastasi vanki.
Joka koko ajan ptibui verkkaisella ja
h i l j a i s e l l a äänellä:
— K i i t o k s i a kcHnplimangista. E n ole
mikään nero. Jokainen meistä katse­lee
maailmaa enemmän tai vähem­män
ahtaasta I k k u n a s t a . ..
Vastaus tuntui s i l l o in kohtaloonsa
tyynesti alistuvan miehen resignatlöl-ta,
vaikka en vielä voinut k u v i t e l l a,
kaan hänelle sellaista kohtaloa, m i n ­kä
hän a l u n tolfta kuukautta myö­hemmin
sai.
A n n o i n vartijalle määräyksen, että
Rantamalalle o l i toimitettava k i r j o i ­tuspaperia
j a l a u - ^ n hyvästi. T a r -
koitukMnl o l i myöbonmin k&ydä u u -
salle ranhalliscn dem<ritraattisen
Udevalsnadeii.
Täyimä vakavaa huolta Isäiunaam-me
jälleenrakentamisesta j a kansam­me
elämästä tänä Saksan h i s t o r i a n ja
tulevaisuuden merkityksellisenä het­kenä
Saksan kolmas kansankongressi
korottaa äänensä P a r i i s i n .ulkominis­terikokouksen
yhteydessä S a k s a n y h ­tenäisyyden
j a raiihansopimuksen p i ­kaisen
solmimisen puolesta. Saksan
kansan ainoana toiveena voi c U a vain.
että tässä kokouksessa saavutetaa:'.
neljän suurvallan yhtelsymmärrjs
Saksaan nähden.
J o viime vuoden marraskuussa Sak­s
a n kansanneuvoston puhemiehistö
osoitti Ranskan. I s b - B r l t a n n l a n , Y l i -
dysvaltain Ja Sosialististen Neuvosto-t
a s a v a l t a ln Liitolle pyynnön kutsua
vitkastelematta kokoon ulkoministeri­en
neuvottelu päättämään Saksan
rauhansopimuksesta ja valmistele­maan
rauhankonferenssia. Tämän l i ­säksi
puhemiehistö on esittänyt k y ­seisille
h a l l i t u k s i l l e j a m a a i l m a n kan­soille
seuraavat ehdotukset.
V A L M I S T A V I A TOIMENPITEITÄ
1) Rauhansopimuksen periaatteiden
muokkaaminen J a l t a n j a Potsdamin
päätösten pohjalla.
2) Hallinnollisesti j a taloudellisesti
yhtenäisen Saksan aikaansaaminen.
3) Yhtenäisen rahakannan palaut­taminen
koko Saksalle j a taloudelli.s-ten
sekä liikenne-esteiden poistami­nen
mlehltysvyöhykkeldcn väliltä.
4) Väliaikaisen Saksan demokraat­t
i s en keskushallituksen muodostami­nen
demokraattisten puolueiden ja
järjestöjen edustajista. Sen kokoon­panon
on taattava kestävä rauhan­p
o l i t i i k k a .
5) Rauhankonferenssin koollekutsu­minen,
johon Saksan väliaikainen de­mokraattinen
hallitus osallistuu.
R A U H A N S O P I M U K S E N
P E R I A A T T E E T
A. Saksan kansan velvollisuudet
1) Sotakorvaussuoritukset jotka t a ­kaavat
varman kohtuullisen elintason.
Kokonalsvaatlmusten määritteleminen
ottaen huomioon kaikki jo suoritetut
korvaukset.
2) Sotapotentlaalin, erikoisesti v a -
rustusteolllsuuden lopullinen hävittä­minen.
3> Saksan valtiollisen, taloudellisen
j a yhteiskunnallisen elämän demokra­tisoiminen
J a demilitarisoiminen.
4) K a i k k i e n sotarlkonisten j a i n h i ­millisyyttä
vastaan rikkoneiden ran­kaiseminen.
5) S a k s a n rauhallista, taloudellista
j a poliittista kehitystä tarkkailevan,
määräajaksi a.setetun ja asiallisen
neljän v a l l a n valvonnan tunnustami­nen.
