Vapaus, June 8, 1950

              . - : | » P i » R , , .
fUBEBTV) —. Independexii Xabor
Oigaii of Finnisb. Cansdians, Es»
taUished Nov. etli. 1917. Authorized
'ficcood d a » mall b7 tbe F«st
Of<iG6 Dei»rtment. Ottawa, Pab>
ll£hed thrice «eekly: T u e sd ay s,
TlnirEdasv and Saturdays Vapaus
PtibUsbing Company Ltd^ at 100-102
Elm S t W, Sudbury, Ont., Canada.
TelQihones: Business Office 4-i264.
Edltoifal Office 4-42». Manager
B. Suksi, Editor W. EUund. Mailing
addiess Box 69, Sudbury. Ontario.
Advertislng rates opon appllcatton.
Translation frcc of charge.
TILAUSHINNAT:
Canadatta; 1 vk. 6J00 6 ik.2J25
3 kk. 3.00
Yhdyavalloissa: 1 vk. IM 6 kk. 3.80
Suometisa: ' 1 vk. 7.00 6 kk. 4.25
BCai metsätyö^ taistelu
Tänään, kesäkuun 8 päivänä äänestetään kämpiköillä siitä, ryhty­vätkö
British Columbian noin 40,000 metsämiestä lakkotaisteluuh
oikeutettujen vaatimustensa puolesta.
: K u t e n "itäiaisetkin'^tietävät, B C : n metsämiesten keskuudesisa tapah-tuisjökin
aika sitten oikeistojohdon j3rovosoima valitettava hajaantui,
w| • Ä b^t/^o^ heidän unionia taistelukuntoa j a työnantajat haluavat
nyt iimeisesti käyttää hyväkseen tätä tilannetta. Tätä taustaa vasten
katsottuHaein käsitettävissä se. miksi äpviltelulautakunta antryi l a u -
sunnon, jonka mukaan IWA: n (oikeistojohdon kontrolloimr.unio)
vaatima 17 sentin palkankorotus tunnilta alennettiin puolella j a sen
Usäifoi asiaMisesti puhuen mitätöitiin 40 t u c - j n «.""viikko. Vaikka
t^f:Iäii«9n "iä»-k>trustilainen'' professori Eugene Forsey hutyi toisiin
scnittelulautakunnan jäseniin tässä lausunnossa, hiin i \ V . \ : n neuvot-telukomiiea
hylkäsi kuitenkin tämän päätöksen empimättä j a ehdotti
• ? jäsrai^ «ttä k.o. sovittelulautakunnan päätös hyijättäisiinv
K a i k k i merkit viittaavat siihep, että B C : n militänttiset metsämie­het
hylkäävät suurella äänten enemmistöllä tänään sovittelulauta-,
' kunnan päätiftscn j a v i i k on kuluttua, kesäkuun 15 päivänä tulee hetki
jolloin on pantava täytäntöön union Xanaimon konv<ntionin päätös,
että tyijtä ei tehdä ilnian työehtosopimusta, Tpisirisanoen, B C ' :n
metiJaiiiijateii edessä on jakkotaistelu, jonka työnantajat haluavat pro- ^
vosdWa isiinä toivossa, että työläisten rivit ovat hajaannuksen vuoksi
'.^•heikentynet. V'•
• Erikoi«k;n ilahduttavana seikkana voidaan tässä tilanteessa l i u i t e n -
k i n todeta, e t i ä W I U : n toimesta on ryhdytty päättäviin toimenpi­teisiin
metsämiesten rivien yhdistämiseksi. W I U on luyannut täyden
iuk^erisa IW.\:n palkka- j a työaika-sekä muille vaatimuksille j a o n
kehoit^nut omia jäseniään j a kannattajiaan äänestämään niin, että
sovittelulautakunnan lausunto tulee hyljätyksi. \VIU on valmis teke­mään
feäiken voitavansa sen hyväksi, että metsämiehet saavat I W A :n
i !i^t^ tunnilta j a että 40 tunnin työ­v
i i k k o j a unioturva säilyisi.
; Tämän yhtehäisyyskanhan toteuttamisen lisäksi A V l U on varoitta­nut
metsämiehiär että ! l\V-.A:n oikeistojohdon huolettomuuden ase­mesta
on valmistuttava kovaa ja pitkäaikaista taistelua varten jos mie­litään
voittaa mahdollisimman pian. Jos l a k k o puhkeaa, kuten on
hyyittkin mahdollista työnantajain uppiniskaisuuden johdosta, niin
i i U b i n B C : n mets unhoittaa poliittiset j a muut e r i -
i n i ^ j i s y y t c n ^ sikäli, että muodostavat yhtenäisiä työmaa- j a lakko-
" komiteoita: On seisottava päättävästi olka Olassa ja täysin solidaa-
- r b i i i a . näiden vaatimustensa puol(M^ V • . ;
^^^^^ s missä kerrotaan niuun lisäksi siitä tosiasiasta että
^maailman rauhanpuolustajain vetoomus atomiaseiden laittomaksi j u -
^listainiseksi on saanut suurta jöukkokannatusta, torontolainen Vapaa
^Sana i)tsiköi näin; " ^ c t a l i c C f iunmitkitvat Icnmmnnistien 'raiihan
' i - ' -
'M:
In
i i
W
4 '1
mm.
mi
''''"Mmm
m
mi m
mk Ib;
•mm
Sosialistit tuomitsevat kommunistien rauhan
r y i r t ä y k s e n ' ; ' ' .
