Vapaus, November 6, 1948

              0iS
•n
mm
BOHDOSLMKKEITÄ
JA AFTEEBKinrABPEITA •
j g^PUHDISTM* r
JgstfULXEnElTA
-pullo. 98e
_—-i»J50e
»puU*: 1.00
•-73e
Sj^rVOIDtTTA
.60c j» J.OO
-SOt
f SSKAHALLTOMIKKIA _
^ r > A R M U i ; S E S J N E I T A
i_palIo 2.00
..1.15 j« 1:50
;—• soc
.3—50c V I2--1.S0. 12—^U»
fiitUUa-iksr.f luoritelaait' vtiprmättS,
KARI PHARMACY
PUHELIN 6-6572
187 Kathleen St- W. Sudbury
WISH!JNG WtLW
JUOMIA
Uyvä yksin tai seurassa •;
The
SUPERIOR BEVERAGE
Co.
PUHELIN 4-4313
305 Albinson Sti Sudbury
ODKO Snoineij
DR. R. L. DesROSIERS
BAMMASlAOKXm
67 Elm St.' East : Sndbnry, O n i .
Suomalaiiien tyttö palveluksessa
Pahello 8-8573 Kotipohelln 8-8529
Begent teatterin vieressä
FINNISH BAKERY
VEIKKO KETOLA
P o l i e l i n 6-6649
382 Antwerp St, Sudbury
ENSILUOKAN RÄÄTÄLI
EIXS CUSTOM
TAILORS
Ed. Heikkinen, omistaja
36 E lm St. A Sudbury, Oht.
(Niemen valokuvaamon vieressä)
35 vuoden kokemus Amerikan ensi­luokan
räätäliliikkelft^ä.
i([ Parhaita englantilaisia 'kan-
. kaita . . . kaiken värisiä^ .
K ä y k ä ä k a t s o m a s s a. :
AVOIN K I R J E SUOSIEN^
K I E L I S I L L E LEHDILLE JA
SUOMALAISILLE AMERIKASSA
K. Toimittaja!
: J o . k u t täällä vierailevat Amerikan
suomalaiset ovat pistäytyessään toi­mistossamme
kertoneet, että toimin­tamme
kaiken kiitoksen ohessa saa
joskus myös vakavaakin moitetta
osakssen sekä Suomessa että Ameri­kassa.
Meille on myös kirjeellisesti
kerrottu- samaa. Lainaan otteen
eräästä kirjeestä: "Olin — — — 'issä.
j a siellä oli kauliea sota, kun eräs
Suomesta tullut ihminen todlsli sikä­läisessä
Suomea: avustavassa kokouk­sessa,-
e t t ä h ä n näki, kuinka Suomen
Huolto myi huutokaupalla Amerikas­ta
avustuksena- lähetetyt vaatteet ja
muut tavarat, eikä siellä kukaan-köy­hä
saa mitään . . Nyt on niin. e t tä
Kansanhuoltominister}^. on huuto­kaupat
kieltänyt jo 2 vuotta sitten, ei­kä
Suomen-puolto ole koskaan vaat­teita
myynyt, saati huutokaupannut.
Olemmekin pyytäneet asianomaista
nimeään paikan, ja henkilöt, jotka
tällaiseen väärinkäytökseen ovat
syyllistyneet.
Emme puolestamme usko, e t t ä sel­laista
on tapahtunut. Silti oq mah­dollista,
e t t ä 20,000:nTapaaeiitoisen Ja
palk&ttoman iyönteidjämme Joukossa
voi olla, joku, joka kiusaukseen cn
langennut. Jokainen tietoomme tul­lut
tapaus tutkitaan kuitenkin hvib-"
lelllsestl. ,Muttä ^ tahtoisimme, että
yksityistapa.ukset eivät katkeroittaisi
lahjoittajien mieltä", älkää ahtako sel­laisen
itseänne, masentaa! Mirfsta-kaa,
että ainakaan' ne 8,000 lasta,
jotka esim, viime vuoden kuluessa
söivät Amerikan suomalaisten velliä;
tai ne 6.600 lasta, jotka tänä vuon­na
vetävät j a l k a ä m ä , l ä h e t t ä m ä s t ä n -
ne nahkasta valmistetut kouluker.gät,
tai ne kymmenet tuhannet. Joiden
silmä on kirkastunut Amerikan pa­ketin
rusinoista j ä namusista, ne lap­sukaiset
eivät ole^ m i t ä ä n vääiTTsTttä
tehneet. "Mitä olette tehneet yhdelle
näistä pienimmistä, sen te olette teh­neet
minulle."
Kyllä Suomen kaukatsUnpiinkin sa^
lokyliln on tullut - Amerikan suoma­laisten
apua, jokä^ön valaissut niiden
harmaata arkea ja; kertonut kansal­lemme,
e t ä tässä sotien ja väljyyk­sien
maailmassa, yhä-:'Vlelä elää ar,
meliaisuus j a lähimmäisenrakkauden
hpnkl.
