1948-12-16-02 |
Previous | 2 of 66 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
Sivu, 2 Tiistaina, Joulukuun 14 p. —- Tuesday,,Dec. 14
ii-i
i i
(f^nnelltsita ^ittta liuotta
I f e * . . . „....,.„.. ,....„-...
' l U B E B T X ) — Ixulepentlent I^bor
OtJBäii ot FtnnUb^ Canadlax»/ Es-
;iä]U]sbe(l Nov. etu 1917. Authoxjzed
.ilfi^^fieeoiui cla$8 tnail by th^ Post
lOfllce Departxnent, Ottawa. Pub-
^Ittibed timce vreekly: T u e s d a j s^
;4<9^ii»efdayB and SatiiTdays by^y^
:JPablIsi|!ng Company l i d , at 100-103
^pbtu St. W^ Sudbuxy^ Ont., Canada.
Telepbones: Biutnes OfQce 4-42U.
Edltorial Office 4-42ffi». 'Manager
E. suksi. Edltor W. Eklund. ISaSUBg
addreaii-Box ^ , Sudbtcty. OiOiuio.
Advenialng, ratea upon; apjdicatiaFu
Transldtlon free of cbaige. '
TILAUSHINNAT:
Canadassa: 1 vk. 6.00 6 kk. 3^23
. 3 k k . 2W
Yhdysvalloissa: 'l-vk:/T.OO 6 kki.3Ä0.
Suomessa: - ; 1 vfc< 7.50 § W?.-4a5.
Joulutervehdys
^Sllfiehtemme toimitus Ja henkilökunta kokonaisuudessaan liittyy
> i t l j^lm totutun tavan mukaan yleiseen juhlatunteeseen ja toivottaa
^<'i^ökaie maantniehillemme ja erikoisesti Vapauden iMkijakunnalle ja
'amoittajille hauskaa joulua ja onnellista uutta vuotta.^'
Ji;V>4Ji' Satnalla kertaa haluamme esittää mitä sulimmat kiitokset siitä
"j;^^^i^t»tyvästä kannatuksesta minkä lehtemme'on. kuluneen vuoden
;;:V^^a saanut kirjeenvaihtajiltaan, asiamiehiltään, koko lukijakun^
|'.'«iijtaan ja myös ilmoittajiltaan. Tuqreimpina esimerkkeinä hyvin ja
SYNTYMÄPÄIVIÄ
Huomenna' jculuk. 17 pnä täyttää
lehtemme asiamiehenä iouninut Uno
Savolainen 60 vuotta.
Päivän sankari syntyi Impilahdella,
jossa h ä n cli kirjoilla kapinaan saakka
i a Joutui kapinan johdosta vanki-leiriUe,
josta'hän karkasi /Sukevalta)
seuraavassa syyskuussa ; päätyen ::!y>r
puita Muurmannin Suomalaiseen Xer
gionaan. ^ ''r,''
': Hän on Canadassa' 'ollessaan tehnyt
metsätöjtä e t u p ä ä ^ ' feijjn? seui'
d«ilIa--,pdhJois-;Qptarto5sa, Jcuuluen-metsätyölälsten
v miioon^ j a ; Canadan
Suoin^iaiseeh Järjestöön miltei koka
Canadassa.olcnsa ajan. '
Tolvotammehänelle. hyvää;^ terveyt^
tä Ja Jatkuvaa toimintatarmoa.«
Kyspiy](siaia
vastaiiksm
iv.nft,^ 66-sivuinen joulunumero. Säilyköön ja kehittyköön tulevana-
, (>'«ionna'täma toinen toistaan lähentyminen Canadan suomalaisten työ-
•~ ",tB|^pie yhteiseksi hy.väk3i!
.Tänä jouluna, kuten aina lähes 2,000 vuoden aikana, toistetaan
\ •5t|
m
llisesti enkelten Bethlehemin paimenille antamaa sanomaa:
aasia rauha ja- ihmisille hyvä tahto."
V5!.v»?i Tästä kauniista raubansanomasta .huolimatta sodat ovat kuiten-jatkuvasti
raadelleet, ihmiskuntaa ja erikoisemmin'sitä ihmiskun-
V',iJ4ja osaa, mikä kantaa lipussaan kristinuskon tunnuksia. Ovatpa
*t \ jDj|kut kristinuskon.edustajina esiintjivät henkilöt, kuten esimerMksi •
^'/'Jdrkin arkkipiispa tri C. F. Garbett menneet taas niin pitkälle, että
,Jvakivat ''tunnustamaan jotta sota ci ole kaikkein suurin pahe" (BUP
^J"'J;^aut^tie'to Lontoosta, lokak. 14 pnä 1948), Mainita myös täytyy,
V ^^^täjesim. Englannin kirkko -'hyväksyi (atomi) pommien pudottami-
-"^sotilaskohteisiin" {M^:n uutistieto Lontoosta marraskuun 10 pnä
' ^1948). 'Ei siis ole ihme, vaikka kirkot valittavatkin- kannatuksensa
'7-pahenemista, sillä sodan ihailu ja atomipommien puolustaminen eivät
'^itfenkä rauhansanoman kanssa. . Ihmis^
Runnan hyvinvoinnin ja nimeriomaanvrauhan kannalta^ kat^e^Ä^^^
,Jansamvp)istä elämää, sillä ihminen ja yhteiskunta-paräntuva^^JkJuu
; X^^^istiivat vgorovaikutuksessa keskenään. ' T^^stä op^tult^n ristiriÄta
1} johtuu.se Ijirkkojen kannatuksen vahieneminen^ mis,tä<'n)iti tiseip^nyt
y iuulethme pappiemme puhuvan. Krii§in polijimmajsena syynä on
Raajojen joukkojen keskuudessa kehittynyt tietoinen lai vaistovarai-
"J ' ien käsitys, mikä voidaan tulkita vuorisaarnan kehoituksella: Paran-
.1 jaja paranna itsesi!' ^ ^
J Ylläkuvatussa tilanteessa on havaittavissa, että työväenliikkeen
{' / ja kirkon virallisen johdon, erikoisesti roomalaiskatolisen kirkon Joh.-
V *äon ja työväenliikkeen välillä"oleva juopa on syvenemässä. Ja kuiten-
, ''tin on sanottava, että tämä on vain hetkellinen, kirkon johdon sairaa-foisuudesta
johtuva ilmiö. > Jeesus iNTatsarealaisen opetukset ovat val-
^ (an muuta kuin mammonan ja sen sotien palvelemista. Rikkaalle
' ^iehelle hän neuvoit "Myy kaikki, mitä sinulla on ja anna vaivai-
;feille." Ja häp^huudahti: '-Helpompi on kamelin kulkea neulansilmän
äpij kuin rikkaan päästä taivaan valtakuntaan." Omistuskysymys-
7~7 en perusteella^ alkukristillinen seurakunta oli kommunistinen luon-f
leeltaan, mutta alkukristillisen kommunismin ja nykyisen tieteellisen
fosialismin välillä oli seuraava suuri ero: Alkukristillinen kommu-
%a;£v^ismi vaati koko omaisuuden yhteisyyttä mutta tieteellinen sosialismi
Rajoittuu vain tuotantovälineiden yhteiskunnallistuttamiseen siten,
"' ettei,mikään yksi ihminen voi riistää toisen työn tuloksia. Tieteellisen
' ' sosialismin teorian ideologiana ei ole uskonto, kuten oli alkukristilli-s
m vaan tiede, mikä palvelee koko'yhteiskuntaa.
