Vapaus, December 14, 1948

              m
mau tv ^»'•FqBt
^sndie&tunlayB bsr Vapaus
^ C o n w y m . at lOO^KB
Canadassa: 1 vfc 0JQ0 0 K I L «Sft
euomes»: 1 vk. 7A> 6 IdcCSS
1.4;.
m
jSanan nimimerkkt " V K ' ' he\i\i tofstamipiff-
VIj; IfSs^/artikkelissaan Vapauden lukijakunnan' purtavaksf seuriaavaii;
^ ^'jalö^VUPdatuksen: ' , • -
; f/j >; «/Ajatelkaapa kommunistit, miten suurenmoinen V ^ m S?* '
aSltalottdälineo asema olisULaan^ jos se olisi saanut inidenvuöilHt
, V l%faän apua yli 25,000 dollaria, kuten teidän lehtenne oa luk!-
' ^lollifluuf iautfiut? Se olisi sellainen summa, että Vapaa. Sana kaikesta
^ttäeti. tulisi tilos joka iskulla kahdeksansivuisena « . . Teidän Ub'
•»mmm-m I M
* t *
'M
/•f
f',
mk
\ ^:r^ÄliÖJsi» Sijaan on painunut päivalehäestä kolmipäiväiseksi . . :\
^/C?fiin^ fjos"! Sitäpaitsi muun ohella, ylläolevaisa on vähän
*^Uimäcttua totuutta" sillä k.o. S vuotfeh aikana Vapaus ei ole "p&i-
'lä^^^ kolmipäiväiseksi", kuten tiedetään, vaan on k a ^
^'^^•^ ^itC;U;1^iyuis^fa ^ö-sivuiseksi; Mutta mitäpä tästä harha-askelees-miehdtä;^
joka mafatipontisestt iei>f
sen sijaan mitta ja kynä käteemme ja pitäkäämme
v ^ n ^ . Nimimerkkii '<VK" sanoo, että Vapaa Saha 'iSbi^
^äöjri S^siviiisena^ *^os" se olisi saanut viiden vuoden aikana 25,0pQ
d^Äliahjoituksina, kute'h Vapaus. ^ V
'vf^^sxVa, niitä sanotaan silloin, jos Vapauden' väki on saavuttanut
'^''l^-^isott ja sivuuttanutkin sen ? Me siis el^dotai^e seuraav^-
^ tutkielmaa: Vaätimattomuuskäsitteen perusteella lehtien sisal»
' :{^^^.^^ö jätetään Canadan suomala»ten*punnittavakäi^ sillä hd siltä
'I'/, \I^§Uj^it lopuksi sano<^at-ratkaisevan sanansa. Asian yksinkertaistut-
^9llekii:t)Ietetaan edelleen, että molemmat^^k^^
^ s i ^ Ilman otsikkoja ja ilmoituksia. Tämän jälkeen vilkaistaan tn-
Vapaiifeen. Tutkimus osoittaa, että 3 kertaa viikossa ilmestyvä ^
mk.-
^1 toimintaan
t4nm' on
-'%lkoui|ian
Ifhdjmme ^nitiUn dmentolvotuk-iJin;,
tnit| t|toi v^|iäH<iä^'ja'tairkcdn
nfkflari^t^fietetovB^ saa
"Jos" Vapaa Sana saisi |25,000jne4'se ;lmestyisi aina kahdeksan
f?| -^j^l^Ufaetlä, kerrotaan meillfe. Mutta Vapaan Sanan,kivulla on vain,6|
, Jf^iH tuuman mittaista palstaa,. Tällaiseen 8-sivuiseen Vapaa--
; V '^^djSliliäan mahtuisi 24,000 sanaa ja kolme kertaa viikossa ilmesty»-
,^ä^'s<?'voisi''julkaista 72,000 sanaa,viikossa, rhutta nykyisessä koos-J;
J ^fyi^äsL Siana voisi julkaista vain 48^00 sanaa viikossa.
' ^if^Metirsiis tulee todetuksi, niin huonoja^'liikeneroja'' kuin Vapau-
{ £;<lejDi^/Hiset kuulemma ovatkin, että he^ovat kuitenkin täyttäneet jaj
Irf ^trtnitkheelikin sen ihanteen tai unelman, minkä'Vapaan Sanan artik-^^
kelin'Mjoittaja toivoo lehtensä saavuttavan ^'jos" se saisi 5 vuoden
''häiiiSfla'|2S,ö0ö. •
: J^'Vapaus on^ päässyt tähän siitäkin huolimatta, että tekstimaä-
'l^nsä .verraten (minkä'toimittamisesta, latomisesta, ainekulukseäsa,
\"^''jiäf/ott'maksettava os^^ samaliinta sanalta) Vapauden tilaiis-hifltaoh
paljon alhaisempi kuin Vapaan Sanan^ K. o. lehtien nykyis*
, , ^^kökojcfjb" vallitessa'' Vapaa Sana voi edellämainituilla peVösteilla,
r }[ ^^en^juikalsta vain 55.8 prosenttia siitä tekstimäärästä mihkä Vä^
~, *' paiis-julkai^ vuodessa. Mutta'^ Vapaan Sanah tilaushinta on 81^2'
, ^ ' p^skttia CV. s; $5.25 v.k. ja Väp. $6 v.k.) Vapauden tilaushinftasta. mm
^Inälaihett sananliUkit ueuvoo Jh-tunnin,
iud itsesi f
,Scä. ^äiuat ona
päi^2Uij.,ffidäe zia&nisuniv?).
Jos Jbaluat olla äqäftiliiien vijUcon,
JäirleStä i(MU«ä peMniÖiK ^
ibk haluat olla <tellltte^ koko elä-m8sf,
ala pliittarMkli,'ierikoisestl
m^hUais^hditaJäibL
.Ä^Miiiisiiiii^
jat iy^siikan Nöbet-palkmfl^ii Sä^ja
^siU» j r JfQbeI'i>aIblnto on
. ^,t3in annettu mancbesterUalseUe
prof. P. 9S, S. Biacke^tme. Frof.
, Jajacbctt* on ''tlcte2|llstcn ppiien
* ulkopuolellaan hyvin tunnettu^
.Tiedemiestä AmmattiyhdJstylcsen
^ pubc^johtojaha, Ja toivon, ^etti^
tiupetuksi todella
^ laajalle' yUköUc'^ Julkaisemansa
' ' aftTfmniiaisen tärlceän '%et'okfisn
^ Ja pors
Jiittlset seurauksst" Johdosta.
