1948-09-28-04 |
Previous | 4 of 6 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
m ^ , »Ignfajtnigfitts - Ivalon Icsriästä ? l^lfUdMllan Jcftttto K o n P ^ p O p n^ • ^;;.1WgBgiiwne i^qhiojriinplett Inihöm IiJi |Ktu>efbt(Qrilet ovat «rittftin 1tak«$a^; , - Ijiaijn kmyiM» on UBetta ics^M;fJo|r; 4j|f>09^ I?a}oJoen' 'vorrella aijajtscvä ' Koppiekm, icylS. 'Kylässä Ja sen ^vä-asuluvBtcu. JÄOtak Koppelon l l q i ^ i^ ' 1 sipnnttdliista tiestä tulisi hyötjrm&äa ;;:^i:1fities^l^^ %l:%v*t*^3»» ,IvaIon 1 Jtyläatft Vlakkalan ' JiE9tttta s:oi>peIan kyl&fin ^untautuvaii ' 2i^li9i^letft varten eroitettlin Jo V. 1918 f-' isojaossa tarpeellinen tiepohja Ja nrar. JT, rattiin < saranoUdqyalkat.. Tien a(- TZ ^' Iraansaan^inen el irottenfcaan vielä ole >kf 7i^'^l^P««ft suunniteltua pitemmälle, valk- ' ^ "^ka vutiovallan taholtakin on tunnusti,.!" ''l'^i»B*tu tien rakentamisen Tälttftmät^ö- Tien< välttämättömyyden käsittään ^ ' " "kba, kun huomioi, että kalkki ta-rarati V ^ , , iicoko täUe knlii}j»lninnftllp,on kuljetet- hCCJ^''^ -^«»«^1» IvaKmJok^^n^öten/mip ' kä^^hoomattanrasti kohottaa kustan.i VaociHirer,TSk^lähien tuomari IV^i^iJBpiKent sanoi viime viikolla, että Canadan; sabatin viettoa, vjedonly/ta- '"v.„^,-„5:nidcsia'Ja-raikeuttaa erikoisesti keli-rflcon aikana tavaran saantia. Var-m ^„^„^j'iinkin jäUeenrakennuksessa tien puute',' on tuqttuiut Ja tuottafi,^ suuria •.valkeuksia.' Kun lisäksi l|läkäri, ap- ^^teekkaripiorni^^^altos ?J j{r^ libaiin: ibikbnlQrlä^ (Snärtää; minkäteista; h a i ^ j Ä / u £ l^ttumlnmAttmä^^ Johdpsta -tuol--^ i^V^-lrvu^. ''Ien jmute tuottaa haittoja, myös sai n^tun alueen väestfille tuott^t^ensa' ,^^B»i?cklJMlmIs^ ' ^a valkettttäal^ ten hpyl^ Jo ennestään vaikeaa ase-i.'^ "nÄaxiaa:. Sfaäfcunnantalw^^ lanoja väestfipi^^^ ^|S}lseksi^ olisi a&a! alkaai^saaminen ^;;>|Öttäm^tÄ ' ' > ' p tiä Ja axpajäisia koskeva lainsäädäntd on "vanhanakainen". Babatin viettoa koskevan lain tiukka:vndudattamlnen: saattaa nykyään Johtaa : sellaiseen ttilanteeseen; «ttär elämä'kauput^issa tulee "sietär mättfimäksi^sanol^tu(»nari:Bän sanoi/ että sabatin-viettoa koskeva laki säädettiin vuonna 1906 ainoastaan sitä fvarten, että sen kautta taattaisida työ-. läisiUe kuuden päivän työviikko. Tuomari SaiKcnt: ei kuitenkaan ehr dottanut -«abatin viettoa koskevan lain perusteellista- hylkäämistä rvaan oUsitä mieltä, että olisi noudatettava keskitietä. Joka sallisi nauttia ur-he^ usta Ja kulttuuritoiminnasta. "Näyttää myöskin siltä, että suuri ^yleisö''katsoisir a^Jaisia^^'^-k^ 'laln^dännön muuttamisen tervetulleeksi"; sanoi tuomari,:Joka myöskin hyökkäsi kilpa-aioJa-Ja vedonlyöntiä koskevaa lainsäädäntöä vastaan. Laillistettu vedonlyönti olisi tulolähteenä hallitukselle Ja vähentäisi poliisien työtä. ^ • Hän viittasi lausunnossaan erään ihyvln; tuiinetuia täkäläisen kluhinar-pajaissyytökseenv Jonka l^räjien vala-mfehis0, yleisen omatunnon Ja.käsir tykspnn^ukaisesti Julisti lailliseksi toir-minnaksi. Pdiväpaläta Perinnöllisyys munaAiolannossa m... AmerilAalainen kunnianosoitus ' SibeliukselliS . ' HelsfnkL — (S-S) — Amerikkalaisen National ArtsiPoundation-säätlön JohtaJal^CarietonSnäth: ilmoitti lähti-' essään Helsingistä,'että Jean Sibelius on kutsuttu säätiön neuvoa-antay haUituksen Jäseneksi. Prof. Sibelius on suostunut tähän kutsuun; "Tämä on minuUe suuri kuimila;!^^ säätiö*^ tulee t e k e n^ taakseen taiteiUJolta'kalkkjalIa maa-; ilmassa", lausui prof. Sll^^ius. Vuosittainen munatuotanto on l i sääntynyt paljon. Vijllkanat munivat 12-30 munaa vuodessa'mutta »)ft-;on; kanoja Jotka mtmivat yli kolmekin sataa munaa vuolessa; Keskinkertai-: n^n siipikarjan/munatuotanto.ylittää.; nyt usein 200 munaa kanaa kohti vud-^ dessa. - Tämäinunatuotannon: lisään-'; tyroinen johtuu osittain parantuneista; ruokinta-- ja hoitomenetelmistä, mutta; sen lisäksi on todettu, että munatuq-tantoa voidaan lisätä myös siten, että, valitaan'huolella ne-kanat ja kukot, joiden jälkeläisistä kanoja kasvatetaan. Mu n a tuotannon perinnöllisyyden tarkka muoto ei ole tiedossa mutta genetiikot myöntävät, että monta perinnöllistä yksikköä on otettava h\A-mioon. Hyvin munivan kanan huo-mattavimplna: piirteinä tiedetään ole-r van aikainen sukupuoUkehitys/kunkin munasarjan'suuri .muriamäära,ei-hautovaisuus Ja kyky munia myöhään munatuotantovuoden loppuun asti. Parannus munatuotaimofisaTrsaadaan siis siten, että 2äsyatetaan,näitfeomi-naisuuksia' omaavia :siipikarJoJa,'TaUt-semälla sellaisia "vanhempia'* - jotka täyttävät'nämä :vaatimukseti'^v puolikehityksen yhteydessä-oiiikuiten- Idn otettava' hucmlooju se;:-e|tä' liian pian-kehittyneitä kanoja on^vältetta-vä, sillä ne voivat jäädä