. ' J, Varmuudella voidaan ylläolevan perusteella luottaa siihen, että
ulevaisuudessa kirkkokansa lähestyy vastustamattomalla voimalla
yöväenliikettä ja myös siihen, että kielteisellä asenteellaan työväen-riikeliä
ja rauhan asiaa »kohtaan kirkon oikeistojohto vahingoittaa
arkon ja sen seuraajien asiaa .Toisella puolen työväenliikkeen täy-yy.
ennakkoluulottomasti pyrkiä yhteistoimintaan , kirkkokansan
Kysymys: 1) Kuinka'naimaton nainen
pääsee Canadan kansalaiseksi?
2) Mikä on ulkomaalaisen naisen asema
mennessään naimisiin ulkomaalaisen
miehen kanssa? 3)' Onko ulko-ini^
Iainen; caoadalaisen: kaiussa naimisiin
meimyt nainen Jtansaläinen, jos
nahnlsiinmeno: t^pahtid ennen uuden
Mnsalaislain^voims^nMoar eli ennen
tammik. 1 päivää 1547? ,
I |Vasiaas: l)'"Natoatoift näfnen pääsee
Canadan kansalaiseksi jalvanfamalla
tavalla kuin mieskin.'',1^)^ Ulkomaalainen
nainen, joka^ron, mennyt nai-;
misiin; tässä . n^aassa ulkomaalaisen
nilchen kanssa, voi ipäästä Canadan
kansalaiseksi, vaikka mlfes pysyisikin
ulkomaalaisena. Naisen tulee: tässä
tapauksessa seiu-ata kansalaiseksi p ä ä -
semisekseen aivan samaa menetelmää
kuin naimattomien naisten ja tulee
täyttää samat vaatimukset: 3) Nainen,
Joka on mennyt naimislin'''enh!sn' tamm
i k u u n ' l p : n ä v l 9 4 7 . voimaantullutta
Canadan (Kansalalslakiä sellaisen
miehen kanssa* Joka. olisi^pUut/kansa-lahien,
Jos laki olisi ollut saloin voimassa,
on Canadan kansalainen. Jos
hänet> on laillisesti laskettu tähän
mpiahan ja.'saahQtl: täällä, vakituisen;
ä^npaikkaoikeudexi ennen Canadan
kansalaislain voimaantuloa, eli. siis
;€riniBn itammlkvu^-1 päjivää IH'}-^
tC^, DSS.' •
Hearstiii perukoilla'
suljeflruselta
mefs^kämppiä
€SJ:n <Ksa$toii tanssit
pidetään tk. 22 pnä
JOearsL — Vielä tämä H^arst oni
paikallaan j a edelleen me täällä asunir
me vaikka täältä el ole paljon m i t ä än
maailmalle huudeltulcaan. Meidän
('.auppalamme rakentaa^ veslr_.ja,: likar
Yicmäriverkostoa, on tehnyt sitä ,jo:
Irakd.vuotta Ja voi minkä sotkun m;
p l i ä v ä t t u f a i . saven kanssa. Sitä ^
usko Joka ei ole itse nähnyt. On ihmei
eR^r^im.ole silJ^Jeij^
hiilÄunut vaikka"rEaohakl; on j^^
hellä ollut, Nyt on taas Jonkun fcuii^-,;
kauden parempi ktm tuli pakkanen<
joka "peivasi" meidänkin katumme.
Kun katselee tämän kauppalan.työ-järjestelmää
tulee ajatus, millä me
tuonvkatkki maksamme vaikka meilläf
onkin uskomattoman korkeat verot. '
Metsämkäppiä täällä päin on paljon
suljettu;; Jotkut komppaniat ovat .rajoittaneet
; f yöt • ainoastaan ::puitten=
ajoon. Näin metsäteoUisuuskeskuk-sessa;^
tietää puutetta. suurimmalle
csalle työläisistä sillä harva metsämies
osaa säästää huonompaa aikaa
varten.
Olemme saane^ nauttia täällävoiV
l'^in''kaunii8ta syksystä. Se on sääsr
tönyt monen puupinoa. Nyt on juuri
tuimt joku tuuma lunta ja vähänkylrr
mempi sää.
' - Mintia • on pyydetty; ilmoittamaan^.'
että meillä on CSJ:n täkäläisen osaston
toimesta tanssit^ Juuri joul^n
edellä, tk. 22 R:nä, Aune sanoi, että
kaikki on Järjestetty, soitot Ja ravin-,
tolat. Ja kuh se on niin lähellä Jöölua
ia hyvä kulku on kämpille niin-odo-tanune
slelä paljon miehiä ja naisia;
tansseihin. Siellä polkan välillä '*11S
tapaanune. — Kosti.
§1111111111
/ NevYorfe. — (ALNi — Niinsanottu
Trumanin oppi. jonka plb tukahdut*
tqa kommunismin vaikutus j a kansa*
laisscta Kreikassa, on epäonnistunut
iSmä iJmenee presidentin selo;tuk«
'sesta kuningas Paulin hallituksen
Qvustamjsesta taistelussa kommuni^
tien johtamia Kreikan sissejä vastaani
Tämä ssloctus ei paljasta ainoastaan
£ltä, että sota on muuttunut kroonlUi*
Siksi, vaan myöskin sen. että sissieh
It^^ounäärä on lisääntynyt.'' 18- kuu-i^
autta i:tten,^olloln Yhdysvaltain
sekaantuminen Kreikan kysymykseen
alkoi, oli'KTeikassaI5;ö00 £issi§.ja nyt.
.Yhdysvaltain virallisen arvion^mukaan
heitä on'22.00p. m s ä on kalkki m l»
0:1 saaiu aikaan,^ kun $550,000,000 Y h ^
dysvaltain-veronmaksajlcn rääoja^on
ttöjlattii Kreikassa. ' ' "
;Ehkä. kouraäntuntuvimman.' selostuksen
täs^ä tilanteesta antoV vaikutusvaltainen
konservatiivinen '^aik»-;
kauslehö "U,S, News and WQrld tte-^
port" tkl 3 p:n numeronsa artikke-jlssa.
Jossa käsiteltiin toista "SThdys-valtain
ulkopolitiikan epäohnlsttimtetä'
Kiinan Chiai^ Kai-shekin hallituksen
uhkaavaa- kukistumista^ vefikkä
Yhdysvallat on osallistunut tämän
hallituksen pystyssäpitämlseen 6 biljoonalla
dollarilla; Aikakausilehti; sanoi
iVashingtonin- olevan > huolissaan
,tiitä, että vaikka Chiangllle .lähetet-
^anssa.
Joulua odotta^essamnlcme niyiis toivomme,^ että.nämä juhlapäiyät
menisivät nniinn., ettei Vapauden eikä., muiden lehtien tarvitsisijulkaista
/htään ainoata uutistietoa maanmiehiämmc kohdanneista liikenneta-t
YSTÄVISTÄSI SINUT
. TUNNETAAN
; ^^Sosiaalista suunnittelua Ja talou-;
d^psta kohttöllia ' yksitjis^^tteliäi-
:syyden vastakohtana- hE^rästavat' sosialistit
luottavat kuitenkin luj£us£i de-ntokraattiseen
. p r o s e s s i i n - H e ovat
Johdosta Eui^oqpaj^ l u j i m p i ^ Un-
/n^kkeina kommunismia vastaan," —
Yhdysvaltain valtiosihteerin vtraston
lausunnostfi kongressille.
