Vapaus, December 16, 1948

              Vuodenajan tervehdyksUi!
STORAGE CO.
StaUpnBd. KIrfctoidtoke, On*.
KM
auppa.
1 Lake^ Ontaib
loffa
fARE
VieratUata...
UPTOWN CläÄHSItOHE
Kirkland Laken u u ^ tup^kakauppa
iraa.
jataan.
id Lake, Ont,
Vuodendjan tervehdys!
T. N.
JOULULAHJOJA - KELLOJA
-OPTILLISTEN ESINEIDEN OSASTO
JKELLOJEN KORJAUSTA
Arcade Building
O. N. R. Slation
KirklandXake
• Englekari
Vuodenajan tervehdys!
SAYLES BAKERY
Puhelin 1079
60 Lebel Ave. Kirkland Lake; Oni.
AIRY
Ontario
ILOISTA JOVtUA
\ toivottaa /
CITY TAXI
Carl Boone, omistaja
Piihelin 567
24 lunnin palvelus
Häät ja^h^utaj^et erikoisalamme.
KIRKLAND. L A K E '' ' ' \ ' ONTARIO
Ont.
atario
Vuodenajanr tervehdys!
PRODUCERS DA1RY
Tuoreita meijarituötteita.
Kirkland Lake
Puhelin 1165
^^Larder Lake
Puhelin 31
Vuodenajan tervehdys!
SACICRIDERS GMAtSE
Dodge & DeiSbto Autoja —Dodge trökeja
84 Govt. Rd. W. - Pohelfn 212 - Kiridand Lake, Ont
i, Ont
l Y YS
JUO
Joulutervehdys!
Teck Imperial Senrii^ Statlen
^"^Pohjoisen hienoin"
Yleistä-korjausta J a palvelusta.
Rasvaus-spesialistit, :pesua ja kiillotusta.
Hoitajat Ralph & Walter
KIRKLAND LAKE
' Ftahelin 795 ONTARIO .
Vuodenajan tervehdys!
ACME FURNITURE CO.
Täydelllii^ kotien kalustaM.
31 Government Bd. W. Kirkland Lake, Ontario
Viime ss/ksya^ lehdet fcertoi?at
voisesta sisälll^odasta. Joka i3e>
bni Intiassa!, In^erialistiset fiMt
-oUvat heti valmiita nostamaan ko-
; konslsenprop^^gandavyöiyn' os(]^t-taakseen
tapahtuneen Johdosta, ei^
tä'Intian kansa ei ole vielä "^S!^-
sä" itsenäisyyteen. lWkoittilise-<
' na on valmistella Englannin Jnllds^
r ta e^Burssiä Intian "valtioelämän
.. johiiwft ~ tsitmii^ti^mysgähSn Fnir-lännin:
ote: ei' Intian; näennäisestä
: itsenäisyysjolistateesta^^^b^
ta ole vähääkään hellittänyt.
Millä lailla on Englanti sitten "!cyp-syttänytvtntian
kansaa vastaanotta-"
nwan Tiippiunattoi^
on Länsimainen > sivistys; jqta impe-rialistisst
vallat selittävät velvolU?uu^
dfikssen Istuttaa siirtomaihin?
Tähän kysymykseen antaa? valais­tusta
Naisten Demolcraattisen Kan­sainvälisen
Liiton (WIDP)flntlan olo­ja
tutkimaan lähettämä valtuuskunta;
joka on julkaissulf>Selostuks2n; mat­kansa
(6. 2. — 25: 4. 1948) tuloksista.'
Valtuuskunnan tehtävänä oli tutkia
lähinnä naisten ja lasten asomaa;
mutta sitähän ei voi käsitellä irraUi-senamaan
muusta yhteiskimnallfecs-.
ta ja taloudellisesta'rakenteesta, jcto\
Intiassa on tyypillisesti samanlainen
kuin muissakin pitkän aikaa siirto-,
maaorjuudessa eläneissä maissa; K y -
symykseUä on tällä hetkellä erityistä
ajankohtaisuutta siUäv- äskettäin :oli
Intiassa koolla "WIDP:n järjefstäm?-
suuri Aasian naisten konferenssi. :
\
Minkälainen on tavallinen mtialai-
"^sen kansanihmisen elämä? Minkälalj
sen turvan suo hähelle yhteisicunta?
