Vapaus, August 24, 1948

              mmi
> ^ * r .r You Can
Fly Yoiir
Family Or
Freiglit
Wlth Car
Controls
SANKARILLINEN STALINGRAD
MOTORING METHODS are the inspiration öf' a new
lamily-of-four airylane now in fiiU producUon. Named
the Chrislea Super Ace, it wm not.its British mänufac-turers
claim, spin; it lands on land, sea ör snow—with
its interchangeable under carriaire; and häs plenty of
iuggage roon^i/Top left: Super Ace with its full comple-ment
of four. Bottom ieft: The coivling lifts car-like
for easy inspection. Right: The car-lilce controls and the
pilofs all-round view. Super Ace can also be' ^ i l y
converted into a frejghter i l . the-aeed-is to fly eoods.
nen rajoitus testan
Iscsti - aivan oikeuti
aan ole vastoin sitäi
vostokansalaisen jää
den suojana on laki
estamcntin tekijällä i
a. tehdessään Icctääni
joka,lain .mukaan oiia|
isä, saa h-än test'
-ensa kenelle haliiaä, J
ttavallcen, •tutta\illef
järjestölle;:
tama todistaa, että i
nnustaa .yksltyisen-i
/alvoo tarkasti kaa
- luovuttaa . omafe
;lcnsa mukaansellafej
otka-tarkoittavat]
acrhccnsä hyvmvotoa
C L U B N E W S
FACTS ABOUT FINLAND
By Americus .
Icontinue ourstudy of- recent and
orary Finnish history, let us
• Finland's altitude .towards the
Union, her eastern neighbor —
titudethat on a number of occa^
(ound e.xpression m military
ttioiis ugainst the Sovief Umon.
sthefiasco öf;the,last twö Finno-
..wäRS siill is. -very. fresh in;
linds. we believe it .sufficient to
äizehere ihat froin its very i n -
the Piimish Government, es-as
a result:of the Manner-
\ putsch,. took u fascist. form,. kept
;clst Civlt- Guard in continuous
ir: and. in, us foreign ; relations.
|an anti-Soviei onentation that
[and ebbed, froni,overt aggres-!
|to intngue and preparations for
islon, accordmg to ihe interna-fcsituation,
Stratfgic Railroads
•^ami-Sova-l onentation toök
rte froias in.; strategiö railroads
lhighways towards its frontiers
f the Soviet Union, and airdrcune
nent of a capacity indicating
kipaled joint unti-Soviet military;
wiih oiher power.s.. It is an
utedfact ,ihat before the Win-fi'arbegaii,
Finland had airdrome.?
: of serving and airfleet many
i.the size ot Uie tiiiy. fleetmain-byiPinland:
It has beeji es-tablished
that Pmland had airdromes
with landing fields capable of acco-modating
2000 planes and they surely
could not have been intended for the
use merely of Us own airforce of 150
planes. Airfields . of the size indica-ted
long-term military arrangements.
with powers that had airfleets of that
size.' • -. ^ -. ;'
.It is also known thafroads and rail-ways
f a r m exfe.ss of traffic expec-tations
were buili, along strategic ap-proaqlies
on its borders with the So­viet
Umon, presupposing long planried
military operations. Even the Manner,
heim Line was:build carried certain
sinister implications. Unlike the
purely-defensive Maginot Line. it was
a deep fortified zone, aLso providlng
cpver for launching; a strong öffen-sive.
Add ali these aidromes. stategic
roads, fortificaxions and . the import,
of war matenals before and vvhiie
negotiations were bemg conducted
dunng the fall of 1939, to the previou.s
record.. of the Finnish Government
as u \villing c o l l a b o r a t o rm anti-
Soyiet movementsand even:mmitiai-ing
aggres.sjon upon Soviet ^territory;
add to. the.se 'the , character of the
Pinni.sh .State, which contra ry to pro­paganda
..seeking to give it a derno-cratic
face. has a strongly fascLst
complexion, and the fact thai natio-nalistic
extremists ha-ve:often expres-sed
ambition for a "Greater Finland"
stretchmg ali ihe. way to 'the Urals,
and includmg Estonia with Lenin­grad
area as the point of fuslon;
add "äll these together • and the sum
total is not a very pretty plcture.
The Civil Guard
Of the Civil Guard. a shirt army
larger proportionately than Hitler's
Storm .Troopers or Mussolini.'s Black-:
shirto, J . Hampdeu Jackson wntes In
his history of Finland:
"This was a sm-vival of the White
Guard of 1918 vvhicli had been given
legal.recognition and a Statesubsidy
under ihe Republic; on the uncjer-standing
that i t would act as a tern-torial
multia to guard .the country
agamst foreign invasion and com-munist
conspiracy." .•
In 1939. whereas the regular army
numbered no more.than 30,000 men,
the Civil Guard recrulted on a. class
basis. malnly from the well-to-do
farmers, numbered 200,000 men, in
a population of less than four milhon.
.Tony Martin: "One day you're mak-ing
love to Lana Turner, Rita Hayr
wörth,; Betty Grablei; L i n d a Darnell.
The next day you're a has-been".
