1950-06-27-02 |
Previous | 2 of 16 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
f: .1 • *H 1.^ Sivu 2 Tiistaina, kesäkuun 27 p. — Tuesday, June 27 4 •fe^A •'Mia (USSS&TVy ^Independent Labor Orgän of nnnlab Canadians. Es» tBblished NÖ7. Ötli: ldl7. Authotlzed a« seeond dass mall by tlie Post Office OeiKutnient. Ottawa. Pub* llsbed fi^^ «eeldy: T u e « d A y 0 . llnir^dfljrs and Saturdaya tty Vap&us PubUf3iisflrCafnipanyi4d^ at 100-102 E lm SL Sudbuqr, Ont,^ Canada, XeIephone$: Busines» Office 4-4264. Bdltorial Office 4-42C5.. Manager E . Sutol. Edltor W. Ekjund. Mälllng address Sofx 69, Sudbuiy. Ontario. Advertising rates npon appltcation; Transiation free of charge. T H A U S H I N N A T : Canadassa: i vlc GiiO 4 klc 3.25 yhdysvalloissa:' l vk. 7J)0 C kk. 3;80 SuomcÄsa: 1 vk. 7:00 O kk. 455 fef rl ' Vh 1*. i I'. Vi V f III Oli ^, Sf» 'm li/, tili) I a' ^^''^ Kansan jtihla kan$aa V a i i^ , Viikon lopulla — ensi perjantaina, lauantdina j a sunnuntai — vietetään Port .'\rthurissa Canadan Suomalaisen Järjestön seitsemättä soitto-/laulu- ja urheilujuhlaa, mistä icaikkicn ennakkotietojen perusteella tulee suurin ja korkeampaa taiteellista tasoa oleva arvojuhla, initä täkäläisillä maanmiehillamme on vielä tähän päivään mennessä ollut. Siellä vietetään todella kansan juhlaa kansaa värien — ja j»h-liminenkin yhdistetään kan&injoukkojen nykyhetken hartaimpaan toivomukseen rauhan puolesta. Kuten CSj:n Musiikkikomitean tervehdyksessä sanotaan "Meidän on valittava ja määriteltävä karitam-^ ihe, sillä tässä ei ole mitään välimuotoa , ; . Me seisomme rauhan puolesta ja meidän juhlamme edistää omalla vaatiinattomalla tavallaan rauhan asiaa . . •Yleisestl-tnyö tiedetään, ettei ole CS]:n syy jos maanmiestemme jivit on hajoitettu kaksilla laulujuhlilla. Kuten muislfitaan, kysymys järjestömme laulujuhlien järjestämisestä herätettiin järjestömme toimesta vtioden 1937 lopulla. Pyrkimyksenä oli musikaalisen toinvn-nan elvyt^minen ja sen Iisaksi .sellaisen toimintamuodon kehittäminen, että maanmiestemme kaikki järjestöt ja ryhmät voisivat liittää yhteen voimansa kansallisten kulttuuriperinteidemme vaalimisen ja elvyttämisen hyväksi. Suuri yleisö tietaa myös, että maanmiestemme syj^sä riveissä uinuu loppumaton kaipuu tällaisen edistyLsellisen yhtenäisyyden puolesta. Se tuli kumoamattomalla tavalla todetuksi Suoihiavurt perustamisen ja sen toiminnan yhteydessä. Varmaa myös on, että tällainen yhtenäisyys viela joskus saavutetaan. Mutta edesvastuuttomat hajoittajat näkivät tällaisessa yhtenäisyydessä suuren "vaaran" ja siksi he aloittivat omat juhlansa — eivät niinkään paljon musikaalisen toiminnan edistämiseksi, vaan täkäläisten «maan-mlestemme musikaalisten voimien hajoittanriiseksi. Mutta totuus tulee itsepintaisella tavalla «siin! Taantumukselliset järjestöt potevat kroonillista verenvähyyttä ja osoittavat yleistii vanhuuden heikkoutta. Yhtenäisyyden ja työkansan etujen yleisissä merkeissä jätjestettävat .soitto- ja laulujuhlat sensijaan saavat jatkuvasti lisääniyvässä määrässä joukkojen kannatusta ennenkaikkea juuri siksi kun kaikki hyvaa tarkoittavat maanmiehemme —- heidän poliittisista ja nskonnollisista mielipiteistä välittäniätfä — haluavat laajaa yhteisymmärrystä ja yhtenäisyyttä kulttuuriperinteidemme vaalimisen hyväksi seka selvaa kannan määrittelyä elämän puolesta sotaa ja kuolemaa vastaan. ; Tässä on se sosiaalinen kallioperusta miksi CSJ:n soitto- ja laulu- • juhlat ovat jatkuvasti kasvaneet ja kehittyneet aina siinä määrin, et- ~ - i ä nyt pidettävään Port Atthurin juhlaan osallistuu 10 eri kuoroa, sekä niistä yhteisesti muodostuva yhdestoista kuoro. Siellä esiintyy 4 sekakuoroa, 4 naiskuoroa ja 2 mieskuoroa, soittokunta ja suuri määrä pifenfempiä yksikköjä ja yksilöitä. Kehitys Järjestömme <musikaalisen toimmnan alallakaan ei ole ollut suoteviivaista, vaan hyppäyksellistä, kuten edistys on muillakin elämänaloilla. Mainittakoon joitakin