Vapaus, January 25, 1949

              ilk. 25 p. ~> Tuesda]
IPir. «01 ifiT.
1...i...-.t^ Otttivm. FttV-loe
Heefetf: Tnecdsjs,
I and aincdajB fagr v«pai»
BSttanu
SYNTYMÄ- '
PÄIVIÄ
n
Oaoadassa:
Bfor. Anna Syrjä Lockerbyita täyl­lä
tänään 72 tuotta. Onnittelenunel
^bdfnalloliM: 1 vk.
mk
P
te
Japanin vaalit
1 Tttl 4irjoitta«isa on liäytetiävissämine vai» cpat^yd^Uset tWot
^ 1 ^ suontetuista Japanin ediuktuitava^leist^. 3$M(ta
^ riittävät toteaaiaao kaksi erjkoiseö ts|k^ta aeiM^a:
1) Japanin komrnumstit
odtrttttua suuretnniian
öiiiatniun vähän mustan taantiimtAsen siipta ja kyitsiä.'
Japanin keisariksi sanotun yhdysvaltaiaisten nji^hitysjoultkojen
/ ^ i a ^ MacAnhurin ja Japanin MlHsevan IUQMQ s^^^^
rjqiiseiia tavoitteena näissä vaaleissa oli se, että koint^imiiiljeil A^lku-
" tili^sä^ liäätAytniaeD voitaisiin keinoja -\^itsenuitta saac^ dikäis-
'iybij ja että |»ämbisteri Yoshidan johtama patitaairtiimukselllnen
l^tt^lnratitvinen l i t ^ saisi yksinään didot0tnai| eoe^inls-lito
eduskuntaan. Saadut vaalitiedot osoittavat, ett^ n^ilja
-;jaM. UVOTtteet jäivät täyttymättä. Vaalien edellä Jaf^m
' iiiitafl^ ja kenraali MacArthurin mt^et ibnaisivat pdkons» slHli, että
entisen neljän edustajan asemesta kommunistit voivat sajpda 8 "ehdo-
.,iMista t«Blituksi. Tämä 'pelko" osoittautui "vaaran" albrvjöliiiifksl,
. v l ^ Japanin kommunt^^^ voittivat 26 edustaj^patkj^aa, (.s. jf^RaiMP
köinrtunistien kannatus oli nyt 650 pro!«ntUa sutifempi km «<teJ|i-
Väaleis!^. Ja tämän lisäksi kävi vielä niin, ejt^ Voshfdan pm-iftmAidtiaen
liberaalipuolue ei. saanntkaan ehdotonta eoejttnisi^»
iian joutiU^^^^^^ 206 paikkaan eduskunnassa iniss$OQ 4(^6
^i^^ . •' •'' ' '
Mhä yllämainittu kommuriistten vaalivoitto m p f i ^;
Itiiilbeltl kannalta katsoen, se näkyy ehkä parhaltep ^tJPlft T<4(fosti(i
'pam pnä lähettämästä tiedonannosta, ii»wsä i§?Hit|^V -^^^
~lteiei-arvoinett amerikkalainen WrkaiHja saiiöj, ett^ jfc^
' ^ v a t kaksinkertaistuttaa 4-henkisen jäsenmääränsä j<3iiilul^^^
''r|bitet(a6a eduskunnassa. Edelleen tämä ameriJk^laijien y i r i ö ö^
'Aen sanoi, että kahdeksan korvasti tyihä tekevää kointnu$il$tiedMst^
jotka ovat äändtkäitä ja päättäviä, ovat suuremm^p arvoisia kujn
- T.S^ j^esktnkertaista, anna mennä (easy^going), hämäänn^j^issä o)e-
Mutia yhdysvaltalaisteh peHtäämän«kahddtsan kordiptiiiistin
"'iUeroesta japanilaiset valitsivatkin 26! \
.^jl, Nämä vaalitulokset ovat sitäkin tnetkityksellisemmät kun ihuLs-t
'^taan, että kenraali ^{acArthur ja japanin taantumus 'oVat^rji^tel-
QiJIHisesti työskie^itelleet taantumuksen v^ faikkein räikeimpänä työväenvastalsena toimenpiteenä vOidäan mai­ta
kenraali MacArthurin antama fasistinen lakkcikidto. Itse vaäli-
; t||stelu oli mySs järje.<itetty siten, että kaikki kortit oli etukltt^n jaettu
/ti^väkeä vastaan. SfiUtaava^^ on esimet^kejä siitk,i^tHeh näitä
^/"vapaita vaaleja" rajoitettiin:
, I. Ktdcäan didokas ei saanut kampanjan aikana j>kiiä ittutrta kttio
lO väd Tämä ei suinkaan ollut tasäputdinen MärHeliftl,
|D)a juuri Riittiselle näyttämölle tulleen työvMiHilkeeii .tiuklkliaat
Mpk.Bvma]tt^ii mUk ;vä^h 'i^Qnettuj^';Vä^cii{h^
V VINtaten^ Stäpaitsi kokousten pito on yksi {«eruskelno miti^
; liike voi Vaalikampanjaa käydä, jotavastoin porvareilla on monta
^ «Uuta keinoa käytettävissä.
2. Ehdokkaat eivät' saaneet julkaista muuta kuin yhden ihak-i
sctun ilmoituksen sanomalehdissä, eiväikä h;? saneet ^ ^ ä " i ^ ^
!^ ituin kohne tadiopuhett^< Lisäksi heidän puolueensa «ai jtilkalsta
V vdln yhden ilmoituksen kunkin ehdokkaan publdtä:^ ^ K d ^
l^didiet kohdistuivat "puolueettomuudestaan" hUoMatta työv^leif
ikkaltä västaaii.