LÄNSI-EUBOOPAI.LE MYÖS
KIINAN KOHTALO?
WashIn£:ton. — 'Slidysvallat — valmiina
V tunnustamaan Kiinan miltei
täydelliseksi tappioksi ^ keskittää nyt
toimintansa turvatak^eeBTeirkpmmu-iiistisen
Länsl-EurcxJpan.'.. — AP—
BUP uutistieto jomuk. 13 pnä. .
• * • "^--^^
TOISIN SANOEN LEHDET
VALEHTELEVAT
• . . Meidän lehdistömme antaa vaikutelman,
e t t ä kaiklsm näissä erimie-llsyysksissävenälälset^
jovat väärässä.
Pinnallisesti katsoen',asian^j;1^ siltä^
mutta Potsc[anUn''S<^imuksen.kan-naita
he (venäläiset) oi>ät Viseimmis-sa
tapauksissa öikeas^^.- — Charles
Herbert Huestis, Tororjto Daily Star
'''' S ' - ; / ; ^ ;-^:'-ir;^<i!-':-
YKSILLE S O O P U . ..
: Yhdistyneen Kirkon: 40 johtavaa
maallikkoa kokobntui--eilenTorontos-(^
sa järjestääkseen > "alihpalkkataksan
Yhdistyneen Kirkon paheille, äeidän
määrittelemänsä 'summa on $2,100
vuodelle 1949, $2,200 Vuodelle 1950 Ja
$2,500 vuodelle 1951... — Globe and
Mail-lehden uutistieto jouluk. 14 pnä.
rdsfe paturmista^t Siksi "hauskan joulun'' toi-f&
sf VOtukseemme sisältyy ajatus, että juhlittaisiin "kohtuuden" puitleis-
^ |a riiin, ettei jälestäpäyi ole mitään katumiseq aihetta.
. . . MUTTA TOISILLE EI
Ottawa. — Canadan Tehtailijain
BC:n tukjnkaataja
toivoo opintokurssien
onnistumista
.- Elk Bay, B.C. — Eokarit valmista-':
ievat Ja suiumittelevatjoulim vietto^'
fan*. Viime vuosina ovat ureimmat
kämpät' olleet käynhissä koko Joulum
ajan. Menneinä vucfiina joulun edellä;;
^onet: metsämiehet keskustelivat: mt-^/
ten viettää joulua.<minkälaista viinaa;
rstaa j n e . ' ' ' • > > •
f .Mutta"-nyt kuuluu >toisenlaislapuKe
lleita^ i Kaikkien kämppien \ sulkeinirt
'eesta'Jouluniajaksi: huhuillaan. NÖÄKC
pä lÄmäkin kämppäi:jossa olen!työs;ti
Jiennellyt; suljetaan kolmeksi fcuukau-i
deksl, eikä paljon puhuta viinan ostos-itä,'
vaan. nyt on .mielessä;' leipär ja,
asut^huolet; . Nyt pufiutaan> miten,
elää ensliruoteen saakka kunnes kämw,
pät.pannaan käyntiin.- . \
; Mutta kun nyt t u l e e / v ^ a t a aikaa,
niin . on meillä lokareilla- hyvä Jbi^
llalsuus osallistua niille optntokursself-le,
jotka GSJ:n toimesta 'järjestetään
tammikuun aikana Vancouverissa. OI-'
koon txmnussanamme: Kursseilla ta-,
\ataan! — Logger.
voi tylla vielä isompi Kreikka
' 'Tämä merkitsee tunnustusta, että
vaikka Ylidysvallat on maailman voimakkain
f valtio, ei se ole' voinut ^koht-xoUoidatapaustenkullEua
pienessä 7.
miljoona asukastavkäsittävä^^^:re|-j
kassa, puhumattakaan Isosta Stiinasta,
Jcssa on 450,000,000 asukasta.jSeosoit^
taa ettei kummassakaan tapauksessa
o l i kysymys probleemin suuruudesta,
;vaan toisten maiden r > — . olivat^ ne
sitten isoja tai pieniä kysymyksiin
sekaantumisen väärästä ajatuksesta;^
Eräällä ystävälläni on,sananparsi,
Vttä "kun olet hakannut päätäsi iklvi-sc:?
iään jonldn aikaa, "niin on: »ika
Kirj. Israel; Kpsteln
Kiinassa Ja Krdkässa on siinä, eitef-v^
i niiden kansatHalua sellaisia balli-ttlksla
kuin mltkäi^^asbli^ton yrittää
p&kottaa näihin imaihinvraballa Ja
a^elUa. Niillä sotilailla, jotka taistele,
vat "Amerikan-puQJslla'*, el ole mitään,
hyötyä ^seUai8lsta bamtMksl2^,
Joten he eivät taistele kpvlnkaaxi tarr
inokkaasti. NUt» henkilöltä ias9;JoiK
Ia noista halUttikd^ti^ on h y ö ^ t >ku-t^
u kuningas Paul'j^timadame Chiang
Kal-shek^ on byvto; vähän, eikä heiUä
ktdtenkaan ;koskaan;Ole taiiana :^ais-tella
omla/sotiaan^
Jokainen am^efflkajiainen. huomloitr
^^ja on sanonut^^ttf L Kreikan s i s s ^^
johduainöastaansUtä, että sen maan
liallltus suosii ^ n t l s l ä -natsikollabor,
raattoreita Ja sorjfitk^ niitä ihmisiä,'
Jotka taistelivat: saksalaisia • vastaan^
vaan se johtuu my&kin siitä, että
fcreikkalainen^maalais^^estä' on niin
Io9yhää. Kaiki-'raporttefit tunnus-tayat
yleisesti, et: ä^Krelkan maalais-väestö
on' köyhempSä Ja' ^ t y m ä t t ö -
riämpää nyt kuin ' i s k ä ä n ' alkalsemr
;^TaistelIessaan'paremman::Osan.puo-lesta,
on 10.000 kreikkalaista isissiä tapettu
yhdysvaltalaisina ammuksilla ja
tämä on maksanut^Yhdysvalloille 300,-
000,000 dollaria."^'mlkg' spmma, on
täJs&r vielä lisää apua, nih» "Klinäata. myönnetty Kreikää'ihJBllltukten^8otl-tutkia,
niin pääsi kuin seiiiäkta'VSeiriä
lastarpeisiln. : l^miplrahasuinma sensijaan,
että sillä Olisl-tarvixmuttappaa
ketään, olisi .para»(fanut'Kreikan' t i lannetta'
maaseuduilla 'huomattavasti.
Mutta m r . T n u n a i t ^ ^ t t ä ä -vain kaltaisiaan
Kreikassa siitä, etteivät nämä
tapa: sissejä: halvemmalla. Tutkikaa
päänne, mr, Tnunan:
-Raha, mlkä> on. jsäytetty. hiin ammuksiin
kidn znuuhiniki^ v''apuun". on
rqennyt ybdysvaltal^yisille asetehtailir
joille tai Inieikkalaisille välittäjille.
