Vapaus, July 27, 1948

              l (LIBEBTT) — Independent Labor
Organ of Plnnlah Canadlana. Ee-tobllshcd
Nov. 6th 1917. Authprized
a« second class mall by the Post
Office Department, Ottewa. Pub-
Ufihed thrlce weekly: T u e s d a y s,
Thursdays and Saturdays by Vapaus
Publishing Company Ltd., at 100-102
Elm St. W., Sudbury. Ont., Canada:
Telephone*: Buslnesi Office 4^084.
Editorlal Office 4-4285. BSUu«er
E. SuJui. Editor W.EUtmd; Ualll^
address Box 09, Sudbury. Ontazlo.
Advertlsing rates tipon spplicatlon.
Translation free of charge.
TILAUSHINNAT:
Cänadassa: 1 vlc $5.50 8 kk. t3.00
3 kk. tl.75
YhdysvalloiMa: 1 vk. $650 6 kk. $3Ä)
Suomessa: a vk. $7.00 6 kk. $i«.O0
Työmies 45-vuotia8
Asketläin vielt! VhfJysvalioissa ilmestyvä Työmies 45-vuotJsjuh-
Jaansa 5e oli merkkitapaus taman mantereen suomalai;>en , lyo-väenly)<
keen historiassa: -lyrjmies on vanhin suomenkielinen työväen
lehti talla mantereella.
Kuluvan vuosisarlap alussa, jolloin Työmies perustettiin, tapahtui
tieteellisen sosialismin läpimurto Amerikan työväenluokan keskuuteen.
Sosialismin aate voitti silicjin pysyvän jalansijan teollisuuksissa, met­sissä
ja pelloilla raatavien amerikkalaisten mielissä. Tyomiehesta tuli
sosialistisia aatteita kannattavien amerikansuomalaisten äänenkannat­taja.
Työmies on käynyt lapi: monet koettelemuk.set ja hipai.ssyt ne.
kunnialla. .Se selviytyi .Amerikan suomalaisen työväenliikkeen suun-tariitaisuuk.
sista ja johti suuren joukon tyolaisia entista seivemmille
aatteellisille vesille.
Kaikilla tyovaenlehdilla on myös taloudellisia vaikeuksia. Xiiden
pystyssapitaminen on vain mahfiollista pohittisesti valveutuneiden
kannattajien yhteisillä ponnistuksilla. Työmies .sai heti alusta lahtien
laajojen amerikansuomalaisten joukkojen kannatuk.sen ja .sen takana
on edelleen"kaikkein valistunein osa työläisistä ja farmareista^ .,
Ilman pelkoa on lehti o.sallistunut taisteluun työväen elinehtojen
parantami.seksi ja amerikansuomalaisten työläisien jarjestami.sc.s,s.i
sen merkitys on suuri. .Se on tarmokkaasti taistellut rotuennakkoluulo­ja
ja poliittista .sortoa vastaan. .
SuomcnrXe-uvostoliiton talvisodan aikana, jolloin amerikansuo-'
malaisten ke.skuude.s.sa taantumus harjoitti mita haikailcmattomintä
sodanljetsyntaa, valaisi Työmies lukijoilleen misla todella on kysymys
ja esti huomattavan maäran tyolaisia kääntymästä harhatielle. .Saimoin-koko
.sodan aikana .se puolusti tarmokkaasti Roo.scvcltin .sotapoli­tiikkaa
fasi.smin tuhoami.seksi..
: .Vyt kun \Vali Streetin imficrialistit valmistuvat .sotaan on .se
asettunut tinkimatt()masti rauhan kannalle; .\yt Tyomi.es osallistuu
täydellä voimallaan vaalitaisteluun Mcnry Wallacen valit.semi.seksi
presidentiksi, joka merkit.sec käytännöllistä taistelua rauhan asian
puolesta WalK.Streetin .sotahysteriaa vastaan.
Lehtemme i)uolest;ian onnittelee 4.-)-vuofrasta Työmiestä!
Ranskan poliittisen kriisin selvittely
— ' —SihHmaninhallitiik.sen. eroamisen jälkeen syntyi Ranskassa hal­lituskriisi,
jota on olhit vaikea ratkaista. Viime lauantaina kansallis­kokous
hyvak.syi .Andre .Marien |iaaministeriksi. 'Iata kirjoitettassa;
ci vicla tiedetä hänen hallituk.sensa; kokoonpanoa, mutta mitaan
suurempaa pöllitti.';ta muiilosta ei ole odotettavis-sa..Marie oli Schu-manin
hallituksen oikeusministeri ja neuvotteluja on käyty halllluk-scn
muodostamisesta entisten hallitusi)uoluciden kanssa; -
Hallituskriisin ratkaisun vaikeus osoittaa maan poliitti.sen ja ta- .
loudelliscn aseman horjuvai-stiutta. Perinnäistavan mukaan olisi presi-
: dentin ensiksi tarjottava pääministerin paikkaa maan suurimman puor
lueen johtajalle, joka Ranska.ssa on kommunisti M. Thorez. Viimei-sen
maailmansodan jälkeen on tata perinnäistapaa rikottu ja kommunistit
eivät ole koskaan .saaneet pääministerin i)aikkaa. Schumanin hallituk­sessa
ei heillä ollut edes yhlaanniinistcnn paikkaa. On .selvääkin, etta .
kun maan suurin ja vaikut usv.iltaisin iiuoUic talla tavalla sivuutetaan,
niin juuri nuiodo.stettavan taikka muodostetun halliluk.sen poliittinen .
asema tulee olemaan horjuva .samaten kuin oli Schumanin hallituksen­kin,
a.scma. Tama on Wall .Streetin ohjelman toteuttamista, jonka ;
edcs.sä matelevat noyraniskaisina Ranskan sosialistit ja ke.skustapuo-luect,
joiden kasiin hallitus tulee edelleenkin, jaamaan. ,
Kuten tiedetaan, kaatui .Schumanin hallitus puolustusmaarara-haky.
symykse.ssa. .Marshallin- suunnitelman toteuttajat ovat kietoneet
• Ranskan omaan verkkoon.sa ja Schumanin hallitus tan.ssi noyrana
heidän .soittonsa nnikaan. Ranska on menettänyt toisfai.seksitalou-.
dclli-sen itsenaisyyten.^a: ivsinierkiksi Marshallin suunnitelman mur .
kaan on Ranskan sijoitettava • Ran.skan pankkiin .se .sama maarä
frangeja kuin nvita niiden tavarain arvo on joita Marshallin suunnitel­man
alaisena tuodaan Ranskaan. 'lama raha on Wall Streetin herro-,
jen llarrimanin ja Hoffmanin niaarattavis.su;,'Namat herrat maaräa-.
vat minkaniaan kan.ssa: Ranska .saa tohda kauppaa. Jos Ranska rik­koo
tata maaraysta, nnn ylempänä niainitut pankkiirit voivat kat­kaista
kaiken .Marshallin suunnitelman avun".
