Vapaus, October 9, 1948

              JLauant^na, lokakuun 9 p. — Saturday, Oct 9
Kuulumisia tannen aavikitofarmeilfa
Dlnsmore, Sask. — O n ylu^^itty ko-kckoukset
j a puhujat. Onni on ollut kauniita j a käytännölJis^ lahjoja ke-hänen
, avioliittonsa» edellä; Paljon
meille epäsuotuisa puhujien saapumis-aikoihin
nähden. Milloin ovat ke-vätsohjut,
milloin sattuu ehkä k2£än
ainoa sade. (Näillä savitelll» saa sa­teilla
poika jos toinen koettaa pys-tyssäpysjTOlstä)
.
Viimeinen, Aku Korhosen tilaisuus
. sattui vuoden klirsimpänä, elonkor­juun
aikana, jot«n kuulijain luku oli
• tästä syystä pienempi kuin mitä muu­ten
olisi ollut. Mcnta olisrvat kan­nustaneet
synnyinmaan kuulumiset
oikein silmin nähtynä, että mltefl siel­lä
edistytään eri vainioilla ja markki­noilla
j a joko kanaa saa muutakin
kuin paperia" päälleen. Viestit olivat
V toivorikkaita, joista moni omaisiaan
muistellen on kevyemmällä mielellä"
Elonkorjuuvälineet on nyt pantu
• talvltelolllsen. tai oikeammin sijoitet-
' t u kartanon korkeimpaan maisemaan,
^; '^jonka yli talven puhkut vimmatusti
puhaltavat lumet alamaihin, jättäen
paikan täCen melkein kesäiseen a.suun-sa.
On kyllä Jo kcnevajojakin; mutta
^nykyisten suurten: tarvikkeiden hin*
tain aikana suuret koneiden suojat
maksavat kovin paljon. Siinä on yksi
«simsrkki, kuinka farmarien kohotet-r
' t u ostokyky lisäisi puutavaratuotan-non
menekkiä, puhumattakaan 20-30
vuoden vanhoista huoneista, j o i ^ c i
ole kyetty uusimaan ja joissa pohjois­tuulta
yritetään lämmittää.- Nykyään
•' monista vuosikau.sla autioina .seiHo-nclsta
lasittomista huoneista ajetaan
-pääskyset pois ja vedetään tontille Ja
keinolla millä tähnasä mucdoststaan
dhmlssuoja. Nämä ovat niitä karvaita
nauriita, jolta kasvatetaan vain y h -
telsymmärryspellon takalistoilla vaa-
'"Ti-valnajän aikuisLsta siemenistä. R a -
- ^ ' k e n n u s t a r ^ i t a pitäisi olla nain ple-
- n e l l e asukasmäärälle niin suurella
- alalla kuin Canada on kyUiksl ja
muutakin etteKvaln linnunpesävark-kiä.
Mutta jos sitä csittain onkin,
n i in onko sitten ostajien värkei-ssä
varaa? Palkan, ostokyvyn ja hintaln
Välisen "no man's landln" muokkauk­seen
edistys velvoittaa meitä kaikkia,
sen maaperän, jossa sitten kasvatet-täisiin
kalkille sopivia "turnipseja''. :.
Emännät kokoontuivat taas mrs.
Hjeltln uunin ympärille keittelemään
• kahvia miesten painuessa nurkkiin
pois häärivien tieltä. Oli monta sle-
J_^*vää lauluohjelmanumeroa Ja ohje, mtr
^V^ n keittää ukolleen maukasta syötä-
.. vää. Tilaisuus oli nimittäin Hjeltlen
' tyttären Gladyksen "surprlsc shower"
räytyi naapurien ystävyyden osoituk
sena. Gladys on ympärlst<in kasvatti
lukuunottamatta viime vuosia, jotka
ovat kuluneet muualla koulun opet­tajattarena.
.Seuraavaksi lukukau
deksi hän siirtyy miehensä luokse
Albertaan. Opettajien palkat oyat
siellä melkoisesti paremmat.
Tuskin olivat nämä kahvipannut
ehtineet jäähtyä, kun taas poristiin
koko pyhäpäivän tolnexX-PHgll ja p i ­dettiin
haaskaa juhlan kuningattaren
Elma Joen Ja hänen sulhasensa kus­tannuksella.
He myöskin aikovat y h ­teisen
pe.sän lämmltyshommiin ennen
talvea. Lahjoja keräytyi sukulaisten
Ja tuttavien tuomina j a niitä titten
miehissä ihailtiin. Mitäpä me ulko­puoliset
voimme muuta kuin ristimme
sormemme j a tolvotammfi.parasta o n ­nea,
"Sensslnhän se otti Kolumbusr
k l n . "
Osa nuoria miehiä on jo lähtenyt
talvitienestin hakuun. EI ole töitä
farmarilla talvisin^ itse vain töikseen
ruokkii karjaa, mikäli sitä on. Monet
farmareistakin lähtisivät. Jos karhut
olisivat kotlemimlnä, että ne voisi
haudata ennen lähtöään Ja herättää^
taas keväällä eloon. Tähän aikaan
kuuleekin monen kysyvän toiseltaan:
"Meinaatko mennä mihinkään talvek­s
i ? " "Menisihän tuota, ellei olisi noita
nullpältä", kuuluu vastaus. Navetan
ohella voidaan nullpäillä tarkoittaa
myöskin pikku koUlua käyviä "kultia",
joiden kanssa kulkeminen on monl-puollien
hankalaa.
Yleinen mielipide on kuitenkin suu­remman
seurapiirin etsimisen kannal­la,
koska entinen vähäinenkin täällä
supistuu olemattomiin talvella Ja näin
tulee olemaan n i i n kauan kuin luor
tamme yksinomaan pyöriin. Työsuh­teet
myöskin vaikuttavat lähtöpää­töksiin,
sillä monikin haluaisi ansaita
.sen minkä kulottaa.