J T ä t ä kertoaksemme olemmetme; ar­voisa
tonnitta ja, lähetslleet TeHle tä­mänkin
vuoden aikana jo 21 eri lähe­tystä;
Olemme elävästi tietoisia sii­tä,
e t t ä Amerikan Suomalaisilla on oi­keus
ktnilla sHta, m'tcn h e i d ä ä apnn-sa
on käytetty j a että sen kertominen
meidän velvoUisaate^e.. Siinä ta-pauksessai
e t t ä tah'dotte julkaista tä­män
kirjeemme, 3oka>samalla on kir­je
kalkille suomalaisille lahjoittajilla,
liittyy siihen sopivana kuvituksena
matriisi pikku Annikista Kimsamossa,
tavallisesta suomalaiselta tjrttösestä
7 :n lapsen sarjassaT:Hänkin on syö­nyt
keittoanne, kuten 'tuhannet muut,
hänenkin vanhempansa ovat saaneet
paketin. TeittekÖ 'sUs työnne tur­haan?
•
Kunniottaen
SUOMEN HUöLTC r.y.
Tiedoitusosasto,' Eij a Palsbo
Nortli Bay haluaisi
määritellä poliisieii
palkat ilman muuta
Kitchener. w Ontarion poliislyluUs»'
tytLsen t ä ä l l ä pidetyssä kokouk^ssa
sai K o n l i JSayn esitys «iJuuuutllltlaiaä:
keskustelun.' ; Mainitussa esityksessä'
ehdotettiin, e t t ä poliisiiaistaptdstet^
täisiin kohta; joka oikeuttaa poliisit
neuvottelemaan palkakkysymyksistä
kunnallishallintojen kanssa.
Kokouks:ssa valittiin -^comitea. Joka
selostaa maakunnan prokuraattorille
kysymystä. ^ Kokous oli ,£ltä_miel£S,
e t t ä jos' mainittu kohta poistetaan
n i i n silloin poliisien täytyy l i i t t y ä työ­väkeen
Ja esittää asianpa sitä tletd
North Bayn - esityksessä. .Joka on iä^
hetett3L Ontarion kalkille kunnallLs-halUnnoUle^
ivalltetaan sitä; e t t ä kun-nälllshallinnouta
riistetään oikeus
asettaa poliisien ja palokuntalaisten
palkat.
Suomalaisten Hmm!
Olen yhtynyt Mairi Gab
taxi-liikkeeseen
Tarvlttaessanne kyytiä-soittakaa
MAIN
5 - 5 6 31
Sulkeudun suosioonne
John Lehtelä ;
Kotipuhelin 8-8129
Taistelu nälkää ja
janoa vastaan
T ä n ä : kesänä toimeenpantiin
Marshoourtissau lähellä Stockbridgea
Englannissa huomattavat n ä l ä n t u t k i -
muskokee.t, joiliin koekaniineina osal­listui
100 miesylioppilasta. 'Näiden p i ­ti
elia 5 päivää syom-attä ja 4 päivää
juomatta, kuitenkin siten, e t t ä 80 yli-,
oppilasta sai nauttia eräänlaisia ra-vintotabletteja,
kun taas 20 paastosi
täydelleen ravinnotta ja juomatta.
Mainitut ravmtotabletit, joiden n i ­menä
on "Etagone", keksi jokin vuo­si
sitten tohtori Helmuth Heitz, tun­nettu
tavintofysiclogi. Tabletteja
käytettiin sodan aikana rintama-
J. HALONEN, N.D., DC
• LUONNONLÄÄKIvRI
189 Pine Street
^Sudbury; Ontario.
LAATU
POLTTOAINEITA
PUHELIN 6-6433
EMPIRE COAl & lUMBER CO., LIMITED
1 FBOOD BOXD SUDBUBT, ONT.
NASH, AUSTIN JA WILLYS
AUTOJA — JEEPS
REO JA WILLYS TROKEJA
LEADER TRAKTOREITA
JACK^S AUTO SERVICE
435 Lo^e St. Sudbury
Hnom! KAUPPIAAT Hmm!
Myymme tukuttain kangastarpeita
Malleja lähetämme pyynnöstä
Sametlia O Satiinia • Silklda O Crepejä
Takldkankaita © Leninkikankaila O VuonkankaSla
Laatu kuviollisia pumpullkankaita.,
SCHWARTZ & COMPANY
l i Ebi31. E. PuheUn 8-8651 Sudbury
oloissa, varsinkin partiomatkoilla, jä
n i i t ä oli: pakattu niin ihyvin sota-kuin
kauppalaivojen peiastixsvensiin.