Ranskan lentokone- ia autoteolli.suuson jo nyi joutunut suuriin
vaikeuksiin koska amerikkalai.set pakottavat, tuotteitaan Ranskan
markkinoille. Samaa voidaan niyoskin havaita monilla muilla teolli-
.suu.saloilla" Ranskassa on jo havait lavana työt tomyyt la vi.s.seilla tyo- .
aloilla, .joka on inerkkina vakavan; taloudellisen krii.sin lähestymisestä;
Ran.skan taloudellista kriisiao.soittaa niyos ulkomaankauppa. Vuor
den 194S ensunmaiselia nelianneksella tuotti .se noin 1 .S miljaardia-frangia
enemmän tappiota kuin vastaavana aikana edelli.senä vuonna..
Ranska on estetty.laajentamasta kauppaansa idan uu.sien demokraat- •
tisten maiden ja Xeuvostoliitonkanssa. joiden kanssa olisi voitu tehdä
edullisesti kauppaa
Viime aikoina (in ollut 'havaittavana, etta. amerikkalaisten impe­rialistien
ajama |)olitiikka ei ole saanut Ran.skan keskustapuolueiden-
Itaan taholta, tayita kannatusta.Tama epäilemättä johtuu stita, etta
Ran.skan kansan suurimman eneniniiston ke.skuude.s.sa huomataan Sakr
san imperialismin j)onkittaniise.s.<a olevan Ranskan turvallisuuden:
vaaran. Ruhrin teoIlisuusIaitok.<ci on palautettu entisilUvomistajilleen.
jotka ovat' syyllisiä sotaan. R.mskan konmninistipuohicen sihteeri
Jacques Dutlos saiu>ikin a-ketlain etta "Ranskan kansa näkee lansi-
Saksassa Hiilet m haamun kolioamassa amerikkalaisten kenraalien
takaa''
^ : • Ranskan.uusi hallitus ci voi oll.v pitkäaikainen. Ranska on vaikean
kriisin edc.ssä.Kuroopaninanncrinaan yhtenä suurena valtiona- .sen
• tulevaisuudella on .«iKuri merkity.skan.sainväli.^een tilanteeseen ja. Rans­kan
kan.salla. jonka vai t;iv%*i enemmistö, pyrkii taloudelH
.suuteen ja rauhaan, un .siUKUisasan(Utavana siitä voidaank^^
maailman rauha.
Blvu 2 Tiistaina, heinäk. 27 p.— Tuesday, July 27 j^gpyjljgjjpgjjjg
on kesätoiminta
ollut vilkasta
Suomen sosdem-puolueen johto teki
alotteeh A s e v e l i f i i t o h perustäiilisreksi
Suomessa tulee uusi hallitus
\'iimeiset Suome.sta saapuneet tiedot kertovat. että Suomen piiä-ministeri
rekkala on pyytänyt crou; johon on suostuttu. Tätä kirjoir
tettaessa ei vielä tiedetä kenelle on anneltu hallituksen muodostami- ,
sen tehtävä. Ofkeist.oso.sialidertU)kraattinen,ja^t
peittele sitä. että sillä taholla suunnitellaan hallituksen oikealle suis--
tamista. Järjestyneen työväestön laholta on esitelty julkinen vaati-muLs.
että vasemmistotyöläisille; tulee antaa entinen määrä .edustus-l>
aikkoja uudessa hallitukse.ssa ja Työkansan Sanomat kirjoittaa tä­män
johdosta seuraavaa: ' "
Kapuskasin?. r--. Saiar.VÄomitoan ti-laieuas
taalla.tk. 18 p:na Jenny Ja
I Ihanto Poki-jmaon ' farmikodiF.sa. on-
I ni.stui aivan yli .fjdotuloiicn. ainakin
rahalli.sesti. Ilma oh oikein kauni.s
I iltapäivällä ••vai.-:ka tie oh .sateen jal-i
keen vida kovin markaa nnn. etta
menomatkalla ei oikein. voinut ke-vvo.^
tl a.stella kun savi. tarttui nnn
kiinni-jalkinci.snn.cita varmaan huo-meni-
s-sa' .sima tie.ssa oli vain .suuret
kuopat jalclla.
Se oli hau.skaa ja virki-stavaa, että
.sai kcsan ka-uniilla ilmalla . oikeiri
luonnon helma.ssa. nauttia niistakai-ki.
sta hvvi.s^ta antimusta. joita .sinne oli
jarje.-tetty, .
Vaikka tama meidän joukkomme on
melko pieni nn .se hvvin uhrautuvai.s-ta.
Nytkin ta.s.sa mainitu.s,sa tilai.suu-,
clfj.ssa mukana olevat tekivät parhaan­sa
.suna, etta tulopuoh nou.-;lsi hyviin
.saavutuk.sun.. Hauskin puoli ta.s.sä
asia.s.sa oli .sc, etta u.seat henkilöt, jot­ka
eivat.saapuneet juhlaan, avustivat
suoranaisesti. rahalahjoituk.silla pai­kan
paalia ja vielapa jalkeenpainkin.
Tama kaikki on todistus .silta kuinka
hyvana ja tarpeellisena :.saira.skoml-tean
t\'o ja sen olema.ssaolo taalla
todclli,suudc.s.sa pidelaan.ja komiteal-
/c myo.skin lankeaa kiitos sMtfj, etta sc
on hvvm tchtavan.sa .suorittanut, niin­kuin
Aino lervchdyk.scsKaan sen julki:
toikin .silla toivomuk.sella.. etta .sana.s-komttean
tvoskcnlely yha edelleenkin
•Jatkul.si. yhta an.siokkaa.sti.