Allan : Young:, "Yeah, but look
vvhere you has been." •
JCIITOS
Tahdomme lau.sua sydämelliset kiitokset kaikille, jotka tulitte
|Wtamaan liaitammeja siltä suuresta rahalahjasta -.sekä, monista
jirvokkaisia yk.sityislahjoista, joita saimme nnn paljon:.: •
Erikoinen kiitos "Showerin". järjestäjille kirkon . alasalis.sa ,• ja
imrs, Gabelm. kodissa.. Kiitos , kaikille lahjojen: antajille., : Kiitos
jfajintolan .henkilöille häätiläisuudessa.
ViL-lu ken an suun kiitos teille kaikille'
ISault Ste. .Marie.
EDNA JA ELMER SAARI
Ontario
Parhainta onnea ja menestystä sekä
hyvää terveyttä
JOHN VIITALALLE
hänen täyttäessään 71 vuotta
Itöh ottavat allamainitut naapurit, ystä­vät
ja tuttavat
J>>ne ,a Vih Seppälä
^ram; ja Hans Suomala
Airo ja Ai vi Lahti
^'"kxa ia John Paananep
Kusti Rinta
L^-np. Ja Alfred Järvinen
«^U.na ja Eino Mäkinen
^'^•"-.> ia Karl Suominen
Tilda ja John
Kalle Tiura
Lauri Laurila
•Matti Kangas,
Mr. ja mrs. Einar
Kekäläinen
.Äiti, Anna-Maija ja. Aatu^
Albm Heikkinen
Ida -ja Atu Koivula-:
Long Lake. Onlario, elokuun 15 p. 1948.
KIITOS
I^Vä' u*",'/"^'^ i:ntokset naapureille, ystäville ja tuttaville,
l%n' . V ? : - ' " ^ ^ ^ a e n kotuni t.k. 13 p : n ä minun päästessäni n
I P,;."-' '-»«sani 71 vuotta.
•JQtka-
; miehen
I^Uis ;'J)*/''^Msta... Kutas. emännille .••kahvipöydän. - antimi.sta.:
|fiJUdf&CT",'- il:^'V^ rahaita, jotka sain tässa-mieleenpainuvas.sa t i l a i -
löaiks. ' '"'^^ kilkkiä ystävyydellä muistamaan elämäni ehtooseen
r*«' l^ke, ont.
JOHN VIITALA
Euokuun.;15' p. 1948;
Sylvia Pine, the Warner producer,
tells of a lady who went to a movie
and: asked thei-box-office : man the
pricie öf a ticket. He told her $1.20.
"Double feature"? she asked. "No.
One movie". he sald: "Technicolor?"
she a.sked. "No: Black and whlte
film" said the box-office man. "Bank
night?" asked the lady. "No"' said the
man: "Bingo?" she continued; -No'!,-
nö Bank Night, no Bingo-, said the
man. "Giving away: dlshes?" a.sked the
lady. "No. No di.shes. - Jast a picture"
said the man. "A doUar. twenty for
one Picture", said the lady. "What's
the Picture?". ^
"Dr. Wasseir', .said the box-office
man. "Dr. Wassell?" the lady said.
•A specialist?"
The mayor of a French town had,
in accordance with the: regulationsi
to make out a passport for a rich and
highly r&spectable lady of his ac-quaintance,
who, m spite of a slight
di,sfigurement was very vain of her
personal appearance. After . a mo-ments
reflection. he: wrote among
items of pensonal description: "Eyes
dark, beautiful; • tender, expressive,
but one of them is mLssmg".
Lord Charles Beresford wa.s in high
favor: with Royalty -artd enjoyed a
good, deal mcfre license than other
people who moved in such an excel-lent
Circle. . O n one öccasion, when
at the eleventh hour he had been
summoned to dine with the then
Prince of Wal&s (Edward •VII) he was
said to have telegraphed back:
"Very sorry — can't come. Lie
follows by post."
.- Stalingrad! Maailmassa ei ole sel­laista
kolkkaa, missä ' e i olisi kuultu
t ä t ä nimeä; Kolme icuukautta kestä­nyt
Stalinin kaupungin sankarillinen
puolustus saa sijansa natsismia vas­taan
käydyn vapaussodan historiassa
neuvostokansan suuren rohkeuden Ja
Punaisen armeijan taistehjain ennen­kuulumattoman
urhoollisuuden osoi­tuksena
silta, millä päättäväisyydellä
he puolustivat maansa kunniaa ja va­pautta.
. •
Stallngrad sijaitsee Volgan mutkan^
oikealla rannalla; Volgan alueen
isoimpana teollisuuskeskulcsena tämä
kaupunki personisol. neuvostomaan
edistyksen saavutuksia vuosien kulu­essa.
' Stallngrad. kasvoi asteittain
vuosien kuluessa yhä kauniimmaksi.
Ikäänkuin vyönä sen ympärillä olivat
komeat viheriät istutukset, sen: kadut
Ja'torit olivat puhtaat ja sen ihanat
puistot ja puutarhat tarjosivat varjoa
ja viileyttä. Stalingradin. suunnat­tomat
tehdaslaitokset olivat kunniaksi;
koko maalle.