Tietenkään e l sodan aikana voitu';toi­mittaa
^tarkempia tutklniuksia ra-vhitotablettien
itehosta ja vaikutuk­sesta,
jonka vuoksi tiedemiehet p ä ä t ­tivät
toimeenpanna .sarjan kokeita,
joihin lääketiedett-i opiskelevat y l l -
oppllaqut vapaaehtoisesti osallistuivat
koehenkilöinä. Tarkoituksena oli
myös saada selville nälän ja ravin­nonpuutteen
aiheuttamat: muutokset
ihmisen elimistössä. • .
•Miljoonille ihmisille kokeiden tu­lokset
ovat tärkeitä, koska ravinto-tablettien
käyttö tulee olemaan mer­kityksellinen
eritoten I d ä n kansojen
keskuudessa, jotka päivittäin vuodes­ta
vuoteen kärsivät hivuttavaa nä­länhätää.
Monien maiden hallitiik-set
olivat kokeista kiinnostuneita, ja
K i i n a n Lontoon lähetystö oli lähet­t
ä n y t e r ä ä n lääkärinsä niitä seuraa­maan.
Mitään tietoja (Marshoourtln kokei­den
tuloksista ei Julkisuuteen vldä
ole voitu antaa, sillä lääkärit ovat
hyvin vaiteliaita, kunnes kerääntynyt
aineisto on täysin käsitelty; Jorikin
verran tietoja itse kokeiden kulusta
on kuitenkin saatavissa, sillä niistä
tehtiin hyvin ;tarkkoja muistiinpano­j
a j ä . kaikki koehenkilöt tutkittiin ai­ka
ajoin perustsellisestl,- jotta nälän
aiheuttamat seuraukset saataisiin
tyystin selville. *
K i m ylioppilaiden fyysillinen kunto
ennen kokeita hyvin erilainen,
n i i n myös havainnot heidän suhteen­sa
vaihtelivat melkoisesti. Toinen
paastopäivä oli jokaiselle kaikkein
pahin, eikä hilpeästä mielialasta enää
ollut jälkeäkään, vaikka koehenkilöt
kyllä saivat tupakoida.
Kolm&itena päivänä useimmat o l i ­vat
jo voittaneet alakuloisuutensa.
Kun miehet olivat olleet 48 tuntia
vedettä j a 66 tuntia ruoatta, n i i n mo­net
niistä 80 ylloppUaasta, Jotka
nauttivat ravintotabletteja, .väittivät
Ivallisesti, että ne 2a täyden paaston
ylioppilasta. Jotka; siis eivät saaneet
muuta kuin tupakkaa, olivat parem­massa
kunnossa. Mutta kolmannes­ta
päivästä tilanne muuttui/ja yliop­pilaat
alkoivat suhtautua kunnioit­tavasti
noihhi ruskeisiin tabletieihin.
Sen Jälkeen olikin helppo huoma­ta
suuren eron itabletinsyöjien Ja
täyspaastojain välillä. Viime maini­tut
viottlvät suurimman osan ajasta
vuoteessa maaten, kun taas tabletin-nauttijat
voivat olla Jalkeilla J a / ö i ­sin
he nukkuivat paremmin. Useim-talssa
.tapauksissa puutoksen merkit
alkoivat nopeimmin Ilmetä täyspaas-
,tooJIssa: painon Ja voimien alene­mista/
huimausta, näköhäiriöitä, ke­honlämmön
alenemista, päänklvlstys-t
ä ja särkyä lihaksissa ja nivelissä
Hetkellisiä hämärätlloja sattui use­ammin
täyspaastoojlen keskuudessa.
Buurin pUrteln on voitu havaita.
Isot .määrät olutta
jä tupakkaa tuotettu
Jo tänä'vuonna
Ottawa. — LUttohaUltuksen .tllä^-
tolifsen tletotolmlston.llmoltuksen mu­kaan
tuotettiin: Canadassa tämän
vuoden < 10 ensimmäisen kuukauden
aikana nUn paljon olutta, e t t ä sitä
olisi tullut 10 gallonaa jokaista" asu­kasta
kohti/ j a n i i n paljon savukkeita,
e t t ä niitä olisi ollut y l i . 900 kappaletta
jokaiselle maan asukkaalle, lapsetkin
mukaanluettuina.
; Oluttuotanto mainittuna. aikana: oli
kaikkiaan 1^7,330,000 gallonaa verrat­tuna
128,050^000 gallonaan viime vuo^
den; vastaavana aikana. Savukkeita
laskettiin liikkeeseen tämän vuoden
9 Ensimmäisen kuukauden aikana:
kaikkiaan 11,584,000.000 kappaletta jar
syyskuussa' 1,481.000 kappaletta mikä
on koko.vuoden Vparas" kuukausi s i i ­nä
suhteessa.
