Vapaus, July 23, 1949

              m
JBferu 2 Lauantaina, heinäk., 23 p., — Satur,, July 23 i
i l
Ml
tr.
mx
i l i f
.1
!1 •m mm.
•mm: ••••il
1 i i i i
K«1
i i i
mm ä
p i
•mm •f->i.!r •
f.t-
-II Hi-;'-'-
li! l^^i:-.-- '•
• •
(LONOUrr) — ZzMlepeodent Labor
O r i ^ of Flanlah CnnadlMM, St-
UblUhed NoT. 6th 1917. Aattkorized
M Mcond d a a mail b7 the Post
Office DepATtsient. CXt«w*. Pnb*
Usbed thrice weeUy: T u e « d » y « .
Thundays and Saturdayg by Vajaus
Publlshlns Company UtL. at lOO-loa
Xlm St. W., Boäbarf, OOL, Casada.
TeleviMDM tauctm OCOOT
KSokH. SdttarW.
addm» BoK i » . Budbuiy. Ontasfa
AdvertUliic tate» vpoa upfiOntED
Tranalatlon free of diazge.
TÖJUIBBSflCAT:
1 Tk. «JOO « kk. 32»
9 kk. 3J0&
ThdyaraDolMa: 1 vk. 7JOO 9 kk.
SoocncaM: 1 vk. 7A> « kk. OS
Mita sanovat
Routa ajaa porsaat kestiin
Näyttää siltä, että Britannian työväenpuolueen hallitus saa
nyt kokea ensimakua siHä, minkä euoipalainen sananparsi pu­kee
seuraavaan muotoon: "Kuri menee herrojen kanssa mar­jaan,
voi menettää ropposensakin."
Totta luonnollisesti on, että Britannian dollarikriisi johtuu
kapitalismin yleisestä kriisistä mikä syvenee ja pahenee Mar­shallin
avun ohjelman ja "kylmän sodan" johdosta, mitkä ime­vät
lopunkin elinvoiman Britannian kansalta. Tässä mielessä
Britannian imperialismi on samassa uppoavassa laivassa koko
maailman mätänevän ja rappeutuvan imperialismin kanssa.
Mutta sen lisäksi on vielä eräs toinenkin seikka. Wall
Streetin rahamiehet, jotka ovat marshalloineet puolen maail­maa
omien yksityisetujensa palvelukseen, eivät ole enää ha­lukkaita
pitämään Attleen työväenhallitusta Britanniassa.
Euroopan marshalloimisen yhtenä piirteenä on se, että eri
maille (esim. Ranskalle ja Italialle) annettiin määräys sivuut­taa
hallituksesta kommunistit. Ilman sitä ei luvattu antaa
Marshallin apua ja niin nähdään, että esim. Ranskassa on
maan suurin puolue hallituksen ulkopuolella — jotakin ennen
tuntematonta demokraattisen Ranskan historiassa. Nyt Wall
Streetin kultapinojcn päällä istuvat rahamiehet sanovat entis­tä
useammin, että Attleen "työväenhallitus" ei taida enää olla­kaan
"käyttökelpoinen aasi", jos saa tässä yhteydessä luvan
käyttää supisuomalaista kokoomuksen määritelmää Fagerhol­min
"työväenhallituksesta". Yhä useammin kuuluu nyt vaa­timuksia
— Yhdysvalloista ja Canadasta — että Britannian
työväenpuolue on sivuutettava ja autettava vaka vanha tory-puolue
takaisin valtaan. Tosiasiassa tämän maan valtapiirit
ovat jatkuvasti kohdelleet mr. Churchillia Britannian itseoi­keutettuna
hallitsijana, joka on vain olosuhteiden pakosta
väliaikaisella lomalla ja Attleen "työväenhallitusta" on pidet­ty
jonkinlaisena toisarvoisena viran hoitajana, joka potkitaan
ensimmäisessä .sopivassa tilaisuudessa pois.
Attleen hallitus on kuitenkin tähän asti ollut "käyttökel­poinen
aasi", joka on tehnyt suuria palveluksia Britannian ja
tämän mantereen kapitalisteille. Siksi sitä on siedetty ja
kiitettykin. Mutta nyt täkäläiset rahamiehet olettavat, että
'torypuolue voisi jo "itse" ottaa ohjat käsiinsä — ettei sen tar­vitse
enää käyttää Attleeta, Bevinia ja Crippsia esiliinana —
ja niinpä torontolainen torylehti, Globe and Mail kirjoitti äs­kettäin
avoimesti, että Britannian työväenpuolueen hallitus
pitäisi sivuuttaa. MLssään tapauksessa sille ei pitäisi antaa
"toista" mahdollisuutta.
Mutta vielä pitemmälle meni kuvernööri Dewey, joka edus­taa
tärkeätä osaa Yhdysvaltain hallitsevasta kapitalistiluokas-ta,
kun hän avoimesti uhkasi, että Britannian kansalta kielle­tään
Marshallin apu Attleen hallituksen ohjelman vuoksi.
Toisin sanoen kuvernööri Dewey sanoi Britannian kansalle,
että sen täytyy lähestyvissä vaaleissa äänestää torypuolue val­taan
— kuten annettiin uhkavaatimuksia Ranskan ja Italian
kansoille vaaliensa edellä — tai muussa tapauksessa Marshal­lin
avun dollarit loppuyät. Jos mikään, niin tämä on avointa
sekaantumista toisen maan sisäisiin asioihin — mutta sitähän
se Marshallin avun suunnitelma onkin.