Minkälaiset mahdollisuudet valistuk­seen,
taloudelliseen j a henkiseen kehi*-
tykseen?
kehrättiin j a kudottiin kotona. Mu^ta
sUrtomaflisfinnät • riistivät haltuujtsä
kaiken puuvlUan, joka vietiin ECB-lani^
n tebtaisiin Ja talonpojat jäivät
puillfe paljaille. IHe lähtivät etsimaaa
ts^ötä j a sama ajantila Jatkuu jo kol^
mattasataa vuotta. E^f^naiset per-iheet
tarjoutuvat palvelukseen rikkaiu
ten ialdifain Ja fabtäleil^. Mutta
rikkaita-on vähän Jaköyhiä paljon.
Usein vain perheenisä lähtee etsimään
työtä'kaupuugrista, elää kurjuudess.n,
saaden tuskin oinaa elatustaan, säafi
että pystyisi lähettämään - minkään­laista
avustusta pstKeelleen.'
TEATAliSSA TTdSK£NNELL.^XN
NÄEKÄPAtÄOlLLA
" Tehtaissa työskentelee sekä miehiä
MAHARADJOILLA MILJOONIA
HEHTAAREJA MAATA
Suurin osa väestöstä harjoittaa
maanviljelystä. • • Multa kolmasosa
kansaa elromlsta ollenkaan maata,";
kolmannella osalla on pieni maapils-:
'ta;'tavalllsesti vuokralla. 75"% maasta
kuuluu feodaaliruhtinaille tai koron­kiskureille,
jotka vuokraavat kaUils^^:
ta hinnasta, pieniä palstoja.' 80 % ta-;
lonpojan tuloista nainee' vuokran mak-!
suihin ja veroihin (poliisi- ja hallin-toverooij,
maanvuokraveroon, koulii-:
tusveroon, (!) .tienkorjaus-KeroonJne.)!^
/Mutta esim.'Hayderabadin maharadja.
omistaa yli- kaksi miljoonaa hehtaaria
maata. Joka tuottaa hänelle 25 miljoor;
naa rupieta (rupie — intialainen: raha
arvoltaan n; 60 frangia, rupiessa on 16
annasta) ^vuodessa. Hänen tilallann|
työskentelevät -maatyöläiset ansaits?-;
vat 10—12 rupieta-kuukaijdessa. i
Näissä ololssS talonpoika ei voi pa-,
rantaa viljelysmetoodeja ja elintas>
pysyy alhaisena. -Koska ei ole kaste->
luverkostoa on Intian maasta puoJftt
viljelemätöntä. Vain harvat talonpo-"
Jat pystyvät pitämään lehmiä. Sadon-;'
korjuun aikana • talonpoikaisvainiot
voivat saada' kaksi ateriaa päivässä,
muina vuodenaikoina heidän on tyy-;
dyttävä ySteen vaatimattomaan ; atet
riaan. Kun näin öh' normaalioloissa^^
voi käsittää katovuosien.hirvittävät
seuraukset. -i
MILJOONIA IHMISIX
KUOLEE NÄLKÄÄN
Katovuodet aiheuttavat todelli-
-si» nälltälgiolemaepidemloita, jot­ka
tuhoavat 'miljoonia ihmbiä.
Esim. V. 1943 Bengalin maäkumas.
sa kuoli kolme Ja pnoU miljooiiaa
talonpoikaa nälkään. Elintasoa Inir
/ : vaav että normaaliaikoinakaan näl.
Iräknolema ei ole ssinkaan harvi­nainen
ilmiö. On laskettu^ että
yksin Kalkutan Itanpnngissa, nään-
' %n joka vUkko 300 ilunistä näl­kään.
