Vapaus, November 6, 1948

              Lauantaina, marrask. 6 p, Saturday, NdVi.6
iteistnlos
ijoitQhJa tulee eri puolilta
'\rumeksikuluiieen kahden päivän aikana saapui Vapauden
erabasioon 44 lahjoilusta: ja $621.25 käteistä rahaa, sekä
ttavamäärä uusia haasteita kampanjan jatkumisen xner-
Nyt saapuneiden lahjoitusten joukossa tuli myös oikea "Os-jos
sää luvan käyttää hollywoodilaista sanontaa/sillä eräs
pauden ystävä -r- eikä suinkaan mikään upporikas — joka
loaa toistaiseksi olla tuntemattoman "X"-nimimerkin takana,
Ijoitti Vapauden haasierahastoon $500, jotta lehtemme voisi
I voimakkaammin puhua rauhan ja edistyksen puolesta".
Lahjoituksia ja haasteita saapui nyt seuraaavsti:
VAPAUDEN YSTÄVÄ "X" lahjoittaa $500.00 Vapauden hy-i,
että se entistä voimakkaammin voisi puhua rauhan ja
yksen puolesta..
MRS. E. PUDAS Sudburysta vastaa $1. mrs. M. Heliin in
'teeseen. • .: .,•.>••
T. PUDAS Sudburysta vastaa $2. V. Jutilan haasteeseen ja
taa Eino Mackien Sudburysta. •
NKOLAI KOHTALA Oras, Alta., vastaa $2 Gust Huhtalan
teeseen ja haastaa Tauno Huhtalan ja Matti Laukkasen
gleysta, Alta. ,
YRJÖ BRANNYTarzwellista vastaa $3- haamiinsa haastei­na
kehoittaa kaikkia maksamaan haasteensa.
ÄRKILÄHTI-Dinsmoresta lahjoittaa $1 lisää ja haas-
S3äärrtkiliflalhhHdfelnn PPnorrtt Kg -B,G. jä Axel Köivistöh
telta, Saski?f |
' MANSIKflA Rocky Ä
haasteeseeri5^a haastaaf
ja Matti Laukkasen
A ANDERSON Windsc;
itaSn. Hougi
A
WALDE JÄRVINEN Campbelliste, Ont,, vastaa $2 KyrQ^
järven haasteeseen.
ALEX LINDGREN Goldenista B.C. vastaa $2 Vilho Heino^
sen haasteeseen ja haastaa V. Salomaan, H. Salomaan ja J.
Nikulan Goldenista B.C. sekä Walder Mäen Salmon Armista B.C.
VÄINÖ ANTTILA Kämppä 6—6 South Porcupinesta vastaa
$5 Onni Mäntylän haasteeseen ja kehoitta kaikkia myöhästy­neitä
tekemään lahjoituksensa tämän asian hyväksi.;
SIIRI SAVIKKO Montrealista vastaa $2 Tekla Vuoren haas­teeseen.
SAKARI KOSKI kämppä No. 27 Umfrevillesta vastaa $10
Niilo Beckin ja Eino Saaren haasteisiin.
JACK SAVOLAINEN Soostä vastaa $2 Emil Ylösen haastee­seen.
vjistaa $1 J.
kyi Mountain
i^Heikki Tuovisen
CARL VANNI Kissingista ya«aa$5.Sän®es>^Purr£n haastee-jahaastaa
kaikki räätälit CanMasstt^I<tfmä|[n?Sämom
AILI JA EINO SIMONENtKi^issirigista, vahtaavat $5 Sulo
uselan ja FrankEakalan haast^gShijä:ha^ Ojä-
Hjalmar Haapa?aaren ja Ipqfcg>rbg[^aA^ Ontarios-sekä
Kaarlo Joutsen Kississm^gj^^^M^. >
KOSTI KORPr Torontostk^fA^äi^VjgiKiirosen haastee-ja
haastaa Hannes Partas' ittTgBöntStap ^
OSKAR SALMV Webster'' ICjJ^t^iSa vastS $2 Väinö Mä-nthaasteeseenit"
. .'
