Vapaus, September 9, 1950

              m m i l
'IS? l i i 'Myi
mm ms i
liiti"
.(tiMUTV) Xndepezulent labor
Ee,d Stakts^L EOdHltioere W 4^-^42^^ä n^d ;I MläaBiläusi^g
adtltesS Boi 69. Sodbuiy, Ontarfo.
^^OCfiee '^»Bättment; Ottava^ FQI»^ B8be4 tluioe vreekly: T u e sd a jrs^
l!teimlasB axul Saturdays ti!7i Vapaus
"lyatiJBlatUm ftee <0f d i a i ^
TltAUSHXNNAT: Canadassa: 1 TIC ex» 6 kk. 3J25
VhdysraUoIaitai 1 vk, 7-Ö^ 6 kk. 8^ Suomessar : 1 vk. TOQ e kk. 4^
Kuten lehtemhw uutfepsastoiy
imutakin huoiT»ttavia W
kirjoittaessa on jo lähes lOO.OOO suoma-
_ ^. ^ . . issa.';:;;;-r:;^;';^\
Slit^iiÄ on sekä vi-että
lyöty nyrkkiä pöytään jä sanottu, ettei sellainen
jatkua. Esimerkkinä mainittakoon hallituspuolueen
'«Maakansa", joka luki lakia vieFäpä soäderopuolueelle ja piti elo-
Viftjieisina päivinä t j ^ •
^^ieÖ^n tdiolta ei
onko palkkojen nostamiseen tosiasialUsia syitä ja edelly-yaän
seurataan eräänlaista y i i i ^ k ^ pa-öttamaan
wkeväinmän
panee tuossa asiat kokonaan päälaelleen; Aina siitä
Stk ätliyMSh^JjpJloin ''n^-
'^^^^^^^•iS^iJX^:, sivuutettHn haffi^^ on
vallinnut todeljyinen viidakkolaki, missä^suurpääoma on väkevämmän
' ' '^^^^ huonontanut sekä työläisten että pientalonpoi-elintasoa.
Oikeistososialidemokraattisen Fagerholmin hurtat
kaksi
nujerre-hintoja,
täytyy
samalla kun suurporhojen voitto-osingot ovat
ksi.
työläisten tyytymättömyys jatkuvasti lisään:
katkeruuden malja on kuohunut yli laito-näinen
vaatii, että tähän asti toteutetun
väke^^nunän oikeuden asemesta on toteutettava todellisjta oikeutta
annettava ajan vaatimuksia vastaavat palkankorotukset ja järjestettä-yhteiskunnan
vähempiosaisillekin taataan säädyl-jös
työläisten oikeutettuja vaatimuksia ei
, . tyy^yt^tä, jos valituksia ei oteta huomioon, jos vUdakkolain mukaan
imttfiiAnxk poliisikapuhin muodossa kivi leivän asemesta, tai jos turvau-btkeistososialidemokraattisten
jobtajäin petostemppuihin, niin
ratkaisun tuonnemmaksi ja voi muodostaa poliittisen-i
J h kriisin, minkä <kautta tulevat Suuremmatkin liudistukset ja paran-
" mahdollisiksi.
:in
Iisi
J5
„ P H
; p,:!v^ R j ^ -•«. Oikeisti^aisuudestaan ennestään tunnettu C p F : n parlamenttijäsen
^Sfy' i Ahgus Mäc^nnis (Vanwuver East piiristä) saavutti kuluneen viikon
'r"'l/s j äil(4na uuden ennätykstn. Hän sivuutti oik«stolaisessa jäykkäkou-f--'!\
' . ^vski/hjlftuksessa vieEpäjPuqlueen,kansallisen johtajan mr.Cold-lifiiSilsI
useimmiten mahdoton erottaa
libferaali- ja tor3^u6lueen johtajien kannanotoista.
Ä^t. i^gus Macl.i)m*s sanoi alahuoneen istunnossa pitämänsä sotai-stti^
puheen yhteydessä, että vaikkei hän haluakaan julkisesti arvostel­la
odaän puolueensa paavia, niin hän katsoo kuitenkin, että mr. M . J .
. CqUivftU oli esittänyt epäreatisen katsantokannan Formosan suhteen.
'•?3^r. Coldwell oli C C F : n puoluejohtajan ominaisuudessa esittänyt
si^ilaiseti hurskaan toivomuksen, että kenraali Chiahg Kai-shek pitäi­si
potkia pois Formosasta ja antaa Formosan väestölle tilaisuus valita
<iij»ah hallituksensa. Mr. Coldwellin mielessä oli epäilemättä se, että
jds Cliiäng Kai-shekin hallituskomentoa vähän siistittäisiin, niin se
ai^taisi jonkinlaisen "oikeutuksen'^ sosialistien kannatukselle.
1 Miiita. tämä ei tyydyttänyt Vancouver Eastin kunnioitettavaa jä-
^ijtäjvo^eistpsosiaUdemokfaattista Angus Maclhnista. Mr. Maclnnis
käsittää, että- Wall Streetin miehet vaativat tukemaan imperialistista
ohjelniaansa kaikessa alastomuudessaan eivätkä suostu mihinkään
sokerotmistemppuihin. Siksi hän päätti hypätä ilman muuta Wall
ailf?etih pösöje^^ ja sanoi, että mr. Coldwell puhuu
pöty*
. Niin julkeata työväenliikkeen asian pettämistä kura ylläoleva on­kin,
kaikkein kummallisin on kuitenkin se "perustelu", millä mr.
Maplnnis kantaansa puolusteli. Hän sanoi mr. Coldwellin kantaa
epärealiseksl siksi että sinä hetkenä, jolloin Chiang Kai-shek potkais-t
j ^ n ^ i s Förmosasta, kommunistit tulevat <ti]alle.