Komitean puolesta . pvA'dctt.'inkln
ta.s.sa lau.sumaan kaikille oikein yh­teiset
pai^haat kiitokset kalke.sta .siitä
hyva.sta kannatuk.se.sta. Kaikki- mitä
ta.s.sa. tilaisuudessa tarvittiin oli saatu
lahjoituksina, joten kaikki jai puh­taaksi
. tulok.si sairashuoltokomitean
ka.ssaan. Kaunat kiitok.sct vain kai-,
killc lahjoittajille ja. työn tekijöille.
jo.s,«a niin aulii.sti .avustettiin, erikol-
.se.sti kiitos Jennylle ja Ihannolle siltä
kauniista uhrautuvaiusudcstannc, kun
annoitte kotitanhuvallanne viettää
nnn nautinnollisen kesäpäivän.^ "Näitä
taman tapaisia tilai.suuks!a .saisi tääl­lä
olla vfiin u.seammasti; Saira.skomi-tea
haluaa tassa lähettää tervehdyk-scn.
sa .seuraaville: Anja Höök Londo-ni.
s.sa, Ami Jokimäki Fort Wtlliamis.sa.
John - Vuorela Haileybury.s.sa ainakin
viimeisten tietojen mukaan .(muuten
komitea toivoo saavansa jotain tietoa
Vuorelaltat: ^ ...
Vaino Ekola - joutui Toronton sai-,
raalaan työmaallaan loukkaantumi-
.son johdosta. . Handia on ka.si kipsi.s-
.sa. ja nyt. hänet on siirrcttv Maltoniin
Ont.. Toivotaan kalkille;sairaille mitä
parhainta tervehtymistä, la toivomus,
qn, etta paikalliset a.sukkaat .sikäli
kuin vain on mahdollista kävisivät
hcita-katsoma.ssa. :
Paikalli.sesti kotonaan salra.staa
talla kertaa Hilma Mäntynen. Hänellä
on jalka. kipsi.s.sa.kun kaatuc.s.saan
loukkaantui nnn pnhoin. Ikäviä ta^
pauksia. toivotaan Hilmalle hvvää ja
pikaista tervehtymistä.'.
Sun ja Viljo .Monkka. jotka olivat
taalla 4 vuotta kämpällä työ.ssä muut­tivat,
jälleen, -takaisin \ Torontoon:.
Heis.sa menetimme yhdet hvväfc jär­jestötyötämme,
kannattavat .henkilöt
mutta. tarVitseehan. Torontokin avu­liaita
ihmisia. Ton-ommc heille haus­kaa
kesälomaa .«iclla Torontos-sa. Kii­tos
vain taalla käynnistänne ja kai­kesta
ja säilyköön toveruus aina vä-iillanimc;
• Entiset. pitkaiiaikaisct. Kapuskasin-
Kin-- a.sukkaatHilma. Rinne- ja Gust
Land.strom Torontosta olivat" täällä
kayma.ssa:: Hilman t.vtar. Alli Land-
.stromin luona;. •.•Kiitos kävnni-stänne
ja .Mita kun veitte minutkin muka­nanne-
Torontoon.^ etta .saimme osal­listua
yhde.ssa valtavaan^ laulu- ja
soittojuhlaan. jo.s.sa. ama teillä oli kvv-.
tl valmiina, asunto ja kaikki, muu,
josta kaikesta teille suuret kiitoksct.
Liitlojuhlaon sitt.cn. jo aivan ove.Ila
Touoniine sille h^\aa menestvsfa ia
toivottavasti ;tnalta.<in. mencc-useam-
Suomen A.seTeIiliitoii pcnjstami-'mainitun puolueen puoluesihteeri A. han tekoa vastustavan hengen.
nen osoittaa kuinka sosdein-|)uo-: Aaltonen on liittomme puhecnjohtar
lueen johto on ollut valmis yhteis- i jalle ja .sihtcenllc ilmoittanut. Herra
toimintaan äärimmäisen taantu- Aaltonen huomautti edastajillemme
~muk.sen kanssa. Suomen Työkan- eraä&sa neuvottelu.^.sa Hel.sinei.ssa ke­sän
Sanomissa selitetään tämän sakuun puohvalissa, etta jp touko-
: lakkautetun fasistijärjestön histo-; 5tuu.ssa oli asiasta keskusteltu sos-riaa
seuraavasti: " dem-puolueen puolueneuvostossa ja
• (ja talloin tultu siihen tulok.secn. etta
Talvisodan jälkeen oli havaittavLssa ; ^,-1 rintamiesjärjestö on perustctta-voimaicasta
demokraattLstcn ainesten va. Tämän neuvoston päätöksen jöh-aktiyi.