.Ehdokkaat eivät saaneet henkilökohtaisesti,yietnU
ja p>'ytää heidän kannatustaan. PorvartehdojÄaat ,eiva^lupn
milUsestikaan käy valitsijain luona. Tämäkin ukak|U kohd|5lui .siis
jfksihtfiiiaan työ^eä vastaan. . * \i • " , •
4. Juuri \'aalien aattona "helpotettilH" vaalisäädöksiä siten, että
sanonudiehdet saivat oikeuden arvostella ehdokkaita — mutU kun
viiltävä enemmistö sanomalehdistä on porvareilla, niin tämäkin "ire-
MmV' kohdistui työväkeä vastaan. Sitäpaitsi tässk cm* Vasti loimen
pikrii iottiudesta, sillä Japanin vaalilaki määräsi^ <että -^lijUlUtteiia
säStösin levittää, mutta niissä ei saanut olla ehdol^aari ohjdtnÄa, eikä
atycKtelua toisten ohjelmasta. Niissä sai olla vain ehdokkaan nimi ja
ptu^ite, jota hän edusti. : ^ .• ' \ .
Ktm kommunistit saivat tällaisissa olosuhteissa näin suuren vaa-
U*bitonj niin sitä voidaan todellakin pHää ajan merkktaä siitä mitä
tCaiiäco^idässa ja erikois^ti Japanissa maailman tilanteesta ajatellaan!
Sen jälkeen kuin ylläoleva oli kirjoitettu ja* iadbfetu oVä( yäali-iUlökset
muuttuneet säcäli, että esim. kommunistit sftivat 35 edustaja-päftkna
ja liböra^iptiblue enemmistön.
YLEISÖM
KIRJEITÄ
5foskovassa Omeslyn Kdroje
Vnmi»: | a l | ^ i ooden ruodtu nu-jneröfMaa
yhteenredon taftuyan
TBoden fc^htttmisU Ja poUfttises-ta
keUiyksesfä ouM^ siforasti
kuinka ranhan Tofniat orat raita-rasti
fcasraneet.
uudeksi klrouksäcsi Tfa#svaUoiIle j»
.se» monopoUstisöJe^ftaciritäjUle. jfti
vibdoln MarsnaUm JOninsDitelina. Jdri^
malncstettiin tSri^lntpänä k e J n^
Amerikan talouiten pelasta mi y ^ a r t j ^^
uhkaavasta romalfduksesta, el sti£n-jkaan
ole tuonut odotettua lisäystä
i Kulunut vuosi on ollut rikas tapab-i Ybdysvaliojen vientiin, vaan se ei
1 tumista niin kansainvälisten «ihfcei- | edes pjrstynyt ehkäisemään tämän
den kuin eri maiden si5aisenkiji>la-| viennin supistumista,
f mäh alalla. Sen aikana on ma^lman i Maailmansodan • jälk8i$en kctonan-i
areenalla toimivien voimien' välillä f nen vuoden kultiessa> l4nsi-EW^«?P^
1 tapahtunut entistä selvempi rajan- j maat ovat edelleenkin reuhtoneet sei- | socialistfÄfea 'järjestämän''^^
«irjff» I käjTiti. t vittämättömlen vaikeuksien ja «risti-j inaneteVUtnndyden aikansa eläneen
^Imän rinnalla.
kiansandsmoKratian
viarmoinä eteenpäin
iuSäainuC. läe^pi^sn naaptureittei^
||owfcanIsii^/.'j^|fi^^ Bulgariaa/^
Saomsn JcaBKfi.
Neavisäofiltto ja^ kansandemokra­tian
maat;- Jtrtka ovat täynnä nskca
eiiäisiin T(^imi&i$a. pvat Js;ansoj£n xau-han
ja tmrallisuuden ratkaiseva te­kijä.
Kulumk vuosi on jä^aKi' tuo^
nut selvästi 'nSkyvifii Icailyan^Tff
t>ap tyäväen or
Dvplessisin hallitus/joka vuonna 1937 laati stiruUtseit kuuluisan
xrtttnaltftkoläin, esitti viime viikolla Quebecin laiuktijakunoan käsiti^^
tfii^ac^ odotuksen uudeksi työväenlaiksi, j o i i ^ tark»Utdc»^
•lopettaa järjestj-neen työväen kaikki oikeudet Keindhä JÄ^^ttään
"konimui^ismivastaista" huutoa, mutta toddlisUudes$a uiiioideh jfite^
niitä aiotaan kieltää oikeus valita edustajikseen ketä haluavat, jos
unionistit käyttävät demokraattisia oikeuksiaan ja valitsevat edusta­jikseen
midiiä ja nallia joita työnantajat ja heidiUi hallttuksea$a
- syystä täi toisesta hyväksy, silloin hallitus m nyt esitetyn läddbdo-tuksen
perusteella kieltäytyä tunnustamasta k.o. unioa. i
Kautta maailman tunnettu ja tuomittu j^-fadysvaltalainen Taft-s
Hartley orjalaki on \-iaton sunnuntaikoululaijtten keppkoneÄ^j
verrataan siihen lakitdteleeseen, minkä Dupliessisin.haliitUs nj^ ^ t i
Quebecin maakuntahallitukselle. Sen kuud(Ktoi«a iohtä-iiÄMrk-telee,
että linion edustajiksi ja xnrkailljoiksi ei saa \'alitä keisäh sel-laistÄ
htnklKa, joka: [\. •
'•a) on jäsenenä kommunistisessa, tai marxilaisess|i.järjesti)ssä tai
^ liikkeessä tai sellaiseksi tunnustetussa puolueesMfiublimatta siitä
tniiAälaista titteliä täi nimeä se pitää; ' : *
' "bj jos hän tukee tällabta järjestöä, liikettä täi pUoluehä; tai <»i
; anSIään tavalla yhteistoiminnassa niiden kanssa niiden tavotteiden
; hyväksi. . •
! Kun pidetään mieless?, että katolisten koulujen opettajien lakko
~ leimattiin N-astifcään Montrealissa "laittomaksi" ja '^sub\wrsilVisek$i"
; kkoksi. niin seh-ää on, että jos Duplessisin nyt didpttama työväen-laki
tulee hyväks>t>-ksi, sen perusteella voidaan ilman muina julis­taa
easiksii että kaikki palkankorotusta vaativien tyolSJsten Uliipid6n
: johtajat jä edustajat ovat jako 'kommunisteja" tai ainskid "kom-
. muflistien kanssa yhteistoiminnassa olleita". Tälläisi-''t<y{feftmuksen"
; {(erusteeilä voidaan olla "tunnustamatta" unioa jä itdtiövdlan voi-
^-fflalla hajoittaa fcaadcj sellaiset järjestöt, jotka o\'atniJnjulkä^'e^^
Olen luonteeltani Wbkolatlla vaati . ^ . . . . . . . v .
