Vapaus, August 24, 1948

              tili:
li-.H
S'te'.
ft?u 2 Tiistain p. — Tuesdayy Aug. 24
4-
fUBEEnr) — iBdcpendent liftbor
Telepbonea: ButUM* OfOe« 4-43M.
Bditoflal Office 4-4269. Manager
E. Suksi. Editor W. Jklund. klalUnf
addreas Box M, Sudbttry. Ctetailo.
tebllshed Ner. 6th 1917. Authorlzed
W aecond class mail by the Post
Of fin«t Department, Ott«wa- Pub-llehed
thiice «eekly: T u e s d a y s.
Tbursdays and Saturdays by Vapaiis
Publishing Company Ltd^ at 100-102
Bffl 8t. W., Sudbury. Ont., Canada.
AdverUslng rates upon appUcatlon.
Translatlon free of cbarge.
TILAUSHINNAT:
Canadassa: 1 vk, 6.00 6 kk. 3^25
3 kk. 2.00
Yhdysvalloissa: 1 vk. 7i)0 6 kk. 3^0
Suomefisa: 1 vk. 7.50 6 kk. 4.225
J-.
h CCF:n konventioni
Viikon lopulla \Vinnir>cKi.5sa kokoontunut GCFmkan.sa.llinen kon­ventioni
oli erikoinen .sikäli, ctta puolueen sisällä kauan ilmennyt
liberalismia lähentelevän oikeistojohdon ja sosialismiin pyrkivän va­semmiston
asenne kiteytyi entistä selvemmäksi. \'armaamyos on, että;
- ajan kuluessa tämän vasemmiston vaikutus lisääntyy, sillä itse elämä
puhuu sen puolesta.
• Päivälehtien palstoilla on erikoi.sesti korostettu sita, että ^nir.
Coldwellin johtama oikeisto sai konventionissa hyvin tärkeän voiton
siinä kun Euroopan elvytysohjelman eli Marshallin avun kannatu.s
y tuli CX:F:n konventionissa hyväk.sytyksi. Epäilemättä tämä oli tar-keä
voitto porvariston kannalta kat.soen. Kieltämättä on myös totta,
-että juuri Marshallin suunnitelmaan suhtautuminen oli yksi tämän
h'etken tärkein peruskysymys silla se määrittelee puolueen ulkopoliit­tisen
suunnan. .
Mr. Goldvvcll. vaati puoluettaan tinkimättä kannattamaa-nXVali
Streetin ulkopolitiikkaa ja sai siinä suurta ruoskaa käyttäen tahtonsa
läpi. Mutta hänen argumenttinsa olivat kaikkea muuta kuin va-
' kuultavia. Porvaripolitiikkojcn viimeinen pakopaikka järkevien argur
; ^ menttien puutteessa on punakauhun liet.sominen. Siihen joutui täs.sä
asiassa 'mr. Coldwellkin turvautumaan yhdessä valheiden.ja puoli-
.. totuuksien kanssa. .Sanoi mr.Coldwcll: ".Älkäämme haaskatko ai-
' kaamme kommunistipropaKandaan." ; Täten hän leimasi "kommu-
' nistciksi Manitoban, BC;n ja muut va.semmistolaiset, jotka kannatti-^
vat Euroopan jälleenrakentamisen avustamasta, mutta vastustivat
- Marshallin suunnitelman impcrialistita luonnetta. "Käsittäkäämme,
•:. että Euroopan .sosiaJi.siit ovat Euroopan jallcenrakennusohjelman ta­kana",
.sanoi Goldwell.Licvastikin .sanoen lama on puolitotuus.
, Italian sosialistipuoluc; Rumanlan, Puolan Jugoslavian, Tshekkoslo­vakian
ja vieläpä Suomenkin sosialidemokraatit vastustavat tätä
Marshallin suunnitelmaa. Vain JJcvinin ja Blumin "sosialistit" kan-
., naitavat Marshallin apua—^ ja hekin huomattavassa määrin vastoin
oman jäscnistön.sä tahtoa. 'Jokainen työväen unio on Euroopan
Natsimielisiä on ilmestynyt
poliittiselle
KO.NSERTTI.MATKALLE
Huomattu suoraalai.s.s.vntyinen viu-lutailuri
Heimo Haitt4^> lahti vaimoiua
kaA-ssa kon.sertiimatkalle Skandina­vian
maihin ja Suometen.Hc purjeh"
tivat New Yorki.sta viimc perjantaina
Hwedi$ih American moottoriiinjaiai-valla
"Gripsholm". Mr. Haitto esiintyi
mm. tahtona cl»kuvas.sa ".Magic in
.Mu.sic" kuuluessaan ihmelasten Jouk­koon.
• . ••
S. Porcupinessa
keskustellaan
Vapauden asiasta
elvytysohjelman takana'"i.sanoi mr. GoldwcII täysin tietoisena, etta
tämä on valhe, silla fMjroojjan mannermaan iinionistinen liike vastu.s-taa
miltei yksimielisesti tätä .Marshallin orjuutusohjelmaa. .
Selvää on, etta CGK:n oikeistojohdon voitto lepää hyvin heikolla
peru-stalla. Vahankin läheisempi tutustuminen CGF:n Winnipcgin
kpnventionin menoon •—- lnissava.semmisto tuomitsi "sosialismin
vesittämisen"' ja vaati "Reginan päätösten" kunnioittamista; sekä laa-ti
monessa muu.s.sa kohdin hyvin proRrcssiivi-sen ohjelman osoittaa.
. , että.GGFrn rivei.ssä on kx^hiitymäs.sä voimakas ja terve sosialistinen
siipi mikä käsittää toisin kuin mr. (!oldwcll, etta viholli.sen, ts. vanho-
' jcn puolueen yhtcnäisyyttii pilaisi taklillise.sti vastustaa ja .sen sijaan
. e d i s t ä ä , kaikin käytettävissä olevin keinoin työväestön ja demokraatti­sen.
leirin yhtenäisyyttä.