Näin voidaan myös todeta, että tämän mantereen rahamiö-
I het kiristävät poliittisten syiden perusteella Britanniassa nyt
kehittyvää talouskriisiä, jotta voisivat ulkomaisen painostuk­sen
avulla saada renkien asemesta "itse" torypuolueen Britan­nian
hallitukseen.
Tällaisia ovat ne "kapitalistiystävät" joita Britannian oikeis-tososialidemokraaltinen
hallitus on niin auliisti palvellut.
Näistä koti- ja ulkomaisille kapitalisteille tekemistään palve­luksista
A«t' <en hallitus on saamassa Britannian patrioottisten
työläisten .n samalla kun "hihaansa nauravat" porvarit
halveksivat sitä.
» •
t •
t
1
«
«
i ••
s,
I
i
I KIELLNAYTE C1}VBCUJLLltLEff.tS
j Tuomi teslaa n At:antln sotapakiSn
ja eritoif^il sitä puolustavan senaat­tori
A.'thur Vandembergin <Rep.
Mich-; At.iaatto.-i G k n Taylor (Dem.
Idahcäta; ianoi CP.n uutisriedon mu-iiÄan
mm. s'-uraavaa:
"Mc jatkammf- matiaamme seillm-me
täynnä kuumaa ilmaa ja vakuutte.
luja «tmalla kun michiganjlaisen se­naattori
majeiteetlilinen olemus sei­soo
]uj£5,'i puristaen peräsims.stä. hä­nen
painavin ja oIete:asti .syvällisten
juliilusterisa vyörycs-ä edestakaisin
maan äärellä tol-fcUe ikäänkuin ple«-
noinen vuoristoniiity Idahon ylän­göllä
kaiuttaa Ja '/corostaa kiimak-^n
hir.'en 'mocsej voimakasta _mylvin-tää.
A.MEItlKALAISTA
-AVAEAMIELISYVTTA"
Mutta mi:enkä minä vein esittää
eriäviä mielipiteitä Ck»nantin, Elsen-howerin
ja muiden nuorison kasvat­taja-
eksperttien suhteen? Kuiten­kin
olen kiitollinen heille yhdestä suu­resta
naurusta. Liberaaleina he hy-väk.
syvät sen, että kouluissamme ope­tetaan
kommunifimja. mutta el suosi­tella
sitä.' Hyvä! Meidän tuleekin
tietää mitä kommuni^imi cn. Mutta
•kuka eitä opettaa? Luonnollisesti Joku
sellainen, joka vastustaa kommunis­mia,
sillä kukaan kommunisti ei (nyt;
voi olla opettajana. Täten me opim­me
yk-sipuoliseh totuuden.
Se palauttaa mieleen kertomuksen
tuomarista, joka syyttäjää kuultuaan
kääntyi syytetyn puoleen .sanoen: "Oi-kcas
el halua kuulla syytettyä. Mo­lempien
asiapuoUcn kuulemisella on
taipumusta aiheuttaa sekaannusta oi­keudessa."
— Arthur Garfield Hays,
N. Y. Daily Co/npass.
Amerikan
pelataan
Kirj. Anthony Piestra
New York. — (ALN) — Ybdysval- New Yorkin pörssin Jokaiseen kään-taiir
ulouskriisin aave kummittelee teeseen. •
jokaisessa maassa missä minä vle-j Filippiineillä kommunisti Mariano
railin merimi^ienä matkalla maa- j Bolgas. Joka on myös Filippiinien Työ-
*Tri" Conroy työläisnuorison
kimpussa
Työväenliike on kaikissa maissa jatkuvasti taistellut ja toi­minut
opiskclumahdoftisuuksien laajentamiseksi siten, että
kaikki opinhaluiset työläisten ja farmarien lapset saisivat
tasa-arvoiset opiskelumahdollisuudet niiden rinnalla, jotka
ovat "syntyneet hopealusikka suussa".
Mutta työväen rivien hajoittamisessa "kunnostautunut" CC-L:
n sihteeri-rahastonhoitaja Pat Conroy sai porvarilehdiltä
äskettäin ylistystä ja kiitosta siitäkin, että hän asettui pata-
' mustan porvarin puolelle työläisten ja farmarien lapsien opis-
V kelumahdollisuuksia vastaan.
' "Tri" Conroylla ei luonnollisestikaan ole mitään sitä vas-
• taan, että rikkaiden lapset käyvät kansakoulun lisäksi jollakin
! tavoin yliopistonkin läpi, että saavat tarpeellisia pohjatietoja
[ luokkansa hyväksi. Tosiasiassa Conroy oli kovin kiitollinen
^ kun St. Francis Xavier antoi hänelle äskettäin työväen rivien
; hajoittamisesta kunniatohtorin (Ph.D.) tittelin tunnustukse-
• na hyvästä työstään.
] Mutta työläiset ja työläisten lapset "ovat tulossa liian
', arvovaltaisaksi. Hc eivät halua likastaa itseään. Jokainen
; isä haluaa lähettää poikansa korkeakouluun ja pitää hänet
• mahdollisimman kaukana 'overhäaleista'." Näin kerrotaan
; "tri" Conroyn julistaneen "työväenliikkeen aatetta" Canadan
. Tehtailijain Yhdistyksen kokouksessa Ottawa$sa, missä porva-
» rit olivat haltioissaan tästä pimeän keskiajan säveleestä, jota
'. nyt tyrkytetään muka uutena "työväenaatteena".