melko pieniksi ja munivat pieniä muniavpitkan aikair "^aluksi. Yleisesti katsotaan, että valkoisten: leghom-kanojen pitäisi alkaa munia 170-180, päivän, vanhoina: ja n.s. yleisen.tarkoituksen kar nojen 190-200 päivän vanhoina. Nykyaikainen Valinta tehdään t a vallisesti jalkelalsperusteella ja huomioonottaen koko toinaparvenr{ tuottoisuus. Suotuisampi i>erinnöllisyys jatkuu kjanaparvista Joiden jäsenet ovat yleensä: hyvälaatuislai H mleluimr minkin kuin sellaisistavkanapatvistai joiden v yksilöjäsenten tijbttolsuuden välillä on suuri ero. ^ Miten? menestyksellmeii puiden siirtäminen voidaan suorittaa mm 'm i l i be on enemmän ktttn Itike- . iäiros... edistyksen voima . . . THE VrORKERS'COOP. Ystävällinen arktiikka •mm M 'Mii MATKAT EURPPPPAAN ; KEVÄÄUJL ld49 KESÄLLÄ Av^vNrt .00: «ika^ymu-paikkanne,' Jo>U]o<teroil^^ emi kevääni.lUf; ketanS. Ja ha. . liMtle«TaiUrä;;petlrmykai«t8.;. Ainoaltaan .nJplBttu Mevjlrjeatämme .oiatkanoev laivalla' tai lentoite'lie;^ e ' Kialtabao. jaakiaminen > on valträmdlön' paikan «aantJa varten. >olt«n.'> vAvuftamrae ; mjrSa. paiaimie Ja; viltuminne - hankkim :.Halnteiaanne •laottaa Jonkan : henkilSnoCanadaan, annamme Teille.'mieltbjrvin. läheni' I*a|^uDutkanne jarjeatämme HraoltvAvuatamrae vmjrSa laiaimie ja viisuminne hankkimlaeMa; < ;-<;;:;-:.HaIateiaanne ioi . __ _ ;.pU^li<fl^a JSilrajkfIfti:Ja'(myrmmr.;eiuako]la mVfcaettuJavlalra-:.j^ TEBKlUi, PAIKKATn.AVKSENNE NYT Ä-0;KvJo^$on&Co,j:^^ tl Gerrard St.<w; (Bay'n kalmaasa). Toronto 2, Ont Puh. WA 1403 ^ ' VAKUVTVS- JA MATRAILirrbmiSTO \ M A T K U S T A J I L L E ! • • • Jos olette suunnitelleet S U 0 M I M A T K A A ' 1 9 4 9 ja ha- ^luatte matkustaa ensi keväänä tai kesäkuukausien aikana, kehpi^mme Teitä tilaamaan laivapaikan ensi tilassani sillä ensi keväänä ja kevätkesästä on matkailijoita tulvillaan, joten laivapaikkojen saanti on silloin vaikeata. ' Henkilöt, jotka nyt tilaaavat paikan ja maksavat käsi- ; rahan laivalipusta, voivat olla varmoja, että he saavat paikan laivaan silloin ^ i a haluavat.-' • Toimikaa nyt ja ^tehkää varmaksi, että Teidän ensi kevääksi suunnittelemanne SUOMIMATKA toteutuu. Laivalippua tUatessanne pyydämme Teidän täytfäviään aUaoleva kaavake ja lähettämään sen osoitteella: VAPAU3 PUBLI3HING Co. Ltd. / < P. O. BOX 69 V SUDBURY, ^E.-Saksl;'Valtnntettu asiamies ONTARIO i o a a a a a a a a a a a a a a a a a a a a a a a a a a a a a a a a a a • • • • • • • « • • • « • • • Toronto. — Liberaalinen Toronto Daily Star Julkaisi Viime lauantaina ylläolevalla otsikolla varustetun toi-mituskirjoltuksen: näissä sanotaan: Sir Hubert WiMnB, napaseudun ve-teraanltutklja, on usein ylistänyt ark-tilican kauneutta. Tällä vUkoUa hän käsitteli käytännöllisiä seikkoja. Hän sanoi nähneensä ? vilUpuuviUan kasva-; van Point Barrowssa, Alaskassa ja monta 'mehiläistä. KaukorPohjola ei ole sen kylmempi kuin monet;Canar dan Ja.YhdysvaltaIn kaupungit talveir la, sanoo hän. 'Monilla matkoillaan pohjoiseen sir Hubert on; seurannut -Neuvostoliiton arktiikan. asuttamistoimintaa. Tällä viikolla hän tiedoitti, että venäläiset tuottavat monenlaistar viljaa, laiduntavat '. karja^, f. kasvattavat ;• miljoonia mehiläisiäija valmistavat sokeria peur: rajäkälästä napaseudulla. Suuret koUektiivitllat Neuvostoliiton arktiikassa tuottavat monenlaista yehnää,:ruista, kaiuraa? j a pellavaa se-ka^^ ohraa Ja sokerijuurikasta;'" Useiden vuosien aikana, on Venäjän pohjoisosissa kasvatettu uutta, lajia, tomaattia, vesimeloonia ja kurkkuja. .Näillä alueilla kokeillaan melko paljon hedelmäpuiden risteyttämistä. ;:Vuode]9il945 jälkeen on kehitetty yli 5,000 uutta la-: jia. omena-, päärynä- J a luumupuuta kauempana* Venäjän-pohjoisessa kuin ^missään.: canaäalaisella: l a r m i 11 a. Alueteillä, mitä aikaisemmin pidettiin autioina Ja; ^ maanviljelykselle iSopi-T mättöminapaikkoina\J Neuvostoliiton farmit tuottavat nyt kauppaperusteel-la kaikenlaisia satoja varaten kasvaville kaivos- ja teollisuuspaikoille ;ruo-: kaa mitä aikaisemmin oli tuotettava etelästä. • Vieläpä 67 leveysasteella^ nim kau-t kana pohjoisessa kuin Babbin saarella, +Trenälkiset ; farmarit; tuottavat kaalia^ perunaa, V keltajuurta; Ja multa ruoka-: karpeita suurissa maarin; 64; leveysas-: teellä,: mikä on:; verrattavissa • Great Slave. Laken asumattomaan alueeseen Canadassa, suuri koepuutarha ontoi-.: minutnseita .vuosia; Siellä ikasvatet-.^ tilnvehnaa V. 1940. Vuonna 1944 Neur vostoliiton pohjoisosasta korjattiin tu-pakkasato. ^ •Ennen sodan syttymistä Leningfa-dissamuodesttiin erikoinen instituutti tutkimaan "ikuisesti jaassa olevaa maata.'' Tutkimustyolaiset' ovat keksineet ja kehittäneet-menettelymuotoja joiden avulla voidaan voittaa kau-i kopohjolan maatalouden edessä olevat vaarat; V Jäätyneen tundran suuria alueita on.viijelyksellä.