^ ^
. ^ Lohduton kuva^^ rajan takaa
. Yhdysvaltain presidentti Truman — joka aloitti punakauhun
• lietsonnan mutta, on nyt joutumassa itsekin sen uhriksi on jälleen
': sanonutj. että kongressin epäanierikkalai.scn komitean järjestämä va-
, Itoiluhysteria kaikkine sirku.s- ja mainostempuineen on p'elkkää pötyJt,
silla mitään yhdy.svaltalaisia .salaisuuksia ci ole sodan aikana vuotanut
ulos. Presidentti Truman .sanoi uudelleen viime torstaina, että yllä­mainittu
vakoilusirkus loukkaa Vhdysvaltaih kan.salaisten peru.soi-k*
uksia ja, sanoi vastustavan.sa kaikkia Rcstapon menetelmiä Vhdys-
,^ valtain oikeuksien lain rikkoiniscs.sa. v
. M u t t a puheet eivät yksinään auta. • Ja presidentti Truman
kieltäytyy toimenpiteistä vakoiluhysterianlietsojia vastaan.
. T ä s t ä johtuu, ettii vakoiliisirkus jatkuu kaikkine .seuraamuksineen
.. —, ja presidentti Truman haluaakin sitä, koska hän ci ryhdy päättä^
viin toimenpiteisiin moista noitajahtia vastaan.
: Vhdy.svaltalainGn lakimies Ed.vvinM..Sears, joka oli 20 kk: lain­opillisena
neuvonantajana Xyrnbergin .oikcuskuulustclus.sa, hämmäs-ty[
suuresti kongressin cpaamcrikkalai.sen komitean vakoilusirkukscn.
toiminnasta ja .sanoi sita ••tyypilliseksi natsitckniikaksi". Mr; Sears
• sanoi edelleen:
Nyrnbergiijsa' natsit saivat, yhdysvaltain oikeutta, mutta jotkut
amerikkalaiset saavat nyt natsioikeutta . . .
- . J a tämä 'Myj-pillincn natsitekniikka'". on jo tuottanut "tulok.sia".;
Mainittakoon vain, etta epäamerikkalainen komitea johti sirku.smai-sella
vakoiluhy.steriallaan jo Rooseveltin aikaisen uuden jaon miehen.
Harry.D. AVhiten kuolemaan. Pahin puoli asiassa on- kuitenkin se,
että tama on vasta alkua jos. ei nykyistä noitajahtia lopeteta. Sc
johtaa lopuksi kaikkien demokraattisten ihmisen kaikiken oikeuksien
kieltämiseen Ja siihen, etta Yhdysvaltain poliittiselle näyttämölle jää
v-ain nokimusta taantumus täysin hitlcriläisecn malliin. -Tama on .
rajan takaa näkyvää lohduton kuva. jonka seuraamuksista meidän pi­täisi
kansakuntana pys>a täysin erillään.
^ Kurjaa "'puolueettomuutta"
Kreivi Folke Bernadotte-^ Jonka ilmeisenä tehtävänä on yrit­tää
sita, että israelilaiset saataisiin hyväksymään Yhdysvaltain dollari-imperialismin
yliherruus, brittiläisen ylivallan tilalle —- sanoi äsket­täin,
etta ,"vallitscvas.sa tilanteessa; on vaikea arvioida kumpi asia-puolista
on enemmän s\yllincn".
. . , T kreivi Bcrnadolte, jonka pitäisi toimia: Palestinan kriisin
ratkaisun hyvaksf, ci muka ole tietoinen siitä, etta Israelin hallitus-ja
kan<>a on hyväksynyt •^'K:n tekemän jakamispäätöksen,. 'mutta
eräitten ulkovaltojen anyotavaikutuksella rahoitetut ja aseistetut arä-bialaisruhtinaat
ovat yrittäneet sen sotatoimin e.stää.
Koko maailma tietaa Israelin hallituksen ehdottaneen arabialai­sille
rauhan ja hyvien- naapurisuhteiden järjestämistä* mutta arabiav
laiset ovat julkisesti nämä rauhantarjoukset hyljänneet ja ylimielises­ti
uhmanneet YK-n paatostakin Palestinan jakamiseksi.
'Kaikesta tästä huolimalta, kun Palestinan tilanne on kehitty­mässä
huonoa ijahcmmaksi. Kreivi Bcrnadotte pyytää asevoimiin pe­rustuvaa
apua niin rauhalli.sia:,israelilaisia kuin sotaisia arabialaispääl-liköitäkinvastaan.
Täten han asettaan; j
maan luokkaan ja korkeassa i)ersoona.ssaan -nousee niiden iniolcmpien:
synneistä .siinä .ulkokultaisessa uskossa; cttä^ täten avautuisi taka­portti
Jonka .kautta imperialistiset-voimat voisivat^-j edelleen'":
.sekä arabialaisten että israelilaisten hallintaa ja riistoa.
Kreivi, Bernadotte on edeltäjiään pahempi —, hän haluaa johtaa
koko. Israelinjkansan^, Golgatan ristinpuulle.:^
0.saston kokous pidetään
elokuun 30 päivänä
: South forcupinc. — Niin, että mi­täkö
kuuluu tänne pohjoi-s-Ontarion
kulmakunnailc? Eipa,.sen kummem­paa
kuin mita Jokapaivaisci.sa clä-mä.
isa Upahtuu.
Kesä on ollut hyvin kolea, cttcl ole
tarvinnut hikoilla mi)ualla kuin. .sau­nan
lauteilla ja .saunominen lienee
ollutkin .«iuurm nautinto niille ihmi­sille,.
jotka ovat viettäneet kesälo­maansa
jossakin järven rannalla.
Aurlngasta • nauttiminen on jäänyt
seuraavaan kesään.