I Täten Vapaa Sana y h t y i ' W a l l Streetin rahamiesten pahaan par-
'kaisuun sitä yastaan kun rauhanaate saa lisää kannatusta kautta
;öi£iaiim^n.^^^^^^^ tämän lisäksi, joskin liioitellen. Vapaa Sana antaa
•satoja miljoonia ihmisiä käsittävän, rauhanliikkeen työstä koko kun-inian
kommunisteille, siten myöntäen, että kommunistit toimivat sen
Rasian hyväksi mitä ihmiset kaikkein kipeinnmin haluavat, nimittäin
I r a u h a n ^ i ^ n puolesta.
* Näyttää muuten siltä, että piskuiseksi kääpiöksi j a keskenään rii-
^televäksikuomäkunnaksi laantunut sosialidemokraattinen liike on
iaina.valtniina suuren rahan ren^intöitä tekemään. Muutama vuosi
!sUtettAVaU Streetin raharuhtinaat tarvitsivat "kolmatta voimaa" ka-
' pitaiistisen järjestelmän vakiinnuttamiseksi Euroopassa. Blumit,
i S p ^ k i t , Attleet j a Varjoset riensivät silloin suurella rnnostuksella te-
^ kemään likaista kenttätyötä ja myöntää täytyy, että hetkellisesti he
s^^ mieliä hämätyksi, joskin viimeinen sana on vielä
sanomatta. X y t V V a l l Streetin'finanssipiirit j a niiden marshalloidut hal-
;^lituksetLäiisi-Euroopan maissa, ovat huolissaan rauhanliikkeen vaV-
' E tavasta kasvusta ja siksi sosdemien oikeistojohtajat ovat taas saaneet
j määräyksen ryhtyä kenttäagitatioon rauhanpuolustajia vastaan. Us-
; k o l l i s t en renkien lailla "kansainväliseen" konferenssiin osallistuneet
;5osdemien oikeistojohtajat julistivat, että rauhanpuolustajain toiminta
> uhkaa sotakapitalistien lihavaa rahakukkaroa ja niinmuodoin rauhan
'puolesta puhuminen on synti dollaria vastaan.
V Mutta ilmeistä on, että sosdemien oikeistojohtajain renkimäisyys ei
;t>'ydytä rehellisiä sosialidemokraatteja. Maailmanlaajuisessa mit-
; takaavassa sosdemien liikkeestä on enää vanhat muistot jälellä. M a i ­nittakoon
esimerkin vuoksi, että ennen niin suurta osaa vienyt Rans-
^ kan sosialideniokraattisen puolueen pää-äänenkannattäja joutuu nyt
- kerjäämään !Marshallin avun dollareita yhdysvaltalaisilta aateveljiltään.
Suomen sosdemien pääsihteeri Leskinen vierailee hattu kädessä " n a -
. musetien' luona Washinglonissa jne. M u i t a samanlaisia esimerkkejä
! voitaisiin esittää toisista maista. Ja kuten lehtemme uutisosastolla
tänään kerrotaan. Yhdysvaltain sosdemien keskuudessa on kehittynyt
: julkikapina sodan j a rauhan kysymysten pohjalla marshalloitua o i -
-kcistojphtoa vastaan.
Rauhanliike voimistuu kuitenkin kautta maailman, eikä mikään
'^•oi sitä ehkäistä, sillä miljoonaiset kansanjoukot kaikissa maissa ha­luavat
rauhaa. Mainittakoon vain. että suuren rahan kontroljoi-
' mat lehdet ja'uutistoiniistOt ovat yrittäneet pienennellä, väheksyä
^ ja mustariiaalatä Maailman Rauhanpuolustajain liikettä, mutta .\s-l
sociated Press tiedoitti viikon alussa Pariisista, että rauhanpuolusta-jain-.
liikke€ri valta\-a kiisvu huolestuttaa jo sodanlietsojia. Niinpä
* mainittu uutistoimisto sanoo "kommimistien rintaman adressiliikkeen
atomipommin laittomaksi julistamiseksi edistyneen siinä määrin E u ­roopassa,
että sitä voidaan pitää suurena propagandaniehestyksenä.*'
Por\-arien huomioitsijat pitävät kuulema rauhanliikkeen suurta
menestystä "hN^-in vaarallisena", koska nykyään ei "ole mitään
' h y v ä ä vastapropapandaa sen torjumiseksi". Tämä sitäkin suurem-
' m a l l a syyllä kun Berlinin sanomalehdet tiedoittavat, että 100,000,-
' OOOallekirjoitusta on jo kerätty rauhanadressin tueksi.
E i siis ole ihme, vaikka yhdysvaltalaiset sotakapitalistit ovatkin jo
' hätääntyneet siinä määrin, että antoivat .'iE&servijoukoilleen*', sosdc-
* mien oikeistojohtajille määräyksen lähteä "kansainväliseen'' ristiret-
' keen suuren rahan likaisen sodan puolesta rauhanpuolustajia vastaan.
* Ihrp^ on vain se, jos ei tästä sotaretkestä tule yksi uusi naula sos-
; demito oikeistojohdon yhteiseen ruumisarkkuun.
l Mita taas tulee sotapropasandistien huomiointiin, ettei heidän käy-
* tettävissääti ole "mitään hy\-ää vastapropafiandaa" rauhanaatteen tor-
' J i n m ^ k s i . niin tämä on kaiketi a%"oin tunnustus siitä, että Wall Stree­t
in ' rahamiehet eivät halua rauhaa, vaan sotaa, mutta ihmisille ei
Huomenna, kesäk. 9 pnä täyttää
mrs. Katti Mfetttneo Sudburysta 60
vuotu. Tolvomnie hanalle onnea tä­män
merkkipäivän johdosta.