; J:4 kun on vain kaksi vaihtoehtoa, joko Chiang Kal<shekin johdolla
järjestetty kapitalistien mätä diktatuurihallitus, tai konvmunistien
johdolla järjestettävä progressiivinen kansanrintamahallitus, niin oi-k^
istososiaiidemojcraattinen johtomies, mr. Maclnnis tekee empimättä
viUiQtaiisa. Hän omaksuu punastumatta itselleen suurpääoman mie­histä
muodostetun Chiank Kai-shekin mädän hallituksen.
'Sivumennen, sanoen on mielenkiintoista todeta kuinka toivotto­maan
asemaan^ oikeistososialidemokraattiset johtajat ovat ajautuneet.
li^iUe. ei tule, mieleenkään enää, että 'Ikolmas tie" on mahdollinen.
'Hsjiiyöntävät, että. heidän aatekumppaninsa ovat Formosassa, kuten
»liuuaJlalun Kaukoidässä pelanneiet k hävinneet. He nä­keväin
vain kaksi vaihtoehtoa — joko suurpääoman diktatuuri tai so-siÄUstm,:
ja he valitsevat. "omakseen" niinkin mädän diktatuurihalli-tuksen
kuin on Chiang Kai-shekin k<^1akunta Formosassa!
• Tämä sellaisenaan ei ole- mikään poikkeuksellinen ilmiö sosialide-nu^
raattisCen petturijohtajain keskuudessa. Tämä jäykkäkouristus-tauti;
missä oikeistososialidemokraattiset johtajat pelkäävät omaa
mtoneisjo/ltläähkii»!^^ omaksumaansa Marxin teo-riaav
tääUä ja erinäisissä Euroopan maissa, suunnittelevat sosialistisis­ta',
periaatteista vapautettua uutta ohjehnaa kokonaan, kuten Cana-dassa).
Se on kansainvälinen jäykkäkouristustauti mikä jäytää oi-kei&
tososialidemokraat tisia johtajia kaikkialla siellä, missä ne vielä
tekevät rengin, töitään suurpääoman hyväksi. Yleisenä tuntomerkki­nä,
tälle taudille on se, että se vaatii potilailtaan jyrkkää kommunis-tivastaista
asennetta silloinkin kun "potilas" tietää ja käsittää, että
kommunistit ovat oikeassa. Kirjailija Hagar Olsson on äskettäisessä
artikkelissaan kuvannut tämän kurjan jäykkäkouristustaudin oireet
Seuraavasti: •
"V^aikuttaa muuten siltä, kuin koko yhteiskunta ja poliittinen elä­mä
olisivat saaneet jäykkäkouristuksen vain pelosta tehdä jotakin,
jota* myös kommunistien voidaan ajatella tukevan. Se on vaarallisim­pia-
satimiayonihin demokratia milloinkaan on joutunut. Siten se luo­puu,
vapaasta arvostetuoikeudestaan ja tuomitsee itsensä hedelmättö-inään
ja valonarkaan puolustusasenteeseen, joka estää sitä vpittamas-faomia
heikkouksiaan."
' Kuten ylläolevasta näkyy, tämä jäykkäkouristustauti on niin vaa­rallista,
että sen puristettavalcsi joutuneet oikeistososialidemokraatti­set
johtajat hätääntyvät tukemaan läpeensä mätää Chiang Kai-shekin
klilduä, jota vääristellen vielä sanotaan joksikin faallitiri;seksi.
4
SYNTYMÄ­PÄIVIÄ
: Mn. Manda Vartiainen Sointula£t3,
B. C. täyttää 75 vuotta 11 päivä syys­kuuta.
.• . ,. •• • • •• ^
Herman Alanen Port Arthurista
täyttää 70 vuotta tänä päivänä. O n ­nittelumme
päivän sankareille.
Mitä nittut sanovat
KAAPIII PAKSUINTA BAPAA
POIS VAATTEISTAAN
Havaittuaan Joutuneensa Siihen a -
«emaan, että se on yksinään "oike­assa"
ja koko tämän maan järjesty­nyt
työväenliike "väärissä", Toron­ton
Vapaa Sana yritti viime tors­taina
kaapia pois suurinta rapamää-rää,
mikä sen riekaleisiin tarttui 'kie-murellessaan
tuhkaläjässä' autatieyh-tlöiden
j a niiden hyväksi toimivien
politiikkojen edes.sä. Saaden ehkä
ohkalsuä siitä kun uusi "työvoima-minlsteimme"
sanoi työnpälvän-i, et­tä
autatletyöllästen lakko oli sitten­kin
"laillinen" Vapaa Sana sanoi nyt
autatietyölälsten lakosta: " . . . Eivät­kä
tulokset olleet kokonaan vahingol­lisia,
ei edes työväen kannalta (kat­sottuna
. . . " Mutta porvarin palve-lemishalu
vetää poikia vastustamat­tomalla
voimalla puoleensa ja niin
Vapaa Sana jättää kalkkein verisim-män
syntinsä tunnustamatta, Sen­sijaan
se Jatkoi St. Laiuentin h a l l i ­tuksen^
törkeiden toimenpiteiden kau­nistelemista
ja peittelemistä sanoen
vastoin parempia tietojaan: " . . . Tär­keänä
on pidettävä sitä, ettei parla­mentti
ryhtynyt sanelemaan mitään
pakkomääräyksiä työläisten järjes-tymisolkeuden
suhteen . . . " Tämä sit­tenkin,
vaikka rautatletyöläiset mää­rättiin
vissin ajan kuluessa lopetta­maan
lakkonsa ja palaamaan työn­antajain
ehdoilla takaisin työhön,
kunnes halUtus antaa lopullisen mää­räyksen
(jos sopimusta ei tehdä) mil­lä
ehdoilla rautatietyöläisten täytyy
jäädä työhön!