Kyläkuntamme suomalaiset mat-kastlvat
tämän kesän aikana monille
työläisten juhlille. Käytiin Torontot,
Port Arthurit JS viimeksi Klrklarid
Lakella. Taman kirjoittaja oli en­siksi,
Ja viimeksi mainituissa paikoi-s-sa.
Eroaval.suu.s oli siinä, että To-rontos,
sa oli liian kuuma ja Kirkland
Lakella liian, kylmä. :
Molempien .suurjuhlien aikana oli
JuhlaylcLson keskuude?.sa suruakin.
Kummas.sakin juhlatllalsuude.s.sa kun­nioitettiin
hiljaisuudella järjcsitöm-mc,
riveistä poistuneita tovereita. Lau-lujuhlnn
aikana kuoli mrs: Sam Pukr
kala Port: Arthuri.ssa ja -liittojuhlan
aikana Edward Tamminen Kirkland
Lakella. -Nain järjestömme mcncfcU
kaksi tyomuurahal.sta, joita järje.stö-'
ihml.fcmme noilla paikkakunnilla kai-paiik.
sclla muistelevat:
Taalla etelapaa.s.sa on 'miesväen
keskuudessa ollut jonkinlaista Suomi-kuumetta,
Joku viikko sitten mat-'
kusti taalta. Riku Suutarinen kaLsele-^
maan Kajaania ja muita paikkoja.
Han työskenteli monet aoiodct rakcn-nu.
stcolli.suudc.s.sa-ja- oli ammattimies
alallaan. • Nyt täältä- lähtevät Suo­meen-
Jonia Anttila, V.ille Heinonen.
Heikki .Valanen ja Alf Martikainen.
Nama miehet ovat -tyoskonnelleet met­sätöissä.
Onnea matkallcl
•Multa cntas jaiMcstotoiniintamme?
Sitäkin pitaisi ruveta taas aloittele­maan
kesän loputtua. Niinpä SJ-.n
osaston johtokunta • paattikin kutsua
yleisen, jascni.stonkokouk.scn. joka pi­detään
tk. .•?Op:n. Iltana alkaen klo
7 illalla.* . Kokouksessa tulee esille
tärkeitä asioita, kuten haalimme polt­toa
inckysy m ys cnsi talvena. -Monena
viime vuonna on polttopuut hakattu
talkootyönä mct.sa,'!a.; Miten pää­tetään
nvt'
, Yhtenä huomattavana asiana tulee
esille mvoskin taman lehtemme Va­pauden
ky.syniys. Silla haastekampan­ja
alkaa; onsi kuun puoliväli.ssä. .. Sii^;
heU; on valmistuttava ei vain yksin
Sudbnrvs-«a ja Tornntos.sa, vaan jor
kai.sessa . kyläkunnassa,: nim lsois.sa
kuin. pienl.ssakind. K.osittaäkseni ke­nelläkään
„ järjestömme ystävällä ja
jäsenellä, seka ennenkaikkea: Ichtenir'
mc,.. lukijalla, cv ole oikeutta jäädä
5=iVujtaknt.sclijakRi silloin kuin on ky-;
.symyksessavhtcLscn valistus- -ja kult-
I tuunvalinecmmc:. tukoininen. Mitä
I oli.si meidän: Canadan : suomalaisten
clama. elloi.olisi Vapaus-lehicä? • '..
: Runsjx.sta os;uiottoaCSJ:n: osaston'
kokouk.-^ccu toivoo —-H; ,•
HamiItonilai.stcn
koornikestit ovat
Kokkojen farmilla
; HumiKon. — CSJ:n paikallinen
osa.sto jarjesUa' koornikestit: Kokko:
jen farmille ensi .sunnun-aina, elok,:
29 pna-, alkaen klo 1: ip. Tllaisuudcs^
.sa on myöskin vahan urlieiluä ajan-kuhik-
sv. ja emännät valmistavat tie­tenkin
h\\.it 'pullakahvit"
Snapiikaah.ii: jnuknlla k<ukki. joilln
suinkin vain on ;tilaisuus; silla tämä
on tama:v:kcsan viimeinen ulkoilma-'
juhla
• : Taalta ei. olekaan talla kertaa mi-taaii
muilla kerrottavaa kuin-se; että
I osastomme paaUi äskeisessä kokouk-sessa'=
in cvsallistua Vapauden haa<=tc-ryntaykseen
ikäänkuin syN-stöiminnan
alkajaisiksi: — mutt<T snta • myohcm-mm
. Ensi : .sunnuniama siis; ;Tavatiian.
Kokkojen farmilla. — Lulu.
Lord Halifax tunnetaan hyvin Yh-dysvallouva.
Han . oh laheltilaänä
Wa.shingtonissa v:sta U'43 v:n 1940
puoliväliin. AmcnJtan sanomalp.nfiis-io
antoi hänelle suurta mainostusta.
Amerikan ylcisoa todennäkous&sti
kunnostaa tietaa. etta No. I "Asia­kirjoja
ja ainehls;oa toisen maailman-;
-sodan aatasta"., Jonka on juik3 issut
Neuvostoliiton ulkoministeriö, antää
huomattava.sti tilaa lordi': Halifaxin
toimintaan ennen sotaa. Tama asia­kirja
alkaa silla neuvottelulla, joka
tapahtui - Hitlerin kaassa: Ober.sälz-^
burgi&sa marraskuun 19 pnä v. 1937
Siihen aikaan oli Halifax hallltuk-
.sen sinetin ylihaltija; Päämini.neri
Chamljerlaln lähetti hänet salaiselle
tapaamiselle Hltlerm luokse. Asiakir­joista
.'selvenee, ctta Halifax-. esitti
fyhrenlle neuvotteluja hyvin monista
ky.symyksl&ta ko.skien Anglo-Sak.sän
yhteistoimintaa. Kun .sitta sovittiin,
niin päätettiin, että -Ranska ja Ita­lia
pyydetään sopimukseen kun on
silta päätetty.