' IBÖacketP^tki, fysiikkaa Cambrid­gen
yliopistossa: (Rutherfoi-diii JöhdoI^
^, mutta aineen vaikutti stnu-esti
C. Tytt. Wilson. «V^ilsonin tärkein
saavutus lyedUkan aäalla oli "pUvika-maxm^
keks&mnen.' Mikä sitten 6n
"pUvikamari"? Jos äkkiä' laajemier
taan ilmäa/sisSltävä asUa, ilma viile­nee.
Jos ilma on Kosteaa; muodostuu
sumua; astiassa olevien pötyhiukkas
Slackett keksi menetelmän kaiken
. ^ . . K<totronerl l l ^ e l i e r väitteli
idieUlstft vii^ätiit^Ja l u j a an ^ t t i
mufltetft5^ttti)(tmiehilt i h i i ^ Ja
pottia batdrilla^VihJpä, että vero-tusvtraatöi
»la on Vartusti^
että m£4u(f^" Joliuid^y^on °erbtettu
^ t a ' sen toimtstdd i^^mi&. Ja —
kuidkaa tätä — etift, V&Huustnlehet
Shnii ja.Campör^ ollvai Jollakin seiit-
,t«lttt&itiSinMllä t a v ^ 'iällisiä tähän
val^Utäen. Vastaus ' pahe^lUl-
Seuraavana
, puheen-iä.
,^8n sai-lel
ole^mi-
£cen vaiheeseen tuU.
p-äivänä va;btiislautai
J^ofitajaltai J. d t e wL
nri^ hyvin JjäättÄväsfi»
tään todisteita fcontroiläH^l^cKeiienfa
zyytieille. Bän «anoi<l^)le^ että, äs^
ktf^tliit on eroiejKu M .väQaikaistB
tydlilistft siicsi kunh^iailli'ty&isä oh
IdppuunsubfiteitUr^' .'6tewart,
Torontoti enUnen/pb^totiH, i>n^kon*
MktUVi^ti ytttiiiiUttä:/4tt>tttieiihäiu.
/ a > , . . : R i i s u t . d l l . k H i ^ 6
• Siite»^'lcoIii(i^'-^> nyt el
enh^ yHdeä^täkäänl. llt^ieisefitt m tse-ten
ympärille. 'Jos astiassa e i ole pd-
. >i muodostuu sumupisaroita ainoal­taan
sähköisesti ladat^en' kaasumo.^
lekyylien ympärille) Joita sanotaan
ioneiksi.^ • "
vistonenty^
osaset Jättävät Jälkeensä ns. lohlltä-huläla,
Joihin sumur t i i v i s ^ . .'BIa(^^^^^
«tfin ensimmäiset 'tut&fmukset koskLi
vät radioaktiivisten atomien sinkoa-"^
mien fiäfaosasten synnytt&oUä ionilaa.;
huksia. ' : ^
' iNämä osaset ^rmäävät usein' kaä-;
jBuatoinleni ytimeen Ja muuttaTratJyr-i
Icästi suuntaansa. ;Toidaatt:oppiiapa^
Jon siitä, mitä tapahtuu, Jos läilail^t
yhteentönnäykset valokuvataan kab^
deilä toisiinsa nähden; suorassarW
massa olevalla kameralla.
Voidaan oppia; vielä enemmän, Jos
valokuvaaminen suoxitetiaan voimala­kaan
ma^meetin läheisyydessä, sillä
magneetä saa sähköisesti ladatun osa­sen
liikkumaan käjnrää rataa, kuten
maapallon r painovoimakentät ? saavat
kranaatin 'liikkumaan elliptlstö rataa:
Täten voidaan saada selville, kuinka
nopeasti osaset :liiUEUva;t: ennen y h ­teentörmäystä
Js'sen Jälkeen.,
tämän selville saamlsekEi hyvin suu
rella tarkkuudella, on tutkinut
miljoonia tällaisista radioista otettuja
valokuvia. ,
Näillä ybtefntöTmä^ksillä on mitä
suurin merkitys, koska ne kertovat
^ e l l l ^ suunnattoi9ista'.volmista. Jotka
toimivat:"Jbyvin; lyhyin; ajoin ; h y ^
pienill^ etäisyy]s;|iUä ,T erikoisten l a ­kien'mukaaj|.,,>-'
,
Nämä vvqimaif oyatv^^ ; voiiuia)
Jotka: vapautuvat. atomipommin rä-^
Jähtäessä. 2- . . - .
Blackstt sovelsi valokUTista saami­aan
tietoja käytäntöön kahdella san^
gen erilaisella tavalla., Snsinnäkii]
hän käytti hyväkseen lUastoJa laaU-äkseen
häitä yhteentönnäyk^ haUit.
sevatiait> Mutta hän havaitsi myös­kin
eräitä poikkeuksellisia' lakeja; Jotr
ka eivät sopineet aikaisemmin-tunnet-tuihin
lakeihin. Nämä poikkeukset
olivat sangen harvoja. 1925 hän valo­kuvasi
400,000 rataa. Joista vain kah­deksan
tulkittimnitrogeeniytimen ha-^
Joamista esittäväksi valokuvaksLI^^^
se asiassa nämä kahdeksan valokuvaa
muodostavat tähän päivään mennes­sä
parhaimman todistid^sen toisen ke.^
miallissn alkuaineen muuttum^esta
toiseksi.
V. 1932 hän Julkal^ OBirkbeck Ck>lle-gen
professorina ensimmäisen kosmil­lisia
säteitä koskevan tutkimuksensa.
Kosmilliset- säteet ovat hyvin vpieridä
osasia,. Jotka saapuvat avaruudesta
suurella nopeudella.: Nopeimmat .sä­teet,
Jotl^ eräässä mielessä ovat mie­lenkiintoisimmat,
saapuvat vain hyvin
'harvoin maan pintaan asU. Pulmana
oli nyt; kuinka saataisiin tällaista eri.,
koistiatjryppiä oleva osanen valoku­vatuksi
Juuri sillä hetkellä, kun se
kiitää pilrfkamarin lävitse. (Blackett
matkaisi tämän pulman. Ja hanm kek­sintönsä
lisäsi suuresti tietoisuuttam-me
näistä säteistä. Mutta hänen kek-smtönsä
Johti myös pitemmälle.
Tavallinen ^ kone suorittaa ihmisen
määräämää työtä siksi kuzmesihmi-nenmäärää^^
sensuorittamaan Jotakin
toista työtä.'£räSlä uudenaikaisilla
koneilla on ^'tuntoelimiä". Joilla ne
reagoivat ympäristössään tapatituviin
muutoksih],kuiten eläin tai ihnUnen.
Tämä periaate iei ole uusi. Esim. ro-tanloukku^
ön tämän kaltabien koje.