A S K E L ASKELEELTA KEPPOJEN
: . . . Ensiksi cahadälaisia hävittäjiä
Koreaan; sitten R C A F : n transportti-laivue;
lupaus ettei maajoukkoja lä­hetetä.
Sitten parlamentin tai kan­san
mielipidettä kysymättä hallitus
päätti jänkkien painostuksesta jär­jestää
erlkoisprikaatin missä on 5,000
miestä, nyt 9,000 . . . — Charles Sinis,
Canadian Tribune lehdessä.
SUOJELE PAHANTEKIJÄÄ . •
• Lakis Success, N , Y . — Y K : n Tur­vallisuusneuvosto
(kieltäytyi tänään
tuomitsemasta Ylidysvaltain pommi-tusmeneteimää
Koreassa. Se eväsi
'Neuvostoliiton vaatimuksen, että Y K
sekaantuu asiaan j a lopettaa Yhdys­valtain
pommitushyökkäykset pcfh-joiskorealaisia
vastaan ... — Max
Harrelson, AP:n kirjeenvaihtaja,
syysk. 7 pnä.
Parhaan osoituksen Canadan r a u -
tatleiakkolaisten todellisesta mielia­lasta
"antoi 1,500 C N R : n työläistä
Sratfcrdfssa. kieltäytymällä '•• v^l&z-
-masta työhön ennenkuin hallitukien
pakollisen orjaiyö-ssvittelulain mää­räämä
48 timnm aika o2i kulunut lop­puun.
-
"Me pysymms; lakossa paolijöhön
saakka siitä yksinkertaisesta syystä,
että lakkokömltea 'äähefti'siten", a-settl
lakkckomltean puheenjohtaja
Tom Flanagan a s i l n . "Hallitus antoi
meille 48 tuntia aikaa työttön: palaa­miseen
j a me :tulemme käyttämään
Oskar Reinikainen
Port Arthur. — Oscar Reinikai­nen,
Joka tunnetaan CSJ:n mars­sin
säveltäjänä maanmiestemme
keskuudessa kautta Canadan, kuo­l
i odottamatta täkäläisessä sairäa-lassa
lyhyen sairauden jälkeen v i i ­me
lauantaina. Hautajaiset p i ­dettiin
torstaina 299 Arthur Stree­tin
varrella sijaitsevasta Chapelis-ta.
Reinikainen haudattiin River-siden
hautausmaahan. — H. Es-peland.
sen kokonaan."
"Ma emma pidä hallituksesta ja me
emme myöskdän, pidä Toronton sa-:
nomalehd!Etä", lausuivat lakkolaiset.
Stratfordin C N B : n työläisten pää­tös
heijastaa sitä, mitä i u u r i enem­mistö
rautatlelakkolaislsta. tunsi. He
olivat valmiita ja innostuneita vas­tustamaan
hallituksen pakollista so-vittelulakia
ja seisomaan lalekovahti-linjalla
siihen asti, k u n heidän vaati­muksensa
olisi voitettu. ^ Mutta
tämän sijasta voitto slep^tiln heidän
I käsistään epävarmojen ja pelokkait­ten
Johtajien toimesta^ jotka, pettivät
rivi jäsenistön yhdennellätcisia 'het­kellä.
VOIMAKAS KANNATUS
Rautatlelakkolaiset eivät olleet y k ­sin
valmistautuneet osoittamaan to­dellista
voimaansa. ; H s i h i n olisi y h ­tynyt
enemmistö, jos • ei kaikki, jär­jestyneestä
työväestöstä. Autotyöfäi-set,
terastyöläiset. sähkötyöläiset, kai­vosmiehet,
merimiehet, pakkaamotyö-läiset
ja yleensä kaikkien alojen rir
vijäsenet odottivat signaalia nousta
maanlaajuiseen mielenösoitutkseen
hallituksen lakkojen särkemisaEetusta
vastaan. Monissa pääkeskuksissa .o!i
jo muodostettu TLC-CCL:n' yhteiset
toiminnankomiteat. Kaikki mitä vie­lä
tarvittiin oli alkamissignäali,
Mutta Frank Hall jä A; R. Mosher
eivät käyttäneet; heidän hallussaan
olevaa voimaa, he eivät kutsuneet e-siin
reserviarmeijaa joka olivaimilna.
He antautuivat. Ilmoittivat (häpeälli­sesti,
että he k u t s u i t , l a k k o l a j i t työ­hön
jos hallituksen pakollinen» sovit-teiulaki
hyväksytään. He tekivät
pMtöksensä -täydellisM peräänty­misestä
aikana, jolloin työväenliik­keen
mieliala o l i kiehumapislieessä —
jolloin hallitus» olisi epäillyt poimia,
jcs rautatieläisten johto ollsi^-^ttanut
päättävän kannan. ' > -
•au - •
T A K A I S K U TYLÄISILLE
Spnicedale. — Eräs tunnctuim-pi
kansalaisemme, Oscar. Reini­kainen
kuoli äkkiä tk. 2 pnä Port
Arthurissa, missä hän on viime­aikoina
asunut. Kotoisin Viipurin
läänistä, Reinikainen saapui tän­ne
Sprucedaleeh noin 25 vuotta
sitten.
. Reinikainen oli erikoisesti tun­nettu
lahjakkaana musiikkimiehe.
nä. Hilpeänä seuramiehenä hä­nellä
oli laaja tuttavapiiri. Reini­kaiselta
Jäi vaimo ja tytär Elna
.Port Arthuriin srftä sisar Elsle
Sprucedaleen. — C . H.
SNS:n valtuuskunta
Neuvostoliittoon
Helsinki. — Elok. 15 pnä lähti tääl­tä
SN-Seuran kaikkiaan 17 henkilöä
käsittävän valtuuskunnan ensimmäi­nen
osa Neuvostoliittoon ja toinen osa
lähti pari päivää myöhemmin len­tokoneella.