Ä Joitakin vuosia sitten yllamalnittu-instituuttihaT. vaitsi,etta Siperian: ja Yakutian Itäinen ja kaukoitäinen alue pohjoisnapa-piirissä x^oi tuottaa huomattavia sa-; toja. Siperian uudisasukkaiden;:("ho-mesteettarien): vakinaiseen>"ruokajär-. jestelmään kuuluu nyt omenat ja sit-: ruunahedelmät.: Kannutusteollisuus kasvaa lukumäärällisesti "ikuisesti jaatyiften maan" alueella. Haluanmatkustaa Suomeen 1949 kuussa Ja palata lakaisin ..kuussa 1949. mmm Nimi Osoite Kaasalainen ( ) Ei kansalainen ( ) S » ! i^^aaanaaaaaaBaaBaaaBaBa^aaaBaaBaBeaaBaaaaaaaBaBaaavaaaaaaaBBasvaaaBar.'^ y^j /':,Saatuamme nämä tiedot, lähetetään Teille virallinen paik- \:f katilauskaavake ja kaikki muut matkaa koskevat ohjeet. •H/ ^ Vapanden laivalippntoimlsto. ^ ^ ^ , P.O. Box 69, Sndbniy, Ontario. 1# I ^ mm f-mammmm nm Vennair yfijaama kaksinkertalsttinut : Canadassa on tätiä yuoima^ kaksi kertaa niin paljon vientivehnääkum viime vuonna. Vieläpä liittohallituksen varovainen - tilastotoimisto -: ( D B S ) arvioivCanadan tämän vuoden Vehnäsadon 390 mlljibusheliksi; ja »se voi nousta aina 400 mllj. busheliin; Ottawasta-tulleiden arviointien .mukaan Canadassa on 'nyt 90-100 milj. bushelia ; vehnää ^ ulkomaille i vientiä varten:'sen lisäksi: mitä .sopimuksen muk?ian viedä,än Britanniaan; Viime vuonna oli vain 40 mllj. bushelia enemmän mitä tarvittiin Britannian kanssa • tehdyn sopimuksen: täyttämiseen. 'On mahdollista,: että farmarit saavat vähän ; paremman hinnani tästä toisen luokan vehnästä eli siitti mikä voidaan myydä maailman " vapailla markkinoilla, sillä|ma?ilmanvehnär hinta on edelleenW; korkeammalla kuin se, minkä Britatmia maksaa tääUä ostamastaan vehnästä. V Mutta samalla: on' mahdollista; se, että maailman .markkinoilla vehnän hinnat laskevat Yhdysvaltain ja eräitten muiden maiden: hyvän vehnäsadon takia. ' _^ ^ Canadassa on vehnän icorjuu edistynyt hyvin ja tuskin on enää lainkaan vehnää kaatamatta. Vasikat imevät toisiaan Vasikat "hyvin tavallisesti imevät toisiaan jos ne pidetään yhdessä kar-smassa: Kun ne lopettavat juontinsa ne ovat vielajonkunverran; nälissään jajoisivat enemmän; ;Senr^ pian kun ne ovat maitonsa juoneet ne alkavat imeä toisiaan. Va-ikoitä ei saa tästä muuten lakkaamaan: kuin pitämällä ne:: enllään juottamisen.alkana ja;vähän jälkeen. Jos vasikoille annetaan viljaa syötäväksi sen jälkeen kun ne ovat maitonsa juoneet ne eivät ole mm alttiita imemaan toisiaaS: Kun vasikka on kerran tottunut toista \ imemään: sitä von ^(Vaikea saada siitä lakkaamaan. Jos,vasikat pidetään:^ eriUään^toisista^nuutamanv.vil^ kon niiden ssmt^misen jälkeen, j a jos sittenne>pldetaän erillään.toisistaan Vaaraimien varsien karsiminen syksyllä Vaaraln on varsin ylemen hyötykasvi. -Sita tavataan kaikkialla-; lauh-: keassa vyöhykkeessä seka Jalostettuna etta villinä, t Viime vuosina on yhä llsäant^assä määrässä ryhdytty-Yh-dysvaltalzSi: pohjoisissa keskivaltioissa viljelemään jalostettua vaaramta se-: ka kotitarvetta että .markkinoita varten. Tulokset eivab ole j olleet huo-noimpiakaan. • Vaaraimesta saadaan useinkin:: parempia satoja kum s.eslm; mansikasta sen vuoksi, etta: edellinen ei ole varsin niin arka keväthalloille kum jälkimäinen. ;: Mutta ivaarainkin vaatii määrättyä hoitoa; Ja mitä tehokkaampaa- tämä hoito on,vsitä- parempia tuloksia•fvoii' daan odottaa; ^ Tässä emme kuiten* kaan ryhdy yksitsriskohtaisemmin^ ser lostamaan-' vaaraimen. viljelemistä; mutta:sen sijaan mainitsemme Minnesotan:' valtion julkaiseman bulleti-; nin perusteella vaaraimen varsien syyshoidosta ja erikoisesti nlidenkar-simlsesta / Siihen • nähden, pitäisikö vaaraimen varret syksyllä karsia pois, hävittää,' vai olisiko niiden annettava ofla yli talven, on ollut montakin eri; mieli-; pidettä. 'Ne kokemukset mitä onisaa-; tuuseidenkin: valtioiden koefanneilla' j a yksitjnsissakin: hedelmätarhoissa: osoittavat,-ettäronedullisempaaikat-: koa varret pois syksyllä heti kim sato on korjattu. 'Jos karsiminen —. sekä vanhojen varsien poistammen.:et-: ta uusien tulokkaiden harventaminen -^tehdään järkiperäisesti, vaarainaes-; ta;voidaan odottaa:liyviä-satoja Msean^ •vuoden ajan. ' ' VESOJEN HARVENTAMINEN Puhumme ensiksi nuorien Wsojen harventamisesta. Jökamen vaarai-, men kasvattaja on vaxmaaxikinshuo-": mannut, että noin .kolmen vuoden ;ku-ri luttua;:olkoon: tvaarain. alkuperin;; istutettu:; riveihin: tai • puskiin; alkuperäis-, ten kasvien? ympäriUe: on» lukuisia uusia, nuoria vesoja,.