Mutta fotanloukuI|a tämä''tuntoelin?
vastaa jotenkin vain tuntoaistIa'mmei
(Judenaikaisess£t ''sodassa käytettyjä
ionsita^öidaan ohjata äänilläivalölrv
!a, totkalla, magnetianilla Jne.
Tällaisia* aseita ovat torpedot. Jotka:
oilkevat laivan potkurin synnyttämää
i ^ t ä kohti, jtsebhjaavat lentokoneet,
ctka lentävätkentälleen radiösädettä
) i t ^ ym. ,^ . *
• Rakennettuaan I menestyksellisesti
tämän laatoisenkraeenBlacketttekl^
3uuren palveluksen demokratian asi­alle
äskeisessä sodassa; Sama pa^ve-
*us -Voitaisiin tehip," myös rauhalle: Se.'
yö, mikä on tuhlattu magneettisiin
•ulinoihin, lentokoneen läheisyydessä
räjähtäviin kranaatteihin Jne., olisi
luultavasti vähentänyt puolella liikene
neonnettomuuksiamme, suuresti - s u -
olstanut tulen" aiheuttamia vaaroja
ia kenties vielä parantanut kiniigisia
ja hammaskirurgisia menetelmiä.
•Blackettm poliittinen katsomus
<cannusti häntä .kosmillisia säteifö
koskeviin tutkimuksiin. Hän oli f a ­sismin
va^tustaja^ aina fasismin en­simmäisistä
päii^ä lähtien, ;ja^ hän
keräsiympärlUeen nuorten fyysikko­jen
loistavan piirin. Jotka fyysikot
olivat paenneet^Mussolinin tyranniaa';
iQ]ik(is\^'k^lsAttm:^n€i&tm\ osaset.
Joita nj^' nlmltettaJin.nlesimeiksL^
<to.^iemas^ ^J0äk]^»'jp^i^ meso-neja.
suutinnnaki^^osäksMelläisia; Joi­den
n^Va-^n t^^empi' töh> liappi-
.atoml,'-/Kalkki h^yttftv&t hajoa­van
"#tiyäänr keiaap*!!! m « o o -
nasosa^^fekmnteL^^^-lU^i^ i^in^ kauan
kuin n^oyat oleö^^T.' ne,'ovat k y i -
likiBi to^Uiääa
'Butii^'^rdin tavoin^ on
luonneL Joka'näyttiin vUh^än paljon
paremmin'laskettä^il'Ja initattavan
todelUstiiid^lhUn äbsträktistsn muo­tojen
parissa; , ' ] . ' ' '^'"'.^ ' ^
4iut8a.;<rtelä tärkeämpää ~ hän
yleensä ^^avuttaat^eHfi' ihitä' him ha­luaa,
fiänton luUltavaBti.ollut ^oh-tuuttomdii^'
varovainen saavutustensa
Eräät heistä, kuten pcchialini, työs­kentelevät
edelleenkm Englannissa.
Nämä Ja Blackettin englantilaiset
virkavdjst tutkivat kosmillisia säteili
monU£a eri näkökannoilta. <Eäräättut-kivafekeskiyönjjpceen
Lontoon-lika-viemäreissä,
niitä :osasia. Jotka tukevat
avaruudesta sellaisella nopeudella, et^
tä^^e kykenevät txinkeutumaan 20
metrin paksuisen Lontoon savikerrok-sen
lävitse. . _
V Toiset täydensivät kojeen, joka ky­keni
p^jastamaan erilaisia nopeasti
liikkuvia osasia: tai osasryhmiä, jotka
liikkuvat kimppuina. 'Näiden osasten
esittäfliisei^ Ja ndtS koskevien teorir
öitten ^^Odostainlsessa. Öli eräänj-lamen
yllätys, kun hän viime vuonna
rakensi evään uud^hleöilah perustuki,
sen- - . . . ^ "
Jokainen UetääVettä liikkuva, säh-kömen
ekma synnyttM^.i^
Blackett' sanoo, etlä' pyörivä .esine,
jossa el d e sähköistä latäUsta; syi^y tr
tää magnetismia. ,fiän laati uuden
magneellistakenttkäkoskevan ka
van. Jota 'tähän nlkaieasä näyttävät
noudattaneen maa, aurinko sekä yksi
tai kaksi tähteä.' 'Ne maut&mat tutkiJ
mukset .Jotka ori'tehV ^ n jälkeen
kuin hänen teoriansa tuli: .tunnetuksi,
ovat vahvistaneet: hänen tbotiansa.
Blackettin äskettäin julkaisema kir­ja
lienee' liian tieteelllseätl kirjoitettu;
keskitason ihmistilb Joskaan henkilö-kohtai^
tt en pidä sitä liidtt vaikea­tajuisella,.
Laajat pUrl^^ovat lukeneet
teoksen, 'ja sillä Völ olla ratkaiseva
vaikutus iEuroopan maiden; politiik­kaan.
!onmahd(dlistai- että Blackett on
ensimmämen Ja v ehkk ^viimeinen mies.
Joka saa kaksi l^dbel-palkintoa —
fysUkan Ja rauhan- Pelkään kyllä,
ettei tämd' ole todennäköisiä, vaikka
ruotsalaiset ova^ttt'äskeisinä aikoina
osoittaneetmslkoistajärkevyytt^.
fnlevfaliiMaiiii
paiiui md^
Toronto,.Vritykseo vudsiko]
«•almistava ko^nls pidettiin
t k . .^ pnä.' Kokouksen osanotto
kohtalaisen hyvä verrattuna ed
kckouksiiiu ' V.Van^^ nuoriet
hyvin edustettuina Ja puhe^nViu,
kSytd&lä päättäen, nuoret ottivafci
kquksessa'olevat^ asiat'vakavaltani
'salta Ja'tekivät useita ehdotuksia
ten .valmistuxnlsessa: vuosi juhlaä'^<
ten yms. Kokouksessa hyväksy
y^d^ksän uutta JäserUä; Joka osoi<
että seurallamme on-'paIJon mahdblji.
suukda tiUevaan toiIIlmtaän'^1^
Aikaisemmissa' kokouksissa on'
keskusteltavana»:^: ^uusien v.-"! voi
mattojen hankkiminen Ja pojat o^i
ottaneet n i i t i n hinnasta selvää. 1
on monen 1 ^ halvin o
$1.45 n e l i ö j t e Ja kallein «2.25.
ka entiset matot ovat käyneet meijt^l
käyttökelvottomiksi- ^valtuutti
johtokunnan' ostamaaÄ: ;uuden
ja tarkistamaan' voidaanko vanhoja
korjata Ja; mitä niitten korjaus itil|d'
maksamaan.
p i i
eskoui
Ij^tiotolnlsm»
Miten Aanskaii seinatfiii
vaalit suoritettiin?