vainen, ujo ja hidas lausumaan julki j J=t»tamlna johdonmukaisesti ja horju-miellplteltäni
ja juuri sen tähden,j-s- j
tävftni ja tuttavani usdn liiulevat.
että en teekään mitään huomioita.
Niin el ktiltenkaan ole. huomaan mel­kein
aina missä mennään, mutta ko­vin
turhissa asioissa en katso tarpeel­liseksi
tuoda julki mielipiteitäni. Täl-matta
jatkaneet taistelua kestävän
rauhan' ja kansojen turvallisuuden
puolesta. Se on samalla ollut tais­telua
rehellisen kansainvälisen yhteis­työn
puolesta, joka perustuu osajpuol-ten
keskinäiseen kunnioitukseen ja
netusti oli 1938 kriisivuoden taso) .jo
törmännyt markkinakysynnän ahtai­siin
rajoihin ja \1erinyt alaspäin.
Länsi-Euroopan valtioiden j«Atavat
piirit vahvistavat itse sodanjälkeisten
suimnitelmiensa romahduksen. Me­netettyään
uskonsa taloudellisen jäl-läkcrtaa
kuitenkin sattui silmiini jo- jen sopimusten tä.smällkeen noudätta-tato
ssllaista. joka asunsa vuoksi oli j öiseen .sekä suurten ja pienten" kan-mainltaemisen
arvoinen. Se oli raei- i «ojen kamalllsen itsenäLsjyde^ tun-dän
Vapautemme joulunumero. Tah- | nastamiseen. Toisaalta taas anglo-don
yhdistää tuon omanto-sanan amerikkalaisen blokin johtamat'de-
"meldän" Vapaudesta puhuessani.' mokratianvastaisen i m p e r i a listisen
vaikka en olekaan Vapauden henki­lökuntaan
kuultiva. enkä myöskään
oitakkelden omistaja, mutta lehden
lukijana ja sen perustavan kokouksen
tasa-arvclsuiiteen, aikaisemmin tehty-1 leenrakennuksen mahdollisuuteen ne
yrittävät etsiä pelastusta aseistu.s- ja
sotaseikkailupolitiikasta.
osaanottajana tunnen, että se on vuo­sien
varrella tullut niin lähelle mei­tä,
että se ansaitsee tiion sanan ni-mensä.
edellä.
Niin, mielestäni oli Vapauden jou­lunumero
tänä vuonna cikea taide­teos.
Ihaillen katselin* niitä loistavia
kuvia ilmoitusten yhteydessä. Monta
tuttuakin kuvaa näin siinä, Juuri sel­laisiakin
kuin olen vuo«i3n varrella
nähnyt saamissani Ja lähettämisiäni
Joulukorteissa Ja kun noita sivuja
katseli ja luki joulun pyhinä, lisäsi
se suuresti Juhlatunnelmaa. Ne ar­vokkaat
kirjoitukset, joita siinä cli,
olivat myös lukemisen arvoi<?et.
jSaikki tämä qn kiitollisuudella huo­mioitava
tulos lehtemme ahkerasta ja
edistynnJeliscstä henkilökunnasta ja
tarmokkaista omistajista. Toivon
edelleenkin, että Vapauden Joulunu-meroiden
asu pysyisi vastaisuudessa­kin
yhtenä joulutunnelman ylläpilä-
Jänä, vaan toivomusta en parannuk­siin
lausu, sillä viimeinen joulunume­ro
kykeni mielestäni täyttämään vaa­tivampienkin
vaatimukset.
"Anoppi",
Biscotasing', Ont.
leirin voimat ovat edelleenkin horjut­taneet
kaasalnvällsen yhteistyön pe­rusteita,
kylväneet levottomuutta kpko i ^
maailman Ja punoneet juonia rajihaa *• „ . ,,, ^ , , . x...
, .. , , . ,„ j. vallan hallintakoneiston hävittäminen
seka kansojen turvallisuutta vastaan. _ , „ V^^ i
Eräs angloamerikkalainen blokin
vaarallisimpia seikkailuja on sen poli- ^ si
tilkka Saksassa.
Erillisessä Lcntoop konferenssissa
tämän vuoden helmi—heinäkutissa
otettiin suunnaksi Potsdamin päätös-en
täydellinen hylkääminen neljän
PORVARILEUTIEN
VUtlSTAKTIIKKAA
Erään amerikkalaisen sanomaleh­den
päätoimittajan Ja apulaistoimitta-
Jan välinen vuorokeskustelu: '
"Preston: Mieletön iftnoitus Italias­ta
» että venäläisiä lentäjiä on ilmesty­nyt
Eritreaan. Pelkkää pötyä.
MacPherson: Se pannaan etusi­vulle
lihavin otsikoin.
Preston: Entäs sitten, Jos venäläi­set
vaativat sen peruuttamista?
MacPherson: Entäs sitten! Ppruu-tuksen
Julkaisemme sivulla 20 viiden
rivin juttima. yenäläiset eivät ole
monisanaisia, uutisen lukevat mil­joonat,
peruutuksen vain kymmeni­sentuhatta
ihmistä."