Jotka saavat ^ a n s a i "avustiistf^varols-ta",
koska Yhdysvallat: el; usko. poliittisesti
kenenkään jmiuhun; Joktdnen
mtJrimlesaietäC;*ttä^melkeln kaJkeo
Kreikan rikkauden omistayat laivojen
«anistajat, jotka tekevät liikeltä Panaman
/tai muiden maiden lippujen
oHa • kulkevilla 300 aluk:ella. Nämä
laivojen omistajat d v ä t j t s e asu Kreikassa,
fa:^ he haluavat välttyä vero-;
Jen maksusta ja he ansaitseva!; suun*
nattomastl MarshalUn avun kuljetuksesta.
- Yhdysvaltalaiset^ viranomaiset
valittavat Uraksi, että is^ osa avustys-J
tavaroista imenee palkkoina^ Kreikan
jä^ineljan upseereille, jotka>eivät ha-;
hia; voittaa sotaa pikaisesti,' vaikka,
eähen olisi mahdoUisuuskin. koska
rauhan tultua he j ontuisivat työttör
ainika. El sils~ae ihme. vaikka Krei-i
;kah\tav9jlte6t-ihmiset eivät kunnioifK
/enempää "yhdysvaltain {arkoitus-kuin
aivovoimaakaan. Tutkikaa
p ä ä ^ e . mr. Kansalainen ja Veron-makuja.
.;Y*siväite;oh myöskin se,^ mikä pe-fustlÄi
"Snhdysvalt^ jatkuvaan < avun
fihettämiseen. Kreikkaan, että Kreikan
Balkanin naapurimaat avustavat
sissejä. :Aihoa konkreettinen; syytös.
Jota ei kuitenkaan ole todistettu, on
mr. Trumanin tekemä ja h ä n syyttää/
että' Albania (jonka asukasluku on
1.000,000 j a jonka päätuotteet ovat;
tupakka, villa ja juusto) avustaa"ka-.
pinallisia'' ^ kreikltalaisia antamalla
hekiän levätä maansa alueella: taistelujen
väliajoilla, 110,000 miestä käsittävä
Kreikan hallituksen armeija,
Jonka 1 apuna ovat Yhdysvaltain- mijr;
Joonat dollarit, aseet Ja: suurivaltaiset
kenraalit riTeuvonantajlnaan, ei yoi lyödä
25,000 sissiä, jotka ovat: (tai eivät
ole) voimistaneet itseään albanialai-''
sella juustolla, levätessään; lyhyitä; aikoja
Albaniassa. Tämä , ei suinkaan
ole, mitään hsrvää Yhdysvaltain arvor
vaiiaUe.
Seinä'ei siis ole, mikään'-sellainen,
jonka voi särkeä sellaisilla päillä, millä,
sitä : yritetään särkeä, vaikka nämä
päät olisivat paljasta luuta tai V metallia,
kuten asia näyttää^olevan. M e
emme ole saponeet sanaakaan .syddf^
mesta j a omastatunnosta, mitkä mah-dolUsesti
auttaisivat pitämään arvossa^
toisten kansojen probleemeja.
Toronton edistysmieliset kyken^evät
voittamaan 1949 kunpallisvaa^^^
Kaikki torontolalset työhön ja toJmi]it9axi . •
l^mithin, Fteediti. |a Sinisin valitsemiseksi . .
. K I R J . VALTUUSMSES ' '
SUtaa ei rakenneta
kanaalin, yli
Lontoo..— Britannian trahsportti-mlnisteri
on hyljännyt ehdotuksen sil-.
lan rakentamisesta Englarmin kanaa-
THTySr TTyötfäenpuolueea parlamenttiedustaja
Peter Preeman" esitti, että
Petettäisiin komitea tutkimaan s i l -
-lanrakentamisen mahdolljfuutta, mutta
transporttiministeri Alfred Barnes
'Sanoi. ettei hän ota.esitystä harkitak-
•seen, koska se ei ole erittäin käytännöllinen.
- .
"Minua .klinnostava't paremminkin;
sellaiset suunnitelmat, jotka tuottavat
tuloksia ja sellaisiin meidän on
kiinnitettävä •teknikkojemme huomio",
sanoi hän.
"Xhdistys ilriioitti tänään etteivät teollisuuslaitokset
voi nyk3rls*stä, voitoistaan
;^ myöntää toista palkankorotus-,
kierrosta... Vaikkapa voitot olisivat
riittävän suurft; — mitkä ne eivät ole
— korkeampien palkkojen maksaminen
voitoista riistäisi Canadan teollisuuksilta
.; i " — - CP'.n uutistieto, jou-luk.
14 pnä.
CHARLES-8IMS ^
.Jokaista työväenluokan, perhettä Ja
kaikkia; pienyrittäjiä: koskevat i suuret
ky,«ymykset • ovat taistelun • kohteena
Toronton-^jaykyjoessä kunnallisvaäli-tilstelussa,,
; . , >-< >, /:
S t e r ä r t Smithhi,-vöimaljiäat;ra^
hyökkäykset ovat saartaneet nämä-kysymykset
kaikkien tietoisuuteen; .Näitä
kunnallisviaalikysyinyksiä on paljon.
1. Taissoituskysymys.
2. - Kahden :vuoden virkakausi.' •
3. Hydron asiat,
4.'Kansallisennäyttelyn? skandaalit
Näiden lisäksi on mm..'kysymys kau-pungin
työlUisten^ palkoista^ kys3«Qys
TTCl:n 10 sentin kyytimaksuista, asuntojen
rakentamisesta, maanalaisen ra-,
kentamisesta, hiilen tarkastuksesta
jne. , '
-.^Valtuusmies Norman Preed Itävl tarmokasta
taistelua. Joka päättyi' voittoon
kolmen pimennyksen .poistamiseen.
Tämä oli huomattavan edullinen
tulos työväenluokan perheille Ja
pienyrittäjille; erikoisestlkln neulatyö-alalla.
« , -
. Taksoitukseen nähden on käynnissä
kireä- taistelu, johon osallistuvat
Smith, Freed, Ferguson ja äUekirJoit.
rtanUt. Tässä suhteessa on vaatimuk-
Fina:
: 1.; Kotien .osittaisen verovapauden
korottanainen viiteen tuhanteen dollariin.
" '
2. Suurten pankkien, ketjuliikkeiden
ja- teollisuuslail^sten kuimalUsvero-tuksen
korottaminen.
Nämä vaatimifks^tj^pidaan tbteut-
:taa käytännössä' tulevan vuoden aikana
jos. työväWJa'"kaWä menee joukolla
äänestämään. täihmikuun\'l'päivänä
'niitä ifilehlä, 'jotka t^telfevat
heidän etujensä puoStkta.' ^ E ^ e r k i k s i
Pf eedin Hydrb^Miumiftfelma tekee p i -
mennyksettaxp^ttomlksl I94d^^-^^^^^^
se pannadn'kä^>9ntöfoi.'.^'^^Seak vaJihto-
CHARLES SIMS
ehtona on. että täiiifiJikuussa saattaa
olla 3,4, jopa vilsfklrfpim^ianystä.
Hutiloiva V kontrollilautakunta on
täydellisesti' Bay Ötreetin; ja George
McCullaghin osaBtänolehtimonopolin
peukalon,alla. ai^-johtuikin, että
kodit-^jä*^ pienyritärlÖet: salVatr kärsiä
pimeimyksistä' s a i ^ n aikaan kuin
Bay Streetto.osäkjkauippiaat ja;keinotteli
jat sekä muut . alakaupungin
suurliikkeet Ja -miehet rypöivät kirkkaiden
valojen kanäsa.