- Joista, ainakin osa on poistettava, joSr mielitään seuraavank keväänä saada ,eJiri-j voimaisia varsia jotka tuottavat he-, delmiä. Vastoin yleistä käsitystä, sa-. juottamisen-aikana ja edes'tunnin^ juottamisen jälkeen, niin ne elyät t o| tu imemääii. Mitään muuta käytän-f nollista k^osk tämän .tavan^ehJsHser naiseksi ..el ole.: » >, . -t^' onnlstimeensa yrittäessään ^irtää puita? ja .-pensaita .vanhoilta ^pelloilta pihamaalle j a saada ^neshinejuurtu-i maan. Monta kaunista seetripuuta kiskottiin-ylös ja istutettiin pihamaalle, mutta aina ne kuolivat. Naapurissa asui eräs ranskala&ien, joka samoin siirsi: puita j a pensaina ja sai ne kasvamaan. Häneltä kysyi epäoniiistimut:? henkilö syytäepäonnistumiseensa;: c "Onko V teillä ivihreä sormi tai jotain sellaista?;^ kysyttiin ranskalaiselta. Tämä vastasi nauraen: :• '.^1 minulla ole mitään:vihreätä sor^ mfk. Mutta minulla on Joku oma menetelmäni. Kuten tiedätte, puut silloin kun ne kasvavat villissä tilassa luonnossa, useinkin» huonossa; maassa, levittävät - juurensa: kaikkiin: suuntiin; saadakseen ravintoa.; Joskus pienellän kin puulla on juurisysteemi, Jokamlot-: tuu useiden Jalkojen päähän eri sutm-r tiin. Kun te nyt, yfitätte-siirtää sellaista puuta, 2ilin se tavallisesti menettää puolet Juuristaan, ja teidän' on vastaavassa OMlärässä karsittava piiun yläosa,; joka seikka'tekee sen rumaksi useiksi vuosiksi. ^ "Mitä minä tässä tapauksessa teen, on tämä. Päätän, mita puita aion siirtää jonakin: päivänä; - olkoon ne suuria täi pieniä. Sitten kaivan'niiden- ympärillä: ikäänkuin . aikoisin; ne heti siirtää. TavbUisesti teen sen loppukasälla;'mutta en: häiritse; puita ollenkaan, enkä' irroita; niitä maasta. Yksinkertaisesti katkaisen:; leikkurin: saksilla kalkki juuret, jotka ulottuvat määrättyä rajaa kauemmaksi, sitä ra?, jaa,' jonka olen piirtänyt lapiolla;; Sitten huolellisesti lapioin mullan takair sin ja annan: puim toipua ja ^muodos-taa lyhyemmän juurisysteemin; aivan samoin: kuin puui^asvattajat tekevät puille,.joita te ostatte juuret säkkeihin sidottuna; = Joskus olen jättänyt .täten juuritun pjuun vuodeksi Ja kahdeksi entjseen paikkaansa; .;;;Kun'tulee aika siirtää puu — Ja sen tavallisesti teen keväällä —• on juiuisysteemi,hyvässä kunnossa ja: puu > tuskin huomaakaan; etta se on siirretty." , SIKOJEN HOITAMISESTA Oljet ovat paljon parempia sikojen kuivikkeeksi kuin heinä; Ja sikahuone tulee puhdistaa hyvin ^sein -r- tavaili-; sesti joka toinen päivä. Puhtaampaa ja terveellisempää on syöttää vilja sioille ruuhesta kuin sikahuoneen lattialta vaikka konkreettinen lattia pidettäisiin puhtaa-: nakin. < :Jotkut sikojen kasvattajat-kyliä r i - ; pistelevät •vähän :viljaa; sikahuoneen ; lattialle,:: saadakseen ;: nuoreti porsaat tottumaan viljaa syömään. canadan^puöli^Jta; r J^^Oa va^,^"elvätkä kansainväliset; uniot "voi > olla sokeita sille — ^ettäi kauan käytännössä ollut avohi raja kansainvälisten uEdoiden- vhrkailijoil-le'tulee poistetuksi. "Unionismhi v i holliset tervehtisivät sitä. T5r5väen-liikkeen se osa.-mikä vastustaa kan-satovälUtä, u^(>nls|pIa, voi tervehtiä sltäi Muti^kokonaism^^ selieikentäisi paljon unionistista lli^; kettä. ' . ' " " E l Qle mikään,esteitä, mitkä estäisivät ' työnantajien jmiot Ja suuret köipöi^tlot hjfötymästä rajanyliulot-tuvista" ^liittoutumista. Työläisten; kansainvälfeVen unioiden tiellä ei saa; olla mitäänjesteita." — Toronto Daily Star. ' " \- - • * GJiOBELLEKINXIIAN MUSTA l ^ K O \ Toronton <?lobe 'MalJ-leb» jantap riviensä välisti ymmärfÄä, että tory-lehtenä se kannattaisi harkittua ^dls-; krlminohif^']i^distysmieUsimpl& :unio^ nisteja 'VMt^^t mutta tuomitsee kui-, tenkin ,:^d^|yaltsdn nykyisen "ky-seehaläibh>? iÄiJelman" seuraavin sanoin': "Canadaps unionistien ilmpisestt oikullista .pysähdyttämistä Yhdysvaltain rajalla ei Voida puolustaa aimet-i tujen selostusten, perusteella . . . E i voida^suvaita s l t ^ t t ä säädyllisiä, l a - lda;-kuniiioittavia;;canadalalsia,; Jotka on valittu /hyvässä; maineessa. olevien yhdysvaltalaisten unioiden: virkoihin, halvennetaaai tällaisella ylimielisellä tavalla . On annettu ymmärtää,; että (Yhdypvaltolhin) pääsykielto on tehty vain siinä mielessä, että.heidÄn henkilöllisysrttään voidaan -tutkia . . . Jos tällaista'ohjelmaa toteutetaan nyt unioiden virkallljgain nähden, silloin voidaan öiJceUtefiitl kysyä^ "Joutuvatko muut kansalaiset odottamaan (samanlaisia) valkeu^ia. E i mitään h:^- vää ole nähtävissä ^ältä puolen r a - ^ n tällaisesta. epäoikeutetwrt;a ja^ky-seenalaisesta ohjehnasta . Mwrshftl1-.