Valtuuskunnan johtaja­na
toimii SN-Seuran valtuuston va­rapuheenjohtaja
kansanedustaja
Paavo Leskinen.
Aikaisemmin on Neuvostoliitto:n
lähtenyt Suomesta naisten ja nuor­ten
valtuuskunnat ja myöhemmin
lähtee vielä ammattiyhdistysväen
valtuuskunta, jonka jäsenet vahtaan
työpalkoilta, yhteistoiminnassa S N -
S:n ja S A K : n kanssa.
Sirola-Opistoon 86
Helsinki. — Luku\-uodeksi 1950—
51 on Sirola-Oplstc on pyrkinyt kaik­kiaan
114 opiskelijaa. Näistä hyväk­syttiin
oppilaiksi yhteensä 86. joista
24 on naisia.
Lakkc loppui ilman että työläiset
olisivat saaneet täydellistä voittoa-minkä
saamiseen heillä oli mahdolli­suus.
Se myöskin merkitsi sitä, että
koko Canadan työväenliike sai, vaka­van
takaiskun. Merkityksetöntä nel­jän
sentin tuntipalkan nousua »^mah­dollisesti
sentti pari lisää sovintolau­takunnassa.),
tulevat corporatsiiohit
käyttämään mittatikkuna tulevaisuu­dessa,
kun yleinen palkkojen korotus-liike
nousee.
Suurbisneksen ja hallituksen pro­vosoima
lakko o l i sellaisenaan osa y -
leisestä hyökkäyksestä työväestöä
vastaan. 40 tunnin työvilfckcvaatimus
ei ole uusi. Myöskään el ole salaisuus,
että rautatieläisten palkat ovat olleet
j a ovat edelleen, paljon alapuolella
sen mitä maksetaan enemmistössä
Canadan teollisuuksissa. Rautatie­läiset
ovat, Frank. H a l l in mukaan. 55
tilalla Canadan teollisuuksien palk­katilastossa.
E I V Ä T H A L U A M U U T T A A S I V UA
Mutta Canadan suurbisnes ei h a ­lua
antaa 40 tunnin työviikkoa rauta­tieläisille.
Jos 125,000 työläistä, olisi
vdttanut tämän, olisi se voinut mer­kitä
vaatimuksen tulemista yleiseksi,
keko maatÄ käsittäväksi kamppailuko
sl. Yksinkertaisesti, jos rautatieläiset
olisi\-at voittaneet uudet vaatimuk­sensa
täydellisesti, olisi se aiheuttanut
yleisen' palkkojen korottamislllkkeen
voittoilun johdosta tapahtunseri hin­tojen
nousun aiheuttaman elintason
alentumisen korjaamiseksi.
Suurbisnes provosoi laken ja toivoi
voivansa murskata sen täydellisesti.
Mitä suurbisnes, hallitus (myös'Hall
j a Mosher) eivät arvioineet oiketo, oli
xautatietyölälsten milltanttinen tais-teluhalu
ja laaja heidän vaatimuksi-ensa
kannatusliike. Rautatieläisten
mielialasta antaa hyvän kuvan esi­merkiksi
Ehoy Roljsonin selostiis T o ­ronton
Labor CounciUn f CCL»: koko­ukselle.
Robscn, yksi rautatieläisten
liiton pääkorlstuksJsta, sanoi kuinka
"satoja puheluja ja telsgrammeja";
saapuu union jäseniltä, joissa protes-teerataan
sen johdosta, että neuvot-telukcmitea
on 'Ijerääntynytr liian
paljon". Tämä silloin, kun ensim­mäinen
komppanioille esitetty komp­romissiehdotus
tuli julliiseksi. • ,
P A K O T T I H A L L I T U K S EN
PER.*ANTYMÄ. 2 tN
Myösldn hallitus itse oli hälyynty-nyt
rautatielakkolaisten päättävän e-siintymisen
ja heidän sa a mansa y l e i ­sen
kannatuksen takia. Tämä pakot^
ti St. Laurentin viimeisillä minuu­teilla
perääntymään" alkuperäisestä
salaisesta lakiestlyksestä, joka oli vai-,
mistettu parlamentille eiittämis^
varten. Tätä lakiesitystä ei ole 'saa­tettu
julkisuuteen, mutta ci voi olla
Kirj. M d Colby
epäilystä, etteikö se ollut paljcn j y r ­kempi
kuin se mikä lopullisesti h y ­väksyttiin.
Alkuperäisestä laki/esti-tyksestä
luovuttiin sen jälkeen kun
Trades and Labor Congre:s of Canar
da. The Canadian Congress of Labor,
the Canadian and atäolic Cönfederä-titin
Labor. j a Joint Legislative Com-mittee
ofthe Raihvay RuAölng T r a -
des, yhlSelsesti protesteeraslvat sitä
vastaan.; Tästä alkuperäisestä l a k i -
ase-esityXsestä luopuminen osoittaa,
että TOitio olisi voitu saavuttaa, jos
union korkein johto ci olisi pettänyt
rivijäsenlstöä.
P A K O L L I S U U D E N AATE
Laki joka lopullisesti hyväksyttiin,
va:kka el ollutkaan n i i n ankara kuin
alkuperäinen, oin perusteena pakolli­selle
sovittelulle j a sitä voidaan tule-vaisuudessa^
käyttääjckaisen suurem­man
lakon mtu-tamlseen, riippuen
työläisvastaisena miekkana unioliik-keen
yllä. Se on ensimmäinen huo­mattavampi
lainlaadinnallinen uhka
sen jälkeen, kun unlonismi tootlin
"lailliseksi" v. 1872.