SINÄPÄ SEN SANOIT
. Chiang Kai-shek on ollut Johtava
henkilö maallinan politiikassa yli kak­sikymmentä
vuotta. Nyt hänen uran­sa
(kärrllrinsä) näyttää päättyneen
tappioon ja hyljätyksi tulemiseen. —
Olobe and Mali.
• • •
JUMALA VARJELKOON *
TAIXAI6ILTA "YSTÄVILTÄ'
"Piioiustaessaan" kaivosmiesten uni-on
paikallisosastoa CCL:n diktaattori-maista
ukaasia vastaan, tunhettil
työväen "ystävä" Sudbury Star kir­joitti
viime lauantaina toimituspals-tallaan:
"...Vaikka lausunto (kaivosmies­ten
union lausunto .CCL:n hajoltus-työtä
vastaan) on puolueellinen ole­mukseltaan
Ja sen esittämät Jotkut
tosiseikat on vääriätelty... Mine-Mill
oh aiheuttanut Itselleen huomattavan
määrän arvostelun aihetta sen pää-jöhtokunnan
seuratessa kommunistis-ta.
linjaa... Mine-Mlll imiossa on teh­tävä
paljon reformeja, mutta..jne.
* • •
SÄHKtitTOLÄISET TUKEVAT
TINKIMÄTTÄ, KAIVOSMIEHIÄ
"... Tämän vuoksi... tämä. unio
(eäjikötyöläifiten unio> seisop päättjS-vfesti
- »iine-MUl -mion p^olella .\.
Mitä tapahtuu ..teollisuusunlonismille
Öanadassa kun edesvastuuttomat 'työ-väenjohtajaf
saavat vapaat kädet ha­joittaa,
reltata tai :murskata <oiäa
utiioita small kun he eivät tee mitään
omah alansa järjestymättömien työ-lil&
ten järjestämiseksi? Tätä kanni­balismia
on vastustettava kaikella
voimallamme-josmielitään... puolus­taa
jäsenistön etxija." — Canadian VF
News.
Vuoden 1948 tapahtumat ovat lo­pullisesti
paljastaneet län.sivQltojeii
Johtavien piirien politiikan todellisen
luonteen.
Vuoden alkajaisiksi nämä vallat
ryhtyivät Neuvostoliittoa vastaan vil­liin
parjauskampanjaan, johon" Yh­dysvaltojen
lifkomlnisterlä yhteistoi­minnassa
Englannin Ja Ranskan' ul-koministeriöi^
n kanssa antoi lähtö-merkin
Julkaisemalla huijarien ta­paan
koottuja Hitlerin a.siakirjoja
toisen maailmansodan ajoilta. Tämän
kampanjan todelliset tarkoitasperät
paljastettiin täydellLsestl "Hist<jrian
väärentäjät"-nimisessä Neuvostoliiton
tiedoltustoimLston Julkaisemassa his-toi^
iallisessa asiakirjassa. Loppuvuosi
toi tullessaan kyynillisyydessääiTi' en­nenkuulumattoman
tosiasian: anglo­amerikkalainen
bloki Ja sen satelliitit
hylkäsivät Yhdistyneiden Kansäkini-tien
yleiskokouksessa Neuvpstollltori
oikeudenmukaisen ehdotuksen atomi­aseen
-kieltämisestä ja suurvattbjeh
aseistuksen supistamisesta.' • '
Tä3sä tilanteessa kaikuivat koko
maailmaan vakavana varoitukseha to­veri
^tallnipsaRat:
"Yhdysvaltojen Ja Englani^j-n^-
kyisten johtajien politiikka on-hypk-käy^
olitilkkaa, puden sodan syty:\tSkr
'misen p o l i t i i k k a a / ' ^ ., '
Tämä arvio, joka paljasti monasti
rauhanrakkauden naamarin takaiia
esiintyvän uuden sodan lletsojat, ka­jahti
kehoituksena kaikkien rauljan-voimish
mohillsoimlssen Ja yhdistämi­seen.
Nämä voimat ovat valti^van
suuret. Niiden aktiivisuus on ta^^e^a
siitä,, että liuden sodan lletsojie;!^^, p i ­meät
vehkeilyt päättyvät onnettomas­ti.-
Toveri Stalin Ilmaisi ei ainoas­taan
neuvostokansan varmuuden vaan
maailman miljoonien ihmisten aja­tukset
£ju)oessäan:
"Lilan tuoreina ovat kansojen muis­tissa
äskeisen sodan kauhut ja liian
suuret ovat rauhaa 'Tsannattavät yh­teiskunnalliset
voimat, jotta Churchil­lin
oppilaat hyökkäystaldossa voisivat
ne.volttaa ja icäännyttää uuden sodan
puolelle."
"Slidysvaltojen Ja Englannin johta­van
leirin hyökkäävä suunta ei su^i-käaii
ole satilnnalrien. Uiidet maail­manherruuden
tavottelijat etsivät sa­moin
kuin äskeiset edeltäjänsäkin
ulospääsjrä kasvaviita. sisäisistä vai­keuksista
kansalhvällsten seikkailujen
tieltä. Kapitalistisen 'järjestelmän
rappeutuneisuus Ja sitä raatelevien
ristiriitojen hlrvittävyys eivät vielä
koskaan ole tulleet näkyviin niin sel­västi
kuin nieidän päivinämme. ' "
Amerikkalaiset monopolit, joita kaii-nii
§taa väistämättömästi lähestyvän
talouspulan aiheuttama kauhu, ryh­tyivät
vuorma 1Ö48 toteuttamaan en­nenkuulumatonta
kilpavarusteluohjel-maa.