tilastotietoja: 1938 Torontö.ssa pidettyyn etisiramäiseen laulujuhlaan osallistui ainoai^taan 2 kuoroa (Torontosta ja Sudburysta) seka 1 soittokunta. V, 1939 Torontossa pidettyyn toiseen laulujuhlaan osallistui yllämainittujen lisäksi jo Toronton naiskuorokin ja pääjuhlassa oli noin I »^OO henkeä. Kolmas laulujuhla pidettiin sodan vuoksi vasta 1945 Torontossa, eikä siihenkään osallistunut muuta kuin 2 kuoroa ja Toronton soitto-. kunta. Tama pitkä väliaika ja musikaalisen toimintamme kehityksen pysähdys on ktnnoamaton osoitus snta, ettei musikaalista toimintaa vdida edistää sodan aikana, vaan elta sen perusedellytyksenä on rauhan säilyminen. Neljäs laulujuhla pidettiin 1946 Sudbury.ssa ja siellä nähtiin jo 4 kuoroyhdistelmaa, sekä 1,500 henkeä käsittävä juhlayleisö. Viides laulujuhla pidettiin 1947 Timminsissa ja siellä oli 9 kuoroa, sekä noin 1,500 henkinen juhlayleisö. Kuudes laulujuhla pidettiin 1948 Torontossa ja siellä esiintyi kahdeksan kuoroa, jos otetaan huomioon yhteisV esitys, sekä Toronton soittokunta ja juhlaylei.söä oli lähes 3,000. Ylläolevat tilastot osoittavat sen. ettu mu.sikaalisten voimiemme suorittama paljon vaativa tyo on saanut jatkuvasti yhä paremman tunnustuksen ja kannatuksen inaanmiehiltamme. Juuri tämä kasvii ja yleisön kannatuksen lisääntyminen on rohkaissut laulajiamme ja soittajiamme niin paljon, etta he rohkenivat ottaa tässä laulujuhlassa esitettäväkseen niin vaikean ja paljon vaativan kantaatin kuin on ''Ihmisen polku",mistä varmaan muodostuu meidän oloissamme valtava ja kauan muistettava esitys. Tämä menestys ja kasvu on perustana Järjestömme musikaalisten voimien —niin soittajain kuin laulajain ja heidän johtajainsakin •— vuoren lujalle tulevaisuuden uskolle. Soittajaimme ja laulajaimme työ ei suinkaan ole helppoa. Se vaatii kärsivällisyyttä ja miltei !0{)pu-mattoman maarän itseuhrautuvaa työskentelyä. Kuorojen, soittokuntien ja yksityisten taiteili jäimme esitysten nykyinen taso edustaa vuosikausien tyota ja ponnistelua. Mutta luottamus työväen asian oikeuteen, usko takalaisten maanmiestemme yhtenäisyyden tahtoon, sekä kansojen välisen rauhan tarjx^ellisuuteen ja mahdollisuuteen, antaa musikaalisille voimillemme ja koko Järjestömme soitto- ja laulu-; juhlalle valoisan ja luottamuksellisen elämänkatsomuksen. Tämä tulevaisuudenusko voidaan ehka parhaiten kuvata Kalevalasta otetulla lainauksella. Kun Väinämöinen kylvaa peltons:i, hän on varma siitä, että kasvu lisääntyy ja elama a\'artuu: "Nouse, maa, makaamasta, luojan nurmt, nukkumasta. Fane korret karttumahan sekä varret varttumahan. _ Tuhansin nenja nosta, saoin haaroja hajota, kvnnostam, k\lvostam, varsm vatvatu naosta." Lujasti asiansa oikeuteen luottaen ja rohkeasti onnellisempaan tu-ievaisuuteen katsoen Järjestömme seitsemännessä laulujuhlassa soitetaan ja lauletaan rauhan tahtoa; siellä ylistetään heimomme suuria kulttuuriperinteitä seka työtätekevien korkeita tavotteita. Siksi se on kansan juhla kansaa varten. SYNTTMÄ- Huomenna, t ä . 28 p : n ä t ä y t t ä ä V i l ho Ptttila L a k e Penagen t i s n varrelta 71 vuotta. Toivatimme p a l j o n onnea p ä i v ä n s a n k a r i l l e ! Mitä ininit sanovat "VIELÄPÄ VOITTAJAKIN HÄVIÄÄ" K c a s c r v a t i l v l h e n New Y c r k Times riaporteerasi k e s ä k u u n 7 p n ä Y h d y s v a l t a i n laivaston kommodori V i l l i am T. Greenhalghin, Asevoimien T e o l l l - r.uuKkollegJÖss^ " t a i o u s mobillsatio-kurs- sllia" JJikemJeliille p i t ä m ä n pu-iicen. " G r e o n h ä l g h analysoi Y h d y s v a l t a in puolustu-shihtaa j a arvioi, e t t ä sodassa Venäjää vastaan puolustuslaitoksen menot nousivat $145,000,000,000 vuo-de£ j;3. T ä l l a i n e n sota, jos se k e s t ä i si y h t ä kauan k u i n toinen maailmansota, h ä n s a n c i , t u l i s i maksamaan noin $525.000,000.000 nostaen kansaUisve-l ä n $000,000,000.000 j a aiheuttaen sen e t t ä dollari on joko m i t ä t ö i t ä v ä tai .sen arvo