Mistä tämä johtuu? Suu­rin
osa Intian, 400 : miljoonasta
asukkaasta elää kirjaimellisesti kä.
destä sonhnn, tietämättä, mistä
seuraavana päivänä saavat kouraU
Ilsen riisiä henkensä pitimiksL
6IIRTOMAAORJUUTUS ^
TEKI MAATTOMIA
Ennen englantilaisten tuloa Intian
kylät olivat omatuottoisla- Niiden
asukkaat elättivät Itseään vlljelemäUä
pääasiallisesti riisiä ja puuvillaa, Joka-että
fnaIsla."PaThaimmissa tspaukses-i^;
sa miehen' palkka nousee' yhteen ru«
pieen päivässä. Mutta useimmiter se
OK plenempii s (Lisäselvitykseksir m;al-nittakoon,
-että litra maitoa maksak
yhden nipisn, naula (45o'gr) sol^eria
8 annasta, riisi ( ^ k e i n ravintoaine')
14 annasta 'naula.) Naisten palK£:a
samasta, työstä on puolta pienempi
kuin miesten. Teollisuudessa" työs­kentelee;
nmsaasti naisia;; yksin vBom^
bayssa i o n tek5tiilltebllisuud|n palve--
luksessa 50,000 naista;Saman verran
naisia »työskentelee kaivoltsissa. r a ­kennuksilla
naiset suorittavat: kaikki
raskaimmat työt. He tulevat työhön
niin,huonon^ palkalla.- ettei työnan­tajan-
kannata hankkia' alkeellisim-piakaan
^koneita' 1% -k\il-jetuksen;
suorittavat - naiset ; kantaen
koreissa päänsä päällä tiilet, hiekan
T^öväensuojelulalnsääääntö ön a i ­van
tuntematon käSite. Minkäänlaista:
sairaus- tai vanhuuden vakuutusta ei
ole.v Työolot pvatoooitä alkeellisiinpa
iValtuuskunnan johtaja Simone B3: t -
rand kuVaa käyntiään eräänsä tupa-kaiftralmlstampssa.
j seuraavasti: ^'Nai^
set valmistivat savukkeita käsin. P i ­meässä
vajassa istui, kaksi, naista ja
-nuori tyttö.' ,He,pyörittivät yhteeäsä
tuhat savuketta-päivässä; jä ansaitsi­vat
kaikkiaan 2 rupieta 4; annasta."
Mutta koska heidän oli maksettava 1
rupie tupakanlehdista, supistui hei­dän
palkkansa 8 annakseen naista
kohden, tsrtölle 4 annasta: kahden ta,.-
litikkulaaUkon hintaan.
6-VUOTIAAT liAPSET KÄVViiT
TTO^SÄ '
XmperiaUänin suuMnriköa on k u i ­teinkin
lapsityövoiman riisto. -e-Vuotl-aat
lapsetkin Joututträtsen uhrikä..'
Tosin on laki, joka-k{eitää>'a]Ie 12-
vuotisteh työskentelyn. , mutta 'siltä
huolimatta 6-Vuotiaitä4apsiaott työs­sä.
Heidänkin ön' jollaUn keinoin
ansaittava leiiÄasS..->^'' " '
Tupakkatehtaissav !^
LÄNSIMAISEN; SIVISTYSTYÖN
TULOKSET — 85 % LUKU­TAIDOTTOMIA
Imperlalist^siten valtojen, sivistys­työtä
siirtomaissa? valaisevat seuraa­vat
tiedot: \
Intiassa on 85 %' lukutaidottomifi,
naisista 98 % el osaaidkea. Koulut
ovat harvinaisia ja kalliita. 'Kirjoista-koulutarvikkeista,
usein opetuksesta­kin
on maksettava. Harvat vanhem­mat
voivat kustantaa sfen lapselleen..
30 % opettajista on sivistyneitä
naisia, jotka ovat otnlstautuneet työl­lensä,
koska he katsovat sen välttä­mättömäksi
maan tulevalsvmdelle
Mutta palkat ovat mitä IcurjimnfU/t,
eikä halUtus tee-mitään heidän hyväk­seen.
Eräässä koulussa lähsUä K a l ­kuttaa,
jossa valtuuskunta 'käyi,^v oli
opettajan palkka 10 rupieta vuodessa!