^.OJAN^MI ^ Ä Ä C r ^ '
n PITKÄNHÄ^ÄÄ
, asteeseenJa^kehbitlaä^^^^njis^^
iÖinattajialahjoit£ätoa'£ö£'i9sansl^^^ - ^ - '
.^HNHÖOKZ^c^S^'- ^ -
] ja haa^iaa kaikkia'
ei vielä oli
^OIiver^M'aen|Ji
HOWARD KULMALA Soosta vastaa $2 Arvi Tuumäsen
haasteeseen. - . ' '
VIENO JA EMIL JÄRVI Abeestä Alta vastaavat $3 Manda
ja Antti Rannan haasteeseen ja haastavat seuraavat henkilöt te­kemään
samom: mr. ja mrs. Alex Alho, Thorhild, Alta, mr. ja
mrs. Uuno Snellman, Hollow Lake, Alta, Herman Suihke,^New-:
brook, Alta ja mr. ja mrs.^Jack Luoma, Edmonton, Alta. ' ^
JOONAS SYRJÄLÄ McKerrowsta vastaa $2 Vikki Hasun
haasteeseen ja haastaa K.V.P. kämppä No. 6 miehiä, joita ei Vielä
ole haastettu, jatkamaan haastetta. " *V . .
EMIL YLÄ New Westminsterista vastaa $2 Otto Veidinhaas- essään laatimaan näytelmiään ja ker-teeseen.
•' ,
.JACK LUOMA Blountista vastaa $2 Ivar Pentin haasteeseen
ja haastaa Helmi Saaren ja Ratto Ojan Torontosta samalla sum­malla.'
Antakaa haasteen jatkua!
OSCAR FINBERG kämppä 6—6 South Porcupinesta vastaa
$2 Heikki Heinosen haasteeseen.
ALEKSIS KIV
OSCAR SAARI kämppä 6-6 So. Porcupinesta vastaa $2 Heik­ki
Heinosen haasteeseen.
KATRI MÄHÖNEN Port Arthurista vastaa $5 Bertha Hun-tuksen
haasteeseen ja haastaa mr. ja mrs. A, Fredsonin, Taimi
Ikosen, Eino Mantysenj Arthur Wuorisen ja Frank Hellstenin,
kaikki Port Arthurista.
MATTI HANNI Port Arthurista vastaa $2 Lauri Kleimolan
haasteeseen: ja haastaa Reino Hovin Silver Mountainista.
SELMA JA ERNEST LAAKSO Port Arthurista vastaavat
$2 Anni ja Lauri Hietalan haasteeseen ja haastavat Alejtl^erälän,
Piiti Konolan, Ida Niemen ja mr. ja mrs. Kalle Kankaan,'kaikki
Port AHhjirJ^ta.,,...™.,^ ms.
joissa hän Runebergin Ja Topeliusta
jäljitellen pyrkii römantisoinman «lä-m&
n todellisuutta on vedetty esiin mu­ka
nerolllsuuden Ilmauksina. .Sitä­hän
kaikki nämä "Karkurit", "Canzi-b
f Ja "Selmah Juonet^ eivät suin­kaan
ole, vaan «alraan runöilJan hätä­päissään
kirjoittamia tekeleitii; henr
kisien Ja talbudeUlsen paineen alaisena.
Niiliä :ei ole mitään yhtesttä^;^^
idyeh talonpoikaiseen realistisieen klr-
Jaiiijapersobhallisuuteen; '
Aleksis Kiven päivä,nä onkin syytä
tähdentää. <3ttä suurelle kirjailijalle
ori tehWvä'oikeutta hänen parhaim­pien
teosteriisa perusteella eikä suin­kaan
tilapäistöiden ix>hJalia.Al«^
Kiyi on "Seitsemässä veljeksessä",
"Nummisuutareissa" Ja "Kihlaukses­sa"
laskenut penistan suomalaiselle
talonpoikaiskuvaulcselle. Hänen työ­tään
tällä lihjalla jatkoivat realismin
edustajat 'suomalaisessa kirjallisuu­dessa.
Juhani Aho, Ilmari Kianto ja
Joel Lehtorien ovat täydentäneet sitä
kuvaa. Jonka Aleksis Kivi kerran an­toi
Suomen talonpoikaiskansasta. Mei­dän
päivirtämiiie on Pentti Haanpää
valottanut tätä aihepiiriä jälleen uu­delta
puolelta. Voimme sanoa, että'
Aleicsls Kivi loi suomalaiseen kirjal­lisuuteen
perinteen. Joka on tuotta­nut
tähänastisen suomalaisen kirjalli­suuden
parhaat teokset. Aleksis k i ­ven
päivänä on syytä tarkastella oman
aikamme kirjallisuutta ja kysyä: on­ko
hänen luomaansa perinnettä pidet­ty
tarpeeksi suuressa arvossa? Onko
realistinen kansankuvaus yhä edelleen
suomalaisen kirjallisuuden kulmakivi?