soitumLsta ja sodanvastaLsen • dosta kävivät puoluesihteeri Aaltonen
mielialan leviäm\sta. Silloin perus-1 jg pääjohtaja Eero: Rydman esittä-tcttun
Suomen ja. Neuvostpliitpn ys- : niä.^sä päämini-sterille uuden järjestön
tavien - .seura, .samoinkuin Työläis-, r perustamisen- tarpeellisuutta., Kun
nntamamie.syhdistyk.sia.. jotka salvat • {^^5,^ hankkeesta ilmoitettiin sotamar-laajaa
joukkokannatusta. l .salkka Mannerheimille, tahtoi hän
ToLsaalta : porvaristo valmustautui.; kuulla Vapäu.=.sodan Rintamamiesten
revanshisotaan ja etsi kosketu.sta Sak-, Liiton mielipiteen ja liiton mahdolli-sannatseihin,
neuvotteli heidän kans- i .,;ct suunnitelmat tQimcnpitei,stä . yh-saan
yhteisestä .sotasuunnitelmasta, .teistoimlnnan aikaansaamisesta. Pu-
Kotimainen tilanne muodostui porya-[heenjohtajamme selostikin hänelle
nstollc vaikeak.si, .sen olrtukahdutet-r^aikki he .suunnitelmat ja aloitteet,
tava liikehtiminen ja hajoitettava, ko- j joita oli olema.ssa ja jotka liittokokous
koontuvat demokraattiset - voimat.sittemmin hyväk.sylkin. Näihin liiton
murskattava heidän jarje.stonsa, pe- 1 uudelleenjärjestelyä koskeviin toimen-,
rustettavaomat jarje.stot. jotka kerai-; piteisiin ilmoitti sotamarsalkka ole-sivät
joukkoja ja. ylläpitäisivät sptai.s-j vansa tyytyväinen. Kun .siis kuitenkin
ta henkeä peitetyn tai avoimen sota-oli ilmennyt oireita rintamamiesten
propagandan ja neuvostovihamieli- j hajaantumiseen, paatti sotamarsalkka
.syyden varjolla. , . : asettaa komitean, ei suinkaan .suun-
Yhtena sellaisena keinona oli Suo-inittelemiaan uuden liiton perustamis-men
Aseveljien Liitto, joka perustct-.; ta. niinkuin var-slnkln sosialidemok-tiin
va.stapainoksi Tyolaisrmtama- 1 raattisessa .sanomalehdissä on kerrotr
järjestöille ja SNSlle. Sen piti muo-: tu, vaan päinvastoin suunnittelemaan
kata maaperää uudelle rcvanshi.sodal-le,
hajoittaa rauhanrintamaa .seka e.s-taa
lähentyminen Neuvo.stoliittoon. ^
Lutto perustettiin Helsingissa v.
1940; Julkl.suude.ssa on yleensä se ka-sity.
s; että SALr peru.stcttiin sotamar­salkka
Mannerheimin aloitteesta j.V
sama ka,sitys tulee myös sille, joka
tutustuu perustamisvaiheen aikui.siin
sanomalehtikirjoituksiin. Mutta kos­ka
tama käsitys ei va.staa täydelleen
todellisuutta, .selostamme^ asiaa hie­man
laajemmin.
Taantumus tarvitsi järjestöä; jonka
.se voisi asettaa vastapainoksi perus-,
letuille rauhan ja ystävyyden tun­nuksella
toimiville demokraattisille
järjestöille.; Maassamme oli olemas-
.sa lukuisia järjestöjä, jotka olisivat
voineet kerata riveihinsä rintama­miehet
.samas.sa tarkoituk.scssa, mutta
niiden luonne ei ollut kyllin peitettv.
harhaanjohtavaa jotta niita olisi voitu
tahan tarkoitukseen kayttaa. Erikoi­sesti
rutitaantumuksellinen . Vapaus­sodan
Rintamamiesten Liitto yritti
.saada riveihinsä kerättyä kaikki rin­tamamiehet
ja oli ponnistellut luo­dakseen
yhteisen asevelijarjeston tal­visodan
aikuisten rintamamiesten
kans.sa,. mutta ei ollut «ilna. onnistu­nut,
koska VRL perustui selvälle luok­kapohjalle,
oli syntynyt vuoden 1918
teurastuskentilta : ja vaali pyhänä
luokkasodan aikuisia verLsia työläisille
vihamielisiä perinteitä. Sen pohja oli
liian .kapea onnistuak.?een luomaan
yhteisen ja "puolueettomalta" näyttä­vän
aseveli järjestön. .
Muissa piireissä oli kuitenkin sa­manaikaisesti
tehty yrityksiä ajatuk-
.scn toteuttamiseksi. Naitä toimenpi­teita,
jotka liittyivät Suomen Asevel­jien
Luton perustamiseen, selostetaan
Vapaussodan Rintamamie.sliiton kier-tokirjeessa.
N:o 7/40 Cpaivatty.Tampe­reella
12..pna elokuuta. 1940) seuraa­vasti
"Paivalehdejsa seka eräissä Suomen
Aseveljien Liiton kokouksissa on mai­nittu,
etta aloite uuden hiton perus­tamisesta
on lähtenyt .sotamarsalkka
Mannerheimin ; tiiholta;. Tämä tieto
on vaara.: Aloite on lähtenyt so.sdem-puolueen
puolueneuvostosta, nunkum
pia- juhlavieraita.- siis Inttojuhlassa
tavataan.
Kcsan kuumuudesta huolimatta
tahdon tassa jo ajoissa huomauttaa
CSJ:n osaston jäsenille ja niiksi aiko­ville,
etta muistakaapa saapua köT
koukscen clok. 8 pna klo 2 ip. Tassa
kokouk.sessa myöskin keskustellaan
laajennetun tpk:n- kokouksen paatokr
sista, SIIS innostavaa kuuntelemista.
— Raportten.
•••.>odan . lalkcincn kokemu.s osoittaa sen. ^etla .kommunistit ia:
muut kansandemokraatit -.ovat demokraattisen sisäpolitiikan johdon-inukai,<
impia edustajia.. Xi menomaan. heidän vaat.imuk.sestaan.. vali-:-
. r.iuha.sopiinusta ryhdyttiin.:,heli .sen solmiamisen jälkeen toteuttamaan
• niillakin.kohilui..lotka vaalivat demokraattisen järjestyksen pystyttä­mistä
>uomecn. Kansandemokraatit kavivätvtarmokasla taistelua :1a-
.^puanlakicn lakkauttamiseksi, .sotaansyyllisten ja asekalkijain rankai^
seini.^cksi. demokratijtn suojelemiseksi erityisesti •kokoomuspuoluce-
•.seen pesiytyneiden .salahitlolaisten ja muiden.-vakivaltamiesten .kaap-•
^ pau.<yriiyk.silta. .Kommunistinen ;sisamini.steri.'saattoi tähän maahan
iariest>'kson.. lonka vallite.ssa kaikilla kansalaisilla myös vahemmistö-tvoiaisilla.