Yhdysyalloissa on uudelleen
otettu käytäntöön Oöringln tunnus:
"Tykkejä voin asemesta." Paisimut
sotabudjetti täyttää monopolien kas­sakaapit
suurilla voitoilla Ja pakottaa
maan työtätekevät joukot yhä lisään­tyviin
kieltäjTnyksiin. Tänä vuonna
on hyvä sato. Joka Järkevän yhteis-kunnalUseh
järjestelmän vallitessa
merkitsisi siunausta, osoittautunut
LASTEN JA IMEVÄISTÄ
SUUSTA TOTUUS
' "Viime' huhtikuussa ... Ralph Car­lin
(ei Bob) johti kapinaa (Timmin-sissä)
. . . Erotessaan Ralph liittou­tui
Charles H. Millardln, terästyö-
Saksassa, tämän maan pirstominen Ja
sen läntisen osan muuttaminen Ame­rikan
agression taloudelliseksi Ja sota-strategiseksi
^tukikohdaksi Euroopassa.
Erillisen rahanuudistuksen jälkeen
Saksan länsivyöhykkeillä angloame­rikkalaiset
viranomaiset provosoivat,
ns. länslmarkan voimaaasaattamaUa,
surullisen kuuluisan Berliinin kysy­myksen,
jota he siitä lähtien pvat
käyttäneet keinona kansainvälisen i l ­mapiirin
myrkyttämiseen. Pyrkies­sään
Saksan politiikallaan kansojen
turvallisuudelle perinjuurin vihamieli­seen
päämäärään angloamerikkalai­nen
bloki tekee mahdottomaksi Sak­san
rauhansopimuksen samoin kuin
Japaninkin rauhansopimukseh val-mistamLsen.
Yhdistyneiden Kansakuntien järjes­tössä
Yhdys^ltpjen, Englannin ja
niiden satelliittien edustajat isännöi­vät
yhä kursallemattomaminin rik­koen
avoimesti tämän järjestön perus­kirjaa,
polkien maahan periaatteet^ Ja
ajaen läpi surullisen kuuluLsan äänes-tyskoneensa
avulla laittoman päätök-
::cn toisensa jälkeen. Mutta juuri J}äin
he itse paljastavat itsensä yhä sel-vemmin
rauhan vihollisiksi ja eris­tävät
itsensä kansojen sllpilsSä. Nyt
ei enää voi olla mitään epäilyistä siitä,
ettei ns. enemini^eöllä'Yhdistyneissä
Kansakunnissa ole yhtään mitä&i yh­teistä
kalkkien maiden väestön t^al-tavah
enemmistön kanssa, joka toivoo
kiihkeästi kestävää rauhaa ja kan­sainvälisten
kyss^mysten järkevää rat­kaisua
demokraattisten' ijeriaatteiden
muicais3sti.' ^ "' ""^vf^-»
Juuri ^tällaisesta feansalnvffl&t«^ ky­symysten
ratkaläiitaväsia'l|Syy'*^i^^
Jua Neuvostoliitto koko'demölaraäjiti-sen
imperialismlnvastaisen- lelrjp; ttini''
nustettuna johtajana. kuJun^eb TOO^
den aikana tämä-leiri bh-jatkuVäsii
lujittmiut. Neuvostoliitto jä kansan­demokratian
maat ovat täniiän Vuoden'
aikana tuoneet uuden valtahan'päs
nokseii rauhan ja kansälnväUsen-tlir-valllsuuden
lujittamiseen. >, 'y'r •,
Tätä tarkoitusta palvelee kahdj^^^r
san ulkoministerin Väreovdn jUUstite,
jossa osoitetaan ainpa 'oikeUdenmU-jyrkkään
n3usy§u^mtaa|i ^ kcjko j^oy-dessaan.
Netrvo^iijltoh' teolliStiäs' oa
tämän vuoden''aikana saavn^taiiut
vuoden, 1940 tasoa 17 prosenttia kor­keamman
tason, ja se on laskenut
vankan perustan viisivuotissuunnitel­man
täyttämiseksi ennen määräaikaa
kansantalouden jälleenrakentamisessa
ja kehittämisessä. Viljakasvien ko­konaissato
saavutti vuoden 1940 tason.
Näin cn tapahtunut maassa, joka Icär-suurimmat.
menetykset , Hitlerin
hyökkäyksestä! Erinomaisia tuloksia
ahtoi aivan viime vuoden lopussa toi­meenpantu,
rahanuudistus Ja säähnös-telyjärjestelmän
1 a k k a u t taminen.
Reaalipalkka on viime vuoteen verra­ten
noussut enemmän kuin kaksin­kertaisesti,
j a työtätekevien" jouldto-jen
aineellinen asema paranee alitui­sesti.
Tällaisia; tuloksia antaa riis­tosta
vapaan, ,qman maansa h y v 2^
ahertavan kansan työ.
Kansandemokratian maille, jotka
varmoin askelin ovat lähteneet kulke­maan
sosialismin rakentamisen tietä,
on päättsryäjv^uosi samaten merkinnyt
suuria talpiiidelfisia saavutuksia.
Ne eivät ole ainoastaan saavutuk­sia,
vaan useimniat hiistä ovat ylittä­neetkin
huomattavasti teollisuutensa
sotaa edeltäneen tuotantotason. Näis­sä
maissa on vuosi 1948 merkinnyt
suunnitelmallisuuden Jatkuvaa lujlt-^
tiunista talouselämässä. Hytettyään
menestyksellisesti enfeimmäiset lyhyt­aikaiset
katisatitaloudelliset suunni-'
nitelmansa Tshekkoslovakia ja Bulga­ria
ovat laatineet viisivuotissuunnitel­mat
taloutensa kehittämiseksi. Talou­dellista
' tföusuä l^ansandemokratian
maissa seuraa työtätekevien aineelli­sen
aseman -'1^'äraneminen. Koko t ä ­mä
menfestys' öh saavutettu .Neuvosto­liiton
veljelllseilä avulla. NeutostoUi-ton
ja kansaridemokratian maiden vä­liset
suhteet oviat esimerkkinä todella
tasa-arvolsesta yhteistoiminnasta, jos­sa
toinen kansakunta ei voi olla toisen
herrana ja ^ joka p^ustuu! jbaiikkien
karlSbjsn '' yaltlolliäen' Itsenäfafiryden
täy<leliiseen' IclaViniditufcssei^^ '•'""'
Kulunut vtfosi on merkiimyt ican-sandeinökraattisen
Järjestelmän vaka-
PeteribMOB, Ont l&befej^dearä trimeeapantiih sasiiahU «ikein
maila. Johpn aaiaisU& äivicMaä miehiä isefcä siviUivskeä. Sii^iSmies
•tbaigms^i^^y^^ häh an^Ui faaksl satta teisten Jäädeaäl
taian';>a»&sta.
vaa lujittUinista Itä-Eiuroopan maissa.