^ Vastau^ ei ole
hglis^^iciä^^ hetkenä flniest^y,! ^1 «uinleaan
- " ' a: <KlrJall«Ä|it?fiöJöAiek«J$-KlvenvU^^^^^
fjäti ovät"ykBlmieUslä
Klrj. ERKKI VAtA
Suomen kansa vietti vihne loka-kupn
10 päivänä Aleksis Kiven 114.
syntj-mäpälvää. Silloin Julkaistiin
lehdissä muistokirjoituksia Ja kat­sauksia
tämän Suomen kirJalUsau-den
merkkihenkilön muistolle. Työ­kansan
Sanomissa.kirjailija Erkki
Vala esittää seuraavan katsauksen
Kiven tuotantoon ja osoittaa koin-ka
hän oU talonpoikalskuvaaksen
uranuurtaja suomalaisessa kirjalli­suudessa:
Tfinaan on Jälleen Aleksis Kiven päi­vä.
Kirjailijan syntymästä on kulu-,
nut 114 vuotta.
Juhlakirjoituksissa kautta maan.
^hdlstön kiinnitetään huomiot^ ne­rokkaaseen
Nurmijärven poikaan, jo­ka
kirjoitti ensimmäiset taiteellisesti
ansiokkaat teokset suomenkielellä. Jo­kainen
voi kuvitella ne valkeudet, jot­ka
Aleksis Kivellä oli eläessään ryhty.
tfÄiuJcsiaan. Hänen aloittaessaan ei
suomeJShl^llSTOltu^^Tuikaifi^^ paljon
ntuuta^g^: t^onnolllsta: Ja. taloudel-
I : ^ ' tQ^täs^utt^:;'' Suomenkielistä
taattd^ eljlainlcaan ollut olemassa.
AlelJks Kivellä ejt oliut^nito]-.äänlaisia
lierllm»»/ joita' lian pllsl Vc inut seu-rJEita,
äilUt tuohon alicaan bll suomen-ia
ruotsinkielisen väestönosan välillä
:nxurl juopa: ruotsi oirxläluokan kieli
ta .ruotsinktellnen kirjallisuus maas­samme'oli
sinvUoksi/fien klrjalllsuut-tapsuomepkielt
sehSljium oli varsinai­nen
kansankieli Ja' ennenkaikkea ta-
^cnpoikaisväestön kieli;
^'^iri^is Kiven ^nierldtysuomenkie-iVsei^
rJallisuud^ilUranuurtajana on
lWSfalKS^*knOtanitor«tel
MURRAY WESTGATE
jonka ääni on tuttu CBCtn dramaat­tisen
ohjelman kuuntelijoille. Sodan
aikana hän palveli Canadan lalvastos-sa
Ja esiintyi konserttitilaisuuksissa.
Wcstg:at« on myöskin näytellyt Regi­nan
LItUe-teatterissa. Hän esiintyy
oh Jelmassa, Jonka CBC laajaltaa Joka
maanantai kello 11.30 lp.
nsA
i&vet^J^^ttz.f^SrtHxxmm^ Emppu
Whitefishista. i\-CÄ"- ^
^ LA ncouveristä ivafetää'$l;^ haas-
^ haastaa Väinö Ha^salaöi^fyrjö Laäkjson/Ehas Niemen
Jalmar Lahden, kaikki Vincduverista.i Pojat seuratkaa kut-
LAAKSO Vancouveristai^va3taa< $5 Hernan Kielisen
ja haastaa Väinö Hrik^Jajvaytrjn TV-a air«nn; T^i 1 a c Niemen
Lahden, kaikki VaiicoÄÄiist^.--
. ÄLJA HIETIKK.O 'jgjrtlängtoriista vastaa $2 mrs,
aninj^astceseen. *^ 'ba' '
,^MR&: .MARGARET: PUDAS North, Bran
li Salivi|ii]qufcjff,häasteeseen ja haaskaa mrs/Ai
^ElviRajäian, mrs. Katri Pulkkisen la inrs;'P^iää
äf^VlArthurlsta ishjmU^^mmamSt
xemörvancouveristCB.C.' ' "^L -'IV/ -
j p l tli^ten^ ^IrobleeeSsi
iin, 'iiffitfjätiov&tlykBlai _
l^^^ll^^'ovat;
8J^-*v"Ki(WaU3?,' Alp 'm—''''' m'
m
/mi
•«öit- • ' « - M ö i
H. JA E, RISKULA Reganista vastaavat $2.75 K. Rantalarf
haasteeseen ja haastavat mr. ja mrs. Eelis Harjulan Windsoristal
HILMA JA FRANK OJALA Copper Cliffista vastaavat $2
saamiinsa haasteisiin. - • v 1?
