Vapaus, April 2, 1949

              3ivu 2 Eauanfeina, huhtik. 2 p. — Saturday, April 2
XIB£ET¥) — InflfiifiMirni UUxar
irgan of Plrmmh Canadlasa. E s -
tg^?^f^M NoT. 6tb 1817. Authorized
|it second class maiJ by the Post
Office Deparunent, Ottawa. Pub-tUfaed
thrice weekly: T u e s d a y s,
Tbundays and Saturdays by Vapaus
T?3bUshing Camjtany U d . , at 100-102
Elfn 6t. W.. Sudbuiy. OnU, Canada.
icitryiiuue» iiUBmeu Office •-42M.
Edltorlal Office 4-4265.. MAnager
£. Suksi. Editor W. EUozuL UTailtng
addresa Box O . Baabary. Ontario.
Advertislng rates upon appUcatloo.
Translation free of chaige.
TOAUSHINNAT:
Canadassa: 1 vk. 8.00 6 kk. 3.25
3 kk. 2.00
yhdysvallolaaa: 1 vk. 7.00 6 kk. 3.30
Suomessa: 1 vk. 7J50 6 kk. 4.25
Aku Päiviön syntymäpäivänä
Kaunokirjallinen viikkolehti L i e k k i ilmestyi tällä viikolla pitkä­aikaisen
toimittajansa A k u i'äiviön 70-vuotispäivän johdosta erikoi­sena
juhlanumerona .sen arvokkaan Kulttuurityön kunniaksi minkä
päivän sankari on 50 vuoden aikana kirjaflijana, toimittajana j a en-ruinkaikkea
työväen runoilijana maanmiestemme hyväksi suorittanut.
Vapaus j a sen lukijat liittyvät niihin tuhansiin, j o t k a sydämensä l a h ­jasta
onnitl«Ie%'at 70-vuotista päivän sankaria tänä merkkipäivänä.
M u t t a me oletamme kuitenkin, että ylenpaltti.sen kiittelyn ase­mesta
Aku Fäiviö pitää sittenkin parempana sitä jos tälläkin palstalla
iJeskusteltaisiin edes pintapuolisesti tämän merkkipäivän kunniaksi
siitä osuudesta mitä kaunokirjallisuus työväenliikkeessä vie ja sen
suhteesta työväenliikkeeseen yleensä.
! Tässä yhteydessä on vähääkään epäröimättä ja avoimesti tunnus­tettava,
että täkäläisien maanmiestemme, ja siis m^'Ö5 järjt-styneiden
työläisten keskuude.ssa ilmenee vieläkin aliarviointia runouden ja
kaunokirjallisuuden suhteen yleensä. Hyvä kaunokirjallisuus ei ole
saanut vieläkään sille kuuluvaa arvoa j a tunnustusta, jo.skin on myön­nettävä,
että .suurta parannusta on havaittavissa, ja että kehitys on
kulkemassa oikeaan suuntaan.
N i i l l e meistä, jotka ovat aikaisemmin joko aliarvioineet kauno­kirjallisuuden
merkitystä tai pitävät sitä edelleenkin jotenkuten sie­dettävänä
mutta ci it.seJleen kelpaavana, lienee paikallaan palauttaa
mieleen, että tieteellisen sosialismin perustaja Karl Mar.x, joka tutki
tonnittain tieteellistä kirjallisuutta, oli myös hyviin kaunokirjallisuu­den
suuri ihailija. Hänen kirjallisia lemmikkejään olivat suuret
maailmanrunoilijat: .Aikkylos, Homeros, Dante, Shakespeare ja Goethe.
"Henkisen viivoituksen j a virkistyksen löysi Mar.x kaunokirjallisuu-
.desta" kertoo M a r x i n elämäkerran kirjoittaja Franz Mehring. .Marx
oli myös suuri romaanilukija kuten Darwin ja Bismarck. --Varsinkin
p i t i hän seikkailu- j a huumori.stikertomuksista", .sanoo yllämainittu
Mehring edelleen,.
Myö:# tiedetään, että Lenin ihaili suuresti Tolstoin, Gorkin ja
muiden tunnettujen kirjailijain kuolemattomia kaunokirjallisia tuot*
teitä Sattuma ei liioin ole sckäiin, että Suomen työväenliikkeen huo-matuimmat
persoonat (Kuusinen, .Sirola j a muut) ovat myös Suomen
kansan suuren kulttuuriperinteen Kalevalan tuntijoita. Juuri Suo­men
työväenliikkeen piireis.sä kunnioitetaan ja arvostetaan .Aleksis K i ­ven
kuolemattomia teoksia, tutkitaan Kino Heinon runon! ta jne.
; Työväenliikkeen kannalta katsoen kielteinen suhtautuminen kau-
^okirjalli.suuteen on siis kokonaan vieras ja vieläpä .sairaaloinenkin
käsitys. Tässä yhteyde.ssii soj>ii erikoisesti korostaa .sitä sei!;kaa, että
on marxismin vulgarisointia .se kun sanotaan, että ainoastaan taloudel-iLset
seikat ovat historia.ssa merkityksellisiä tekijöitä. Taloudelliset
i c i k a t ovat tietenkin loppukädessä määrääviii tckijilitä,* multa " p o l i i t -
tftttn, oikeudellinen, uskonnollinen, kirjallinen, taiteellinen jne. k e h i -
t^'s , . . vaikuttaa myös toinen toistensa j a myiiskin taloudelliseen
perustaan" kuten Enpels alleviivasi Hein?: Stiirkenlnirgille tammik..
2>' pnä 1^4 lähettämiissään kirjeessii. Niiinnuiodoin on todettava,
että Jiaunokirjallisuudella on hyvin suuri ja tärkeä vaikutus ihniis-kumian
elämään,
', M u t t a on myös kaunokirjallisuutta j a " k a u n ' o k i r j a l l i s u u t t a ".