; Niinpä esimerkik.si Ottawa Journal lausui toimituspalstal-
; laan: "Hyvin sanottu/Pat Conroy!" Eikä suinkaan suotta
: sillä "tri" Conroyn kerrotaan jatkaneen porvarien "valistami-
• seksi" aiottua saarnaansa seuraavasti: "Meidän täytyy tuoda
^ lapsemme takaisin maan kamaralle. Vielä on paljon pionee-
', rityötä tehtävänä kuokalla ja lapiolla, missä on likaa ja hikeä
' ja.vaaditaan hihojen ylös käärimistä sekä paljon itsealottei-
• sulitta. Ja tehdessämme sen itse, me olemme niin paljon pa-
; rempi kansakunta."
; "Tri" Conroy tietää luonnollisesti etteivät Tehtailijain Yh- *
« distyksen jäsenten lapset tartu ikinä kuokkaan ja lapioon
l vaikka eivät kävisi päivääkään koulua. Hän puhui siis työ-
' Iäisten ja farmarien lasten oppimahdoUisuuksien vähentämi-
""^QJi puolesta, jota ajatusta kaikki mustimmat porvarit kannat­tavat.
Ja muistaa sopii, että tämä 'tri' Conroy pitää itseään ainoana
TORYLEHDE.V KUSTANTAJAN
JUMALAISUUTTA
Me, PohjoLs-Amerikassa toisinaan
kysymme luonnollisesti itseltämme,
onko viisasta tukea se.laisia uskon­nollisia
ryhmiä mitä esimerkiksi Va­tikaani
edu.staa Ja lujittaa niiden ase­maa
— minä tarkoitan poliittista ase­maa
— meidän maailmassamme , . .
Mutta totta on myös se, että Jas me
pidämme kommunismia tämän hetken
suurimpana vaarana, silloin olemme
auttamattomasti tyhmiä, jos emme
ole täydellisessä yhteistoiminnassa sen
ryhmän kans.sa, mikä' voi taistella
kommunismia vastaan kalkkein itse-plntaisemmin
Ja tehokkaimmin — Ja
henkisellä, eikä vain poliitthsella ta­solla
— ja seiaincn o-yhmä on selväs­ti
kirkko. — George McCuUagh, "Eu-rope
Today", huhtik. 1949.
AMERIKAN "DEMOKRATIA"
VIENTITAVARANA
Kenraali MacArthurin "suggestioni"
Japanin hallitukselle, että saaristolla
toimiva kpmmunistinen puolue julis­tettaisiin
laittomaksi varmastikin
kuulosti oudolta kansalle, jolle demo­kratian
••siunausta" on ylistetty maas­ta
taivaaseen Ja Jolle on vakuutettu,
että sillekin annetaan käytännöULstä
opetusta demokratiasta . . . Se on sitä
lajia "demokratiaa", joka ei siedä ei­kä
kestä arvostelua, siis samanlaista
kuin miksi meidän kotoinen demokra­tiamme
on muuttunut . . . — Työmies.
ilman ympäri.
Varakkaat ihmiset, Jotka miltei
kaikkialla kannattavat Marshallin
suunnitelmaa, ovat hälyyntyneltä sen
vuoksi, että Yhdysvaltain kriisi vä­hentää
avustusvaroja siten aiheuttaen
vapaayrittelijäisyyden yleisen romah­duksen.
Italian oikeistolaisen Alcide
de Gasperin hallituksen eräs horju­maton
kannattaja sanoi minulle, että
tämä Johtaisi "nälkiintymiseen ja
kommunismiin".
Marshallin suunnitelman vastusta­jat.
Joihin kuuluvat Italian ja Rans.
kan suurimmat työväenliitot, syyttä­vät
nyt. että heidän maidensa saama
Marshallin apu ei ole korottanut
palkkoja eikä ratkaissut työttömyys-probleemia.
Sensijaan he uskovat, et­tä
Marshallin avun tuontipolitiikka
on estänyt nämä maat kehittämästä
omaa tuotantoaan.
Italian Työväenliiton Cenoan toi­mistossa,
valitustyön johtaja Fortuno
sanoi minulle, että Jos Italia voisi teh. meillä Ranskassa, siellä" määrää Y h -
dä vapaasti kauppaa Neuvostoliiton dysvallat. Teillä amerikkalaisilla on
väenUltim virk«ilija. näU xpyds merk.
kejä huonon ajan tulosta, eikä hän
sellaista halua. Hän sanoi: "Me tie­dämme
että teille on tulossa kriisi.
Johtuen siitä kun Filippiinit on Bellin
kauppasopimuksen perusteella Yhdys­valtain
siirtomaa ja Yhdysvaltain f i ­nanssivallan
vu(dcsi meille tulee myös
sellainen. Juuri tällä kertaa kahdek.
sestetoista filippiiniläisestä on mfl>»-
na työttömänä. Suurbisnes 3rrittää
sälyttää koko kriisin kuorman työläis­ten
Ja farmarien hartioille. Meidän
ohjelmanamme on tämän kuorman
sysääminen stnirblsneksen kannetu-vaksL"
Eräs sanomalehtimies esitti Rans.