laskettava y h d e k s ä ä n sentt i i n , m i k ä olisi ainoa s ä l l y m l s e b t o s i i n ä k i n tapauksessa vaiklsa s ö t a voitet-taLsiin", t i e d ö i t t i Times. " H ä n lainasi yhteisen esikunnan puheenjohtajan kerttaali Omar B r a d - leyri lausunnosta: ' M i n ä p e l k ä ä n , e t tä jotkut n i i s t ä j o t k a taistelevat sodassa y l i t y ö m a k s u i l l a j a h i n t a - y i m ä u r a k o i l l a , ovat m e n e t t ä n e e t v ä h ä n pelkoaan .sodan suhteen. Varallisuuden j a sodan paheellinen kumppanuus on voinut sokaista m e i t ä joitakin n ä k e m ä s t ä , e t t ä k a i k l t i sodat ovat lopp u k ä d e s s ä tuhoamista." "Vieläpä s l l l o i n k i h jos me voitamme Eodan V e n ä j ä ä vastaan h ä n ennusti, m e i d ä n t ä y t y y l i s ä t ä se maa (Venäj ä n ) niiden .maiden Joukkoon joita nyt ä m s t a m m e j ä sen jatkuva hinta on n i i n suunnattoman suuri, e t t ä k o n gressin täytylki e h k ä h a r k i t a sotavel-kojemme m i t ä t ö i m i s t ä k u t e n Venäjä menetteli, j ä t t ä e n m e i d ä n budjetiksemme normaalivuosina $10,000,000,000. "Minä en usko, e t t ä t ä l l a i s t a s a l l i t t a i s i in demokratian vallitessa", h än sanoi, " m i i t t a hinnat voitaneen antaa nousta vastaehtona velkojen m i t ä t ö i - ttilÄelle Ja d o l l a r i h äfVon asiallinen alentaminen huojentaisi taakkaa. N y kyinen dollarinime, m i k ä on vajaan 60 sentin arvoinen sotaa e d e l t ä i i e i s i in ostoksiin verraten, tulisi helposti 9 isentin dollariksi kolmannen maailmansodan j ä l k e e n . " — M i n e - M i l l i m i - on lehti "The Union". "PAKOITUS" T ä k ä l ä i s i l l e itkijöille, jotka v a l i t t a vat Suomen "kovaa k o h t a l o a " siltä kun V e n ä j ä " p a k o i t t i " Suomen edistym ä ä n , j a luonnonresurssejaan s ä ä s t ä - v ä m m i n k ä y t t ä m ä ä n m e t a l l i - y. m. teollisuuksien rakentamisen ja kehitt ä m i s e n muodossa, lainaamme Allied Labor Newsin t u n n e t u n kirjeenvaihtar j a n Israel Epsteinin kirjoituksesta seuraavan, n a u l a n k a n t a a n osuvan toteamuksen: " K u n • p a k ö i t e t a a n ' naapuri rakentamaan ennen olematon, kotimaises-t i omistettu teollisuus, m i k ä tekee sen nyt jo voimakkaammaksi, ja paljon rikkaammaksi vuoden 1952:n j ä l k e en k u i n ennen sotaa, s i l lä ei ole paheellinen vaikutus. Monet latinalaisen Amerikan kansalaiset ehkä toivovat, e t t ä naapuruus Y h d y s v a l t a i n kansSa jotenkin k i i h d y t t ä i s i myös l i e i d ä n o-n i a n teollisuutensa k e h i t y s t ä , sen s i j a a n kun ulkomaalaiseL ostavat (heU-t ä ) vain r a a k a - a i h e i t a ja kaivoksia." Tarmolan haalilla tanssitaan heinäk. Ipäivän iltana Port Arthur, Ont. — Laulu- ja soittojuhlakansalla on tilaisuus tanssia lauantal-iltana heinäk. 1 pnä CSJ:n Tännolan osaston liaalUla. Tanssimusiikista huolehtii Ramblers-orkesteri, joka on viime talvena soittanut mm. ruotsalaisen osuustoimintaklubin tansseissa Port Arthurissa. Tämä orkesteri tulee tästii l ä h t i e n soitta-maan Fort Arthurin ympäristön haaleilla Kivikoskella. Lapissa ja Tarmolassa vuorottain joka lau-antai- ilta pidettävissä, tansseissa. tsäntäosaston, C S J : n Fort Aithnrin osaston sekatoioro Kaiun Jäseniä. Keskellä e d e s s ä kuoron johtaja Buthe Saari. Isäntäosaston kuoron Jäsenet lausuvat mmttkniM-ot Ja ohjelman e s i t t ä j ä t s e k ä suuren, j u h l a y l e i s ön lämpimästi ter-yetnUeeksiCSJ: n seitsemänteen soitto, ja lauloinhlaan. •—_ ^ •• •• •- ' ——. " ' . •/ ' • . . .. ———— • . — : • — Y k s i hevosvoima r i i t t ä i s i p i t ä m ä ä n k ä y n n i s s ä noin 270 miljoonaa taskukelloa v ä i t t ä ä e r ä s asiaa tutkinut laskumles. V K u i n k a h a n lienee? Metsämies,, h e i t ä hetkeksi saha ja kirves k ä d e s t ä s i . . . Maanmies, k i r v o l. t a k ä t e s i a u r a n k u r j e s t a . . . K a i v a n t o - mles, nouse ylös m a a n uumenien i k u i sesta y