]|^auAokirjallisuutena 'kaupitellaan nykyaikana aivan liian usein sel­loista
roskaa, joka ei ylennä, ei paranna, eikä muuta njitään, vaan '
5)nka vaikutus on nukuttava, sekii moraalia alentava ja minkä tar-'
koituk.sena on eläTnänhuolicn unhoittaminen ja vieläpä rikollisuuden v
kehittäminen joukkomittaisen sotapsykologian kasvattamisen yhtey­dessä.
Tunnettua my<»s on, eltii porvaristo osaa kääriä nämä k i r j a l l i ­set
myrkkysyöttinsä ihanan romantiikan vaippaan. Mutta työväen­liikkeen
ihanteena on, ja täytyy olla korkeatasoinen kirjallisuus mikä
ei palvele valhekuvia, vaan rohkeiden taiteellisten vetojen avulla
lJuolustaa päättävästi totuutta kansanjoukkojen demokraattisia oikeukr
sia, kansainvälistä rauhaa ja yhteiskunnallista edistystä tieteen ja
tekniikan kehityksen vaatimusten mukaisesti.
l Kun me katselemme tältä pohjalta Aku Päiviön SO-viiotista k i r -
jjailijatyötä. josta annetaan osittainen mutL;i siltikin yleispiirteinen
kliVaiis L i e k i n ilmestyneen juhlanumeron sivuilla, silloin voimme antaa
sille kuuluvan oikean arvon. Kun mc kat.selemme tältä niikökan-naltakaunokirjallisen
viikkolehden L i e k i n merkitystä ,<cn välittäessä
arvokasta, kehittävää ja eteenpäin pyrkiviiii kaunokirjallista luettavaa
roaanmiehillemme, ja .samalla keliitläossii lukijoistaan kirjallisia k y k y -
jji työväenliikkeeseen, vasta silloin voidaan antaa Liekillekin sille
kuuluva tunnustus.
Onneksi olkoon Piiiviii. ja paljon lisää syntymäpäiviä!
Canadan kymmenes maakunta
Maaliskuun 3! pnii. kello 1I..=;9 illalla, l i i l t y i Xe\vfoundIand
virallisesti Canadaan ia Canada sai siten kymmenennen' maakunnan,
sekä 325,000 asukasta lisää. / .
; \'äpaus osaltaan l i i t t y y kaikkiin niihin oikeamielisiin canadalai-sin.
jotka lausuvat Xewfoundlan{iin ja .sen kokeneet, pääasi;issa kalas-tajakansalaiset
tervetulleiksi Canadan kasvavan perheen jäseniksi,
sillä huolimalta lainkaan siitä millä tavalla tämä yhdistämispäätös
tehtiin tosiasiaksi kuitenkin jää. ctlä se voi muodostaa edistykselliseksi
toimeeni>itceksi, mikä h\'«.Klyttää sekii Xe\N-\vl'oundlandin väestöä että
Canadaa.
On totta, että Xe\vt'iiun(liai\(iin väf^stö ci saanut vapaasti ja täysin
demokraattisella lavalla päättää Canadaan liittymisestä. Väestö mitä
hallitaan loisesta maasta, ei luonnollisestikaan voi vapaasti ilmaista
tahtoaan. Selvää myös on. että Xevvfoundlandin Canadaan liitt.vniinen
tapahtui ulkopuolisten voimien "'suunnitelmien"' nuikaisesti. Me
v-oimme kuvitella sila häl>ä jaAiIvomaa. mikä olisi täkäläisissä päivä-
Ichdissii. jos j o ku Xouvostoliittm rajamaa olisi tämänlaisissa olosuhteis­sa
päätläuyt liitt\ä Xeuvosmliiitoon!
M u t t a melkoisella varnuuidella voi<iaan kuitenkin sanoa, että jos
Xewfoundlandin väesiiille olisi annettu ensin täydellinen itsehallinta-oikeus,
niin päätökseksi olisi tuikit Canadaan liittyminen. Todennä­köistä
on sekin, että jos ei olisi ollut ulkopuolista painostusta C a n a ­daan
liittyjnisen puolesta, niin Xc\vfoundiändin kansanjoukkojen
keskuudessa olisi h\vinkin noussut voimakas liike tämän päätöksen
puolesta ja liittyminen olisi tapahtunut valtavan suurella äänten enem­mistöllä,
nykyisen niukan enemmistöpäiitöksen asemesta. Tiillaisen
olettamuksen puolesta puhuvat voimakasta kieltä X'e\vfoundlandin
raaantieteellinen ja kaupallinen asema, sekä monet miiut seikat.
/ Kuten tiedetään. Xe\v!oundlandin väestö voitti peräänantamat­toman
taistelun avulla viime vuosisadan lopulla demokraattisen itse-rbääräämisoikeuden.
Mutta sitten tulivat SO-luvun nälkävuodet,
jolloin Nevvfoundland teki asiallisesti vararikon ja joutui uudelleen
Englannin hallituksen siirtolaisviraston komissionihalllntaan. minkä
Y L E I S ÖN
. K I R J E I TÄ
i Tmi 'n.iitcM •£Ik».'tt»jn yWi»ÖB kiriciti j» B «
'^t«t'^jo 'Sb»i«i:jj; kjr;^;ii ei i-»Uct«t».
.NOKCO.VIN PAKETTIUUTISIA
Yleisön inholta, tehtyjen toivomu."--
ten mukaiseÄti ct(ä " O l j i n p i a " paket­tiin
laiteltaisiin esim. riisiä sokerin
a^.tma-sta, jota Suome«s3 on jo riittä-|
västi, olemme sellaLeen muutoksen |
tehneet. Huhtikuun 1 p. lähtien siinä
t i ole .sokeria lainkaan, vaan 5 pau­naa
raakaa Jcahvla, 3 paunaa riisiä
ja 1 pauna rusinoHa, hinta pysyy en­tisenään.