On tarpeellLsta pa:auttaa mieliin
kan;airrvallnen tilanne sellaisena kuin
.se oli V. 1937. .Vuoden 1937: vuoden
lopulla sotapllvct kohosivat taivaan
rannalle: Etiopia annettiin .Mus.soli-nin
kängin hävitettäväksi ja ryöstet­täväksi.
Sak.salai5ct Ja italialaiset
lentokoneet pommittivat Espanjan
tasavallan, kaupunkeja raakamaisesti;
Japanilai-sct kenraalit suorittivat laä-
Jojii sotaoperatioita Kiinassa. Oli sei.
vaa, etta fasistiset hyökkääjät, ennen­kaikkea
Hitlerin Saksa, oh päättänyt
alkaa: maailmanpalon.
Mutta: kolmas valtakunta el ollut
vielä taydelli.sesti valmistunut sellai­seen
sotaan. Se a.seistautui kiireesti,:
mutta tarvitsi pari fvuof/a lopulli.vecn
aselstautumLseen. lama tiedettiin
vallan hyvin Sak-sas-sa ja ulkomailla.
Silloin natsihallituksen ulkopolitiik­ka
oli klristy.sta: ja pakoltusta. Fa-ststiset
uhkapelurit pelasivat vaaral­lista
peliä. Länsivallat erikoi.sesti
Suurbrltannla ja Ranska, olisivat voi­neet
katkaista tämän pelin lyhyeen,
jos ne olisivat sopineet rauhaaraka.s-;
tavien valtioiden kans.sa yhteistoi-minna.
sta hyökkäystä ja hyökkääjiä
va.staan. Mutta tämä ci ollut yhden­mukaista
brittiläisten Ja ranskalalsr:
•ten diplomaattien kanssa, sillä se olLsi
merkinnyt heidän. suunnitelmansa
hylkäämistä Neuvostoliiton eristämi­seksi.
Taman lisäksi fas'sticn hyok-.
kayksen estäminen olisi Johtanut nat-slhallitulcscn
kukistumiseen ja vasem­mistohallituksen
valtaan tulemiseen
Saksassa, ja tata kaikkein vähimmän
toivottiin Lontoossa ja Panis°.s.sa.
. Sellainen oli kansainvälinen tilan­ne
kun lordi Halifax teki ehdotuk­sensa
kauaskantoisista: neuvotteluista
Gbersalssburgissa. Hitlerin mielen­kiinto
kasvoi. Selvästi käsitettiin
ml.sta pain tuuli puhaltaa. Britan­nian
hallituksen ehdotus merkitsi
.suuria tinkimi.smahdollisuuksia tule­vaisuudessa.
Pyhrcr tarttui hänelle
tunnettuun Totoriikkaan. * Han valitti
niistä epaoikcuksista joiden alaisek.si
muka Saksa oli joutunut ja antoi
epäselviä lupauksia aseisiin tarttu-^
misesta. Sitten, saadakseen hancn
vastapelurinsa näyttämään korttin­sa,
f aslstijoukon pääjohtaja esitti ky­symyksen
siirtomaista han hyvin
tie.si kuinka epamielyttavaa .sellainen
keskustelun aihe oh Britannian im­perialismin
edustajalle. Vain yksi
tcdcllinen ero Britannian, ja Sak­san
'valilla on: silrtomaaky.symys, sa­noi
Hitler.
Taman .suorasukaisen: kv.svmyksen
vaikutus oli yU hänen odotuksensa.
Siirtomaat, ovat "vaikeita pioblccme-ja".
vastasi Halifax.; Han ehdotti nii­den
: sijaan ohjelmaan liitettäväksi
kysymys jta-Euroopa.sta viitaten.^ctta
siihen liittyy kyvsymys "Euroopan jär­jestelmän
muuttamisesta", lokä mah­dollisesti
tulee tapahtumaan '•ennem­min:
täi myöhemmin". : Bntanman
ministeri hsasi painokkaasti-, kysy­mys
sisaltaa Danzigin. Itävallan ja
Tshekkaslovaklan. Hän korosi i. että
"Euroopan järjestelmän muufctama-nen
liittyy DanziKitn. Itavaitäan ja
Tshekkoslovakiaan" ja se voidaan
saavuttaa ."rauhalli.sen kehityksen"
kautta Britannian avulla:
Fyhrcr tarttui kiinni, täiiän ehdoV
tukseen "On myös viisi>^ta paasta
sopimukseen Tshekkoslovakinn ja Itä­vallan
.suhteen", virkkoi hän. Koko
keskustelun^ .sisalto osoittaa, että' se
tuli yllätyksenä fyhrenlle.
Halifaxm lupauksen; merkitys käsi­tettiin
hyvin Berliinissä. jos?a ym­märrettiin
.sen merkitsevän vihreitä
liikennevaloja
na
Kirj. Boris Izakov
Britannian lähettiläänä Washmg-tcniin
kahden viimeisen sotavuoden
aikana ja viela vahan sen jälkeenkin
Halifax . oli kansalnvallserf * politiikan,
johdassa; Nykyään hän on BBC:n
Johdo&sa Jatkaen johtavaa osaa Bri­tannian
poliittisessa elämässä. Lordi
Halifax el ole oppinut eikä unohta­nut
m:taan: han y r i t t ^ nykyään vie­dä
eteenpäin samaa politiikkaa kan­nattaen
äärimmäistä taantumusta EtK
rcopan h3joltt3mises.sa. Jota hän teki
10 vuotta sitten. : . '
Halifax ei ole yksin: Monet muut
vähemmän pidetyt persoonallisuudet
ovat .sodan Jälkeen Ilmestyneet kan­sainväliselle
näyttämölle. Monien
maiden . ulkopolitiikassa on • haival-t-tavana
samoja sodan edellisen ajan
tuhoavia merkkejä.