B. Saksan kan.san oikeudet
1) Sellaisen perastu.slain säätämi­nen
koko Saksalle, joka takaa demo­kraattisen
kehityksen mahdollisuudet
riippumattomalle kan-sallLsclle. poliit­tiselle,
taloudelliselle ja sivistykselli­selle
elämälle.
2) Työläisten, teknikkojen, talon­poikien,
käsityöläisten ja yrittäjien
omin voimin suorittaman, rauhano­m
a i s i i n tarkoituksiin suuntautuvan
tuotannon vapaa kehittäminen, nyr­jäyttämällä
kapitalistiset monopoli-herrat
j a suurmaanomistajat.
Sak.san kolmas kansänkongre.ssi
vahvistaa nämä ehdotukset j a fsittää
ne Saksan kan.san nimissä P a r i i s in u l ­koministerikokoukselle.
Näiden ehdctusten vastakohtana ovat
läntisten suurvaltain päälök.set J y n -
toossa johtaneet erillisen rahanuudis­tuksen
vyöhykkeiden eristämisen,
S a a r i n alueen irroittamlscn, Ruhrla
koskevien säännösten aikaansaaml-
.seen ja R u h r i n alueen asepajaksi
muuttamisen, länsivyöhykkelden jäl-leenascistamiseen,
A t l a n t i n sopimuk­sen
j a Länsi-Saksan erillisvaltion pe­rustamisen
johdasta Saksan r i k k i r e p l -
mlseeh. Bonnin valtiosääntö on r a i ­vannut
tien Länsi-Saksan erilDsvaltl-heutunui
kansallinen hätäUla. Sak­san
kansan ncuvcsto o n keholttanut
kan,sallisecn omaan apuun j a nostat­tanut
kansanliikkeen, joka kiinnittää
huomion rauhankutsuun yhtenäisen
Saksan puolesta.
Sakean kansankongressissa on edus­tajia
k a i k i l t a ammattialoilta, erilais­ten
maailmankatsomustca—Ja-takutta
tunnustusten k a n n a t t a j i a Saksan k a l ­kista
osista. He ovat kalkki syviisU
huolestuneita rauhasta j a Saksan y h ­tenäisyydestä.
He ovat kaikki va­kuuttuneita
siitä, että kansallisissa
peruskysymyksissä el ole voittamatto-mia
vastakohtaisuuksia. Jokainen
Isänmaataan rakastava saksalainen
l i i t t yy taisteluun kotimaan haJoKustn
v.astaan. Kutsu koskee myös niitä
saksalaisia, jotka Uihän saakka eivät
ole voineet löytää toimintamahdolli­suuksia
kansallisessa rintamassa.
Myös entisillä kans3lliFso.sinllstcillii c n
mahdollisuus ajoittaa yhteLstyölUiän.
että he tahtovat palvella isänmaatnnn
rehellisesti ja vilpittömästi. Väestön
valtava enemmistö on yhtynyt kan­sankongressin
vaatimuk.«iiin yhtenäi­sestä
Saksasta, pikaisesta rauha.sta Jn
miehitysjoukkojen p o i s t a m i s csta.
Mutta yhtenäisyyttä ja rauhaa ci
meille lahjoiteta, meidän on ne itse
h,inkittavn! On k.vsymykscssä Sak­san
kansallinen pelastaminen omin
voimin.
Senvuok.sl antaa Saksan kolmas
kansankongressi kalkille sakiialalslllc
kehoituksen:
L u j i t t a k a a kansallista r i n t a m a a y h ­tenäisyyden
j a rauhan puolesta!
On ky.symys kaikkien kansallismie­listen
voimien liittymisestä. Lsiin-maamme
pirstominen koskee jokaista
saksalaista j a erottaa perheet toisis­taan.
Se saattaa työpaikan uhanalal-sek.
si, uhkaa talonpojan kontua, l a ­mauttaa
kaupan j a liikenteen, tuhoaa
Saksan työmarkkinat j a estää sivis­tyksellisten
j a henkisten arvojen vaih­tamisen.