BBUIIEt
VMPARI KXYDXJIN.
YHTEEN TULLAAN
Karl adarx puhui eäta vuotta sitten
siitä miten kehity» johtaa väistämät­tömäni
siihen, että on pakkoluovutet-tava
pakkpluovuttajllta.
Nyt kertoo torontolainen Globe and
Mali kesäkuun 6 p :n Lontoon tOnt.)
uutI«tJedosaaan «curaaväa:
"Oreat Lakes Lumber and Shlpplng
L t d ln presidentti E . E ; Johnson väitti
täällä tänään, että Ontarion metsä­teollisuus
on joutunut paperi- j a p a ,
perlpuupiirien 'paheellisen' monopoo-l
in alaiseksi.
"Hän sanoi kuulijakunnalleen, että
paperipuu- ja paperiteoULsuuden ryh­mä
kontrolloi yli 60,000 ncliömailia
suuruisen alueen, eli 40 miljoonaa e * -
kerinalaa. jä että puuteollisuus pn
estetty pääsemästä . tähän aarreait­taan.
Juuri tämä suuri alue pitää 'va­pautta
kartellin otteesta', hän Julis­t
i ; . : . - . " . ' .
PITÄVÄT PAK8UNLAISENA
HAPATUKSENA
Vilkaisemme tässä hliikan muuta­mia
l7SAssa Ilmestyvän Raivaaja n i ­misen
oikelstonoskelehden numeroita.
Kovasti paksuja juttuja siihen oli
painomusteella präntätty. Sellaisia,
etteivät täällä Suomessa Ilmestyvät
olkelstososdemlehdet sentään ihan
niin törkeästi uskalla kirjoittaa.
Näkyi muuten tuo Raivaaja olevan
heidän kaatopaikkansa, sinne näky­vät
lähettävän lesktsläisen sylttyteh­taan
törkelmmät tuotteet "lentoklrjel-nä
Suomesta". Luimme aasta oohon
yhden sellaisen, jonlca alla k<bmeill
salanimi "Manu Matinpoika". Jopa-han
Q H tuo juttu vuodatus Neuvosto­liittoa
ja kommunisteja vastaan. Tyy­liltään
juttu vaikutti.Itsensä autopaa-shi
Leskisen laatimalta... --- Penttf
Pouttu, Työkansan Sanomat.
PORVARILEHDEN TOIMITTAJAN
RAPPEUTUNEISUUS
. . . . Yleinen sääntö on, ettei porva_
rilllnen sanomalehtimies nykyisin ota
mitään itse selville eikä Itse ajattele
mitään. Hän saa tehdastuotanto­na
valmistetun valheen edelleen levi­tettäväksi.
•• ,
"Tämä valheen yhdenmukaistaminen
el vielä rauhoita kapitalistisen maail­man
vallahpltäjiä- Kaikkialla siiliä
nuailmassa on käynnissä työväenluo­kan
lehdistön ja yleensä rilppumatto-nian
ja demokraattisen lehdistön villi
ajojahti, kaikki rehelliset ja Itse­ään
kunnioittavat sanomalehtimiehet
011 karkoltcttu porvarllliststa lehdistä
ja Tadtosta. Jälelle ovat Jääneet vain
ne, Jotka eivät kunnioita Itseään e i ­vätkä
multa, joilla el olie kunniaa eikä
omaatuntoa, joissa ihmisarvon tunnon
on tukahduttanut pelko työpaikan
menettämisestä, köyhyyteen Ja näl­kään
tuomituksi Joutummen... K a ­pitalistinen
lehdistö on täydellisesti
alistettu palvelemaan sodanlietso­jia
..; Sanomalehtimiehen ammatti
cn Yhdysvalloissa Ja muissa kapitalls.
tisissa maissa menettänyt arvonsa,
madaltunut Ja rappeutunut. Sen
myöntävät porvarilliset sanomalehti­miehet
itsekin, eräät kouristuvin sy­dämin
kuten Seldes Ja Villard./ van­hat
sanomalehtimiehet Yhdysvallois­sa:
toiset hysteerisen katuvaisina, kol­mannet
kyynllllsen uhman vallassa..;
Vapaan, reheillssn lehdistön tehr
tävänä on iskeä ja paljastaa Joka as­keleella
sodanlietsojia, ihmiskunnan
vihollisia, ympäröidä ylenkatseella he
itsensä myyvät miehet Ja naiset, Jot.
ka tarjoavat ostettavaksi omantun­non
ja sanan .— Pravda, toukok. 5
pnä 1930.
Echon tanssit
lauantaina kentän
((unnostamiseksi
Roond Lake. — Viime stumtmtaina
pidettiin taas maanpuhdlstustalkoct
Eehon kentällä. Nyt sitten on kent­tämme
puhdistettu risuista Ja rontois.
ta. E i muuta kun saamme poltetuksi
kasat pois tieltä, niin voimme ottaa
voimakonqgn. Joka tekee loppupuhdis-tuksen
kannoista ym. N y t t e n koneit­ten
työ onkin rahaa kysyvää hommaa.