Kenenkään ei pitäisi teh^ä sitä v i r hettä,
että luulisivat Vuosien" kontrol-lilautalcunnan
miesten olevan entistä
parempia;. Jotkut niistä saavat McCullaghin
kannatuksena joka puhuu
omalla tavallaan.
Jotkut ihmiset sanovaf, että "koska
koptrollilautakunta on hutilc inut m p i -
selia tavalla, on vannaa, että Ste\vart
Smith. Preed ja Slms tulevat valituiksi!
- Meidän ei tarvitsS murehtia misr
•ään".
Siihen nähden on todettava/ i'että
tuharmet torontolaiset ovat todejlakin
ky^ästyneet nykyiseen kunnan haliihj
t<jön. Epäilemät
ihaillaan laajois:
takia Hydro-asiassa, taksoituksen suhr:.;^:
teen ja asuntojen rakentamiseen näh.^'
den jne. Se on totta. < -:«.. ^
- Mutta minä haluan kultenkta-f kOr.
rostaa, että juuri siitä syystä
Streetin miehet ovat ryhtj^eetvVoi^'
makkaampaan ja julkeampaan^^yök-käykseen
kuin • koskaan: eim^sh-v-Äe
eivät pidäty mistään voidakseen pitää
Stewart Smithin pois Vuoden •1948
kontrollilautakunnasta. NeljännesEä
ja viidennessä äänestysalueessa, j o i s sa
ovat ehdoklcaina myöskin Phiirps,:
Chambers, Gould ja Frost, ovat k a i k ki
Bay St. ehdokkaita, on p a n t u l i i k k e e l le
runsaasti. rahaa, liberaalien j a t o r y -
jen koneistot valtuusmies Preedin ja
minun tappiolle saattamista varten ja
Sam "^alshin pitämiseksi pois k o u l u -
lautakimnasta.
Mitkä johtopäätökset tästä kaikesta
on tehtävä? t
1. Että jokaisen kmmallisen edistyk-sen
ja kansan parhaan harrastajan
on ryhdyttävä "työhön j a t o i m i n t a an
Ja avustettava vaalityösäalueeUaan.
Jos soitatte MI-9831 'olemme- iloiset
voidessamme avustaa teitä tämän työn
suorittamiseen nähden. Haluatteko
cyustaa edistysmielisten äänestäjien
lähettämiseksi vaalipaikoille?
Ensi sunnuntaina
pidetään Cpmejsin
joulukonsi^itti
Timmtnsln. naiset järjestävät
myyjäiset '
Ttmmlns.--^. Sunnuntaina, tk, 19 pnä
klo 7.30 nlkaa Cometsin jouliikon^tl.;
-ICut-sn muistetaan, Cometsin ohjelma-iltamat
ovat ^aina onnistuneet hyvin.
VjimetVuonrjaipidetyt Iltamat; joulut
konsertti ^ a kevätjuhla, olivat täysin
onnistimeet, .V Tänä- vuonna on taas
saatu emi luokkainen. chjehna. Siellä
tulee olemasmii jöiilulaulujaii leikkeja|-
Voimisteluesityksiä ?ja* paljon muuta.
Joulupukki ei kyllä tule sillä on päätetty
pi'ää-yhteiset juhlat ukraina-
•lalsten- ja (Osuusliikkeen jäsenten lasten
kanssa.;^., > ^
Cötn&ts^samalla • tervehtii kqtiin tul.-
leita-rseuran ^koululaisiaTTorontosta ja
Montrealista. Tervetuloa juhlaan
Leon8rfa~£rdstrom,: kyllä' sinua on kaiv
a t t u , samoin Bertha Heikkinen, Jack
Murphy j a Ken Wagner! ^
Seiura /päätti, viime > kokouksessaan
p a n n a kappaleen hommalcsi. Kappaleen'"
nimi' on "Rikollinen". Siinä-esiintyy
-nuoria ;Cometsin ^tyttöjä ja
poikia,/: Muistakaa-silloin tulla haanne
suurella joukolla; Esitysaika ei ole
.vielä tied|Ossai muttav^iinä uuden vuq;
den a i k a n a se esitetään. ,
Timminsin naisten iohjelmailtama •
onnjstui hyvin, yleisöäkin oli tyydyt-tävasti;
Ensii lauantaina. 18 p:nä, on
meidän naisillamme myyjäiset. Siis
.•hilloin haalille katsomaan m i t ä meidän
naisemme ovat saaneet a i k a a n tänä
•?5'fcsynä,
Joka%eSkiviikkd on haalllla tanssit
PI. Bielekin soitolla.' Haali on aina
tupatentä^nnä mutta kyllä sinne aina
j o k u -lisää"sopii' ja •torslaf-lltaisin voi
kaivosmiesten unlota auttaa panemal- •
Ia " B " alle. — Raportteri.
Torontolaineh
"Sepeteus" sanoo
Toronto. — Täällä on työn alla
hyvin tunnettu näyte&nä Nnmmi»
suntant mikä esitetään Don-haa-lilla
tk. 26 pnä klo 4 iUapäiväUä.
Tämän näytelmän kyllä kalkki tuntevatkin,
mutta sanottakoon kuitenkin,
että roolien jaossa on onnistettu
melko hyvin.« Varmastikaan
/ e i .aika tule; pitkäksi tätä näytel-
' 'mää - - katseltaessa, eikä kokaao/
murjota; -Nummisuutarin komedial.
'le:f< Eskon epäonnistnneessa nai*
;. 'teareisussa on sekä Ilon että opin
;_^hetla.
0b';snh, että tulkaa kaikki nuoret ja
ittäSmithiä-ja F r e e d i ' ^ - D o n - h a a l i l l e viettä-ssa
piireissä
ti^ist^fiiiisa|5;^'Mää^^ atapäivä. - "Sepe-
^iE;4w^rd Ollikkala
kuoUutJP. Arthurissa
• POir^ vArthur. —._(Sähkösanoma)
: r-i: ;Hyvfn^ttmiiiettn maanmiehemme
^ ^ mr.; Edward'QlUkkala kuoli täällä
äkJda; main^tai-iltana. — Tyyne
. Siilnuin.
2. Kalkkien työväen ja edistysmielisten
kannattajien olisi tammikuun 1
pnä äänestettävä ainoastaan Smitti
kontrollilautakuntaan, Freed valtuus-mieheksi
neljänneltä alueelta ja Sims
vjidenneltä alueelta. Olisi erehdys jos
antaisitte yhdenkään äänen toryjen
t.^ii liberkalieh ehdokkaille, sillä tavoin
tehdään mitättömiksi oikeiUe edustajille
annetut äänet.
Josmedcaikkiyritämme parhaamme
mukaan kunnallisen edistyksen, demokratian
.:ja.rauhan puolesta ja. jos me,
mobilisoimme työväen ja edistysmielisen
liikkeen kaikki voimat vaaleihin,
nlm vannaankin saavutamme huomattavan
voiton kansalle tammikuun
1 päivänä. ' ^
Siinä on tehtävämme j a pyrlcimyk-
«emme!
PÄIVÄN PAKi^Ä
Taantumukseit liyökkäys topffu
1^ Hauskaa joulua!
l i
»•
m
Häpeällistä väkivaltaisuutta
Sudburyn asemalla heitettiin kananmunia Norman Nurembergin
fiiskaan sunnuntaina. Mutta pahimmin tästä väkivallan työstä kärsi
, rv liltenkin Sudburyn kaupungin maine/ja erikoisesti ne, jotka tämän
' ' {räkivallantyön järjestivät.