ovat i^crustuslain •määrittelemät ihmisoikeudet. Kaikki poi:-
vaiilliset. puolueet ja.: n-iyos- sosdem.-puolucen. Johto .: ovat.; tavlina
tai toisella .vastustaneet nykyisten', verraten demokraätlistcn olojen
jiystytiämistä.. Siksi onkin. :nletettavis.sa. että hallitus: jossa. ei ole
vahvaa kansandemokraattista edustusta; .pyrkisi vähitellen palaa- •
, maaiv.takaisin ennen solia valinnee,seenväkivaltakomentoon..^,.V
" Kommunistien Ja muiden kansandemokraattien ansiot neuvosto-^
^ystävällisen ulkopolitiikan alalla ovat :.vieläkin kiistämättömämniät;
• Nimenomaan heidän ansiostaan Mauno Vekkalan hallitus torjui taan- •
• tunuislcirin .yriiykscn:::sitoa Suomi .Xeuvostoliilolle vihamielisten val-
-lojen : Mar.shaIl-sopinnikseen. Samoin 'kansandemokraatit' saavuttivat
tai^ieiullaansen. että Suomen ja Xetivostoliiton välillä solmittiin^^^y
v>}-s- .Ja avunaniosopjmus. Sotakorvaushelpotukset saatiin ikominu-
--•nistin-iinisterien esityksen, johdosta. Sitä vastoin koko kommunismiväs-:-
.täinen rintama kokoomuspuolueesta v sosdem-puolueen johtoon asti on
.monin tavoin:.vastustanut Suomen etiiihin?perustuvaa neuyostöystä-^
rvällistä ulkopolitiikkaa. Siksi voidaankin sanoa, että vain hallitus, jos- •
sa on vahva kansandeniok>aattinenedustu.s. kykenee edelleenkin tur­vaamaan
Suomen :ulköpoliiltiset edut.'' iJi
mahdollisuuksia ja keinoja rintama­miesten
hajaannuksen estämiseksi.
Tama komitea, jossa myös liittomme
oli edustettuna, lahti . kuiteiikin.- jä­senten
enemmistön paatoksen mukai­sesti
heti alusta pitäen suunnlttelef
maan uutta liittoa, koska, niinkuin
komiteassa ilmoitettiin, vanha Ihtto
Cl ole .sopiva suta .syystä, etta se
rakentuu vuoden 1918 vapaussodan
pohjalle."
Jo ylläolevasta lyhyestä otteesta käy
ilmi, etta tarkoituksena oh luoda jar-'
jesto,: joka "estäisi rintamamiesten
hajaantumisen", ts. estäisi talvisodari
kokemuksista viisastuneita rintamar
miehia. vetämään tapahtuneesta oi­keita
johtopaatoksia ja hittymaäh
rauhaa puoltavaan demokraattiseen
rintamaan. Sen vuoksi luotiin järjes­tö,
jonka luonne olisi mahdollisimman
suuressa maarin hämätty, peitetty sen
uutta sotaa palveleva tarkoitus, saatu
vedettyä siihen mukaan laajat kansa­laispiirit
ja siten kulkemaan uuden
sodan valmistelijoiden talutusnuoraa-:
sav- .
Mielenkiintoista on tässä yhteydes­sä
todeta se, etta tässäkin työväestön
rauhantahdon hajoittamistoimmnas-sa,
sen jarjcstövoiman nkklrepljanä
on toiminut hyvin merkittävällä ta­valla
o 1 k e 15 tososiahdemokraattinen
johtajisto.
Se oli aloitteen tckijana ja organi­saattorina
liittoa puuhattaessa, se an­toi
.suupalttinsa- .sotapropagandan
käyttöön. Se puhui kaikella silla ar­vovallalla,
mitä silla viela oh työväesi,
ton keskuudessa saadakseen työväes­tön
: muodostuvan rauhanrintaman
nkki ja voidak.seen viela auttaa uu­teen
.sotaan valmistuvaa porvaristoa
pyrkimyksissään. Se. valjasti .o.san
Suomen työväenluokkaa Hitlerin ve­risten
sotavankkurciden eteen kan-.
samme Vapautta, kansojen veljeyttä
ja ihmisyyttä vastaan ollen siten osa-
.syyllinen rikoksellisessa ja suuna uh­reja
seka kansallemme raskaita kärsi­myksiä
tuottance.ssa sodassa. Sosdem-puolueen
taantumuksellinen oikeisto-johto,
joka . oikeutetusti kantaa hä­peällistä
"asevelijuntan".nimea, syyl­listyi
täten rikokseen, josta se ei kos-:
kaan voi vapautua rauhaa rakastavan
kansamme ja koko ihmiskunnan edes­sä
Juuri sosialidemokraattisen puo­lueen
näyttelemä aktiivinen osa Suo­men
. Aseveliliiton • perustamisessa ja
sodanaikaisessa toiminnassa aiheutti,
sen, etta Aseveljien Liitto sai rivei­hinsä
myoskm paljon, demokraattista;
tyolaisainesta. jotka siten joutuivat
myötävaikuttamaan mukanaolollaan
porvariston sotaponnistuksia. Usean
mukaan tuloon vaikutti se: voimakas
-S, propaganda. j ota käyt il n Ase vei j ien
Liiton suorittaman sosiaalisen huolto­työn
merkeissä; Varsinkin sodan lop­puvaiheissa
tuli yha enemmän etu­alalle
juuri tama puoh, joskin -koko
ajan hike säilytti voimakkaana rau-
- On kuitenkin turha väittää, että
Suomen Aseveljien Lntto ry:n tyo oli­si
ollut yfcsmomaan sosiaalista huol­totyötä,
jonka.tarkoituksena olisi ollut
sodan raskaiden seuraamusten; hel­pottaminen
niista karsimaan . joutu­neiden
kansalaisten kohdalta. : -
On .selvittämättä, missa maarin
kertyneitä varoja käytettiin sosiaali­seen
huoltotyöhön ja miten suun osa
niistä meni yksinomaan propagandan
"sodan voitokkaaseen loppuun, .saatta­miseksi''
— ja miten suun on sc osa,
joka on • häipynyt johtavien ascvell-fyyrcreiden
omaan taskuun loppusel­vityksen
päivien aikana.
