1948-10-05-05 |
Previous | 5 of 6 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
ibinginjamaila^
liskilpaifuissa
: adsinki; — Sunnuntaina Byysk- 5
tjoi .täällä pidettyihin jamalkalaiskll-jajluihin
oli saapunut kaikkiaan 17.-
518 maksanutta katsojaa, mikä oh
fuurin maara mita on ollut saaiÄivilla
urheiluseurojen stadionilla järjestä-fflissäkilpailuissa.
}
I Kilpailujen -vetonumeroina olleista
neÄfinurheihjoista, juoksivat ; La-
Beach ja McKenley uudet stadionin
jfttaennätykset, edellinen 200 m. 2L2
Ja jälkimäinen 400 m. 46.6. ,
LaBeach juoksi 100 m..10.8 ja Wirit
suoriutui 800 m. parastaan- koetrtamat-tali43
Vieraileva joukkue (Clausen,' La-i
BeadU: J&S?nley ;ja Wint) juoksi
1^ m. viesun Suomen 10x100 mV
joukkuetta vastaan. Vasta viimeinen
I 'suomalainen paasi ohittamaan Win-^
tin joka juoksr 400 metrin taivalta.;
Vieraat suoriutuivat matkasta 150.8
eli 5/10 sek. alle_ maaUmanennätys-
. ajan. Suomen joukkueen ; aika. oli
liOl,
,v' Säa oli vierailijoiUe ilmeisesti liian
Tiileä. Wint jäi 800 m. lähdössä lähettäjän
huomaamattomuuden -takia
pahoin pusSun. .Lähdettyään, liian
aikaisin han palasi takaisin paikalleen,
jolloin lahtolaukaus"^ pamahti:
McKenley aloitti 400 m. lujaa. - -En-fiaunälnen
200 m. katkesi 21.8 ja lopputulos
pii 1,3 parempi kuin saksalaisen
Harbigin entmen stadionennätys;
.; 1,000 m. viestissä juoksi islantilainen
Clausen. 100 m. noin 115,* LaBeach
:200 m. 20.4,.Mcitenley 300 m. 32il ja
Wmt 400 m. 46 8. '
; LaBeacliin voitto oli 200 m. hirveän
ylivoimainen silla han oli 'noin 25 m.
edellä suomalaisista.
400 m. oli Turun • Riennon SUvähto
toinen ajassa 50.6. ;
Raiifavatfrir kolmas
Tukliölmahjamai-kafaiskiipai
'^OVXENHALUrpS"
Suomen So£dj^0 Puolueen johtt
koetti v. 1926 saakka näytellä oppositiopuoluetta,
^ i ö ; ollut mukana
hallituksessa ja^seUtti senmukaises-
Tukbolma. ^ Syysk; 1. ja 2 pnä tä-kaläiseiia
stadionilla pidetyissä suurissa
: kansainvälisissä rjamaikalais-kilpailuissa
Jieiksnsi - buono sää tulosia.
Riuie Larsson voitti 400 metrin aita
ju>3ksussa olympiakisojen IgHltami-talimiehen,
amerikkalaisen -R. Aultin
aikojen ollessa 52,2 ja fe2.6. Kolmanneksi
tulleen ranskalaisen Arifonin
ti. ettei sillä ole initään-vastuuta nhs-tä
demokratian J^typistyksistä, joilla
: vasemmistotyöväi^töltä^: kielletty
kansalaisoikeudet/: Mutta joulukuussa
.1926 Väinö .Tanner muodosti ns: "tyo-
«väenhallituisen", joka: ryhtyi jatkamaan
porvarillisten hallitusten po-«:
htiikkaa tekemättä yritystäkään de-m6kraat'i5ten
olojen palauttamia
Kaikki .vaatimukset: kansanvallan
kannattajien yappaMttemiseksiy
loista kaikuivat kuuroille korville. Vie-.,
iäpiä ohranalaitös jatkoi työskentelyään
entisellä puhdilla vangiten va-senQmi=
totyöläisiä\ jäls^pjeU
ris',on; .diktatuuriy&Jtaa : s,iltä vaaral-
*ei sinänsä; ollut mikään sankariteko,
öllä matkustihan stone' myös Svinhufvud-,
ja lapualaisfasislit ottivat hänet
suurella riemulla vastaan, vaikkakin
SvinhufvucTllenee lehnyt :Ko-.
koomuspuolueen isäntämiehenä eräi-r
tä • kriitillisiä häonnubaksiä.hiir^
neimplen koneldensärkljäln poliittisten
piirustusten johdosta;- Tanner oh
Lapualle "mentyään yhtä Jtriitiilinen
kuin Svinhufvud, mutta silti hänkin
löysi yhleisen kielen fasistijunakka-i
rien kwissa lausuessaan.- etta" Lapuan
liikkeen ja : sosialidemokratian pää-,
määrä on - yhteinen:. kommunismin
hävittäminen.
tulos oh 53,0. '
;400-metrm juoksussa jamaic^laisetUa, jonka sille.olisi aiheuttanut täy-;
Herbert MacKenley ja Arthur Wint' sien demokraattisten ihmisoikeuksieri
saavuttivat loistavat tulokset 46,1 ja
43,6. Amerikkalaisen Bolenin aika
o^li 47,8.
1,500 metriä: 1) Mareei Hansenne,;
Ranska, 3.50,8; 2) Ingvar Eriksson
3^53^; R;blf Andersson 3.53,8.
Kiskko: Portune- Gordien, USA
53,09. ' '
Pituus: i Nils Eriksson 707 ; 2)
örn .Clausen; Islanti, 679, .
3,030 metrin esteet: 1) Tore Sjöstrand
9,C3;.2V Erik Elmsater 9,20,6;
3) A.'Kälnlauri, Suomi, 9,238.
100 m: 1) Lloyd'LaBeach, Panama,
10,4; 2) B, Ewelli USA, 10,7; 3) J.
Wilkinson, Jamaica; 11,0;; 4) Lennart
Strandberg 11,0. ,
>Jamaicalainen Herb
saavutti uuden epävirallisen maail-manennätykssn
seflcä 300 jaardilla et-myöntäminen
kansalle.