0m:
Irh^nnalta i2,496,000 sanaa vuodessa;
rltäeh siis Vapaan Sanan kokoa ja hintaa mittapuuna saavat Vä-iden^
lukijat rahallaan 58 prosenttia enemmän lukemista kuin ;Va-
^Saaan lukijat. Toisin sanoen Vapaus on reilusti puolta halvempi
j^pkOk Vapaa Sana. Kun sitten muistetaan, että Vapaus on hal-nfpd^
taaai;?huölimatta/äaavuttanut ja sivuuttanut Va ar*
^,i^fiJjrjoittajan unelman kokoonsa nähdett;:^^\s
.fl'ei>le pahakaan", jos saa luvan käyttää tätä canadalalstunutta
tä/ sellaisiUe ''liikeheroille'': kuin ovat^ V^
.Sopii panna piippuun ja kiskaista oikem henkisavut!
"^"Ayioerokomediastä pitäisi päästä
l Torontolaiset päivälehdet kertoivat viime viikolla, että yksityJs-
Napoliisi; James Craig tuomittiin kahden syytteen perusteella avioero-
. juttujen, vääränvalan teosta kolmeksi vuodeksi vankilaan.
^. ';.>";^:: Langettaessaan tämän tuomion tuomari lan Macdonell oli ejiäi-y
]((^m^tä oikeassa sanoessaan, että syytetty "tiesi leikkineensä tuteUk?,
^ silla\iiänta;Vastaan oli nostettu 6 muuta samanlaista syytöstä väärän-tv^
lntfeö^lk, jotka syytetty losin kielsi. Toronto Daily Star oli ehlä
%|Piyo^^tämäriyksilötapauksen johdos
, y ^ B t ^ o n julistaen: "^Avioerofafkiirtlle anmettu 3 vuoden tuomio ,vää-asiaa
syvällisemmin ajatellen on: kysyttävä; että; mitä'on
antiikkisesta lainlaadinnastä, mikä ?johtaa-kttn-noudattavia
kansalaisia käyttämään hyväkäebn^sfei-
^ii^enkilöitä,: jotka maksua vastaa^ tekevät puolitut
valoja! Nykyisen lainlaadinnan perusteella'Ontarion.
^ä|ä^uiijbässa ei "saä avioeroa minkään muun seikan kuin "aviotikoksefi"
- - i^irUsjt^a. ' Julkinen salaisuus myös on, että suurin osa axnoeröju-
' . ' ^ ^ J h etukäteen tavalla tai toisella asianomaisten välillä eli muu-
[ \ i^^^^Mjestetty'*. Joka tätä epäilee, hän saa toisenlaisen käsityksen
bytti^us^duissa; Ja avioeron loppukäsittely alahuoncen-^
1 ;ii6^är^# t^vallis^^ skandaalimaisen luonteeny mitä ovat kaikkien
/ puolueiden edustajat ja kaikki ajattelevat ihmiset arvostelleet. .
/ « I j J ^Ajatfella tätä surkeata tilannetta. Aviopari tulee syystä tai toi- .
lest^ siilien'foppujtulokseen, että he eivät voi jatkaa yhdessä oloa ja
tVr. I^tävät ottaa avioeron. ^ Mutta sen sijaan että voisivat refaellis^ti
r 'j<ij^}itää^^t eroonsa, heidän molempieiT täytyy nöyrtyä siihen, että
p[?npi'kum syyllisen penkillä
Kelier/tiet&^^netnmMh-ii&iat^ kadon­neista
B^lÄl^Jöista k h i ^ kukaan^ muu
< Konttojleriehdoka^^^tft^ ^ t h ,
.i^oiiuheessaan, j d u l ^ 9 pnlu
rB^)iiillä]set';uhiiidfiivät^JEak8l ker­taa
vilköh k U l u ^ ' . v^n&lälslä." —
Globe aiid Mkil-lehäieii, Uutisotsikko,
joutuk. ^'pnä.
XVitfnSASSA Et,
öjsLvrkAAs mtanN^
^ Whitialcer Ohambdnln'vakoilujuttu
meni selkosen seUUIeeh ellen kun asia­kirjat.
Jotka väitettiin'varastetun val-^
tl6departmentlsta;paU^i^ päivä-:
tyksi v.,1938. eu vuosi seä.jälkeen kuin;
Ohambers, aikkiseimniii!~^^U8tajahuo-neen:
ei)ä-ainerikkaläil£iler koäiitesdle'
.antäniaW^todistttk^ mukaan Jätti
kommuhlstisen-liikkeen:.. . ".
.. itbtt^Bail. N.Y/Öftlly 'Workerissa,
Jpuiukutm 8 pnä.
''bkuökRÄTiAÄr.
:'liiiot8kuUne&' kiijäliii^tair; Elly j ^ -
h ^ kuvä^.^lUTBBki^ääUUfitoimmläku-ialdi<
t^'*!Vi:s8ä'^ SiitoOpan ja mul-den.
tnäiden kansöiliehj^väidshityr-
• '"^''-''''m.- ««isaviiiUiii> diliatlde-
Marr^sku|um .? ,pnä^ suaerltettiirx
Ranskan aenaatinimaUt; Pon!:a;^;
rllliset lehdet ^Wat [lyöneet •suurte;
rutt^ua." Kuntfedetään, mdstäjätiir
läisinäisestä huijauksesta näissä "va^^
ld's8a'^ oU kysymys,-Berättää porva^^
liaten lehtien: keinotekoinen megafoni-melu
ihinettelyä.' Memä oh siten'vielä
kerran aihetta palauttaa mleleehi;
kuhika. nämä "vaalit" oikem toimi-teftlln.
'• '
i Sraiaatm yaauW^^^
mitettlinvlimelokakuun 17pnä välit-'
sijäsijamiesvaalii. joissa "vaUttiin'
osa valitsijamlehistä. ¥7ämä "vaalit"
perustuivat sosialisti Mochin Ja gaul-listil
Oiacobbin kansalliskokouksessa
porvarillis-sosialistisella enemmistöllä
iäpiajettuun vvaalilakiid.::Jonka mu­kaan
kmman- Ja kaupunginvaltuustot
tai' pikemmin niiden; puheenjohtajat
yksinkertaisesti nimittävät valitsija­miehet.