Jos Jotkut kaupunkilaiset Ja ympä­ristöjen
työläiset kii-oilevat, että "mitä
nuo mutafarmarit tänne tulevat tilo­jen
täytteeksi", niin minä puolestani
esittäisin, että vaihdettaisiin "vuoroa".
Lyön vetoa, että neljän kuun perästä
kuultuaan vain lehmän ammuntaa,
tuulen plUltystä Ja Jos korvat vielä
kestävät — radiota, n i i n syntyisi silta
tämänkin kuilun y l i .
Seuraava kokous pidetään Jack Vo-rälän
palkalla . tk. toisena sunnun­taina.
•
Täytyy lopettaa, että Vapauteen Jää
tilaa haasteillekin! — Linda Hjelt.
Väinii Veikkola
haudattiin syys­kuun
27 päivänä
Port A r t h n r .— Tällä ympäristöllä,
hyvin tunnettu j a paljon pidetty työ-lälstoveri
Väinö. Herman Veikkola
kuoli äkkfil sydänhalvaukseqi viime
syyskuun 23 p:nä työskennellessään
Lauri Jarvan sahalla Kaukansissa,
Ont.
Veikkola on syntynyt Suomessa M e ­rikarvialla
joulukuun 9 p:n& 1894 ja
tullut tänne Canadaan Port Arthuriin
parikymmentä vuotta sitten. Häneltä
jäi Suomeen kaksi poikaa, yksi slsko
Plaihfield, Conn-, USA ja yksi veU
Jossakin Sudburyn ympäristöllä.
Vainaja haudattUn täällä Port A r t ­hurissa
syyskuun 27 p:nä ystävien ja
toverien saattamana. Väinö Veikkola
kuului Lumber and SawmlU Worker8
Unioon, C S J . n Ja L P P : n West Eind
Clubiih sekä toimi monia vuosia V a ­pauden
j a Liekin asiamiehenä Jack-plnessa.
Ont. sekä talvisin metsäkäm-piUä.
'
Veikkola osallistui myöskin Espanr
Jan taisteluihin Ja tällä Uellä hän k&l
saikih vikaa sydämeensä sekä menetr
t i osittaisin kuulonsa. Hän oli innok­kaasti
mukana toiminnassa milloin
hänelle oli sUhen tilaisuus Ja juuri
lähtiessään pois kaupungista oli hän
ensimmäinen aloittamaan lahjoitukset
Vapauden talon kiirmityslalnan mak­samiseksi.
:
Väinöllä -paloi halu mennä katso­maan
poikiaan Suomeen j a oli puhu­nut
Juuri edellisenä: iltanakin, että
hän nyt tykkää työpaikastaan ja-on­k
i n täällä koko talven Ja keväällä
lähtee Suomeen mutta aamulla työhön
meimessään hän sai sydänkohtauksen,
josta oli kuolema seurauksena, -
Keveät mullat haudallesi kallis t o ­veri.
Matkasi päättyi kesken tehtä­vien,
mutta me Jälkeen jääneet jat­kamme
niitä edelleen — TIAS.
Saharan erämaa
Kirj. H. H. Jobnston
Kangastus on Saharan <Ja n i i i t t e n -
k l n erämaitten) luonnonUmlSlBtä 60.
Joka Oli voImaUlsimmIn vaikuttanut
isuuren yleisSn mlelikuvltulcseen. K u d
kuuma auringonpaiste on saanut hie*
kan ylen määrin lämplfimaän, nUn s U -
tll kolioaa ilmavirta. Joka korkeam*
mana laajenee. Samana tämän ibnaq
valöiitaittavuus muuttuu siten; että
sen pinta heti hiekan 4a kaUioitten
yläpuolella muuttua peUlksl. Etäiset
esineet näkyvät tämän ilman kautta
suurentuneina j a kahdenkertaisina. Ja
taivaan heijaskuva nfikyy auringon
paahtaman maan pinnalla muka Jär­venä;
Vieläpä voivat taivaanrannan
alapuolellakin olevat esineet heijastua
ylöspäin j a käydä nä^rvftsi; «Un ettft
hiekan Ja kaUlon sanomattoman yksi­toikkoisista
ja karuista maisemista t v -
lee kaikenlaisia haaveellisia kaukonä-kyjä..
Kuvastuu Järviä, Joiden rannoilla on
sinerviä ryhmiä, ikäänkuin palmuleh-toja
taikka varjoisia puuryhmiä Ja nä­mä
kuvaelmat ovat n i i n todellisia, et­tä
ne pettävät tottuneenkin silmän.
Kangastuksen näyttää sitä paitsi nä-*
kevän hevosen, härän pettyy luule­maan,
että siellä etäisyydessä on vet­tä.
Ainoa kangastuksen piirre. Joka on
epäluuloa herättävä, on veden kovin
epämääräinen ranta, keskimatkain
päässä. Otaksutun järven lähemmäl­lä
puolella el koskaan näe selvää r a ­joitettua
rantaa. Mutta koska sama
ilmiö on huomattavana erämaan t o ­dellisienkin
vesien reimollla Ja siihen
on syynä axuringonvalon kilotus mä-rästä
hiekasta Ja Uejusta, n i i n tämä
83, Ja ehkä sitä myöskin on Joku säi­lynyt
Tlbetin vuoristossa Ja kaukana
lärmessä Adrarissa. Epäilyksen alais­t
a on, vielä Saharan erämaassa tosi­aan
on todellista vilUaasla, sillä e l ole
vielä saatu mitään varmaa todistusta
semmoisen eläimen olijbiassaolosta,
vaikka arabit Ja tuareglt siitä usein
puhuvat.