ö s t ä . . . Raikennusten perustuksien itaivajat, rakentajat, teiden telci. j ä t , kalpeat k o n t t o r i t y ö l ä i s e t , k o t i lieden ä ä r e s s ä h y ö r i v ä t perheeiiemun-h ä t , o p i n t e i l l ä ^ ahertavat neidot ja nuorukaiset, kaikki hyödyllisen työn ä ä r e s s ä a h e r t a j a t . . . Heittiikää hetkeksi t y ö n t a h t i j a tulkaa ikUulemaan s ä v e l t e n sointua, nauttimaan kesäisen luonnon kauneudesta. ' " L a u l u s t a me voimaa saamme, L a u l u syömraet a u k a i s e ? . . . " Nyt, jos koskaan, tarvitsee jokainen;;kohdalt a a n /voimaa, tarvitsee s y d ä m i i n au-kenemisen taikaa, cppia y h t ä ^ J f i l k aa marssimisen tahdin itselleen. M i n k ä t ä h d e n ? Siksi kun kom-alli-nen sotahuliuja raharuhtinaita varustautuvat kuumeisella kiireellä t u hoamaan koko maailman v ä h ä v ä k i sen rahvaan. He ovat m ä ä r ä n n e e t j a pakottavat tieteen suunnittelemaan j a valmistamaan atomi- j a vetypommeja. Jotkut k e h i t t ä v ä t j a parantavat kulkuyälineitä, toisiet hyörivät muiden ihmisen t a p p o v ä l i n e i d e n keh i t t ä m i s e k s i e n t i s t ä tuhoisamriiaksi. S a n o m a l e h t i e n s ä , radioittansa, k i r k. kojensa ja kappeliensa ikautta ovat raharuhtinaiden palkkarengit alkaneet h ä i k ä i l e m ä t t ö m ä n vainon tavallisen ihmisen puhs-, kokcontumls. j a jopa ajatusyapaudenkin tuhoamiseksi. K a i k k i tuo lokaryöppy, y k s i l ön j a joukkojen sorto, on verhottu kommunismin vaaran valheyerhoon... Kommunismi, valheiden kylväjien mukaan, tuhoaa yksilöllisen vapauden, polkee jalkoihin-sa k a i k k i . y k s i l ö n pyrkimykset jne. Raharuhtinaat j a palatseissa mäss ä ä j ä t ovat, alkaneet h i l l i t t ö m än kamppailun v ä h ä y ä k i s t e n joukkojen kiihottamiseksi toisiaan vastaan. He ovat ostaneet tai pakott.ineet t y ö v ä e s t ö n johtajat tappelemaan j ä r j e s t y n e i t ä työläisiä vastaan. I s ä n t i e n sä m ä ä r ä y k s e s t ä he tekevät kallöcensa työviien j ä r j e s t ö j e n hajoittamiseksi. He myyvät omat joukkonsa Juudaksen hopeapenningeistii isännllieen. K a i k k i t ä m ä h i l l i t ö n kiihko j a ha-j o i t u s t y ö on k ä y n n i s s ä ainoastaan sen t ä h d e n , e t t ä nyt vallassa oleva harvojen valta säilyisi vielä j o n k im a i kaa. Kuinka p i t k ä n ajan . . .? I d ä n kansanvaltaiset maat, kuudennen osan maapallosta omistava sosialistisen Neuvostoliitto j ä moni-satamlljoonainen K i i n a n kansanvalta ovat uhkana koko maailman r a h a. v a l l a n h ä v i ä m i s e l l e . Nämä maat p i t ä i s i tuhota, keinoista v ä l i t t ä m ä t t ä. Sen asian toteuttamiseksi pakottavat W a l l Streetin rahakuninkaat Yhdysv a l t a i n hallituksen uhraamaan miel i k u v i t u k s e l l i s i a summia kansalta kiskottuja dollareita. Edelleen he pakottavat torppareikseen alistaman. s a . E u r c p a n hallitukset, aina B e ^ l n in t y ö v ä e n h a l l i t u s t a myöten, varaamaan tappokarjaa uhkaavaa sotaa varten. I k ä ä n k u i n kaiken sinetllcsl huutavat k a i k k i rahavallan t l e d o n a n t o l ä h - teet; jatkuvasti päivästä p ä i v ä ä n: "Sota on k i e r t ä m ä t ö n ! Neuvostoliitto uhkaa maailman r a u h a a - " T ä s sä k i i h k e ä s s ä sodanlietsohnassa kuvast u u k a p i t a l i s t i e n sosialismin pelko. P e l o n s y n n y t t ä j ä n ä ei ole yksinomaan r a u h a n t y ö s s ä h y ö r i v ä n Neuvos, t ö k a n s a n voima, v a a n suurimman pel o n s y n n y t t ä ä maailman v ä h ä v ä k i s ten ihmisten rauhankaipuu, rauhan s ä i l j r t t ä m l n e n . Koko m a a i l m a n työt ä t e k e v ä v ä e s t ö j a p i m i s y y t t ä puoltava oppineisto ovat. alkaneet p ä ä t t ä v ä n t y ö n znaaihnan rauhan säilymiseksi. He e i v ä t e n ä ä h a l u a olla teuraskarjana muutamien harvojen vall a n s ä i l y t t ä m i s e k s i , vaan haluavat r a u h a n t y ö s s ä parantaa entisten sot i en haavoja, kohottaa