Vaino Tanner,.^oka jo silloin alkoi
muovautua siksi, johtajatyypiksi, jolle
saksalainen fasistidiktaattori voi
kerran ; uskoa suonjalai^ten kommunismien
hävittämisen tehtävän, ei häi-käillyt
antaessaan hallituskoneistonsa
toimia työväenluokkina vastaan;
Vaikka suoj eluskunnat olivat • koko
työväenluokan vihaamia^ niin Vaino
Taimer, otti^ pääministerikaudellaan
vastaan suojelusicimtaparaatin juliS'
taen siten peittelemattömästi suur-porvariston
sätkyäijäksi sen taistelussa
maan demokraattista tydvalh-
Uikettä vastaan.',Häi<fensotaniinis te-'
rinsä Kalle Heinonen kiitti vuoden-vaihtees3a^
suojeluskuntia **hyvasta
toiminnasta'^ ilmaisten siten mielen-osjoitukselllsesti
halveksimisensa työtä
300- metrillä tuloksm 29,6 ja 32,4. i tatekevän kansan" mielipiteelle. Tan-
Islantilaisen «auker Clausenin ajat
olivat 31.4 ja 34,7. MUlsta tuloksista
mainittakoon:
- 200 m: 1) Lloyd LaBeach, Panama,
21,3; 2) WHkinson,^ Jamaica, 22,8;
2,030 m: 1) Gaston Reiff, el^ia,
5,20.2; 2> Erik Ahlden 5;21,2.
, Kuula:. 1) Roland Nilsson 16,03;
2) P. Gordien, USA, 15,77; ,3) Gösta
Arvidssoh 15,61; 4) :A.Kreek 15,34.
nerin hallitus tilasi ulkojjuolella budjetin
. sotalaivan' osoittaakseen kiih-kokansalllsta
mieltään Neuvostoliittoa
vastaan. • Hallituksen sisäministeri
Olavi Puro tuli tunnetuksi posti-sensuurin
järjestämisestä, ja- eräässä
salaisessa ohjekirjeessään hän ker
holtti alaisiaan virkamiehiä ottamaan
poliiseiksi : vain • siiojeiuskuntalaisia.
Paljon muutakin ssmMä alkeellism-
Heino Lipp kiekkoa 52.18
Moskova. Heino Lipp heitti täällä
syysk. alussa pidetyissä Idlpailuissa
uuden Neuvostohiton; kiekonbeittoen-nätyksen
luloksella 52.18, joka on
1.44 m. parempi kuin entinen;ennätys.
Lippin niniissä on nyt kolme.Neuvostoliiton
ennätystä: Kuula 16.73, kiekko
52.18 ja 30.-ottelu 7,584 pistettä.
3 , | Norja voitti Suomen
Oslo. — Syyk. 9 pnä -täällä suoritetussa
Norjan, ja Suomen^välisessä; jäi--
iapallomaaot telussa voltti Norja Suomen
2—0. Puoliajan tulos oh 1-fO.-
Suomi yrittää saada
$40 milj. lainaa
Helsinki. — CS-S). ^ Suomsnypan-kin
pääjohtaja «Sakari Tuomioja sai
osakseen lämmintä mielenkiintoa^
I • kun ;.han tiistaina• kävi Kansainvälisessä
Vienti- ja Tiiontipankissa, tie-i
• •dpttaa eras am.eritoälainen-, .uutLstoi-mlsto.
Tuomiojafi tehtävänä ön
•yrittää saada 100 milj. .dollarin laina
Suomen elinkeinoelämän välitöntä
iaaka-ainc:den ja koneiden saantia
.varten, sanotaan Washingtonin tie-doituksessa
edelleen. Mitään lähempiä
yksityiskohtia ei Tuomiojan. neuvotteluista
ole Vielä saapunut,:.: A
Keihäs: 1) Daleflod, Ruotsi. 69,95; takin demokratidfefi^itystä vastaan ta-
2) Seymour 69.09; ; 3) Rautavaara
67,21.
1.000 m :n viestissä Jamaican ja Panaman
yhdistetty joukkue juoksi sekunnin.
; kynjmenysf^i paremman 'vir
rallista maailmanennätystä; Aika oli
1.91.4, USA:n joukkueen aika oli
1.57.5. t
McKenlsy juoksi viestissä lentävällä
lähdöllä nopeamman ajan kuin
kukaan tähän asti maailmassa 45.6:
Laiva ajoi miinaan
Itämerellä
Kööpenhamina; ^ Puolalainen höyrylaiva
Lech ajoi Itämerellä miinaan
viikonlopulla, ollessaan matkalla Gdy-niasta-
» Lontooseen. Laivassa oli .41
henkilöä, joukossa eräs brittiläinen
nainen, jotka kaikki pelastuivat.
Kaksi saksalaista kalastusalusta pelasti
kaikki miinaan ajaneen laivan
henkilöt Ja vei heidät Gedseriln Tanskaan.
TUL: n^kiekkoennätys
Helsinki. — TyrvääUä pidetyissä
kansallisissa kilpailuissa heitti Tauno
Karlsson äskettäin uuden TUL:n kie-konheittoennätyksen^
tuloksella 48 62.
Kuuno Honkanen voitti korkeushypyn
karsinnan tuloksella-190.
POHJÖiS-ONTARION
ensimmäinen näyteUnäiltama tälle syksylle»
CSJ:n South Porcupinen osaston toimesta esitetään
kaksi eri näytelmää LOKAKUUN 10 P:NÄ,
,alkaen klo 8 illalla ossaton omalla haalilla. -
. • • •
"SOLTTU ON AINA SOLTTU"
(1-näytöksinen huUuttelu)
n . „ , K ä r j , Arvo Airamo
Jenl^"ot: _ Esittäjät:
Karoliina Lehikoinen, rouva Sirkka War€n
Rasanen ; Eila Antila
Manda Purunen r: Meimi Järvi
«ait! Hoppu /: Mauno Porsell
• • •
"ISÄTTÖMÄN ÄITI"
mä Väinö Tannerin hallitus ehti te-kemaan.":
: Samanlaista • demokratianvaBtaista
politiikkaa sosd^m- j?uoluejohto alkoi
•v.- 1926 asti -noudattaa ammatillisessakin
työväenliikkeessä. Tammik. 17,
1928 eräät sosdem. johtohenkilöt valitsivat
salaisessa vkokouksessa komitean
työskentelemään .ammatillisen
työväenliikkeen hajoittamiseksi. Porvaristo
vastasi siihen kiitollisuuden-osoituksella
lakkauttaen 10.; 3. 1926
Vaasan kaupupgissai: 10 paikallista
ammattiyhdistystä sen tähden, että
nämä olivat syyllistyneet diktatuuri-miehllle
epämieluisiin;;tekoihin, mm.
poliittisten ."vankien-: avustamiseen;
Sosdem.' johtohenkilöt toimivat käsi.:
kädessä ohrahan kanssa leimaten sa-nomalehdissäänu
kommunistien j a
muiden vasemmistotyölaisten toimmr;
nan "rikolliseksi^. Se oli valmistelua
lapualaLsmulhstukseen. r
Siten sosdem;-: puoluejohto avusti
20-luvullä taantumusporvaristoa va-;
semmistolaisen työväenliikkeen ; vainoamisessa.