Stalingradin asukkaat rakastivat
kaupunkiaan ja tekivät paljon työtä
sen kaunistamiseksi. Kaupungin kau­neimmassa
osassa — Volgan rannalla
— sijaitsi kaupungin kirjasto, jossa oli;
satojatuhansia kirjoja. Kirjastolla oh
Maxim .-Gorkin nimi. Suurenmoinen
fyyskulttuuripalatsi oli rakennettu
nuorisolle ja pioneeripalatsi lapsille.
Sodanedellisinä vuosina rakennettiin
lukuisia kauniita rakennuksia, katu-kortteleittain
asuntorakennuksia, sai^
raaloita, urheilukenttiä, uimalaitoksia
jne.
. Stallngrad oli tehdaskaupunki -r-mutta
samalla aurinkoinen kaupunki.
Ylpeydessä Stalingradin asukkaat sa­noivatkin:
"Jos. haluatte nähdä mitä
neuvostovoima on luonut, niin tulkaa
katsomaan Stalingradiamme!"
Tsaritsyn-Stahngradln jättiläismäi­nen
kehitys johtui sen maantieteelli­sestä
:asemasta. Kaupunki sijaitsee
Volgan alajuoksun varrella juuri sii­nä
kohdassa, missä tämä iso joki suu­ren
niutkansa kautta on. lähimpänä
Don-jokea. Sen yhdistävät rautatiet
pohjois-Kaukaasian, Donbassiin jä
kesklsllle alueille. Tassa on Iso rau­tateiden
yhtymäkohta. Stallngrad on
kuin avain Volgan ja Kaspian meren
kalarikkauksiin, petroleumi- Ja suo-larikkauksiin^
sekä koko Neuvostolii­ton
kaakkoisosan teollisuusT j a vilja-seutuihin.
Kansalaissodan ja Neuvostoliiton
teollistamisen historian kaikkein lois­tavimmat
sivut liittyvät tämän kau­pungin
nimeen. Vuonna 1918 yritti
Saksan imperialismi — apulaistensa,
Krasnovin v a 1 k okaartilaisjoukkojen
k a n s s a k i e t o a nuoren Neuvostota­savallan
renkaaseen, M a ' i : n i ttuna
vuonna aikoivat interventionlstit sekä
Krasnovin ja Koltshakln valkokaarti-:
laiset yhtyä.lähellä Tsaritsynia ja sit­ten
antaa yhteisen iskun Moskovaa
vastaan. Interventionistien ja valko­kaartilaisten
aikomus oli kaapata
Tsaritsyn, katkaista Petrogradin ja
..Moskovan yhteydet Ja eroittaa koko
keski-Venäjä Volgan seka kaakkols-
Venajän;rikkaista ravintoresursseistu;
Tämän tilanteen vallitessa Tsaritsy-
Kirj. M. Vodolagjii
IJuUcaLstu V . 1943)
maisen viisivuotissuunnitelman aika­na
rakennettiin kuuluisat Stalinradin
Traktoruehtaat ja koko maassa alet­t
i i n kiireusesti rakentaa—teollisuuslai­toksia.
Maassa ryhdyttiin kehittä­mään
teollLsuustuoiannon nykyaikais­ta
tekniikkaa ja samaan aikaan me­nestyksellisesti
harjoitettiin joukoit­tain
ammattityölaisia. Ulkomaisessa
sanomalehdistössä noina aikoina en­nustellun,
pilkallisesti, että. bolshevi­kit,
vaikka.ovatkin onnistuneet raken-
:amaan suuria tehtaita. eivatko.skaan
voi käsitellä niiden vaikeaa leknhkr
kaa.- Siahngradm m m i oli jatkuvasti
sanomalehdis.sa. Suurella niielenkiin-nolla
lukivat maamme asukkaat Sta-lingralista
tulevia selostuksia trakto-rltuotunnosta.
Stalingradin asukkaat
olivat iaydelli.sesti vastuuiialai-suuten.
sa Ja tehtävänsä tasolla. He tiesivät,
etta kaikkialla .seurataan heidän työ­t
ä ä n tarkasti,min ystävien kuin v i ­hollistenkin
leireussa. Noina, aikoina
he työskentelivät kovasti jättiläis­mäisten
koneitteiLsa avulla. Samaan
aikaan kuin he tekivät tyota, he opis­kelivat.
Aivan samoinkuin kansalais­sodan
raskaina paivnid koko maa tuli
heidän avukseey — Moskova, Lenin-grar.
Donbas ja Baku lähettivät heil­le
korkeimman ammattitason omaavia
työliiisia, insinöörejä ja .teknikkoja.
. Tämä ankara taistelu tekniikan val­jastamiseksi
päättyi voittoon.: Loppu­mattomana
ketjuna alkoi Stalingradin
Traktoritehtaalta virrata traktoreita,
joissa oli merkki "S. T. Z." : (Stalin-r
gradsky Tractorny Zavod ^ Stalin­gradin
Traktoritehdäsl.
Näin siis maan sankarillisten puo-lustustraditiojen
jälkeen muodostui
Kaarti harjuitteh ja teki kuudesta
tykkitraktorista tankkeja, varustaen
ne lujalla panssarilevylhi. uHa val­misti
Krasuy Oktyabr. Toiset kau­pungin
tehUai varustivat VapaaehUM-sen
Kaartin joukkoja miinanheitlajll-lä,
konekivääreillä ja ammuksilla.