elintasoaan ja k e h i t t ä ä henkisiä saavutuksia yhä korkeammalle. Tämä rauhanarmeii j a n kasvava voima on p ä ä t e k i j ä nä k a i k k i e n maiden sotahuhujen pelkoon. Olkcon juhliemme ajankohtaisena johtolankana ja tunnuksena: E i e n ä ä sotia vaan p y s y v ä r a u h a k a i k i l l e maai l m a n kansoille — Antaikaamme laul u n kaikua j a soiton raikua rauhan puolesta. Ainoastaan rauha takaa meillekin, p i k k u r y h m ä n ä , kulttuuripyrkimys-temme y h ä korkeammalle k e h i t t ä m i sen. Ainoastaan rauhan turvin me voimme toimia taloudellisten elineh-tojemme parantamiseksi ja lopullisen p ä ä m ä ä r ä n , paremman, lucikattoman j ä r j e s t e l m ä n luomiseksi. L i i t t y k ä ä m m e siis j o k a i i i e n k o h d a l - tamirie maailman rauhanarmeijan r i . veihin, t e h k ä ä m m e y k s i l ö i n ä voitavamme rauhan hyväksi. Pieninkin työ, p i e n i n k i n uhraus on t y ö t ä omien poikiemme ja t y t t ä r i e m m e hengen puolesta. M o n i k i n e h k ä ajattelee, ett ä niinä en saa suuriakaan aikaan. P i t ä ä ottaa h u o m i o o n , ; e t t ä vesipisar o i s t a on muodostunut valtameret. Sadoista miljoonista y k s i l ö i s t ä muodostunut rauhan armeija on sellainen voima, j o t a ei voi murskata m i k ä ä n mahti maailmassa. Sen voiman e d e s s ä haihtuvat atoomeiksi truma-n i t . bevinit ja Wall Streethi kulta-kuninkaat k u l t a l ä j i n e e n . — A ; K . Enempi miehiä kuin naisia Irlannissa D u b l i n , I r l a n t i . — Sensusvirasto i l m o i t t i h i l j a t t a i n , e t t ä jokaiselle i r lantilaiselle miöieille ei olisi naista k u i n vasta^v. 2000. V i i m e i s e m m ä t sensuksen numerot n ä y t t ä v ä t , e t t ä I r l a n n i n väkiluiiu on 2,955.107. Jokaista 1,000 m i e s t ä k o h -. den on vain 977 naista ja v ä k i l u k u - ekspertit sanovat, e t t ä numerot o l i s i vat yhdenlaisia vasta v. 2000. Mitalin töinen puoli Television l e v i ä m i n e n c n kuulemma saanut A m e r i k a n turkistuottajat huclesturieilBil;'' M i k ä o n k a a n j l ä h i t u - levaisuudessa hienojen t u r k k i e n ikoh-talo? Ihmiset ovat n i m i t t ä i n aE<anset olla epäillyttävän paljon kotonaan, e i v ä t e n ä ä juokse ravintoloiiSa j a y ö kerhoissa kuten ennen eik-ä naisten tarvitse e n ä ä ostaa uusia t u r k i k s i a. Lieneekö tuo nyt pslicastaan television s y y t ä ? Y k s i h y v ä pucli o l i m e i d ä n lopet-tajaisiltami5. sa. K u n me o l t i i n vahan vaikeita m e n e m ä ä n n ä j r t t ä m ö l l e . jo-, ku sanoi, e t t ä m e n k ä ä v ä i n ettei kukaan t e i t ä s i e l l ä huomaa k u n ne k a i k k i kataovat vain mr. H y m a n d e r i i n. S i t t e n k ä y t i i n n i i n rohkeaksi e t t ä s i e l. !ä n ä y t t ä m ö l l ä o l t i i n ohjelmailtana. S i t t e n k i n kurssit loppuivat l i i a n pian siksi, e t t ä ne olivat h y v ä ä oppia ja samalla hauskaa. Dynamon bingopaartit ovat tk. 28 p ä i v ä n ä Steelton h a a l i l l a ja sitten h e i n ä k . 9 p ä i v ä n ä on S a a r i j ä r v e l lä (Island Lake) p i k n i k k i . S i e l l ä o n v ä h ä n urheilua, pelejä j a p a l j o n syöm i s t ä . T u l k a a toikin. Nyt jo a l k a a tuo selkä puutua n i in n ä h d ä ä n t e i d ä t Steelton h a a l i l l a : ja taas S a a r i j ä r v e l l ä . — - E l v i . Ainoastaan t ä t e n keholtamme k a i k k i a Suomalals-Ganadalaisen Amatöiö-r i - U r h e i l u l l i t o n seuroja ja j ä s e n iä o s ä l l i s t u n i a a n r a t a . j a k e n t t ä u r h e i l u - k i l p a i l u i h i n . j o t k a p i d e t ä ä n suimun-t a i n a h e i n ä k . 9 p n ä , a l k a e n klo 1 ip. A l e r t s i n k e n t ä l l ä Trout L a k e l l a , noin kolmen mailin e t ä i s y y d e s s ä Sudbu-rysta. Sudbury, Ont. kesäk. 26 p n ä 1950. V . . ja U.