Tällä opettajalla oU vaimo ja kaksi
lasta eili^häpomistanut^htään-niäa.
ta. Koulima oli bambumaja. Jossa oV
kolme seinää. Lapset Istuivat Jalat
ristissä allaan hiekassa ja Jdrjolttivat
polviensa päällä.- Tolsjssa nykyajkal-semman
näkiiisessä--koulussa johta­jan
palkka oli 60>rupieta vuodessa Ja
muiden opettajien 15 rupieta. Tämä'
koulu pysyi pystyssä 'yksityisien. hy4
väntekeväl^den avulla. ,' " i
KANSA TYÖSKENTELEE
' JA'>Ä|JKKUU'KADUlLtA
Intiassa .käynset matkustajat Ih­mettelevät,
kuinka paljon ihmisiä siel­lä-
elää kaduilla paljaan taivaan alla.
He eivät vain askartele siellä päivista,-
vaan nukkuvat yönsäkiii siellä: mie­het,
riais3t.'lapset. pienet sylilapsetkin,,
Asunto-olöt' bvat'peloittavat." Valtuusi
on lapsia 25 %. Heitä ou lukuisasti- kunnan Jäsenet kävivät mm. juutta-my^
s kutomoissa. ;;;Lai>sia
likaviemärien puhdistajina,rJohon he
ovat sopivia pienen kokpnsa vuoksi;'
kuten seUtys .kuuiuuij^^^S^
halisin on-he^täJioteUeissa Ja: rikke^
ten taloissa, palVeluksessa> isäntinä'
mielivallan arniioilla. Suuri Joukka
lapsia elättää itsensä kerjäämällä.
Onko ihme. että mttassft on suuri mää.-
rä nuorisorikollisia (Prostituoituja. ^
mm
i§mm
JOUIUTERVEHDYS!
25 Ö0Vt.tk Wl
Kirkland Lake Ontario
joittuvat Jtahteen—kolmeentuhanteen
ammattilaispelaajaan j a jos puhutaan
^amatöörijalkapalloilijoista. niin iEng-
;lazmissa. Jalkapallon kotimaassa heitä
on hyvin vähän..
Urheilu on muuttunut kapitalisti­maissa
yksilöiden' etuoikeudeksi Ja on
rikastumishengen läpitunk^a. sosi-^
aalisten esteiden ja traditioiden täh­den
työtätekevän väestön pääsy urhfd-luun
on rajoitettu', sUlä kapitalistien
etujen mukaista ei ole huolehtia työ­läisten
ja maanvlljelijäväestön liikun-:
takasvatuksesta Ja kulttuurista. Työ­tätekevä
, nuoriso on kapitalisteille
vain tavaraa, työvoimaa. ' " ;
Luodessaan yltäkylläisyyden vain
etuoikeutettujen luoklden vähäiselle^
ryhmälle kapitalistinen valtio^syöksee
miljoonat nuoret utuastajat kurjuu-^
teen Ja synkkään elämään Ja urheilu
on heille useinkin saavuttamatonta,
ylellisyyttä.
Toivotamme
ILOISTA JOULUAJA
ONNELLISTA UUTTA VUOTTA
kaihille tovereille ja ystäville!
STEVENS'
T. LAHtI
BRUNO MARTTUNEN
TOIVO OJALA
MATTI SEPPÄLÄ
NELMA JA. JOHN
SALMIJÄRVI
EVA WESTERBACK
JOYCB ODELL
E. JOKINEN .
MARLENE, GEORGIE
~ TOINI JA G. HOVI
X WIRTA
A. MAKI
WILLIAM K O S K E L A '
WM. GRÖNROOS JA
PERHE
ED. PUDAS
CAMP 102
ONTARIO
teAxtaiden työläisten kuivuneesta mu-/
dasta rakennetuissa majoissa. Niissä^
ei ollut ikkunoita, ei huonekaluja, i u - !
kuunoltainatta nuorläta pimottujä
sänkyjä, jotka veivät koko tilan, pu."
faumattakctan sähköstä tai tuuletus^
mahdollisuuksilta. Llkavismärivcdei
virtasivat oven eäesiä tunkiokasojeKi
kes^tse. Alastomat lapset'polskutti.!
vät siellä. 500 perhettä kohden on y k i
sl vesijohto. Onko ihme, etti,- 250 läs
'ta''tuhanftesta kuolee enninensim:-*
mäistä Ikävuoltaan!
Kylissä ovat olot samanlaiset, pait­si'että
oö enemmän ilmaa ja tilaal
Koska juomavedestä on'puute, juo^
daan samasta lammikosta missä härät;
rämpivät.