Nyt on aika muistaa' vanhaa äitiä
Amerijcän paketilla, eikä mikään voi
olla .%en tervetuIItempJ lahja kuin pa­ketti
jossa on kahfikultaa, riisiä ja
ru-sinoita. Niiden käiissa pärjää huo­nommillakin
hampailla! Kahvi on
.Suomessa edelleenkin kallista, y l i 1500
markkaa kilo. Eikä rahaa ole enää
niin runsaasti kuin aikaisemmin. S i k -
.si on hyvä kahvipaketti erittäin ter­vetullut,
varsinkin vähävaraisten ko-t
«ihln. — Norcon Regst'd.
Ranskan vapauden turva on rauhassal
Olette ehkä hämmägtyaeltä, kota
näette papm osallietavan tähän kong­ressiin.
Minä itse olen myöäcin bäm-mästynjrt.
Mutta kuinka pappi voi­si
olla«uskolIinai katoliselle velvoJli-suudelleen.
jos hän kieltaytyLsi lOm-lemasta
tuhansien ihmisten sydämis­tä
tulevaa ääntä? Kuinka hän voifi
±
Kysymyksiä ja
vastaiiksm
Kysymys: Pyydän täten kohteliaim­min
tiedustella, että saako Canadassa
suomalainen perhe lapsillsäavu.stusta
f Family Allowance) jos perhe on t u lr
lut maahan vasta noin vuosi sitten?
— Tietoa haluava, Kyuquot. B. C.
Vastau.s: E i .saa vielä, mutta toiveita
on, että pian saa. Vuonna 1944 laa­dittu
Family Allovance laki säätää,
etiä perheavustusta annetaan Cana-das.
sa .syntyneille ja inyös .sellaLsille
.siirtolaislapsille, jotka ovat olleet tääl­lä
kolme peräkkäistä vuotta, f Canadan
asevoimassa palvelleiden henkilöiden
ulkomailla .syntyneet lapset saavat
perheaviLstusta heti.) Mutta nyt on
liittohailituksen terveysministeri Mar­tin
tledoittanut, että hallitus aikoo
esittää muutosehdotuksen, jonka mu­kaan
siirtolaisten lapset saavat vuo­den
t&siä maa.ssa oltuaan lapsiavus-tasta.
Todennäköistä on, jos ei m i ­tään
erikoista tapahdu, että tämä
muutos tehdään tämän istuntokau­den,
siLs tämän kevään aikana.
Mitä muut sanovat
DEMOKRAATTINEN HENKÄYS!
Times ei näe mitään hyvää koituvan
(tiedemiesten) rauhan konferenssista,
mutta, SG väittää, että Neuvostoliiton
edustajat .saavat kuitenkin ensimmäi­sen
tuoreen henkäyksen toimivasta
demokratiasta.
Ajattelikohan Times WaIdorf-Astp-rlan
edustalla kannettua pikettitaulua
missä Shasiakovichia kehoilettiin
"hyppäämään Ulos ikkunasta"? Tai
ajattelikohan se sitä tapaa miten siir-tolai.
svirkailijat syöksyivät banquet-tilaisuuteen
ja pidättivät kolme cana-dalalsta?
— Daily Worker, N. Y .
• • •
MITÄHÄN T U L E E SEURAAVAKSI?
Berlin. — Natsivaltaa vastaan tais*
tcllut saksalainen mies joutuu nyt
Yhdysvaltain miehitysalueella oikeu­teen
.syytettynä "vääränvalan" teosta
Hitlerin virkailijoilje 11 vuotta sitten,
Robert Plaueln, Darmstadtista, van­gittiin
V. 1938 gc5tapon toimesta syy­tettynä
siitä, että hän oli kirjoittanut
natsivastaisen lentolehtisen. Hän k i e l ­si
tämän teon ja pelasti siten hengen-sä.
Nyt hänet on haastettu sodan­jälkeiseen
Darmstadtin piirloikeuteen
mikä sanoo todenneensa, että Plaueln
todella kirjoitti k.o. lentolehtisen. O i -
keuskuulustelU on aloitettu Plauelnla
vastaan sillä perusteella, että natsi­vallan
aikana hän "tahallisesti har-laaanjohti
viranomaisia". — A L N .
• • •*
TVttVAENJARJESTÖJEN
VOI.MAN LÄHDE
Voimakas ja militanttinen unio tar­vitaan
vastaanottamaan työnantajien
hyökkäykset, mitkä ovat nj't entistä
lähempänä kapitalistisen hyvän ajan
päätyttyä, ja union voima voi tulla
vain pohjalta, ainoastaan aktiivisilta
ja valppailta jäseniltä, jotka huoleh­tivat
eduistaan. — Union Woodwor-kcr,
Vancouver, B. C.
olla käsittelemättä kunnioituksella s-'
tä Järjelle j a oikeudelle antaumusta.
I mikä on yhdistänyt tsidät. kalkkien
polilttläten puolueitten ja jokaisen
maamme kolkan edastajat, jotka olet^
te päättäneet puolastaa vajxautta ja
saada aikaan rauhan.
Vastaukseksi kutsuunne olen tullut
sanomaan teille, että Jos me olemme
urheita, oikendenmttkolsia j » suvait­sevaisia
— Ja Jos olemme viisaita —
n i i n me näemme lukuisten Kristuk­sen
seuraajien liittyvän riveihimme.'
Tämän kongressin aikana me olem­me
tulleet tuntemaan ja ymmärtä­mään
toisiamme paremmm. Avoi­messa
keskustslusisamme olemme esit­täneet
näkökantamme ja pohjimmal­taan
me olemme olleet samaa miiel-tä.
Me tiedämme kerta kaikkiaan,
mistä tulemme, mmne menemme ja
kenen mukana kuljemme.
Me tulemme vastustusliikkeestä. Me
olemme taas kerran havainneet olles­samme
tekemisissä nykyisten tapahtu­mien
kanssa, että se spontaaninen
vastavaikutus, mikä sai meidät sano­maan
E I kunniattomuudelle, häviöUe
ja orjuudelle, että se spontaaninen
vastavaikutus, Joka miehityksen ajan
pitkien kuukausien Ja vuosien aikana
vaikuttaa, muuttui Järjelliseksi pää-t
j ^ k s i . " ••
abotU BOTiUer. H i n pitf fconrres.
sias» voimakkaan pnbecii. Josta
Jnlkaisenine leanaTai krii&A: .
olla riist&viä.' kanaafcunta. Se on
Ranska. J ( * a histortftasa dDXudlisfm-pina
aikoina on opettanut maailman
Me tiesimme silloin, miksi
me^ annoimme elämämme ja me
tiesimme mitä kohtaloa Vohti mat­kasimme.