-seura Alerts M a r t i n Sutinen, J. P a l o m ä k i, puheenjohtaja. sihteeri. K i l p a i l u o h j e l m a : Yleisen sarjan v i i siottelu, j o k a k ä s i t t ä ä 200 m . juoksun, pituushypyn, seiväshypyn, kuulant y ö n n ö n ja kiekonheiton. Yleuien 1,500 m. juoksu. N a i s i l l e 60 m . Juoksu j a pituushyppy, samoin alle 15-v. p o j i l l e. A l l e 12-v, tytöille j a pojille on myöskin k i l p a i l u j a. K u s s a k i n sarjasisa jaetaan kolme p a l k i n t o a p a r h a i l l e k i l p a i l i j o i l l e . . K i l p a i l u i h i n ilmoittautumisen p i t ää tapahtua puoli t u n t i a ennen k i l p a i l un alkamista. lUikäli tieäammc on Port p i d e t t ä v ä ä n CSJ-n 'e'! s o i l t o . ja laulujuhlaan p i t k ä m a t k a i s t e n iuijlavieraidri kossa mycs Jarjeitömnie m o J nen kansalbnen siiitieri G. SuaS r-SJTÄ= TODISTUS SEKK — Tarjoilija, pöytäliina on i J -r Mahdotonta, hyvä hem!^ k ä y t t ä n y t kymmenen vierasta L t e i t ä j a te olette ensimmäinea| vahtatte. EI KESTÄNYT SUOMALAIS SAUNAA • Toisen maailmansodan pulij( i n t e r n o i t i i n Intiassa kaikki vit maalaiset, joiden mukana oli mj muutamia suomalaisia. Vangi* mukana oli myöskin eräs japanil sirkustaiteilija, jonka ammattiE tulikuumien rautojen päällä B minen. Suomalaiset rakensivat sotavac riHe Saiman j a kylpyjä ottamaan pui myöskin kysymyksessä olev panilainen. Vaikka hän oli toi k ä v e l e m ä ä n tulikuumien rai p ä ä l l ä , nihi hänen ihonsa kuitl, paloi suomalaisessa saunassa. L A S T E N SUUSTA Seitsenvuotias Lasse Iivari o; t i n s ä mukana vieraisilla Ki toha. Lasse Iivari kävelee la s i l m ä i l e e isoa kirjahyllyä, jolloin t i t ä t i Kettula sanoo: — Varniaankaan teillä ei ole ha n ä i n paljon kirjoja? — E i toki meillä ole riäiii pit Äidillä on tapana vieda lainaan k i r j a t aina takaisin. V.- Uusi laululava Iskun Puistossa, Port Arthurissa. Nyt t ä m ä lava n ä y t t ä ä batsojalle uutuuden viehätyst^un. ij CSJ:n seitsemännen soitto- ja laulujidilan alkaessa t ä y t t y y ofajelman e s i t t ä j i s t ä ja ympäristö juhlayleisosai jon ovat arthuriiaiset tehneet t y ö t ä juhliemme onnistumisekiii ista ja muusta Joki, jonka rannalla on CS^:n Port Arthurin osaston kenttä missä viikon vaihteessa alkava lanlujnhla pidetään. Joen rannalla näkyy hnvl-larabennoksla Ja: osaston samuk. Kova on otetta v. 1948. K u l u v a n viikon vaihteessa Canad a n suomalainen v ä e s t ö e l ä ä musii-i d n merkeissä. C S J : n 7. l a u l u - ja m u s i i k k i j u h l a p i d e t ä ä n Port A r t h u rissa. Samaan aikaan Timminsissa p i d e t ä ä n laulu-, u r h e i l u - , osuustoim i n t a - ym. j u h l a a j a v i e l ä p ä T o r o n t o n Vapaa S a n a muistutti aikoinaan p ä ä t e t y s s ä Canadan suomalaisten k u l t t i i u r i l i i t o n perustamiskokcukssn. p i t ä m i s e s t ä j a ehdotti sellaisen pidett ä v ä k s i samaan aikaan. Mahdollisest i jotain muuta on lisälcsi Uitetty n ä i d e n j u h l i e n yhteyteen. Mikäli K i v i p e r ä n P e k a n manaamisista voi p ä ä t t ä ä on h ä n e l l ä aikomus muuttaa Timminsin l a u l u - , soitto-, u r h e i l u - ja osuustcimlntajuhlat nyr. k i n p u m t i t a l k o i k s i Neuvostoliittoa ja kaikkea e d i s t y s m i e l i s t ä vastaan. H än n ä k y y uskovan sellaista " k u l t t u u r i t y ö k s i " , mutta toivottavasti sumin osa Timminsin j u h l i i n osallistujista h a l u a a harrastaa latdua, soittoa Ja siis k u l u t t a a aikansa j ä r k e v ä m m i n ja h y ö d y l l i s e m m i n . Toivotaan hyvää s ä ä t ä ! C S J : n 7. l a u l u - j a soittojuhla viet e t ä ä n musiikkitaiteen ja rauhan merkeissä, Rauhan merkeissä? k y synee joku. Eikö se ele kcmmunis-t i s ta propagandaa? Kommunistit kannattavat rauhaa j a se on erinomainen asia, mutta r a u h a n asian ajaminen ef ole m i n k ä ä n poliittisen puolueen monopoli. Se on k a i k k i e n i h m i s t e n asia. T ä m ä n todistamiseksi r i i t t ä n e e k u n muistaa, e t t ä Suomen nykyisen hallituksen j ä senet ovat a l l e k i r j ö i t t - m e e t T u k h o l man vetoomuksen, samoin