Eduard Daladier.. rikollinen, jonka
allekirjoitus on h ä p e ä l l i n e n Mynche-ran
sopimuksen alla, pyrkii johtavaari
asemaan Hanskan pobtnk3s.sa. vaikka
hän petti siaaasa Hitlerin hyväksi.
Rinta Tlnna"nf hänen kanssaan enti­nen
Ilanskan pääministeri Pierre
Flandin.yritttia myöskin paasta jul­kisen
eiäm&n: pinnalle. Daladier Ja
Flandin/maJÄltaan Jatkuvasti ,natsi­mielisiksi
itlJssä diplomaattisissa asia-klrjoLssa;'^:
jotka Neuvostoliiton ulko­ministeriö
on julkaissut.
. Se että natemlelislä -rupeaa ilmes­tymään
maailman areenalle ei ole
pelkkä -sattuma. On selvaa etta heita
kannattaa:Ja lykkää etualalle vaiku­tusvaltaiset
.roimat. Kaikkien hyvaa
tahtovien velvollisuus on pakottaa
nämä yksilöt. Jotka ovat merkittyjä
häpeällä; jättämään poliittisen näyt­tämön.
•
Yksityisomaisuus Neuvostolii
Kirj. 3, Brandenbut-sky
Mina olen useita kertoja ktraUut! ko yhdelle tai U K P O ^ -
kaikenlaisia typeriä väitteitä Neuvos- leen - '-v, "!**™>aHB
S U O M E N K U U L U M I S IA
rifcLsingi!»ä,:eIokv 12 pnä 1948.
Suomi-Seura.)
TUNNUSTELUA HALLITUKSEN
MUUTTAMISEKSI KOLMEN
PUOLUEEN HALLITUKSEKSI.
Kansandemokraattien e d u s kunta­ryhmän
puheenjohtaja Hertta Kuusi­nen-
Leino Ja maalaisliiton puheen­johtaja
sekä eduskuntaryhmän vara­puheenjohtaja
tri, V. J . Sukselainen
kävivät viime viikon keskiviikkona
paaministen Fagerholmin luona kes^
kustelemassa h a 11 ituskysymyksestäv
Keskustelussa kerrotaan tunnustellun
edellytyk.sia n y k y 1 s e n hallituksen
muuttamisesta kolmen puolueen halli­tukseksi,
nim. sosialidemokraattien,
kansandemokraattien Ja maalaisliiton-
Tällaista enempää, kuin muutakaan
hallituksen oleellista muuttamista ei
kuitenkaan voida toimittaa ilman et­ta
nykyinen hallitus saa epäluotta­muslauseen
edusktmnalta.
PÄÄTOIMITTAJA N. TEERIMÄKI
PÄÄMINISTERIN SIHTEERIKSI.
Pääministeri K. A. Fagerholm on
myöntänyt f il. maist. T. H Heikkilälle
vapauden pääministerin sihteerin teh-'
tavista Ja kutsunut tehtävään päätoi­mittaja
Niilo Samuli Teerimäen
EDUSKUNTA.
Edusk'vnnalle on määräajan kulues­sa
jätetty 616 edustajain aloitetta
jotka toissapäiväisessä istunnossa lä-;
hetcttiln valiokuntiin, paitsi yksi Joka
pantiin pöydälle. -
Eduskunta kokoontuu seuraavan
kerran tay.sistuntoon vasta syysk. 26
pna, jollei puhemiehistö kutsu sitä
koolle "aikaisemmin. Näinollen edus­kunta
»pitaa toista kuukautta kestävän
loman. :•.
MIETINTÖ VALPOSTA
JULKISUUTEEN.
: Ahlbäckm komitean Valpoa koske­va
mietintö on parhaillaan monistet­tavana.
Mietintö annetaan: lähipäi­vinä
julkisuuteen täydellisenä ja tyh-jcntamattomana.
•:
VUORINEUVOS KIVINEN
EROAA SOTEVASTA.
- STT:n saaman tiedon mukaan vuo­rineuvos
Lauri Kivinen on valtioneu­vostolta
pyytänyt vapautusta Sotevan
päällikön tehtävistä t.k. lopusta läh­tien.
KULJETUSTYÖNTEKIJÄIN
LIITTO HAJOAMISTILASSA.
Kuusankosken tlenolden automiehet
päättivät sunnuntaina pitämässään
kokouksessa erota Suomen Kuljetus-:
työntekijäin Liitosta, koska se ei hei­dän
käsityksensä mukaan ole:-hoita­nut
työntekijäin etukysymyksiä tar­peellisella
asiantuntemuksella. Viipu­rin
Satamatyömiehet r.y :n kokouk­sessa
Lahdessa viime sunnuntaina
päätti osasto niinikään erota maini-:
tusta liitosta. Kummassakin tapauk­sessa
tehtiin päätös äänestyksen jäl­keen.
Kuusankoskella se tehtiin 36
äänellä 11 vastaan Ja Lahdessa 22 ää­nellä
kahta vastaan.
Suomen kuljetustyöntekijäin Liiton
taholta on sanottu asiaa tiedustelta­essa,
että automiehiä on liiton jäsen­määrästä,
noin 40 prosenttia Ja heis­tä
on 90 prosenttia puolueettomia'.
Liitto katsoo, etta "mainitut mität­tömät
hajoituspyrkimykset ovat au­toilijoiden
sosialidemokraattisen sli-^
ven järjestämiä".
LENTOMESTARI MENETTI HEN­KENSÄ
KONEEN PUDOTESSA.