Mitä rautatieläiset salvat? Laki
jota käytettiin lakon rSkkomlsnuija-na,
m-iarää pabollisen sovittelim, jos
neuvotteluissa el ole päästy sovintoon
30 päivän aikana. Se antaa lakkolai­sille
neljän sentin tuntipalkkakoro-tuksen.
Kaikki lisäkcrotukset ja p a ­rannukset
on saatava neuvottelujen
kautta (joka ei näytä mahdolliselta),
tai hallituksen nimittämän sovinto­lautakunnan
määräyksellä;
MITKÄ OVAT TOIMINTA-MÄÄRÄYKSET?''
Laki edellyttää 40 tunnin työviikon
viimeistään ennen syysk. l p . 1951,
iiiutta ei. inäärittele edellyttääkö se 5-
päivälstä viikkoa jota rautatlemiset
halusivat, ei/myöskäan määritte­le
samaa palkkaa 4Ö-tunhin viikolta.
Yksi voitto, .jonka lakkolaiset m i -
lltanttisella; esiintymisellään ; salvat
lakita, on hotepi j a laivojen työläisten
sisällyttäminen kaikkiin sopimuksiin
jotka tehdään. Tämä kohtasi kcmp-t
a n i o l ^ r i kovan vastuksen.
•Neuvoteltavana ön 'vielä komppa­nioiden
vaatimus uusista lilkenhöi-mlsasetuksista,
jotka: voidaan kään­tää
sahoiksi työnkiihoitus ja työstä-poistaminen.
Ellei rivi jäsenistön on­nistu
torjua tätä, n i i n tulee: 40 t u n ­nin,
.tsöviikpsta: saatu hyöty, poisiptjyhr
käistyksi.' ,'•;";•; V ; . ; ^ ' ;
«Olevansa työläisten ''poliittinan käsi»
V2r£i". e i tehnyt mitään mobilisoidak*^
secn lakkoZaisills kannatu:ta. M; J ;
CoIdvveU, *aati parlamenhi erIKoias-i-tuntoa,-
mutta kun se tuli n i i n kohd'sti
hSn tulen, erhallitusta ja lakanrikkr-mialakia
"vastaan, mutta Donald Gor­doniin.
Coldwell tiesi, ett-i rautatie­läiset
ei%'ät tykkää Gordonista, ja sik­si
hun pelasi 'työläisten ^onpatialla'
voidakseen^ paeta taistelusta lakon-t
rikkomisläkla vastaan. Kun lopulli­nen
äänestys laista tuli, äänestivät
C C F : n jäsenet 'hallituksen!mukana. .
CONROY P U O L U S T I L A K I A
Samaan aikaan kun jotkut johtavat
C C F : n jäsenet..kuten Murray Cotte-r
i l l . Toronton Labor CounciUn (CCL),
nimitti:. lain r ? ' lakonrikk:mishenkeä
"fantastiseksi;* ja kun . H . Millard
puhui välttämättömyydestä' hylätä
lakiesitys, C C F : n jäsen Pat Conroy,
C C L : n sihteeri-rahastonhoitaja, an­toi
e^ityksellfslkaimatuksen varauksit­ta..
• .:- . ^ • • . .
"Minä luulen, että pääministeri oli
oikeassa kun hän sanoi, että se ei ols
pakkca', sanoi Conroy; "Hän kääitteli
sitä yksinkertaiselta näkökannalta. Se
onkin ainoa, olkea tapa katsoa sitä."
COF:n parlamenttijäsenet eivät
kuulleet johtavien unionlstijäsenlansä
ääntä, eivätkä myöskään ottaneet v a ­kavasti
Mr. Millardin sanoja, mutta
yhtyivät Conroyfein.
poliisi estettävä
ahdistama
' äTff ronto;-: Ontlv Sfeäi' Emu-in; e d n ^
tajisto mikä milloinkaan on vierail­lut
Toronton kaupunginvaltuuston
'ickoushuoneessa esitti t-lällä kaupun­gin
pormestarille Ja ^ontrollilauta•^
kunnan jäsenille Jyrkän protestin
Sam Micbnickin pieksämisen Ja. y -
•ieensä raubanv adressin"allekirjoitus­ten
kerää jien bäiritsemisen 'Johdosta.
K u t e n aikais:mmin en kerrottu
pie&SiTätv poliisit SamMlcknickin, J c^
ka on KanEallken t^'61äiBnuort€n: Jär-'
jestön järjestäjä, hänen ollessaan
keräämässä nimiä rauhan pressiin.
•Mrs. Rae Luckcck luki lautakuh-,
nalle Canadan Bauhan Congrte^
laatiman memorandumin, JOsSa hun
r-SITÄ=
EILUOTOOA
. Pcmmari. loka oU assttanm,
tIeaEemana-ojenfi kät-hsä (
•velevälle hyvin puetulle
helle.
' O l e n pahoillani, mutta
nyt kiire, annan teille joteZI
mtnnav sanoi herra Bis
' E i , ei se sovi', sanci
';Ette Totkäfiittää kuinka
^aa minä. menetän
tavoin iiiottoa."
antamalla]
J Ä S E N I S T Ö N M I E L TÄ
E I K Y S Y T T Y '
Rlk&urlsopimus, Jpka saattoi M c s -
herin ja H a l l i n "tanssimaan ilosta",
oli — hotelli ja steamship>työlälsiä
koskevaa kohtaa lukuunottamatta —
täydellisesti sama kuin rautatieyhti­öiden
alkuperähxen ehdotus. K u i t e n ­kin
Hall ja Mosher hyväksyivät lain
ja vaivautumatta ed.es kysymään jä­senistön
mielipidettä ;kutsuivat 'työ­läiset
takaisin työhön. Päinvastoin
kuin John L . Levvis, joka torjui hyök­käyksen
silloin kun Taft Hartlöy laki
Yhdysvalloissai uhkasi mainarelta,
Mosher j a Hall vastaansanomatta
hyväksyivät lakonrikkcmislain Cana-dassa.