Me näimme tovereitamme
vangittavan rinnaltamme. Me näim­me
heidän kuolevan teloitusjouldcuelt-teh
Ja teloittajien edessä. '
LAULAVAT HUOMENET
Tässä kongressissa myytävät kortit
näyttävät minusta sellaisilta, k u in ne
summaisivat vastustusliikkeen todel­lisen
hengen. Kuvassa on tuntematon
sotilas, joka hymyilee syyttäjilieen ja
hän tietää, miksi hän kuolee. Hän
tiesi, että hän tekee kuolemallaan
mahdolliseksi "laulavat huomenet".'
Tämän suuren kokouksen takana>^:
niiden takana jotka odottavat teidän
paluutanne jokaisessa Ranskan kau­pungissa
ja kylässä, niiden, jotka h a ­luavat
tietää, vieläkö Ranska, Joka
halusi olla vapaa elää, jotka haluavat
tietää, vieläkö heidän^ täytjT valmis­tua
taisteluun — kaiken tämän t a ­kana
ovat MEIDÄN KUOLLEEMME,
vastarinnan liikkeessä, sisseissä ' i»
keskitysleireissä.
HE kuuntelevat meitä j a vaativat,
että me todistamöie olevamme heidän
arvoisensa.
Kuolleittcmme joukossa, sallikaa
minun inuLstuttaa teitä, on kaksi»
jotka symbolisoivat vastustuslUkkeen
koko henkeä. He ovat Solomon L e n -
gevln, nuori yliopiston professori, j<*a
vangittiin labratoriossaan j a vietiin
kidutettavaksi vankilaan, mistä hän
ei palannut. Me muistamme hänen
ohellaan myöskin isä Montcheuilin.
joka jätti opettajatuolinsa Vercorsin
katolisessa teologisessa instituutissa
ja joka murhattiin yhdessä sisslto-vereittensa
kanssa. Hän, joka jakoi
heidäri taistelunsa, jakoi myöskin hei
dän sankarillisen kuolemansa.
• • . •.
Meidän kuoUeittemme k u n n i o i^
on ilmaistu niissä kuolemattomissa sa­noissa,
jotka ovat sinetöidyt verellä:
'.He kaoUvat, että Ranska e l ^ ! "
Ranska, jonka puolesta he kuolivat
j a jonka he n i i n kiihkeästi haltisi-vat
elävän — Vapauden Ranska —
Ranska, joka ei koskaan ole halunut
kunnitdttamaan ihmftrifceakBia j a -va'
pauksiä.
VAFAVOEN irA^!^Bt^4t
Me, vastartntalllkfceen lapset, k u u -
Itlmme Ranskalle. Ide emme uziohda
Parisin vapautumisen onnellisia het­kiä
sinä eräänä aurinkoisena ilti^jäi-vänä.
Sydämemme täyUi silloin Ilo.
Me halusimme tulla lähemmäksi toi­siamme.
Sillä hetkeUä sitoi meitä
yhteen rakkaus maatamme kohtaan
ja harras haliunme pitää maamme -va­paana.
Silloin he. Jotka Jo olivat a n ­taneet
niin paljon, antoivat voimaa
epäileviin^ heikkoihin Ja pelcdckalsiih
— sillä he halusivat yhdessä raken­taa
oikeitdenmukalaemman Ja veljel­lisen
maan.
Eikä vain Paiildssa laulettu vuoden
1944 katmiln elokuun päivinä. Koko
maailma tervehti Parisin vapautta­mista.
Se o l i maailman vapauden aa-mimkoiton
sarastus, mikfi ennusti f a -
sismm tappiota.
Mutta me tiedämme, että fasismia
on ikävä kyllä vaikea tappaa. Jwal
arvöt<m Himskalte^ Ja inflät — Jos s t ti
katsotaan loögilUaäiä kannalta — t e ­kisi
metistft aUstetuxi kansakozman.
J a lopukä oÄ olemassa pettureita,
niitä, jotka m^vät ka^Ekl Yölliselle,
l&mä ei o l^ m l ^ t n tuumista hddän
kanssaan Ja me toivomme — meidän
kaatuneet toverimme jo inspiroivat
tätä toivoanime — että tästä lähtien
heidän nfmensSMii poistetteisiin pois
Ranslcan kansan, keskuudesta.
Vaikka meidän talee olla anteliaita;
n im kuitenkin mddSn tiiiiee oT3k vaip-paita.
lauden, -rastaritmaii' l i i k k i yn
tiellämme Ja tämän liikkeen täytyy
käsittää koko Ranskan, xne tiedämme
aivan hyvin k ^ ^ e t a p a a s i ^ e . Blei-tä
vastaasa. ovat VicBypi n^ket ijt
pnolenanune kommnnfattlt.
KETKÄ TODELLA TAI81XLEVAT
BAU^AI« PUOLESTA.
On Ilmeistä, f eCill minä en ole kom­munisti
Mutta ^ s t a i i n n a n Uinees­sa
minä tietM^ iyäskebtelin kommu­nistien
kanssa salaisesti, maanalla.
-Minä en häpsä vähääkään tätä, vaan
olen ylpeä siltä. Tämä 3^peys ilme­nee
erään kristityn ystäväni sanoista,
kun hän puhui <dostaan kommunistien
kanssa tulilinjalla Vercorsissa. Hän
Suomen Yleisradion
8u(anen Yleisradio lähettää tulevan
viiium alkafia' entiseen tapaan Porin
asemaltaan lyhjtaalto-ohjelmaa kau-kosuomalaisille.