LAURI HILL (Standard Hardware) Sudburysta vastaa $i
Tauno Kosken haasteeseen ja haastaa Charles Jacobsonin Was
ters Tovvnshipista. I |-
• Tässä katsauksessa..-.............^^ . - h
Ennen julkaistuja 10,184.50 r
M lakella
riaiama
• /I paivana
Uand Lake. — T.k. 2 pnä pide-
CSJ.n täkäläisen osaston ko-
^sessa päätettiin järjestää Vapau-iirja:
l;ama sunnuntaiksi. tJc. *21
»äksi ja kaikki osaston jäsenet vel-tiin
myymään lippuja tähän i l -
josta voi saada lahjaksr hy-kirjoja.
mtokurssien pitäminen päätet-täUä
kertaa sivuuttaa koska meil-
'ole siihen tarvittavia varoja kun
"ttavanamme on suuret 'velat,
öiseksi on täällä niin hiljaista; että
VOI parhaalla tahdollakaan jär-kuiiseja.
mutta ml voimme
ttäa jo»:akin oppilaita toisella
akunnalla pidettäville kursseille
«deUyttaen tietenkin, että siihen
ta ilmenee. Varhaisnuoriso-ohjaanusen..
järjestely jätettiin
.«•-seura Jymylle. :.
.'ujuhhn järjestäminen. jätettUn
"n kernolle, koska se on juhlan
Yhteensä ..$10,805.75
^......^..^jäjjestänyt. "Samalla paä-
• s . - j 4 i^tl^plt&„ joulutanssit ja uuden­vuoden
tanssltl'"^*-'-.-
.Seuraava osaston kokous päätettiin
pitaa sunnuntaina jouluk. 5 -pnä, ai­kaan
klo 3 ip. Johtokunta kokoontuu
tuntia ennen. •
KALERVO KETOLA PUHUU
V.-ja u.-seura Jymyn kokouksessa
päätettiin luovuttaa SJ:n osastolle
puolet liittojuhlatuloista: ja maksaa
vuokraa '$25.00.
Kalervo Ketolan: puhetilaisuudesta
päätettiin ilmoittaa paikallisesti siUa
tavoin, että saataisun mahdollisim­man
runsaasti -nuorta' vakea kuiile-maan
hänen puhettaan.
Kokouksessa valittiin kaksihenkinen
komitea asettumaan yhteyteen tois­tan
nuorisoklubien kanssa.
Toivomme Onni Lamsdetin viihty­vän
hyv'in vieratlumatkallaan Suo­messa..
Kerhossa tavataan torstaina. Syys­terveisin;
O. R.
. :—• Ensimmäinen kaapeli läsketthn
Atlantin -valtamereen Euroopan j2
Amerikan välille v. 1865. Nykyään
näitä kaapeleita on 9 ja niiden pituus
on noin 3,800 maripenlnkulmaa.
Wärtsilä-yhtpä on
ostanut Arabian
valtion varoilla
Helsinki. —= Kun eduskunnassa ^kä­siteltiin
lokak. 7 pna Sotevan toimin­taa
tutkimaan asetetun komitean mie-tqntoa.
paljasti SKDL:n edustaja A i ­mo
Aaltonen puheenvuorossaan sota-korvaustuotannossa
tapahtuneen Suo­men
suurimman julkisuuteen tulleen
skandaalin, kun Wart£ila-yhtymä osti
valtion varoilla Euroopan suurimman
pcshinitehtaan. Edustaja Aaltonen
sanoi puheessaan mm: /.