Garnisoiun sotaväki myöskin avusti
Kaartia aktiivisesti. Kun kaupun­kia
uhkasi ilmeinen- vaara. Jatkoi
Kaarti harjoltuksiaan ilman, etta sen
Jäsenten jokapäiväinen lyo.olisi i u i l -
riinlynyt. TankkiJoukoLssa kiinnitet­tiin
erikoista liuomiota tankkimiehis-ton,
erikoisesti ampujien liarjolttami.
seen. Tehtaljla oli kylliksi tankin oh­jaajia;
T a h k kltorjuntapataljoonat
saivat erikoiskouluutuksen. Kaupun­gin
Puolustuskomitea, kaikki virano­maiset
ja järjestöt työskentelivät kii­reisesti
Vapaaehtoisen Kaartin aseis­tamiseksi
j a linnoitusten rakentami­seksi.
Lyhyen ajan kuluessa valmis­tettiin
100,000 lankkitorjuntancstepul-loa.
Tehtaissa valmistettiin mlinaii-heittajia
Ja ammuksia yli tehdyn
suunnitelman. Stalingradin alueen
asukkaat lahjoittivat- l>i: miljoonaa
ruplaa Vapaaehtoiselle Kaartille.
: Tankklhautoja Ja ampumu-a.semla
rakennettiin kaikkialle kaupungussa ja
jokainen kykenevät kaupun(,'in asukas
teki osuutensa tässä tyo.ssa.Kaiki.ssn
laitoksls.sa vähennettiin työpäivää
kahdella ja neljälläkin tunnilla, etta
työläisillä oli mahdollLsuiis o.saIll.stua
puolustuslinjojen, r a k c n n ustyohon.
Monien laitosten työläiset csallistuivat
puolustustoihin niin tyyten, etta ai­noastaan
joku henkilö suoritti loita
näLs.sa laitoksissa. Kun:tyolal.sten*työ-vuoro
loppui tehtal.s.sa, menivät he
auttamaan.. puolustustoideii suoritta­mista.
Yliopistojen ja teknillisten
koulujen oppilaat ja opettajat teki­vät
puolu.stustöltä ja yk.s;n pienet
Tiistaina, elokuun 24 p.— Tuesday, Aug. 24 Sivu 3
TORONTOLAISET
TANSSIT TARMOLASSA
Joka lauantai-Utana
Sauna avoinna keskiviikkona, lauantaina Ja sunnuntaina.
Hyvä ravintola aina.
ankaran työn traditio maan vaurau- koululapsetkin, osallistuivat kaupun-den
hyväksi,'mikä muodostettiin mah-tavak.
sk teollLseksi voimaksi. Ja äs­ken
käydyn sodankin aikana Stalln­grad
on ollut lojaalinen loustavalle
menneLsyydellecn.
Valmi.stae.s.saan v. 1942 kesähyök­käystään
keskitti Hitlerin sotapaallys-tö
huomattavia joukkoja rintaman
verraten kapealle lohkolle suunnitel-mlen.
sa toteuttamisen tarkoitukse.ssa.
Saksalaisten hyökkäyksen päätarkoi­tus
oli Stalinin sanojen mukaan
"saartaa Moskova idan puolelta, eris­tää
.se Volgalta ja Uraalilta j a sitten
hyökätä kaupunkiin. Saksalaisten ete-nemi.
selle etelään pain, kohti öljy-alueita
on lisätarköituk.sena ei ainoas­taan
kaapata oljyalueita, vaan kään­tää
-meidän paäreserviemme huomio
etelään ja heikontaa Moskovan rin­tamaa
Ja siten antaa onnistunut isku
Moskovaa vastaan. Tama s e l i t t ä ä sen,
miksr sak.salaisien Joukkojen paävoi-mat
ovat nyt Orelln ja Stalingradin
alueilla eivätkä etelä.s.sä."
Saksalaisten joukkojen päähyok-kays
v. 1942 oli suunnattu Stalingra­din
kautta ja t ä m ä n . t a k i a niiden p ä ä -
hydkkaysjoukko oli ke.skitetty tämän
kaupungin edustalle: Sak.salaiset iöU
voivat voivansa valloittaa Stallngra-
, ,, ,. , . , . din heinäkuun 25. palvaan mennes.sä.
mn hallussaan pitäminen merkitsi ko- j^^^^^ ^^^^^.^^^^ iaskelmis.saan Ja
ko Neuvostotasavallan elamaa.
Lenin lähetti Stalinin tälle tärkeäl­le,
rintamalohkolle johtamaan Tsarit-synln
puolustusta.
Krasnovin valkokaartilaisjoukot uh­kasivat
kaupunkia. Ne piirittivät Tsa-ritsynin,
mutta kaupungin puolustaji­en
urhoollisuus muodosti tästä Volgan
pettyivät pahasti. Jo kaukana Stalin-gradLsta.
he kohta,sivat meidän jouk­kojemme
paatta van vastarinnan Ja
mitä. lähemmäksi kaupungin, puolus-;
tusllnjojatal.stelu siirtyi, s i t a s l t k e ä m -
mak.si kehittyi vastarinta.