Snonenkleliset lähe-tysajat
ovat klo 7—8 ap., k l o 11.45—
12.45 ip-, klo 4—5 ip. j a klo 10—12 i p .
•Viikon ohjelmassa huomataan seuraa­vat
erikoisuudet:
Scanantain^^klo 11.45 ap. H : g in y l i ­opiston
juMasalista lähetettävä H : g in
kauptmglnorkestertn kansan sinfonia­konsertti
ja klo 4.50 i p . toimittaja K a i
l A i t i n e n esittelee kalisi käännösro-maania;
Albert S ^ u ä n "Rutto" Ja
Bajtolome Solerin"KyyheIten talo'
Sbanantaina klo 11.45 ap. esittää
radio-orkesteri musiikkia näsrtelmästä
"Seitsemän veljestä", klo 4.05 ip. ko­koontuu
Työmiehen tunnin 'keskus­telukerho
ja klo 10 ip. "Kaasuvalo"-
niminen jännityskuunnelma.
"YSTÄVISTÄSI SINUT
TUNNETAAN"
Berlin. — Yhdysvaltain sotilashal­linnon
erikoinen työväen neuvonan­taja,
t r i Joseph Mire. sanoi eilen j u l ­kaisemassaan
raportissa, että Saksan
siviilihallinto Yhdysvaltain miehltys-alueeUa
on "ylikuormitettu" entisillä
natseilla. Mire sanoi, että kolme kuu­kautta
kestäneen tutkimuksen aikana
hän totesi, jotta 45-50 prosenttia h a l ­lintojen
henkilökuimasta on entisiä
natseja. — Reutersin uutistieto, maa-lisk.
29 pnä.
siksi me olemme taas kerran puke-tneet
sotisovan päällemme Ja käym­me
taisteluun.
•' •
Meidän demokraattinen keskuste­lumme
täällä on 090ittanut, että me
voimme liittyä yhteen yksimielisesti
hyväksytyn kongressta päätlfelaiuseen
perusteella. Mdllä On pitkä tie y h ­dessä
matkattavanamme J a me voim­me
kaikin hyväksyä kaikkien näiden
hyväntahtoisten ranskalaisten päät­tävän
ohjelman.
Meidän keskustelumme on. toden­nut
sen yksinkertaisen tosiasian, että
sota Hitleriä vastaan jatkuu. Koska
siis sota Hitleriä vastaan Jatkuu, n i in
on välttämätöntä,' että. vastarinnan
li:ke myöskin Jatkuu. Mutta nyt vas­tarinnan
liikkeen tulee käsittää k<*o
Ranskan.
Me olemme täkllä puhuaksemme
totuutta Ja minä en kavahda totuut­ta,
-vaikka olisin eri mieltäldn. Teh­dessämme
tästä kansanisesta raulian-köngressista
kokO; iRanakan kansan
kongressin' — yrittäessämme saada
paikallisten neuvoetojemme' taakse
kaikki vapaat — R a i s k a n vapaat i h -
teiset me kohtaamme vapautusta
Me kohtaamme Vichyn miehet sa­malla
tavalla kuin olemme kohdan­neet
heidät Jo einnen. Meidän on
otettava l ^ n t a häitä miehiä vastaan
ja tehdäksemme sen. meidän t ä y ^
tietää Jotain heistä. Minun mielestä­ni
ei ole viisasta käsltellfikalkkia vas­tustajiamme
yhtenä ryhmänä.
puhui heidän ihailtavasta käytökses­tään
j a rohkeudestaan lisäten: '^ioiä
on sitä, mikä mittaa- miehen arvon —
millä puolella liän Iraolee."
K U K A VASTUSTAA RAUHAA?
VastustaJaUi leirissä ovat narrit ja
heidän kumppaninsa:!, Narreja tules
ennemmin sm-kutella kuin syyttää.
He ovat myOskin ,eläneet sen ajan,
Jonka me kaikin tunnemme niin h y ­vin.
Me tiedämme, että slllom kuin
me näemme velvollisuutemme seiväs,
ti, toiset — meille rakkaat ihmiset —
eivät aina näe yhtä selvästi.'
kyllä, ms emme aina saa heitä ym./
märtämään -vakaumuksiamme ' O li
aikoja, jolloin oli vaikeampaa tuntea
velvollisuutensa kuin täyttää se. M e i ­dän
tulee puhua niille. Jotka eivät
ymmärrä Ja saada heidät käsittämään
velvollisuutensa maataan kohtaan. ,
Vaikkakaan ei ole rikos oUa naivi
tai narri, n i i n naivina Ja narrina ole­misesta
ei v o i ylpeillä.
Narrien kumppanit ovat sellaisia.
Jotka ottavat kaksinaista peliä.
Meillä ei ole mitään yhteistä tällais­ten
miesten kanssa. ACe emme ole
halunneet ymmärtää heidän asennet-'
taan, mikä näyttää olevan kokonaan
Tänä Jyvänä, ollessamme tiellä v a ­paaseen
Ranskaan, rakentaessamme
tasavaltaa Ja • työskenneUc^ämme
rauhan puolesta, on ensimmäisenä es­teenä,
minkä y l i meidän on mentävä,
anti-kommunisna — taantumuksen
huomattavta ihniö — mikä kieltää
meidät edes puristamasta vanhan
taistelutoverimme kättä. Tämä on
rikollista Ja typerää. Kun i m j a on
oikea, käytännöllinen Ja Järkeyä. niin
täytyykö siUoin se hyljätä siksi, että
"vastustajasi" haluaa työskennellä
kamsasi. Se o n oikeuden uhmaa­mista
ja se on iisäksi myöskin kris­tillisyyden
uhmaamista. Eikö pyhä
Paavali sanonut, että meidän ei tule
iloita vihollistemme virheistä, vaan
iloita siitä mikä heidän tekemänään
on hyvää?
Eräs myrskyjoukkolalsten upseeri
kulki karan miehityksen aikana
erään kaiv(^kaupuhgin k a d u i t , kim
joku huusi: "(Alas myrskyjoukkolai-set!"