kassa toisen näkökannan. 'Yksityis-teolUsuus
on miltei kaikkialla Ameri­kan
omistamaa tai avustamaa. Se on
riippuvainen Amerikan dollarista ja
jos Ylidysvältain ekonomia sairastaa,
se on myös sairas. Missä yksityisliik-keet
ovat vielä valtapaikoilla, kuten
Äskettäin räjähti moottorivene St. Lawrence-joe.'la lähellä Sorelia, Que. ja seitsemän henkilöä jontoi k
Kaksi pelastui ja viisi, kaikki samaan perheeseen kanlnvia, hnkkuL Kyläläiset naaraamassa hukkia
ruumUta. »»
KANSANDEMOKRATIAN SAAVUTUKSIA
Suomi voitti
Tsliel(kosloYakian
ja Itä-Euroopan kanssa, monta sul­jettua
tehdasta aloittaisiin uudelleen
tuotantoonsa Ja niin saataisiin paljon
uusia työmaita. Mutta Marshallin
apu estää Italian käymästä kauppaa
Itä-Euroopan kanssa Ja avustus uha­taan
lopettaa. Jos kaupankäynti itään
tulee lilan suureksi.
Fortuno sanoi, että Yhdysvaltain
kriisi vähentäisi Marshallin avimja.
kamista kuitenkin, mutta Jälelle jää­vä
pikkusummakin käytettäisiin kei­nona
itään kohdistuvan kaupankäyn­nin
rajoittamiseksi.
Fortuno selitti, että "nyi Yhdysval­lat
ottaa meidän raaka.aineemme Ja
me vuorostamme saamme palkkioksi
valmiita tavaroita. Mutta meidän
omat tehtaamme olisivat käynnissä
Jos valmistaisimme traktoreita, kuor­ma-
autoja ja maatalouskoneita mitä
Venäjä, Unkari, Puola, Rumania Ja
Bulgaria haluavat ostaa. Maksuksi
mainitut maat voisivat antaa meille
vehnää, kivihiiltä Ja muita raaka-ai­neita,
Ja niin me olisimme paremmas.
sa asemassa."
Minne hyvänsä menin, minulta ky­syttiin
Yhdysvaltain työttömyystilan­netta.
"Onko se totta", kysyi ^räs
Havanan sanomalehtimies, "että tei­dän
satamatyöläisenne työskentelevät
nyt vain 2 päivää viikossa San Fran­ciscossa?"
Vastasin, että se on totta.
"Koska teidän kauppanne heijastaa
tuotantoanne, ettekö odota pian suur­ta
talouskriisiä?" hän kysyi huolestu-enemmän
kuin meidän rahapussiem-me
uorat. Teillä on yhdessä kädessä
meidän sydämemme tykytys ja toi­sessa
kädessänne meic^n henkitor-vemme."
Työtätekevien laajoihin joukkoi­hin
nojantaen ovat kansandemo­kraattiset
tasava-*lat lyhyessä'ajas­sa
stiorittaneet tuntuvan muutok­sen
elämässään. Ne todistavat
maailmalle etevänunyytensä kapi­talistiseen
järjestelmään nähden.
Tshekkoslovakian työtätekevät ovat
täjfttäneet kaksivuotissuunnitelmansa
ennen määräaikaa. Kaikkien teolli­suusyritysten
95 pros. käsittävä kan­sallistaminen,
kapitalististen ainesten
melkein täydellinen eristäminen teol-
Port Arthurin TLC vaatii työväen
etujen mukaista ohjelmaa
Tulokset: 100 m. 1 > Mlroslav Horcic
10,9, 2) Kalevi Huttunen 11.3, 3) Sta­nislav
Kroupa 11.3, 4> Veli Piirto 11.4.
400 m. 1) Milan Horesky 49,9. 2)
Runar Holmberg 50,0, 3) Lennart
Lindberg 50.2, 4) Lubomir Rek 50,2.
1,500 m. 1> Vaclav Cnova 3.50,4. Denis
Johansson 3.51,8, 3) Olavi Luoto 3.57,0,
4) Milan Svajgr 3.57.0.
10,000 m.: 1) Emil Zatopek 29.58,4.
2) Viljo Heino 30.12.2, 3» Salomon Kö­nönen
30.46. 4) Jaroslav Sourck 33.51.6.
110 m. aidat: D Milan Tosnar 15,1,
2> Alois Krul 15.1, 3) Väinö Suvivuo
15,1. 4i V. Virtanen 15.4.
4x100 m.: It Tshekkoslovakia (Ho-cic,
Laznicka. Simek. Kroupa) 43,0.
2> Sucmi I Huttunen, Ki'ikerl, Kiiski.
Jalavai 43.1.
Pituus: Il Jorma Valtonen 713 2)
Pekka Simola 705, 3^ Jaroslav Fikejz
702, 4> Jan Mranzek 689.
Korkeus: l i Eero Henell 185, 2)
Pekka Halme 185, 3» Zdenek Matys,
180. 4^ Rudolf Sejnoha 180.
Kuula: 1^ Jaakko Jouppila 15,62,
2^ Cestmir Kalina 15.46. 3> Y»*5ö Leh­tilä
15.11 4> Ladislav Jirous 14,31.
Moukari: 1» Sulo Heino 50,86. 2)
Jiri Dadak 50.12. 3) Mujunen 46,09,
4> Alois Kormuth 45.03.
Pisteet: Suomi 55 Ja Tshekkoslo­vakia
52, '
200 m.: 1> M. Horcic 21.9. 2> C.
Simek 22.2. 3« E. Inkala 22.3. 4) Mauno
Koski 22.8.
800 m.: 1) Matti Danielsson 1.55.2
2> V. Winter 1.55.8, 3) C. Kodrle 1.-
55.3. 4^ Olli Talja 1.55,8.