Kuorsaamista ei voida
parantaa, väittää
lääkärien lehti-
MontreaL Jos teillä on vuodeto-*
veri; Joka p i t ä ä teidät valveilla kuor-;
saamisen takia; e i teillä ole j u u r i m i - ;
t ä ä n toiveita tllantetn parantamiseni
erillään nukkumista lukuunotta­matta,
sillä Cänadat^ lääkäriyhdlstyk-'
sen lehti toteaa, e t t ä käytännöllisesti
katsoen ei viime aikoina ole tapahtu­nut
m i t ä ä n edistystä kuorsauksen pa«',
rantamlseen nähden. i ;
Ainoina keinoina kuorsausta vvas'-
taan vältetään olevan selällään nuk-^
kumisen välttäminen: j a suun tukki­minen
Ulmalapun avulla. , / '
Lehti sanoo kuorsauksen olevan to-'
distuksena hengltysvlolsta, jotka
saattavat aiheutua patologisista tai
fysiologisista selkoista.
sikäli kuin kokeita joh,taneetiääkä-,
rlt ovat voineet tiedoittaa,' e t t ä ' tab-:
letinnauttijat ovat- kokeesta suoriu­tuneet
verrattain hyvin. Heidän el
voida sanoa olleen .erikoisemmin
alafcunnossa. ^ Kahden ensimmäisen
päivän Jälkeen n ä l ä n t u n n e väheni —.
vaikka niin kävi. myös täyspaastdob.
Jäin — Ja Jancmtunne kävi siedetty-,
vaksi. . Saatuaan neljäntenä pälyä-;
n ä vettä, useimma/t tunsivat Itsensä
r e i p p a i l i , eikä nälkä enää pahoin
vaivannut. Kun kuitenkhi tiedetään^
e t t ä : ihmiset ovat sietäneet nälkää
kymmeniä vuorokausia, ja janoa vii­kon
päivät, n i i n eivät kokeet tieten­kään
kuulu inhimillisen kestokyvyn
äarimmälsyysrajoihin. Ravintcfiab-lettlenkaan
vaikutukseSita e i mitään
varmaa voida sanoa ennenkuin yksi­tyiskohtainen
tulos kokeista on tar­kastettu.
E t ä s . toinenkin seikka teki kokeet
monimutkaisemmiksi. Useiden yli­oppilaiden
mielestä -tabletit olivat
pahanmakuisia, jopa iljettäviä^ ei­vätkä
he voineet nauttia päivän t ä y t ­t
ä annosta, kuutta tablettia. Tämä
seikka .tosin vaikeuttaa kokeiden ana­lysointia,
mutta kun niistä pidettiin
tarkkaa p ö y t ä k i r j a a / n i i n saataneen
siihenkin seikkaan valaistusta.
Tohtori Helntzln mielestä vasten­mielisyys
ja Inho tabletteja kohtaan
on laadultaan sielullinen. Useimmil­le
tabletit sensijaan ovat olleet te­hokkaita
eivätkä ole aiheuttaneet
vastenmielisyyden tunnetta. Kum­minkin
tofhtort Heinz on sitä mieltä,
että tablettien kokoomusta voidaan
sikäli parantaa, ettei niiden maku
enää tunnu vastenmieliseltä.
Näm^ tabletit eivät ole ainoita kes-ktiettyjä
ravinnon korvaajia, mutta
ne ovat täydellisimmät ja tieteelll-slmpiln
käsiteUyt. NiHä el voida ar­vioida
pelkästään niiden kllorioiden
perusteella, sillä kuuden tabletin ka-loriamäärä
on vain 300, kxm päivit­täinen
normaalltarve on'3,000, eikä
niiden tarkoituksena ole korvata sU-leen.
Mutta niiden tarkoituksena on
M t ä t l l a s s a olla n ä l ä n lievittäjänä Ja
estämässä vahingollisten seurausten
nopeaa ilmenemistä.
Tabletit sisältävät määrätyssä suh­teessa
vitamiineja, kivennäissuoloja,
proteinia' ja hiilno^draaatteja ynnä
hiukan rasvaa. Bflelicen niissä on
Janon tunnetta ehkäiseviä ja syljen
runsaasti erittymistä edistäviä ai-neita.
Tietenkään ne eivät täysin
tyydytä kehon koko iiesjteen tarvetta,
muita; ne kykenevät ylläpitämään
jonkinlaista tasapainoa Ja siten vä-h
e m ä m ä ä n janon edlstämää nopeaa
parannusta.
aiaalima alkaa siis vähitellen ke­h
i t t y ä siihen'suuntaan, e t t ä ravinto­aineet
nautitaan pillereinä, kuten
e r ä ä t tiedemiehet, jopa itse G. B-Shaw,
JO vuosikymmeniä sitten ovat
ennustaneet.