Perjantaina, iltapäivällä sattui Porin
lentokentällä lento-onnettomuus, Jos­sa
lentomestari Tauno Kaarma me­netti
henkensä. Lentomestari Kaar­ma
oli harjoituslennolla armeijan
hävittäjäkoneella. Moottori pysäh­tyi
kesken lennon, . jolloin Kaar­ma
yritti pakkolaskua kentälle. Ko­ne
putosi kuitenkin metsään. Lento­mestari
Kaarma sai silmkprapaykses^
sä surmansa. Han oli syntynyt v.
1914 Ja oli: perheellinen.
KOVA MYRSKY TURUN
TIENOILLA.
Maanantain vastaisena yönä rai-voslTurussa
ja se lähiseuduilla harvi­naisen
voimakas: myrsky. Se tuli Tuk­holman
.suunnalta ja sen voimakkuus
oli keskimäärin 7 beaufordia, kovim­millaan
Jopa 11. Se repi maasta"suu-rla
tammeja ja kaatoi lukemattomia
puita kaupungin puistoissa. Ainakin
yhden, rakennuksen on voitu todeta
tuhoutuneen niin :täydellisesti, että
vain kivijalka jäi jäljelle.
toliitasta — kuten esimerkiksi, etta
siellä el ole luvallista ostaa^ autoa,
kairsarvoista taideteosta tai muita
esineitä persoonakohtaista kaytt^
varten.
Tällaiset jutut ovat paljasta potyä^
sillä persoonakohtaista omaisuutta on
aina ollut Neuvostoliitossa ja tulee a i ­na
olemaan. Sosialistisen taloussys-tccmin
alaisena — mikä systeemi on
vallitsevana Neuvostoliitossa — neu-^
vostolaki salin pienten yksityisten
kauppojen, työpajojen tai farmieh
olemassaolon, kunhan nämä laitok­set
perustuvat niiden omistajan per­soonakohtaiseen
tyohon. Toisen työn
riistäminen on kiellettyä. Kollektii-r.
vifarmareilla esimerkiksi. on: nlenlä
omia maapaloja omaa kayttoaan var­ten
ja myoskm omia asuntojaan,;
karjaa, siipikarjaa Ja koneistoa.
Kaikki tulot tyosta palkat, kir­jailijain,
taiteilijain, näyttelijäin, ku­vanveistäjien
ja muiden vapaiden am­mattien
harjoittajien ansiot, yksityi­set
kodit, talousesineet ja muut esi­neet
persoonakohtaista käyttöä var­ten
kaikki nama muodostavat per-^
soonakohtalsen omaisuuden Ja kansa­laiset,
joilla tällaista omais-uutta on,
ovat vapaat menettelemään : taman
omaisuutensa, kanssa miten he itse
haluavat.
Laki turvaa oikeuden omistaa per-
.soonakohtaista omaisuutta Ja myös­kin
oikeuden periä omaisuutta; .
Omaisuutta voidaan periä testa­mentin
kautta, tai ellei testamenttia
ole, asianmukaisen lain kautta. Lail­liset
perijät ovat edesmenneen lap­set
(ottolapset mukaanlukien), vaimo
tai mies, jotka elvat. ole työkykyisiä
Ja muut sellaiset henkilöt, jotka ovat
olleet riippuvaisia edesmenneen an­sioista
ainakin vuotta ennen tämän
kuolemaa.
Perintö, ellei testamenttia ole, jae-r
taan tasan kaikkien laillisten peri­jäin,
kesken.
Testamentin, tekijä voi luovuttaa
kaiken omaisuutensa tai osan silta jo-ja
lapsineen (taj rai^T
k.ksi Moskovassa Q^,^,
dilla asunut Vlasov-niijnJ-la
oh am, vaimo jakaiZli
Ja 21.vuötiaat. luox-utti**;
saan kaiken omaisuutenj
Näinollen testamentisu jäi,
miksi VlasoMn vaimo T
molemmilla oh tarpeeks,
suutta toimeentullakseen-
Testamentin tekija voii
tamentata omaisuutensa j
osan silta valtiolle ta»:
selle järjestölle jotam ^
tusta varten.
Mutta ncuvonolaki asettu^
kin joitain rajoituksia töt
kijalle Laki kieltaa te.,
kijaa jättämästä huomiin
sellaisia: perillisiä, jotka ei"^
lä taysi-ikaisiä. tai Jotka
työkykyisiä Mainitsen
Nikolai Ivanovich „PetroT!
testamenttasi köl-nen
vaimolleen nähtävästi
tama huolehtisi heidän
poikansa kasvatuksesta
misesta. Testameiittl Jui!
temattomaksi, koika sen
ollut oikeutta jättää . aläl^
taan huomioonottamatta t
sa.
Tällainen rajoitus testa
luonnollisesti .aivan oikeutett
..se suinkaan ole vastoin sitä'
etta neuvo-stokansalaisen i
omaisuuden suojana on
Ellei testamentin tekijällä
tamenttia. tehdessään ketään
omaista, jokalam .mukaan olla
perillisensä, .saa Mn test'
omaisuutensa kenelle haluas,
lekin., tuttavalleen, tuttari
tiolle ja. järjestölle;
.Kaikki tama todistaa, otti
tolaki tunnustaa yksityisen.'
den j a valvoa tarkasti k"
olkeutta : luovuttaa
oman miclen.sa mukaansella!'
keuksln,. jotka, tarkoittavat 1
tensa.ja perheensä hyvmvofa:
Ennustaa Kreikan fasistisen monarlii
tulioa ja l(ansan armeijan voittoa
Lontoo. — Heinäkuun 28 Ja 29 p:na
Grammos-vuoristossa Kreikassa pide­tyssä
Kreikan kommunistipuolueen
keskuskomitean täysistunnossa hy­väksyttiin
yksimielisesti päätöslausCv
jossa m.m. sanotaan, että monarko-faslsmin
loppu Kreikassa "on lähem­pänä
tänään kuin mitä se on koskaan
ollut, edellyttäen, etta Jokainen kreik­kalainen
patriootti tekee velvollisuu--
tensa".