Blitä linttiihin tulee, on Saharassa
monta valtavaa korppikotkaa Ja yksi
taikica pari erämaan kotkaa. Etelä­osissa
o n v^alkoisia Ja mustia korppeja^
Ja tietysti siellä on kamelikurklkin.
On hietakanoja Ja timturikyybkysiä,
trappeja Ja muita: kermankarvaisia
strutsiUntuJa. Spidanln: reunan pen-saqkunnallla
elää helmikana - Ja töyh-tökurki.
Yleisimmin erämaassa nä­kee
mustia J a valkoisia kissQja Ja h a r ­maita
Ja mustanruskeita leivoja sekä
varpusia. Eräs näistä on erinomaisen
soma pieni lintu. Jonka kotiseutu näyt­tää
erikoisesti olevan Pohjoinen Saha-r
r a Tripollksen Ja Bfarokon välillä.
Natsi poltti 200 ihmistä elävänä .
"• sai vain viiden vuoden tuomion
Kirj.Art Shields
Kenraali Luclus D ; C l a y n sötllas-
,oikeus Saksassa on alentanut nacsUu
myrskyjohtaj an Walter VVcndtin tuo-
" . ;,mlon viiden vuoden vankeusrangais­tukseksi.
Wendt on Buch8nwald:;:
- entisen keakitysleirin virafiomaisia —
-saman leirin, jossa Ilse Koch v a l -
. ,i. mistutti lampunvarjostimia ihmisten
•/ nahoista. ^ '
Waltsr Wendt poltatti yli 200 r.ins-kalalsla
ja venäläistä sotavankia kuo,
' Haaksi lukituissa paraksisHa juuri vä-
^ hää ennen yhdj'svaltalalsten joukko-
Jen tuloa Buchenw.aldlin. Hänen a u ­tomaattiaseilla
varustetut mlehciisä
ampuivat annotta jokaisen, joka yrit­ti
ikkunain kautita pelastua palavlst.''.
• parakeista.
Tämä joukkomurhaaja paasee van-
; kllasta V. 1950 tai 1951 ja hiin on
. vapaa liittymään kenraali Claxn vär­väämään
natsiarmeijaan.
Wendt o.^ yksi niuia Ili3 Kochin
rikoskumppaneista, joiden tuomiot
kenraali Clayn sotaoikeus on alonta-
, nut. •• • _ .••
New Yorkissa ilmestyvä natslvastal-nen
saksalainen lehti "German-Anife-rican"
kertoi enslmmhlssna naLstä hä­peällisistä
tuomioiden alentamisista.
Lisätodisteita on saatavissa Yhdys­valtain
hallituksen syyttäjien julkal-.
semasta kirjasesta nimeltään "The
-Information Booklet on i h e Buchen-wald
Concentratlon Camp Case".
. Kirjasessa mainitaan murhapoltta­j
a Wendtin rikosta koskevan kohdan
lopussa seuraavaa:
"Huhtikuun 12 Ja. 17 päivien välillä
1945 WeKdt otti osaa Leipzig Thelka
Ausssnkommandon köntrollllin ( B u -
chenwaldin keskitysleirin kanssa yhr
•täydessä oleva työleiri) Ja on vas­tuunalainen
10 parakin asukkaiden
konekivääreillä ampumiseen ja elä­vänä,
polttamiseen huhtikuun 17 pnä
1945."
Kertomuksen vankien elävältä polt­tamiselta
esitti Wendtin olkeuskuu-lustelussa
neljä ranskalaista. Jotka
olivat pelastuneet tuholta. Yksi näis­tä
ranskalaisista todistajista oli a r ­voltaan
upseeri. Hänen todistuk­sensa
oli eloisa Ja selvä. Minä sain
yhtsenvedon siltä mitä hän sanoi So­lomon
Surovvltzllta. Joka oli yksi kol­mesta
syyttäjästä. Surowitz harjoit­taa
nyt yksltyistointaan New Yorkis­sa.
Mina puhuin hänen knssaan p u ­helimitse..
kun en tavannut päässyt­tä
j ä a D . Densonla, jonka sanottiin
silloin olleen Washlngtonlssä.
SurQwitz kertoi minulle olkeuskuu-lustelussa
käyneen selville, ettö Wendt
oli työleirin henkllökun3a»<l)äälllk-könä
siihen saakka kunnes amerlk^
kalaiset Joukot lähestyivät aluetta.
Hänen tehtävänsä piti olla vankien
"hyvinvoinnin" valvominen. Mutta;
kun amerikkalaiset lähestyivät, vei­vät
natsit Jokaisen kävelemään kyke­nevän
vangin pois leiristä vartljaln
saattamana. Wendtln tehtäväksi jäi
niiden tuhoaminen, jotka olivat niin
TÄTEN- ILMOITAMME, ETTÄ TYÖLÄISTOVERI
P A U L I E R O N EN
kuoli tapaturmaisesti henkilöauton nibjomana elokuun 21 p:nä
1948 St. Catharines.sa, Ontariossa. '
• • «
l i a n kuului Muurmannin Suomalaiseen Legionaan, jossa omi­naisuudessa
han lahti englantilaisten suojeluksessa Englantiin
maaliskuussa 1920 ja lahti Englannista saapuen Canadaan mar-raskuu.
S5a 1920. Työskennellyt sen Jälkeen eri osissa Canadaa.
Hän oli V.- ja u.- seura Siarin jäsen.
TOVERIT.
Ministeri Toivola
puhui kirkkojuh­lassa
Montrealissa
Montrealin suomalaisen seurakun­nan
syystoiminnan alkajaisjuhlassa.
Joka pidettiin sunnuntaina lokak. 3
pnä, o l i kutsuvieraana mm. Suomen
ministeri Urho Toivola Ottawasta.