Demokratiasta sellainen
4>blltiikkno1i"-knukana, joskaan sita ei
vielä voitu nimittää fasistidiktatuu-riksikaan:
Se oli siltä välllJä, typistettyjä
porvarillista; demokratiaa, joka
kehitts^ jatkuvasti spsdem; puoluejohdon
petospolitilkan avustamana
täydellistä fasistidlktatuuria. kohden.
TANNER SAAVITTU PUUKKOJUNKKARIEN
SUOSION
; KommunLsmm hävittäminen oli-virallisesti
myös Lapuan* liikkeen pää-vaatlmuksena;
ja on ymmärrettävää;
että hyväksyttyään : taman. lapuälai?-
fasis ien päavaatimuksen Tanner saa-vutli^
Kb-olan puukkojunkkarien suosion.
Pieni kinastelumenettelytavoisv
ta ei- mitenkään katkaissut sita- henkistä
yhdyssidettä, joka silloin oli löy-^
detty; - Niinkauan kuin ; molempien
yhteinen paämaora, . kommunismiö
hävi'.'tanainen, ei ollut lähellä, Lapuaan,
liikkeen ja sosialidemokratian' yhteistyö
oli pelkästään aatteellisella
pohjalla. : : Kim . lapualaishuligaanit
murhasivat, pahoinpitelivat Ja; mui-luttivat
komniumsteja, min . soiiali-;
demokraattien. sanomalehdistö tyytyi
va:n herjaamaan kommunisteja. Kun;
lapualaishuligaanit V. 1929 • marraskuun
23-24 p:nahajoittivat asevoimin
vasemmistonuTJtison oplntojuh-lat
Lapualla, niin Suomen Soslalicle-mokraatti
alkoi tattia huligaanien uh-'
reja. Tahan tyyliin:
". . . Tässäkin tilaisuudessa tuli
räikeällä tavalla todettua, kommunis^
tiemme raukkamaisuus; Seo:sijaari;
etta olisivat huolehtineet jarj'estyksen
pidosta, riistivät jarje-tysmiehetkin
jäTjes'.ysmerkkin?a: takkinsa hihoista
ja hiipivät piiloon työväentalon; ullakolle."
En tiedä, kuka tässä nyt lienee ollut
raukkamaisin: ne a;-eiEtetut .fa-:
sistihuligaanlti jotka, poliisin, päältJl-katsoessa
pahoinpitelivat lyolaisnuo,-
rukaisia* ja tyolaistybtoja, vai aseettomat
tyolaispojat: ja--tvtot, joita-pa-:
hinpideltiin? Olin sat tumalta läsiiä
mainitussa tilaisuudessa, ja sieltä paikan
päältä katsoen raukkamalsem-milla
näyttivät aseistetut fasjstit, jot='
den ylivoima oli monikertainen,- mutta
joista eräät kävehvat jälkeenpäin
kasvot käärittyinä tyolaistyttöjen;
kynnenjäljllstä. En huomannut, oli-;
ko talolla sellaisia jarjesty.smiehiä,
•jotka pakenivat, mutta sen tiedän; että
pakeneminen huligaanien .fcynsisjj
ta ei :ole . raukkanjaista. : Sensijaanii
raukka-maisimmin menettelivät':Suo-,
men Sosialidemokraatin:: toimittajat/
jö'^ka painattivat edellälamaamaani
tekstiä tuosta tilaisuudesta.
Se kaikki oli kuitenkin vielä vahdisr
Paljon läheisempi .Lapuan luk--
Upuan lain hyväksyttäväksi. Kallion
hallituksgn- priiiRlninfj»flT| f^lftmnn
lakiehdotukseta mukaan yhdlstyksiistS
annetun lain 21: pykälä oU muutettava
sellalse&i, että penlstuslafn takaama
työväenjärjestöjen • vapaa toiminta
^ ,|giirj|itirt»^
ta^htiltlMlartStaikeiiigni^
maaiiKBidda.:- silnft' Uniaj». vtinjja,
eyitäi kutea fxniitsa. ja jos nspot^e-^
eyit&pttkln. ^ ^ ;
hdpoAtl ija ;n
sien-kautta ^l^iaseet » a ito^
{lemteeUisexivaan^selyyyieen
HMUjoonia: vuosi ialtter»/. jimoln el
4aeia,oilut;^ihDi^
iuisvcävat^ ?'l&iaf
kutsutaan lUiUkaudeksi/ 'sillä; nälsift
iiiets<stä ovat jtHhansten •vuosien ku-voitlin
kokonaan ehkäistä poliidtb^^
menpitein. Kokoomuspuolue- Ja sen
loihtima Lapuan lUke järjestivät koko
maassa muilutuksla, miesmurhia ja
muita: väkivallantekoja uhaten panna
toimeen fasfetlkaappajJc^ellei^
lamentti tottele ja hyväksy Lapuan 1^--^
lakia.*^ K5'symys oli taistelusta perus-luslaillisen
porvarillisen demokratian
ja fasistisen hirmiivallan välillä. Tässä
taistelussa ratkaistiin neljäteitolsr
ta vuodeksi; mikä järjestelmä Suomessa
sai, vaUIta, typistetty porvarillinen
demokratia; ; joka oli • öUutv voimassa
tä
keen ja sosialidemokratian käytän-:
nöllinen yriteistvö alkoi saman vuoden
Joulukuussa, jolloin eduskunnassa hy-,
väksyttiiii ensimmäistä Lapuan la-^,
kia.
Henkilöt: -
C2-näytöksinen; draama)
Esittäjät:
Saara Somero. ' Irja Overmark-Ä
' ^ ^ ^ ^ • - • • • • • • • • • • • • • • • * - Jifeu^o^U
Lmkt talollinen Augusti Laitinen
L^^ifP?' talollinen ' NickRanta'
Vanh. ^epakka Leila Tamminen
AAlumTa^ .V Ma^uivmeUmj oat eV " . ' l ' . * . *\ . ' . J ^ . \'. ;\ '.'. \ \ \'. 1Id^a Adhflgr^en^
Tervetuloa katsomaan ,nämä^n^elmät!