-
Kun tiedetltän, että sosialistit ja
porvarit, vilmeksimainituista nimen
omaan gaullelaisetlasistitimuodostaH
vat enemmistön suuressa osassa Rai)^-
kan kuntia, tilli senaatin kokoonpa­noksi
ylivoimainen gaulielaisporvarilil-nen
enemmiiitö. Osan valitsijamiehiisr
tä valitsi taas kansalliskokous, jonka
porvarilUnän enemmistö • tietenkin
•JS
V <4'^v ^ u e n Vääränvalan tekijän — olkoonpa hän vaikka ammatUvää
' I^V^anVtekijä — vankilaan lähettäminen ei tätä tilannetta paranna.
' V^,ikeuta tekopyhää närkästyneisyyttä tällaisen.vääränvalan teki-
' ifitä kbhtäan eikä missään tapauksessa lopeta, niitä. Mitä tämä mr. "
V^>,; ejai^nitäpäiis korostaa oh se, että avioeroJakimme ovat auttamatto-
!^;^^ttas(f vanhanaikaiset ja takapajuiset. Ne kaipaavat pikaista ja täy-
';X>'^lfisiä/uuaistamista nim, että tekopyhyyden ja farisealaisuuden
\ ^t^T&t^ voidaan avioero-oikeudessakin puhua totta. > Vain tällaisen
' ^«klisttiksfen- kautta loppuu joukkomittainen väärien "valojen teko avio-molb^
tiSa k^umiv^tt: , V ; ^ .
Ameriktö^.yafkäani tunsin
vaiit i^iek kiinsan;ioi^^ilkäiU puhua
aVoiiäetli|. sä^alattil^politUkasta.
J{(ii6x>h.SilsiUiJcalikMtSrih'4iKa^
U^l hikn ,taV^hiil)\^|föh<^kan8^.
tmi^iriklmlais^i:'?:,'j<:^fira
laiselta; mitä* iiiiri:,ij^@e#;poUtiIkäs-ta.-
tui6e h&n e^^^g^r^välttde-,
väkfii Ja pluiyväkslA J ^ j U ^ ' ^ o i n -
kin saa kaki^tuk&lriiä^ii^Jonkhi
mieUpIteen, > Ja, äänifiä|t)8eh ^ m i t ^
6ärio^ttoittaäti m u o ^ U f i t n ^ Jat­kaa
hän'äivahvarm^tl"^^n';|;-aUOte
'me' (JUkäävsanoko<nlintk' sitä-.sano-neen).
Olen keskustellut tästä iimiös-tä
amerikkalaisten ystävieni kanssa.
Jotka v;^tunteimt Eurooppaa Ja v o l ^
siis tehdä ^vertaUuJa; -tte myöntävät
minuh olevan olktossa; Keskitason
omefikkaiahken päk&ä ihnaista mieli­piteitään
sillä tavalla kuUk tshekki tai
ItalialäU^ tai \ ruotsalainen sen te­kee."
^•
Lasten joulajahia
Tiihiaiiiisissä tk. ;
18 päivänä;
TimmW ^ Tääliä pidetään lasten
JouhUuhla;^k(u(isiUhvÄllsb^ mikeissä.
Cometsln lasten Jouhijtihla on vyhdls-tetty
Work6rs^u^lilkkben Ja ukrai­nalaisten
iasteil Juhlan iloknitea Ja y h -
t ^ n - J u h l a pidetään lauantaina; tk.
18p:q^; kello .6.30 liialla ukrainelaisel^
häaiula. lapibt pääsevät tuälsuu-teett
ainoostaaxi ^taUkortedlft J i hUUi
scu»>.^mmä'Lautil«atä;i^:''V<^ 2.30ip.—,P.V iiiilBttliitti^Migii
hnölehU siltä, että'näldenkm valitsija^
miesten ylivoimainen enemmistö oli
ptRTvluytita J a gaullelaisia.. Lisäksi oU
vaalilakiantanut - vanhoilUäelle Ja
taantumukselliselle maaseudulle suh­teettomia
etuja pääasiassa työläisten
vaikutusvallassa olevien suurkaupun­kien
J a ^teollisuuskeskuksien kustan-n
u k s ^ . r K u n esimerkiksi Ala-Pyre-tieltten
departm^ntissa nimitettiin 20:
valltsijamiestä, sai Pariisi samalla
suliteälisdla äänlmääräim nhnetä
Vain • Ir valitsljamleheiu': Täten sosia­listi
Moch,gaullisti Oiacobbin tukema­na
voU :.kalkin'rtemppuiluin turvani^ut
taantumuksen^voiton Ja kommunistien
syrjäyttämisen senaatista^. '. : :;
: Vaalihuijäuksen ihaikäilemättömyys
iimen^ pa2^alten.'lnui: mainitsemme,
että' Ranskan .suurin.; puolue,, kommu-!
R i s t i n e n 'iqitoIne,^4aka : v i m e i s i j ^ nor­maaleissa
jrJteidssS;/vaaleissa sai noin
'Zi%, ääpIstä, sai §?xiaatin " v a a l e a"
vain 16 paikkaa eli JS.5% kaikkiaan 246
senaattorin ^pailuista. Tähän; lukuun
kuuluvat: kaikki :Xtanskan emämaan
departmenttien senaattoripalkat. mut­ta
eivät shrtomaitten.. Vain kommu-
Ri&Ut saivat 39.5% kaikista äänistä Ja
8; senaattorinpaikkaa departmentin 20
senaattorin paikasta.
' Itse sosialistit. Jotka porvarien kans­sa
yhteistoiminnassa olivat olleet aja­massa
Mochin vaalilakia, saivat se-i^
a^atissd vain\47. paikkaa, kun taas
gkulhstlt :k»rjasivat fylivoimäisen vöit;^
t<*aaliin lOt paikalla, v Blansabtasa-valtalaiset.
Jotka'hiyöskln olivat tuke-neeT;
Mochin lakia»- tulivat vielä pa-
Iremmin petetyiksi: he saivat vain 14'
senaattorin paikkaa.
Näin ^sosialistien" huijauslakl oli
työntänyt kaikki voiton hedelmät
gaullelatstcn fasistien sylim.
.' Vaahtulokslen -te dn vielä
otettava huomioon, että ' kommunis­tien
vaikutus Ranskassa on viime vuo-c'
«n aikana suuresti lisääntynyt.
Viime tammikuussa kommunistit l i ­säsivät
Malakoffin täydennysvaaleissa
ParUsin alueella ääniään 5.7% edelli-slm-^
vaaleihi^ verrattuna Ja Romilljm
kaupungin täydennysvaaleissa: äsket­täin
kokonaista 20% edellisiin vaalei­hin
verrattuna. ~
Tällä yhetkellä -suunnilleen 40%
Ranskan kansasta kannattaa kommu­nistista
puoluetta. Jos emme ota huo­mioon
tätä kommunistien vaikutuksen
huomattavaa lisääntymistä,^vaan py­symme
viimeisten kurihaUisvaalien t u ­loksissa,
voimme .todeta, «ttä kommu­nistinen
puolue olisi oikeutettu 75
Ranskan emämaan departmentteja
edustavaan senaattorinpsdkkaan se-
naatissa. MÖchin "lain" ansiosta
kommunisteil^: varastettim; suunnil­leen
60—65 palkkaa.