Torontolaisen Vapaa Sana-lehden kbr-jeenvaihtaja
^ I r j am Sandberg mami­ni
tsee ministeri Toivolan puheesta
mm. seuraavaan tapaan: > • .
"Pastorin pyytäessä nyt rnlnlsteri
Toivolaa meille pi^humaan, toi Toivola
ensinnä esille kotlkansatnme lämpir
män kiitollisuuden tunteen siitä avus­tustyöstä,
Jota tällä mantereella asu­vat
suomalaiset siirtolaiset; ovat synr
nyinmaansa hyväksi tehneet slUoin,
kun kovia kokenut kansa on kipeim­min,
apua tarvinnut.
"Puheessaan toi hän j u l k i , että Suo­mi
teki tyhmyyden noustessaan tais­teluun
suurta naapurivaltaa vastaan.
Joka maksoi meiUe,"^ menettäessämme
parhaat poikamme ja jätti raskaat
sotakorvaukset. Ainoa turva tuleval­le
rauhalle olisi nöyränä säilyttää y s ­tävyyssuhteet
Venäjän kanssa. K u i ­tenkin
huomautti hän puheessaan, et­tä
parin vuoden aikana on kai länsi­mainen
sivistys tullut huomaamaan,
kuinka vaikeata on säilyttää ystävyys­suhteet
suuren naapurimme kanssa.
"Lopuksi toivoi puhuja Suomen
siirtokansan täällä luovan katseensa
kotikansamme valoisampaan tulevai­suuteen,
jolloin se vapaana, itsenäise­nä
kansana saisi turvata sille k a l -
lelksi käyneitä maansa rajoja."
MITÄ HYÖTYÄ OLISI OLLUT
Opettaja oli Juuri selittänyt pienelle
oppilaalle, miten susi söi laumasta
pois harhailleen karitsan.
— Jos pieni lammas olisi pysynyt
muiden Joukossa, ei susi olisi sitä
syönyt, eikö niin, Jussi?
— Eli mutta siinä tapauksessa me
ihmiset olisimme sen syöneet.
harvoin liäiritsee kangastuksen h a r -
havaikutusta. »Muistan, kuinka kerran
Tuneslan Saharassa ratsastettuani lä­hestyin
todenista Järveä eU^sebkhaa".
jota piirittivät palmulehdot Ja kukku­lat,
luullen sitä kangastukseksi; niin
suuresti tämä maisema muistutti n i i ­tä
haaveellisia metsä- Ja vesinäkyjä,
Joita oli tuon tuostaki Ilmestynyt
tuon kuuman päivän kuluessa; Yllä­tys
oli tässä tapauksessa sitä ihanam­p
i , kun huomattiinkin näyn olevan t o ­dellisuutta.
sUlä olimme matkusta­neet
sata kilometriä löytämättä vettä
kamelelUemme Ja hevosUIemme, ja
tämä äkillinen tulo.oikeaan maalli­seen
paratiisiin oli näköjään mahdot^
toman toivon harvinainen toteutumi­nen.
Saharan erämaassa tapaa tuon
tuostakin helvetin Ja^ paratiisin räi­keän
vastakohdan. Kautta: .hehku­van
erämaan CJossa päivän kuumuut-
.ta /talvipuoliskolla r^^vuotta • korvaa yön
kylmyys).on kuin täpliä,..suuria Ja
pieniä, historiallisia Ja'historiattomia
keftaita. paib^ojen. /Joissa' iläl^telfä
kuohuu^esiin hiekasta tafil.kallicfete,
taikka Joissa matalat: kaivot' ottavat
ehtymättömistä maanalaisista säiliöis­tä
vettä. Jotkut näistä lähteistä' voi­vat
olla kuumia Ja suolattomia, toiset
kyhniä Ja suolaisia; Mutta nämä v i i -
memalnitutkin Jossain määrin ylläpi­tävät
lintuelämää j a viUielälmiä. mis­sä
ne muodostavat suolansekalsia Jär­viä
j a allikolta, tai|cka saattavat maan
Sitä on erinomaisen runsaasti Tunesl­a
n eteläisimmissä osissa, Joissa ara­bialaiset
sanovat sitä " b u habibiksi"
eli "ystäväni isäksi". Se on" vielä k e -
sympi punarinta-satakieltän J o ka
BriÄlen saarilla on n i i n yleinen. Ja
viihtyy hyvin ihmisten^, asuxmoissa.
Sen siniharmaa pää Ja r i n t a ovat eloi­sa
vastakohta muun rutuniin Ja silpien
kirlEkaalle kastanjaruskealle.
Saharan j a L i b y a n erämaan ihmis­asukkaat
tätä nykyä kuuluvat kolmeen
päärotutm. tuaregelhin, tlbbuihin Ja
neekereihin. Tuaregit ovat Joka suh­teessa
erämaan ylimykset. He edus­tavat
bert>eriväestöä, Joka parituhatta
vuotta takaperin alkoi timkeutua S a ­haraan
Ja valloittaa :Mauretanian Ja
Nigerian välisiä aloja. Itse se heimo,
Josta A f r i k a kerran sai nimensä ( A v -
riga, Afrilta) - ja Joka asui Tuneslan
itärannalla, muutti vuosisatain kulu-,
essa Ahaggarseutuun, aivan Saharan
sydämeen^ Jossa sen jälkeläiset vie­lä
tänä päivänä ttumetaan aurighain
nimeUä. ^-Puhdasveriset tuaregit ovat
sangen kaunista väkeä, kookkaita,
kaunispiirteisiä Ja Etelä-Euroopan
.parhaimpien tyyppien näköisiä. He
tietysti ovat .Algerian berberien lähei­siä
sukulaisia. Tibbut taas, vaikka
heidän ulkonäkönsä suuresti vaihte­lee
Ja toiset ovat somalien' näköisiä,
ovat sekaantuneet paljon enemmän
Vaasan Kansan Ääni
on ostanut uudet
kirjapainolaitteet
B e l s l i i b i . - r K e s k i - Ja Eteläpohjan­maan
demolcraattiset Järjestöt Ja työ­läiset
ovat-^Itemmän aikaa puuhan­neet
piirilelkielleen Kansan AäneUe
omaa kirjapainoa. Nyt ovat hankkeet
edistyneet n i i n pitkäUe että lehdelle
on ostettu nykyaikainen 40 tonnin
painoinen täysrotatio painpa Ja lato­makone.