Joitakin aikoja sitten herätti suur- letaarisen valtiomiestekonsa johdost^
Israelin juutalaiset
ja arabialaiset ovat
samassa puolueessa
Toronto. — LaborrProgressive-puo-lueen
johtaja Tim Buck on lähettä­nyt
puolueensa kansallisen komitean
nimessä seuraavan kirjeen Israelin
kommunistipuolueen Iceskuskomiteal-le:
Canadan LPP tervehtää innostunee­na
saavutustanne kun Israelin Juuta­laiset
ja arabialaiset kommunistit on
liitetty orgaaniseksi yhtenäisyydeksi
samassa kommunistipuolueessa. Kan­sallisen
komitean nimessä onnittelen
palestiinalaisen kommunistisen liik­keen
johtoa, jäsenistöä Ja juutalaista
sekä arabialaista jaostoa heidän pro-
_ , - , jnia;^latu|äi
|imanM3iini.lfl}^nä kaupfOilMenrjfklskel-^
rä^R^^o kant^viBiinen stan-'
xUromaam*
i¥'/pyriafc^{l:uvaileniaan
lunvyiäluckah elämää.
Ott^; Älaksls Kiven
^ ollut havaittavis-
^sa-^talpumuste^esitiää kirjailija toi-
Ki)BUnLdnWmuiom&an'Suomen talon-nsai{
J}Jrjail!janf.. Hänen bei-
J^IrjaUlsia :< luonnoksiaan.
Aikakausi
iM»-viUtea
lllnenpertoteclW,7Ta «uomalainen
män ilmaa hengittääkseen. Se on va­litettava
ilmiö Ja vaarallinen kansal­liselle
kulttuurillemme. Aleksis Kiven
päivänä kunnioitamme realistisen t ä -
lonpoikaiskirjailijan muistoa parhai­ten
tekemällä itsellemme selväksi ne
velvoitukset, joita häneti luomansa
kirjallinen perinne nykyajalle asettaa.
Alfred Kerr kuollut
VJlm» lokakuun alussaYJcttlol^ Ham­purissa,
Saksas.sa, teattcrlkrlttf^^gfi^
-kirjailija Alfred,Kerr. |f; s %
Alfred. Kerr kuuluu Sa^anj{^t
rln nousevaan kukolstu$li|tUt&^ct;^d^
loin .suuret näytelmätja S'
lijät loivat tieteen Eu^oc
möillä; Kerr oli syntyny
laussa. Vuosisadan^mimtK&Uriln&^Jcym?
menlukuina hän kohosi Bpjrllnl^t^jsel
blatin teatteriarvostelljai'"" • -
asemaan säkenöivällä; t^rä^E^JlIyi
llscllä kriitillisyydellään
lä teatterin tuntemuksel
lyhyt, iskevä.-ekspresslo:^
llnsä uudisti alkalsemmj
losofoivan saksalaisen es
Iin. Kerr oli persoona , . „ .
mutta-^herkkii yatdtoamaan ,tödelilsgn
Itei
usein
Vanha rikos ilmtt,
Lappeenrannassif4
Lappeenranta.; r-, Syyskuun iop^mi
kantautui erään lappeenrantaldls^^ii^/^/^^ri-ir
työmie^ien korviin huhu. että Lajp^^XV^^^^
peenrannan lähistöllä sijaitsevassa . • >
Van järven metsässä pitäisi oUd käjt^rV.';';
kettynä miehen niiunis. Miehen olf-" z"''"^'''
vat huhunmukaan eräät ;'tunnetut'&Ä
henkilöt ja vielä elossa olevat.mle*-j .
het 30'vuotta sitten vidneet metsään ' ' ' ^1
sekä rääkänneet kuoUaaksi, puhdis-taneet
kaikesta, mitä miehellä otetta- .
vaksi kelpaavaa oli, sekä haudanneet''^ ^''."'1
ulirinsa jonkinlaisen kivikasan alle:> ^sv*
Huhun johdosta meni lokak. 3;pnä;
joukko lappeenrantalaisia miehiä ta^r^n)'^
kastamaan paikkaa, Jolloin huhu •
osoittautuikin todeksi. Paikalta löytyi '
kln miehen 'luut. Siitä päättäen, et- -
tä miehen pääkallo oli hakattu muri»i^
kaksi, on kaamea murha todella suo-;
ritettu rääkkäämällä, kuten henkllötii'! ;
joilla on murhasta :sentapahtuml-^Kii
sesta alkaen ollut jonkinlaisia tietoja,'
ovat kertoneet. Myöskään jalkineista
ja alusvaatteista ei ole mitÄän Jään-o
nöksiä, enempää kuin muustakaan^,t
murhatulle kuuluneesta omaisuudestapa'
mikä vahvistaa olettamusta, että ky-'" \
symyksessä on ryöstömurha.