Suomen voimatalouden
jäfkiperäistyttäminen
BfiäxOtL-i-' Suomen sälikövoimatä-l
o u d e n j ä r k i p e r a i s t y t t a m l s t a ' J a uu­distamista
silmällä p i t ä e n o n ' S K D L :n
eduskuntaryhmä jättänyt eduskuni
nalle toivomusaloitteen, Jo6Sft>hdck
tetaan suureihplen voima-aisctelen ot­tamista
valtion haltuuiiLu^ Esityksessä
luodaan samalla lyltyt aslallhleh kat­saus
Suomen voimafelouden kehityk­seen
seuraavaan tapaan: v
Maamme voimatalous . on \, useiden
kymmenien vuosien aikana kellitty-njt
kaupunkien pienistä, etupäässä
valalstusvolmaa kellittävistä' voima­laitoksista
j a teollisuuslaitoksien omaa
voimantarvetta palvelevista voimalai­toksista
suuriin, kymmenienkin tu­hansien
kIlowattlen tehoisiin suurvol-malaltokslln.
Eräät yksityiset teoKi-;;
suusyhtymät ovat tuottaneet sähkö­voimaa
y l i omail t a r p e e n m y y n t l ä var­ten
toisille teolUsuuslaltokslUc sekS
laajoille plenkuluttajapUrellle. 1920^
luvuUa myös r valtio ryhtyi kehittä­mään
voimataloutta rakennuttaen
mm. suuren Imatran vesivoimalaitok­sen.
1930-luvun lopulla j a viimeksi sota-aikana
eri yhtymähi, kaupunkien ja
maalaiskuntien yhteistoiminnalla sekä
osittain valtiovallan määräyl:sillä Ete­lä-
Suomen vesi voimavarat kytkettiin
yhteiseen voimaverkkoon.
Koko maan sähköl8tämise'ksl tar­vittavaa
yhteistä suunnitelmaa vol-malnitosten
rakentamiseeni el; ole o l -
lu fc. Siitä on seuwnnut, e t t ä käytän­nöllisesti
katsoen vain! suurkulutta-i
a l n ja vauraampien seutujen sähkö-voimantarve
on tyydytetty.
Kuitenkin maassamme on eri atvi-olden
mukaan, vesivoimia yhteiseltä
energiamäärältään hoin 15 Ihlljaardla
kiIowattltuntla vuodessa, josta raken­nettuna
3 mlljaardla Jä rakenteilla
olevilta 2 mlljaardla kVhtä. Raken­tamatta
on siis vesivolmalähteltteri
valtava enemmistö. Pohjols-Suomen
suurissa Joissa on arvioitu olevan 2/3
vesivolmafiäärästämme Ja se dn näi­hin
saakka ollut miltei käyttämättä.
Kemijoen vesistön arvioidaan sisäl­tävän
25 pros., Oulunjoen 13 pros,,
Tornionjoen 10 pros. j a Ii-joen 7,5
pros. kokomaan T r e s l v o l m a s t a . O u -
I U U T ja Kemijoessa on vasta valmis­tumassa
ensimmäiset huomattavam­mat
voima-asemat. I l - ja Tornion­jokien,
voimavarat on kokonaan käyt^
tämättä.
: Maatemme p y r i t ä ä n varsin haluk­kaasti
lukemaan kehittyneiden mai­den
joukkoon, mutta kuitenkin meillä
asuu 1,140,000 kansalaista sellaisina
alueilla, Joissa el ole sähköä. Suurin
osa maamme plntä-^alasta on vielä
sähkölstämättä. Ne ovat alueita, jois­sa
elintaso on muutenkin a l i n j a olo-stihteet
vaikeammat.' Näidenkin alu­eiden
sähköistäminen on täysin mah­dollinen
ja kansantalouden kehittä­misen
kannalta se on myös enslarv9l-
«en* tärkeä.
V Vllnie vuosina on perustettu suuria
f maaseudun s ä h k ö n jakeluyhtymiä
Lappia, Oulun läänin eteläosaa, K a i ­nuuta
ja pohjolB- ja Itä-Karjalaa,
Savoa ja Keskl-Suomeakltt varten,
mutta näillä yhtymillä ei ole ainoata­kaan
omaa voimalaitosta. Ne joutu­vat
t ä y d e l l l s e e n , riippuvaisuuteen
-suurvoimalaitokslste varsinkin tarl/fi-polilttlsissa
kysymyksissä.
Valtio on jo tähän mennessä sijoit­tanut
suuria pääomia voimalaitosten
rakentamiseen. NUnpä esim. Oulun-
Joen suurempiin koskiin rakennuttaa
suuria - voimalaitoksia Oulujoki Oy.