Siksi päätettiinkin pitää t a n k i t ensi
lauantaina, tk. 10 p:nä kentän rahoit­tamisen
hyväksi. Bfyöskin: seuramme
nuoriso lupautui esittämään Joltain
voimistelunäytöksiä ennen tanssia.
Eiköhän .mennä katsomaan.heldän
esityk-^iään Ja loliuksl pistetään pol­kaksi.
Sitä kdi voi Jokainen suorittaa
kohdaltaap. / . . ;
' Myöskin viime sunnuntain kokouk.
sessa valittiin kesäurheihikomltea.
Jonka tehtävänä on huolehtia urhei-
Itiharjoituksista; kilpailujen Järjestä-mLsestä
ja joukkueiden Järjestämises­tä
vieraille paikkakunnille ym. urhei­lua
koskevista asioista. Myöskin pää­tettiin
tilata ulkolaudoitus toiminta-huoneemme
seiniin, joten kun saam­me,
nämä suunnitellut työt tehdyksi
niin: olemme Jo paljon pitemmällä.
Onhan se kyllä paljon työvoimaa ky­syvää
hommaa ihutta kun Joukolla
kaikki tehdään n i in ei se tule oikein
raskaaksi kenellekään, slUä pianhan
viisi miestä virstan kävelee. Minä sa­tuin
kuulemaan urheilukomitean kes­kustelevan,
että ensi suniiuntaina p i ­detään
oikein todelliset viestinjuoksu-harjoitukset
ttilevla aluejuhlia var­ten
sillä luultavasti Jokaisesta poh­joisten
seuroista tulee joukkue nykäi­semään
nllnsanotusta pohjoisten
seurain kiertopalkinnosta. . '
Muistakaapa siis jokainen saapua
tanssimaan ensi lauantaina, piaisuus
alkaa klo 8 lp. Musiikki on varmasti
hyvä. Monin ivheiluterveisin: Geo;
Valtaosa Vietnamin
väestöstä asuu nyt
vapautetulla alueelta
Saigon. — Vietnamin vapäusannei-jan
päämaja ilmoitti totikok. 17 pnä,
että Vietnamin noin 20 miljoonasta
asukkaasta elää noin 18 miljoonaa va­pautetuilla
alueilla.
JCuluvan vuoden kolmen ensimmäi­sen
kuukauden aikana ovat vapausar.
meijan Joukot vapauttaneet kuusi p i i ­rikuntaa
ja vallanneet lOö ranskalais­ten
Joukkojen tukikohtaa. Taisteluis­sa,
joissa on otettu 850 vankia, on kaa-tunut
5.000 ranskalaista sotilasta Ja
upseeria. Kuluvan vuoden aikana on
750 ranskalaisten joukkojen sotilasta
ja upseeria siirtynyt kansanarmeijan
puolelle. Ranskalaisten lentoase on
menettänyt 670 miestä.
Näissä taisteluissa on tuhottu 28
lentokonetta ja 52 hyökkäysvaunua
sekä vallattu 500 konetuliasetta Ja
suuri joukko muunlaista aseistusta.
Lisäksi mainitaan Kansanarmeijan
tiedottuksessa. että Vietnamin sota
tulee maksamaan Ranskalle yli 400
miljoonaa dollaria vuodessa.
CSJ:n ja Viestin
So. Porcnpine. — Aluksi tässä,nyt
tiedoltan, että ensi sunnuntaina, tk.
11 p:nä klo 7 ip. pidetään taas sejUai-nen
kokous, Johon kutsun kaikkia
C S J : n ja v.- Ja u-seura Viestin Jäse­niä
ja kaimattajia saapumaan,
Monta tärkeää, asiaa .ödoftaä omaa
ratkaisuaan, j a ne ovat sauriakysyniys
kehtällämme Ja keskustielu oman'11a-nenlaajentajan
ostamisesta Ja kai­kista
lUlitoJublia koskevista Jcysy
sistä. Siis kaikki kokoukseen. Lopuksi
voidaan pelata Joitakin .ajan^vjettope-lejäkln.
. . ;
Niin se liittojuhla ja sen Jörjestäf
niinen on täällä meidän kaikkien sy­dämellä,
mutta ennen sitä ön vielä
tehtävä monta pyörähdystä, mutkaa
ja suunnittelua, sillä se el ole aivan
pieni kysymys. Mutta= el se niin suuri
ole-ettemme sitä tehdä voida. ^
Tässä kevätkorvalla tapasin Henry
Kosken. Jolla on asunto tässä kulta­kaupungilla.
Viime liittojuhlien aika­na
Henryn tykönä piti kortteeria ehti­nen
Yrityksen monivuotinen puheen­johtaja
/Ensio Wuori, joka nykyisin
asustaa siellä Sudburyn tienoilla.
Henry kutsuu entisen kortteerinpitä-.
jän j a lisäksi paljon multa. Tytöt ovat
menneet sen jälkeen naimisiin, näin­ollen
asunnossa on paljon tilaa use­ammalle
vieraalle. J a se Heikkikm pn
oppinut uusia kaskuja koska on työs­kennellyt
jatkuvasti metsätöissä. N i i ­tä
hän kertoilee aivan lystikseen vie­railleen
ja muutenkin talo on vieraan,
varainen, jotta tuo vain iso kucrma
vieraita, Ensio. H.