Lehteä ei kuitenkaan voida vielä lär
hiaikoina painaa omilla koneilla, sillä
talo, Johon koneet voitaisiin sijoittaa
puuttua Lehden Johtokunta on k u i ­tenkin
saanut aikaan sopimuksen P a ­losaareen
Riennettävän Järjestötalon
Johdon kainssa siitä, että talon alakerr
t a varataan Jdrjapainoa varten. Jär^^
Jestötalon pmätukset aiotaan kaivaa^
vielä tänä syksynä talkoovoimin Ja r a -
kennustyöt'aloittaa keväällä. Järjes-töväen
Jatkuvaan apuun Ja uhrautu-vaisuuteen^
luottaen Kansan Mxdtolf
voo pääsevänsä omaan painoon jo ensi
suvena. Nykyisin Joudutaan lehti p a i ­nattamaan
O^ussa Ja ilmest3ry se vain
kerran viikossa, mutta oman: painon
saatuaan se^rupeaa ilmestymään use­ammin
Ja .tilaajat saavat lehtensä
^ P t . a e Bonapart
^,«a sen tavan, etti
tuoreena.-
vihannoimaan haihtiunisensa kautta.
J a vaikka vesi pinnaUa onkin suolai-senlaiBta.
n i i n ,on tavallisesti samealla
paikpllla syvemmällä .maan sisässä
vettä, joka on riittävän suolatonta r a -
vltakseen runsaan kasvullisuuden. •
Tuskinpa tunnen koko avarasta,
maailmasta näkyä. Joka olisi silmäUe
mieluisempi, tarjoisi runsaammin k u ­vauksellisia
piirteitä, kuin Saharan
erämaan suturet Jokiuomat. Vaikka
niissä ei koskaan ole vettä, paitsi e h ­kä
kerran seitsemässä vuodessa satun-
Jialsen-sademyrsk3m-täytettFärvu5fi8="
sairaita tai vaivaisia., etteivät voinse'.
lähteä marssille.
Hän tuhosi heidät «polttamalla. Nä­mä
sairaat uhrlt.''joita oli 200-250, oU-vat
melkein kaikki ranskalaisia, jou­kossa
muutamia venäläisiä.
Wendt käytti tulisoihtua parakkien
sytytyksessä sen jälkeen kuln^ niiden
Ikkunat oli peitetty vilteUlä j a pak­sulla
paperilla. Natsien koriöpistoö-llt
niittivät maahan ne vangit,; Jotka
yrittivät päästä pakoon Ikkunoista täi
särkemistään ovista.
Neljä miestä kuitenkin pääsi p a ­koon
ja nämä miehet esiintyivät t o ­distamassa
natslroisto Wendtia vas­taan
vUme vuoden oikeudenkäynnis-sä._:
• •
Wendtln syyllisyys oli ilmehien.
Ranskalaiset pelastuneet vangit oli­vat
nähneet hänen-tekevän valmis­tuksia
murhapolttoa Ja murhia var­ten.
He näkivät hänen komentavan
niitä murhaajia, jotka ampuivat p a ­lavista
rakennuksista pakoon' yrittä­viä
sairaita vankeja. #
Mutta silti oikeus tuomitsi Wendtin
vain 15 vuodeksi vankeuteen Ja tämä
tuomio on nyt alennettu viideksi: vuo­deksi.
Nämä tuomioiden alentamiset e i ­vät
edusta "anglo-saksilalsta- oikeut­ta,
kuten kenraali Clay sanoo. Ne
edustavat vehkeilyä natsismin kans­sa.
tossa kaikki purot kuohuviksi koskiksi,
n i i n on kuitenkin pinnan kivlkoitten
j a hietikotiten alla melkein aina vet­tä
vaihtelevissa syvyyksissä. TSSti
kosteudesta saavat palmulehdot; aica-slat,.
tamarisklt taikka pislaasit r a v i n ­toa,
niin että ne kehittävät vihannUu-den,
joka on miellyttävä vastakohta
paljaille, usein : khrkkaan kirjaville
kallioille Ja hohtaville valkoisille k i ­ville
j a soralle. Niiden Varjossa elää
monia V kasvia Ja ruohoa ja ^perhoset
leijailevat Ja linnut kisailevat. S i l l o in
tällöin näkee avoimia vesiallikoita/Joi­ta
maanalaiset lähteet; pitävät voi­massa.