\ vHeti s e i ^ l i i i f a , jullstettyn Ro^^
kansantasavallaksi. 'Rp^ianlan känsä;
raivasi näin .itselleen'^tlen,- Valoisaan
tuieväisuuteen.E^elmlkUussa :
TSheickÖ5iotag;lSn känsä > t*!ki [/lUjillä
kääälä. tylijäksi;. kotimäifiten iaäntti-intiideliMeiaY;/^^^^
s u p j e i i j ä Ä ^ i ^ k ^ ^ t a r a^
tyksen Icääntämisettsi ^ t a ^ e ^
säkuussa: 1948;jfei»mBW^
väenjmölueiden''tle^ö
;rilliseen- : näfionäJIsn^^
Titon liäjtjitus^^
joiia se oli agieuttanuti^ijirtii^^v^
dellinen pyrkimys raiihan säliyttäii^r
seen huokuu NeuvostoUit;pn','j^i!li^n-;
sandemokraatjtisten maiden
tujen koko toiminnasta. YhdisJ^yhäl^
Kansakunnissa. Tunnettua' oh,-.: ettö
he muodostavat siellä n^.!'Avähelnicrlis-:
tön", mutta eUei tätä "yäi^änmuit^r
olisi, ei kansojen vaitayaii . e n e i i i r i^
tön ääntä olisi lainkaan k U u l t i i - Ö ^
järjestössä. Rauhan : lttjlttämiiqi|h
Euroopassa on. tarkoituksena^eiilU^-
mälsestä viimeiseen. riViin 'säi*!»
tä Jugcislavifiiif kbitm ^'.^oi^^c
tulee kansainyällsäyba perinteisiinsä
}a«tuen löyl^maäii tieti- flifVätaklBisn
tämäii maah jialaäM^ Riihen yiite*
i|äi|een toan^^^^^
taistelua imjKilä^
lisiiiih ja d^o^tiah ptf^^
JCäiisandiKM -työvä-en
'iuQk%n: ja ^^ikkten iyÖtötei£^öi'l uutitMtä
sutirlmpiä saavutuksia ' i i i oUiit iflite- vnoäÖtal ^^^an• Ja kanSiinväilsen
5nälsta\ työväe«pu(SluWelÄ aikaatöaar tul^^^ataijiÄ^-^i^^
»5^eh-:'^i!^•:';!^\; •l:,-;^"';^täsäi^su-^^äiÄ.^^iiv^^
Könjimunfstlstfeh jä sosialististen
pu(>Iu^(len yhtymliien Rmnähiassä,
Unliarlssa ja T%bfikkosIövakia5sa teki
lopun näiden maiden työväenliikkeen
hajaannuksesta, josta oli hyötyä vain
taantumukselle. Vuoden loiMiUa muo­dosteltiin
Puolassa yhtenäinen työvä-enpu(
due. Marxilais-leniniläisen kuo-leihatlOBian
opin maaperällä vankasti
seisovien työväenluokan yhtenälsteri
puolueiden syntyminen saattaa raivon
valtaan^ Lähsi-Eufoopan maiden o i ­keistososialistit,
nämä työväenliikkees­sä
toitnlvat poBvariston asiamiehet^
jotka ponnistavat kaikkensa pitääk-iseen
yllä jäsyventääkseen hajaannus­ta,
työväenliikkeessä. Työvä!enluokan
Itiviän iQjtttuminen merkitsee loppu­kädessä
demokratian Ja sosialismin
asemien lujittumista taistelussa rau­han
ja Jkansojen hyvinvoinnin puoles­ta,
ulkomaisia imperialisteja';^ heidän
yllytyksestään toimivaa sisäistä taan­tumusta
vastaan, joka tekee sitä an-;
^karampaa-vastarintaa^ mitä lähempä­nä;
pn^sen/yäistÄn^tön perikato.
; SeltoiM^ . j>M;pdirt«Utää^^ päät-
;tyyän .TOoira j h
i^fe tedistayat k l l ^
mokräättlsen.:.. imperialisminvastäisen
leirin voimien alituista kasvua ja yhte-ilälstymistä
^ ;m.aallmassa. K r e i ­kan
kau^"iisanka?ri^ or­juutta
jiaaic^
vapäVtt^aTani^ saayuttama me­nestys
• j^Vmaapallön • ;i?äestön suurini-tnaK
- O^n'.' mUo^östfivien Aasian katt-sofen
, 3 1 ^ .^piinlsttiva':' yapäustaistelu
psblt^yat;:mÖiä valti^at"^^^ täl-laajQöiitt
j(iiikKolhin se^bjailtuu. .täs­sä
oijdrt sOT^pptMsmiii jonka
y ä l l a i ^ . ".feiiikkiS rauÄän vilpittömät
kannattajatkatsovat^-trjaeväisuu
^Tiii^auiftiya^^
robfaöttiJm^^^
t'äe^aa,n:;'iujitlai •' liinrUutehsä iahoa-
^•rt|:;t»ii^yä^ .pysäh-
;di^äey^:h4^ eteenpäin.