Heinäkuun loppuun mennessä rie­huivat
ankarat taistelut niillä samoil-kaupungista
murtamattoman llnnoi- , paikoilla. joLsta mainittiin 24 vuot-tuksen,
jota vastaan vihollisen k a i k k i , , ^ takaperin T.sanLsynln rintaman
suunnitelmat kilpistyivät.
Tsaritsynin urhoollinen puolustus on
maamme historiassa^ Neuvostoliiton
kansan urhoollisuuden ja kestävyyden
esimerkki taistelussaan maansa puo-
• Norman Ross.:Chicago exrlong d^-
tance Olympic swimmer, was swim-ming
far out ; in Lake Michigan.
Evenlually he started back to shore
and when he got falrly d o s e he
noticed fhat a: big crowd v a s watching
him from the_j3each. This sort of
thing had happened before; , Ross
knew that when he got to' the beach
he'd be asked a lot of sllly questlons.
So: he swam into the sh3llowwater;
stoöd. up. shook himself and asked:
"What city Is this?" Everybody hoi-lered:
"Chicago".
"Oh hell. I want€d Milwaukee".
.=aid Ross as he dived back mto -the
lake and swam away.
"I swear to the Lord. I still don't see
Why freedcm means everyone else
but me!". -^Lang.ston Hughes-negro
poet
My: mother :.taught me to be: good
At least as goo<^ as I was able;
Otherwise I think I could
Dress i n ermlne. mink or sable.
lesta. .V; 1919 Tsaritsynin proletari­aatti
sai Punaisen Lipun kunniamer­kin
yielsvenäläiselta: Toimeenpane­valta
Komitealta. ;V.. 1924 kaupunki
sai toisen kunniamerkin Ja seuraa­valla
sen nimi muutettiin Stallngra-diksi,
Stalinin kaupungiksi.
Kun maamme oli parantunut haär
voistaan Ja saanut kansallisen talou­tensa
tasapainoon kansalaissodan Jäl­keen,
aloitettiin suurenmoinen suun­nitelma
Venäjän: muuttamiseksi voi­makkaaksi
ja rikkaaksi Bosiallstiseksi
voimaksi .— maan, mikä oli ollut hy­vin
takapajuinen t ä h ä n saakka.
; Taas Stallngrad tuli etualalle, taas
se veti maaliman huomion puoleensa
Stallngradissa Volgan varrella teol­listamisen
soihtu sytytettiin. Ensim-
Lincoln's humillty and his gifi för
retort were exhiblted In his encounter
with a foreign dlplomat who was
admltted to his presence at the White
Hoase and f ound •the president black-ing
his "sRoes.
"What, Mr. President". he inquired,
"you black your own shoes"? *
• VYes", Lincoln ansvvered. '.:whose do
you black?"
, When money speak.s; the t r u t h ls
silent. — Russian proverb.
A big syndicate was about to launch
a, nevspaper in a large city and
of lered a huge cash prize. to the per­son
who .<5ubmitted the best name;
for it,, along wlth a: short essay on
why t h at name should be ttsed; Onp
contestant suggestedf that the -paper.
be called T H E T R U T H .
.His reason:, Everytlme somebody
comes up to a newstand the proprle-tor
could say, "What do you wan*?
THE TRUTH ör T H E CHICAGO
TREBUNE?"
rintamatledotuksis.sa. ,
Jo siihen aikaan . kuin taisteluja
käytiin; viela kaukana Stalingradista,
tehtiin . kaupungus-sa laajakantoLsia
puolustusvalmlsteluja. Koko, kaupun­ki-
muistutti valtavaa .sotaleiriä. L i n -
no)tuk.sia rakennettiin Ja puolu.stu«ta
valmLstettiin kaikin keinom. • -
Heinäkuun lopulla eraana myöhäi­senä
iltana saapui Moskovasta puhe-l
linsanoma Stalingradin Kaupungin
PUolustu.skomitean p u h e. e n j ohtaja
Chujanoville. Stalin ky.syi. mihin.toi-'
^menpiteisiin oli ryhdytty kaupungin
puolustamiseksi. ,Han ilmoitti; että
Stalingradille . annetaan kaikki. mah­dollinen
apu ja. antoi maarayk-sen, et­ta
pieninkin paniikkimieliala tulee lo.-
petlaa heti palkalla alkuunsa. .
-Tehdastyöläiset . li.sasivat sotatuo-tantoa,.
elka minkäänlaista .sälkahi
dvKsen tai.; heikkouden tunnetta i l ­mennyt
heidän kfc.skuudessaan. Sota-tuotanto
tuli kaupungin kaikkien v i ­ranomaisten:
Ja järjestöjen päahuolek-
;sl.y.; •;"•;•;:•••-;•;;:..;•:•• r
Traktoritehtaan työläisten aloittees­ta
oli jo vv 1941 syk.syJla .perustettu
Kansan. Vapaaehtoinen -Kaarti.. Tä-
• han. kuului mm. Donin kasakkadivi-
.siona, joka muodostui vapaaehtoisis­ta-
kasakoista. Monet vanhat: kasakat,
jotka olivat palvelleet ensimmäisessä
maailman.sodas.sa ja ottaneet osaa
Tsaritsynin ::puolu.stukseen,: liittyivät
tähän vapaaehtoLseen divisionaan,
Kasakkapiirin kollektiivjfarmit lah­joittivat
,kasakkadivisKjnalle parhaat,
hevosensa, tekivät-satuloita ja kasak-kain
vanhojen perinnäistapojen, mu­kaan
. l ä h e t t i v ä t - miehen .täydellisesti
varu-stettuna ja a-selstettuna;. Stalin­gradin
työläiset hankkivat divisional-le
ammukset ja o.san : ;a.sei.stuksesta.