Ja niiden luokse tulevat öisin
Saharan kirkkaina kuutamo- ja tähti-öinä
— sutu^t punalsenruskeat' erä­maan
lamtiaat taikka arat addaks-an-
Uloopit Ja gasälUt;
Saharan eläimistöön kuuluu vielä
yksi hirviantllbot>pllaJl (vaikka näi­den
lUku maan asukkaitten Ja euroop­palaisten
urheilijain pyynnin vuoksi
tasaisesti vähinee). Jä nimittäin ''bUr
b a l " eli arabialaisten v i l l i punainen
lehmä. Se käsittää thySsaddäksanti-loopln,
jolla on kierteiset «arvet, l^U-coryxln,
Jonka pitkät solakat sarvet
ovat käyrät^ kUin simltaari (käyrä
turkkilainen miekka), kaksi t a i kolme
lajia pienempää' gasellia Ja k a u n i in
pitkäsäärisen, pitkähäntäisen. pitk&-
katUalsen mhor-jsasellin, Joka uljaihe
punaruskeine Ja valkoisine vär^ineeh
on usein esitetty esihistoriallisen I h i n i -
sen piintötuksissa; Vielä elää sieUä
suuri erämaan lammas (Ovis lervia) i
Jonka Jo olemme mainjnneet — M-,
gerian. Marokon. Lähsi-Egyptinv Ja
Tibetin.'udad'. Saharassa elää useita
erämaanhih^ Ja rottia Ja yksi taikka
neekereihin Ja ovat iholtaan sangen
tummia. Neekerit, Jotka asuvat k e i ­taissa
Ja A i r h i Ja Damerghun kaltai­sissa
seuduissa, ovat Joko: songhai-taikka
hausa-rotua. Etäisessä lännesr
sä Saharan Atlantin puoleisissa
osissa on melkoisesti arabialaista
sekaaimusta. Ja siitä .on,. yhdessä nee-keriyeren.
kanssa .tullut musta Sene­galin
mauri. Joka puhuu sangen t u r ­meltua
arabiaa.
Tunesiaan JA Tripolikseen kuulu­vissa
Saharan o ^ k , varsinkin k a l k k i -
kivlseuduissa, asuu noita paljqii m a i ­nittuja
luolaihmisift, troglodyyttejä,
joitten asumjiksista Jo ennen ajanlas-kirJaiUJat
tekivät selkoa. Etelä-Tu-nesian
luola-asunnot ovat sangen
mi^ltäkiinnittävlä. niitten Joukossa
kun on Jos jonkunlaisia, sekä melkein
koskemattomia luonnonluolia, jom-moislssa
esihistoriallinen ihminen
asui, että taidokkaita, sirosti muotoilr-tuja
sisustettuja astmnoita. Joita on
varta vasten louhittu koyaan kalkki-vuoreen,
"siellä voi nähdä melkein
kuin kansatieteellisessä näyttelyssä,
ktiinka kalUoasunJ» on kehittynyt.
Näemme ensinnäkin yksinkertaisim­man
kalUosuoJan, Joka luonnontilas­saan
on l i i an avoin, n i i n että svn s i ­vut
on s u o J a t t t r t t i r t ^^
t a se paremmin suojelisi ilman vilmo-"
Ja vastaan Ja myös olisi helpompi
puoliistaa. K u n sen suoma mukavutis
ön alkanut olla riittämätön, n i i n asuk­kaat
ovat ruvenneet louhimaan peh­meätä
kalliota, kovertaen sUtä vähi­tellen
mukavamman asumuksen. Myö­hemmin
heidän päähänsä on' Juolahr
tanut, «ttä tämmöinen täydellisempi
asumus voidaan tehdä Umankln a l k u ­muotoa.
Ensinnä on v a l i t tu Joku suu­r
i sileä kalkklkiviseinä j a siihen lou­h
i t tu käytävä, Ja tästä käytävästä on
sitten vähitellen koverrettu laajempi
huone Ja kokonaisia huoneistojakin.
Vuosisatain kuluessa on tekotapa sit­ten
siihen määrään kehittynyt Ja
kalkkikiven huomattu olevan niin
Aku Korhonen
Canadan Suomalaisen Järjestön
kiertävä puliuja j a Järjestäjä vie­railee
eri suomalaisasutuksilla Onta­rion
Ja Quebecin xnaaktmnissa seu­raavassa
Järjestyksessä:. ;
lokakuu
Sprucedale ; . . . . . ; . ; . . . .11 p.
Mattawa . . . . . . . . . . . . . . . . . — ...13 p.
Oobalt . . . . . . . . . . . . . . . . . . .14 p.
K i i k l a n d Lake . . . . . . . . . . . . . . . 15 p.
Eby / . . . . . . ; , . . . . . . . . . . . . ..16 p.
Timmins 17 p.
Ctoiumught Sta. . . . ; . . . . . . . . . . . . 1 8 p.
South Porcupine 19 p.
Rouyn, Que . . ; ^ . . . . . . . . . . .21 p.
Vai d'Or T 22 p.
Montreal ' . V . . .24 p. r
International Osuuslikkeen
osakkeenomistajille!
Täten Ilmpitamme kaikille INTERNATIONAL bs
L I I K K E E N jäsenille ja jäseniksi aikovalle e»^"
maisuus saada SAIRAALAVAKUUTUS kauttam^^i
vemsnalla kuin mistään muusta väkuutusyhiyiiiiEr *
Vakuutus astuu voimaan l päivä marraskuuta
hakemukset vakuutusmak8u!Ineen tulee olla
sammelokakutm 20 päivään mennessä.
Maaseudulla asuvat voivat kääntyä lähimmän
malamme hoitajan puoleen ja järjestää hänen
kysessä olevan asian.
INTERMTIONAL CO-OP STORB
OSCAR B
t^eniaista korjat
puheUn 2-189
don St. E .
ai I N S ,
HOOKER. & 1
M-ornkJeu' eja. lai^»
j jg'Vasiiutuks^a^^
SrOMALAlNEN t A l
/ Erick Lam
W K I S T E R , SOLIJ
N O T A R Y PCBL
IsjutetMarslmll-EcclK
L I M I T ED
PORT ARTHUR ONTAH
Korhonen saapui h i l j a n lähes vuo­den
kestäneeltä vierailulta Suomessa,
Joten hänellä on mielenkiintoista kerv
rottavaa sieltä. - Samalla hän selos-
.taa yleistä tilannetta j a Järjestömme
tehtäviä yleensä.