Josta valtio omistaa 65 pros., Tam­pella,
Ahlström-yhtymä Ja Yhtyneet
Paperitehtaat 25 prcs. Merikosken ra-kentamisccta
on vastannut Oulun
kaupunki. Kemijoen koskia raken­nuttaa
Pohjolan Voima' Oy, jonka
osakepääomasta n. % on valtion omis­tamilla
yhtiöillä. Kymijoen voimalai­tosten
rakentamisessa on valtion ja
eri yhtiöiden lisäksi Helsingin j a K o t ­kan
kaupungit. Kokemäenjoen voi­malaitosten
rakentämlsen suorittavat
kuitenkin pääasiassa vesistön alueella
toimivat teollisuuskonsemit.
Useat uudet rakennuBjärJestykBessä
olevat voimalaitokset vaativat niin
s u t u ^ pääomia, e t t ä niitä on suurim­maksi
osaksi rahoitettu yleisistä va­roista.
Tähän mennessä on kansan-eläkelaltok-
sen rahastoista sijoitettu
n i i h i n erittäin paljon kaa<3alaisten
pienistä tuloistaan keräämiä varoja.
Jolta on käytetty • sellal«linkln yrityk­siin.
Joissa iieidän edustajillaan ei ole
ratkaisevaa määräysvaltaa. Valtion
tuloja menoarviossa Joudutaan käyt­t
ä m ä ä n Imatran Voima Oyn kautta
varoja sellaisiin yrityksiin. Joissa yk-sltylspääoma
määrää.
Maan suurimmat voimalaitokset on
kytketty yhteen valtajohtoverkkoon.
Koska laitokset ovat. etäällä toisis­taan,
on rakennettu ja täytyy edel-lecnVakentäa
suuria tärvlkemääriä Ja
kustennuksla vaativia valtajohtoja.
Joiden omistus Ja hoito eri yhtymien
hallu|Ba ollen tuottaa Jopa Ylipääse­mättömiä
vaikeuksia. Rakentamiseen
t a r v l t t ä v a raaka-aine Ja tarvlkemäa-r
ä on niin valtavan suuri, että koko
kansantolouden kestokyky on otettava
huomioon. Nykyisin nämä vaitajoh-dot
ovat kuitenkin erilaisten yhtymäin
j a piirien omistamia.
Edellä esitetystäkin käy jo selville,
miten hajanaista Ja kokonaissuunni­telmaa
vailla on meidän sählcövolma-toloutemme.
Sellaisena se tulee myös
jatkumaan, ellei sen Järjest€ly«5ä suo-ritete
perusteellisia muutoksia Voi­matalouden
suunnitelmallinen hoitä-mlncn
koko maan Ja kansan yhteis­ten
etujen mukaisesti voi tapahtua a i ­noastaan
siten, e t t ä suuret volmalal»
tok$et, veslvolmalähtect j a valtajohdöi
tulevat vaRlon omistukseen. Vain s i ­ten
voidaan poistaa yksityisten etujen
ristiriitaisuudesta aiheutuneet epäi»
Kohdat.
Teholtoen allo' 1000 kw voUnalaitok-sia
sitävastoin ei ole tarpeellista oitäa
valtion haltuun.: vaikka poikkeusta­pauksiakin
saattaa esiintyä, .mlUoln
pienempi laitos on väUttömästl suu­remman
volmaraseman kanssa sa­massa
volmäverkoSisa tai uuden suu­remman
voimalaitoksen f a r k o l t u ^ c n -
mukalnen rakentaminen sitä vaatii,
Maassamme on y l i 1000 kw kehittä­viä
valmiiksi rakennettuja laitoksia
noin 40 ja rakenteilla 7 - « i , Tchomäli-r
ä s t ä omistaa valtio noin 60 pros. Ja;
yksityiset 40 pros. Voimatalouden tar-koltuksemukalnen
kehittäminen vaatii
suurempien, y l i 1000 kw tehoisien ra-;
kentemattomlcn koskien varaamisia
valtion määrysvallan alaisiksi. TärnS
on välttämätöntä siksi, e t t ä ' s u u n n i ­telman
mukainen voimalaitoksen ra-kentamhien
voi vaatia kosken putouk­sen
käyttämistä sopivaan porrastuk­seen.
Tällaisia rakentamattomia ve-sivolmalähteltä
omistavat yksityiset
noin 25 kpl sekä valtio j a Icunnät
suunnilleen saman verran.
Sosiallsolmlskomltea on n ä i t ä asioi-;
ta tutkinut,fnutta sen työ e l o l e edls-tynyt
asian kiireellisyyden vaatimalla
nopeudella. Kuitenkin ovat voima-:
talouskomitea sekä sosiallsolmlskoml­tea
suorlttoneet laajoja tutkimuksia,
joiden tuloksia haUItUS voi käyttää
aineistona asian eteenpäin kehittämi­sessä.
Hallituksen olisikin nyt jo otettava
asia kiireellisesti esille j a valmistetta­va
lakiehdotus, jonka pohjalla koko
voimatalous otetaan valtion haltuim.