SOSIALIDEMOKRATIAN KAK-SOISPELI
LAPUANLIIK- V
KEEN AIKOINA
Nykyisin Sosdem. 'Puolueen herrat
kehuskelevat usein, ..miten .urhoollisesti
he ovat taistelleet Lapuan :fa-ststiliikettä
vastaan. Niinpä VSosiali.
demoicratian tiessä?^ sähotäanS^^^
Puolueesta; "Läpualaisaikana se -sai
kantaakseen ; raskaimman -taakan
kansanvallan puolptuksessa -T:; ;''? :;
Se on kuitenkin arvotonta itseke-huskelua.
On monia^tosiasiolta, jot-
• ka todistavat itsepintaisesti Lapuan
liikkeen ja s^tsialidemokratian yhteistyöstä.
Joka ei suinkaan tarkoit-
'tanut; kansainvallan -.puolustamista.
Tähän yhteistyöhön; eivät tosin .osal-.
Hstuneet V sosialidemokraattiset;; ri
miehet. Joutuivatpar monet heistä lar
pualaishullgaanlen.uhreiksikin, kuten
esim. 'kunnanvaltuutettu • Happonen;;
MuUa: sosialidemokratian;: johtohenkilöt:
toimivat rJokä;;peIkuruudesta tai
muista isyistä^^:'^^
Lapuan '; liikkeen'.^ parlamenttaarisena
tahdontäyttäjänä.::
Siksi onkin ymmärrettävää, että
vaikka Lapuan liike^tähtäsi loppujen
lopukd :: myösli sosialidemokratian
miu-skkainlseen^s fasistlr;
dittataurta pys|^t^ niiiTso-si^
demo£ratianltt^
VäinötTanntt^v^ysl^kuitenkin:^erM
henkisen .yhds^jeenliäpuaii:; fasis^^^^^^^^
lllikkeeil j ä s ö s i a i u^
:; Siinä /kuilulsassa:^ puheessaan, ;v jonka?
^hätti Vi J1990 f piti; Selnäjoelia. xj^^^
et suinkaan osolttaiiut^ta^nkaiuut^;
ta;'.. j'c^_" Sosdem^^^JE^u^
hänen esiJbitymisensä^inivannut. Matl
KYÖSTI KALLIO TUO LAPUAN
LAIN EDUSKUNTAAN
Lapuan \asistaiike syntyi : v; .1929
kuluessa kokoomuspuolueen ja .sen
suurten, poliittisen elaman tau.stalla'
väijyneiden suurpääomaherrojen järjestämänä
ja; rahoittamana. Naideri;
fasististen konserniherrojen välikappaleena
toimi eräänlaiseen uskonkiih-'
koon pumpattu Ipipualamen suurta-,
lollinen Vihtori Kosola, Jonka poika
Pentti Kosola tuli kuuluisaksi suutari
Mätön murhaajana. Isänsä villitse-manä
tämä lapualainen puukkojunk-:
kari- teki matkan Lapualta. Viipurin
tienoille murhatakseen siellä pahaa
aavistamattoman -'.työmiehen, koska
'lisännfian etu'' vaati ilmeisesti sel-lalslaista
verityötä. Kosolan innoittamina
lapualaiset huligaanit- Särkivät
V- 1929 syksyllä vaasalaisen työväentalon,
Työn .Äänen,: kirjapaino-koneet,
ja kun tämä vandaalitekcJ
otettiin porvanlehdistössä vastaan jb-^ '
ko.raivoisalla riemulla tai pidätetyllä
arvostelulla, joka kuitenkin "ymmär-koko
20-luvun, vai fasistinen poliisi-valta,
jonka seuj^ksena; el voinut
olla muu- kuin'' kansan orjuuttami^;
nen ja sotaseikkailut.
Sitä; surkeampaa olikin,, että porvarillinen
demokratia edes sUnä ty-;
pistetyssä muodossa. Jossa se^ siihen
asti oli valhnnut, ei saanut enää montaa
kannattajaa porvariston:; leiristä.
Sieltä' nousi vain muutamia= sellaisia
yksilöltä. Jotka edes sanoissa tuomitsivat
fasistisen väkivallan. Nömäkin
muutamat ppryarit kuuluivat maamme;
ruotsinkieliseen vähemmistöön
.(Schaumanf Sergelius). Suomalainen
porvaristo oli Jotenkin yksimlellsesiti
Lapuan lam kannalla. -
KUKKO LAULAAA KOLME
KERTAA
Sosialidemokraattisen Puolueen; kannattajajoukot,
jolta vastaan lapual^is-terrori
kohdistui miltei yhtä ankarasti
kuin kommt^t^isteibinkln, eivät luon-'
nollisesti hyväksyneet yhdistyslain
typistämistä. Ottaen huomioon tämäii
tosiasian, sosdem. kansanedustajat
puhuivat; eduskunnaspa kauniisti, tätft
fasistista lakiehdotusta vastaan. Mutta
eduskunnassa vallitsivat silloin selr
laiset voimasuhteet, että lakiehdotus
ei. olisi'mennyt läpi ilman sosialidemokraattisen
• eduskuntaryhmän apua.