Työläiset, talonpojat, krLsl-työläisct,
tehtailijat, kauppiaat ja
henkisen työn tekijät: Te k a l k k i k u u ­lutte
kansalliseen rintamaan! K a n ­samme
yhä laajemmat kerrokset t u n ­tevat
kansaUisen taistelun yfatenftl-syyden
j a r a u h a n puolesta sekä mie­hitysjoukkojen
poistamiseksi tämän
hetken käskyksi!
K a n s a l l i n e n rintama ci suuntaudu
muita kansoja vastaan, sillä ei ole
miUiän tekemistä n a t s i o n a l i s m ln
kanssa. Se h a l u a a ymmärrystä J a y s ­tävyyttä
maapallon kaikkien kansojen
r i k e n . Se vastustaa scnvuoksi mlttt
paättävlmmin sotaktiholtusta Neuvos,
t o l i i t t oa ja kansandemokraattisia
maita vastaan. Se tietää olevansa
yluä maailman rauhanvoimien kans'
sa, joiden kasvava voima ilmenee
maallmanrauliaa ajavissa kokouksissa
j a A t l a n t i n sopimuksen vastustaml-scssa.
Länsi-Saksassa j a länsl-Bcrlttnlssä
harjoitettua fotakllholtusta vastaan
me nojaudumme Itävyöhykkeen r a u -
hnnlialuiscen, fasLsmlnvastaiscen. de­mokraattiseen
Järjestelmään, joukko-j
c n rauhantahtoon j a kansankongres-s
i l l i k k e cn levljimisecn myös maan
länsitxsassa. Tiissil on tie riippumatto­muuteen,
Sak.san yhtenäisyyteen, o i ­keudenmukaiseen
rauhaan Ja m l o h l -
lysjnukkojcn poistamiseen. Vain täl­lä
tavalla kansakunta voidaan pelas­taa.
"
K a l k k i e n kansojen väpaustalstelu-j
c s historia opettaa, että päättäväi­nen,
uhrauksiin valmis tahto lopuksi
a i n a o n saavuttanut voiton vieraiden
käskyistä. Saksan kansankongressi
odottaa kalkilta puolueilta Ja järjes­töiltä.
J o t k a ovat löytäneet yhdessä s i ­jansa
kansallisessa rintamassa, t i n k i ­mätöntä
taistelua Sak.san kansan k a n ­sallisissa
kysymyksissä. Saksan k a n ­.
san kongressi kutsuu k a l k k i a saksalai­s
i a yhteiseen taisteluun yhtenäisen
riippumattoman, rauhanomaisen Sak­san
J a rauhansopimuksen pikaisen s o l ­mimisen
puolesta sekä miehitysjouk­kojen
iKjIstamlsokslI •
Eläköön kan.salllnen rintama talste-lu.
s.sa Saksan yhtenäisyyden Ja o i k e u ­denmukaisen
rauhan puolesta!
Saksan Kolmas Kansankongressi.
Sisä-Mongolian kansa astuu
keskiajasta nykyaikaan
delleen häntä tapaamassa. Olin luon­nollisesti
utelias tietämään mitä hän
t u l i s i v a n k i n a ollessaan kirjoittamaan.
Sitä en k u i t e n k a a n m i l l o i n k a a n .saa­nut
tietää. E n edes sitä, .salko R a n ­tamala
paperia vai eikö. Muutamaa
päiVää myöhemmin s a i n itse lähtöpas.
s l n toimestani, j a toukokuun lopulla
l u i n sanomalehdistä I r m a r i Rantama­l
a n suuren kohtalondraaman päätty­misestä
. . .
Eikä kestänyt edes vuottakaan, kun
oma ahdas Ikkunani aukeni — j a h a ­v
a i t s i n maassa tapahtuneen monar­k
i s t i e n v a l l a n k a a p p a u k s e n . ..