«OTplmiiksessft qtetaan Icäy-täntdön Jotakin tähSn as»' ^^nkua-lumetonta valtioiden välisissä'taloudellisissa soplmukdss&^^^.Ituots^ ttis^sitoutuu: nindttäin' Ruptsissa'prppagahdaa^^ hyväksi väUttömästi Ja välillisesti vai-kuttamaUa%^ iihinldn% p miin/Jotkaeivato^eisen valvonnassa to on' parempi V silloin kun TraTsia' on vähemmän ja ne elinvoimaisia .kuin siin^; tapauksessa että rivissä tai pus-: kassa on;paljon varsia mutta; heikko-, ja. Maassa ei? riitä ravintoa -kalkiHe varsille, silloin ^ nimittäin kuin niitä on liikaa. Vaaraimen heikkoutena yleensä on se että se tuottaa liian paljon nuoria 'vesoja, mutta tämä heikkous on poistettavissa siten, että syksyllä, heti kun sato on korjattu, hävitetään^ ainakin-puolet musista vesoista. On selvää, että heikommat ja sellaiset, jotka ovat edempänä varsinaisesta rivistä tai puskasta ovat hävitettävät ensimmäiseksi. VANHOJEN VARSIEN POISTAMINEN Vaaraln on kasvi, jolla on moni-, vuotinen juuri mutta yksivuotinen varsi: Kunkin sadon jälkeen ovat varret hävitettävä, sillä seuraava sato tulee kokonaan uusista varsista. Sekä vaiihöjen. varsien hävittäminen., etr; •tä uusien "nousukkaiden" karsiminen voi monesta näyttää tuhlaukselta, mutta sitä ei se ole. Tulee muistaa että maa voi kunnolla varustaa r a vintoa vain määrälylle varsimSäräl-le; ja;l£Uten;Jb. edellä; :Banottiin,:yyär: hemmästä määrästä varsia jotka ovat Hel^nkL — (S.S.) — Tilastollisen elinvoimaisia, tulee itseasiassa enem- paätoimistoii laatiman henkikirjoitus-män- marjoja-kuin suuremmasta vaTr —wji~v«i~.s»»v,.,i,,,i,rt«w.-^ simäärästa-jotka ova^kxiitenkiniheik-koja. Ja mikä on tärkeintä, elinvoi-maisenunati^ sarret; tuottavat jlaadulr: taan parempia marjoja; ne ovat suu-rempiä.^ mehukkaampiaja^voivat'kestää kasvitauteja ja tuhohyönteisiä p a - •xemmin kuin heikot marjat, y ' Vaarainten kasvattamisen ykd iÄr-keimpiä tehtäviä on osata karsia o i kealla ajalla ja"^ oikealla^valla. M i käli vuoden ,vanhat varret ja niiden poistaminen ^ on ??kysymyksessä; :se. on yksinkertaisempi'tehtävä; sillä sadon jälkeen ne pitäisi poistaa heti, mutta sen sijaan tulee vaarainviljelijän harjoittaa harkintaa yusienyesojen kar-simisesKi. ' - • $o$ö^. MHlttls on tyhtyn^l palkkojen; poikeÄfiien' Helsinki.^— Sosialiminlsteriö antoi dok. 26 pnä, panoksen, joUa se hyväksyi työnantajain esityksen paperi-teoUisuustyblälsten palkkojen alenta-mises£ a 5—8'*prosentilla. ^ Kuten muistetaan astui v. 1947 voimaan uusi chjepalkkapäätös. Tämän toimenpiteen^ tarkoituksena ei suin-kaari bliut tyaälsten palkkojen alen-, taminen/ vaan 'korottamtaen, Puu-tav3räkapitp: jÖsteUla ja sosialidemokraattisella hallituksella tuntuu asiasta kuiteriiri'olevan aivan päinvas täinen käsitys. NUnpä -Puujalostus-teollisuuden ^Työnantajaliiton talaoU ta esitettiin vihne syksynärettä pape- 'ritsollIsuu4en työpalkkoja olisi alennettava, 5 - ^ prosentilla, jota työläisten puolelta, ei tietenkään voitu hyväksyä. ^'Aslajoutui ennen 'hallituksen päätöstä kolmeen kertaan hinta-ja palkkaneuvoston käsiteltäväksi Ja jokaisella kerralla on cipuvosto ollut asiassa työnfintajain kanssa samaa mieltä. ' . Kun asia joutui eräässä vaiheessaan; neuvostossa äänestykseen asettuivat S K E O J : ! ! edustajat työläisten taakse, mutta' sosdem. Rinne aänes-; ti porvarien mukana rja työnantajain esitys** t^alkkojen alentamiseksi hyväksyttiin. "Nyt on sosdem. hallitus lopuUisesti hyväksynyt: työnantajai^^^^ e s i t y k ^ paperityöläisten palkkojen alentamisesta 5—8'prosentilla.. _ .Fagerholmin hallitus on tällä toimenpiteellään jfvarsin iouraantun-tuvastl todistanut tämän maan työ-: vaestbUe kenen hyväksi ja ketä vastaan se hallitsee. . iMABJAPENSAAT. . .Vaaraimet tulee kar^a.-se on van-; hat varret leikata pois niin pian kuitf "marjat.on,Jcorjafetw, mutta nuoret vac 'ret;on;:]paMis' lyhMitää 'attaisä;fcev«a Suomen väkiluku' yhdistelmän: ::mukaan ;en :;maamme väkiluku 7,'921,076 henkeä^eU 72,836 :henkeäenemmän>kuin; vuoniia::1947i Blaupuiigeissar'asuu: 989,076,.ikauppar; loissa 215,9653ja'muuallamaaseudulr; la 2,716,892 henkeä. Erikoisesti on kaupalain/^väestö: suurentunut, .:^mikä^ johtuu ;kolmen= uuden; kauppalan,;?nir. mittäinrlmatnini Paraisten j a Aföntän perustamisesta. Bvotsin sitoumukset sophnuksä tässä kohdassa on koottu sen VII artiklaani-J^täynnä ihastusta, onhUJai Jonka otsikkona on ''Julkaisutolmln-f ta". Se kuuhm: ^ 1. Ruotshx Ja Yhdysvaltain hallitukset ovat vakuuttuneet sUtä, et^, niiden molempien etujen mukaista :;on antaa t^sin^JuUdsesti Metp(m yhteisen Europpan JäUeenrakenniissuupxii-teUnan päämäärä Ja/edlstysaskdeet sekä ne toimenpiteet. Jotka tiUitäävät tämän ohJelnran'ediBtämiseen.Neovat tietoisia siit|, että laaja, tietojen'levittäminen ohjelman edistymisestä on toivottavaa,: Jotta^kehltettäisiln:halua yhteisiin poimlstukslln ja molemminpuoliseen avunantoon. Jotka ovat oleellisen; tärkeitä.vohjelmanv^tarkoi-tuksen. toteuttamiseksi. - ,2.; Yhdysvaltain'Ijiallitus^^t^ tämään .tällaisten tietojen levitystä Ja voidakseen^ iradeta; ;vas^'sopimuksesta;-' innokkaatf Marshäll-^a^ti ka, aikaisemmin pomidH Sforshall-suunnitelmui-hyväntekeväisyyttä-- temean lukijoitten tietoni sisällön. Sensijaan näemineli tärvaietaan sitkeästi Jäi ' Dagens Nyheter, joka Mikron syynä tähän? Via c ; El Salvador pääsi itsenäisek^' Espanjan herruudesta v. 1821. / ^ Muinaiset ''roomalaiset. pitivät esivanhempiensa naamioita huomat^ tavilla paikoilla kodeissaan. , . ' ^ m ennenkuin kasvu on alkanut. Nuo^: ret^anetitidee^läkata; k o^ Jäämja.