jföljS^nTv^ Itu viranomaisille,' ^
;foiitfenj»ii^j^ta vainajan luut viime
tiy»^S)tVO^in Lappeenrantaan. ' ,
Kfflnb^nBlt
patJettisln, satiirisin,-
^, .._.jrin valtaa vastaan. Vuo-
8lSfc'rfIci^t;e3'ä4 Alfred Kerrin nimi on,
latdOJOnutr-nil^ttämöUä Hän pn elä- !
iijHlnttn^Svilltsissd ja Pariisissa, V. ;
i s ä h ä n piUlsi kotimaahanpa ryhtyen >
oHtamkali brittiläi:cllä vyöhyk-
Jlniesliyvään Die Wclt-lsirteen.
t "Das 'n;ue Drama".
3 Welt Im Drama'M19l7)
qtvat^l^ytt|neet jälkipolville "hänen '
teräväpä te^tf-^inäkemyksensä ja lofs-.
draamalsirJainj^Ue
jakkuudelltr, Maksltt; ^
nlälalsbta Elli Tompuiteta'
eesa.JiUrellKm V^t^Ai ^tlntaasl
]&mhadh...ia siiloin
noin julisti taistelevan
mlnsa, kaikin mahdolli
liiSMi'} tttett<don IM^-^.^'"
^5-|,*">^RNE ORJATSALON
-^^^^ SUOMESSA
Kuten luklfahune muistanevat tusta täynnä palasi ^län 1929 Suomeen.
:n \{a[d*Örin osasto'
toimeenpanee
ailtainsiit
OSASTON MAALILLA
untaina> marraskuun 14 piriä
klo 8.30 illalla
Ohjelmassa m.rn. näytelmä
it
Vapauden kirjapakelteja jaetaan lahjavoiitoina.
LOPUKSI TANSSIA
V Tervetuloa lähellä ja kaukaa!
tH huomiota se, etta 'Wartsila-yhtyma
kaappasi haltuunsa mm. osakeenem-miston
Euroopan suurimmassav poslii­nitehtaassa,
Arabia-yhtiosra..
•..Nyt on selvinnyt, etta 'VVartsilä-yh-tyma
on suorittanut Arabian teJitai-den
valtauksen ja muutkin kaappauk-»
sensa valtion varoilla, jotka Soteva
on sille antanut korottomina lainoina.
Arabian valtauksen jälkeen kirjoit­ti.
S. So-ialidemokraaUi pääkirjoituk­sen,
jossa se moiitti tällaisesta tunkeu-tumise3ta
vieraille tuotannon aloille.
Lehti €i kuitenkaan paljastanut sitä
seikkaa, että kaikki tämä tapahtui
Sotevan .suosiollisella avulla ja että
Sotevan ylimpänä päällikkönä on koko
ajari ollut sosialidemokraattinen mi­nisteri
Uurto Takki.'.; ,
Tämä kaikki oli kuitenkin silloin jo
mainitun lehden tiedo-ssa, mutta se
vaikeni yLsu-sti, koska silloin olisi pal-jastunut
minBt«ri Takin osuus asias­sa.'
, MILJOONIA TYHJÄSTÄ
, Tarka-steltaai.^a hinta-sopimuksia lal-varakennusalalla
pistää .silmään se
seikka, että'Soteva t n aina luopunut
omien asiantuhtijaia-ja arvioista ja
hyväksynyt hinnat, jotka vain hiuliaA
poikkeavat Wärt=.ilä-yhtyniän vaati­mista
hinnoista.