J a k u n n y t , kolmenkymmenen vuo­den
kuluttua, lukee I r m a r i Rantama­l
a n pakinan luokicasotamme kynnyk­seltä,
suorastaan hätkähtää hänen
profetiansa n e r o l l l s u u t t a : —^
"Sillä suurimmat konnantyöt ja
verisimmät rikokset tässä maailma.'-sa
on aina tehty isänmaan, jumalan ja
k a p i t a a l i n nimissä j a a v u l l a - - - B ' ;L
s h e v i l t k i l i i k k e en suuret piirteet voi­daan
nähdä.vasta tulevatsuude&sa, s : i -
Slsä-Mongolian autonominen alue
on puolentoista miljoonan neliökilo­m
e t r i n laajuinen eli kolme kertaa
Ranskaa suurempi Ja sen väestö nou­see
11 miljoonaan, josta Iukumäärä.stä
2 miljoonaa on mongoleja. Sisä-Mon-gollan
kansanarmeija on ka.svanut
voimakkaaksi armeijaksi, Johon kuu­l
u u myös kuulu mongolialainen rat­suväki.
K i i n a n kommunistisen puolueen S l -
sä-Mongolian toimeenpanevan komi­tean
j a Slsä-Mongollan autfjnomisen
hallituk.sen Johdolla Slsä-Mongolian
kan.sa iiuorlttaa p a r h a i l l a a n kak.siivils-t
a tehtävää tukemalla K i i n a n vapaus­sotaa
Ja laskemalla samalla uuden de­mokraattisen
elämän perustuk,sia.
Sisä-Mongollan autfjnominen halli­tus
perustettiin toukokuussa 1947.
Hallituk.sen vallanalal«uutwn kuuluu
12 maakuntaa ja 79 kuntaa. Slsä-
Mongollan autfjnominen alue ulottuu
Länsl-Mantshuria.sta Jcholin, T.sha-h
a r i n j a S u l j u a n i n poikki NIngslaan
lännessä.
Muiden kansallisuuk.sien. ja omien
feodaallfitert yaltaherrojeruia .vjrtama-n
a Slsä-Mongollan kan.sa]lo koitH vih­d
o i n k i n V i t p - j u s vuonna 1945 Ncuvo;>-
t o l i i i on Ja U l k o - M o n s o l l a n Joukkojen
karkoittae.ssa Japanilaiset tunkeuiur
jat. Mutta tämä vapaus oil lyhyt­ikäinen,
sillä Kuomintangin Joukot
hyökkäsivät alueelle välittömiisti .sen
jälkeen kun Ncuvo.stollitlo oli vetä­nyt
armeijansa Sisä-Mongolian alu­eelta.
Mutta K i i n a n kanfianarmcijan
avustamana .Slsä-Mongollan kansa
murskasi Kuomintangin Joukot kovis­sa
taifiteluls.sa Ja saavutti uudelleen
vapauden.
K a i k k i a l l e autonomiselle alueelle on
perustettu kansan hallintoelimiä, P a i -
menUjlaisaluellla johUvat kunnallisia
hallintoelimiä yleensä mongolit. Puo-llmaanvlljelys-
ja puolipaimentolals-a
l u e l l l a , Jo.s.sa mongolit muodostavat
väestön enemmistön, on kunnallisen
mibtä. Tämän politiikan ansiosta S l ­sä-
Mongolian kansan elintaso o n v i i ­me
vuosina huomattavasti noiissut.
Slsä-Mongolian teollistaminen on jo
alkanut. Ase-, sähkö-, metsä-, r a a t a ­j
a tekstiiliteollisuus sekä kirjapaino­ja
elintarviketeollisuus tekevät huo­mattavia
edlsty.saskelclta. '
Ulanhctls.sa, Jonka nimi mongolian-kielessä
merkit-see "punaista kaupun­k
i a " , j a kolmessa maan muu-ssa kau­pungissa
'.sähkövoiman kokonaistuotto.,
nou.si y l i 8,300 kilovvatln.
.Slsä-Mongolla-ssa on 9 v a l t i on omis­tamaa
tek.stiilitehdasta sekä kaksi
tekstiilitehdasta valtion j a yksityis­ten
yhteisellä pääomalla. PuuvUla-kankaidcn
kokonaistuotanto vuodessa
on yli 20,000 pakkaa. Metsäteollisuu­den
kokonalfttuotta viimeksi kulunei­na
kahtena vuotena oli 2 miljoonaa
kuutiometriä. K u l u v a n vuoden tuo­tantosuunnitelmasta
on täytetty jo ÖO
pros.