Edellä esitetyn perusteella ehdotam­me
kunnioittaen eduskunnan päätet­täväksi
toivomuksen, e t t ä hallitus k i i ­reellisesti
valmistaisi ehdotuksen voi­matalouden
ottamiseksi valtion tial-tuun
s i i n ä laajuudessa k u i n suunnitel­mallinen
voimatalouden kehittäminen
sähkövoimaa vailla olevien alueiden
tarkoituksenmukainen s ä h kölstämi-nen
edellyttää.
lÄUMiteinavmMr^
Tri Joluison sanoo • I.
(Jatl^oa L sivulta)
tääkärin- Ja sairaalahoidon, j a siellä
on vallstusvapaus.' Jota. soveUitaan
kaikkUn 170 eri kansallisuuteen. Kun
on nämä vapaudet, n i i n toLsetkhi va­paudet,
o^vat sidoin Jonkin arvolsei",
sanoi liän.
' "MelUä tti enemmäti muodollista
vapautta. Työmies Britanniasta on
vapaa. polttamaan Sikaareja', pelaa.^'
maan kUpaiiulssa tai menemään lo­malle
Monte Carloon. Mutta hänellä
ei ole taloudellisia keinoja voidakseen
käyttää näitä vapauksia. •Venäjällä
he ovat suuriij piirtein onnistuneet
Tämän taloudellisen vapauden hank-
Itimlsessa.
"Nämä kaksi eri-käsitystä vapau­desta
eivät ole sovittamattomat, vaan
ne täydentävät toisiaan. Me voimme
oppia venäläisiltä Ja toUelta puolen
heidän on opittava meiltä. Minä olen
aina sanonut venäläisille tämän.'*
^ T r i Johnson sanoi olevan-a sitä
mieltä, ettei Britannian olisi piläiiyt
lainata penniäkään toisUta sodan j ä l ­keen,
vaan kiristää vyötään Ja tehdi
kcuppaa idän kanssa. Hän sanoi sen
olevan ehdottoman välttämätöntä
Britannian elpymiselle.
"Vaikka kovat ajat ovatkin edrssä,
mutta: jo me pääsisimme eroon £ota-m
l e l e s t ä j f t asettaisimme tuotantoon
miljoonat asevoimissamme olevat mle.
het, niin me .edistyisimme enemmän
kuin mitä nykyaen edistymme Ja vel­kaannumme
yhä aina enemmän'^ sa­noi
hän.
Englantilainen
"uskollaparantaja"
Godfrey Mowatt'on Englannin kir­kon
arkkipiispan tehtävään siunaama
Ja valtuuksilla varustama uskolla pa­rantaja.
Mowatt on 73-vuotlas Ja
sokea. Sokeus teki: hänestä uskon­nollisen
miehen, Mutta vuosikymmen
takaperin h ä n huomasi itsellään ole­van
outoja parantajanlahjoja. Jo pel­k
ä s t ä ä n siltä, kun hän puheli sairai­den
kanssa, nämä alkoivat tuntea voi­vansa
paremmin.. Ja hänen paran-ntistoimltuksenia
kuuluvat tapahtu­van
siten, että hän aluksr puhelee
potilaan kanssa tovin uskon asioista,;
sitten käy rukoilemaan ja-: lopuksi
tarttuu sairaan käteen. Silloin hän
itse värisee Ja värinä siirtyy potilaa­seen,
joka alkaa tuntea helpotusta
vaivoissaan.
Minkä verran Mowat(in touhussa on
totta, minkä verran 'runoutta', sitä
emme tältä matkalta > tiedä. Mutta
Canterbtu^n arkkipiispa .William
Temple antoi "hänelle Englannin ni­messä
valtakirjan parantäjan tehtä­vään
j a tämän seuraaja, arkkipiispa
Pisher, on omasta puolestaan myös
uusinut Mowattln valtuudet.: Nyt
Mowatt kulkee paljon käytettynä pa­rantajana
oppaan avulla Englannin
kaupungista toiseen, puhuu, rukoilee
värisee J?, parantoa. Ja Joukko lää­käreitä
on asettunut niinikään hänen
kannattajaksaen. Se saattaa näyttää
hiukan oudolta, mutta miksipä el tie-tyls.
sä psyykillislesä tapauksissa voUl
olla paikoillaan resepti: "kupillinen
väkevää l&ahvia Ja puoli tuntia Mo-wattla".
,
Suomen eduskunnan
jäseniä vierai­lulle
Englantiin
Helsinki. ~ (SrS) — Englannin ylä-
Ja alahuoneen äskettäin Suomen edus.
kunnan puhemiehelle l ä h e t t ä m ä n vie­railukutsun
Johdostä lahti lokakuun
27 pnä Helsingistä 11 henkilöä kä­sittävä
valtuuskunta viikon vierailulle
Englantiin. Valtuuskunte, Jonka muo­dostavat
eduskunnan puhemies Urho
Kekkonen, pariamenttJen liiton Suo­men
ryhmän puh, Joht. Lennart Hel-ja
», edu.?kunnan sihteeri, tuomari
Pohjala, Mauri Ryömä, Mats Vick-mari;
Irma Karvikko, Martta Salmela-
Järvinen Ja Varma K. Turunen, läh­tee
lentäen pääkaupungista Tukhol­maan
Ja sieltä edelleen lentokoneella
Lontooseen.