.yhteenvetona voidaan komitean las;-
kcmattomista ylimääräisistä voitoista
mainita^^ttä Wärtsi]ä-yhtymä on saa­nut
korkovoittoina, kustannasla>:ken-nailisilla
korolla, liian korkeilla aine-häviöillä
ja liian suurilla yleiskustan-nuk-
illa yhte^nia 3C9,4 milj, mk-
Kuinka paljon Wärt£ilä-yhtymä cn
Teidän saavutuksehne on ankara isku
imperialistisille roistoille ja heidän
valheelliselle propagandalleen, että
juutalaiset ja arabialaiset eivät voi
liittyä yhteen. Se tulee monlnker-taistuttamaan
työtätekevän kansan
voiman ja poliittisen vaikutusvallan
taistelussa maanne vapauden ja todel­lisen
itsenäisyyden puolesta Ja Israelin
Ja arabivaltion perustamiseksi Pales­tiinaan
.Elähdyttävä ajatas juuta­laisten
ja arabialaisten yhteistoimin­nasta
saa siltä lihaa ja ^erta taiste­lussa
koko Keskl-idän yhteiskunnalli­sen
edistyksen ja suurten rikkauksien
kehittämisen puolesta. Juutalaisten
ja arabialaisten raatajien veljeys on
voiton avain taistelussa rauhan, de­mokraattisen
edistyksen Ja sosialismin
puolesta.
— Kiinan kielessä on 45.000 «ana-merkklä,
joista jokainen merkitsee jo.i^
takin käsitettä.
saanut valtioti varoja palkkoja var­ten,
jolta se ei ole koskaan työläisil­leen
maksanut, s i t ä ^ l voi komitean
mietinnöstä laskea. Kuinka paljon
ylimääräistä voittoa yhtymä on saa­nut
.materlaalihankinnoUsa, sitä el
myöskään komitean mietinnöstä. saa
selville.
Tosiasia on se, että Sotevan skan-dwaall
on suurin, mitä maassamme on
kaskaan tullut jullclsuuteen. .
Eikä tämä skandaali koslA vain So-tevaalöa
Wärt»llä-yhtymää, vaan sa­manlaisia
seikkoja .esllnt^ mutissa-kin
jcotakorvaustuotannossa.
Julkaisimme joku aika sitten uu­tisen,
jossa kerrottiin, että Yh-dys^
lloissa kuolleen 'näyttelijä
Aarne OrJatsalon tuhka on viety.
Suomeen.. Viime lokakuun 15 päi­vänä
Helsingin Vapaa Sana kertoo
Orjatsalon hautaustilalsuudesta
seuraavaa: .
Palavat kynttilät seltsenhaaralsessa
kynttilänjalassa, kuusi laakeripuuta
Ja muutamin kukin koristetulla kata­falkilla
kaunis, pronssinen, kasin teh­ty
uurna, Hietaniemen kappelissa lä­himmät
omaiset, muuttamat ystävät,
eräiden taiteilijajärjestöjen Ja teat­tereiden
edustajat, siinä Aarne Orjat-salon
muistohetkl Hietaniemen kap-pallssa.
Koruttomasti, yJcsinkertaisesti
mutta sisäistyneen ja tihentyneen
tunnelman vallitessa saatettiin suur.'
näyttelijä viimeLseen lepoonsa koti­maansa
pääkaupungin columbarioon
Kun OTK:n kuoro oli laulanut
Järnefeltin "Pois meni merehen päi­vä",
piti muistopuheen, vainajalle kou­luneuvos
T. I. Wuorenrlnne. Hän
muistutti mieliin Aarne Orjatsalon
suuria humoristisia o.sia -'Seitsemän
veljeksen" verratonta Juhania ja Go­golin
"Reviisoria", Ja hänen traagil-lisia
C(siaan Othelloa ja ennenkaikkea
Edmund Keänia, Orjatsalon omäp
elämän kuväia. Hän oli näyttelijä
jolla oli harviriaLsen voimakas tenjp-perameAtti,
jota hän itse pitikin näyt­telijän
ensimmäisenä edellytyksenä
j a ainutlaatuisella tavalla hän kyken'
luomaan atmosfääriä ympärilleen
Tämä liekki paloi vielä 30-luvun tait­teessa,
kun hän saapui taka Wn maa­hansa,
niutta kotfmaa el ottanut hän­tä
vastaan. Vasta nyt, kun valtav?
puu nähdään kaatimeena. tajutaan
sen Ja meidän menetyksemme suu­ruus.
Mitä hän olisikaan voinut vielä
luoda! Hän oli renessanssi-Ihminen
suuri hyvässä, suuri erheissään, puoli.
tangos.sä emme inährieet häntä kos­kaan:
Hänen s3nkarlvlittan-a el enää
ilmesty parrasvaloon, mutta hän elää
katsojien muistossa.