Ulko-Mongollan opetustoiminta on
kehittynyt huomattavasti. Jokaisessa
KUiiremma.ssa kylänsä on Jo alkeiskou­lu.
Tuoreiden tilastojen mukaan koko
ma;i.s>,a on 1,904 alkeiskoulua j a 6 k o r ­keampaa
opetu.slaltofita, joissa käy
]0fJ,900 oppilafita. Vuoteen 1944 ver­rattuna
koululaitos o n laajcntuntit 100
pro;;. Aut<jnomlnen hallitus on pe­räsi
an ut myös fiotllaalllscn ja p o l l l t -
ils<.n korkeakoulun sodan päätyttyä
Japanilaisia vastaan. -
H a l l i t u s on järjestänyt useita ter-veyskampanjolta
opettaakseen kan­salle
hygieniaa j a lääkkeiden mer­kityltä.
Kulkutauteja vastaan rqko
a - t t i in vuonna 194ä 450,000 Ihmistä
H a l l i t u s suunnittelee rokotcttavaki?
lisää 8.'30.00O Ihmistä. Kulkutautlei
aiheuttama kuolleisuus on vähcntyny
J a p a n i n mlehitysalkaan varattuna
75 pro».
Sisä-Mongolian työtätekevä väestö
on perustanut useita joukkojärjest^jä-
Katki>..sa kaupungeissa j a tehtaissa on
Lauantaina, heinäk., 23 p., — Satur., July 23 ^mt
MARTTS LADIESVWEAR
Keskikesän
Suurenmoism alennuksia
Sensatiomaisia arvoja
M o n U k a u n i i t a j a hienoja leninkejä, k a i k ­k
i viimeisintä muotia, väreissä j a aineissa.
•jrmtvvf» fl a d fl a B a 6 fl tnnnnmnnr^
o
Jo n. 1. - « r ^ « r ^ ^ _ o
i Pumpulileninkejä
TftTsll. 5.95-6.95 3,95
ESIKOISUUS
L E N I N K E JÄ
Tavan. $35.95
E R I K O I S U U S
$15.95
Tavall. ri.n.-i—N.95
ErilKOIöUUö
2.95.:{.9ij
RYHMÄ 3
Tavall. 14.95—16J»
E R I K O I S U U S
$7r..9 5
T a k i t , puvut j a lyhkuset takit alennetlii aina SQ"^ saakka.
U i m a - , sJack- Ja play|)ukuja .sikil " T " - p a j i o j ^.
23 Lareh Sireet
" K y l l i , kylUi saatte tulla mukanani
Sudburyn liittojuhlaan jon vain puiis*
ttttte minut täältä alas!"
USSR:n viuluniekat
voittivat Jan Kul-belik-
kilpailun
Prahassa päättyi ä.?kctUllh viulut l i -
t e i l i j o i d en kansainvälinen J n n Kiihe-l
l k - k l l p a U u . Kinailuun osallistui y l i
30 osanottajaa 12 e r i mauHta, m;u.
Neuvostoliitosta, Tshckkoslovakiabta,
U S A : s t a , Englannista, lianskn.itn,
Bulgariasta, Unlcarlsla Ja Ronnnia.sta.
Neuvostoliiton nuoret viulunlc/cat lU
pälslvät k u n n i a l l a valkean kokeen j;>
.•;aavu;fiv:ii. loistavan voiton irlcren U I -
p.ulujcii viidestä palkinnosta. ne!Jft.
Kun;liuvälisen J a n Kubellk-kilpal-
)un voiMiiiak.si seppelöitiin:! paOcln-
1 lo; 1 ,';a:iJa Igor Bazrodnyl. Timä l«h»
jaicas i'j9-vuotiäs muusikko on njrt
p.littettyäiui lasten mUflti|iktopiston
läydeiriimii.isä taitoaan Moskovan
k..ii.-;erv.'Uorio.s.sa. Toisen jpaJUxinon
; I l i(t-vti >Uas V a l t i o n musiikkl-lostU
i u u 111 > yh t r yd e.ssä toi mlvan ^lUsUBdcl»
k ^ k l k o j l u n oppilas Viktor Pikeisln.