; .••.','
C C F : N R O O L I H Ä P E Ä L L I N EN
Koko lakon ajan näytteli C C F hä­peällistä
roolia. Puolue, joka sanoo
EI SOTAMIELIALAA
Yksi lako» nälköaloista on ec, että
se ei ainoastaan jjyyhkäissyt Korean
sotaa pois sanomalehtien pääotsikois­ta,
mutta myöskhi osoitti selvästi et­tei
Canadan työläisten enemmistö ole
kiintynyt sotaan siihen osallistumisen
merkei^ä. ^Rautatieläiset eivä.t kä­sittäneet
asiaa siten, että heidän lak-ikonsa
olisi "epälojaalisuuden" osoitus,
mikäli Korean sota on kysymyksessä.
He osoittivat, että heidän päätarkoi­tuksensa
on taloudellin3n. Tämän oli
käsittänyt myöskin hallitus ja uniol-den
korkeat oikeistolaiset johtajat,
sillä el yksikään puhuja kummalta­kaan
puolelta maininnut Koreaa
syyksi miksi.rautatieläisten tulee pa­lata
työhön. ,
MITÄ ON TEHTÄVÄ
osoitettiin pormestarin - luvanneen e-delliseUe
edustajistolle, että poliisien
lekaantumista rauhan adressin a!Ie-kirjoitusten
keräämiseen tullaan tut­kimaan.
"Tällä kertaa", sanoi Mrs.
Luckock.' "ine emme ole tulleet pyy­tämään
vaan vaatimaan". Hän esit­ti
vaatimuksen Julkisen kuulustelun
järjestämisestä tällaisen laittomuur
den estämiseksi. ;
Pormestari, myönnettyään että e n ­nemminkin
on tapahtunut raakamai-suuksia
poliisien taholta, Eanoi, etlel
poliisikomission Iniulustelua • voida
pitää ennenkuin vastasyytös Michnic*
kia vastaan on käsitelty oiSceudessa.
Jos todistudiset osoittavat poliiseja
vastaan tehdjrt syytökset oikeiksi t u l ­laan
kuulustelu pitämään. •
Kontrolleri Lamport o l i sitä nueltä,
että poliisikomissioni oli määrättävä
suorittamaan tutkimulcsen, k<)ska
mahdollisesti todistukset poliisien
raakamäisuudesta eivät tule esille oir
keudessa.- ,
Dr. J . G . Bndlcott, Canadan- f(|aiu-han
Congressin puheenjohtaja,, vaati
poliisia määrättäväksi palauttamaan
kaikki sen kaappaamat ratihan adres-silistat.
Pormestari McCallum myön­si,
ettei psliisilla ole oikeutta ratäian
adressiin nimilistojen takavarikoimi­seen
eilcä lupaa häiritä nimlenkerää-jiä.
Hän e i sanonut voivansa ymniär-tää
kuinka sellaista on ;|roinut t a ­pahtua.
Kontrolleri Lamport sanoi, että sen kannan.'
mikäU hän on kysymyksessä, n i i n hän
ei kannata nimien kerääjien hät^yyt-
.1 tumista ja kehoittl erästä edustajis-
OLI HALVEMPAA
Kafei vanhaa taimaria
yhteisistä ystävistään.
: Toinen sanoi simiUisesu* "fia
nl paran elämä näyttää olevaJ
ohitse." > '
Toinen vastasi heti: «Mutta
ei, sehän tulee paljcn ha
OLI SEKAISIN
Smith heräsi Ikeskeliä yötä
kuuluvaan kauheaan räminään.!
hän.lMtsoi ikkunasta näki hän f
han katuvaunun «eisovah
edustalla.
"Mikä hätänä, kaveri;, YmÄ
konduktotrllle.
''No nUnä koetan saada tätä
trolUa takailin johdon päälle'
Iitti konduktööri.
'•Weil", vastasi Smith, "mutta^
tä pääkadulla, tällä kadulla
katuvaunutietä."
.< .• • • • . . . .• • .
TULI LOPULTA LHAN K
Eräässä englanUIaisessa saa
de^sä julkaistiin seuraava ilmi
Myytävänä lieipomoillke;
kevaeitoi suuri leivinuuni;
cmlstaja ollut siinä seitsemän TU
hyvä syy poistumiseen;
ODOTTAVAISM
.Nuoret rakastavaiset kuluttiva
kaansa. aamuhämjssä. Poika
äkkiä:
: •'Rakkaani, ovatko vanhemjjjj S u . Toii
suostuneet, avioliittoomme?"
"Eivät vielä", vastasi tyttö
tyen lähemmäksi pojan olkap.
^'Isä e l ole sanonut mitään ja
odottaa voidakseen sanoa vasi
Mitä tapahtuu nyt? Rautatieläisten
union rivijäsenet, jotka eivät ole saa­neet
palkarikbrotustä kahteen vuo-^
teen, eivät vei hyväksyä neljän sen­tin
• tarjousta.' !opulliseiksI.::iViimeiset
hintojen nousut ovat jo pyhlUneefc
pois tämän pienen nousun. Myöskään
he eivät voi, hyväksyä uutta Ulken-nölmlssimnnitelmaa,
joka merkitsee
työnluihoitustai Heidän täytyy vaa­tia,
että johtajat taistelevat 5-päiväi-sen
j a 40-tuntisen työviikon puolesta
nyt, eikä-.iv.t 1951. Yhdeisä muldsn
Canadan .järjestyneiden' työläisten
kanssa rautatieläisten cn taisteltava
päättävästi' St/-Laurentin.lakonrlkko-mislain
romuttamiseksi.