Tarkastakaa kuolleiden
paperit hyvin tarkoin
arkistoa varten
Joka päivä kaatuu hautaan Cana­dan
suomalaisten vanhemman pol­ven
jäseniä j a heidän mukanaan
myöskin monet historialliset muistot
ja kokemukset, joita heillä cn ollut
elämätpä varrella. Manan majoille
siirtyneiltä jää kuitenkin usein kai­kenlaatuisia
asiakirjoja, jotka saatta.
vat kertoa asioista heidän kuole-mansakin
jälkeen. Tällainen histo-riallmen
merkitys on eri järjestöjen
vanhoilla asiakirjoilla, pöytäkirjoilla,
toimintakertomuksilla, säännöillä, oh­jelmilla
jne. Kaiken lisäksi saattaa
heidän peruistaan löytyä Canadassa
painettuja vanhoja suomenkiellJsiä
painotuotteita (\Tiosilta 1901 — 1920),
sellaisia kuin sanomalehtiä, julkaisu­ja,
kirjoja, lentolehtisiä jne.
Älkää tuhotko näitä peruja ennen­kuin
olette huolellisesti tarkastaneet
ja arvioineet onko niissä mitään'sel­laista,
minkä arvelette olevan Cana­dan
Suomalaisten Arkistoon lähettär
misen arvoista. Ellette ole varhia n i in
lähettäkää varmuuden vuoksi
K a i k k i lahjcltukset on lähetettävä
osoitteella: Plrmish-Canadian .\rchi.
ves, Box 354. Sudbury. O n t
— Anuradhapunt. Ceylonin ensim­mäinen
pääkaupunki, perustettiin
noin 450 e. K r .
Estäkää sota!
Pysyvän rauhan halu yhdistää maa­ilman
ihmiset toisiinsa. Sota on ki­rous
ihmisille. Sotaa eivät halua
muut paitsi kourallinen ihmisiä, jotka
himoitsevat; suuria voittoja.
Mutta rauhan halu on riittämätön
sodan estämiseksi. Ihmiset ovat täs­tä
tietoisia paremmin kuin koskaan
aikaisemmin, jonka he ovat oppineet
katkerista kokemuksista. Tästä syys.
tä he ovat ryhtyneet päättävästi toi­mimaan
tehdäkseen tlirhaksi sodan
valmista Jäin suunnitelmAt. Rauhan
puolesta taistelijoiden tunteita ku­vasi
apotti Bculier,Maailman R a u -
hankcngressin jäsen. Joka sanoi: " I h ­misten
täytyy korottaa äänensä. Tä­tä
ääntä on kuunneltava. Mutta me
emme. saa vain, tyytyä sanoihin. Mei­dän
täytyy toimia."
Rauhankannattajat toimivat, He
paijattavat» sodanlietsojain aikeet ja
käytäimöUisellä toiminnallaan vai­keuttavat
heidän kannibalistisia suun­nitelmiaan..?
Elävän kUvan siitä antavat Rans­kan'
satamien lastaajat ja muut työ­läiset.
Jotka kieltäytyvät käsittele­mästä
sotatarpeita. Sitten v^hne vuo­den
lopun ovat Ranskan satamatyö­läiset
pitäneet lupauksensa; ja kiel­täytyneet
lossaamasta aselähetyksiä.
Kuhnioittaaksemme heidärj^ urhool­lisuuttaan'
cn syytä muistaa viimeai­kaisia
tapauksia Tammikuun 10 pnä
rahtilaiva Pasteur, Jossa oli I n d o - K i i -
haan lähetettäviä joukkoja, myöhäs­tyi
Marseillesissa. Brittiläinen rahti­laiva
Umpire Marshall oli pitkän a i ­kaa
Ranskan satamassa koska työläi­set
lakkoutuivat ja laiva ei saanut ase.^
lastia Indb-Kiinaan vietäväksi. K a i ­kissa
satamissa Algeriassa ja Oranissa
satamatyöläiset lakkoutuivat tammi­kuun
22 pnä.. Tammikuun 30 päivärtä
Marseillesin satamatyöläiset ja rau­tatieläiset
kieltäytyivät lossaamasta
aselasteja. Helmikuun 2 pnä EJunkir-kin
isatamatyöläiset kieltäytyivät los­saamasta
aselastia. Nicen satamatyö­läiset
ja nosturien käyttäjät kieltäy­tyivät
lossaamasta y - 2 lähetyslaitet-ta.
Helmikuun 20 pnä L a Palllcen sa­tamatyöläiset
kieltäytyivät lastaamas­ta
rahtilaiva Falaisea, jonka tarkoi­tuksena
oli purjehtia Indo-Kiinaan
viemään aseita. Maaliskuun 1 pnä
Rouenm satamatyöläiset, huolimatta
palkkojen alentamisen uhkauksesta
kieltäytyivät lossaamasta rahtilaiva
Leovillea, Joka toi. Britanniasta am­muksia.
Maaliskuun 4 pnä C G T
(Ylelneji työvöenliitto) julisti 24 tun­nin
yleislakon kaikissa satamissa pro­testiksi
aselähetyksiä vastaan ulko­mailta
Ranskaan; Huhtikuun 11 pnä
Bordeauxin satama-työlälsst, kieltäy­tyivät
lastaamasta aseita rahtilaiva
Boulogneen, jonka oli määrä kuljet­taa
niitä Vietnarnin kansantasaval­taa
vastaan.
Yleensä tiedetään, että Ranskan
satamatyöläisten aloitetta ovat seu­ranneet
monien muiden maiden sa­tamatyöläiset.