Neljännen Ju viidennen palkinnOD J k -
/.oivat kcslienilän Leningradin Itön-
Muvutorlon oppilas'Mihail Walroan Jftv
Ti)ili8iJi komervatorlon oppilas Marin»
Ja.shvl 1.
hallintoelimen Johtajana mongoli •^^[v^^rx^y.^jA^x.^^xum-^i^^^^
varajohtajana Hän-helmoon kuulu- •^'^'^ »--^l^^ä talonpolkalsyhdlstykslä.
va kiinalainen, kun taas niillä alu<;ll-
SiÄä-Mongollan uudessa demokraattl-
, . , , . , I MÄsa nuoriojärjestössä, joka on eslt-l
a . Jossa Han-heimoon kuuluva k J i - : ^^^^^ ^^^^ teolllstaml-nalaiset
mu.>do.tavat enemmistön., «n n,rXK> Jäsentä. Y l i o p p i l a i l la
h a l l i n n o l l i s en ejimen johto on Jaettu | ^^^^^ järjestönsä samoin k u i n n a i -
pälnvasulsella tavalla. ,
M u t t a Sisä-Mongolia ei voi .saavut-;'"'g^"j^^^^^^ji^„ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^
t a a k a p a l l i s t a tasa-arvoisuutta, eilei ^ . „ j ^ ^ ^ ^ . „ „ g ^ g ä , j ^ „ g ^ „ ^ „ p^j^g,
se laajenna suuresti taloudellista elä-l
o i n , k u n niitä, voidaan katsoa. kylhk^-I
kaukaa. Se voi muodollisesti hävi'^
j a vaihdella, m u t t a se uusi ura, Jonina
se o n avannut valtiolliselle toiminnal­le,
o n kuolematon .
Se mies, i<>k& luokkasodan synkey­dessäkin
näki näin kauaksi, näki .sit­t
e n k i n maailmankehityksen n i i n ava­r
a s t a ikkim3.sta k u i n Et: lnhimilli.s>-.s:i
o n mahdfdlista.
määnsa. Autonomien i i a l l l t u ^ onkin
tehnyt huomattavia ponnI.stuk.sia J i -
sätätseen maan tuotantoa.
P e o d a 11 s m i n hävittämiseksi on
maanviljelysalueila toimee n p a n t u
maareformi, Jonka perusteella mon­goleille
Ja Han-heimoille tm Jaettu
msLa-ta.. Maareformi on frutirestl k i i -
hoittanut Ulonpoikien tuotantokykyä,
sillä ensimmäistä kertaa sukupolviin
t a l o n p o j i l l a on n y t mahdollisuus työs­kennellä
orailla saroillaan. Maatalou­dessa
on otettu käytäntöön uusia tuo­tantomenetelmiä
j a niinpä maatalou­den
tuotto onkin suuresti kohonnut,
PaimenU.ilai«alueilla autonomi&en
h a l l i t u k s en p o l i t i i k k a suojelee karja­laumoja
Ja l a i t u m i a , laidunoikeuk.sia
l e h t i " . Joka Ilmestyy Ulanhotissa sekä
mongolian- että kiinanklelellä, JLehteä
myyöMn päivittäin 4,000 kappaletta
K a h d e n viimeksi kuluneen vuoden a i ­kana
on Slsä-Mongoliassa myyty 2
miljoonaa kappaletta sanomalehtiä ja
200,000 kappaletta aikakauslehtiä.
Myydyt lehdet ovat ilmestyneet sekä
mongolian- että klinankielellä.
P U O L E N F A U N A N K A N A N M U NA
Mctchosinissa, Victorian luona
B C : s s a J . J . B a k e r i n omistama Leg­horn
j a Hampshire ristislitoskana teki
uslu)ttavasti m a a l i manennätyksen
munlewiaan 9'/i timmaa pitkiin ja
j a karjakarman huomattavaa lisää- puolen paunan painoisen mtman.