Annamme, seuraavassa ' muutamia
esimerkkejä Moch-Oiacobbin: 'Vaali­lain"
soveltamisesta.
Vuoden 1946 marraskuun yleisissä
vaaleissa Jakautuivat eri puolueitten
saamat äänimäärät Corr&sessa seu­raavasti:,
kommuiiistit 39,6%..vasem-",
mistokokoomus 19,7% Ja sosialistit
17.8%.'Mochin 5'vaaleissa'' tänä vuon­na
eivät kommunistit saaneet ainoa^
takaan ^paikkaa.7 kun taas sosialistit
saivat kaksi paikkaa Ja vasemmisto-kokoomus
r : paikan''porvarien avulla;
.; Greusessa:\hioäen 1946 marraskuu^^^^
sa kommunistit; 38,5% ~^Ja' sosialistit
23,4%. Senaatm valitsijamiesvaaleissa
tänä vuonna: konmiunistit eivät saar
neet ainoaakaan paikkaa,: mutta so-:
siaUstit saival^
: Itä-Pyreneittei^lepartmentlssa vuor
den 1946 marraskuussa: kommunistit
41,2%. vasemmist^kokqpmus 26,3%' Ja
sosialistit 23^%. ^MocMn 'ivaalelssa"
tällä vuonna:<k<^nmunisteiila ei a i -
noaakaan p^^kksdat mutta porvarilli­silla.
radikaaleill|i ja .sosialisteilla kul-:
lakin yksi paikka.^ y
Värin depai^mentissa vuoden 1946
Hiarraskuussa:' kpmmimisteilla^30.2%;
oosiaUsteiUa 2f8,I%. Mochin "vaaleis-saV
1948: kommunisteilla ei ainoaa­kaan
paikkaa,''mutta sosialisteilla 2
paikkaa. ' -
-Baute-Vienessa' vuoden 1946: mar­raskuussa:
kommunistit 38,6%. sosia-
Ustit 36,8%. Mochin "vaaleissa"'l948:
kommunisteilla ei amoakaan edusta­jaa,
mutta sosialisteilla gaullistien t u ­kemana
2 paikkaa. "
Sisä-Seineliä jmoden 1946 marras-:
kuussa: kommunistit 32.4%) sosialistit
14,1 %, vasemmistokokoomus 13,5 %.
kansantasavaltajäiset >' 18,3%- muut
porvarilliset puolueet 21,7%. Mochin
^••«aleissa': ,1948;^;^ kommunisteilla el
ainoaakaan paikkaa, mutta gaullisteil­la
2 paikkaa;: porvarillisilla radikaa­leilla
1 paikka :ja "riippiunattomiUa
tasavaltalaisilla" 1 paikka.
Finistöressä; vuoden 1946 marras­kuussa:
kommunisteilla 27.8%. Moc-pn
loultijtiMä fk.
26 J M ä
' jnmand. JosE^iJiirtäisin täältäkin
Jonkhrrivin. EtiäÖU&oIe^ liikoja to­pista,
mutta eletää^'täälläkin ja osas-^
ton toinUntakin on iiengissä, niin ettei,
kokonaan ote nukuttu.
Osastolla oli tk^S^pnH kokous, jossa
oli monenltUsia akalta; .Aluesihteeril^^
tä oU tiflitit UppUJa'ja'valittiin pari
henkilöä 'huolehtimaan, että ne tule­vat
myydyksi. Oli .keskustelua myös
kursseista. Jotka alkavatiPort Arthu­rissa
mutta emme n ^
s:iuttakLadaheE&llöä Iitille kur^eiUe.
Afneelli^tal apua arveltiin voitavan
hankkia: ?^'KeskusteItUnm^ piönee-riklubista,
Joka aloitti ;tOimintax»a v i i ­me
keväänä, vaan^ nukahti alkuunsa.
ToivottUnkuitenkih, että sen toiminta
virkistyisi ja Jatkuisi.
lzaalin>korjaus on ollut keskustelun
alla monta kertaa. Jokohan se ensi
keväänä tapahtuu.
Osastoon yhtyi'' kaksi; uutta jäsentä
bm "vaaleissa" 1948: kaikki 4 paikkaa
pofvar^e, vaikka l paikka olisi
kuulunut kommunisteiile.
, Suunnilleen yllöolevan^tavalla suo­ritettiin;
Mochta;^Vvaaht"..k^
Ranskassaf^ Ja- suunnilleen ylläolevan
tapaiset, oiiVat tulokset. Ketä-Moch
auttoi? ' J ^ f e n 'oma pUoliieeasa Jäi
ktUvIlle suin. leijonanosan kaappasi
faslstmen de GauUe. Sosialisti Mochin
surkutdtavaKsi yroolikM io» Jäänyt
tisankännattejan osa de; Gaullen sa-la-
avldssa,"kblfaiatfien: tien^' kanssa.
haomattavia^
."hjökkäyssptien ya
edl6t*i8e%
^fiöcäS(dW<»kn
kirJaiUJoli
;^vainoainiwn|B^
historia opeit
/Bjffoopan kaupui
ja demoloraal
edustajien tele
• UmlBitä ; Jo :
ivastaan. ' " ' ,
^^^etkdlä;öanfei
{iim toipunut toisen
SI
stä. on Joutun
, inaaUmanher^ui
eUjftt, :am^iik|al«
flt, ovat turyäuftinee
obskuranäsmlt
sksessään ajati
l i ö r a t e n : , Ä r i ^
• • täsmäiiesnsar
öja — P08JW)mit
joulujen'jä;^pistit
"puhdistämine
(tukset. yärJOBtti!