Upseeri karjaisi heti: "Kuka
solvasi minua?" Väkijoukko huusi
yhdestä suusta "aönäl"
Tällainen on Rahiskan henki. M e i .
d^n on hyvä puistaa tämä. E i ole
epäUystäkään, etteikö jonain päivä­nä
poliisi ^ j r , meUtä: "l^luka teistä
on kommunisti?". Me vapauden tais­telutoverit
vastaamme sUloin: "Me
kalkin blerame!"
Te näette, rakkaat vastarinnan l i i k ­keen
ystävät, että on aina olemassa
samain ihmisten käjrmä taistelu, mut­t
a nyt se taistelu ei ole enää maan­alaista,
-viaan se* taistelu» joka koskee
kalkkia Ranskan asukkaita, joiden
täytyy pian se havaita Ja ryhtyä suo­rittamaan
sUnä osuuttaan. ^Silloin
tästä k o n g r e ^ t ä muodostuu fians;-
kan todellinen ääni.
KUNNIOITUS K A I K K I A PUO­L
U E I T A KOHTAAN
' Me emme ole demagogeja ja ne,
jotka ovat -itse-valinneet Jtrfitajansa,
eivät luovu uskollisuudestaan sitä
kansaa kohtaan, jolle he ovat uskolll-simsvalansa
tehneet. Sen takia, kun
te menette takaisin omille paiUca-kimnillenne
kaikkialla Ranskassa ja
Ikävä I^VAvlj^te Järjestämään vapaustaiste-lijato
ryhmiä, haluatte te luonnolli­sesti
kunnioittaa kaikkien poIUttisten
puolueitten mielipiteitä. Me emme
voi- toinda tehokksiasti Ja vakiintu­neesti,
ellei meillä ole mielipide-eroa­vaisuuksia.
Eri poliittisten puolu­eitten
ohjelmaa-jä linjaa tulee kun­nioittaa
toimintainme kaikilla asteilr
la. •
-Puhuessani Rslnskan kansan y h ­distyksistä,
tulee inintin mainita am­mattiyhdistysliike
j a erikoisesti mai­nio
työläisten Jäs^estö, C G T (Yleinen
1^^öväenliitto). On erittäin tärkeää,
että OGT kimltm p ä ä l l i s i in yhdis­tyksiin
J a että nie voimme luottaa sen
Tiistaina klo 4.25 ip. esitelmöi prof.
N. A. Osara metsäalan kysymyksistä
j a klo 10 ip. on radio-orkesterin tiis-taikonserttL
'
Keskiviilckena klo 4.05 ip. esitelmöi
t r i Martti Paloheimo terveestä stiku-puolielämästä,
klo 10 ip. vastaa "Sneis-radion
pääjohtaja Hella -V^uolljoki
kaukosuomalaisten kirjeisiin j a tie­dusteluihin,
klo 10.10 ip. esitelmöi pää­sihteeri
Arvi Hautamäki yksilöllisestä
j a yhteiskunnallisesta moraalista ja
opintokel-ho keskustelee sen johdosta
Ja klo 10.50 ip. kuullaan Lapin kuulu­misia
agr; Pauli Sipilän haastattelun
perusteella.
Torstaina klo 10 ip. lähetetään H:gin
työväentalosta radio-orkesterin tors­tain
Julldnen viihdekonsertti ja klo 11
ip. vierailee E i r a Nunntoen E l l i Tom-pmln
luona.
Perjantaina klo 7.05 ap. lähetetään
osa Maarian ilmestyspäivän jumalan-pal'K£
luksesta H:gin Johanneksen k i r ­kosta."
klo 12 päiväUä esittää Yrjö
Jjrrinkoski Gustaf Prödingin nmon
" K u r j a Skaran munkki", klo 4.10 ip.
puhuu pääministeri K . A . Fagerholm
invaliidien johdosta, klo 4.20 ip. esit­tää
H:gin kaupunginorkesteri Sibe­liuksen
toisen sinfonian, klo 10.25 ip.
esitetään käsmti eteläpohjalaisessa
nuorisoseurassa Ja klo 10.55 ip., esite­tään
Tuttu Pariston kirjoittama "Suo­misien
perhe".
Kansan mies
Mnson elidok
na Fort Wiltianib
Fort
LPPrn Jä
äskettäisessä
senkokoraksj
nimitettiin
mielisen
sen peruj
A l v i n j -
puolueen
kaaksi
liittopar'
vaaleissa Fort •Willianiin piiris^
Alvin Johnson txinnstaan par*-
Aircraf b-Lodgen presidenttinä i
1943-44: j a 1946. Hän on tehnjt
voka^ta työtä myös kimnal
kaSsa. Viimeisin palvelus
sen paljastus kun kaupungin
to yritti säJirttää veronmaksajien
nettavaksi miljoonan dollarin
sen seuratalon, hankkimatta tai
pyytämättä apua maakunta- ja
tohallitukselta.
Hyväksymispuhsessaan jä
kokouksessa Johnson sanoi,
on tähän mennessä ollut ainoa
lue, mikä järjestelmällisesti
rauhan puolesta ja kaikkia
menetelmiä vastaan, kuten.
litoTshallin suunnitelma, joiden
koituksena on heuientää toisten
den poliittista itsenäisyyttä.
Hän sanoi, että nyt allekirjo
tavaksi tullut Atlantin pakti lo
Y K : h peruskirjaa siten vaaran
maailman rauhaa.
Lauantaina klo 12.30 esitetään i
sanlauluja, klo 4.10 ip. on radio"
rin 10 minuuttia, klo 4.20 ip. esi
Hella AVuolijoen kirjoittama
kuva työmiehen perheestä ja
ip. Nortamo-rapsodia "Ulos
ha viä meijä järjetön diä"
"Yleisradion johto kehoittaa kuuli
ta kirjoittamaan lähetysten ku"
suudesta j a toivomuksistaan
l a : Suomen "ifleisradio, Helsinki.