«KÄYTÄNNÖLLISESTI KATKOEN *
INTIASSA EI OLE VANHUKSIA...»;
On selvää, että näissä oloissa rutto-'
Ja'kolseraepidemlat: saavat mil^döriit-:
tain Uhreja. Lavantauti, malaria, tu*
berkuloosl tekevät tuhojaan.
Sairaalat ovat harvinaisia. . Lääkä-^
reitä on kaikkiaan 5,000 maan 400
miljoonaa asukasta kohden, Lasten-seimitUanne
on surkea.' Tehtaat
myöntävät äitiysavustusta, mutta a i ­na
löytyy Jokin t^kosyJr,fJöhfca'avuUa^
avustus pliätstaän, Juuttatyöntekij^t
saavat eläkkeen työskenneltyään teh­taassa
.35 vuotta. Mutiä Keski-Ikä*ori
26 vuotta; ja, kuten Simone r Bertrand
lyhyesti sanoo: "käytännöllisesti kat-spfen
Intiassa ei ole vanhuksia".
*
ERÄS MAAILMAN RIKKAIMPIA
MAITA ^
HuoUmatta^ tästä kurjuudesta Intia
on eräs maailman rikkaimpia maita.
Seuraavassa erältä numetolta:
Intla^ on maailman cnsimmä^ellä
61 jalla ruokosokerin, öljytuoTlelden-Ja
vuotien .t^uotannossa; toissUa sijalla
puuvillan, tupakan Ja riisin tuotannos-;
sa, maaliman neljäs viljäntuottaja.'
Intlä tuottaa 95 % maailman juutas^
£ä, 75 % maailman kiille tuotannosta;
Maan vesivoimavarat ovat 39 mlljoo-l
naa hevosvoimaa.'
Miitta kaikki nämä rikkaudet ovat]
englantilaisten kapitalistien käsissä Ja'
he käyttävät nUtä omien lilkeperiaat-f
teittensä mukaisesti polklsn kansan
etuja.
( Iritlan' itsenäisyysjulisius . elo-'^
kuun 15 p:nä 1947 ei merkinnyt'
; ;munt3 'kuin Englannin: 'solmimaa
sopimusta pienen intialaisen ylä-r
luokan kanssa saada: rauhassa har.-
joittaa etuoikeuksien kansan suur-'
. i e n Joukkojen äärimmäisen kör-f
-jauden kustannuksella.
HAJOITA JA HALLITSE
Voidakseen jatkuvasti ylläpitää vUo-:
«Isataista sortojärjestelmää käytfää"
Brlttlläinen imperium vanhaa koe-;/
teltua keinoa: karxisa pysytetään tleW
tämättömänä, elintaso alhaisena,: sen
keskuudfllsa lietsotaan ^ eripuraisuuteni
ta,-jotta estettäisiin yhteisen rinta-'
man muodostuminen todellista vihöl4
lista, ulkolaista riistäjää vastaan.
Jlallleslmerkki' tästä^on Intian pm-1
ka Itsenäistymistä edeltänyt mahdolr^
llsimman keinotekoinen jako Jndas-i
tanin ja Pakistanin valtioihin. Jaon"
pohjaksi asetettiin uskonnolliset eroa-;
vaisuudet. Joitf Englanti on alusmals-:
saan eristylsellä huolella pyrkinyt
korostamaan Ja käyttämään, hyväk­seen'
tunnetuin seurauksin. Jo jaon
toimittamisen yhteydessä tapahtuneet
verilöylyt taerkitslvät '800,000 ihmis­hengen
menetystä Ja kymmeniätu­hansia
seudulta toiselle harhalleyla
pakolaisia.
Viimeiset Hyderabadin sotatapah­tumat
Intiassa Ja imperialistien rea­gointi
niihin on uusi osoitus kulis­sientakaisesta
pelistä, jota Intiassa
sen 400-mlljoonaisen kansan onnet­tomuudeksi
.käydään.