5000 m.: !• Emil Zatopek 14.20.2,
2» Väinö Koskela 14.20.8. 3) Väinö
Mäkelä 14.27.2. 4) Milan Svajgr 14.58,6.
400 m. aidat: 1> Milan Tosnar 54.4,
2' Arvo Hyökyranta 54.7. 3 > Miroslav
Moravec 55.0. 4> I. Rossi 1.04,5.
4x400 m. viesti: 1 »Tshekkoslovakia
neena. ^"Jos Yhdysvalloissa tulee krii­si,
Kuuba saa kovan Iskun. Meillä -on
nyt tuhansia työttömänä Ja koko
meidän ekonomiamme pysähtyy Jos
te lakkaatte ostamasta meiltä."
Keski-Amerikan maissa — Jolta sa­notaan
United Fruit Companyn haa­ra-
osastoiksi — minä havaitsin sa­manlaista
huolestuneisuutta. PalkaL
liset "straw boss" hallitukset ryhtyvät
toimenpiteisiin alentaakseen Jo alhai­sia
palkkoja Ja kansa nousee kapinoi­maan.
El edes armeijan Ja urkkija-lauman
avulla voida ikuisesti painaa
kansoja alas.
Hawallssa näin pitkät rivit työttö­miä
Honolulun lolanl Placessa. missä
työnvälitystoimisto sijaitsee. Intl.
Longshoremen's & Warehousemen's
Union (CIO) virkailijat (silloin el ol­lut
vielä lakkoa) sanoivat minulle,
että "Hawali on riippuvainen Yhdys­valloista.
Ja mitä hyvänsä tapahtuu
päämaassa, se tapahtuu myös meille".
Japanin liikemiehet, joiden tehtaita
rakennetaan Yhdysvaltain apurahoil­la,
ovat peloissaan siltä, että nämä
apurahat loppuvat, Jos Amerikan omia
tehtaita ruvetaan sulkemaan. "Ta­louspula
tarkoittaa, että meidän täy­tyy
vetää takaisin sarvemme ja antaa
japanilaisten huolehtia itsestään" sa­noi
eräs amerikkalainen upseeri.
"Juuri tätä komut rukoilevat."
On aivan totta, että enemmistö J a ­panin
työläisistä, eivätkä kommunis­tit
yksin, haluaisivat päästä eroon Yh­dysvaltain
sidenuorista ja ryhtyä kau­pantekoon
Kiinan Ja Japanin muiden
naapurien kanssa. Heidän mielestään
on liian uhkarohkeata olla sidottuna
(Rek, Podebrad. Maly, Horecky) 3.18,1.
2) Suomi (Lindberg, Malmivirta, Räi­hä.
Holmberg) 3.18,1.
3-lolkkau5: I) Reino Hiltunen 14.39,
2) P. Uusihauta 14.30, 3) J. Penek
13.67, 4) Milan John 13,61.
Seiväshyppy: 1> Erkki Kataja 410,
2) Valto Olenius 400, 3) Miroslav
Krejcar 400. 4) Ant. Saxa 380.
Kiekonheitto: 1) Veikko Nyqvist
47.14, 2) V. Mudra 44,00, 3) i A."Kor­muth
43,84.4) Kauko Jouppila 43,80.
Keihäänheitto: I) Tapio Rautavaa­ra
70,95, 2) Toivo Hyytiäinen 67,00, 3)
L. Kiesewetter 60,26, 4) 3. Strnadftk
56,11. .
Pisteet. Suomi 104. Tshekkoslovakia
97.
Port Arthur. — Täydellisten oikeuk­sien
palauttamista merimiesuniolle
TLCrssa ehdotettiin Port Arthurin
Trades & Labor Councllin päätöslau-sunnossa.
Joka hyväksjrttiin t.k. 19
p:nä pidetyssä kokouksessa Ja lähete­tään
Calgaryssa pidettävälle Trades
& Labor Congressln konventionille.
Tämä katsottUn johdonmukaiseksi sil­lä
TLCrn johtokunta teki erolttamis.
ehdotuksensa AFL:n ja laivayhtiöiden
sekä hallituksen yhteisen painostuk­sen
tuloksena esittämättä mitään to­dellista
syytä merimlesuniota vastaan.
Keskustelussa huomioitiin että Vic­torian
TLC:n on rikkonut TLC:n
sääntöjä Jo pidemmän aikaa hyväksy­essään
rikkuriunion SIU:n edustajat,
vaikka viimemainittu ei ole kuulunut
edes Trades & Ijabor CongressUn, eikä
vieläkään ole sen Jäsenyyteen .sovelias.
Vastustettiin kaikkia sellaisia yrityk­siä
Jotka pyrkivät siihen, että Cana-dassa
toimivien unioiden; Yhdysval­loissa
olevat i>äävirastot ja niiden val­tuuttamat
anastavat canadalaisten
jäsenten edustusoikeuden TLC:n kon-ventloneissa.