Tama . divisiona liitettiin Punaiseen
armeijaan Ja se lahti:rintamalle vuo­den
1942 -keväällä. Taisteluissa saa­miensa
ansioiden.peru.steella tämä di-v.
i.sionä on ninnitetty 11.,Donia •Kaar­tin
Ratsudlvlsionak-sL
Traktoritehtaan työläiset valmisti­vat
tankkeja, joilta Vapaaehtoinen
kinsa puolustuksen rakentamiseen.
Linnoituksia valmustui Stalingradin
Joka puolella noina .suuren taistelun
edellisinä aikoina. Huomattuja, ra­kennuksia
muuteltiin ampumavaru.s-tukslksl.
Natsien lentokoneet yritti
vat kaikin tavoin estää tätä työtä,
mutta kaupungin llmatorjuiitajoukot.
Jotka olivat aina valveilla, ajoivat ne
pois ampuen useita alas kaupungin
lähellä.
Yleiset, neuvosto- sekä . ammattl-yhdisty.
sJarjeslot suorittivat selostus-tyotä
kaupungin asukkaiden ke.skuu-dessa
ja johtivat taistelua provokatoo-risia..
huhu ja vastaan. Nämä jarje.s-töt
tekivät tunnetuk.si kaupungin
loistavia taisteluraditloja,' Sevastopo-lin
asukkaiden, kuolemattomia teko­ja
sekä Leningradin sankarillista puo­lustusta,
valaen kaupungin, a.sukkal
siin rohkeutta ja mielenlujuutta nai­den
kahden- kaujiungin asukkaitten
.sankaruuden esimerkkien avulla.
Kaupungin. ilmasuojolujarjesto toi­mi
täydellisenä sotilaallisena järjestö­nä
ja .sen Jäsenet olivat täydellisen
mobllLsatlon aläLsiria. Tiukklm llma-r
.suojelutoimenpiteisiin: ryhdyttiin, ve-sivara.
stot määrättiin jokaiseen taloon
Ja rakennukseen, kalkki pihat ,ullakot
ja kellarit puhdLstettlin kaikesta ro­justa,
kalvettiin peitettyjä suoiahau-;
tojä Jne. Kaupungin toreilla .suori-'
tettlin harjoituksia, kuinka jialopom-meja
käsitellään.-
Ilmahalytyk.set tulivat yha ylei.sem-mlksl.
kaupungi.s.sa. Mutta vihollisko­neet
kohtasivat ankaran ilmatorjun-tatulen,
eivätkä saaneet paljoakaan
vahinkoa aikaan. Teollisuaslaltokset
lisäsivät palva päivältä tuotantoaan.
Heinäkuussa Stahngradln: asetehtaan
työläiset ylittivät heille asetetun i.son
osuuden tykkien v a I m i stuksessn.
Tankkien rakentajat voittivat Valtion
P^olastuskomltean kunniamerkin .sa­moinkuin
alisen Volgan tran.sportti-työläiset
sekä - kannutu.stehtaan työ­läisetkin.
••
Mitä lähemmäksi saksalaiset tulivat
sitä päättävämmaksl kasvoi : Stalin­gradin
asukkaitten halu taistella kuu-:
punkiasa puolesta samalla, urheudella
kuin heidän isän.sä olivat taistelleet
Tsaritsynin puolesta.: .
. »•• ,* • • '.:
Taistelut Stalingradin lähellä muo­dostuivat
palva päivältä yha rajum­miksi
ja verlsemmiksl. Saksalal.sten.
epäonnLstumlnen kiukutti natslpaäl-ly.
stöä; joka ryhtyi siirtämään joukko­ja
Stallngradiin ei vain muilta itä­rintaman
osilta, vaan myo.skin miehi­tetyistä
Euroopan maista. Saksalaiset
lähettivät reservejaan taisteluun,, kes­kittivät,
jättiläismäisen, nnaaran sota-koneistoaan
ja toivat myr.skyjuukko-;
laistensa parhaita divisioneja Stalin-gradiin.
HitlerilaisiUä. oli ke.skitetty-nä
Stalingradia vastaan yli .30 paas.sa-rl-;
Jalkaväki-. Jä motorisoitua divisio-naa,
yli. 1,(J00. lentokonetta ja yll^ 1,500
tankkia.
Suunnattomien menetysten .hinnal-.
la onnistui saksalaisten murtautua
PunaLsen armeijan rintaman läpi län­tisellä
lohkolla. Taman murtuman
läpi virtasi natsien pan.s.sari- ja mot<i-rLsoituja.
jalkaväkijoukkoja, lent<jko-neittensa
tehdessä tietä. Kaupunkia,
uhkasi nyt: suoranainen .-vaara. Ilma-suojelu-
sekä ilmatorjuntajoukot, joi-:
ta oli keskitetty Stalingradin luotelsr
osaan, alkoivat toimia::; Lyhyen ;valiT
nrlatkan paä.stä kohdistamallaan tulel­la
ne tuhosivat natsien , hyökkäävät
tankit ja samalla U^rjuivat vihollisen
lentohyökkayk.set, Ilmahaly tyi;siree-nit-
soivat-jatkuvasti kaupungissa, »il-,
lä natsien llmahyökkayk.set. seurasivat
jatkuva.sti toLsiaan.