Ranskan katolisen kirkon ylimmät johtajat, monet tunnetut vapaamieliset taiteil i j a t sekä maailman kuuluisat tiedemiehet. K u l t t u u r i n k e h i t t ä m i n e n vaatii rauhaa. Sota h ä v i t t ä ä k u l t t u u r in keskuksia, korvaamattomia Uidsteak-s l a j a sen taloudelltien perustan m i l le kulttuuri on luotu. Siitä s y y s tä k u l t t u u r i n näkyvimmät edustajat ovat rauhantaistelun ikärkijoukossa. T S s t ä syystä m y ö s k i n taide- j a k u l t tuurikeskuksissa on etutUalla rauhankysymyksen e d i s t ä m i n e n . N ä i n myösk i n parhaiten j u h l i t a a n Canadan i t s e n ä i s y y s p ä i v ä ä h e i n ä k u u n 1 p ä i v ä n ä : - ; • „ / •• P a i t s i n ä i t ä y l e m p ä n ä mainitsemia j u h l i a on vielä k o l m a s k i n j u h l a , nim. Canadan slaavilaisten j u h l a T o r o n tossa samaan aikaan. J o slaavilaisten lukuisuuden vuoksi t ä s t ä j u h l a s t a t u lee suuri ja uskotaan n o i n 20,000 osallistuvan n ä i h i n j u h l a l l i s u u k s i i n. T ä h ä n j u h l a a n saapuu e r i s l a a v i l a i s ten maiden edustajia. Samassa t i l a i suudessa l a u l a a y l i 300 h e n k i l ö ä k ä s i t t ä v ä yhteinen slaavilaisten kuoro. S i i s voidaan todeta, e t t ä Canadassa on j u h l i a v i i k o n vaihteessa. C S J : n 7. l a i d u - j a soittojuhlan uskotaan voittavan k a i k k i edelliset j u h lat. Siihen o n olemassa k a l k k i edellytykset. A i n a k i n taiteellinen taso t u lee korkeammaksi j a yleisöä yoidaan odottaa e n n ä t y s m ä ä r ä . T ä s s ä y h t e y d e s s ä o n todettava, e t tä portarthxnilaiset ovat suorittaneet j ä t t i l ä i s t y ö n juhlan valmistamisessa. Y l i •OOO vapaaehtoista tyqtuntla puh u u itse puolestaan. Se osoittaa j a k a matonta kannatusta j ä r j e s t ö m me k u l t t n u r l p y r i n t ö j e n e t e e n p ä i n vienn i s s ä l ä n s i - O n t a r l a K a . V a l i t e t t a v a s t i maamme laajinis on s y y n ä siihen, e t t ä t ä h ä n J u h l a a» kaukana l ä n n e l l ä asuvat e i v ä t voi joukkona osaUistua. VancouTi t e n kuoron esityksiä väUtetäänj t e n k i n gramofonin rälitykseJ^-J ä ä r i m m ä i n e n länsi on myöskin edustettuna.: l a u l u - ja musli^J' myöskin eräs tärkeä piirre. Ni-muodostunut kulttuurijärje^ t y ö n kehityksen tason tarK suuksia. Kukin juhla on ato' tanut edistymisen merkkejä ? l o l l e n voidaan todeta, että tj" mennyt hukkaan. Sainal^j j u h l im on kokoontunut jar]fc* j a sen kannattajien aktiirisnj j ä t ä l l ä kanssakäymisellä on r l s t ä v ä vaikutus koko jarje kulttuuritoimintaan, ' ' ^ . . ^j t y ö j a harjoitukset. Uen vahnistamiseksi on taSOv t ä i s i i n yhteen. nUn sutä BEJ ä ä r e t ö n työmäärä. M ^ t ^ ^ / a i k a a n ilman vaivoja. Eisa edistysmielinen ihminen toö^* raamasta aikaansa ja «roj j h a n vahi ovat vakuutetmja^-i työ myöskin Jg'.;^! Arthurissa pidettävä j a musUkkijuhla tulee e t t ä Siemen ei ole PUQcnnn. vaan hedehnäUlseen maalian/»j t a a myöskin hyvän sadcn. Toivomme mule. j o t k a ovat v a l ^ ^ , samoinkuin j u b l a y l e l ^» The T B.1J
Object Description
Rating | |
Title | Vapaus, June 27, 1950 |
Language | fi |
Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
Publisher | Vapaus Publishing Co |
Date | 1950-06-27 |
Type | text |
Format | application/pdf |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
Identifier | Vapaus500627 |
Description
Title | 1950-06-27-02 |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
OCR text |
f: .1 • *H
1.^
Sivu 2 Tiistaina, kesäkuun 27 p. — Tuesday, June 27
4
•fe^A •'Mia
(USSS&TVy ^Independent Labor
Orgän of nnnlab Canadians. Es»
tBblished NÖ7. Ötli: ldl7. Authotlzed
a« seeond dass mall by tlie Post
Office OeiKutnient. Ottawa. Pub*
llsbed fi^^ «eeldy: T u e « d A y 0 .
llnir^dfljrs and Saturdaya tty Vap&us
PubUf3iisflrCafnipanyi4d^ at 100-102
E lm SL Sudbuqr, Ont,^ Canada,
XeIephone$: Busines» Office 4-4264.