Kaikkiaan hjrväksyttiin kokoukses­sa
viisitoista päätöslatisuntoa edellä­mainittujen
ohella. Vaadittiin ystä­vällisten
kauppasuhteiden kehittämis­tä
kaikkien rauhaa rakastavien mai­den
kanssa, jotta voidaan lisätä mark­kinoita
canadalaisille tuotteille riippu­mattomana
Marshall-suunnitelmasta
ja siten taaten työtä työläisille. Vaa­dittiin
ratkaisevia muutoksia halli­tuksen
siirtolaispolitiikassa, josta kär­sii
maamme työväestö. Seuraavassa
päätöslausunnossa vaaditaan liitto­hallituksen
yleisten töiden ohjelmaa,
johon pitäisi sisältyä halpahintaisten
vuokratalojen ja yleisten laitoksien
rakentaminen, St. Lawrence vesitien
avaaminen valtamerilaivoille ja siinä
yhteydessä vesivoimien kehittämisellä
sähkövoiman puutteen poistamista,
läpi maan kulkevan päällystetjrn val­tamaantien
loppuun tekemistä, maa­seutujen
yleistä sähkölttämistä. .<ne.
Päätöslausunnoissa edelleen ehdote­taan
40-tuntisen työviikon hjrväksy-mistä
liittovaltion lain kautta alentar
matta viikkopalkkaa. Täten lisätään
työmahdollisuuksia ja työväen ostoky­kyä.
Ostokyvyn lisäämiseksi koros-
.tettiln vanhuuseläkkeen nostamista 60
dollariin kuussa Ja työttömjrysvakuu-tuksen
nostamista 50 prosentilla sekä
terveysvakuutuksen v o i maansaatta-mista.
Näiden ja myöskin lukuisten työ­väestöä
koskevien lainlaadinnallisten
kysymysten yhteydessä perustuslailli­sena
esteenä olevain BNA-lain koh­tien
muuttamista vaaditaan parla­mentin
kautta, r Samoin vaaditaan
työväen oikey^len lain hyväksymistä.
Tämän kaupunghi TLC:n edusta­jaksi
Calgaryssa pidettävään TLC:n
vuosikokoukseen valittiin varapresi­dentti
E. Bro.
Madon turmelemain puiden ulosot­toa
koskevan ohejman valmistavaan
komiteaan, joka on alustavasti muo­dostettu
unioiden yleisessä konferens­sissa
Port Wllllamlssa; nimitettiin Port
Arthurin edustajaiksl A. T. Hill. Ko­mitea
teikee tutkimusmatkan Black
Sturgeonin alueella tämän viikon
torstaina. — A. T. H.
Kirkland Lake
uhkaa 1,500 m.
aisia
Kirkland Lake. — Jymyläisten Jä­senkokouksessa
valittiin o.sanottajat
littojuhlan eri urheilulajeihin. Jolta
tulee kaikkiaan 12 o.sanottajaa. Vii­me
vuonna, vaikika juhlat olivat tääl­lä,
eivät meidät pojat ja tytöt olleet
voineet valmistua kilpailuja varten
siinä määrin, että olisivat uskalta­neet
kilpailla. OU tietysti Juhla k i i ­reet
vieneet kaiken ajan. Meillä on
nyt monta lupaavaa "tähteä" näkö­piirissä,
erikoisesti 1,500 metrillä. Sii­nä
on meillä mahdollisuus panna O.
Ojalle kiirettä sillä meidän nuorimies
Torikka on hirmukunnossa. Myöskin
Jorma Bränny pistää Sudburyn hiili­murskat
pölisemään samalla matkalla.
Kuulemien mukaan on siellä • se
kenttä Canadan parhain. No sitten­pä
se nähdään onko siinä Sirviön
puheessa perää kun paikan päällä
katsotaan Ja kokeillaan.
Jaa, että ketä siellä Juhlilla sitten
tavataan? No siellä tapaa melkein
Jokaisen urheilun ystävän ja tutta­vansa,
sillä sinne tulee Canadan suo­malaisia
siinä 6 tuhatta henkeä.
Jotta kyllä siinä Jo tapaa kauan sit­ten
näkemättömän "f räntinlkin". Pap-llsuudesta,
työläisten uusi suhtautu­minen
työhön Ja työkilpailun laaja le­viäminen
loivat edellytyksen talouden
nopsalle kehitykselle. Vapaana Mar-shall-"
suunnitelman" h ä l r itsevalta
vaikutukselta voi Tshekkoslovakian
teollisuus kasvavassa määrässä tyy­dyttää
oman maan tarpeet Ja ottaa
suorittaakseen muiden kansandemok­raattisten
maiden tilauksia. Kun
Marshall-maat v. 1952 rajoittavat
tuontiaan 40 pros.. on Tshekkoslova­kian
teollisuus varmistanut itselleen
tilauksia Balkanin maista v:een 1952
mennessä 400 mllj. dollarin arvosta.
Myös uusilla, nykyaikaisilla koneilla
varustettu maatalous osoitta? nousu­suuntaa.
Ennen sotaa oli suurmaan­omistajilla
3,700 traktoria. Nykyisin
on maassa 22,000 traktoria. Joista 14,-
300 on valtion Ja osuuskuntien omai­suutta.
Myös kansandemokraattinen Puola
voi osoittaa suuria menestyksiä. Teol­lisuustuotannon
sodanedellinen taso
ylitettiin 1948 40 pros. Hiilituotanto
nousi 67 mii 1. tonniin vastaten 59 milj.
t. 1947. teräksentuotanto oli 25 pros.
enemmän kuin ennen sotaa, sähkön ja
koksin tuotanto nousi samaan verrat­tuna
kaksinkertaiseksi. Teollisuustuo­tannon
määrä oli 1948 kaksinkertai­nen
v:n 1937 tasosta. Uusi Puola te­ollisuuden
osa kansantaloudesta 45,5
pros., viime vuonna jo 64 pros. Sosia­listisen
sektorin osalle tuli viime vuon­na
94 pros. Puolan koko teollisuustuo­tannosta.