Kaksi miestä
saanut surmansa
kuitakaivolcsessa
Timmlns, Ont. •—. K a k s i kaivo.styö-lälstä
sai surmansa keskiviikkoiltana
M c l n t y r c kultakaivokfie.«.sa 2,.%") j a l an
tasanteella iuon kiylluuLan purlote.s.^;;!
heidän päälleen .
Surmansa salvat 22-vuoLlaK Utu .].
Soucle Ja 41-vuctlas Frank KraJ,i<;cc.
Charles Parker, Joka työ.v;<nteli
muutaman jalan pää»sä edellänjil-nltulBta
miehistä, pelastui oniulto-muudesta
pienin vammoin. Hiin M I -
noi onnettomuuden tapahtuneen niin
äkkiä, ettei hän tiedä mlt-jn .se t i -
pahtui. Hän juok.sl hakemaan upifi
j a onnettomuuden uhrien luo pää;.-
t l l n 45 minuutin ^kuluessa, m u t i a h'-
ollvat kuolleet. Partccr .sanoi, että
hän oU vajaan kolmen Jalan pii.ivj.t
miehistä 14 j a l k a a pitkän klvipaa-i
c n pudotessa heidän ]>äällceii.
Miesten sanotaan o l o f n "f-Mlhvi-nassa
d r l f t l a " onnettomuuden t.;t-
»ahttiefsa. Kaivoksen viranomaly t
anoivat, että «e o l i epä;;ivrillii)"ii t a -
•aturma Vflllä kivi tavalll-ie.sti pui.oa-i
icnemmlesä kappalcls-^a.
Soucle oli tolserf m a a i l m a n v d . in
eteraani j a hän o l i kalvok,s:',',;,'i e n -
simmälscllä työvuorolla lomanfia jäl­keen.
P o l i i s i t sanoivat, että tapauksen
Johdosta toimitetaan edelleen tuticl-muksla
Ja s i t t en tolmltelaan V.mU:-
mansylden tutkimus.
—Oletteko jo uuitneet -VAPAV'
DEN liUuksen? t
UHIOH CAB
. mi
Sudburyn suurin ja suosituin
taxiliikc
Nopea palvelus radion avöll»
O m l i t . B lU T o l c c k j a E a r f MelUur
^HMiarniMIINiMII(HU»tmHHtlWlMMntUtUUfmMlfMMMMNMHMaf^^
1 HääkttkkavMoja
I - K U K K A K I M P P U M —
i PUHELIN t-fUli
I MANHATTAN FLdRIST
I H Ccdar Street Sadb«T> O o i . WIM>l"t'lttfl'MI>(r)MflMt|l)r
CHECKiR
CAB
SUOMALAISET AJtHUT
3-3644
Sudburyn klinikan Yiareiti
KnsiluokkalseHtl tiUUikiäUrSk
vaatteita parbalsl» CBg-
I;in(ilaisi8ta kankalst»
ED'S C U S T OM
TAILORS
E i j . Heikkinen, omistaja
i 3C Elm tiL e. Madtmrf, O D L
(Niemen valokuvaamon vieresst)
Lisäpalvelus asiakkaillenmie:
jmlttoji-n mukaan telity|i tehdas-pukuja
$M. lähtien — 20f kangaa-raallia.
Kolmannen VUOSIPÄIVÄMME MYYNTI
alkaa maanantaina heinäkuun 25 p:nä
Juhliessamme tätä vuo-iifiiiivjiä. olem« järjestäneet erikoisen
alennusmyynnin Jossa kaikki kankääf myydään - .';
alennukselfs
Myö.s Järjest-:^tly . ' .
K A N G A S L O P P U J E N PÖYTÄ
Hinnat alhaisimmat mitä koskaan. Me otamme tämän tilaimnl-den
laiisuakÄcmme asiakkaillemrai- mitä sydämelli-
.simmät kiitok.semme. '•- "
Genge Dry G o o d s^Mla
105 Durham St. S. Siadbur7>^^^^^^9^