Ruotsinkieliset lähetysajat
torstaisin klo 7.00—7.15 ap. ja
päivä (paitsi ei maanantaisin)
11.20—12.00 ip.
Lähettäminen tapahtuu aaltopi^
'lella 19 m. k j / s 15190.
tukeen. Toivoka!amme täydestä sy­dämestämme,
että se repeämä, mikä
uhkaa särkeä työväenluokan hengen,
voidaan korjata j a että msidän toi­mintamme
avulla koko työväenluokka
taas yhtyy puolustamaan vapautta -ja
rauhaa. ^,
VETEJKAANIT J A K I R K O T MYÖS
K^ongresslimme osalllsttm myöskin
-v. 1914 veteraaneja, jotka muodosti­vat
etuvarustuksen Saksan tyranniut-ta
vastaan ja.saivat voiton. Me ter­vehdimme
heitä kaikella kunnioituk­sella.
Me tiedämme, että meid-jn tais­telumme
on myöskin heidän taiste­luaan
ja että tässä taistelussamme
rauhan puolesta me voimme luottaa
heidän täydelliseen tukeensa.
On vielä olemassa yksi ryhmä —
kirkko. Protestanttisessa kirkoissa on
yksilöUisUle omantunnon kysymyksil­le
annettu aloitevapaus j a näinollen
yksityiset jäsenet voivat yhtyä mei­h
i n yhteisessä asiassamme ja antaa
uskollisuuden lupauksensa, jonka he
ovat jo antaneet vastarinnan liik­keelle,
kristilllsyyjien termeissä.
Sallikaa minun selostaa avoimesti
ja todellisesti katolisen kirkon osuut­ta.
Katolinen kirkko on kumiiakss,
suuri kansainvälinen järjestö. Aivan
samoin kuin kaikilla n^uillakm kan­sainvälisillä
Jäxjestölllä, siliä on oma
ktulnsa. Se huolehtii eheydestään ja
yhtenäisyydestään j a j u m i tämän t a ­kia
se toimU hitaastL Mutta usko­vaisille
— ja heitä on paljon täällä
tä»ä iltana — kirkko on äiti, mihin
vaikeuksiin tahansa he joutuvatkin.
Meillä kaikilla on pieni, vanha, har­maahiuksinen
äiti. joka joskus v a ­pisee
nähdessään poikansa osallistu-
-van johonkin vaaralliseen seikkailuun.
Mutta me tiedämme, että silloin kuin
kunnia vaatii osallistumaan oikeaan
• 0 . •
asiaan, pieni vanha äitimme
kyyneleensä j a sanoo meille:
kani, astu tietäsi." Juuri tämän
kia me pysymme uskollisina
lemme j a juuri tämän takia
komme pal-velevamme sitä liitty
tähän oikeutettuun taisteluun.
TAISTELTAVA YHDESSÄ
Kunnioittakaamme toisiamme;?:
takaamme ymmärtää toisia-
Koettakaamme käsittää, että
yhteistä luottamusta ei voi olla
eiStä toimintaa. Vastarinnan ]iSL
veljeys on S3mtynyt uudestaan
työväenluokan ja kaikkien niiden
liittisten ryhmien kanssa, jotka
avat käsittää, mihin tätä maata;
detaan Ja haluavat estää sen. A'
semnien sotien veteraanien, ka!
Ranskan todellisten poikien
me elämme taas vapaan ma-kirkkaassa
auringonpaisteessa.
KANSAN TAHDON TÄYTTI
VOITTAA
Meillä el saa olla harhakuvia
Mfeidän täjrtyy olla valppaita,
valta on vaarassa. Rauha on uha
na ja me tiedämme, että rauha
jakamaton. Me emme voi paiv
rauhaa asettamalla rajoja, joille
han täytyy pysähtyä. Tällaista
meidän tulee vastustaa lujalla
täväisyydellä. ^
Te, vapatistaistelijat, te olette
kan ylimmän tahdon tulkitsijoita.'!
dän tulee ilmaista, tämä kaikissa:
koiaksissa joita pidätte kai!
maassa. On välttämätöntä
mä,n ylimmän tahdon tulkitsi'
sillä se on vapauden puolustamisen
rauhan ylläpitämisen tahto. J
te saatte tämän kansan tahdon
tamaan!
<:okt)onpanon ja toiminnan suhteen väestöllä ei ollut mitään sanan-vahaa.
Tämä luonnollisesti oli kaikkea muuta mutta ei demokraatti­nen
eikä edistyksellinen ratkaisu.^ O l i vain ajan kj-symys jolloin
jouduttiin tekemään uusia järjestelyjä j a Xewfoundlandin väestön tais­telu
tiemokraattisten oikeuksi.en palauttamisen puolesta johti lopjulta •
Canadaan liittymiseen. Päättäessään nyt liittyä Canadaan Newfound-landin
väestöllä on tilaisuus saada heti melko htjomattavia parannuk­sia
nykyisiin olosuhteisiinsa. Xewfoundlandin unionistinen l i i k e saa
tukea ja selkänojaa Canadan kasvavalta unionistiselta liikkeeltä.
Xcwfoundhlndin alhaista elintasoa parantaa vähän se. jos siellä ruve­taan
jakamaan pei-eavustusta, työttömyysavustusta ja vahhuudenelä-kettä.
\e\vfoundlandin maatalous ja kalastusteollisuus voi saada
huomattavaa apua Canadaan liittymisestä. Juuri näiden seikkojen
vuoksi torylehdet tervehtivät torstaina Newfoundlandin Canadaan
liittymistä itkunsekaisella valituksella, että se maksaa ensimmäisenä
vuonna Car.adalle S55 m i l j . Tämä selittänee sen, miksi eversti Drew
ja kumppanit yrittivät pitkittiiä tätä liittymisprosessia. Ja melkoisella
varmuudella voidaan myös odottaa, että Xexvfoundlandin.TOestö ei saa
hetikohtaisesii perheavustusta, vanhuudeneläkeltä j a muita etuisuuk­sia
taistelutta.