Suomen Aseveljien Liiton puoltajat
— SO. usea.s.sa tapaukse.v»a johtavat
"a.sevcljet" itse ovat jyrkästi kieltä­neet
liiton milloinkaan harjoittaneen
poliittista- toimintaa tai poliittista
propagandaa. Tyrmistyttävä vaite.
sillä .suurelle kansalle nama "veljet"
ovat tulleet tunnetuiksi juuri.voimak­kaan
.sotapropagandansa ja kärjiste­tyn
ja törkeän "ryssavihansa" ansio.s-ta.
Kuullessamme sanan "Aseveljet"
ci mieleemme niinkään muodostu ku­vaa
avustuksia jakavasta "laupiaasta
samarialaisesta", vaan sotaa lietso­vasta
"Aseveli" lehdestä. VPallesta'",
"korpraali Mottasesta" ym. heihin
verrattavista. Henkilöt henkilöinä,
tärkeintä on kuitenkin .se, etta heidän
edustamansa työala on ollut nnn pal­jon
etualalla, etta se on Lskostunut ta­vallisten
kansalaisten tajuun noilta
raskailta vuosilta. . .
Kuinka työläiset suurella vaivalla
riivasivat urliliiukentän korpeen
Montrealin naisten
toiminnasta
Montreal. — Juolahti tuos.sa mielee­ni,
etta pitaamuistpttaa, jotta Mont­realissakin
vielä naiset toimivat; vaik­ka
kesän ajaksi on vahan harvennettu
kokölfksia. Kesäloma vannettiin silla
ajatuksella, etta syksyllä taas kaydaan
rivakasti tyohon kasiksi; ,
Kokoukset, jotka - talvella pidettiin
joka toinen perjantai-Uta, on nyt pi­detty
vain kerran kuukaudessa ja se
seuraava kerta on nyt keskiviikkona,
tk. 28 p:na Karttusella, 1619 St. An­toine
St. Apt. 19. On taas hiukan asii
oita ja Kartuska haluaa tietaa kuin­ka
kutimet alkavat valmistua kevat-myyjaisiin.
Jos joku haluaisi ottaa
toita auttaakseen myyjäisiämme, niin
olla hyvä vain ja tulla kerhoon, kyl­lä
sfeltä jotain löytyy. Jos joku mies­kin
olisi asiaan innostunut, niin voisi
Iltapuhteilla nikkaroida jotain myy­tavaksi
kelpaavaa. -
Kerhossa saa myöskin samalla ju­tustella
Olgan kanssa Toronton laulu­juhlasta
Han on kuulema nahnyf muodostuikin sitten oikein kansain-ison
joukon entisiä montrealilaisia. ja
"napsmyt" heistä kuviakin.
: • Koska CSJ :n edustajakokouksessa­kin
alle viivattiin naisten toiminnan
tärkeyttä, nun emme siis kai turhaan
kokoonnu ja kun itsellemmekm tämä
asia. on. tuntunut määrätietoisesti sa­manlaiselta,
-nnn ponnistelkaamme
yha edelleenkin. . Ovathan kokousil-lat
olleet aina todella virkistäviä, jo­ten
aikaamme sns unohtako- ensi kes­kiviikkoa.
— Meri ^
International piknekki
Port Arthurissa
. Port Arthur. — Kaksoiskaupunkien
kansainvälinen ; piknekki pidetään
taalla sunnuntaina elokuun l p : nä:
Juhlapaikka on Ostolan perällä, n.s:
5 mailin tiellä, jonne on John- ja
Algoma-katujcn. kulmasta .4 mailia.
Smnc mennään John St. tietä, kään­tyen
oikealle Wood-nimisen postilaa­tikon
eteen tullessa. Yleisön kuljei
tusta varten lähtee "bussi" Algoma-ja:
John-katujen kulmasta kello 12.30,
1;3Q ja 2.30 iltapäivällä. ..
Juhlakentalla on jääkermaa, syötä­vää,
ja juotavaaf Samoin on ohjel­massa
laulua, soittoa, urheilua y.m.
hauskaa
Intolasta, Kivikoskelta ja Lapista
pain paasee .suoraan juhlapaikalle kun
kääntyy DaW5on-tieltäPaquetteAve-
.nucn jatkotiellc ja ajaa juhlapaikalle,
joka on seii tien varrella luonnöniha-nalla
paikalla.
Tervetuloa!
Kirtland Lake. — Nyt kun meidä^«
"olsrnapiälaiEemme" ovat aivan ovell?
Ja täällä "olyinpiakyläsEä'' aikaa kaik­ki
olla asianomaisessa kunnossa ottn-maan
vieraita vastaan, niin on pai­kallaan
Vähän ottaa pieni tauko. Sil­loin
vuosia taaksepäin kun tätä "ky­lää"
alettiin asua kaikki oli synkkä?
erämaata: Silloin jonakin synkkan?
syyssunnuntaina ensimmäinen lastr
lensi puun kyljestä. : Silloin ryhdyt­tiin
rautaisin käsivarsin raivaamaan
tätä aluetta, joka ehka näytti joista­kin
aivan yliluonnolliselta, ja olisipf
Siina yksi. mies saanut ahertaa satoja
vuosia. . • . •
Tästä alkuperäisestä- korvesta or
vielä merkkinä kentän toisella puo­lella
oleva synkkä metsä. Hiljaa ja
varmasti todellisten tyolaisurheilijair
sitkeydellä ja hyvällä yhteisymmärr
ryksellä muodostettiin tama alue sel­laiseen
kuntoon kuten kaikki vieraat
ympäri Canadaa tulevat, sen nake^
mään liittojuhlassa.
Nyt valkenee se paiva. etta ne työn
muurahaLset, jotka ovat taman rai­vanneet,
tulevat näkemään kuinka,
tällä kentällä mittailevat kuntoaan
meidän omat valiourheilijamme. Sil­loin
he voivat seisoa kunnia-asen­nossa
ja olla ylpeitä .siitä, etta he ovat
tehneet suurta työtä ruumiillisen
kulttuurin ja. urhelluliikkemme edis­tämiseksi;
: Tiedämme, että Juhlan järjcstcr
ly!5sä on paljon heikkouksia silla nain
pienessä seurassa ei tahdo olla tottu-nisita
toimitsijoita,; ym. mutta toivo­mus,
olisi, että pystyisimme vieraam­me
tyydyttämään naissa oloissa koh­talaisesti.