Vioitus — USÄ:n' ha
uyasti soluttayati^
_.ii^elämäto.: V ^ n
j induessa hie ovat yli;
" itolsticns^ayfltu:
tie(tee|lii-jQUksen
aloja on sä
fli ja rappiotilaan. A i
:ien Jöbtiama k
Qus sy^tää::rahäi
tähän - tehtävään. Puheenjohtajan ^Itseen tähtäävien ase
tehtävään valittiin vain yksi, joka on" ^ tiiottamiseen
nuori mutta tehtävissään huolellinen ftpdlsjklen värväämlseei
ja säännöllinen Ja nuorten luotta
musta nauttiva. WUbert'^ohm. Sih'
teerin ehdokkaita valittiin kaksi ja
johtokunnan muiksi Jäsenehdokkaikti
kymmenen. Merkillepantavaa oli'se.
eitä. nuoret ehdottaessaan äidokkäita
ottivat huomiot^ kunkin' menneen
toiminnan^ miten kukm on heille usko­tun
tehtl^vän suorittenut)' ja. myösBn
ehdottivat vanhempia jäseniä sUi^
toivossa, että he: tulevat.Johtokunnan
toimessa, antamaan; ohjausta uusille
nuorille jäsenille. Onhan itsestSäi
s^lvä, että meidän vanhempien vel­vollisuus
on ohjata nuoria kalkissa
tehtävissä, siim.nämäP nuoret ovat nii­tä,
Jotka • tulevat' ottaniaan meidän
vaiihempi^< paikat" Jä^Ja^kainaan^e^
työtä mikä J^'meiltä kesken. ' .
TäÄSi jälkeen Ippetettilnicoköus 'ja
juotiin vapaat kahvit. Jonka jälkeen
pantiin tanssiksi Aken antaessa tahtia
haitat illa. -> K.' S.
' Ajan vähyyden takia ja koska el ofe
saatu vielä englannin ..kielellä liitio:
kokouksen. raporttia; joitä;. Olisi foliu
antaa nuorten, tutkittavaksi,; jätett&n
se seuraavaan kokoukseen/v S a i ^
myös Jätettiin:iIlton haastekampaalÄh
järjestely Johtokunnalle, Joka t^lcee
suunnitelman .j£^rtuosen> seuraavaan
kokoukseen. ''
Johtokunnan ehdokkaitten valin-liassa
tehtiin hyviä ehdotuksia, varsin,
kin rahastonhoitaJancsuhteen^ Joka dn
tärkeä • tehtävä. Entinen rahastcm-hoitaja,
Joka on jo toistakymment8
vuotta hoitanut> tätä: t^t^vää tmiiioh
tarkasti. Ja hjrväUä luottamuksella,'va-
Uttiih edelleenkin yhdeksi vuodeksi ja
liänelle apulainen.' Joka on. oftplniäitsa
ja'heidätlausuttlih tervetulleiksi'. Oli­si
suotavaa, että saataisiin tämä jouk­komme
isommaksi.: tehtäviä olisi pal­jon
ja vanha kaarti alkaa väsyä^ Joten
nuorempien pitäisi ottaa jo vanhojen
paikka.
Olin aivan unohtaa, että haalilla w
JouUm vietto toisena Joulupäivänä eli
tk. 26 p:nä. Siellä on yksinäytöksi­nen-
kappale Ja muuta' ohjelmaa, Joten
sinne on ohjattava kulkumme Tapa­ninpäivänä.
Farmarit ovat pakanneet nupisi
kun myllykomppania on antanut kon­trahdit.'
isommille ' Jappareille. joteh
farmareille ei ole Jäänjrt kuin vähän
rippeitä. ^' 'J . '»
Syksy oli sievää vaan nyt on Jo lun­ta
jalan verran. Ei ole ollutr vielä eri­koisia
pakkasia:vain:tiet ovat plleet
tavaUistaliukkaanunat: Cttenkuullut.
että no. 70 maantietä. Fikand^^^
Emoon alettaisiin korjata- OUsi kyll»
suotavaa, että tämä tie tulisi päällys­tetyksi,
ettei tarvitsisi niellä sitä p8-
lyn paljoutta kun turistit sitä pääs­televät.
— Y . K .
filosofien. UrJaUtJoic
^ n keskuudesta.
Tilläisten edesvastu»
iisteiii jonkun Sartren,
Byn;Elltotto^jä'kUiiäpp
^sälä leviteUlän'^^myst:
Isi^ihan mieUaloja^' jo
inttääihmisten' 'mie
lOtbinus oinaan ybim
jitätekcvät ihmiset.TOl
ahtti^ heidän pyrkim
^isyyteen, vapauteen ja
miutcen.
tta&tiseaQunat sivisty
ijat ovat nousseet:to:
monien maiden kanaalll
^:kohdistuväa'uhkaa.'-
iMä puheista. Joita pi<
oankongressissa kulttuu
iuolesta WT0Claw?ssa vii
Wroclaw'n kongressi,
bi Johtavia mteUektuell(
lodlsti sivistyneistön' ke£
sen maailmansodan. jäU
uen suuren e^distyksen.
Sivistyneistön edustaj
tenUn jo ennen sotaakii
heitä rauhan puolesta: 1
[en vuosien kokemukset
ieet,että ihteUektuelllt <
ykene torjumaan taan
taistelua sodanlietsojia
iaan menestyksellisesti
EM edeUytyksellä,;että
Uittavat ponnistuksensa
koko demokraattisei
Dinvastaisen leirin taist<
mukset ovat loistavasti
toveri StaUnhi sanat, etl
ta voi olla vohnakas väli
Ja Workers-osuuskaupasta. Näin jär­jestettynä
lapset saavat kuulla uläai-nalalsten
lasten kaunista soittoa Ja
tanssia samoin kuin he saavat nähdä
Ciometsin lasten esityksiä. Jokainen
lapsi; saa pukilta Jotain hyvää, joten
Imolehtlkaa, että kaikki lapset pääse^
vät' osaniaiksi täst^ arvokkaasta Jou-luJuhUsfa.
- " r- *
- Xllcää uUohtako liioin Cometsin !lou-luUtamaa
sunnuntaina, t k . 19' p-. klo
PÄIVÄN PAKIMA
Rauhantyötä tultemaan
Sata vuotta sitten Marx osoitti, että
liapitelisitoett talouselämä el voi Jat­kuvasti
kehittyä eteeni^iin Ilman häi­riöitä^
että se;Joutuu aika ajottaiseen
pulkan. SUtäon meUlä kalkilla var
sin hyvin 'kouraantuva • opetus v. 1929
-alkaneesta pulakaudesta] joka tuntui
kaikkiaIla''maailma8s^ukuunottamat-ta
Neuvoi^ömttöa. Sodan johdosta
kohonnut••ase^ Ja 'tarviketeollisuus
poisti työttömyyden. latS nte "boo-m<
aikaa"'on kestänyt näihin?saakka.
Nyt näkyy seivi% ilmiöitä^ Jotka osoit­tavat
talouspulan lähftstymistä.
Muutamia päiviä sitten Canadian.
International Paper Co :n edustaja sa­noi,
että paperipuiden hinta on laske­nut
kysynnänw^vähenemisen Johdosta.