Canadan kymmenen maakunnan asukkaina j a yhteistoiminnassa
Canadan progressiivisten voimien t a n s s a , Newfoundlandin suuret prob-'
leemit voidaan ratkaista edistyksellisellä tavalla. Canadan työväen­liikkeellä
on myös siinä suuri edesvastuu j a velvollisuus, sillä suur­bisnes
oi voi muuta k u i n entisestään pahentaa tilannetta.
PÄtYÄN PAKINA
Työväenrunoilijan päifM
Kun tutustuu kirjallisuuteen j a sen
historiaan, niin tulee havaitsemaan
sen tosiasian, että kaikki ne i d r j a i l i -
Jat, Jotka ovat jäänet jälkimaailmalle
suurimerkityksellisiksi. ovat kukin a i ­kakautensa
taloudellista kehitystä ja
historiallista taustaa -vasten katsot-tima
edustaneet ediätysmielistä, ellei
suorastaan vallahkumouksälista kat­santokantaa.
T c ^ on myöskin se;
että VBl1nTi^imo^^lfsplli.«drm fc^tiydTitt oh
Idrjallisuus Ja taide kohotmut kor­keuksiin.
Taide. Joka on puolittetonta.
sikäli k u i n se sitS voi oQa, on aina
toisarvoista. Vai voisiko Joku -väit-fää,
että nykyiset salapoliisiromaanit,
työttenliflcettil parjaavat kirjat Jne.
eläisivät vielä vuosisadan eteehi&in?
•gj varmaankaan.
Mutta teide. Joka edustaa uutta ke­hitystä,
uutta Ja pamnpaa maaiJmaa,
on eUnvoimaista. Se elää- sukopol-vesta
sidfupdlreoL
Tunnettu amerikinlainen kirjailija
Upton Sinclair isanookin taiteesta
seuraavaa:
<'Kaikä taide on pn^iMgandaa, se on
yleismaailmallisesti. Ja välttämättö-mästi
pn^agandaä, toisinaan itsetie-dotonta,
mutta useasti tartcoituksel-lista
pnyagandaa^".. .
"Taide on elämän esittämistä tai­teilijan
henkUöQiQ^den värittämänä,
sen tarkoituksenak. on -vaikuttaa toi­siin
in^yypihtp j a saada heidät muut­tamaan
t u n t e i t a ^ miel^iteitään Ja
toimintojaan . . ^ •
"Suurta- taidetta syntyy silloin, kun
elinvoimaista ja^-^iriBeiä propagandaa
esitetään vafiotaiiteesi sääntöjen mu­kaan
teknillisesti pätevällä t a v a l l a . .
Ranskan kansan ajatuksen -vapau­den
esitaistelija- Voltaire joomi nuo­ruudessaan
vankilaan yksinvaltiuden
pilkkaamisestft' J a . loiraksi maanpa-koon.
Mat& kiiti hte vanhuksena
saapui Pazisiin; a U n bäaelle^^izjestet-t
i i n riemuktilkBe. ^Haista-ei Ranska
aikaisemmin ollut nähnyt.
Paljon myöhemmin joutui toinen
ranskalainen kil-jailija Victor Hugo
maanpakoon sen johdosta, että uskalsi
asettua Ludvlg^ Napoleonin politäikkaa
vastaan. (Maanpaossaan hän kirjoitti
leimua-via kirjoituksia julmuutta ja
tyranniutta vastaan. - "Kiu-jien" kir­joittajan
nimi kuitenkin elää Rans­kan
kansan. Joka aikoja sitten on
unohtanut kuninkaansa, mielessä
kautta aikojen.
Maanpaossa ovat kuolleet Englannin
parhaimmat rxmoilijat' Lord. Byron ja
Percy Shelley. Englannin kielellä on
vaikea löytää n i i n säkenöiviä ja k a u ­niita
runoja kum nämä kaksi vapau-denrakastajaa
ovat kirjoittaneet.
Ketä ovat Venäjän parhaimmat k i r ­jailijat?
Pushkinia pidetään venäläi­sen
runouden- isänä. Hän oli koko
elämänsä yksinvaltitiden viliaaja.
'Venäläisessä runoudessa^ei löydy liä-osn
vertaistaan. Kukapa kieltäisi
"Sodan j a rauhan" tekijän Leo Tols­toin
suuruutta. Saihan hän eläissään
nimen "Euroopan <«na tunto".
Bkö myöskin suuren amerikkalai­sen
pndetaarikirjailij^n J a i ^ Lorfio-n
i n kaikissa tc»ktiissa hehkunut läm­min
^ydän riistetty:^ fcrtitaan, Ame­rikkalaisessa
kirjallisinulessa ei t m i -
neta
olL
n i i n suurta kertojaa knin hän
, Kaikki tämä tuli mieleen kuni
seli meidän canadansuomalaisea
noilijamme Aku Päiviön runoja
suorasanaisia-harjoituksia. Tar
tuksemme ei tässä ole lähteä
telemaan hänen työtään. Mu(
olemme vakuutettuja siitä, että
Päiwön runojen arvo olisi vain i
kauneudessa j a tj^lissä, niin
monikaan muistaisi Mutta kun
h i n muotokauneuden ja tyylif
den lisäksi sisältyy myöskin
luokan ihanteet, n i i n juuri siitä -
niitä muistetaan Ja luetaan
kauan senkin jälkeen kun meidän
kupolvemme on siirtynyt pois.
Päivänsankarimme ei köskaaa
ollut teflfrian mies. Mutta
meteltävämpi on se. että hän on
nyt 50 vuotta seuraamaan
kunkin ajan aatteelliset
kuvaillessaan eri aikoina eri ta
sia taikka tunnelmiaan, niistä b
selvänä kunkin ajan työväer
suunta j a pyrkimys.
Aku Päiviö ei ole katsellut
maa norsuMuutOTnista. Hän on i
ollut lähellä työtätekeviä ihmis»
kuvannut niiden elämää ja
siä. Suomenkielisessä työväe
dessa, niin täna mantereella
myöddn Snomessar on A ku
ninoudella arvokas sijansa. —