Kun kuoro jälleen on laulanut J ä r ­nefeltin
"kuin häipyvä päivä" astui
katafalkin ääreen vainajan Klsar An-na-
Lll«a Primus-Nyman joka muuta­min
järkyttynein sanoin kuvasi vel­jeään.
Avoimena, luottavaisena, odo-mutta
el edes oikeuden vapauttava
tuomio voinut suojella häntä poliit­tiselta
vainolta, sisar kuvasi hänen
viimeisiä yksinäisiä hetkiään, kun jo
kenties tajuttomalle sairaalle luettiin
hänen pienen tyttärensä juuri Suo­mesta
saapunut kirje.
Aarne Orjatsalon jyrkkäkääntelnen,
kulmikas elämä, hänen elämänhlmon-sa,:
elämänahnehtlmlsensa oli juuri
hänen ' tempperanmenttlnsa, hänen
luomansa Ilmakehän sisin salaisuus^
mnol muistopuheessaan vainajan poi-ka,
kirjailija Jarno Pennanen. Vain
taiteilija, Joka sillä tavalla uskalsi
heittäytyä koko elämään, sillä tavalla
ivoimin rinnoin paljastaa Itsensä elä-mälle,
saattoi kohota hänen voimaan­pa.
Uurnassa meillä on hänen tuh-
'cansa, sydämissämme me talletamme
'länen tulensa. •
Kun vainajan muut omaiset olivat
laskeneet kukkansa,, puhui koulutove-
-eiden puolesta pankinjohtaja Paavo
Raittinen. Työväen Näyttämöiden 111-
'-^n puolesta puhui liiton sihteeri Paa-
70 Salomaa Aarne Orjatsalostä liiton
syntysanojen lausujana. Hänen pa­luunsa
Suomeen oli'toisaalta ystä­vien
riemujuhla, toisaalta hitaasti ki­ristyvä
rautarengas, joka erotti hänet
kokonaisuudesta. ,
Suomien Näyttelijäliiton kukat las­kivat
näyttelijät Jalmari Rinne ja
Jussi Snellman räiskyvän älyn, tek-lilllsten
huippusaavutasten ja yleisöä
haltiolttaneen suuren taiteilijan muis­tolle.
Entisen Kansan Näyttämön
seppeleen laskivat rouva Olga Tainio,
JusBl Snellman ja Paavo Salomaa
Helsingin Työväenteatterin seppeleen
»ntiselle Johtajalle laski kolmihenki­nen
lähetystö. Viimeisen-puheen piti
taiteilija Elli Tompuri alkaen Eino
Lrclnoh sanoista "Jää jäljelle pieni
pivo tuhkaa'.'. Näyttelijä Jättää Jäl­keensä
kuulijoiden kokemuksen ihmi­sen
nousemisesta itseään korkeam­malle,
Elli Tompuri puhui Aarne
Orjätsalosta valkeana ajanjaksona,
jona Tampereen Teatterin olemassa»
olo oli uhattu. Taiteilijoita epäillään,
mutta Elli Tompuri tahtoi sanoa, et-
»ä Arne Orjatsalo oli täydellisesti luo­tettava
työtoveri!
Kun urkuri Vilho Wilkari oli soitta­nut
"Pyhiinvaeltajien kuoron" Wag-nerin
oopperasta ."iTanrj
vainajan poika Jan;
oftiaisten ja ystävien seira
nan viimeiseen lepo&ljt äl«iB|»»t^S^^'''
KUN TE
NM
varfeftf^antasia,-Human Beast,=Easter
if PiittMlpX.TlJ.-ment, Life Wlth Pathtr, , ':
«n 'AdVeniure^ of Chico, Thoso Three,
?>USt/Be'rllifiy Destlny. Purple Heart,
ViMtVac&i West,
Ostakaa orttafp^i
MM.
^^^^
4 V-
\0 V-
^^^^^ -^:.o<^er^sr
Saadaksenne hyvän paikan laivassa tehkää palkkatllauksenne heti.
Halutes-sanhc tarkempia tietoja kaikista matkaa koskevista asioista
kääntykää palkalllsasiamiehemme puoleen.
SWEDISH AMERICAN LINE
BOO Dorchester St« W„ ' Montreal 2. Que,
m mmmmmm'