^uqiän?'jalkaan;pltuudeltaan| riippuCT^^sitti^!ij«iko!i^^vairet^on;sidottu seil^aJsiii^tai.ristikbUle. 'l7uozieii.w-slen':^ tyoJ^^*^ tale lei^^ \ saattamaan ne jylelsen uutisvälityksen käyttöön. ' \ 3. Ruotsin halUtus tulee'sekä' väUt-tömästij; että !v yhteistyössä ! Eiu-oopan taloudellisen yhteistyöjärjestön kanssa vaikuttamaan sen hyväksi, että •tällaisia; tietoja^evItetään.Se;tulee saattamaan' näitä tietoja Julkisuuteen yleisen uutisvälityksen elinten kautta Ja ryhtymään kaikkiin mahdollisiin toimenpiteisiin tiuvatakseen sen; että tarkoituksenmukaiset''laitteet:'Ja .välineet sellaiseen uutisvälitykseen; ovat saatavissa. Se tulee edelleen toimitta^ maan muille osanc^ttajamaille sekä Euroopan taloudelliselle yhtelstyÖJär- JesöUe täydelliset tiedot -talpudölllseni Jälleenrakennusohjelman edistymiks-: tä. 4. Ruotsin hallitus tulee Julkaisemaan vuosineljänneksittäln Ruotsissa täydellisen" seloetuksentolmenplteisr^^ ta tämän sopimuksen mukaisesti; mm; tiedot vastaanotettujen välineiden^ t a varoiden Ja palvelusten käytöst^. Se, että Yhdysvaltain halUfcus bn i n nokas : * harjoittamaan^; propagandaa; Marshall-suunnitelman puolesta, qn itsestään selkää. Mutta ettäRuotsin hallitus on yhtä Innokas; dh Vaikeasti tajuttaviissa:; Siitä huolimatta se on sitoutunut VäUttömästi Ja välillisesti harjoittamaan propagandaa;; Yhdys-' vartain hyväk^. Mitä voi haUitus tehdä väUttömästi? Ensikädessä se voi tietysti pitää selvänä sitä, että valtioneuvosto julklses-; sa esUntymisessään kUttää Ja ylistää MarshaU-suunnitelmaa;; sen luulotell tuja; tarkoitusperiä. Ja sen; alkuunpa-niJoita^^ ida;an odottaa anbrU&alais.^ ten ehdctttavan, että; halutukien oh-jelnia sopivassa .määrin sisältää;; pr^ pagandaa Yhdysvaltain h]rvä^i;H^l?; Utus voi tietyki edei)|^ebb:i>erustaa eri-, laisia-lehtiä Ja: propagandatoimistoja varustamaan stmomalehdet; jä: radion-propagandamateriaaHlla: :;-;Kun/se ::Ur saksi määrää maan paperintuotannosta;, on; mahdoUIsta, että; MarshaU-: ystäväUlsiUe lehdlUe jaetaan yUmää-räistävpeperia entistä laajempaa pror pagandaa: varten. ;;;:Kolmannessavmor^ mentissa^/olevan^i^^ puhutaan kaikkiin mahdolUsUn toimenpiteisiin: j^htsmaisestft; tarkoitus senmukalsten laitteiden:: ja :>vfilind^^^ tuiraainiseksi täytynee, suoraan ;vuW tä siihen, että sanomalehdU^ kaisiiiUe;nJotka- tekevätvpropagandaa MttfshaU-suunnitelman ;;hyväksi;H tur4 vataiän: rajoittamaton paperin >saantL^ HalUtus voi - tietysti myös myöntää maahantuontioikeuden;;y'Ulk o mallia painetimie - lehdiUe, jotka' sietävät propagandaa;USA:n Ja sen poiitilkän; hyväksi. Vä^misUn toimenpiteisUn kuuluu vaikuttaminen lehdistöön ja;radioon, mikä tapahtuu monilla^ eri tavoilla.' Muistamme ;sotavuceUta;miteiL.ha]UT.: tuseri tavoin volvalkuttaa lehdistöön vaikka se siUoin tapahtuikin, enim- ;makseen;; negatiiviseen ;;suuntaan;:'S.Oi halhtiis ;.paiU; lehdistön;rvaikenemaan tietyistä,~Saksan natseiUe epämieluisista asioista. T%llä kertaa se tulee taivuttamaan vlelMlistöagjiilkalsemaan mä ärätl7ä;;;<;v; propagandamateriaalia;^ meimpki p^arilUsia" Jaf sosialidemor kraattisia lehtiä ei,, UenekääUj vaikea saada t{4vutetuiksL Pahimmassa t a - ' paukses^ halUtus taas ,vol valtlon-kaasaa kustannuksella; saada propa-, gandansa Julkisuuteen'ilmoitustiet&.''^ ,Ne yelvoitukset. Jotka hallitas kat^' soo EUiotski täytyvin ottaa ^kaataak-seen: voidaksem iharjoittaa^prcqpi^^ daa.MarshaU-poUtiikan hyvg]csi,;bvae hw3m^telu»ättäviUlä;tä ,zlsäu^ dassa «oi^TOivannaSn kans» jota I d i - , distö Jä halUtiiseUmet.dvatj • • ^ ' ' • rikkalainen: "Jalomielisyy^^ mistyttänyt; heidät; että 1» dottaneet puhelahjansa? on haUituksen laita? Jpi määrättyihhi velvoituksiin 4an'harjoittamisesta nitelman.: hyväksi, eikö-diWJ että harjoitetaan Itsesoplmuksesta? TT-Ifi maq. ; ' Italiassa Venetsiassa Blötkensäteet! teollisuudessat MetaUilalttelden sisällä 1 en;'Vikojen havaltsemlsekdi ttot ovat ainoa apukdno. r NeuvostoUltossa menetelmää käytetään; ; naisten-sUtojen ja rakemut sa kysyiyyksessa ;/ NeuvostoUitossa instltuutis^ on rakennettal -vaunulaboratorio,: Jota vo tää 'kalkissil; kenttaolosubtda^l rakentaessa, ja joka helpotta»* ti tarkastuslyötÄ. ^it LenhigradUaiset tiedem^l kentelevät 7 nyt tarmokkaiäa;! taakseen ; menetelmiä, jok yksinkertaistettaisiin-käyttöä nUn, että; tSMn nienetehnään voitaisiin \ 'tä laajimmissa -mittasuhteiBai Canadan turkisjSfito . Ottawa. —Kesäk. 