Bdltorial Office 4-42C5.. Manager
E . Sutol. Edltor W. Ekjund. Mälllng
address Sofx 69, Sudbuiy. Ontario.
Advertising rates npon appltcation;
Transiation free of charge.
T H A U S H I N N A T :
Canadassa: i vlc GiiO 4 klc 3.25
yhdysvalloissa:' l vk. 7J)0 C kk. 3;80
SuomcÄsa: 1 vk. 7:00 O kk. 455
fef
rl '
Vh
1*.
i
I'.
Vi
V f
III
Oli
^,
Sf»
'm li/,
tili)
I a' ^^''^
Kansan jtihla kan$aa V a i i^
, Viikon lopulla — ensi perjantaina, lauantdina j a sunnuntai —
vietetään Port .'\rthurissa Canadan Suomalaisen Järjestön seitsemättä
soitto-/laulu- ja urheilujuhlaa, mistä icaikkicn ennakkotietojen perusteella
tulee suurin ja korkeampaa taiteellista tasoa oleva arvojuhla,
initä täkäläisillä maanmiehillamme on vielä tähän päivään mennessä
ollut. Siellä vietetään todella kansan juhlaa kansaa värien — ja j»h-liminenkin
yhdistetään kan&injoukkojen nykyhetken hartaimpaan
toivomukseen rauhan puolesta. Kuten CSj:n Musiikkikomitean tervehdyksessä
sanotaan "Meidän on valittava ja määriteltävä karitam-^
ihe, sillä tässä ei ole mitään välimuotoa , ; . Me seisomme rauhan
puolesta ja meidän juhlamme edistää omalla vaatiinattomalla tavallaan
rauhan asiaa . .
•Yleisestl-tnyö tiedetään, ettei ole CS]:n syy jos maanmiestemme
jivit on hajoitettu kaksilla laulujuhlilla. Kuten muislfitaan, kysymys
järjestömme laulujuhlien järjestämisestä herätettiin järjestömme toimesta
vtioden 1937 lopulla. Pyrkimyksenä oli musikaalisen toinvn-nan
elvyt^minen ja sen Iisaksi .sellaisen toimintamuodon kehittäminen,
että maanmiestemme kaikki järjestöt ja ryhmät voisivat liittää
yhteen voimansa kansallisten kulttuuriperinteidemme vaalimisen ja
elvyttämisen hyväksi. Suuri yleisö tietaa myös, että maanmiestemme
syj^sä riveissä uinuu loppumaton kaipuu tällaisen edistyLsellisen yhtenäisyyden
puolesta. Se tuli kumoamattomalla tavalla todetuksi
Suoihiavurt perustamisen ja sen toiminnan yhteydessä. Varmaa
myös on, että tällainen yhtenäisyys viela joskus saavutetaan. Mutta
edesvastuuttomat hajoittajat näkivät tällaisessa yhtenäisyydessä suuren
"vaaran" ja siksi he aloittivat omat juhlansa — eivät niinkään
paljon musikaalisen toiminnan edistämiseksi, vaan täkäläisten «maan-mlestemme
musikaalisten voimien hajoittanriiseksi.
Mutta totuus tulee itsepintaisella tavalla «siin! Taantumukselliset
järjestöt potevat kroonillista verenvähyyttä ja osoittavat yleistii vanhuuden
heikkoutta. Yhtenäisyyden ja työkansan etujen yleisissä
merkeissä jätjestettävat .soitto- ja laulujuhlat sensijaan saavat jatkuvasti
lisääniyvässä määrässä joukkojen kannatusta ennenkaikkea
juuri siksi kun kaikki hyvaa tarkoittavat maanmiehemme —- heidän
poliittisista ja nskonnollisista mielipiteistä välittäniätfä — haluavat
laajaa yhteisymmärrystä ja yhtenäisyyttä kulttuuriperinteidemme
vaalimisen hyväksi seka selvaa kannan määrittelyä elämän puolesta
sotaa ja kuolemaa vastaan.
; Tässä on se sosiaalinen kallioperusta miksi CSJ:n soitto- ja laulu-
• juhlat ovat jatkuvasti kasvaneet ja kehittyneet aina siinä määrin, et-
~ - i ä nyt pidettävään Port Atthurin juhlaan osallistuu 10 eri kuoroa, sekä
niistä yhteisesti muodostuva yhdestoista kuoro. Siellä esiintyy 4
sekakuoroa, 4 naiskuoroa ja 2 mieskuoroa, soittokunta ja suuri määrä
pifenfempiä yksikköjä ja yksilöitä.
Kehitys Järjestömme |
Tags
Comments
Post a Comment for 1950-06-27-02