Muttäyiiti<lraj.s^^
;^ä&iH/%«^lteim^^^^
rauiiaänij^St^
ItepäjafelttJiyiÖBp
jäBisi^^OSto^ ;äui^ }'
^euvceföi^fe-^.r • yämi^a
.4»lkklen;~<^i^« t>uoiustayieh demo-nai­set
Toronto.—Miksi työläisperheet
sivät puutetta ja kurjuutta,
dlt ovat levottomia kodin ja
kohtaSosta'? Nämä ovat kys:
jotka täyttävät joka työläisnalsenj
dämen. Voimmeko löytää vastai
näihin kysymyksiini^ Kyllä, jos
jastamme syylliset kansan häl
he, j'otkä uudeUsen ovat valmiit j
tamaan meidät kohti uutta sotaa,]
väin, että monopoliyhtiöt yhä
sivat. ' '. •
Me einme tahdo sotaa, siis käyl
me työhön rauhan puolesta, on
nuksemme maailmannaisille.
Tulee ajateUuksi, että mitähän!
näkin voisin tehdä sodan torji
sl.mutta jos yhdyt niihin- 80
naamiaiseen, jotka tällä kemllai
televat-rmäailman-ifauhan pi
niin silloin timnet itseäi yoimal
si taistelemaan sodanlietsojia
Maanantaina, t.k. 31 p. klo
naistsnkerbon. vu(>sikokoiis.
jana' tiilee oletiiaän DorlSe Nlö
suloin kun me lähetimme häiMt
dapestlin niin m^^
osallistuimme". huomattavasti:
matkakustaririuksllrisa^ Nyt ollsij
vöttayaa, öttä haiset -huomatt
isuureila joUkoUa -saapuisivat
kuulemaan. Sitten Dpdksesta:
kin tuntuisi, että hän oli siellä
kongressissa etiitstämassa
joukkoa, jolis maailman rauha
tä' irakas kuin rkilUe tuhansille ii
le. Jotka hän siellä näki. E f ö^
^kertomuksensa cii fnieieiii
Älkää jääkö poistäsiä tliaisiiu*
Tbveruudella: Elin.
'•r- Lontoon trarisporttllautalra
tälastbt os()ittavat, eifö kau
maanalainen rautatie taajetti
viimie vuonna 9tpÖ0|00() ienemmän^
Inistajii kuin V. 1947. '
luuki Wi
itIeatFc
A.C.. repo
lUng was faeld (
ön Puisto ar
lably good. >
theyearwere 8
e executive fc
of Erhle
, Taisto: Lt
P. Predericks
executive has i
1» presldent. s
members o
Sutii»n, Jr.
entertainmei
ijuhla" comm
"vuosijuhla" v
id Sundäy in
i3th.
membershlp •
Lauri Hui
of Domihi(
CSiampion itLEc
and 20th.
club will als(
PCASP-Bki-m©
12th-13th.
ipate i n this
in touch with Ä
;tu Länsi at
chosen to aud:
year.
— Ilmapuntarin 'keksi itali
Törricem V. 1643. • c;.
A JEWEL OI
It now costs ;
thän jt once <
yästuistajlen Ic^jiiillisenv paljasta
Ja 'eristämisen vuosi.:, Se tulee va
tktiiömaätt: c^mokratlan ja
^öih leiirUle uusia voittoja;
Montrealin katolisten :kb^uri:-6p^-
tajien lakko on päätty'nyt\ ^ "retä.^äi^
joittaessa ei. ole tärkampäa' tietoa n i ^
lä ehdoilk opettajat-öyaf"i)ä^
takaisi:t|%tolniiinsa;. Hiibtiiatt»' l ö i ^
putuloksesta jllmä^ lakkp^öS«itfi'^
tosiasian; että opettajien pai^aJQue«
becin
haalla
Iäisten voimakkaan union päämiehen . S:,J-'-'^i---^^J^'-C^'iL^
kansfea... Hän sanoi, että eroamises- rr?^T^Ä?^-'fe^\5S**
(aan alkaen (sinee the splU) hän on i ^^^^^^J"^'^^" ^^Sl^^J?^^
terästyölÄlsten nnfon järjestäjinä ! ^ " " ' ^ ^ ^ ' ' " ^ ' ^ " »^ ^ H ^ ^
johta^l itsenälstrr^«a.-rT^^ tumuksem^s^.johtajat-^liäl^i^^
iSe^^tSLl^^s p. ^ m - ^ ^ ^ ^ T > ^ : ^ ^ i ^
tamaan lakon laittomakslTSanialla
J ilmoitettiin, että läkkoiituneei ofik-mennus
Vapauden).
rohkenevat pvytää palkankorotusta ja muita härännuksia työolosuh­teisiin.
Kuten lehtemme uutisosastolla.on kerrottu. TLC:n presidentti
Percy Bengoufeh tuomitsi tämän lakiehdotuksen vaaralliseksi esimer­kiksi
mikä saattaa muodostua hirveäksi menetelmäksi. X i i n \-3aral-linen
tämä lakiehdotus on. että oikebto-ccf:läiset CCL:n johtajatkin.
R. Moshef jä Pat Conroy joutuivat ainakin puheissaan sitä an'ös-
• tdemaan ja kun nämäkin herrat jotakin kapitaKsmin tuotetta än-os-tele\
iat, niin sen täytjy olla jo läpeensä pahan.
tajat ovat menettäneet yirkanstf.
Opettajien yksimielinen « ^ l i ^ t y i n i n^
näyttää kiUtehkin johtaneen Siihen,
että tällaisen eroittamisppt^sen on
täytynyt peruuttaa.
Eräässä , lakkolaisten ipkon^^eäsa
san()i e ^ naisopettaja: v"Kin alöUi'
tämän ammätömsaih eäi^käi^^
kaa viikos^.. Nji;
opettajien maiteim^iaik^
ka on -vielä $500 a l e m p i ^ l ä i ^ i ^ t ^
tanttisten opettajain." . ' *')
. • V . .'•p.ff..y^:i ... . ....