Maataloudessa saavuttivat
kylvöalat j a satotulokset melkein so-danedellisen
tason Ja maatalouden
bruttotulos asukasta kohden on ja yli-bruttotulos
asukasta kohden on jo
ylittänyt silloiset saavutukset. Talous­suunnitelmat
ylitettiin 1948 10 pros.
Merkkinä Puolan kansantalouden ter­vehtymisestä
on korttijärjestelmän
poistaminen.
Teollisuuden siirtymisestä kansan
käsiin oli myös Romaniassa seurauk­sena
valtava nousu. Taantumukselli­sen
porvariston sabotaashin lopetta­misen
jälkeen, Jota sabotaashia esim.
öljyteollisuudessa harjoittivat englan-tilais-
amerikkalaisten öljymonopolien
agentit, ovat työväenpuolue Ja am­mattiliitot
julistaneet työkilpailuja.
Joiden kautta teollisuustuotannossa
saavutettiin uutta nousua. V:n 1948
lopussa saavutti tuotanto 70—80 pros.
sodenedellisestä tasosta, kun saavu­tus
v:n 1947 alussa oli 40—50 pros.
r-STTÄ*
:TÄT
KRISTITTY JMTALAB
Viime talouskrii.sin aikana
työtöntä juutalaispoikaa kwi
katolisessa kirkossa saa S50 ja
tyj' katoliseen uskcon. Pojat e
kein uskoneet .sitä ja päättir
toinen hei-stä menee ensiltsi 1
maan ja jos asiassa on perää,i
hat pannaan tasan.
Kun kokeilija palasi, n i i n häi
verinsa kysyi kuinka kävi.
— Viisikymppiä tuli.
— Minulle kuuluu siitä puole
— Kyllä nuo juutalaiset ova
jaa väkeä kun heti yrittävät t
kristityltä rahat viedä.
• • » • - ,
EI OLLUT NAUTrnfCI
Keiteleellä pyrk; Savon uiij
vaan ja haisi pirtulta.
Kapteeni: "Ei teitä lasilta
vaan."
Savolainen: "Miksei?"
Kapteeni: "Koska te-oIett«a
nut."
Savolainen: "Minäkö? Eneesl
salaisluottamusta."
. . . • » . » • »
EI VOINUT OTTAA VASIAM
Palvelija: (Hajamieliselle proJj
rille) "Lääkäri on täällä."
Professori: "Juinalani ja mirii
vuoteessa. Sanokaa etten vaot
häntä vastaan ja että olen sajni'
Ruotsin paperimassan
vienti laskenut
Tukholmia. — Morgon-Tidningm
antamassaan haastattelussa onb^
paministeri John Erikson sanonut,!
tä kuluvan vuoden neljän easimi
sen 'kuukauden aikana o.\ RM
paperimassan vienti sama kumi!
taavana aikana v. 1948, mutta tci
kuus.sa putosi vienti 20,000 tond
Ministeri selitti, että viennin iQ
miseen vaiku.*.sa kauppamaräia
huonous.
. Hän lisäsi ,että Argentinä maa
l:sesti ryhtyy ostamaan Ruotsnj
pcrimassaa ja että hinnat,Anttrta
on laskettu yhdysvaltalaisia on)
tyydyttävälle tasclle.
viime vuoden lopussa 115-120?
senttiin sodanedellisestä palkkatas
ta.
Bulgarian raskns teollisuus r^ia
Tämä vaikutti suotuisasti työtäteke- "y^^^'^'" tuotantovalmei^j^t
taa enemmän kuin ensimmaisoai
tavuonna 1939. Kevyen teolliscai
Vien elintasoon. Teollisuuden kansal­listamisen
enslpimäisenä puolivuotis­kautena
voi Romanian hallitus panna
toimeen kolme perättäistä hintojen
alennusta.
Demokraattisessa Unkarissa cli te­ollisuuden
tuotanto 1945 pudonnut 30-
45 prosenttiin sodanedellisestä mää­rästä.
Lokakuussa 1948 voitiin se jo
ylittää merkittävässä määrässä. Siten
on Unkarin työväenluokan hyvinn-vointl
noussut. Reaalipalkat nousivat
pa Vaurio tuo torontolaiset, Nikode­mus
tuo beaverlakelaisst Ja samalla
tapaa ikaiklsta muistakin suoma'ais-kaupungeista
Ja -kylistä. Täältä tunut. .sähkötuotanto kolminio^"
pohjoisesta tulee kalkki jotta joku nut. Uusia tehtaita, vesivo:
tuotanto on samana ajankohtanab
vanut puolltcistak:-7taiseksi. Uusii
ollisuuslaitoksia, voimalaitofcia
rautateitä rakennetaan. Tj-öttäii
on poistettu. 1948 perustettiin yiU
maataloudellista osuuskuntaa, ja
on 76,000 jäsentä. Osuuskunnat!
saaneet satoja, jotka ylittivät ai
poikien fceskimääräissadon 25-3!)?