Esimerkiksi Italiassa Anconan. G e -
noan, Napolin, Venetsian, Savonnan,
Imperian, Spezian, Leghornin j a mo­nen
muurt' satamien työläiset ovat
kieltäytyneet käsittelemästä aseita ja
ammuksia. Samanlaisia päätöksiä on
tehty Belgiassa, Hollannissa; Suurbri-tanhiaSsa,'
Länsi-Saksassa. Skandina­viassa
sekä toisissa: maissa. K u n saa-thn
tietää, että: aselähetyksiä odotet.
t i in Belgiaan, h i in Antverpenin Ja Os-tenden
satamatyöläiset sanoivat ettei­vät
he tule lossaamaan aseita ja i l ­maisivat
varauksetonta solidaarisuut­taan
toisten maiden satamatyöläisten
kanssa.
Oslon ja Kööpenhaminan satama­työläiset
julistivat: "Me emme lossaa
aseita." Amsterdamin. Rotterdamin
ja Saardamin satamatyöläiset va­kuuttivat
olevansa solidaarisia Rans­kan.
Italian, Belgian ja Tanskan sa­tamatyöläisten
kanssa. Samanlaisia
lausuntoja ovat antaneet Ruotsin,
Belgin Ja Tanskan satamatyöläiset.
Kaikkein tärkeintä 011 se, että, satama­työläiset
eivät luovu sanoistaan — he
jatkuvasti lakkoilevat kaikkialla u l ­komaiden
ase,lähetyksiä vastaan ja
päättävästi kieltäytyvät lossaamasta
laivoja.
Tämän . satamatyöläisten Uikkeen
kaikkein suurin tärkeys on sihiä, että
se ön laajaa kansallista liikettä, joka
saa tukea kaikilta työläisiltä. Demo­kraattiset
järjestöt Ranskassa. Itali­assa
Belgiassa sekä'toisissa maissa ke­räävät
varoja lakkoileville satainatyö.
Iäisille. Työväetiluokkä myöskin t u ­kee
lakkolaisia taistelemalla käytän­nöllisesti
aseistamista ja siirtomaaso­tia
vastaan. Jullstaniaila lakkoja. he
vaativat sotatehtalden muuttamista
rauhan tuotantoon ja~ useissa tapauk­sissa
ovat kieltäytyneet tuottamasta
aseita. Äskettäin työläiset Bonvlllaln
Rpncerey tehtaassa Cholsy-le-Roissa
Ranskassa vaativat lopettamaan pom-mituotannon.
Samanlaisen vaati­muksen
esittivät työläiset Vitryssa
Ranskassa. Chartresissa rauhan kan­nattajat
makasivat ratakiskoilla pyr
sähdyttä-äksieen sotatarvikkeita kul­jettavan
jUnan, Joka oli matkalla
Saint-Nazaireen. Sotaa vastuttavia
lakkoja on ollut Roomassa, Reggio-nell-
Emiliassa. Udinessa, Bresciassa,
Avellinossa. Salemossa. CSrehoassa.
Turinissa, Milanossa. Napolissa^ Par-massa.
Paviassa, Vogherassa. Ploren-ccEsa,
Ferrarassa. Palermossa. Mpde-.
nassa j a toisissa Italian kaupungeissa.
Työläiset myöskin toisissa maissa ovat
antaneet täydelliEen kannatuksen so-tamatyöläisten
kansainväliselle t p i -
minnalle ilmaisten ' myötätuntonsa
käytännöUlsillä toimenpiteillä.
Tärkeä poliittinen toiminta ratduin
puolustamiseksi on aliekirjoitiisten
hankkiminen Maailman Rauhäi^on-gressin
adressiin; Jossa vaaditaan tuo­mitsemaan
atomiase ja se hallitus,. Jo.
ka ensimmäiseksi käyttää; atomiaset­ta,
sotarikolliseksi. Miljoona allekir­joitusta,
tämän adressin alle. sanoi t r i
Hewlett Johnson, saattaa sodanlietso­jat
Tvihan, valtaan. 10,000.000 allekh--
joitusta aiheuttaa heidän keskuudes­saan
hälyyntymistä, 100,000,000 alle­kirjoitusta
murskaa heidän suunnitel­mansa
ja pelastaa maailman.
KamppailTui tulos näyttää siltä, et­tei
vain sata, vaan monta sataa mil­joonaa
allekirjoittaa adressin.
Kaikkialla maailmassa ^eratääti a l ­lekirjoituksia
rauhanadressiin. Se on
levinnyt Euroopan ja Amerikan kaik-kihi
maihin, Lähi-, Keski- ja Kauko-itään.
Ranskan Naistenliitto on l u ­vannut
hankkia yksistään 5.000.000
nimeä. Saksan KansantasavaUassa
kahden pMvän aikana kerättiin 5.300.-
000 himrä. Bfuhtikuiui 24 päivään
mennessä 80 prosenttia Länsl-Sak-n
i in tummntarkka. että kun hän
saanut esitettäväkseen kulkurin,
n i i n hän antoi parin viikon ajan
tansa .kasvaa. Päivää ennen
iltaa hän joutui kuitenkin
vaimona' synnytyslaitok^He ^
nuorten isien tavan mukaan it«
mostuneena odottamaan iloista » |
hetapausta. Hetken kuluttaa a ^ '
toinenkin nuori hermostunut -«t 5'
tava isä".' Partaisen näytelijän^f
tyään hän tyrmistyneenä huuilHteP
"Taivaan vallat! Oletteko joaj
neet odottamaan noin kauan." *
• • • •
SIKAMAISTA
Opettaja: — Sika on hyödyL
eläin. Me käytämme sian nahan
kuiksi, läskin päivälliseksi ja _
s i s t i teemme harjoja. Voimmeko ^3
lä käjrttää~ hyväksemme jotain na
ta siasta?