30 pni' tyneen vuoden aikaua sMfn | dän metsistä ja farmeata $26,350,000 turklssato, tolUnen toimisto, josta le lankesi $7,006,000 ja le $3,914,000. Edellisen kissatoon verrattuna osoita; to noin 40 prosentin Jalmar W2 muistolle :.::::KJ:^':;'::.; :•;;;•-^'-^f^ii^. Kuoli 28 p. syyskoal»' Vuotta kaksion siitä' kun viimeisen kerran ummistit. Mutta muistosi säUyy Siis nuku, nuku siellä rauhaisaa, Jallu hyvä. Syvällä suruUa ita«)lt»gl^ laisille ja tuttavUl^ «R^, vaimoni ja Elviira Linil ^ (OS. Vecknia«>V? U l i ^ Moniroctö».^^- «vntynyt Suomessa,»»?^ Vaasan b ^ j j Ott knoUessaan 61 v- ».^ p^vän ikätaen. ^ Vainaja haudatUin Og^ han. ,w Kauan'olit ^"^^""^^^^ Nyt on silmäsi k i l i i iP 5 ^ siellä r a u h ^ . . ^ , , jäÄ rauhaan u i n u ^ . H mt jo kohta aamun kö., ,\ ffin ajan au«^i^ jaä hyvästi amlaate»;^ oudolle kuului uutto^^ tom katkes' elos aiv»"^ SMauiiksitna nk vaiiepläa. uJk^d^nSniitgd^»^* Nuku unta leppoisaa!^: SSSaamMais ' esluoist'a U KtJa^^Ä^g.'^-J"^»'' tuUsUmat Muistelen aina sini?*^ Sundia jäanune|; ^ ^ ^ ^ I D E M O K E A T I A N AOiiiTO |«K01MAS T I E " Puhuessaan Suomen Sosit ättlsen Puolueen :sIsäpol lidemokratiari tien": teki y;kansanvallan horjumat Ihimat^jaksi.^; Ä B^vjos :Sosialidemp^^ JMe olisi todella kansanvaltaii jnateöiä, sillä paitsi sitä, et |laeen|ninii viittaa;siihen;;sosj^ jbaattisetpuölueet- bvat^;kaikisi la syntyneet demokraattisina ] Ina;;; Ottaen huomioon; sen; et liialla Siionien SosiaUdern^ lÄolueella oli suuria; ansioita liassa subniah llestai;; iv^inö;: teskisen'ipuolue Itoettaakih. antaa nykj^^ jtaan sellaisen kuvan kuin :se: jV;Kuusisen jä^inuideii^ Ijelflsten sosialistien johtama Ifiosdem. Puolueen perinteiden :rSuomen.;S o s i al;i demokra iPnolue — sanotaan ; yUäma jkirjasessa — on; aina asettm Imdkratian tinkimättömäksi' t Ijf kannattajaksi. Se on nähn [oiivallassa —, oikein toteuteti jäyösön päämäärän eikä vain' IS; Joitä käytetään liyväksi; ku limalle ryhmälle tai; puolueeU IBstä,:ja heitetään; syrjään; k iluullaan: oltavan vallan:peräJ JDemökratiasta kiinnipitämisen luettaa vaatimukseksi: muille, jomenkaikkea itselleen. Vall jbnsanvallan luomisessa ja t jfehittämisessä sosiäUdemokar lliike onkin maassamme suoi Ituurtyön. Se vaikutti ratka Itävällä vuoden 1908 äänioikei i l t U B C I .«roMAca UUtMDt. • V'.•;:.••;: ••^:;•,••:•';;^/^l..^'^',i>•.\ Käyttäkää'Rl lääke huojentaa t sun, vatsakaasukivi poistaa epänormää ta, hapot, päänkivt viat, vatsaviän aihi man maun .suustäi^ tai oikeaUa pubien — tämä on; parasta [lääke onhyvihitiini pan maissa. Hinta Miksi kärsitte reumaattista, n ^ Käyttäk . Selkäkip 'iluihih, k ipeää,hi?r I kangistu nilkkoihl tunteese» han väli! isiin;-ker MIZÄ^t märkää sUäshetfi reuniaatt iMlZAiBE 'piin paik Oaiiadäs! Miksi käi .: .Eurboijpälaineh; pä "^sokeripalassa tai.pi jentam^an yskää, k genahdistustaja^he vella Pitäkää käytännöiiinW;''oi(et Miksi-- kärsitte re ää LTJSCOE^S BHf «sÄ/::. ;;ijnjamentti5sm^ s«r kipuun; iievehtä,en . kipeätä; kaiiköata- J«:BBi-^ tai sbrmied hiveU luuväloäV: kylinäni' PuaAlahteissa,^ldp ;polvea; nilkkaa^ta 8 A L VS »:... •m
Object Description
Rating | |
Title | Vapaus, September 28, 1948 |
Language | fi |
Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
Publisher | Vapaus Publishing Co |
Date | 1948-09-28 |
Type | text |
Format | application/pdf |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
Identifier | Vapaus480928 |
Description
Title | 1948-09-28-04 |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
OCR text |
m
^ , »Ignfajtnigfitts - Ivalon Icsriästä
? l^lfUdMllan Jcftttto K o n P ^ p O p n^
• ^;;.1WgBgiiwne i^qhiojriinplett Inihöm IiJi
|Ktu>efbt(Qrilet ovat «rittftin 1tak«$a^;
, - Ijiaijn kmyiM» on UBetta ics^M;fJo|r;
4j|f>09^ I?a}oJoen' 'vorrella aijajtscvä
' Koppiekm, icylS. 'Kylässä Ja sen ^vä-asuluvBtcu.
JÄOtak Koppelon l l q i ^ i^
' 1 sipnnttdliista tiestä tulisi hyötjrm&äa
;;:^i:1fities^l^^
%l:%v*t*^3»» ,IvaIon 1 Jtyläatft Vlakkalan
' JiE9tttta s:oi>peIan kyl&fin ^untautuvaii
' 2i^li9i^letft varten eroitettlin Jo V. 1918
f-' isojaossa tarpeellinen tiepohja Ja nrar.
JT, rattiin < saranoUdqyalkat.. Tien a(-
TZ ^' Iraansaan^inen el irottenfcaan vielä ole >kf 7i^'^l^P««ft suunniteltua pitemmälle, valk-
' ^ "^ka vutiovallan taholtakin on tunnusti,.!"