Albanian kansantalous on nw3
Maan teollisuuden ja
tanto on jättänyt jälkeensä so^
dcllisen tason. Sama pitää paö
sa kylvöalaan ja satotuloksiin näls
Voimalaitosten teho on kaksinkö
vain Jää kotlmieheksi. — Jymyläinen. sia ja rautatielinjoja on valimriä
PÄIYÄN PAKINA
SCÄUL:n 10. liittojuhla
SCAnL:n 10. liittojuhla alkaa viikon
kuluttua Sudburyssa, taikka tarkem­min
sanoen Sudbiuyn lähellä sijait­sevalla
Lockerbyn kentällä. Isäntänä
tänä vuonna on Sudburyn Alerts, jon­ka
jäsenistö on lähes vuoden päivät
valmlsteUut juhlavieraitten vastaan­ottoa
ja kiliMiluiden mahdollisimman
hyvää järjestelyä. Touhua on ollut
monenlaista ja saavutukset todista­vat,
että laiskoina ei ole oltu.
Kaikesta päättäen voidaan odottaa,
että 10. liittojuhla voittaa edelliset
kaikissa suhteissa. Niin ainakin ylei-oikeauskoisena
tuomarina, jonka diktatuurimääräysten mu­kaan
ratkaistaan se, mikä on "oikeata" työväenliikettä ja mikä
työväenliikkeestä erotettavaa "punaisuutta"! Muistaa sopii
myös, että tällaisilla ajatuksilla varustettu "tri" Conroy oli
vastapidetyissä liittohallituksen vaaleissa CCF:n "sosialisti­ehdokkaana"!
* sesti toivotaan. Saamme todennäköi­sesti
olla todistajina monen ennätyk­sen
rikkomisessa, sillä ainakin joissa­kin
urheUulajeissa on edistytty sitten
viime vuoden. Uusia urheilijoita on
myöskin Omestynjrt näjrttämölle.
Erikoisnähtävyytenä on voimisteli­jamme
joukot, sillä ensimmäisen ker­ran
voimistelijamme ja urheilijamme
esiintyvät avausmarssissa ja yleisvol-misteluesityksessä
samanlaisessa pu­vussa.
Tämä tulee varmaankin ole­maan
erikoisen vaikuttava katsojiin.
Liittomme 10. liittojuhla tulee ole­maan
Canadan suomalaistennrhellu-historian
huippusaavutuksia. E;:ansa-lalstemme
urheilu alkaa vuosisadan
vaihteessa. Suomalaiset ovat tunnet­tuja
voimankoettelustaan. TyitoiaUla
ovat miehet jos millä tavalla voimiaan
koetelleet. Sudburyn alue on yksi niis-itä
suomalaiskeskuksista, jossa "järjes­tettyä
inheilutoimintaa alettiin har-
Jolttaaa lähes 50 vuotta sitterf. Copper
Cliffiin perustettiin urheiluseura 1905
ja senjälkeen niitä nousi Sudburyn
ympärillä oleviin kaivoskeskuksiin
kuin .sieniä sateella. Yhtenä vaikut­tavana
lu-heilutoiminnan herättäjänä
noina aikoina olivat ne työläiset. Jot­ka
joutuivat pakenemaan suurlakon
johdosta alkanutta vainoa ja saapui­vat
tänne. Siellä missä toimi työvä­enjärjestöjä
siellä myös perustettiin
urheiluseuroja. Siitä lähtien on edis­tysmielisen
työväen piireissä harras­tettu
urheilutoimintaa ja siitä on to­distuksena
meidän liittomme. Suoma-lais-
Canadalainen Amatööriurheilu-liitto
on ainutlaatuinen ei vain Cana-dassa,
mutta myös koko Amerikan
mantereeUa. Se on Uitto, joka yhdis­tää
ne urheiluseurat, jotka eäistysnaie-linen
suomalaisperuinen työväestö on
tänne perustanut.
Kaikki muut liittomme ulkopuolella
olevat suomalaiset urheiluseurat tääl­lä
toimivat hajanaisina, ilman suun­niteltua
Ja keskitettyä johtoa. L i ­säksi
liittomme ulkopuolella ei ole
monta suomalaisten perustamaa seu­raa.
Sikäli kuin allekirjoittanut muis­taa
niin niitä on vain viisL
Jos vertaa liittomme ulkopuolella
olevien seurojen Jäsenten tulostasoa
SCAUL:n Jäsenten saavutuksiin niin
se on heikko. Eräissä lajeissa liittom­me
jäsenet ovat saavuttaneet par­haita
tuloksia mitä Canadassa on saa­vutettu.
Onhan meillä ollut ja on
delleenkin Canadan mestareita.'*
Liittojuhlan päätyttyä P*
liittomme edustajakokous. lii^T
lan ulkonaisen loiston rinnalisiS
puhuta niin paljon kuin
tarpeellista. Kuitenkin se on ^
tärkein, sillä cdustajakokouko^
sitellään kaikki liittomme pi**
ja tehdään tulevaisuuden suisS
lut.
Monen suomalaL^en matka ^
tuu tulevan viikon lopulla kob-kelikajjpunkia.
Jops ioil3^
raita on jo saapunutkin.
jäsenet, etenkin siihen i ^ u u ^ ^ ^ J
ret, odottavat visraitaän
min tuntein.
SCAUL:n liittojuhla on
mielessä erittäin tärkeä. Se oc^
lakin Canadan suomalain
nuorison juhla. Ei yksikään
järjestö voi järjestää
sojuhlaa kuin SCAUL:tto.
lessä se on canadansu'
merkkisaavutus. Tulevan
teessä Canadan suomalainen
osoittaa mihin se pystyt-eteenpäin
kunnialla var _
perittyä fyyskulttuuria. Siitä
taa olla ylpeitä.
Toivomme voimistelijat-ja
juhlavieraat xeneiulleils
I Tn 10. Uittojuhlaan