Pikku Eemeli: — Kyllä, riideUs *
sämmie me käytänune sen nimä.
^BsmekfliU
booleilla
MASTE
PUHE
G«JT»rd S
uusio
MAL:n sihteeri
matlsustaa Suomeen
Bet-dnkL — (DLP> Helsingin T;
paa Sana tiedottaa, että Maaitei
Ammattijrtidistysten Liitto on Ula ,r
tänyt SAK:n valtuustolle säbta
Jossa ilihpitetaan, että SlAL;npäää
teeri ranskalamen Louis Saillant
sihteeristön jäsen Solovjev sa
lähiaikoina Suomeen neu'
seen S A K m ja MAL:n välisijtj
teista.
Suoma
o:
R B.
i nallia T
4soma
Eort- ja
AU
Auton
Gasdiii
ALE>
»Tte
san työläisistä, oli allekirjoltl
Tuldiolhian Rauhankokouksen
Sin. : Japanin Rauhanpuolustaji
Liitto keräsi 500,000 allekirjoil
Melkein 13,000,000 nimeä on
Unkarissa ja Bulgariassa. Italias
Suomessa, Intiassa Kiinassa, Ncrji
Tanskasisa, Belgiassa,; Canadassa,
tinallsessa Amerikassa, Lebani
Brttaiiniassa, Austraaliassa,
sa, Rumaniassa ja toisissa maissa
dään menetyksellistä kamppailua,
mä on elävä todistus siitä, et^
hanllikk^ellä ei ole maantä
rajoja.
Työväenluokan menesty
taistelu rauhan puolesta täyttää ns
hanrintamain rivejä, elävöittii 8
toimintaa, voimistuttaa sitä järjestS
llsesti. Hyrtn tärkeää on rauh
miteoiden perustaminen
maissa. Italiassa on noin 30/)00
hankomiteaa. Ranskassa on
tetty y l i 3,000 rauhanneuvostoa,
ka yhdistävät tuhansia tehdask
oita. Maailman Rauhank
oli edustettuna 52 kansallista rai
komiteaa. Tämän lisäksi
Rauhankongressi pitää yhteyttä
muuhtm maahan. Kolme
kolme kansallista raiihanki
on pidetty. Samanlaisten ko:
en pitoa valmistellaan useissa
Vappujuhlata yleisenä tunnusUffifi
na oli taistelu.rauhan ja demobiS
an laajentamisen puolesta.
Maallmanlaajutaen rauhanlilM c
voimakas tekijä aikanamme.
Uike, Joka on siirtynyt uuteen
seen, todistaa sen. että kana
voima. Joka voi estää hyökkääjien
keet.
S
ISpadin
P
mi
Se Turiiin sulttaanin kuva
enää kelpaa sokeroidutivaan myrkkj-palat, sillä trumanismi ja Mar­shallin
" a v u n " läpi näkyy ruma sotasuunnittelu. Selvää myös on,
ettei sosdemien oikeistojohtajatkaan voi ehkäistä rauhanliikkeen kas­vua
j a l o p u l l i s ta voittoa — sillä ihmiskunta on riittävä>ti jo sotinut ja
sodista kärsinyt.
Sellaista päätöstä ei tietääkseni ole
missään vielä tehty, mutta melkoisen
varmaa kuitenkin on. että allekirjoit­taja
ei saa laulaa Port Arthurissa'pi-dettävlUä
tämän maan suomalaisten
suurimmilla ja loistavimmilla soitto­ja
laulujuhlilla.
Syy siihen on yksinkertaisesti se.
että sikäläisissä arvojuhlissa ei oteta
mitään riskiä siitä, että joku musiik-kllahjoissa
aivan osattomaksi jäänyt
rumilus laulaisi "oktaavia oven viti-nää
ylempää".
Hengessä olen kuitenkin mukana,
kuten tuhannet muutkin Canadan
suomalaiset, jotka pitävät isiltä perit­tyä
suomalaisen työmiehen musiikki­harrastuksia
suuressa arvossa.
Mutta jos huonoääninen miekko­nen,
joka koulussa käydessään tapasi
laulun ja musiikin suhteen saada ar­volauseen
"heikko", haluaa poliittis­ten
innotteiden vuoksi laulaa itsek­seen,
niin sen ei pitäisi ketään suu­remmin
häiritsemän. Esimerkiksi
näin: •, :
"Komstanttinnopolm portfai pääl-
* lä oli Tnricin snUtmanin kova ja
kova. J a Saomen pojat ne sanoi.
vat: Hyi hitto, knn se on mma."
Myönnetään kernaasti, ettei tuo
laulun pätkä ole kaikkbin korkeam­paan
luokkaan kuuluvia musiikkituot-teita,
mutta se sopii kuitenkin tämän­päiväiseen
tekstiin;
.. Tuon laulun' iinauksen aiheutti Y h ­dysvaltain
yhden kaikkein suurimman
lehden, New Ybrit Timesin kirjeen­vaihtajan
C. L.' Salzbergerin jUuri
päättynyt kirjoitUssarja. minkä en­simmäisen
artikkelin otsikkona ko-i
meili seuraava laköoninen toteamus:
•"Havaitsee, etteivät amerikkalaiset
ole niin popoläärisiä, kuin he ehkä
itse olettavat olevansa".