Siksi fasistiporyarlsto vaati myös sos--;
dem. eduskuntaryhmältä "isänmaallista"
tekoa; Ja kun faslstii)orvarIsto
vaati sitä, niin se myös sai. •
Pääministeri Kallio, joka oli lähtenyt
täydellisesti Lapuan välivaltalllk-keen
asioille kuuluen kenties sen;ra-hoittajlinkin,
vaati lakiehdotuksen toi*^
sessa käsittelyssä; joviluk. 16, 1929 lakiehdotuksen
hyväksymistä tehden silta
•luottamuskysjnmylöen.;:^
tässä sivumennen • mainituksi, "etta
maalaisliitpn sanomalehdet olivat täydellisesti
tämän epäparlamenttaarisin |
keinoin eduskuntaian tuqdtin,Lapuan
lam kannalla, vaikka ne viime aikoina
eivät olekaan hyväksyneet demokraattisia
kansankokouksia.?;
•Yksityiskohtaisessa käsittelyssä edus-
'kunta, jonka enemmistö oli lähtenyt
kannattamaan Lapuan vakivaltamie-hla
ja terroristeja, teki lakiehdotukseen
pan muutosta; Jotka vielä huo-:
nonsivat. sita . antaen sisäministerillä,
ja maaherroille • olkeudeij'. lakkauttaa
mielensä mukaan yhdistyksiä Jaju-
•listaa kaikki uudet yhdistykset mielivaltaisesti
vanhojen Ja kiellettyjen
Jatkoksi. Kun tämä lakiehdotus hy-ivaksyttyna
lakkautti kokonaan perustuslain
sen kohdan, jolla yhdistysmls-vapaus
taataan kaikille kansalaisille,
niin sosialistLsen työväen ja plenvllje-lijam
eduikunUryhmän; ta
tun.ehdotus, että lakiesitys käsiteltäli
min; pcruituilain lupntOiSena;
ne cli": r.icilihiryt, cU代Csiallstlsen:
työvlcn ja p!enviljelija«n eduskuntaryhmä
olisi.v yksir.aän pystynyt estämään
sen hyväksytyksi tulon; Siksi e-
, duskunnan porvarillinen enemmistö
Viittasi kintaallaan perustuslaillisiin
muotoihin ja päätti käsitellä lakiehdotuksen
tavallisessa järjestyksessä,
Jolloin yksinkertainen ääntenenem-"
mistö riitti, saattamaan sen voimaan.
Sosialistisen työväen Ja pienviljelijäin
eduskuntaryhmän ehdotus lain
perustuslupntpl^efcl Jullstamlsesto^
vain 78 äänra 91 vastaan.-. Perustuslakia
polkien perustuslain luontoinen
lakiehdotus oli siis päätetty käsitellä
tavallisessa järjestyksessä.
Mutta tulos ei olisi ollut tällainen,
Jos sosdem. eduskuntaryhmä olisi yksimielisesti
äänestänyt iniiden; puolel-mat
maan sS^Ule, jnistii >ncyt.
kaivajat cli "kölhnainarit" kaivavat
sitä Ihmisten llmoUle: ;
Maapallomme el hetkeään pysy
samanlaisenai .ivaanon loppumattoa
man muodostumisen alaisena, vaik-ika
se. tapiabtuu ulin faitaasU, niin
'niin pitkien aikojen kuluessa, et^ä ainoastaan
tutkimuksien kautta voidaan
se huomata. > Maa toisaalla laskeutuu
meren alle ja toisaalla se-kor
hoaa; merestä ;ylös^i™
peittyvät ;^^ngot^;m^
alle, vesi peitti- ne toiokalla ja savella
ja maan sisäinen kuumuus kuivasif ja
paistoi ne hiileksi.
y VlrgittiBn Taiti on suo,
25 mailia leveä ja 40 mailia pitkä,
joka on samaa laJla kuin itiedemlehet
aMrelevathiilikauden^ soiden oUeenl^^
Maa on alhaista, tasaista Ja suope-*/
Täistä; kasyam^Banl^^
pensaita,: jotka kaatuvat paikalleen,
uppoavatV ja 1 xnätänevät,;; Ja; uuden
kasvit ottavai^ juurensa xUiden: yii.
Maa (m plkim^ Ja tilini petinä
että sinoe hukkuisi, jöUel eläv&t puiden
ja pensaiden juuret sekä sammal
pidättäisi. V^ylemniUtäcmaili^
juoksee tälle s u ^ puiituna ä i v ^^
Ja hiekalta, Jot^
hiiltä, mutta siellä (tapahtuu toinen
kehitys: kasvit mätänevfii puhtaaksi
turpeeksi, joka qiyöskin kuivattu»
na palaa. Tätä niinsanottua polito-turvetta;
nostetaan jo moniin .palkoin
maapallollamme ja : tehdasmaisesti
valmistetaan V käytännölliseksi polttoa
aineeksi; korvaamaan puuta hOUä,
missä nUtil.ei ole saatavana. :;
Tämäntapaisista "soista" ovait muodostuneet
hillikerrostumat mäon sisään.
Siten on syntynyt hUli, tuo
meidän .:;p{Uvinän^
peelUnen Jopa aivan välttämätön elämisen
väline. Sillä me: lämmitämme:
huoneemine; adlUL me kuiucneniiamme
alijot ja sulaitusumUt, siliä me synnyt
tämme höyryn, jon^ avulla miljoonien
tehtaiden koneet = käyvät, laiveift
lialkovat4neriä;Jiihat huristavat mai^
ta pitkin.
HUH- se on maailman taloudessa
yhtä tärkeä kysymys kuin leipä Ihmiselle.
Mittta .ku)ca sen hiilen maan
sisästä Icalvaa?
Miehet, sen,tiedämme;.isät sen kalva
vat ja maan - pinnallej -nostavat vah>::
voilla käsivarsillaan. " -
Mutta ainoastaan (valn' he?
: Eipäs. •Tufaannef; lapset, poikaset,
ovat; siihen myÖS'kln pakotetut. Hei-^
dän on Jätettävä koulut, .leikit Ja
elämänilot 7a upottava kollvuoren
uumeniin. Heidän on aherrettava
siellä pitkä päivä Ja hengitettävä vaarallista
hlilltömua;: saadakseen Illalla
tilliä nokisina Ja ;'väsjmelnäy kotia;
saadakseen Jotakin syödä Ja sitten
levätä, ollakseen aamulla valmis lähtemään;
Niin päivästä toiseen ja
niin koko elämä; joka ei ehkä pitkä
olekaan..