Mitä Sillä on väliä?
Kun Lake Successissa lehtimiehet
kehoittivat venäläisiä virkailijoita Jo­ko
myöntämään tai kieltämään jatku­vat
tiedot silta, jBtta -marsalkka Ro-kossovski:
tulisi seuraamaan marsalk­ka
Sokolovskia Saksan sotilaskuver-ndorin
paikalle, mm he vastasivat:
Mita silla on välia? Ncuvostohltoh
Saksan-pohtiikkaa ei maarata tääl­lä,
vaan Maskovassa. Meitä el huo^
lestuta vahaakaan se, eika sen pitäi­si
huolehtuttaa- ketään: muutakaan,
edustaako sotilashallintoamme mar­salkka
Sokolovski vai kersantti Ivan
Ivanoviitsh. Neuvostolainen: hallitus
tulee seuraamaan samoja linjoja kuin
aikaisemminkin..
Täysistunnossa: käsiteltiin pääasias­sa
Vapaan Kreikan johtajan kenraali
Markoksen esittämää selostusta po--
Untisesta ja sotilaallisesta tilantees­ta.
Selostaessaan sissien kaymäa tais­telua,
sanotaan paätöslausessa, että
kuluneiden viime kuukausien , aikana
demokraattista armeijaa vastassa
pohJois-Plntuksessa on ollut voimakas
vihollinen, mutta demokraattinen ar­meija
on "tuhonnut 7 kertaa voimak­kaampia
vihollisjoukkoja, jotka ovat
riittävästi aseistetut Amerikan ja Brir
tannian imperialisteilta saamillaan
aseilla".
Pohjols-Pintuksessa t a 1 s t e l e vat
sissit ovat vapaustaistelun selkäran­ka,
sanotaan • paätöslauseessa: ja
"kommunistien kaikkialla, Kreikassa
: tuUsi seurata heidän esimerkkiään".
Pohjois-Pintuksen taistelu osoittaa
kansan voimaa ja demokraattisen asi­an
voittoa. Paätöslauseessa varoite­taan,
etta opportunistit Ja kompro­missin
kannattajat "pettävät kansan
j a isänmaan, koska he haluavat p i ­dentää
monarko-faslsmln päiviä ja
hidastaa vapautustyötä";
.• Protestit ja lakot.lisaarii:
A tenässä ja. pienemmissä kar
sa suurpääoman - riistoa sekä
valtalaisia ja brittiläisiä lu­kijoita
vastaan,- sanotaan,
seessa ja jatketaan, että 'Ii-;
sotajoukoissa -csiintJT 5II-'
vää uupumusta .-Pintukscn 1
kokemlensa vastusten takia.
Heikkous, joka viela hid"
telua v.hollista vastaan,
töslause, osoittaa sen tosiasi
"mc emme ole voineet murs'
portunistcja, kompromissin
jia emmekä hoipertelijoita,
jestömme sisalla. erikoisesti
missä kauppaloissa"..
• Paätöslauseessa .. koroste*
seikkaa, että demokraattisen
voima tulee : kaksinkertaistaa
tykistöä parantaa* vaate-,
tarpeina lisätä Ja^ ctta Krc"
Ect, jotka ovat osoittautuneet
sen' sankaruuden . csikuvlka,
mvöskih vctaa taisteluryhmiä
ANDERSSONIT PITÄVÄT
PUOLENSA
-Tukholman :henkikirjoitusl;.:
tutkittaessa on:todcttUi
sukunimi . edelleen .. on
Vuonna 1946 oli Anderssoneja
Viime vuonna 10.287. Johr
syttelevät'kuitenkin, uhkaian,
sillä .heidän vastaavat- li
9,988 jä 10.179. Karlssonit.o
mannella sijalla luvuin 8,7K
Erikssonit,-: Petterssonit.
Larssonit. OKsonit jne jaavat
mattomasti hännille.
PÄIVÄN PAKINA
pitkin ita-Euroopan
teitä. , Ja Saksan hyokka.iiät. kiireh­tivä:
naitä. , teita pitkm pikajunan
vauhdilla. Sc mies. loka. Britannian
hallit-sevan luokan ja * hrilHtuksen
maarayk.so.sta kaansi paallc vihreät
valot. Saksan hyökkääjille oli Icrdi
Halifax;: Tasta -työltä Ghamberlain
palkitsi hänen nimittämällä hänet
ulkoministeriksi.
' : Chamberlamm-Hafifaxin politiikan
tuhoisat seuraukset ovat kalkille tunr
netut..' Se ;;aut.töi- .natsit alkamaan
toisen: maailmansodan.: .Mutta* brit­tiläiset
pohtiikot. Jotka hit;yivät sa­laiseen
... rikolliseen: liittoon : fasistien
kanssa, eivät voineet v.alttaä omaa
kotiaan tulipalolta. He joutuivat va-
Marsliailin "apu" ja nuoriso
Viime lauantain VapMiassa Sanassa
Matti Mantylahti-ilmaisee suuttumusr
/.aan kun;.Maailman .Demokraattisen
Nuorisoliiton iVarsovassa : äskettäin
jarjestämässä.. mlelenosoituskulkuees-sa
huudettu n alas "Marshallin suun­nitelmaa
ja Amerikan imperialismia",
Tata ei olisi: saanut tehdä Vapaan
Sanan mukaan.: . Taman -Johdolta
Matti kirjoittaa:: :-
"Mutta kyllä Sffman nuorison, JOS se
kerran näkee "mataa" ; Amerikan
avussa, olisi tullut: haistaa hapanta
sima. Stalinin avussa mita se antaa
alamaisilleen. Kaikista luotettavis-.;
ta uutisista päättäen Venäjän säteili-:-
valtojen elama ci suinkaan ole kehut­tavaa.