'•sj;:>Ai^ ' Kuten lehtemme on kertonut, sunnuntai-iltana pidettiin Fronte-
• . |iac-hotellissa nuorison rauhankokous, minkä puhujana esiintyi Eu-
' 1 roopan matkalta juuri palannut Norman Nuremberg. Tähän tilaisuu-
?tK'y teen osallistui noin sata henkilöä |a heidän joukossaan kourallinen
s||g5=''hisistisia hulikaaneja, jotka ilmeisesti oli sinne mobilisoitu tekemään
työn'- kulissien takana pysyttelevien kiihoittajien hyväksi.
'. '*'.} f Fronlenac-hotellissa jäivät hulikaanien väkivallaptyöt onneksi
^/-'r. lekemättä, mutta Nurembergin pois lähtiessä asemallai kerrotaan ta-fv^
», j^ah^uneen räikeätä uhkailua ja munien viskomista.
r/l' * l '^y^ O" ,kysyttävii, yttä kuka on väkivallan harjoittaja Sudbu-
||g*|Bäa||j;g^ v.''".': :; -;-;/':/-;"^:.-
V V i 3ileidän (iedossamnie ei ole ainoatakaan tapausta, että työvä^n-
' liikkeen piinkään ^aaran toimesta olisi mobilisoitu' mihinkään sud-
'V'^','feUfylaiseen kokoukseen hulikaanijbukkoja rähjäämään." "Yhtään al-
; hoata taantumuksen apostolia ei täällä ole kananmunilla kivitetty. He ;
, ovat työväenliikkeen tqimest^vsaaneet vapaasti jp pelkäämättä puhua
c-ja kulkea,' 5Cliittä**'tbista friaata qvat-maalarin, housut". Ne jotka
lyöväenliiketjä:syyttävät.epädemokraattiseksi ja väkivaltaiseksi voi-^ .:
. ''^laksi, ösoihäutuivalkin siksi itse! '
: ; l 'Erikqip^n-pj^eksuttavj^a on fiidettävä'sitä tapaa^ "niUlä^aikäl- "
; linen Sudbury Daily 'Sfar tähän tajpahtumaan suhtautui. Ensil^i .sej
.{eki .l^kenvpitaivansav niiden aviistamiseksi, jotka hai
; näitä hulikäanljoukkoja^ tähän nuorison' rauhankokoukseen. Sitten se
parjasi ja np^stamM.asi; väkivallan ikohteeksijout^ nuorukaista,
•jolla muun•'oTiella oh' kunniallinen palvelushistbria'Canadan ilmavoi-*
: mien upseerina. Toiselta puolen mainittu lehti ylLsti,suurina sankareina
niitä "oppilaita" jotka kananmunilla heittelivät Nurembergia asemalla.
Ja loppujen lopuksi olemme saaneet tietää, että nämä Siid-bury
Starin "oppilaat", (yhtä ainoata poikkeusta lukuunottamatta)
olivat hiljan Euroopasta tuotettuja '^kodittomia" (DP:ta), jotka oli
ilmeisesti yllytetty tekemään karkei^työn joidenkin sodanlietsojien
hyväksi. /
Fasistiset 'Väkivallan työt on lopetettava alkuunsa tai muussa tapauksessa
ne hukuttavat kaupungimme häpeään ja sekasortoon. Viranomaisten
velvollisuus on huolehtia siitä, että harhaajohdetut ja fa-^
sistimielisel "kodittomat'* eivät joudu paheellisten voimien vaikutuk-
; seslBi rikosten tielle tässä, kaupungissa. Ja sudburylaisten yleensä
. t ä y t y y vaaliaj että fasistihdikanismin kiitäminen Ja kiihoitt^minen on t
" lehticn'palstoilIaiopetettJiva." ^ • '
Kaivostyöläisten u n l o n O U M i i ^ ^)
Sudburyn osasto on pitkän alkaa dilut
taantumuHsellisten uniojohtajtfeii; pti.
humattakaan Incon,siln^tikkima. E i kä
ihme> sillä .onhan se Canadan uhior
lokaaleista yksi ^suurin, joten fääntu-miispamput
byajt toivoneet päSseväh$ä
siinä isänhöiinään Ja" zehklmäto. I n -
coh herrat ovatiuonholllsesti tyytyvöi-sJnä"
katselleet t^tä taistelua .toivossa,
että eUei t ä t ä osastoa'saa. hajalle, n£th
olisi ainakin jiyv^,'Jos olisi taanttimus^
johtajat, jöidenlkaiissa olisi hyvl^ vehkeillä
työläisiä v^ftaan.
Niin pian kuin
remman Jalax^Jan
3W aai 6UU-Canadiassa'
on
taantiuttos etsinjrt keinoja sen iniirs-kaämlseksi^
Varsinkin vUmeisen parin
vuoden ajan on t ä t ä hajoitusyritystä
ajettu avoimesti.ja tarmokkaasti. Vuor^
s i sitten HtehtilnSudbtnryssa yritys
unlon koko korkeimman Järjestifto-
D c i s t o n valtaamiseksi, mutta' < kalvös-jn
sulattimotyöläiset torjuivat tämän
yrityksenpä vain yksi hajoitta Ja pääsi
johtokimtaan. Pohjols-Ontario^ on-lustuivat
hajoittajat siinä mäkrin. ett
ä Timmhisin osasto käytätmölllsestl
sanoen hajosi... Siellä kaivostyöläiset
tuntevat sen
&un. tällainen Syntyä meni mjrtiyyiv'
niin yritettiin toista Uetä. COt:n
taäntumi»johtaJat arvelivat, että .ehkäpä
johto onostettävissajb Jos siinä
onnistutaan, nliiribdkb. käy suunni-teUnan
mukaan.; NUnpäjII7MMSW:n
ii piirin johtajan eteen pantiin syötti.
l%xastyÖW«n-ii:^ra Johtaja Millard
esitti kaiyostyöläf&teti Joti^Jälte Caf-^
liniUe,että nyt onparasliittailUim
8W terästyölälstea tmioon. EU^i h än
^ e n suosfu, niin Carlin ei pääse
CCF:n elujliotdto^^
ment|n vaalässa^'Kuxf Carlin'et t ä hän
suostunut Jo yksistä^, siitä syystä,
että, h ä n oii' u ^ u i n e h jäsenilleen
j a tmicmsa p e r i a a t t ^ e . n i l n hän ei
päässyt (X3F:n ehdokkaaksi Ja lisäksi
1-Ähet erotettUnrtJCEtfJi-.jäfitenyydestä.
'Hyökkäykseen^IfO&IBXSVtf, Vastaan
rytyi tämän Jälkeen- liJttohaUitus.
Kaikki l U M l & S ^ r H amerikkalaiset
ja saatiinkin paras sopimus mitä koskaan
on.itä-Canadan Icaivoksissa s a a tu.
Sellamen <^li vain mahdollista kun
seisottiin' ykshnielisenä vaatimusten
takana.