Tämän kuun aikana pidettävissä
C C L : n ja T L C : n konventsioneissa t u ­lee
edustajien nousta vastustamaan
johtajien hyväksymää lakia ja vaa­timaan,
että (konventsionien tulee e-sittää
hallltukäelle malnltim lain k u ­moamista.'-'^-
v**^,
DEMOKRATIA SÄILYTETTÄVÄ
ton Jäsentä, Jota myös äökettäln oU
tutkittu, kääntymään hänen puoleen­sa
jo» sellaista vielä tapahtuu.
Myösldn Demokraattisten Oikeuk­sien
LiUto ja Toronton: Civil Bights
Union esittivät protestit samasta
siasta.
Rautatieläisten unioiden sisällä
k3T)syy aika, suurille mutitoksille.
•Rautatieläiset dkävat havaita enem- nlstön yhtöistolminta kalkissa osas-johtajansa
ovat pettäneet- heidät.
Frank Hall, joka Järjesti «iyökS&yk-
«en Candlan SeamsnsUhiota'vastaan,
tulee havaituksi, yhdessä Moshferln
kanssa niiksi, jotka "nousivat alta"
kun kriisi tUIl j a auttoivat hallitusta
lakon lopettamisessa.
Rautatieläisillä on paljon työtä
huoneensa puhdistamisessa.: Hädän
täytyy palauttaa uniclttensa fdsäinen
demokratia, heidän täytyy palauttaa
unlonsa jäsenistölle. Kaikki tämä
voidaan tehdä, mutta taistelun täytyy
lähteä pohjalta. RlvijäsenlstÖ on Jo
osoittanut todellista mllitanttistä taH^
toä pikettilainien Järjestämisessä ja
toiminnassa palauttaakseen .liinlönsa
takaisin kokeneitten byrokfäattleh
isekä hallitiiksen yes-miesten käsistä.
Se voidaan tehdä — Inmnvijäse-mäh
j a enen että heidän pää- • toissa nousee— Ja tehdä nyt.
EI EDES PXAPUSSIA
Vieraat Jä perhe istuivat jo
pöydässä kun talsn emäntä h
tärkeän puuttellisuuden.
:taän sanoi nuhdellen pikkui
•^'mlksi ihmeessä et pannut
haarukflcaa mr. TVhiten laui
.;,;"En luullut hänen tarvitsevaa
tä",, sanoi Betty puolustellen,
isä. sanoi hänen syövän kuin
nen."
Kysymyksiä ja
?astaak$k
• s n n i L i A v i o L n T ro
Kysymys: Onko Ontariossa
dollista solmita sivilUavlollltto?
: Vastaus: Maakunnan lalnlaaf
kunnan viime istuntokaudella:
symä laki siviiliavioliitoista tulee]
maan / lokak. 2 pnä, jonka
kIrkoUisten avioliittojen lisäksi
daanscimia siviillaviollittoja kaij
tuomarien, piirituom^ien tai
tuomarien toimesta.
Ensimmäinen vaunulasti
miä;.lähetettiin British Columbia
kanag^hValleystä vuonna 19(B.
Kesälomalla ollessamme vallitsi
kylmä, sateinen, amingöton j a k a l a ­ton
sää. Siitä syystä jouduimme luke­maan
ajan kuluksi mm. kapitalistien
suurlehtiä ja havaitsimme niistä uuti­sen,
että Uudessa Seelannissa on t a -
pahttmut pienoinen reformi, sillä siel­lä
on pantu parlamentin ylähuone, se­naatti,
pois päiviltä. Tapausta pidet­tiin
taantumuksellisten piirissä miir-heellisena
Ilmiönä.
Koska Canädassakin puhutaan a i ­nakin
vaalien aikana, jopa muulloin­kin,
Senaatin tarpeettomuudesta ja
tappamisesta, n i i n herätti tapaus vä­hän-
iiuomiot a täälläkin. Viime aikoi­na
on kysymys senaatin poistamises­ta
tai ainakin sen ''uudistamisesta"
tullut tämän tästä tapeetllle siltä var­sin
yksinkertaisesta syystä, että se­naatissa
on m i l t e i ykslncmaan llbe-raalihallituksen
nimittämiä jäserUä
koska liberaalihaUitus on ollut vallas­sa
pitkän aikaa. Aina kun joku k o n -
servatiivmeh senaatin jäsen on kuol­lut
on hänen tilalleen nimitetty tähän
eiäkevaarlen klubiin joku ansioitunut
liberaali, k u n tätä menoa jatkim vie­tä
mieltä, että tämä esihistoriallinen
laitos olisi ?ferta kaikkiaan taipeeton
j a että se olisi siitä sy:^stä tapettava
r-r päästettävä p«ls päiviltä mahdol­lisimman
kivuttomalla tavalla. Silloin
kuin liberaalit olivat vastusttispuolu-eena
ja väheminlstönä parlamentissa,
puhuivat liberaalit varsin Jyrkästi se­naatin
pöistamasesta.
Niiri, sanoimme mainitun Uuden
Seelannin tatpauksen herättäneen
huomiota täälläkin. Ainakin senaatin
libeffaalineh 67-vuotias jäsen, Norman
Patterson,^ antoi sen johdosta lausun­non
Carladian Pressille:
" E n «sko tällä tapauksella olevan
mitään vaikutusta ajatteluun Can-adassa.
Senaatilla on Canadassa o l ­lut
varsin vakava vaikutus. Uskon
suuren yleisön käsittävän sen", sa­noi
tämä senaattori Fort Willlamis-
• ta. ^
Se on varsin piyöreä lausunto; Tosi­asia
kuitenkta on, että Jos asiasta ää-nestettäisim
Järvienpäässä. olisi val­tava
enenunistö senaatta tappamisen
kannalla ja sama mieliala vallitsee
suiu-ln piirtein kaikkialla maassa. S i l -
palö, timosl se nim. Canadan liittoval­tion
piai-lamenttirakennukseh.. Koska
alahuöiieien Ja ylähuoneenkin piti saa­da
pikaisesti kokoontumispaikat hiin
päätti hallitus sijoittaa ne silloiseen
kansalliseen museoon.: Tiässä mUseoh
tyhjentämishpnamassa touhuttiin
luonnollisestikin tulisella kiiz<eellä.