Hiilikaivokset; ovat : .vaarallisia, ne
Joskus- tftjähtävät. HilUkalvokset
ovat terveydelle vahingollisia ja työ
raskasta. Suuri on se teryeyden Ja
StieMHkL — '<6-8r — Syyskuun le
'^'•^max vSlisen&^itfloma orai/^'|:
pijalun
YlUciizningih pitäjiin: kirlconky.läs^
eri .«tlUJpaikolslanybteei^
pi8tpoliä;an;pika]dv9äri&;^{S6 kivä^
28,000 patruuiUa; 50 mlloaa ja isuu-^
rehkoh iiiäfträn xäjaiidysali^
erilaina ^:muut»/Mtay
köt, jotka sijattsivait seuia]^^
maalla V hautausmaan / laaksossa; olir
vat suojatut pitkäaikaista sällyt^nstä
silmälläpitäen. Aslaii JoÄdosÄ pl-dätettliniUt^'
»
kätkijä;;jolt»'oU Jotvuonna IMStaka-varlkoltu
1 kätkömateriaalla, ja f joka
parlialllaan" • on' sotayiiolkeudessa
syytteessä aseslUsen'; toiminnan luvattomasta
valmistamisesta.- i Hänet
on kultaakin tutktaiiksten e
laskettu'; eilen, kesklvUklcona'vapaalle
jalalle, sisäasla^ministerfön tut-kliitdslbi
tutkii edelleen asiaa. -;
f
isea johdo^^^nu;^
iTBltaiti^^protestiai
luiiism-^aTiutukBipi^
ga;>^Uhk^rlng
HelsinuL — (S-S). — Turun satamalakon
johdosta Helsingin satama-mieiiet
pitivät sj^ski M
talon Juhlasalissa^ kokouksen, Joka oU
kcrännyt avaran; wUn7m^%ln täyteen
satamamlehlä. Kokouksessa
Lauri Vllenltisselöstihllta syltä. Jotka
: ovat aiheuttaneet Turun lakon;
Kokouksessa: sattflhamiehet päättivät
; ykslmiälis^tl. että niitä laivoja, jotka
on tarkoitettu pui-ettavlksl Turussa
ja lakon vuoksi siirretty Helsinkiin,
ei Helsingissä' - tulla purkamaan.
Tämä koskee myös laivoja; Joista vain
osa lastista on ollut tarkoitus purkaa
TSiruii 'satamassa.
sh teeri, sai kolmen vuoden t
ValUtsevien^asätustbi
tuom^ttiUen miesten i i f^
rahakontrolllvii:aitdon;;;Sfe^
valtalahien eräs protes^luittiX34ät^
luvannut $250.000- vuoslttaUie^'^ "
UnkarihsprötestMrttikeiie^l
Attleen htifiut^
eroavan - virastaan m
Lontoo. PoUlttialss^^pUreJss&j
puhuttu, että päänilnIsterl'AfcUee'
kä eroaa toimestaan emuöt^aLl
vää; jollolni.parlamehtln>uufii|l
alkaa; Attlee on oUutsairaaläiw>vi^
sahaavojen takia, c Hänen ilmoit
olevan ^"hyvln väsyneen". - ^jXt
Sir Stafford Crlpjis, AttleeritttOili
tuksen/rahaministeri4 ttileiblmfäidöl^
sesti päämln'sterlksi. jos AtUeä;'*
Bevin Ja Morrison malnltpinfnij^
kin mahdollisina ehdokkaina, f: "
Arvosteli Britannian
politiikkaa
Lontoo. — Britannian kommunistipuolueen
varapuheenjohtaja R. Palme
DUiit sanoi lauantai iltana, että Britannian
kommunistit aloittavat känir
panjan sUrtoihaakansoJen;. nöUsevaA
taistelun» tukemisrksi^: Hän arvosteli
terävästi Britannian hallituksen politiikkaa,
kun se vastustaa kommunlst:
mia Malaya^sa, Keskl-ldässä Ja Afrikassa.
Viljaa valtiolle yli
suunnitelman
Moskova.—f Dnlepropetrovskln pll-rln\
kolhposlt ja, neuvostotllat ovat
luovuttaneelta .valtioller- 3,51;^ m;ll]opna;a
puutaa \viljaa-ylt hanklntasuunnUel^;
man.
Tledoltuksla viljan luovuttam'sesta
ylMuunnltelmansaapuuiibellta muiltakin
seuduilta erikoisesti Ukrainasta.
Yhdeksän < miehen usko-'
taan hukkuneen ^lr\4?f
alusten yhteenaiossa^ - .Mi?
New York. — Yhdeksän miehen.^'
kotaan hukkuneen>Hudstfn^J(^ä&^Il4<..
antalna, kun eräs filnaaJa-ältÄ'^Ifa^'
12,000 tonnini rahtilaiva M tÄi
yhteen 1: Manhattanin .edustalla;;;
leentörmäyksen Jälkeen rahtilai'
ajoi kahteen 1,000 tonnin prTOmf
Hinaaja upposi saatuaan pahoja
riolta. ' ^"^1^1
Hinaajassa sanotaan olleen^län^f^
tä Ja kummassakin proomiu'^ Vfiaft^c^
Kuusi miestä pelastettiin.:
Farmari menetti 10
eläintä salaman
iskiessä navettaan
,Waterford, Ont. — Kun *!famari|;^"
George Lougheed meni lautaiaamuna^^
neljän mallin päässä olevaan^ karjB|^'^j
'arhaansa, missä hän Icasvattaa'''tea:^V
raskarjaa;JÖy£i hän. 16:sonnivaslkkaft'^
yhdestä läjästä Ison nayetan:lattlfl^)«B;|
ta. Salama oli yöllä iskenyt; pelti^f
kattolsecn navettaan Ja kuusi eläintiimi
oli kuolleena hänen mennessään^Ja^^^
10 kuoli pian sen jälkeen. '-^ ,: 'iy'/,'^
25 eläintä. Jotka olivat ulkona u&-::^l
kosmyrskyn aikana, pelastui tuhol^^|^i|
---Jack;Broughton iteki en9imm&isU|||
nyrkkeilykintaat ja -säännöt v. Vf^fJf
elämän summa, minkä ne Joka vuosi
Ihmisiltä uhrinaan vaativat — lapsiakin.
Kallis on hiilen hinta.
l Suomen LähayM
CHATEAU LAiraiER' m
Oltawa. Ontario '|,
( PUHELIN' 2-6411, EdÖBT ««itlfJ
tä fasistista väkivaltalakia lävitse.
Siksi sosdem.: eduskuntaryhmä auttoi
asiassa. Se oli ensimmäinen kerta,
Jolloin kukko lauloi; c;T^
luokka katsahti sosdem; eduskuntaryhmään
Ja. tömä tunsit myyneen^^
Suomen kansanvallan asian Lapuan
lilkkeeUKV;>:';^ ••• '
(Jatkuu).
... w3öi^,..
;^kalsen'=.kuukaudeh?^hälmihäi8^^
:-maänahtalna;k(Bllb:'8!;iIJiilÖiaia8^
kiiUkaudehS;viimeIsenä:^wnnun-
:;.;;;Wänupi:Qnti:f^;>":,vV^^
•-.;-;-•;, v:^^'av;'^^•v;^;;;^:•;•^ '•«•'•^^^
CÖJ:nHearaUn osaston kuukaiisH. - pidetään jokaisen kuukaudeö
•ämmälBeriä^?;8uimun^lmp^
lieehjöhtäjä pscarjMäm^^^^
teeri Hilma iMÄkiröspite,^^^
Sudbury, Ontario.
kokoukset pidetään jokaisen kuu-i
kauden toisena sunnuntaina klo
2 lp. .