Nyt kun kenttämme on näinkin hy­vässä
kunnossa Ja odotamme mita
parhaita ilmoja, niin ci voi liioitella
vaikka ennustaa ennätyksiä syntyvän.
Varmasti hyviä tuloksia saavutetaan.
Vaikka talla kertaa Jymyn urheilt-loita
ci nähdä montakaan urheilijain
jouko.ssa; niin siihen ovat omat syyn­sä.
• Nythän se kenttäkin on saatu
vasta kuntoon, johon on täytynyt
khnnittaa kaikkein suurin huomio.
Tulevaisuudessa varmasti tulemme
näkemään hyviä urheilijoita Jymyn
vormussa. •
Tässä yhteydessä voi .vertailun
vuoksi muistella niita aikoja, jolloin
Jymy oli liittomme, huomattavimpia
seuroja. Allekirjoittaneella oli kun­nia
olla mukana lausumassa synty­sanoja
Jymylle v. 1925. Silloin se lah­ti
taivaltamaan hiljaa eteenpäin, jä­senmääräkään
el ollut erittäin suuri;
Nain kului useita vuosia. Jymyssä oli
useampiakin huomattavia urheilijoita.
Siihen aikaan oli kaikkein vaikein
kun ci ollut urheilukenttää. Raiva­simme
Väliaikaisen kentän ^Lindforsin
meijerin taakse kallioiden väliin ja se
Cometsistä hfvi
edustus "pienoi^^
ölympiaJaisiih"
väliseksi juhlapaikaksi. V. 1930. Jy­myllä
oli suuri maara hyviä rata- ja
kenttaurhellijoita, ' varsinkin, viestin
juoksuissa. Jymyllä oh viesteissä en­nätyksiäkin
nimissään. Kannattaa
myös mainita Jymyn kuuluisasta pair
nikaartista. Jolla alalla. Jymy nousi
liittomme suurimmaksi painiseuraksi.
Telinevoimistelijoita oli myös enttam
hyviä ja samoin hiihtäjiä.
Kului sitten aika lamaannus-, ja
uudelleen nousukausineen, seka ha-jaannuksineen.
.Varsinkin 1939 Suo­men
ja Venäjän valingi selkkaus oli
sellainen, joka vaikutti lamaannutta-vasti
seuran toimintaan. Naihm ai­koihin
vaikutti tässä maassa synty­neiden
perustama Pinada Club, joka
teki myös suurlmerkityksellistatyota
ruumiillisen kulttuurin edistämiseksi;
Jymyn-toiminta.jäikin silloin melkein
olemattomiin, sillä .Finada liittyi myös
jäseneksi CASF: aan. Jymyn jäsenet
edistivät sen toimintaa yhteisesti. .
Tuli sitten aika jolloin SJ joutui
pannaan taantumusvojmien hyökä­tessä
niskaamme. Jolloin kaikki voi­mistelu-
ja urheiluvälineetkin taka­varikoitiin
Ja niita on vielä osa pa-:
lauttamatta takaisin tänäkin paivana.
Kaivostyöläisten lakko: myos vaikutti
urheilutoimintaamme, sillä hyvia seu­ra
n toimihenkilöitä Joutui muuttar
maan toisille- paikkakunnille, joten
toimintakin lamaantui.
Jymy- herätettiin henkiin uudestaan
kaksi vuotta sitten;: Silla ajalla se
on; mennyt eteenpäin melkein jatti-laisaskelin.
Tallakertaä se on otta-
Timmins._v-3au.seunci
osallistuu liittojuhlaan EeuraaTsT^
pikkutyttöä, jotka osallistuvat
voimisteluun, 10 naista naisten j l ä l
.'oimist«luun tanssiin ja voimL^
seka nom 25 urheilijaa Kenttää
lussa tulee urheilijoita joka^^^
la myöskin, viestinjudksuihth
Saavutetaanko mitaan huonattij
tuloksia, sita on vaikea san!a~6
loka sarjaan tulee miespuolisia i L_
Ujolta ja on tonoa mjöskin pQ
noista. Wagnerilla ei ole kilpakin
Roinista 107ottelussa, mutta igjj
rana on rikkoa Mauno.Passin i i
oleva ennat5s 100 m ennätys
rnyoskm vaarassa ja muidenkin
•kain. ennätykset.. .sillä, Wapner ios
taa keskittyä juuri näitä
silmälläpitäen
Bob Menard loikkasi yli 3 m
ta ja oh vahalla hypätä 330 m
hyppypaikan huonous. esti.': HJD!:
on entinenkin ennätys: Ei ole äi^
tu... vaikka sciva.sennätys nousisi
metriin.
• Alle 17-vuotias Wallace juoksi 7
ron tossa 60 m: a jassa 7.6 ja cijnii!
pn 7,2— Leo Lahden ntmijsä 1
olla; etta sitäkin.vahan.korjataan.
Alle 21-v. sarja.ssa on vojmak«ft
Menard, jonka pituushyppy on j |
m., ja juoksunsa ovat myöskin hyi
Yll-ikamiehista . on huomioitii
Lauri Rasula, ikämiehistä G M
son ja .P.:Voutilainen, sekä alle
vuotiaista G.. Kautto, joka on vif
ja vahva. -Li.saksi tulee uusia toll
kaita,., jotka voivat yllättää. .
Taman tapainen on Comet?in liite
juhlaan osallLstuvan joukkueen
koonpano. — P, V.
Tämän vuoden parhaat
urheilutulokset
..New York. — AAU:n ääneiikanrf-taja
Amateur Athleten kerääni
tietojen mukaan saavuttivat yhdii
valtalaiset urheilijat taman .vxA
aikana kesak. 20 p. mennessä.seura
vat parhaat tulokset. vauhdllUsa
korkeushypyssä:;
6 8"
6.7>/H'
6.7" ^
6 7" —
6 7" —
66\" —
6 6'-.." —
66'h" —
6 6" —
6.6" —
6.6'' —
6 6" —
6 6" —
6 6" —
6 6" —
Coffman,,Ex-Rice
Heintzman.-Bradley
Polytechnic Institute
Hangar. Galif.
Eddleman. Illinois .