Pelastusarmeija
pari piikkisian sukuun kuuluvaa suur^
ta jyrsijää. Juovainen hyena j a P o h -
Jois-Afrikan sakaali asustaa siellä,
tshlta eli metsSstysIeopardi niinikään
Ja caracal-ilves. Jalopeura ei nykyi^-
sln nähtävästi ole mUualla kuin A l t in
Ja Asbesin vuoristossa Etelä-Sabaras-helppoa
lotihia, Ja siitä huolimttta i l ­malle
alttiiksi Joutuessaan siihen
määrään kovettuvaa, että alettiin k o ­vertaa
yhä sumrempia Ja taidokkaam­pia
huoneita, vieläpä Jättää: huoneita
tehtäessä semmoisia kaUiokyhmyJä,
Joista sitten voitiin vuolla vuoteita,
pöytiä, penkkejä Ja tuoleja, n i i n että
kun nykyään ryhdytään tämän k a l ­taista
huoneistoa rakentamaan, niin
rakennussopimus myös käsittää huo­nekalut.
Jotka tietysti tulevat kiintei­tä.
Mutta "on olemassa toisenkinlainen
astu^tomuoto. Joka lisäksi on.Tunndan
Saharassa nykyään sekä yleisin että
mukavinkin. Sitä el valmisteta pysty­kalliota
kovertaen v'a a k a suoraan
suuntaani vaan alaspäin vaakasuun-^
täiseen kalliopintaan. Asukkaat ensin
valitsivat Jonkun laajan tasaisen Italk-kikivlkallipn
Ja louhivat siihen aluk­si
' h y v in suuren neliskulmaisen kuo­pan.
Muutaman sadan metrin päässä
viihe Sajvation ;Array, James and
Albert' Ste., Toronto 1, Ont; tieduste­lee
seuraavien henkilöiden olinpaikkaa
Cänadassa. ' Mainitkaa vastauksissa
kunkin nimen perässä oleva numero.
Altto-Oja, Mimmi Ja August — S.
Nivalassa. Qli Cänadassa metsätöissä
v. 1935 — M . 7885.
Erlcfccäon. E m i ! (Helin) — S. 1904.
Oli Vancouverissa v. 1939. Bruno He­l
i n tiedustelee — M 7684. ^
Heikkilä, Väinö H e i k k i — S. K e s t i -
lässä 1885. Miss Maria H . tiedustelee
— M . 7870.
.Johnson^ nirs. John (Anna) — S.
1891 Helshigissä. V. 1935 oU Port A r t ­hurissa.'
Sisko Naima tiedustelee. —
W 3784.
Lahtinen, Y a i t o Johannes — S. S o i ­nissa
1904. K e r t t u L . tiedustelee. —
M 7346.
Mäntiä, H i l j a — S . 1900 Lappeen-raimassa.
Miehensä nimi on Herman.
Äiti tiedustelee. M 3807.
Mottnri, W i l l i am - r a 1907 K i v e n ­navalla,
v Vaimonsa nimi on Hilda.
Asiii ennen Vancouverin saarella.
Sisko Aino Vihko tiedustelee. — M
7683. •
Boininen, ^imo — S. 1881 J a a k k i ­massa.
Vaimonsa nimi on Ester. A m -
matUtaan läätäU. Viimeksi oU To­rontossa.
VeU tiedustelee. — M 7874.
Työskentelysuhteet
Ont. metsäkämpillä
Ottawa. —Työministeri Humphrey
Mitchell on ilmoittanut työministeriön
tarkastajien selostusten perusteella,
että Ontarion metsätyömaiden olosuh­teet
ovat huomattavasti parantuneet.
Ministeriön tarkastajat vierailivat
kaikkiaan 62 Ontarion metsätyömaal­la.
Joihin oli sijoitettu yhteensä noin
3,000 Euroopasta tuotettua siirtoväen
miestä.
Tarkastajat ilmoittivat jokaisella
kämpällä olleen käytännössä valkoiset
vuodevaatteet. Useimmilla ^ kämpillä
oli saima, joissakin oli suihkut ja
ajanviettohuoneet elokuvineen.
Selostusten yksityiskohdista selviää,
että 38 kämpällä esitettiin aika^ajot-i
tain elokuvia., että 49 kämppää oli r a ­dio-
tai puheloinyhteydessä ulkomaa­ilman
kanssa Ja että 29 kämpällä o l i
työläisten käytettävinä ajanviettohuo­neet.
Sähköä käytettiin valaistukseen 31
kämpällä, gasoliinilamppuja 27 käm­pällä
Ja neljällä kämpäUä oli vielä
käytännössä vanhanaikaiset öljylam­put.
.:
.Urakkatöissä työskentelevien sano­taan
ansainneen keskimäärin seitse­män
dollaria päivää kohden ja päivä-pallEkalaisten
ansiot vaihtelivat viides­tä
kuuteen dollariin jlJäivässä^
Siirtoväen miesten kerrotaan olleen
tyjrtyvälsiä kohteluun Cänadassa.
I H A N T E E L L I N E N «TARTUBIN-SAPf^
A"
S p r t a ^ i e l d . ; l l L — Täällä oh eräs
ihanteellinen parturinliike. Sen asi-aldcaat
voivat: Jutella lalelinmäärin
Ilman, että ^parturi millään tavalla
vastuiitaisi: heidän mielipiteitään.
F a r t u h on nimittäin kutuvmykkä.
siitä louhimaan lähtien he sitten kälr
vavat viistoon suuren tunnelin. Jota
p i t k i n päästään kulkemaan edellä
mainitun ku(q>an pohjaan. Näitten
tunnelien eli l^äytävien t ä y ^ olla
n i i n korkeita, että kamelit mahtuvat
niitä kulkemaan. Bn*iiks> wt^i<i7ihii|
nelUEUlmaisen kuopan pohjasta louhi­taan
<8itt«t huoneita sivulle päin, ja
nämä säayat ilmaa keskiaukosta. Joka
150 km. uinti Volgalla
Neuvostoliittolainen naisulmari L u d -
jmila Vtorova voitti äskettäin Volgalla
toimeenpannun 150' km. uintikilpailun..