CSJ:nSpracedaIen osaston No. 30;
kuukausikokoukset pidetään Jo-
>°kalsen kuukauden ensimmäisenä
sunntmtalna
kunta kokoontuu
semmin.
uden cSJ:n Tlmmlnsln osaston kuiikau-^^^^
kello 2 lp Johto- sikokoukset pidetään- jokaisen
atuu tuntia aikai- kuukauden-eennssilmmmmääilsseennää,t v«suunn- ^'^^4
nuntalna kello; 7 Jllalla; Jm
CSJ:n Fort Arthurin osaston kuu- . .
kauslkokoukset pidetään Jokaisen CSJ:n Vancouverin dsanton Nd. 55?.^>':
kuukauden ensimmäisenä keski- kuukausikokoukset pfdetaäii/XJV;
viikkona kello 7 lUalla, 316 Bay Clihton-h|alllla jokaisefr^^ilcUu-.%Al^
St, Johtokunnan kokoukset ovat "^•^•'^
jokaisen kuukauden kolmantena
tiistaina keUo 7 Ulalla.
kauden toisena simnuntaina' klo 'ifA
2 i.p. Johtokunta kokoontuu
si" lurjusten "isänmaalliset motiivit, la. Jotka vaativat lakiehdotuksen käniin
liike paasi hyvään' vauhtim.
Böyiikeät kokoomukselaiset :rahoittar
jat rupesivat sanomalehdistönsä pals-
.tpIUa-ntoitta
nililkettä ^''isänmaalliaeksl; k^
lIikkeeksi".>.Senr- taakse 'asettui^
Svinhufvudin ;lisakfei;muutkinvsuuret
ibtnBanviholUset; - A
räkseen: ;;kaiken ' demokrlitlan;; havit^
tämisen?Lapuan liikeesltti keskeisim-pänä;*
vaatimuksenaan •"kommunismin
hävittämisen". *
:V.Maalaisliito eraat Johtohenkilöt ja
sanomalehtimiehet yhtyivät ensin tar
: hän liikEeeseen vain; arastellen,;; Tar
lonpojat olivat yleensä sitä mieltä,
että;:kansalaisvapaiiksi^^^.el,- o
kattava.;: .M
oU pian taivuttava? suurpääomanxrau-tanyrkin;
koputellessa? siellä istuvien,
suurpankkienjluotomavullavkapitalis-tisla:
liikeyrityksiäänfthoitelevien^ h
slttelemista penistusläilllsessä järjestyksessä.
: Äänesl^rkisestä ; :Oli :Ollut
poissa 13 sosdem. kazi8anedii8tajaa;Jä
ykslheistä,; Anna Haverinen, oli-äär
nestänyt fasistlporvariston mukana.
Jos kaikki nämä 14 sosialldemokraair
1;«a; iiollsivätv äänestäneet- soslallstfecn;
työväen ja pienviljelijäin ryhmän ehir;
dötukäeh puolesta, niin lakiesitys oli-;
sl julistettu perustuslain luontoiseksi.
9i-äänellä 90 .vaistaan;;^Se Olisi' mer-klrinyt;
että eduskunnan; taantiunusr
ppnrärfeiOi^ei/yleei^ saanut, täi-.^
^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^
hojen'takaraivoon. Kyösti Kallion Ja
Artturi Leinosen, päät kumartuivat
plan,:.ylenmääräisestä; kunnioituksesta
väklvaltamlesten edessä,-.ja v. 1929
jouluk--9^p:nä.K:^8stiKalllon halli-h,>
o r f * « ^«-^uskunnäHe^ ensimmäisen
puolitoista tuntia aikaisemmin.
j Urheilukilpailot: ovaf^ JännJftSvfi,^
mutta kilpailujen JärJestamiMwäl^4
«itaan Vapans-Iehteä. —.Ja. VMMK
^arvftne $s;e00'ToidakMei^ täittla^^te.
liokkaastf- yhtelsefad'byvlksf,^i ^
SANDVIKIN PAPERIPUUSAHAN KAARIA
mm//•'////•MM
15,
V0.49M ASETETTAVA^KAARI(Katsiftaar^ioW^*tf^i
B. Tämä erikoislaatuinen k^ri on''tefity. Ruol^''^l
.sissa kylmänä valssatusta saumatton^ta:;puuhIi>^^'^
\\ttr»'At!r%ti*\mmt'^ i_I x-^i >• . . . • 1. * *
/Vt>:vt EI-ASETETTAVA KAABI
»A. Saatavana 36,'42 jd 48 tuuman sahanteriä varten.
V^almlstettu meille Oanadassa erikoisesti'käsitellystä'aineesta^
joica on tehty ja muodostettu an-
?*^?<'«»%^n>kwttvän'Jännitteen. Kaarion laatua .tarvitaan niinikö 49M asetettava-kaari SnÄnÄSi^'^" r «fftfettu^rikois.^
^SÄ^^ÄS^ii^Li*'"!!?^!*'^^^ sahanterää voidaan «käyttää-jriaari Imlfeta^
I C. El-asetettavia: Ja myöskin Nb. 49M asetettavia kaaria" ' '-''^-^M^
onhyvä varasto. ^ Kysykää nUtä palkallisesta rautakau^PiiliSSi^iSli^
^pastanne tai'kirjoittakaa meille lisätietoja saadaksenne.^ ^^m^m^^^m.
mm ms mm m
Object Description
| Rating | |
| Title | Vapaus, October 5, 1948 |
| Language | fi |
| Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
| Publisher | Vapaus Publishing Co |
| Date | 1948-10-05 |
| Type | text |
| Format | application/pdf |
| Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
| Identifier | Vapaus481005 |
Description
| Title | 1948-10-05-05 |
| Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
| OCR text |
ibinginjamaila^
liskilpaifuissa
: adsinki; — Sunnuntaina Byysk- 5
tjoi .täällä pidettyihin jamalkalaiskll-jajluihin
oli saapunut kaikkiaan 17.-
518 maksanutta katsojaa, mikä oh
fuurin maara mita on ollut saaiÄivilla
urheiluseurojen stadionilla järjestä-fflissäkilpailuissa.