SOVLVTBRVEHDYS! :
Kirldati^^Fiirriers
N f ' Puhelin 2021 -
25 Govt H A W,
Kirkland Lake ' ^Ontario
INTIAN KANSA NOUSEE
Huolimatta tästä sorto- Ja hämäys-politiikasta
yhä kasvavat joukotln-tlan
kansasta ovat havahtuneet tais­teluun
todellista vihollista imperialisi.
tista siirtomaaisäntää, ulko-^ja koti­maista
taantumusta vastaan.
Huomattava osa intialaista sivisty­neistöä,
lääkäreitä, opettajia, sairaan,
hoitajattaria, Jotka ovat läheltä näh­neet
kansansa kurjuuden, ylityy tähän
taisteluun ; intialaisten talonpoikien
ja työläisten kanssa.,,
: Tätä taistelua osoittavat kapinat,
joihin miljoonat talonpojat nouseirat
feodaallruhtinalta vastaan. Talstelim
laajuutta kuvaavat hallituksen vasta-
IQVLVTMRVEHDYS!
SCÖTTS TEck
SALES
Huonekaluja .«ja kodin
tarpeita.
, ' Puhelin'458'-
27 I^spect Ave.
Khrkland Lake * " > . Ontario
42 qraylor Ave..
VUODENAJAN
TERVEHDYS!
, F. .A. BAKER
JEVVELLERS
Puhelin 825
89 Govt. Rd. W. ^
Kirkland Lake Ontario
f Joulutervehdysf!
PRINClEiSS BEAUTY
PARLOR
'W. A.'Onelll,.omistaja
Antakaa htuksillenne. paras
iialvetus.
Puhelin 351
23 Duncan Ave.
Kirkland Laki ^ ' Ontario
VUODENAJAN
TERVEHDYS!
Morris Breland
CO. liTD. ,
~ Miesten Ja poikasten
vaatetusia;
Kirkland Lake -Larder Lake
JOULUTERVEHmS!
Ä.M.SElilS(
, >mGmiäRE.s>U<Es:
StSiEElVIÖE
Puhellil''2635,v
KIRKLAND L A ^ ^ ÖNT.
:;;^i;;;;:i'i:4;r>:f-;i^
Päämaja lasten jal^eillev
Aina oikein sovitettu.?,,
:kiriäÄÄa^Lai»iiiJ<iSlM
mi
Joulutervehdyst !
UPTOVVN .B-#
SERVICE
STATION
Peerless öljyä ja
Fisk-autorenkaita : ^
Puhelin 2fl0 / iXW
KIRKLAND L A KE M
Om-AHIQ
f Joulut^rvehij^lfl
Thomas E. Boito)i i
52 Government Rd.
Puhelin 43
KivklandLake
mm
Parkäimmät
vuddemfjan
tervehdykset!
MOTORS
LIMITED
; Chrysler, Plymoulh;
' ja Fargo välittäjät.
Puhelin 577
Kirkland Lake Ontario
Tervehdys!X i;
A,& B.AUTQ
BÖDY{CO: '
Puhelin W16
! 8 *
i
«
15 Duncan Ave. ^ - >^
KIRKI4ANDLAKE ONTARIO,
•Kori- Ja'kiiri8UoJIa f'^i
korjataah.,
iii m
Tuodenajan
tervehdys!
m
I MAPLE LEAF
LUNCH-Seuraava
LaSalleteatterlstEk.
PuhellU 1890 i " 'h
« ,y
Kirkland Lake Qntari))'
Joulutervehdys!
GRAHAM &
MANZIELTD.
MURRAY HEEL HUGGER
KENKIÄ.
19 Government Hd.
Kirkland X-ake On^rio
: p S l
Parhain ^
Joulutervehäy^
'SS
kaikille
asiakkaillemme!^
TECK
LTD.
4*.
Lihaa, hedolÄl|l4a f v l
•Ihannokbla. ^
i i
Puhelin 776^ /
Cör. Klrkpatrlok A-tetelj ;)|:.
Kirkland Lake [ ' 'OtoM»
*^' msm
C M
•i. f
m
mMi
VUODENAJAN TERVEHDYS/
THE % U B " APPLIANCE / r :|
i Puhelin 2200
TALOUSTAiaPEITA - LAHJOJA - BADIOTrA'
3A Government JEld. W.
,'v';:';.'i;-
Kirkland Lake. Oni