.Hänen lisäkseen osallistui kilpailuun
kaksi miestä, jotka eivät kuitenkaan
jaksaneet uida loppuun saakka. Vtoro-van
aika oli 26 tuntia ja 28 minuut­tia.
Yksi mies keskeytti uituaan 71
Ja toinen uituaan 132 km.
HTO-U!
V O B K E R S - C R E S T A U R
of South Porcupin?
47 Crawford S tn
SOCtfl PORCUPINE,
.suosittelee suomalais
"tunnettua roukaansa 1
•^Z:. Ravintola auki k
-•Siistejä; kalustettuja
^ o i t e l . Kuluttajain
täytykää sisälle.
UUSI TUL:N E^iSAU
V. Olenius saavutti unda
seiväshyppyennalyksen (125)
singissä syysk. 12 pna pidetsiaj
sin ja Suomen vali.si<sa rata-läurheilun
mestaruuskilpaihns
massa kilpailussa saavutti
nen K. Lundberg 4.32 tuloksa
on uusi Euroopan ja Ruotsia
Viinanmyynti vähentj
Suomessa elokuulla
VAPAASTI KOKI
VARTEN
leumatismin ja
leumatisminpakG
Ijos ette ole koskaan 1
iRÖSSE TABS-lääkettä 1
ivelreumatismm, hermo
jä reumatismin pako
kokeilkaa sitä jo
„^dän kustannuksella?
käyttäneet jo tuhannet l
25;Tioden ajan Canadasi
jdysvalloissa; •
VAPAASTI T Ä M ÄN
L P K I J O I L L E .
Me lähetämme mielihyvi
tävsikokoisen paketin suoi
losöitteellanne. Käyttäkä
lettiä vapaasti. Jos ette
vainen tuloksiin.' n i i n p
lähettämään käyttämättö.
paketista meille, takaisin
imaksa teille mitään. Älfi
Itäkö rahaa, ainoastaan n l
osoitteenne:
R O S S E PRODUCTS
Dept. R-5. 2708 Fanvel
Chicago 45,111
Lähetetään meidän Canac
torista tullivapaas
Helsinki.; Alkoholiliikkeen Ij
on .'ilmoitettu että .elokuun;
loksst • .osoittavaj väkijuomien ^
tien huomattavaa vahentp
myynnin vahensmmen
leenkin jatkuvan. .
Todennäköisenä syynä tä
öön on rahanniukkuus ]ase,<
salia rupeaa nyt olemaan
ostettavaa kuin väkijuomia.
BELL F U N E
H O M E
HAUTAANTOIMITT/
: Hyvämaineinen palv
2746 East Hastings Si
PUHELIN HA. 00]
Vancouver Bn <
Barnes Drug
- 3 K A U P P A A -
Sanlt Ste. Marie
RCA Victor Rad
Nyal-lääkkeit
Täydellinen varasto lääl
'at 30
pidetään Jonkinlaisena kyläpihana t a i
törlha.Näitten maanalaisten asun­tojen
suuria vlerätys on. että lämpö­t
i l a vuoden' umpeeqsa säilyy niissä
sangen tasaisena. Kesällä ne ovat v i l -
lelta. talvena iämpOUiä, — nUn läm­pöisiä,
että "vaikka' tdkopuolelia maan
päällä kalkki Jäätyisi, nUn niissä k u i ­tenkin
Uman keinoiekoista lämmitys­täkin
on -suloinen huonelämpö. Ne
^ ' ^ o' V-ovat
melkein ^alna; kuivat, sillä kuiva­han,
o n Saharan erämaa, vaikka s u ­loin
tälKUnisaattaakin sataa siksi r a n ­kasti,
että keäkuspUum^aan pohja Jok­sikin
aUcaa-Jootuu veden valtaan. T a -
vaUlsestl hakataan kuitenkin kallioon
Viistoon altspäln Johtava luola, Johon
vesi saa Juosta. •$
Nämä PohJolSoSaharan omituiset
kalUoophakatut luola-asunnot näyt­tävät,
olevan - yhtä. terveellisiä kUhi
mukaviakin. ' M m i t a i ^ ^ niistä huo­ne!^
ovat kextassaan tipeita. IiCaraaio-r
l n kaltaisella pennannoUa on somia
lattlamattbja j a ryijyjä. Ja kaunlUIa
serilalslelkkauksina klrJaiUut seinämät
erottavat yksityisten asuntojen suojat
keskiaukolsta» '
Barrister, Solicitorj No
SUOMALAINE
LAKIMIES
GE. 3392 592 Danfo
(Near Pape Ave.)
S.C.A. Urheiluliii
yirkaiUjoiden osoill
Puheenjohtaja: Ake Hun
3.nDoniands A v e : . Tofot
/• Puhelin GL.- 6215
Sihteeri: Paavo Vam
^ St. Patrick St. Toror
Rahastonhoitaja: Vilho E
^ Day Ave. Toron
Puhelin K E . 3603
MATKA
K E V A X L L X
' i ; inS Tcnu paiUui
*:^\jtTr2me mjitltaxuie
Saadaksenne hyvän paikan laivassa tehkää p a i k X a t i l s u L ^ e n c ,!
Halutessanne tarkempia tietoja kaikista matkaa koaeyis^ i
kääntykää palkalllsasiamiehemm e puoleen.
SWEDISH AMERICAN LINE
600 Dorchester St.. W., Montreal 2.
Armumme mö* pai
. . . "»iui-»>ann? tuotu* jonkni
ÄiiriyluUti J«. mtr
T E H K X X 1
"nedot
Täydelliset O.K.
Bay. Street, Toronto
. V A K U U TC