Terästyölälsten johtaja Millard el
antanut perään ja siksi hän lähetti
Sudbiuyn alueelle viime kesänä J im
Russelhi, joka oli aikoinaan JUMMSVV:
järjestäjä Sudburyssa. Sensijaan, että
Russell olisi yrittänyt järjestää liiitä
muutamia terästyöläisiä^ joita^ ehkä
löytyy Sudburyn ympäristöltä^ hän
ryhtyi Järjestäinään union sisällä olemia
tyytymättömiä vanhoillisia ainek-i:
ia yleiseen •rym^^köön uiiion joh^toa
•V4staan- Tämä ryntäys- järiestettiin
miln perinpohjaisesti, että siihen saa^
•f4in mukaan vieläpä osa katolisista
papeista, Joipeni toimesta, 'julkaistiin
alaisilleen kaivo;Äydiälsille paimenkirje,
jossa kehoitettiin äänestämään nykyistä
Johtoa vastaan/ Patataantn-
:iiifuksellisestl Sudbufy Däil>'; Starista
;tuli J im Russelin ja hänen känkinsä
äänenkannattaja, joka syöksi lokaa
union edistysmielisen jäsenistön silmille.
edustajat karkoitettiin rajan iääkse.
Rautaeshippu* slkäU kuin ]tJMMSW^
oli kysymyksessä; 'piitaoiettiin rajalle.
Canadalaiset tmion .edustajat eivät
päässeet myöskäa^ . . 1^
Kummankin maä|£;J^pltalistlj^ hal-lItlikset,
ryht7iVSt'^emaiui vanhoUli.
ala uniojohtajik.''^* .
'Itaivofliyaiaiset ovat s i l e ä ä väkeä.'"
ttaskaa kova työ on' tehnyt heistä
t.lipumatonta.väk^.! Byhdjrtiiin tali^
tfeluun "tmdesta" tyS^tosoplmuksesta
' Patav.uihoillinen Vapaa Sanakin,
Jonka monet lukijat ovat rehellisiä
tmlon Jäsemä, osallistui taantiunuk-sen
ristiretkeen.' Joulukuun.4 päivän
numerossa se Julkaisi kh-joituksen,
lonka otsikko oli "Sudburyn kommu-
.i?istit hyökkäävät" Ja alaotsikko "Törkeitä
hyökkäyksiä kaivosmiesten uni-'
OfiS^'.
ossa". Vanhaankin kun kaivostyöläiset
lukivat kirjoituksen he päästivät
tibrdnaunm. . Siinä mm. Eanottiip
setnaavasti: - . ..
"Kommunistien toimesta on levitetty
vieläpä lentolehtisiäkhi kaivosmlcsr
ten keskuuteen, joissa; oman union
jäseniä, niitä;: jotka eivät tanssi koni-:
munlstien pillin mukaan, solvataan
kaikella lavaUa; ollen yksi syytös pam.
James Russellrnimistä ehdokasta vastaan
. .
Vai olL James Russell ehdokas. Sitä
ei kaivosmiehet täällä SudburynjT»-
päristöUä tietäneet,' kaikkein vÖiiffl-män
näkivät hänen nhneään äänes-^
tysllstalla. Ui^ort sääntöjen mukaisesti
hm ei oUut edes kelvollinen eb-dokkaakfi
ja sUtä syystä ei tlctysU
siihen pyrkinytkään, ' Mutta eihän;
•kaivostyiöläiset voi; sUle ^m.itään j«
Vapaa Sana.^ettl hänet omaksi ch-
.dokkaaksgpn.
' Mutta Joka tietää .Vapaan Sanan
kannan unloihln n ä h d e ^ , jei pdottar
kaan sUtä totuutta tässä enemi*»
kuin-mulssäkaarii työläisten asioissa.
Vaalit ovat olleöt Ja menneet, PäSJ-tävämmln
kuin koskaan aikalsemg,
jäyhät nikkelhi kaivajat ja sulattsjj*
torjuivat iiaantumuksenhaJoittByri-,
lyksenV Kun saa saappaan kuvan
kapuoleensaV.nihi eihän se ole m i iw
raiellyttävä Joululahja taäntumukscBr
sille. Mutta-niiUe miehille. JoItW>
Vlytyy epäterveellisissä oloifsa Ja f
kaalia työllä hankklÄ itseljecfa'ia P*'
heilieen niukan' leivän 'oU se iloniffl
joiUulahja.. Kunnia Sudburyn ytm''
Tistön kaivos- ja sulatthnotyöläisffl^
jotka,eivät ole vain osoittaneet
jumatonta . taistelutarmoa, " m»^
myöskin poUitUsta valveutuneisuutM-
. Hauskaa Joulua kaikille lukijoillenJr,
mel—UotL ' '
m"
Object Description
| Rating | |
| Title | Vapaus, December 16, 1948 |
| Language | fi |
| Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
| Publisher | Vapaus Publishing Co |
| Date | 1948-12-16 |
| Type | text |
| Format | application/pdf |
| Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
| Identifier | Vapaus481216 |
Description
| Title | 1948-12-16-02 |
| Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
| OCR text |
Sivu, 2 Tiistaina, Joulukuun 14 p. —- Tuesday,,Dec. 14
ii-i
i i
(f^nnelltsita ^ittta liuotta
I f e * . . . „....,.„.. ,....„-...
' l U B E B T X ) — Ixulepentlent I^bor
OtJBäii ot FtnnUb^ Canadlax»/ Es-
;iä]U]sbe(l Nov. etu 1917. Authoxjzed
.ilfi^^fieeoiui cla$8 tnail by th^ Post
lOfllce Departxnent, Ottawa. Pub-
^Ittibed timce vreekly: T u e s d a j s^
;4<9^ii»efdayB and SatiiTdays by^y^
:JPablIsi|!ng Company l i d , at 100-103
^pbtu St. W^ Sudbuxy^ Ont., Canada.
Telepbones: Biutnes OfQce 4-42U.
Edltorial Office 4-42ffi». 'Manager
E. suksi. Edltor W. Eklund. ISaSUBg
addreaii-Box ^ , Sudbtcty. OiOiuio.
Advenialng, ratea upon; apjdicatiaFu
Transldtlon free of cbaige. '
TILAUSHINNAT:
Canadassa: 1 vk. 6.00 6 kk. 3^23
. 3 k k . 2W
Yhdysvalloissa: 'l-vk:/T.OO 6 kki.3Ä0.
Suomessa: - ; 1 vfc< 7.50 § W?.-4a5.
Joulutervehdys
^Sllfiehtemme toimitus Ja henkilökunta kokonaisuudessaan liittyy
> i t l j^lm totutun tavan mukaan yleiseen juhlatunteeseen ja toivottaa
^<'i^ökaie maantniehillemme ja erikoisesti Vapauden iMkijakunnalle ja
'amoittajille hauskaa joulua ja onnellista uutta vuotta.^'
Ji;V>4Ji' Satnalla kertaa haluamme esittää mitä sulimmat kiitokset siitä
"j;^^^i^t»tyvästä kannatuksesta minkä lehtemme'on. kuluneen vuoden
;;:V^^a saanut kirjeenvaihtajiltaan, asiamiehiltään, koko lukijakun^
|'.'«iijtaan ja myös ilmoittajiltaan. Tuqreimpina esimerkkeinä hyvin ja
SYNTYMÄPÄIVIÄ
Huomenna' jculuk. 17 pnä täyttää
lehtemme asiamiehenä iouninut Uno
Savolainen 60 vuotta.