''l'^i»B*tu tien rakentamisen Tälttftmät^ö-
Tien< välttämättömyyden käsittään
^ ' " "kba, kun huomioi, että kalkki ta-rarati
V ^ , , iicoko täUe knlii}j»lninnftllp,on kuljetet- hCCJ^''^ -^«»«^1» IvaKmJok^^n^öten/mip
' kä^^hoomattanrasti kohottaa kustan.i
VaociHirer,TSk^lähien tuomari
IV^i^iJBpiKent sanoi viime viikolla, että
Canadan; sabatin viettoa, vjedonly/ta-
'"v.„^,-„5:nidcsia'Ja-raikeuttaa erikoisesti keli-rflcon
aikana tavaran saantia. Var-m
^„^„^j'iinkin jäUeenrakennuksessa tien puute','
on tuqttuiut Ja tuottafi,^ suuria
•.valkeuksia.' Kun lisäksi l|läkäri, ap-
^^teekkaripiorni^^^altos ?J j{r^
libaiin: ibikbnlQrlä^
(Snärtää; minkäteista; h a i ^
j Ä / u £ l^ttumlnmAttmä^^ Johdpsta -tuol--^
i^V^-lrvu^. ''Ien jmute tuottaa haittoja, myös sai
n^tun alueen väestfille tuott^t^ensa'
,^^B»i?cklJMlmIs^ ' ^a valkettttäal^
ten hpyl^ Jo ennestään vaikeaa ase-i.'^
"nÄaxiaa:. Sfaäfcunnantalw^^
lanoja väestfipi^^^
^|S}lseksi^ olisi a&a! alkaai^saaminen
^;;>|Öttäm^tÄ ' ' > ' p
tiä Ja axpajäisia koskeva lainsäädäntd
on "vanhanakainen".
Babatin viettoa koskevan lain
tiukka:vndudattamlnen: saattaa nykyään
Johtaa : sellaiseen ttilanteeseen;
«ttär elämä'kauput^issa tulee "sietär
mättfimäksi^sanol^tu(»nari:Bän sanoi/
että sabatin-viettoa koskeva laki
säädettiin vuonna 1906 ainoastaan sitä
fvarten, että sen kautta taattaisida työ-.
läisiUe kuuden päivän työviikko.
Tuomari SaiKcnt: ei kuitenkaan ehr
dottanut -«abatin viettoa koskevan
lain perusteellista- hylkäämistä rvaan
oUsitä mieltä, että olisi noudatettava
keskitietä. Joka sallisi nauttia ur-he^
usta Ja kulttuuritoiminnasta.
"Näyttää myöskin siltä, että suuri
^yleisö''katsoisir a^Jaisia^^'^-k^
'laln^dännön muuttamisen tervetulleeksi";
sanoi tuomari,:Joka myöskin
hyökkäsi kilpa-aioJa-Ja vedonlyöntiä
koskevaa lainsäädäntöä vastaan. Laillistettu
vedonlyönti olisi tulolähteenä
hallitukselle Ja vähentäisi poliisien
työtä. ^ •
Hän viittasi lausunnossaan erään
ihyvln; tuiinetuia täkäläisen kluhinar-pajaissyytökseenv
Jonka l^räjien vala-mfehis0,
yleisen omatunnon Ja.käsir
tykspnn^ukaisesti Julisti lailliseksi toir-minnaksi.
Pdiväpaläta
Perinnöllisyys munaAiolannossa
m...
AmerilAalainen
kunnianosoitus '
SibeliukselliS . '
HelsfnkL — (S-S) — Amerikkalaisen
National ArtsiPoundation-säätlön
JohtaJal^CarietonSnäth: ilmoitti lähti-'
essään Helsingistä,'että Jean Sibelius
on kutsuttu säätiön neuvoa-antay
haUituksen Jäseneksi. Prof. Sibelius
on suostunut tähän kutsuun; "Tämä
on minuUe suuri kuimila;!^^
säätiö*^ tulee t e k e n^
taakseen taiteiUJolta'kalkkjalIa maa-;
ilmassa", lausui prof. Sll^^ius.
Vuosittainen munatuotanto on l i sääntynyt
paljon. Vijllkanat munivat
12-30 munaa vuodessa'mutta »)ft-;on;
kanoja Jotka mtmivat yli kolmekin
sataa munaa vuolessa; Keskinkertai-:
n^n siipikarjan/munatuotanto.ylittää.;
nyt usein 200 munaa kanaa kohti vud-^
dessa. - Tämäinunatuotannon: lisään-';
tyroinen johtuu osittain parantuneista;
ruokinta-- ja hoitomenetelmistä, mutta;
sen lisäksi on todettu, että munatuq-tantoa
voidaan lisätä myös siten, että,
valitaan'huolella ne-kanat ja kukot,
joiden jälkeläisistä kanoja kasvatetaan.
Mu n a tuotannon perinnöllisyyden
tarkka muoto ei ole tiedossa mutta
genetiikot myöntävät, että monta perinnöllistä
yksikköä on otettava h\A-mioon.
Hyvin munivan kanan huo-mattavimplna:
piirteinä tiedetään ole-r
van aikainen sukupuoUkehitys/kunkin
munasarjan'suuri .muriamäära,ei-hautovaisuus
Ja kyky munia myöhään
munatuotantovuoden loppuun asti.
Parannus munatuotaimofisaTrsaadaan
siis siten, että 2äsyatetaan,näitfeomi-naisuuksia'
omaavia :siipikarJoJa,'TaUt-semälla
sellaisia "vanhempia'* - jotka
täyttävät'nämä :vaatimukseti'^v
puolikehityksen yhteydessä-oiiikuiten-
Idn otettava' hucmlooju se;:-e|tä' liian
pian-kehittyneitä kanoja on^vältetta-vä,
sillä ne voivat jäädä melko pieniksi
ja munivat pieniä muniavpitkan
aikair "^aluksi. Yleisesti katsotaan,
että valkoisten: leghom-kanojen pitäisi
alkaa munia 170-180, päivän, vanhoina:
ja n.s. yleisen.tarkoituksen kar
nojen 190-200 päivän vanhoina.
Nykyaikainen Valinta tehdään t a vallisesti
jalkelalsperusteella ja huomioonottaen
koko toinaparvenr{ tuottoisuus.
Suotuisampi i>erinnöllisyys
jatkuu kjanaparvista Joiden jäsenet
ovat yleensä: hyvälaatuislai H mleluimr
minkin kuin sellaisistavkanapatvistai
joiden v yksilöjäsenten tijbttolsuuden
välillä on suuri ero. ^
Miten? menestyksellmeii
puiden siirtäminen
voidaan suorittaa
mm
'm
i l
i be on enemmän ktttn Itike-
. iäiros... edistyksen voima
. . . THE VrORKERS'COOP.
Ystävällinen
arktiikka
•mm
M
'Mii
MATKAT EURPPPPAAN
; KEVÄÄUJL ld49 KESÄLLÄ
Av^vNrt .00: «ika^ymu-paikkanne,' Jo>U]o |
Tags
Comments
Post a Comment for 1948-09-28-04