Hän arvelit että tänä* liakkuukautena
paperipuiden tuotanto laskee noin 20
prosentilla. Tämäi tuloksena on^ et-^
tä: useita paperipuukämppiä on sul­jettu
Ja metsätyöläisiä^pn Joutunut
työttömäksL
' erittsh Columbiassa ovat pula-ajan
merkit vieläkin selvemmin^ havidtta-vissa.'
Useita metsäkämniiiä«on "sul­jettu.
Eräissä lehdissä oU äskettäta
uutinen Jossa ennustettim, että mah­dollisesti
Joudutaan sulkemaan neljä
sahaa jokaisesta kymmenestä. BC:ssa
on Jo suljettu 15 sahaa ja yksi suu­rimmista
sahoista: on lyhentänyt työ­viikon
pituutta. Erään suuren puu­tavaraliikkeen:
edustaja sanöi äsket^
täm Vancouverissa, että "ei kestä
kauan ennenkuin; Canadan kotimaiset
markkinat: ottavat - saman > sUunnan"
kidn Yhdysvalloissa, Jossa puutava­rain
hinnat ovat vUmeisen: kahden Ja
puolen kuukauden aikana laskeneet
noin -20 prosentlUa. TMaakunnaesa oh
paljon työttömiä metsätyöläisiä.
Canadan paiökkllrit. Jotka näin vuo­den
lopussa' Julkaisevat pankkiensa
vuoden tiliraportit. my&Un varoitta­vat
liikemiehiä taloudellisista häiriöis.
^ä. jos sellaista pn näkyvissä.:* Bank
of Nova ScotianpresldenttI mr. B . D.
Burns ^ n o o raportissaan, että "on
selviä osoituksia, että kysynnän Ja
tarvikkeiden väfiHä On lähempi ba­lanssi".
Imperiäi''Bankm presidenttiä
canoi. että "kohoavien elinkustannus-^
ten vaikutus nlihm kuluttaJUn. Joiden
tulot ovat vähemmän ^maksukykyisiä
en edelleen: maamme -kalUcein vaka­vin
pKA)leeml". '
ValkläC, kummassakii^ -Itäportissa py-ritään^^
eittämäiuitödelilhän tilanne,
niin nipiemmisstf/ edelläinalnltulssa
raporteis^ tunnttitetalmljettä maam­me
taldltselämä ottMUä hetkellä hyvbi
hbrJiÄi'.' - ^
KapltallsteUIaon !|letysti.mielissään
torjua'tfOouseljiingämme/, uhkaava
vaara oinllla kändiiiäan. .£te eivät
luonnollisesti pelkää-^öttöniienvai^^
armeijaa, sUlä sellainenhan kuuluu
korkealle kehittyneeseen- Järjestel-mään.
minkuin oksat kuuluvat puu
kun-. Äskettäin Poxt Arthurissa ilmes­tyvä
Uew dufbnicle työttömyydestä
kirjoittaessaan ^anoi, että nyt ollaan
tulossa, llormaallkauteen^
Elapltalistlt yrittävät torjua talous^
elämän kriisin .sodalla. Aikaisemmin
maalisina ihniöinä. . E i l ^ ihmekään.
sUlä heniistä hyötyvät kuii taas kansa
saa maksaa sodan kustannukset ja
kärsiä sen kauhut. Canadan'hallitus
maksaa: tänä-vuonna ensimmäiseltä Ja
mainittu: pankkiiri/Burns sanoo r a ­portissaan,
että f^uolustusvalmistelu,;
J^ka vaikuttaa; yhtähyvin Yhdysval­tain
kuin.Canadankin talouselämään^
voi olla kai|ckeitt vakauttavin tekijä
Canadan ^eUbciässä''. ^ ^
Pankklhl More . sanoi: »."Kaikkefai
tuurin kohottava vaikutus tulee ole­maan
laajemmalla puolustusohjelmal-la
PohjölS^Amerikassa, Länsi-Euroo-passa
Ja Yhdistyneessä Kunmgaskun-nassa.
1^ on Jo aiheuttanut ruostu­mattomien
metallien Ja teräksen hin­tojen
kohoamlsei^
toisesta maailmansodasta idhtUheistft
veloista $400,000,090 kupöttl^.lMk-
Imajille., Tämän lisäksi.kldttvän'^-
kaalivuoden puölustusnieh4>t ^. ovat
$300.000,000. Tämä merUtseö sitä, että
kuluvana;-vuonna Canada^' kansan
varoja käytetään sodastair^ohtuvksi
kustannusten maksuun Ja puolustus­menoihin
yhteensä $700/)00;000: Se
on hiUkea sumuna, Joka .tekee lähes
60 dollaria'Jokaista' canadalaista nalisr
ta, lasta Ja miestä kohti. '
Tietoiset ihmiset .vastustavat- sotaa
sUta syystä, että sUtäel^yÖdy kukaan'
muu kuin kapitalis«llu<^. On las­kettu,
että Jos 700 mllj. dollaria käy
t^ttälsUn' asuntojen rakentamiseen,
niin sillä summalla voitaisiin raken­taa
$5,000: maksavia asuntoja: 1«)>000.
Nämyoltatsiin ratkaista ykst kaikkein
tärkein maamme ptobleemebte yhden
taikka k^den vuoden 4ilkaäa/
Rauhaa puolustavat vohnat ovat
i-yhtynset • tarmokkaaseen ? taisteluun
Canadan kansan valistamiseksi Ja ko­hoamiseksi
rauhan aatteen puolelle.,
Eikä mikään muu kuin päättävä tais­telu
rauhan puolesta voi ehkäistä
maatamme sodan .oimettomuuHlelta.
BUtä syystä ön meldäzi iJuilck^ ase-tuttava
rauhan voiniien taakse..—
Kapitalistit pltävätkta solia ,nör- UotL * ' ' , . iiiiliiÄiililMlSil^
, Onnentom
Vappu Niukl
Paljon onnea ra
äidille, hänen t£
sään 81 vt^o
Toivottavat
ANNI ja OSCAR £
MAIKKI ja OTTO
K I I T O
Pyydämme lausua I
Uitokset käUdlle; tu
suuresta rahalahjasta.
Erikoisesti kiltänune
Alkuunpanijoita mrs. J .
nr. Ivar Benttift; K am
myös kerääJlUe.
Vielä kUtos teille ka
sesti Ja' hauskaa Joulua.
SALU JA REIN4
Camp 1 ,1
Sydämellinen
taville,: jotka tuli
taessamme uutec
Kiitos Icauniist
sista. Erikoinen
emännille ja kai
vaan eivät voine
Säilyköön tovc
BeaverXako