Stalingradin. asukkaat ottivat vas-.
taan tiedot vihoULsen hyökkayk.sestä
todellisen sotilaan urheudella. Pie­nintäkään
. merkkiä paniilclsta Ui
Cometsilaisten
läksiäistanssit
ensi lauantaina
Tiiiitnins. Comutsin kenltäjuhlu.:
joka vietettiin 30 vuotta kestäneen
toiminnan merkeissä, onnistui liyvlii.
Urheiluun asalllslul etupäässä nuor­ta
kaartia; Ohjelman suoritus onnis­tui
inyo.skln hyvin vaikka monet seu--
ran Jiuseiiet olivatkin kesälomillaan.
YleLsoa oli vahanalalsestl ko.ska sil­loin
oli niarjastamisalka parhaim­millaan.
Saapuvilla olleet näyttivät
olleen hyvin •tyytyväisiä nauttlessaan
yhdestä laman kesän kauneimmasta
.sunnunlaisla. Ruoka Ja kahvi lop­puivat
ravlnlolasla kesken kolken;
: Ko.ska lukul.5ia Comctsln jäseniä
•lähtee piakkoin jatkamnan opinto­jaan
yliopistoihin • n i i n on päätetty
järjestää lakslai.slan.sslt heidän cron-
.sa jolido.sta. Tan.ssil pidetään GSJ:n
osaston haulilla, en.si. lauantaina tk;
28 pnä, alkaen klo 9 illalla.
Kun musiiki.sta huolehtii Autio,
ifopii talUl vanhemmankin väen tans-
.seihln. Cometsin toimesta on lähe­tetty
urheilijoita ulkopaikkakunnille
ija naiden tniLSSialsleii avulla yrite­t
ä ä n nyt saada varoja laskujen suo-rlltjunisla
varten. .
Kaiken li.sak.sl Joudutaan lähetUl-maan
Beavcr Lakelle vtestlnjuoksu-joiikkue
puolustamaan voittoamme
KulultaJat-pokaalLsta, josta juostaan
Jehun kilpailuissa .syyskuun 5 pnä.
: Seuniavä : .syystoiminnan tllalsuiui
lienee lahei.sessa tulevalsuude.ssa jär-.
Jestettilvii: elokuvailta. Pltäkääpä
miele^^sä. -— Taliko.
hammennyk.sesta cl ollut liavaittavls-
.sa; Tehtaat Jatkoivat toimintaansa,
liikenne Jatkui Volgalla Ja tealterliMil-lyksel
esiteltiin niinkuin taVallLsestL
Elokuun 23 p:n Iltana sak.salalset al­koivat
tunkeutumisensa Stallngradiin,
pommittaen kaupunkia villisti Ilmasta
taukoi/matta. Natsllentokoneet hyök­käsivät
kaupunkia kohti syök.syttäln^
pudottaen .tuhansittain tuli- Ja tuho-pommeja.'
. Hyökkayk.sensä ensi pal­vina
pommittivat saksalaiset Julmasti
kaujiungln ke.skustaa, työläisten a.su-ma-
Talueltä; kouluja, sairaaloita ja
Volgan lauttoja. Tulipalot raivosivat
kaupungi.ssa ja rakennus rakennuksen
jälkeen sortui. Tykkien Jyrinä el tau­onnut
minuutiksikaan: Puolustaen ur-hoolli.
se.sti kaupunkiaan vihollisen Il­mahyökkäyksiä
vastaan, ampuivat 11-
matorjunlanilehemme ensimmäisen
vuorokauden aikana alas .90 nat-siko-iietta
ja toisena vuorokautena 60.
Pommi-. Ja kraiiaattisirpaleet lensivät
kaikkialla kaupurigis.su. Sivilll-lhini-
,set. menivät pommisuojiin. Kurjat
natsirasvol alkoivat terrorisoida Sta­lingradin
a.sukkaat, horjuttaa heidän
päättäväisyyttään Ja kylvää pelkoa ja
hämmennystä . lieldän j o u kkoonsa
Huolimatta kauiieistu menetyksistään
.saksalai.set lähettivät yha uusia lento­koneita,
parvittain kaupungin kimp-injun.
Mutta Stalingradin asukkaat
eivät horjuneet taman vaaran edessä.
Heitä ei vaivannut: pelko, vaan he oli­vat
taynna villaa viliollista kohtaan.
Kun putoavien pommien vlnkunalak-ka.
si. vah»ik.si aikaa. Jättivät naiset
pommi.suojat ja klirutlvat koteihinsa.
Wanupin osuus-l(
auppa on osoitta­nut
liyvää edistystä
\Vahnapltae. — Wanupln Ja Wah-napUaen
Parmers and Workers Co-op.
Storen puollvuoslkokous pidettiin tk.