Suomalaiset kalastajat
menettäneet verkkojaan
Helsinki. — (S-8) — Neljän pitäjän
kalastajia kohtasi lokakuun puolivä­lissä
ankara menetys myrskyn viedes­sä
heiltä Pietarsaaren ulkopuolella 300
slikaverkkoa. Tällaisen verkon hlntä
uutena on 2,000 mk. Viime lauan­taina
oJI ollut Ihanteellinen sää, Joka
kuitenkin sunnuntaina muuttui myrs­kyksi
eiksi äkkiä, ettei verkkoja eh­ditty
ottaa pola.
— Suomen karnalliskukka on kielo.
Chiang yrittää jat...
(Jatkoa 1. sivutta)
, Hallituksen edustaja sanoi, että
Mukdenlnyvarusjoukot* "evakuoitiin
suunnitelmien mukaan"^ mutta muls-f4i
lähteistä saatujen tietojen mukaan
joutui suurin osa hallituksen Joukoista
vangiksi siellä.
Chiang Kai-shek on sotilaallisen
kriisin lisäksi jotitunut myöskin ka-blnettlkrilslln.
Joka Johtuu taloudel­lisesta
romahduksesta.
Hallltuksenedustaja eanoiChiangin
keholttaneen kolmannen kerran pää­ministeriä
peruuttamaan eronpyyn-^
tiinsä. Hän sanoi lisäksi, ettei raha­ministeri
Wanp yun-wu,' Joka myös
j ä t t i eronpyyntönsä, "toimi e n ä ä . k a ­binetin
miplsterin^".
Taloudellisen Ja raiia-olijelman ro­mahduksen
seurauksfn% ovat hlnnal^
nousseet 300—700 pros. Ja pankkikorot
76 pros. kuukauden aikana.
— Vuoteen 1923 saakka laskättiin
Suomesta lähteneen;Amerikan man­tereelle
Jcaikklaan noin '340.00D siirto­laista,'
eniten Vaasan ja Oulun lää­neistä.
Pikku korJauk8rVAl»AAi¥f
VAPAA haku)- ja tuontifäv^us
Sudbury Ja G a t d i d l Jelht päkf$:
Copper emt ~ keakiv^>,J$m(9t^
i v : : i C l e a i t ö « t f « t l ^
1125 COPPEB CUFr'BDl''i^<
:,?i^^Ä>-;l^lSUÖBÖÄKf01ai^
BERNARD Ja DAVTO IXH^J
T. Ennlschoft
? 0 Frood Rd
rJULffJULmg.O, g, ff 9M.9MAXftäikSU
S O I T T ^ A K A A . . .
S CITY TA)^|
i i i i i l M i m
V I C T O R . K A B l i ^ , ; : ; '
=*==T| il
SUOMALAINEN äOUIÄÄI, ,
Amerikan «nDeifttflr JrtnniyBi»
) myytftvSoft pväeUa^lilaiMlBK'
Maki Shoe
mg4.
-Miäiim-^"'-
SUDBURY JCM
\ Puhelin 4'43il i^lMim
|98 E lm 8tr Westi. .^8o&mf9^|nBl
Vapauden .vIäftt8Sr.V<!^il
Nopea Ja rehellinen f^Vifdtuirf ^
ILMOITUS
Täten Ilmoitan että toimin nyt xxenkivakuutua asIoItsUanav
edu.staen
Confederation Life Association
HENKIVAKULTUSyHTIÖTA
O KAIKENLAATUISIA HENKIVAKUUTUKSIA
O KIINTEIMISTÖLAINA-HENKIVAKUUTUKSIA ^,
Jolla voitte turvata talonne perillbllle teidän kuoltuanne^^^^^^^^^.:«
Kaiken kaikkiaan 40 erilaista henkivakuutusta
TyÖkyvyttömyysehto lisätään jokaiseen Jos haluatJe
Tiedustelkaa Joko kirjeellä tai sunlUsesti
TURVALLISUUTENNE JA SÄÄSTÄMISEN VUOKÖt
Taatkaa itsellenne parempi elämä luleva3fluucle«sa^^>
silloin kun sitä kipeimmin tarvitsette-
Confederation Life
Association
OLIVER B . LAINE SUOMALi^INEN EDUSTAJAA
Huone 205 Northern Ontario rakennus Durbam S t Soath . Ayf'\
Pnhelin: 4-4911 - kotiin 4-4167