Päivän sankari syntyi Impilahdella,
jossa h ä n cli kirjoilla kapinaan saakka
i a Joutui kapinan johdosta vanki-leiriUe,
josta'hän karkasi /Sukevalta)
seuraavassa syyskuussa ; päätyen ::!y>r
puita Muurmannin Suomalaiseen Xer
gionaan. ^ ''r,''
': Hän on Canadassa' 'ollessaan tehnyt
metsätöjtä e t u p ä ä ^ ' feijjn? seui'
d«ilIa--,pdhJois-;Qptarto5sa, Jcuuluen-metsätyölälsten
v miioon^ j a ; Canadan
Suoin^iaiseeh Järjestöön miltei koka
Canadassa.olcnsa ajan. '
Tolvotammehänelle. hyvää;^ terveyt^
tä Ja Jatkuvaa toimintatarmoa.«
Kyspiy](siaia
vastaiiksm
iv.nft,^ 66-sivuinen joulunumero. Säilyköön ja kehittyköön tulevana-
, (>'«ionna'täma toinen toistaan lähentyminen Canadan suomalaisten työ-
•~ ",tB|^pie yhteiseksi hy.väk3i!
.Tänä jouluna, kuten aina lähes 2,000 vuoden aikana, toistetaan
\ •5t|
m
llisesti enkelten Bethlehemin paimenille antamaa sanomaa:
aasia rauha ja- ihmisille hyvä tahto."
V5!.v»?i Tästä kauniista raubansanomasta .huolimatta sodat ovat kuiten-jatkuvasti
raadelleet, ihmiskuntaa ja erikoisemmin'sitä ihmiskun-
V',iJ4ja osaa, mikä kantaa lipussaan kristinuskon tunnuksia. Ovatpa
*t \ jDj|kut kristinuskon.edustajina esiintjivät henkilöt, kuten esimerMksi •
^'/'Jdrkin arkkipiispa tri C. F. Garbett menneet taas niin pitkälle, että
,Jvakivat ''tunnustamaan jotta sota ci ole kaikkein suurin pahe" (BUP
^J"'J;^aut^tie'to Lontoosta, lokak. 14 pnä 1948), Mainita myös täytyy,
V ^^^täjesim. Englannin kirkko -'hyväksyi (atomi) pommien pudottami-
-"^sotilaskohteisiin" {M^:n uutistieto Lontoosta marraskuun 10 pnä
' ^1948). 'Ei siis ole ihme, vaikka kirkot valittavatkin- kannatuksensa
'7-pahenemista, sillä sodan ihailu ja atomipommien puolustaminen eivät
'^itfenkä rauhansanoman kanssa. . Ihmis^
Runnan hyvinvoinnin ja nimeriomaanvrauhan kannalta^ kat^e^Ä^^^
,Jansamvp)istä elämää, sillä ihminen ja yhteiskunta-paräntuva^^JkJuu
; X^^^istiivat vgorovaikutuksessa keskenään. ' T^^stä op^tult^n ristiriÄta
1} johtuu.se Ijirkkojen kannatuksen vahieneminen^ mis,tä<'n)iti tiseip^nyt
y iuulethme pappiemme puhuvan. Krii§in polijimmajsena syynä on
Raajojen joukkojen keskuudessa kehittynyt tietoinen lai vaistovarai-
"J ' ien käsitys, mikä voidaan tulkita vuorisaarnan kehoituksella: Paran-
.1 jaja paranna itsesi!' ^ ^
J Ylläkuvatussa tilanteessa on havaittavissa, että työväenliikkeen
{' / ja kirkon virallisen johdon, erikoisesti roomalaiskatolisen kirkon Joh.-
V *äon ja työväenliikkeen välillä"oleva juopa on syvenemässä. Ja kuiten-
, ''tin on sanottava, että tämä on vain hetkellinen, kirkon johdon sairaa-foisuudesta
johtuva ilmiö. > Jeesus iNTatsarealaisen opetukset ovat val-
^ (an muuta kuin mammonan ja sen sotien palvelemista. Rikkaalle
' ^iehelle hän neuvoit "Myy kaikki, mitä sinulla on ja anna vaivai-
;feille." Ja häp^huudahti: '-Helpompi on kamelin kulkea neulansilmän
äpij kuin rikkaan päästä taivaan valtakuntaan." Omistuskysymys-
7~7 en perusteella^ alkukristillinen seurakunta oli kommunistinen luon-f
leeltaan, mutta alkukristillisen kommunismin ja nykyisen tieteellisen
fosialismin välillä oli seuraava suuri ero: Alkukristillinen kommu-
%a;£v^ismi vaati koko omaisuuden yhteisyyttä mutta tieteellinen sosialismi
Rajoittuu vain tuotantovälineiden yhteiskunnallistuttamiseen siten,
"' ettei,mikään yksi ihminen voi riistää toisen työn tuloksia. Tieteellisen
' ' sosialismin teorian ideologiana ei ole uskonto, kuten oli alkukristilli-s
m vaan tiede, mikä palvelee koko'yhteiskuntaa.
. ' J, Varmuudella voidaan ylläolevan perusteella luottaa siihen, että
ulevaisuudessa kirkkokansa lähestyy vastustamattomalla voimalla
yöväenliikettä ja myös siihen, että kielteisellä asenteellaan työväen-riikeliä
ja rauhan asiaa »kohtaan kirkon oikeistojohto vahingoittaa
arkon ja sen seuraajien asiaa .Toisella puolen työväenliikkeen täy-yy.
ennakkoluulottomasti pyrkiä yhteistoimintaan , kirkkokansan
Kysymys: 1) Kuinka'naimaton nainen
pääsee Canadan kansalaiseksi?
2) Mikä on ulkomaalaisen naisen asema
mennessään naimisiin ulkomaalaisen
miehen kanssa? 3)' Onko ulko-ini^
Iainen; caoadalaisen: kaiussa naimisiin
meimyt nainen Jtansaläinen, jos
nahnlsiinmeno: t^pahtid ennen uuden
Mnsalaislain^voims^nMoar eli ennen
tammik. 1 päivää 1547? ,
I |Vasiaas: l)'"Natoatoift näfnen pääsee
Canadan kansalaiseksi jalvanfamalla
tavalla kuin mieskin.'',1^)^ Ulkomaalainen
nainen, joka^ron, mennyt nai-;
misiin; tässä . n^aassa ulkomaalaisen
nilchen kanssa, voi ipäästä Canadan
kansalaiseksi, vaikka mlfes pysyisikin
ulkomaalaisena. Naisen tulee: tässä
tapauksessa seiu-ata kansalaiseksi p ä ä -
semisekseen aivan samaa menetelmää
kuin naimattomien naisten ja tulee
täyttää samat vaatimukset: 3) Nainen,
Joka on mennyt naimislin'''enh!sn' tamm
i k u u n ' l p : n ä v l 9 4 7 . voimaantullutta
Canadan (Kansalalslakiä sellaisen
miehen kanssa* Joka. olisi^pUut/kansa-lahien,
Jos laki olisi ollut saloin voimassa,
on Canadan kansalainen. Jos
hänet> on laillisesti laskettu tähän
mpiahan ja.'saahQtl: täällä, vakituisen;
ä^npaikkaoikeudexi ennen Canadan
kansalaislain voimaantuloa, eli. siis
;€riniBn itammlkvu^-1 päjivää IH'}-^
tC^, DSS.' •
Hearstiii perukoilla'
suljeflruselta
mefs^kämppiä
€SJ:n |
Tags
Comments
Post a Comment for 1948-12-16-02