Lieneekö se johtunut tästä kihreestä
vai oliko jo slllota vhdeskoionnaläisla
tässä pyhätössä, kaikessa .tapauks^sa
jäi museon eri huoneiden oville niiden
.entisiä ntolkUpiäivlifefedolllsesti Joku
tyhncielMi^^ '4ttä Jos huariöldfeii
oviUe Jätetääh lUmlkUvet n i in parla­mentin
jäsenet löytävät paremmin
pyrkhnäänsä paikkaan. Nilhpärsitten
väitetään tapahtuneen, että senaatin
kokoushuoneen arvelle oU Jäänyt äinil-kilpi,
johon oli hyvta kauniisti j a t a i ­teellisesti
maalattu saiiat: "t^dhlnto-rialljset
eläbaet". Lieneekö ' se pUut
njs. kohtalon sormi, joka oli saanut
aikaah tämän hyvin asiallisen mutta
senaatin arvoa kolhivan sattunian?
Siitä ei ole ainakaan tähän päivään
mennessä päästy selville vaikka asian
johdosta suoritettiin laajat Ja perusi
teelliset tutkimukset.
Monet canadalaiset arvelivat j ö s i l ­loin,
että ''esihistortauiset eläimet"
on hyvin sattuva Ja kuvaava «näärl-tehnä
senaatista. Olemme varinat, että
lä jonkun vuoden, ei senaattim jää jä senaatiUa on oUut Canadassa var-amoatakaan
konservatiivista jäsentä
vaan on se tykkänään Uberaalleh mie­hittämä.
Tästä seikasta Johtuukin/et­tä
konservatiivit -vaativat senaatta
"^udistamista" tavaUa tai toisella.
Konservatiivit eivät yleensä mene n i in
pitkälle, että vaatisivat tämän eläke-vaarien
klubta poistamista, mutta
kansan keskuudessa ollaan yleensä s l -
sta huöhp vaikutus j a "suuri yleisö
käsittää sen" tarpeettomaksi.
•I^ä^4Sp5|^ttia koskeva asia johti
mieleemine e i ^ n kuvaavan tosikerto­muksen,
senaatissa. S* on seuraavan
tapainen: '
Kun <:>ttawassa oli 1916 suuri tuli-tämä
mlellpldfe oh 8«tt jälkeen tUUut
entistä yleisemmäksi koska s^aatti
on joutunut entistä enemmto epäsuö-J ^naatin jäsen 23 vuotta,
slobn kansan keskuudessa tatpeetto^ ^ — ..
timnkflia ja mkknja vastaan",
donaldnäki tarpeelliseksi i
kaiJorttilaltoksen, Joka saattaisi
dö -mitättömäksi kaiken sen i
alahuone olisi mahdollisesti pako
t u - myöntämään kansan vaat
Johdosta, sellaisen elimen, joka «
taisi "tarkistaa" alahuoneen tyon|
"tarpeeii vaatiessa" hyljätä sen. |
lainen laitos, ylähuone (senaatti)J
täisi-i muodostaa "vanhemmista i
mfthlstä". Jotka hallitus nimitti
kuten sen jälkeen on tapahti"'
! Asiä^ oUehon i
tista muodostunut vallassaoleran ^
iuttsn eläkcväarien klubi, johon
rotetaan" kalkki "ansioituneet"
iuiben miehet kuudentuhannen
irtJöslpalkalle ynnä muffle!
suuksllie. Jos esim. Joku pud'
mies Jää uUdeUeen valitsematta
huoneeseen, voidaan tämä tejl
faylkääinä mies nimittää "ansloide
johdosta koko eUnkaudekieen •
t i h jäseneksi.
E t & ky^myksessä on tod<n
feläkevaarien idubi sitä todistaa-että
siUoto harvohi kuin J
tuu7, saattaa istunnon aika
niinkta lyhyeen aikaan kuin
nuuttlin. kuten tapahtul^ojft
talvena. E i sitaä Istunnot k ^ ^
kauan kun on runsaasti
hiä kuta oUeshn. 102 vuodOTi
kudUut senaattori George
mana ja taantumukselUsoia laitokse­na.-
K u n Canadan nykyistä liittovaltio­ta
InuodostettUn jia tehoin suUniiitel-mia
pjb-lanienttastiaiteen; sanoi s i l ^
nen päämtalsteri John A . Mecdonald.
että parlamentta pitää^muodinstua
kahde.<;tä kamarista, a l a - ja ylähuo­neesta.'
Hän vaati senaatin muodos^
Jemaansa saakka, eikä puteJ»"*]
naatta Istunnoissa sinä aikana I
käan. kaiken lisäksi ei a r w ^
paättordlla ole mitään s y ^ ,
tuä istiinnoihta koska ^
ilpaikkansa Jos ovat e d ^ ^ a ^i
tuhtokauden aikana saapuriJ».
Senaatti on siis toikesa,
esihistoriallisten e l ä J « " ^
ritä parempi mitä P * » " ^ ,
tnmista suojelukseksi frosbavaen Tsa-(etäan t i ^ s ä^
OY-IOO V
Vi
u
07-251 E
M
Li
Dr.261 B
M
Li
DY.262 H
K
LI
535 T
R
LI
IM 8i
A
L
713 T
Vni,
Li
IM El
n
L
B 2093 I
li
81.101 B
m Sj