}
I Kilpailujen -vetonumeroina olleista
neÄfinurheihjoista, juoksivat ; La-
Beach ja McKenley uudet stadionin
jfttaennätykset, edellinen 200 m. 2L2
Ja jälkimäinen 400 m. 46.6. ,
LaBeach juoksi 100 m..10.8 ja Wirit
suoriutui 800 m. parastaan- koetrtamat-tali43
Vieraileva joukkue (Clausen,' La-i
BeadU: J&S?nley ;ja Wint) juoksi
1^ m. viesun Suomen 10x100 mV
joukkuetta vastaan. Vasta viimeinen
I 'suomalainen paasi ohittamaan Win-^
tin joka juoksr 400 metrin taivalta.;
Vieraat suoriutuivat matkasta 150.8
eli 5/10 sek. alle_ maaUmanennätys-
. ajan. Suomen joukkueen ; aika. oli
liOl,
,v' Säa oli vierailijoiUe ilmeisesti liian
Tiileä. Wint jäi 800 m. lähdössä lähettäjän
huomaamattomuuden -takia
pahoin pusSun. .Lähdettyään, liian
aikaisin han palasi takaisin paikalleen,
jolloin lahtolaukaus"^ pamahti:
McKenley aloitti 400 m. lujaa. - -En-fiaunälnen
200 m. katkesi 21.8 ja lopputulos
pii 1,3 parempi kuin saksalaisen
Harbigin entmen stadionennätys;
.; 1,000 m. viestissä juoksi islantilainen
Clausen. 100 m. noin 115,* LaBeach
:200 m. 20.4,.Mcitenley 300 m. 32il ja
Wmt 400 m. 46 8. '
; LaBeacliin voitto oli 200 m. hirveän
ylivoimainen silla han oli 'noin 25 m.
edellä suomalaisista.
400 m. oli Turun • Riennon SUvähto
toinen ajassa 50.6. ;
Raiifavatfrir kolmas
Tukliölmahjamai-kafaiskiipai
'^OVXENHALUrpS"
Suomen So£dj^0 Puolueen johtt
koetti v. 1926 saakka näytellä oppositiopuoluetta,
^ i ö ; ollut mukana
hallituksessa ja^seUtti senmukaises-
Tukbolma. ^ Syysk; 1. ja 2 pnä tä-kaläiseiia
stadionilla pidetyissä suurissa
: kansainvälisissä rjamaikalais-kilpailuissa
Jieiksnsi - buono sää tulosia.
Riuie Larsson voitti 400 metrin aita
ju>3ksussa olympiakisojen IgHltami-talimiehen,
amerikkalaisen -R. Aultin
aikojen ollessa 52,2 ja fe2.6. Kolmanneksi
tulleen ranskalaisen Arifonin
ti. ettei sillä ole initään-vastuuta nhs-tä
demokratian J^typistyksistä, joilla
: vasemmistotyöväi^töltä^: kielletty
kansalaisoikeudet/: Mutta joulukuussa
.1926 Väinö .Tanner muodosti ns: "tyo-
«väenhallituisen", joka: ryhtyi jatkamaan
porvarillisten hallitusten po-«:
htiikkaa tekemättä yritystäkään de-m6kraat'i5ten
olojen palauttamia
Kaikki .vaatimukset: kansanvallan
kannattajien yappaMttemiseksiy
loista kaikuivat kuuroille korville. Vie-.,
iäpiä ohranalaitös jatkoi työskentelyään
entisellä puhdilla vangiten va-senQmi=
totyöläisiä\ jäls^pjeU
ris',on; .diktatuuriy&Jtaa : s,iltä vaaral-
*ei sinänsä; ollut mikään sankariteko,
öllä matkustihan stone' myös Svinhufvud-,
ja lapualaisfasislit ottivat hänet
suurella riemulla vastaan, vaikkakin
SvinhufvucTllenee lehnyt :Ko-.
koomuspuolueen isäntämiehenä eräi-r
tä • kriitillisiä häonnubaksiä.hiir^
neimplen koneldensärkljäln poliittisten
piirustusten johdosta;- Tanner oh
Lapualle "mentyään yhtä Jtriitiilinen
kuin Svinhufvud, mutta silti hänkin
löysi yhleisen kielen fasistijunakka-i
rien kwissa lausuessaan.- etta" Lapuan
liikkeen ja : sosialidemokratian pää-,
määrä on - yhteinen:. kommunismin
hävittäminen.
tulos oh 53,0. '
;400-metrm juoksussa jamaic^laisetUa, jonka sille.olisi aiheuttanut täy-;
Herbert MacKenley ja Arthur Wint' sien demokraattisten ihmisoikeuksieri
saavuttivat loistavat tulokset 46,1 ja
43,6. Amerikkalaisen Bolenin aika
o^li 47,8.
1,500 metriä: 1) Mareei Hansenne,;
Ranska, 3.50,8; 2) Ingvar Eriksson
3^53^; R;blf Andersson 3.53,8.
Kiskko: Portune- Gordien, USA
53,09. ' '
Pituus: i Nils Eriksson 707 ; 2)
örn .Clausen; Islanti, 679, .
3,030 metrin esteet: 1) Tore Sjöstrand
9,C3;.2V Erik Elmsater 9,20,6;
3) A.'Kälnlauri, Suomi, 9,238.
100 m: 1) Lloyd'LaBeach, Panama,
10,4; 2) B, Ewelli USA, 10,7; 3) J.
Wilkinson, Jamaica; 11,0;; 4) Lennart
Strandberg 11,0. ,
>Jamaicalainen Herb
saavutti uuden epävirallisen maail-manennätykssn
seflcä 300 jaardilla et-myöntäminen
kansalle.
Vaino Tanner,.^oka jo silloin alkoi
muovautua siksi, johtajatyypiksi, jolle
saksalainen fasistidiktaattori voi
kerran ; uskoa suonjalai^ten kommunismien
hävittämisen tehtävän, ei häi-käillyt
antaessaan hallituskoneistonsa
toimia työväenluokkina vastaan;
Vaikka suoj eluskunnat olivat • koko
työväenluokan vihaamia^ niin Vaino
Taimer, otti^ pääministerikaudellaan
vastaan suojelusicimtaparaatin juliS'
taen siten peittelemattömästi suur-porvariston
sätkyäijäksi sen taistelussa
maan demokraattista tydvalh-
Uikettä vastaan.',Häi |
Tags
Comments
Post a Comment for 1948-10-05-05