Mondsehcin, N.Y.U;
McGraw, Rice
Waltcr.s.'Texas •: ••
Barnes. Calilornia...
Dancer;. California
Barksdalc, Oakland.
Bittners.:-.v.;'
Scofleld,. Kansas .
Stannich.Calif.
BiffIc;-Denver •
Irons.IUinois . •
Vcssie, Ne% York
Vislockv,-Nev Yort.
Vancouverin työläiset
merimicslakkolaisten
puolesta
Vancouver. — Burrardin kuna
kan työläiset ovat lähettäneet- *
nisterl Kingille sähkösanoman,
tuomitaan se valinpitamät
millä hallitus on suhtautuntit
-Järvien - lai va yhtiöitten. harjoitt
Canadan lakien rikkomiseen. .
Sähkösanomassa vaaditaan ) ^
semaan ja saattamaan oikeudent:^
ne henkilöt, jotka o%at mtuysä
keisecn \iiden merimiehen affl?
seen
_ Venus on lahcs kaksi kertaa
kaukana auringosta kuin Meri
ja se on melkein maapallon m
nut vastaan minkin suuren tehta
kuin httojuhlan jonka onnistum-^
ovat mukana kaikki ne suom
jotka edistävät ruumiillista kuu
kansalaistemme keskuudc^^ -
PÄIVÄN RÄKINÄ
Puolustakaa merimiehiä
Canada alkaa olla .eräänlainen: po­liisivaltio.
Joka muistuttaa hyvin fa-sistivaltioita.
Täkäläiseen elämänku­vaan
alkaa jo kuulua jokapäiväiset
lakot, ja poliisien hyökkäykset työläis­ten
kimppuun. T>-önantajat . rikko-:
massa maan lakeja ja häärimässä
aseiden kanssa /tjföläisiä vastassa. ^
Merimiesten taistelu lakeja rikko­via
Järvilai\*ayhtiöitä vastaan on ke­hittynyt
melkein, pieneksi sodaksi..
Eräät yhtiöt ovat ryhtyneet varusta­maan
rikkureita ja laivojen päälliköi­tä
aseilla Ja kehoittaneet myös aseita
käyttämään. Maan lain mukaan vam
laivan kapteenilla on oikeus : ampu-nlä-
aseen kantamiseen Ja sitä hän saa
käyttää vam siinä tapauksessa jos lai
valla sattuu kapina. Kuitenkin Ca­nadan;
•liittohallituksen työdepartr
mentti ilmoittaa, että kaikilla laivan
upseereilla on'oikeus ilcayttää aseita.
EijDle ihme vaikka konemestari M. N.
Murphy ampuikin union jäseniä hau­likolla.
,Heti ampumistapauksen jälkeen
vangittiin:-haavoittuneet merimiehet
Ja- vasta: .laajan- joukkopäinostuksen'
jälkeen: antoi • Ontarion prokuraattori
määräyksen vangita mr. Murphy; joka
on nyt takuulla vapaalla Jalalla, i
Suurilla -järvillä työskentelevien
merimiesten itaistelu on paljastanut
Canadan liittohallitukseln kurjan työ-väenpolitiikan.
: : Canadan merimies-union:
murskaamissuunnitelma -ori
tarkasti harkittu suunnitelma. Samia
ja Colonial ^. Steamshipsin johtaja
kapteeni Miseher sanoi heinäkuun 15
pnä Robert Lindsaylle. joka silloin
kuului vielä Sullivanin rikkuriunioön,
mm. seuraavaa:
"Meillä on Ottawassa suunnitelma
vapautua Trades and Labor Congres-sin
Bengoughista Ja visseistä Cana­dian
Seamen's Union jäsenistä." . ;
. Liittohtjllltuksen työministerin toi­menpiteet
ovat osoitukseiia, etta. to­dellakin
hallitus on auttan^ssa eraita
laivayhtiöitä union murskaamisyn-tyksessä.
Kun työministeri Mitchel-lin
oman vaalipiirin työläiset lähetti­vät
protestin. Jossa häntä::pyydettiin
lain voimalla . pakoittamaan Canada
Steamship Linesin Ja. Sarnia and; Co-lonial
Linesin uusimaan työehtosopi­muksen
laillisen työväen union kans­sa,
niin häii vastasi ettei ole olemassa
sellaista lakia. Kuitenkin on olemas­sa
vielä voimassa oleva hallinnollinen
määräys. Jonka mukaan: yhtiö. Joka
kieltäytyy neuvottelemasta laillisen
union kanssa, voidaan sakoittaa
$1.000. Työsulussa, joka nyt on Julis­tettu
CSU vastaan, ori? $500 sakko yh­tiöille:
kultakin päivältä. niin kauan
kuin työsulku kestää. '
Kun; kansallinen työsuhdelautakuni
ta Julisti; että, CSU :11a ön oikeus nosr
taa; S3?yt€; laivayhtiöltä vastaan,: joka
tehtiinkin, niin sitten työrairiisteri .se­litti,
että hän ei voi ryhtyä lakkoa so­vittamaan,
ko^ka Jhtiöita
nostettu syyte Kun unio tamau
dosta luopui soitteesta
työministeri selitti etta k j ^ :
sa on vain kahden kilpalle^n
välinen riita Tama tapahtu^,
hänen itsensä nimittämät M
rit sanoivat etta Sulli^amnjn^»
ole mitaan laillisia oikeuksia
merimiehiä. ^
' Tämä vain osoittaa ium,
liittohallitus on ta.vdelliseSJ
hiä ja heidän laillista unioa^
Sitten Esrevanm lakkolau^:
hien jälkeen ei ole maassa^'
sellaista prote.^umaaraa
mistapauksen jälkeen on
le lähetetty.
Liittohallitus ei kuitenkaan^
dy tästä asiasta helpoHa-tana
tässä taistelussa tulee
elokuun 5 päivänä ^^1'^°!^
edustajakokouksen P^^tes^
Keholtamme kaikkia ^
merimiesten puolustustai-^^ -
jos' merimiesten uiuo
murskaamaan, niin
dän oman imionne '•^°^J;.^
ty työläisten ajojahtis^
rempaa vauhtia. —