Jos se m m olisi nim miksi:
hitossa niista ihmiset pyrkivät- pois
juun niihin maihin joista. -Marshau:
apua annetaan - Euroopan kansoille
kuten Yhdysvaltoihin Ja Cana­d
a n . . ."
Demokraattisten nuorten olisi: var­maankin
pitänyt kehoittaa pönkittä­mään
Amerikan imperialismia Ja alis^
tua: Marshallin: "avunv poliittisiin eh­toihin?
.:-:.Demolmattisen^^^^.N^
Manilm-inliittoon kuuluvilla: nuorilla
rarikkoon::sen;::sanan..täydessä mer­on:
kokonaan erilainen-käsltys;v:Tielä-kityksessä.
%, \ • , o j . . JJiilrVvVti' P* siihen rkuuluyUla.A^
risojarjestojen/ jäsenillä.: Yhdysval­tain
imperialistien poliittiselle mieli­pidevainolle
on; kuvaavaa se, että
USA:n hallitus esti maansa nuorison
osallistumasta Varsovan nuorisokon-:
gresshn. Tama .herätti : kongressin
osanottajien ke.skuude5sa vastcnmic-;
lisyytta amerikkalaisia taantumuspli-reja
vastaan,, joka :ilmaistun mielen­osoituksessa.
^;
En maiden imperialistiset piiritv
niiden etunenässä USAm imperialis­tit,
yrittävät kaivaa maata pOis DN-ML:
n alta juuri siita syystä, että t ä ­mä
liitto^tekee kaikkensa sodan vas­tustamiseksi;
Kuinka USA :n Impe­rialistit
voisivat hyväksyä sellairta
Järjestöä kuin DNML:a. jonka
Kaakkois-Aasian / liittojen - yhteinen
Kalkutassa pidetty kongressi. tuomit­si
seuraavin sanoin:
"Amerikkalainen .: interventiosöta
Kunan kansaa vastaan. 'Washingto-nin:
Ranskan siirtomaavallalle: Indo-
Kilnassa antama avoin tuki; Yhdys­valtain,
puuttuminen en tavoinlndo-nesian
asioihin mm. pakottamalla In­donesian
tasavallan sille erittäin epä--
edulli-seen:.n\uhansopimukseen, ame­rikkalaisten
imperialistien Siamin
fa$i3tiselle,<^hallinnolIe,.8ntama, avoin
tuki ja heidän: poliittinen ja talour
delhnen ylivaltansa Pilpplinellla: ovat
vaIn..eraita kohtia osoittamaa n todel­lisen
asiantilan. Konferenssi osoitti
edelleen imperialististen valtojen.yri­tyksen
ostaa valvontaansa en Kaak­kois-
Aasian maissa olevat hallitsevat
piirit tarjoamalla -nTine palasia: per
rustuslaluisesta vallasta ja ns. Ame­rikan
: "apua-';_:^ Konferenssi vetosi
nuorisoon; • Jotta -tämä: .voimistaisi
taisteluaan imperialismin ja kan.sain-vallsen
taantumuksen yhdistynyttä
rintamaa vastaan . ; ."
Tämä käy taantumuksen sapelle ja
sen nuorisoa vastaan Heittamaa herr
ja usta toistaa demokratian naamariin
puettu taantumuksellinen lehti.
Entä sitten Marshallin "apu". Kaik­ki
apua tarvitsevat Euroopan maat,
niiden mukana myöskin Puola, jossa
juhlat pidettiin^ ovat Jatkuvasti tois­taneet,
• että Amerikan taloudellinen
apu Jälleenrakennustyön tehostami-:
seksi olisi, tervetullut; Muttaj useat
maat ovat kieltäytyneet Marshallin
"aviKta"- siksi : etteivät ole hyväksyr
neet sitä siinä olevien poliittisten vaa^
timusten vuoksi. Nyt jo on havait­tavissa
eräissä Marshallin Vapua" saa-,
neiden maiden taloudellisella alalla
taman "a-vun" tuhoisa vaikutus,
ALN:n raportteri tiedoittaaVienis-ta
tk. 18 pnä päivätyssä uutisessa
seuraavaa:
: "Marshallin suunnitelman Johdosta,
valot: monista Itävallan tulitikkuteh­taista
sammuvat.
"Tämän , väitteen > esittivät täällä
shallin suunnitelman atojm^
rusteella tänne lanetetvt *
tulitikut on aiheuttanut n
tikkutehtaan i5ul'<em'sen
"Viimeisimmät uhnt o.a;
gm lähellä olevan tehtaan
jotka joutuivat pois tjo^a
mattomak.si 3jak==i s^}-"-*
-markkinona." / .-
Ranskan auto- la len'»^
.suudct ovatkar*,ncet paljon
Im "avun" takia BnUnriS
ja laivarakennuj^eollisuude.
Ja Hollannin cn teolU^-iu^naa
myös loutunce; v ahertamaa-matta
v asti tuo'antoaan ja
noille virtaa amcrikkalaist^^^
niiden sitoumusien t^k-a '
tyvät tähän: "apuun" _
Taman tulo!c=cna näissä
selliä teollusuu^alQilla on
meta tyottomvytta jo^en e
vaikka työläisten P"^^'-^':,*;
kieroon koko "apuun
Siihen, e'tä .sodan
nihdes
tuhoaa
roopassa taloudelUnen
kea ja ctta ihmise: P.vrk.^!
pois. eivat sumeaan o.e ^.o
mokraattisen miehp««n;
ihmiset, jotka nykvaan^
llstuvat «"^^"«^7.,
vaan sodan aihe-.^^f.^;
tit ovat ensimmäisiä huu
roopan taloudelll^esta ja
kaaoksesta ja ^«nnat
im suunnitelmaa K"«
Amenkan taloudellista «Pf
demokratian maiden
nou-.ee jci Pol''»^''"^^" ' ,
tuu. se onkFn paras raa