10 pna suomalaisella haalllla. Puhet-ta
johti E. Helsberg Ja kirjurina toi­mi
J . Hakomäki.
Kokoas sujui erikoisen hyvin pieniä
poikkeuksia lukuunottamatta vaikka
Jäseniä el ollut saapuvilla oikeinkaan
paljon. Farmareilla oli vielä mönel-ilakln
heinätyöt kesken.
Kuultiin puolen -vuoden tlllraport-tl
ja siinä Ilmeni e t t ä Wanupln kaupan
myynnit mainitulla ajalle olivat $39,-
41.ri2, käteisostot $37.057.4.'), tavara,
varasto kesäk. 30 pnä $7.214.72, koko­naisvoitto
$5,133.89 Ja ilbttovolttö
$877:38. Wahnapltaen kaupan myyn­nit
olivat mainitulla ajalla $6.810 41,
astot $6.475:68, tavaravarasto $1.538.08,
kokonaisvoitto $604.56 ja nettovoitto
$127.06.
Johtokunnan raportti oli erikoisen
hyvä. Puolen vuoden kuluessa on
kaupos-samme tehty yksiä ja toisia
muutoksia, jotka ovat olleet lllkkeel-lemme
eduksi. Wanupln kaupa.ssam-me
ovat uudet hoitajat, nimittäin mr.
ja mns. Vallaho, Johtokunta on teh­nyt
hyvää työtä kaiken Jä^je3läInl^
Ecssä, joten sille lankeaa klitas sa­moin
kuin kaupanhoitajille: ja iyö-
Iäisillekin hyvin suoritetusta työstä.!
Samaa on .sanottava jäsenille Ja csta-japllrllle
hyvä.stä kannatukse.sta.'
Kaupallemme päätettiin astaa- uusi
troki. koska vanha on Jo niin kulunut,
ettei se enää tuota toivottua tulolta.
Heinien osto pää/tettlin suorittaa kau­pan
kautta j a tämä lllkehaara Jäi kau­panhoitajalle.
Siis. jokaisen; joka ha­luaa
helr.lä, tulee ilmoittaa sillä kau-paiiholtajallcsyyskuun
I pnä. Heiniä
kai läiyiyy .saada Lsompl. määrä, slUä
täälläkin tuli huono heln&vuosl.
Täällä vieraili kuolemakin, vieden
Jouko.stammeNtllo Kosken. Osuus­kauppa
päätti viettää surujuhlan Nii­lon
mu lstok.sl tk. 11 p n ä Wtt nupin ha a -
lilla, mikä, vietettiinkin; Toivomme :
hänen vaimolleen kestävyyttä suures­sa
.surussaan. Kevyt mulla pelttär :
köön Niilo vllmel.stä maJaa.«J.. Syys­kesän
tuulet kuiskuttavat «anomaa;
Nuku unta ruuhaLsaa. - ~ Raportterl.
OLKAA VAROVAISIA
Nyt kun on elonkorjuu Ja heinänte­koaika
käKlllä tulee olla entistä varo-vaUempi,
sillä nyt käytetään kaiken­laisia
koneita. Py.säyttäkää kone tyk-.
känään ennenkuin ryhdytte Öljyä­mään,
Justceraaman <lai purkamaan
tungosta, Käyttäkää suojia palkoil­laan
kun kone on käynnls.sä. Älkää
pilakö löysiä, resuisia vaatteita Jotka
voivat tarttua rattaLslln.
Varovaisuus aina kannattaa! .
Kotiliesien asemesta lie löy.sivät raO-nlolta,
raivoavan tulen. Joka nieli ra­kennuksen
toisensa perästä, katukort-telln
katukorttelln Jälkeen. Katkeria
olivat naisten klrouk.set hakaristillä
varustettuja, natslrosvojen lentokonei­ta
vastaan.
(Jatkuu)
Syvästi: surren Ilmoitan, eitä rakas :mteheni'
JUHO JAAKKO OJANEN
kuoli St. Josephin sairaalassa Sudburyssa 1 päivä heinär
kuuta 1348. Hän oli syntynyt Suomessa, Jalasiärvellä,
Koskenkylässä, maaliskuun 19 p. 1893.
Kanssani suremaan Jäi laaja sukulais- Ja ystäväpiiri
Suomessa ja Canadassa.
Miksi rakkaani matkamme päättyi nain,
miksi käydä ei saatu käsikkain
elontietamme loppuu;i asti?
Nyt tyhjänä on paikkas',
ke.",ken on työi'. ^
Mulle mulstasl voimaa antaos',
ett' kotilletemme el hiiltyisi aivan. d
Vaimosi Lyyli.
KIITOS
Samalla pyydän kiittää ^ kalkkia, Jotka ottivat osaa suruuni;
Kiitos kantajille, kuin myös kuklstäi Jotka koristivat mieheni hau­dan.
Erikoinen kiitos veren lahjolttajiilemr. Martha Aholle, Ida
Alalle ja mr. Valnö Höllälle,
LYYLI OJANEN
K.stairc, P. O. Ontario.;
^1
'"Iit
E
1
ki
^1
I pr
•ff
: M
'M i
"M
;-'ii.^';
'M
s
:'-?,<^
im
K''
J..
1, .•»-,1