• KUte^-täsöf-näkyy, niin
iniak^m^la^^
opKBtiaJia- h%fB>nu^ kuin; "ip^tes-;
s^rmj»' p» *käife^^ Jota
ei.^Vöiaa -pÄjls^
pai^kbinoiila^ Mitien M^ on
' s i t & . j f r | t e t ^ . | ^ ^ t ^ ^ ,1;V,-vX •:.
:<j^tta,^en -i*allMdsta. '.puhuttaessa
t i ä ^ - n n e l ö i i v k b u l u i^
p n ^ , ^ » i ^ \ l ' b r <^
,nä'ä: e ^ i ^ n ^ ^ seilaisi
aia^ei^^ i ^ j a l i ^ > ä l i t a e a a ^ ^ koulu-ijftnii^
inaätppii; e^^ unoh­da.
jiBÖal&deÄr^pläi^e^^
^ättisia
kat^teet
käiti*-
-d^.talo
tSin-öPSttaji^-*
niraJ^&t<*j
ötoitfaa
la: Ei: öle -,ihme v'|öaJ
i^rniudvät^^t^^r^^
kun hM-;
a8eipaaj)a~«n^^^^^.e^^
ptdibeäi^tösteii'
pIe.ta^öE|kään;k^
t^^yxaättötnyjrtei^
inönlssajeri
kph :aikaria.'§:
ppettajiÄi
raime^i
.vä:
'ihwhi jqajöS
Csaude{^ tämä^ 1^^^
vtpdisäöa, ettÄ, %Öit
'ais«MÄ\
daaea > 1 1 ^ hyyi^
Ä i n : e d e 5 S $ l V - ..
ilo > pätemaiän;adkaa v^
opettajien lietettä. Se; johöiff^slltii,
.ette: aUifdset palkat eivät;j^^^tt^e
opiskelevaa ^nubrisoa/vaUfi
tä alaa. : ^ J ^ ä ^ c ä a i ö ^ ^
v&i suuremjiiihllpisiiii! a ^ u ^^
rvv^,>:»
nUL. tfusälta -pöoleltä vasuc^i^taa l|än<<
äS^vistyltseii 'edistämiis V iiKy^tei-^^ _
! seen suiiiitaan..^,öp«iajien-p^^ M Ä?aÄi^asu»^:^^ ^ •
^rj^iS^ixväi^- i|äätti> hapkkia koiölu-'
Jen',;idi^ai*iDaä^a^ij^inM • - k i r j^
» a s ^ j Ö h % ^ ' (O^nia idi bU-
»dintaä ,kjiä4ä^'gitäi-
*sittÄij^(^päÄ^^^^
öik^ta ^ J ö ^ i ^ r ^ ^ ^ Neu-ytodtoiiii^
iainäi-s^^ Jiiri
jZhukfev^'^/<rftigB^^^^ toin.
V ?iäG^iiia|a^'^^
4^Syä^>ijiriä;:h%ie^^^
Cäioi^-r-^50^^ on
tämä;. i ^ r t ^ S I l siiJÄ e t ^ ? ^ ^
yttty^Ä3»IÄonTO^^
;TaäÄ na!yyrettsr<i6uzen^
l W fcliyoittäAut. kysymyksessaij
Wrjaa. vaan joku toinen. T8|i
jataan dtten torontolaisille
totiiutezia. £^
k u i n ^ i b r j ä n t»liidi^^^
lietämätön. ' että selittää
Kaupimgin" sijaitsevam ppt
jäittäi vaikka se on loeski-yer
nhtulcin on kätian s^^ m
Kalmiksi. Kun sitten toronb
British Colun
listuttaa Väncöu-pen
aikana 16,00
• eekkerin alaU
' on istutettu
ubmen lähetyst
5ATIÖN Öl
CHATEAU 1
tntUca-^jäilij)Ed^ i&nän
l * ^ 1 < ) i 5 Ä t i Ä ^ i Q
^Italtjltottin^^tyg^ IJuimuitaa-terJatt
löjjuheearav oh
pllu^;feil£^ i^pä. viSjaä hy-
Jtä tärkeä opettajan, akitf^
its^äaait-oppiias>,
Mtelee salaisen: kans8i|
tietää j ^ a i n NeuvostoUiton
teestä, niin hän joutuu «onnet 2
kun kaikki, maimtieteelliset
oVat^^iänen p ä ä a k^
tola^et tulevat yaniaästi Jolio
leyaisuudessa heittö^
kirjan riickatunikiol]^«. johon «ej
luu.
,1 Vannaankin mcmet faetp
set huomatessaan kui
^hdet Julkaisivat tämän
eHhomaisfeiiiyqit^hiB^
mSigsijän;By^&
mntnn>riiilnl«ntiitiin^ päät'
z ^ p n kirjatf tiankkliT^
kirjMtööjih: «^^ saiiäs^
niaksi taimtiiraiKäiienäinistän& J
SydämeUIne
vastaanottotilaa
|tk. 15 p:aä palie
. Kiitos r a h ^
ja kaikille toimii
Kiitos myös'
J rten tovereille jö
[luista ollessani \
226 Albert St.
hatidi^ piaUtrpaik^^
nat,;:että s o i Jonica juriuda.
y i g ^ - lyö hän e i o ^
p ^ i t t ^ tietoistiuden k i ^
Uättää ^nyö^Mn t a » i ^ t
^ sdlsdsei iiini&et;j Jotka
|feiiyö«tijMit*oa^^^i^
'Vihassaan dv^t^ '.xo^M ^nqaiue .Saa^
neet Bäköusä.^mtL
Sydämelliset
yllautte minua t
vick Haapalaa, 1
, Erikoiset k »
komitealle jouliQ
TovermideUa