Sulzberger syjrttää tietysti tästä-km
kieroja venäläisiä, jotka ovat pu­huneet
jotakinYhdysvaltain Imperial
lishiista.
Mutta tämän lisäksi on kuulema
joitain multakin seikkoja miksi y h -
dy-svaltalaiset lerlkoisesti yhdysvalta­laiset
sotakapitalistit ja heidän pO-htiikkonsa)
ovat nyt vihattuja maa­ilman
turulUsi.
Sulsberger toteaa ensiksi .etteivät
"huöUettavat tykkää rikkaista suku­laisista".
Toisena seikkana mainitaan, ettei­vät
maailman kansat osaa antaa ar­voa
amerikkalaisille kulttuuriperin­teille:
Tässä yhteydessä mr. Sulzberger
olisi voinut selittää että vain muuta­ma
vuosikymmen sitten Ameriika
oli Eurcopan miljoonien sorrettujen
Ja alaspainsttujen ihmisten toivon
tähti. Amerikan vapaudenpatsas ja
sen takaa häämöttävä ajatus, ettei
tarvitse pelätä ohranan Ja gestapon
ajatusten kontrollia, sekä rajattomat
mahdollisuudet luovaan • työhön —
kas nämä olivat rie seikat. Jotka p i t i ­vät
Amerikan osakkeita korkealla eu­rooppalaisten
silmissä. Jotka tulivat
jGukkomitassa tälle puolen Atlantin
etsimään uutta ja ennenkaikkea v a ­paata
elämää.
Sulzberger ei tietysti hennonnut
mainita tästä puolesta asiasta initään,
sillä silloin hän olisi joutunut totea­maan,
sen vähemmän mairittelevan
tosiasian, että U^arin ohranan ja
Hitlerin gestapon jälkiä tarpoo nyt
FBI. ja että'suurien vapausaatteiden
asemesta Yhdysvalloista karkoltetaan
ulkosyntyisiä, vänkitaan työväenjoh-tajiä,
lynkataan neekereitä Ja ylei­sesti
edistetään sellaista elämäntapaa
missä rikollisuus versoo j a kukoistaa.
Suurlehden silmäntekevänä kirjeen­vaihtajana
Sulzberger puhuukin
suurkysymyksistä j a takertuu kaksin
käsin ulkopolitiikan syviin ongelmiin
sanoen:
-HistorialllsesU ei ole loogillista,'
että snarvallat. joOIa on laajoja i n ­tressejä
nikomaiba, ovat hyvin p i ­dettyjä."
Jos otetaan huomioon i m -
periuQiIn suunta Roonoasta Britan­niaan
asti. siiloin voidaan tämä lo­giikka
käsittää."
Toisin saneen mr. Sid^berg viittaa
kintaalla niihin. Jotka sanovat, ettei
Yhdysvallat ole eikä voikaan <rila i m ­perialistinen
maa Ja sanoo, suoraan:
" E i ole epäjohdonmnkaista sa­noa,
että perittyään Britannialta
monta kansaiiiTälist&, kanpalllsta.
rahataloadeDisU ja strategista
' asemaa, amerikkalaisten tnlee pe­riä
myös joitakin brittiläisten epä-popnläärisnoksia".
Ja edelleen:
"Visseinä maailmanosi^a,
tai toisen tekosyyn pohjalla,
kalaiset ovat miehitysjoukkojen
ninä. Tämä on totta Unsi-Sai
Itävallassa. Triestessä. Okinavasa
Japanissa. Miehitys ei voi lnon<«
sa vuoksi, verhottakcon dtä
tahansa. pinnalUsista ilmiöL^ ^
tämättä olla populäärinen teto.
Tämän lisäksi Sulzbe.-ger s na
maiden kansalaisten olevan «"
tuneita siitä, että Yhdysvallat
taa vain niitä kansoja. jotka^K
kommimisvastaiseen liittoon" la
YhdysvaUat saa koko Aanan B
jen kirouksen tukemalla viet i»'
ranskalaista yöklubikeisaria » o
ta. josta'Sulzberger sanco: i»«
on nukkehallitsija".
Tällaisia rumuuksia näkee
servatiivisen New York l i m ^
hoillisuutensa vuoksi t u n n ^
lut -kirjeenvaihtaja C- L-trumanismta
ulkopolitiikan»
van. sulzberger havaitsee et»
vaitaln sotakapitalistien na
valloitussuunnitelmat eivät ^
dettyjä ulkomaUla ja siks
huolissaan Ja sanoo, etteiva.
kalaiset ole niin populäar» 1
ehkä Itse olettavat olevansa.
Toisinsanoen Sulri)c:g«"
ktesa maissa laulettavan: 'K
tinnopolin portin päällä
sulttaanin kuva ja i " ^ * - '
pojat ne sanoivat: Hyi ^^^-^
on ruma." .
Sillä erotuksella torin,
kllafcten nimien tUalle rnaimt^
takin amerikkalatsia nia»!»
laisten- poikien lisäksi «»
maiden pojat. - Känsäkoo».
- i i toca
, f ' '* »I 1.1)1
h
••'4 : '"